Matti Hietanen: Vuoriteollisuuden renessanssi

Vuoriteollisuuden renessanssi

Vuoriteollisuuteen kohdistuu tällä hetkellä erittäin suurta kiinnostusta ja isoja odotuksia. Alan toimijoilla on poikkeuksellinen tilaisuus kehittää omaa liiketoimintaansa ja toimialaa sekä vaikuttaa siihen, että yhteiskunta ja koko maapallo kehittyvät hyvään suuntaan.

Ihmiskunta on historiansa aikana tuottanut yhteensä noin 700 miljoonaa tonnia kuparia. Tästä noin 80 % on edelleen käytössä. Jos kaikki tämä kupari voitaisiin koota yhdeksi kuutioksi, olisi kuution sivun pituus noin 430 metriä.

En osaa arvioida, onko tämän kuparimäärän tuottamista satojen ja tuhansien vuosien aikana pidettävä suurena saavutuksena. Mielestäni on hätkähdyttävää, että meidän pitäisi tuottaa sama määrä kuparia uudelleen seuraavan 22 vuoden aikana. Tällä tuotannolla me kuitenkin vain ylläpidämme nykyistä tasaista taloudellista kasvua.

Tasaisen taloudellisen kasvun ylläpitämisen lisäksi meidän on investoitava uuteen, puhtaaseen energiaan. On esitetty, että tällä vuosikymmenellä uusia vihreitä investointeja tulisi tehdä 16 biljoonalla dollarilla. Summa vastaa sitä, mitä Kiina investoi kaikkinensa tämän vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä. Edelleen 2030-luvulla tulisi saman arvion mukaan vihreitä investointeja tehdä kaksi kertaa tämä määrä eli niin sanotusti kaksi Kiinaa. Toisissa arvioissa on esitetty, että edellä kuvattukaan ei riitä siihen, että saavuttaisimme hiilineutraalisuuden vuoteen 2050 mennessä, vaan meidän pitäisi olla ”kahden Kiinan vauhdissa” vihreissä investoinneissa jo tällä vuosikymmenellä.

Kenelläkään ei ole kristallipalloa siihen, miten isoiksi uudet vihreät investoinnit lopulta kasvavat. Tiedämme kuitenkin, että siirtyminen energian tuotannossa fossiilisista polttoaineista vihreään energiaan kasvattaa investointien mineraalitarvetta. Esimerkiksi sähköauto tarvitsee huomattavasti enemmän metalleja kuin polttomoottoriauto.

Finanssikriisistä molekyylikriisiin

Eurooppalaisen akkuarvoketjun ja siihen liittyvien kysyntä- ja tarjontaennusteiden pohjalta näemme, että kuluvalla vuosikymmenellä sekä akkuja käyttävien sovellusten lisääntyminen että akkukennojen eurooppalainen valmistus vastaavat kohtuullisen

hyvin eurooppalaista kysyntää. Sen sijaan metallien ja välituotteiden valmistuksessa sekä kierrätyksessä eurooppalainen suunnitteilla oleva tuotanto ei vastaa kysyntää.

Meille on tulossa pulaa raaka-aineista. Goldman Sachsin hyödykeanalyysin vetäjä Jeff Currie on helmikuussa 2022 tiivistänyt asetelman seuraavasti: ”Jos vuosi 2008 oli finanssikriisi, tämä on molekyylikriisi. Meiltä on kaikki lopussa – olkoon se öljyä, kaasua, hiiltä, kuparia, alumiinia, se on meiltä loppu.” Tämä tarkoittaisi sitä, että ilmastonmuutoksen torjunta jäisi kiinni siitä, että emme saa toimitetuksi riittävästi raaka-aineita.

Raaka-aineisiin kohdistuu myös vastuullisuuteen liittyviä paineita. Kaikki merkittävät autovalmistajat on sitoutuneet vähentämään hiilijalanjälkeään ja kilpailevat vastuullisuudella. Sähköautoissa nikkeli on merkittävä, ellei merkittävin hiilijalanjälkeen vaikuttava raaka-aine. Erilaisilla nikkelin tuotantotavoilla on kuitenkin toisistaan merkittävästi poikkeava hiilijalanjälki, ja nikkelituotannon kasvu tulee erityisesti korkean hiilijalanjäljen tuotteista. Tämä ei ole helppo yhtälö liikenteen sähköistämisen kannalta.

Samalla malmivarannot köyhtyvät. Esimerkiksi toiminnassa olevien kuparikaivosten keskimääräinen kuparipitoisuus on 0,53 %, kehitysvaiheessa olevien projektien 0,39 % ja esivaiheen teknis-taloudellisessa selvityksessä olevien projektien 0,35 %. Maata ja kalliota pitää liikuttaa entistä enemmän suhteessa tuotantoon, kustannukset nousevat, operaatioiden koko kasvaa ja mahdollisesti ympäristövaikutuksetkin kasvavat. Tämä asettaa vaatimuksia hyvälle suunnittelulle ja edellyttää panostuksia teknologiakehitykseen ja malminetsintään.

