Metallurgijaosto: Kriittiset metallit ja geopoliittinen tilanne

Metallurgijaoston kevätseminaari 15.5.2025

Vuorimiesyhdistyksen Metallurgijaosto järjesti perinteisen kevätseminaarinsa Helsingin Etelärannassa, Teknologiateollisuus ry:n tiloissa 15. toukokuuta. Tilaisuus järjestettiin hydriditapahtumana yhteistyössä Svenska Bergsmannaföreningenin (SBF) kanssa. Seminaarin aihe ”Kriittiset metallit ja geopoliittinen tilanne/Critical metals and the geopolitical state of affairs” veti runsaasti kiinnostunutta yleisöä niin paikan päälle kuin langoillekin. Yhteensä tilaisuuteen osallistui 73 henkilöä. Englanninkielisen tilaisuuden juonsi Metallurgijaoston varapuheenjohtaja Suvi Rannantie.

Seminaarin avauspuheenvuoron esitti tilaisuutta isännöivän Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Saku Vuori. Esityksessä korostuivat EU:n poliittinen ympäristö ja Suomen mineraaliklusterin rooli. Erityisesti Vuori nosti esiin Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin toisen kauden strategisen kehyksen, jossa painottuvat kehitys, ilmastoneutraalius ja puolustus. Vuori myös korosti konkreettisten toimien ja projektien tarvetta Suomen potentiaalin hyödyntämiseksi.

Sama viesti oli kuultavissa, kun Teo Kangaspunta Työ- ja elinkeinoministeriöstä puhui Suomen uudesta kansallisesta mineraalistrategiasta. Mineraalistrategiassa korostuvat kasvun ja lisäarvon tuottaminen panostamalla uusiin innovaatioihin, virtaviivaistamalla kaivosteollisuuden lupaprosesseja kotimaisen pääoman houkuttelemiseksi sekä osallistumalla rohkeasti kansainvälisiin projekteihin. Mineraalisektorin innovaatioiden edistämisessä Kangaspunta korosti koulutuksen ja tutkimuksen merkitystä.

Seminaariyleisö kuuntelemassa Teo Kangaspuhdan esitystä Suomen mineraalistrategiasta

Magnus Ericsson Luulajan teknillisestä yliopistosta käsitteli esityksessään kriittisiin materiaaleihin liittyviä globaaleja haasteita keskittyen erityisesti Pohjoismaisen kaivosklusterin rooliin ainutlaatuisena maailmanluokan voimavarana. Ericsson esitti myös harvemmin kuullun näkemyksen Kiinasta, ei pelkästään uhkana, vaan myös suuren kysynnän luojana sekä kasvun ja kehityksen mahdollistajana Euroopassa. Lisäksi Ericsson korosti, että Suomen ja Ruotsin tulisi kaikilla eri yhteiskunnan tasoilla tehdä kaivos- ja metallienjalostusprojekteissa tutkimuksessa ja kehityksessä tiiviimmin yhteistyötä. Per Storm Mahvie Mineralsilta korosti lisäksi brownfield-projektien – olemassa olevien laitosten kehittämiseen ja laajentamiseen tähtäävien hankkeiden – tärkeyttä uusien avausten rinnalla.

Torbjörn Sternsjö esitteli Project Arctialin Kokkolan alumiinitehdashanketta. Esitys käsitteli vihreän siirtymän roolia alumiinin tuotannossa ja korosti Kokkolaan suunnitellun sijainnin tarjoamia mahdollisuuksia sekä toisaalta suuria paikallisia hyötyjä. Projektissa on tällä hetkellä menossa kannattavuusselvitys ja sen ympäristövaikutusten arviointi- eli YVA-ohjelma on juuri kuulutettu. Investointipäätöksen odotetaan tapahtuvan vuosina 2026–2027.

Päivän viimeisessä esityksessä Boliden Harjavallan Esa Peuraniemi puhui nikkelin valmistuksesta ja toimitusvarmuudesta. Peuraniemen mukaan Harjavallan prosessi on erityisesti kestävän kehityksen ja kilpailukyvyn näkökulmasta maailman parhaimmistoa sulfidirikasteille.

Seminaariesityksiä seurasi paneelikeskustelu, jossa keskityttiin Suomen kansalliseen mineraalistrategiaan sekä Suomen ja Pohjoismaiden geopoliittiseen asemaan kriittisten metallien markkinoilla. Neljän panelistin (Saku Vuori, Torbjörn Sternsjö, Per Storm, Magnus Ericksson) voimin pohdittiin, millainen kilpailuetu Suomella ja Ruotsilla on kriittisten mineraalien ja metallien globaaleilla markkinoilla, ja miten pohjoismainen yhteistyö voisi lisätä Suomen ja Ruotsin kilpailuetua.

Kriittiset raaka-aineet hankitaan enimmäkseen EU:n ulkopuolelta, eikä EU tule koskaan olemaan tässä suhteessa täysin omavarainen, mutta se voi pyrkiä monipuolistamaan tarjontaansa. Paneelin lopussa arvioitiin Kiinan asemaa, sillä se tuottaa 100 prosenttia EU:n raskaiden harvinaisten maametallien toimituksista. Mikä on Kiinan rooli toimitusvarmuuden kannalta - onko Kiina uhka vai mahdollisuus?

Seminaariesityksissä ja paneelikeskustelussa korostuivat toisaalta innovaatioiden, yhteistyön ja strategisen suunnittelun rooli, mutta myös konkreettisten toimien tarve huoltovarmuuden parantamiseksi Suomessa ja muualla Euroopassa.

Metallurgijaoston johtokunnan puolesta haluamme esittää suuret kiitokset kevätseminaarin puhujille, kaikille osallistujille, tilaisuuden isännälle Metallinjalostajat ry:lle sekä puhujalahjat sponsoroineelle Boliden Harjavallalle. ▲

TEKSTI: METALLURGIJAOSTO

KUVA: VILLIINA IKÄHEIMO