4 minute read
Tiina Nousiainen: Kaivososaaminen rakentuu ihmisistä ja innovaatioista
from Materia 3/2025
Kaivosteollisuus kohtaa muutoksen, jossa turvallisuus, teknologia ja ympäristövastuu kietoutuvat yhteen. Tapojärvi vastaa haasteisiin yhdistämällä käytännönläheisen asiantuntemuksen, uudenlaisen yhteistyön ja jatkuvat investoinnit ihmisiin ja innovaatioihin.
Kittilän kaivoksen uumenissa kaikuu tasainen, metallinen kumahtelu.
Janne Jokelainen, 35, on työvuorossa ja pulttaa kalliota varmoin ottein.
Uransa aikana Janne on työskennellyt useilla Tapojärven kaivostoimipaikoilla: Kemissä, Elijärvellä, Sotkamossa ja Jällivaarassa. Nykyisin hänen päätehtävänsä ovat pulttaus ja verkotus Kittilässä.
Pulttaus on fyysisesti raskasta ja vaativaa työtä, jossa olosuhteet, kiven laatu ja koneet vaikuttavat lopputulokseen. Yhden työvuoron aikana Janne asentaa kallioon yli 100 sementtipulttia, vaikka tavoite on neljänneksen vähemmän. Hänen Swellex-pulttausennätyksensä on yli kaksinkertainen asetettuun tavoitteeseen verrattuna.
Pulttaus on yksi kaivostyön tärkeimmistä tehtävistä. Sen ansiosta kaivos pysyy turvallisena kaikille.
– Tuennan tarkoituksena on varmistaa turvallinen työympäristö. Oma työ täytyy tehdä niin hyvin, että kaivokseen uskaltaa päästää muutkin, Jokelainen toteaa.
Urakointimallit vaihtelevat kaivosten mukaan
Nykypäivän vuoriteollisuus perustuu yhä useammin laajaan yhteistyöhön, jossa kaivosyhtiöt ostavat tuotantopalveluita urakoitsijoilta. Tapojärvi on keskeinen toimija tällä kentällä: yhtiö tarjoaa erikoisosaamistaan ja monipuolisia kaivospalveluja Suomessa, Ruotsissa ja Kreikassa sekä teollisuuspalveluja Suomessa ja Italiassa.
Vaikka Tapojärven asema erikoistuneena palveluntuottajana on vahva, yhtiön toimintaympäristö ei ole immuuni ulkoisille haasteille. Vuonna 2024 geopoliittinen epävarmuus, toimitusketjujen viivästykset ja nousevat energiakustannukset vaikuttivat tuotantoon sekä taloudellisiin riskeihin eri työmailla.
Tapojärven kaivososaaminen kattaa kaikki kaivostoiminnan työvaiheet. Palvelusopimusten sisältö vaihtelee asiakaskohtaisesti, samoin urakoiden kesto.
– Pitkäaikaiset kumppanuudet yleistyvät erityisesti silloin, kun yhteistyö sisältää kehittämiselementtejä ja vaatii merkittäviä investointeja palveluntarjoajalta, kuten kaluston ja laitteiden hankintoja, kertoo vt. toimitusjohtaja Mari Pilventö.
Tapojärvi panostaa kaluston uudistamiseen ja teknologisiin ratkaisuihin. Mobiilikaluston määrä ylittää tällä hetkellä 500 yksikköä. Sähkökäyttöiset koneet, automaatio ja etäohjaus korostuvat erityisesti suljetuissa ja turvallisuuskriittisissä ympäristöissä.
Vuonna 2024 Tapojärvi investoi Euroopan ensimmäisiin hybridityökoneisiin Outokummun Kemin kaivoksella. Ne tukevat asiakkaan tavoitetta tulla maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi kaivokseksi.
Yhtiön liiketoimintaa leimaa riippuvuus yksittäisistä suurasiakkaista, mikä lisää liikevaihdon vaihtelualttiutta. Pitkäaikaiset sopimukset tarjoavat vakautta, mutta yksittäisten sopimusten päättyminen, kuten SSAB:n Raahen tehtaan sopimuksen päättyminen toukokuussa, vaatii henkilöstön uudelleensijoittamista ja toiminnan sopeuttamista nopeasti muuttuvassa ympäristössä.
Allianssimalli yhdistää tavoitteet ja riskit
Siilinjärvellä Tapojärvi toimii Yara Suomen kanssa allianssimallilla. Vuonna 2022 alkanut kymmenvuotinen kumppanuus kattaa lastauksen, kuljetuksen ja louhinnan eri osa-alueet.
– Allianssimalli on suomalaisessa kaivospalvelutuotannossa poikkeuksellinen. Siinä kaivosyhtiö ja urakoitsija jakavat toiminnan kehittämisen, kustannukset ja hyödyt, Pilventö kertoo.
