Leena K. Vanhatalo: Yhteistyössä on voimaa!

Sibanye-Stillwaterin Keliber-litiumhanke, johon kuuluu kaivosalueita, rikastamo Kaustisella ja jalostamo Kokkolassa, valittiin EU:n strategisten raaka-aineiden listalle tämän vuoden maaliskuun lopussa. Toukokuun lopulla tehdyllä vierailulla pääsin näkemään, millainen hanke tämä oikein on. Lehden teeman mukaan keskityin kuvaamaan hanketta vuoriteollisuuden tukitoimintoja silmällä pitäen.

Vierailu toteutettiin käänteisessä järjestyksessä. Ensimmäisenä kohteena oli prosessin viimeinen osuus eli 350 metriä pitkä ja 100 metriä leveä litiumjalostamo. Tällä hetkellä työmaalla ahertaa vielä 450 henkilöä. Enimmillään rakennusaikana alueella on ollut 600 työntekijää. Jalostamon rakentaminen alkaa olla jo loppusuoralla, sillä valvomo, laboratorio ja sosiaalitilat ovat jo valmiina käyttöä varten. Sähkö- ja putkityöt ovat vielä kesken. Koeajot käynnistetään kesäkuussa 2025. Tässä tapauksessa koeajoille on varattu pitkä aika, koska täysin samanlaista prosessia ei ole ennen muualla tehty. Vuoden 2026 alkupuoliskolla on tarkoitus tehdä käyttöönottotestaukset rikasteella, ja loppuvuodesta 2026 tuotanto on valmis ylösajoon.

Yhtenä kuriositeettina jalostamolla oli 60 metriä pitkä ja 200 tonnia painava rumpu-uuni. Se oli tuotu paikalle kolmessa osassa.

Nipromec Oy Ltd:n Raimo Mäkisen kontolla on ollut jalostamon rakentamisen työmaan johtaminen ja eri urakoitsijoiden töiden synkronointi. Pääurakoitsijoita on ollut 30 ja näillä 100 aliurakoitsijaa. Työmaalla on voinut tavata ihmisiä 26 eri kansallisuudesta. Sweco on vastannut itse rakennuksen pääsuunnittelusta ja urakoinnista, Metso ja FLSmith Inc. ovat puolestaan suunnitelleet jalostamossa tarvittavan teknologian.

Valmis tuote on kaavailtu myytäväksi Euroopan autoteollisuudelle. Sivuvirtana saatavalle hiekalle on mietitty myös käyttökohteita. Sitä on suunniteltu mm. käytettäväksi Kokkolan sataman laajennukseen.

Raimo Mäkisen (vasen kuva) ja Hannu Hautalan taustalla näkyy litiumjalostamo.

Miksi jalostamo päätettiin rakentaa Kokkolan suurteollisuusalueelle, jossa sijaitsee 19 tuotantolaitosta, 60 palveluyritystä ja joka on jo 2300 ihmisen työpaikka? Keliber saa ostaa alueelta muun muassa veden, demineralisoidun veden, höyryn, vartioinnin ja ruokailupalvelut. Näitä sen ei siis tarvitse itse tuottaa.

Alueelta on löytynyt muitakin yhteistyökumppaneita kuten Jokivarren Limu Oy, josta Keliber on ostanut omalla etiketillä varustettuja juomia. Matkalla jalostamolta rikastamolle napattiin laatikollinen juotavaa mukaan. En muista, koska olisin aiemmin limupulloa avatessa haistanut niin aidon mansikan tuoksun. Oikein positiivinen kokemus.

Matka jatkui 66 km päähän rikastamotyömaalle. Rikastamo saavutti harjakorkeuden viime vuoden lokakuussa. Jaakko Pirinen Fimpec Oy:stä toimii rikastamotyömaan infravalvojana. Hänen vahdittavanaan on 420 työntekijää 20 yrityksestä. Maarakentamisen suunnittelusta on vastannut AFRY ja rikastamon suunnittelusta puolestaan Sweco. Päälaitetoimittajana toimii Metso. Rikastamorakennus sijaitsee turvesoiden ympäröimällä moreenipenkalla. Muun muassa rikastushiekka- ja kiertovesialtaat rakennetaan lähelle entisille turpeennostoalueille. Prosessissa hyödynnetään kiertovettä. Raakavesi saadaan Köyhäjoesta.

Jaakko Pirinen, Fimpec Oy, rikastamon edustalla

Kaivostyön alkukohta sijaitsee kolmen kilometrin päässä rikastamosta. Tämän hetken tietämyksen mukaan Syväjärven ja Rapasaaren esiintymistä riittää litiumia yhteensä 18 vuodeksi. Lisää esiintymiä on etsinnässä. Kairauksia on ollut tekemässä Oy Kati Ab. Louhintaurakoitsijaksi on valittu E.Hartikainen. Urakkaan kuuluvat louhinta, poraus, panostus, räjäytys ja rikotus, lastaus ja kuljetus rikastamolle. Louhinnan suunnittelee Keliber itse apunaan AFRY ja Sibanye-Stillwater . Kaivostiimiin kuuluu tällä hetkellä kuusi henkilöä, ja lisärekrytointeja on tulossa.

Valmistelevat työt ovat meneillään avolouhoksen ympärillä.

Jotta kaivos olisi valmis toimimaan, tarvitaan sitä ennen vielä myös useita viranomaistahoja kuten TUKES, ELY-keskus, AVI ja paikalliset pelastusviranomaiset.

Tämän käänteisessä järjestyksessä kerrotun artikkelin täydennykseksi kuulimme vielä paluumatkalla vuonna 2020 Keliberillä aloittaneen Hannu Hautalan kokemuksia rahoituksen hankkimisesta tämän kokoluokan hankkeelle. ▲

Geologitiimissä on töissä seitsemän henkilöä. Päägeologi Pentti Grönholm esitteli kairasydämiä.

Joonas Kurtti näytti, miten käsianalysaattorilla saa sekunnissa selville kiven ainekoostumuksen laserin avulla. Keliberin kaivoksen sivukivi on erinomaista rakennuskiveä. Se on jopa raidesepeliluokkaa.

TEKSTI JA KUVAT: LEENA K. VANHATALO