Kierrätys ja jäljitettävyys nousussa

Valmisteilla oleva EU:n akkuasetus tuo vuodesta 2030 lähtien vaatimuksia akuissa käytettävän kierrätetyn materiaalin osuudelle. Alkuvaiheessa näihin vaatimuksiin voi olla vaikea yltää, mutta ajan myötä kierrätyksen volyymit kasvavat. Reilun 30 vuoden päästä jopa 70–80 % akuissa tarvittavasta litiumista, nikkelistä ja koboltista tulisi kierrätyksestä. Meidän tulee siis mieltää käytössämme olevat materiaalit arvokkaiksi varannoiksi ja huolehtia siitä, että ne kierrätetään Euroopassa.

Kierrätyksen ohella raaka-aineiden ja arvoketjujen jäljitettävyys on nouseva teema. Lähitulevaisuudessa jäljitettävyys on pakollista ympäristöystävällisyyden ja vastuullisuuden todistamiseksi ja turvaamiseksi. EU:n akkuasetusluonnoksessa akkupassin on esitetty tulevan voimaan vuoden 2026 alussa. Se luo kuluttajille mahdollisuuden tehdä harkittuja hankintapäätöksiä, jotka perustuvat todelliseen tietoon akkujen ympäristö- ja vastuullisuusvaikutuksista. Näin teollisuus tulee lähemmäs kuluttajaliiketoimintaa, mikä voi avata myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Ollaan ylpeitä työstämme

Viime kesänä minulla oli kunnia puhua konferenssissa, jonka yhteydessä EU ja Ukraina allekirjoittivat raaka-aineita koskevan strategisen kumppanuussopimuksen. EU:n pyrkimys oli edistää raaka-aineiden saantia eurooppalaisten yritysten ja kuluttajien tarpeisiin. Järkyttävien sotatoimien jälkeen tuon sopimuksen toimeenpano näyttää kovin kaukaiselta.

Tämän vuoden alussa osallistuin paneelikeskusteluun EU:n puheenjohtajamaa Ranskan järjestämässä konferenssissa, joka keskittyi EU:n teolliseen autonomiaan. Eurooppa on herännyt siihen, että emme voi olla raaka-aineissa ja arvoketjuissa liian riippuvaisia muista maista. Tämä luo uutta kiinnostusta eurooppalaista kaivostoimintaa ja metallienjalostusta kohtaan.

Vuoriteollisuus on siis isojen mahdollisuuksien, velvollisuuksien ja huomion keskellä, ja Suomen Malmijalostuksen roolina on toimia kaiken tämän keskiössä. Tehtävämme on maksimoida vastuullisesti suomalaisten mineraalien arvo. Visionamme on tuottaa ilmastoneutraalisuuden saavuttamiseksi tarvittavia materiaaleja.

Portfoliossamme on tällä hetkellä kolme kaivosomistusta: Terrafame, Keliber ja Sokli. Pidemmälle akkuarvoketjuun olemme julkistaneet kolme investointihanketta: prekursori-investoinnin Haminaan, katodiaktiivimateriaali-investoinnin Kotkaan sekä akkukennoinvestoinnin, jota suunnitellaan Vaasaan. Työskentelemme aktiivisesti yhdessä portfolioyhtiöidemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa toimittaaksemme maailmalle raaka-aineet ja tuotteet vastuullisesti.

Ilmastonmuutoksen hillintä ei onnistu ilman panostuksia kaivosteollisuuteen ja metallien jalostukseen. Edelleen on selvää, että kaivostoiminnan tulee olla vastuullisesti toteutettua. Sijoittajat ja rahoittajat eivät kuitenkaan ole yleensä nähneet kaivostoimialan kuuluvan vastuullisen sijoittamisen käsitteen alle. Mielestäni on kuitenkin vaikea kuvitella vastuullisuusnäkökulmasta tärkeämpiä sijoituskohteita kuin kaivosteollisuus. Viimeistään kuluneen kuukauden aikana on tullut selväksi myös se, miten tärkeää on turvata sekä energian että keskeisten raaka-aineiden saanti myös poikkeusoloissa ja varmistaa teollinen huoltovarmuus ja autonomia.

Metallit ja raaka-aineet ovat välttämättömiä modernille yhteiskunnalle. Ollaan siis ylpeitä työstä, jota teemme, ja kerrotaan maailmalle, kuinka tärkeää se on. Näin varmistamme sen, että saamme parhaat lahjakkuudet töihin toimialallemme ja varmistamme tulokset, joita maapallo meiltä odottaa. ▲

TEKSTI: MATTI HIETANEN