Allianssiorganisaatiossa Tapojärvi ja Yara työskentelevät tiiviisti yhdessä. Päivittäinen yhteistyö, tiedon jakaminen ja Big Room -toiminta ovat keskeisiä mallin elementtejä. Se mahdollistaa tuotannon kehittämisen tuotannollisten, turvallisuuteen liittyvien ja ympäristönäkökohtien osalta.
– Työnjohto ja työntekijät toimivat samassa organisaatiossa, mikä edistää tiedonkulkua ja parantaa turvallisuuskulttuuria.
Kiertotalous tuo arvoa sivuvirroista
Tapojärven erikoisosaamista ovat teollisen mittakaavan kiertotalousratkaisut, jotka palvelevat muun muassa kaivannaisteollisuutta. Yhtiö jalostaa teollisia sivuvirtoja uusiksi tuotteiksi.
Esimerkiksi ferrokromi- ja teräskuonasta valmistetaan CE-merkittyjä maarakennusmateriaaleja, joita hyödynnetään infrarakentamisessa ja asfalttiteollisuudessa. Lisäksi yhtiö tuottaa teollisista sivuvirroista ruiskubetonia sekä geopolymeeripohjaisia rakenneratkaisuja, jotka vähentävät neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja pienentävät kaivosten hiilijalanjälkeä.
Tapojärvi on kehittänyt myös ratkaisuja kaivosvesien ja pölyämisen hallintaan. Kiertotalousosaaminen tukee paitsi ympäristötavoitteita myös kaivosten lupaehtojen täyttämistä.
– Vaikka Tapojärvi on investoinut merkittävästi kiertotaloustuotteisiin ja vähähiilisiin ratkaisuihin, näiden kaupallistaminen on vielä alkumetreillä. Viime vuonna TapoEko-tuotteita valmistui 120 000 tonnia. Näemme kuitenkin, että näillä kiertotalousratkaisuilla on tulevaisuudessa merkittävä rooli kaivostoiminnan ympäristövaikutusten vähentämisessä, Pilventö arvioi.
Kasvava yritys, kasvavat tarpeet
Tapojärvellä työskentelee tällä hetkellä yli tuhat ammattilaista. Henkilöstömäärä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa.
Moderni kaivostoiminta on teknisesti vaativaa ja edellyttää monialaista osaamista. Prosessinhoitajilta vaaditaan yhä enemmän kunnossapitotaitoja, ja maarakennuskoneiden kuljettajilta sekä ajotaitoa että koneiden huolto-osaamista ja turvallisuusprotokollien tuntemusta.
Tapojärvellä uskotaan, että osaamisen kehittäminen ja urapolkujen tukeminen ovat keskeisiä henkilöstön sitouttamisessa. Kolmannes työntekijöistä on ollut talossa yli viisi vuotta ja 15 prosenttia yli kymmenen vuotta.
– Jatkuvuus, mielenkiintoiset työtehtävät ja mahdollisuus laajentaa osaamista ovat konsernin valtteja, tiivistää hallintojohtaja Janne Alatalo.
Janne Jokelainen tuli Tapojärvelle aikanaan kiviautonkuljettajaksi. Motivoituneena hän pääsi pian laajentamaan osaamistaan louhintatöihin.
– En osaa olla tekemättä mitään. Jos en voi jatkaa omaa työtäni vaikkapa konerikon vuoksi, menen huollon ajaksi vaijerikoneelle oppimaan uutta, hän kertoo.
Työvoima liikkuu urakoiden mukana
Tapojärven henkilöstörakenne vaihtelee urakkakohteiden mukaan. Osa työntekijöistä tekee reissutyötä ja siirtyy projektista toiseen. Paikallista työvoimaa pyritään kuitenkin hyödyntämään aina, kun mahdollista.
Yritys tarjoaa työmaakohtaisesti majoitusta ja tukipalveluita sekä panostaa perehdytykseen ja työturvallisuuteen. Syrjäiset sijainnit ja reissutyön kuormittavuus haastavat alaa, ja asuntopula on yleinen ongelma kaivospaikkakunnilla.
Tapojärvi on vastannut haasteisiin investoimalla asuntoihin työmaiden läheisyydessä. Tavoitteena on minimoida työmatkoihin kuluva aika ja näin tukea työntekijöiden jaksamista.
Tapojärven Kiinteistöt on rakentanut uusia rivitaloja Siilinjärvelle ja Sodankylään. Seuraavaksi vuorossa on Kittilä, jonne suunnitellaan seitsemän siirrettävän erillistalon kokonaisuutta, yhteensä 24 huonetta.
– Uusilla asunnoilla varmistetaan, että työntekijät asuvat hyvin ja terveissä olosuhteissa, sanoo kiinteistöinsinööri Eveliina Rousu. ▲
TEKSTI: TIINA NOUSIAINEN
