
3 minute read
Metallinjalostajat: Kimmo Järvinen: Miksi Suomen tulee olla erittäin aktiivinen ja yhteistyöhakuinen EU:n energiakriisin ratkaisujen etsinnässä
from Materia 2/2022
KIMMO JÄRVINEN TOIMITUSJOHTAJA METALLINJALOSTAJAT RY P. 043 825 7642
Miksi Suomen tulee olla erittäin aktiivinen ja yhteistyöhakuinen EU:n energiakriisin ratkaisujen etsinnässä
Olen tainnut muutamaankin kertaan moittia EU-komissiota hitaudesta päätöksenteossa jutuissani. Tällä kertaa on toisin. Kun Venäjä käynnisti hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta tänä keväänä, niin komissio julkaisi kaksiosaisen REPowerEU-tiedonantonsa 8. maaliskuuta (vain 8 arkipäivää sodanjulistuksen jälkeen). Tiedonannossa keskitytään ratkaisemaan huippukalliin energian ongelmaa, irtautumaan Venäjältä tuotavasta energiasta sekä esitetään suunnitelma EU:n energiajärjestelmän häiriönsietokyvyn parantamiseksi.
Tämä onkin aivan välttämätöntä, koska EU:n tuontikaasusta 90 % on peräisin Venäjältä, mikä vastaa yli 40 % EU:n kaasun kulutuksesta. Öljyn tuonnista Venäjän osuus on 27 % ja kivihiilen tuonnista 46 %. Komission tavoitteena on lopettaa kaasun tuonti Venäjältä tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.
Komissio esittää hätätilaan vedoten, että korkean kaasun hinnan takia voimakkaasti kallistuneelle sähkölle asetettaisiin tilapäinen hintakatto. Lisäksi komissio esittää, että ACER (Agency for the Cooperation of Energy) ryhtyisi selvittämään mahdollisuuksia muuttaa nykyistä marginaalihinnoitteluun perustuvaa sähkömarkkinamallia. Komissio perustelee ehdotuksia pienituloisten kotitalouksien ja energiavaltaisen teollisuuden ajautumisella kustannuskriisiin.
Mielestäni mahdollista hintakattojen asettamista tulisi harkita tarkoin ja ne tulisi asettaa selkeästi määräajaksi, sillä hintakatot romuttaisivat helposti kysyntään ja tarjontaan perustuvan sähkömarkkinamallin ja johtaisivat pahimmillaan puhtaiden energiainvestointien tyrehtymiseen ja vaikeasti hallittaviin markkinavääristymiin.
On myöskin vaikea nähdä, kuinka komission ehdottama tilapäinen windfall-vero (niille sähköntuottajille, jotka eivät kuulu päästökaupan piiriin ja jotka saavat ”ylimääräisiä” voittoja päästöoikeuden hinnan nousun aiheuttamasta sähkön tukkuhinnan kallistumisesta) auttaisi alentamaan sähkön markkinahintaa. Verosta muodostuisi vain yksi vero muiden joukossa, jonka tuottoja komissio ei voi määrätä käytettäväksi energiaköyhyyden torjuntaan tai energiavaltaisten yritysten tukemiseen.
Kannatettavia ajatuksia ovat määräaikaisten valtiontukisäädösten mahdollistamat yritysten ja kuluttajien energiaköyhyyden torjumiseksi kehitettävät täsmätoimet ja sosiaaliset tulonsiirrot siten, että kaikki terveet yritykset ja kotitaloudet pystyvät selviytymään perushyödykkeiden hankinnasta. Tukien merkitystä ei tule väheksyä, sillä esimerkiksi Hollannin TTF-hubin hinta kaasulle on 127 €/MWh, kun vastaava Amerikan Henry-hubin hinta on 14 €/MWh. Sähkön hinta on kaasun hinnan nousun myötä noussut 200€/MWh tasolle. Tämä on rajoittanut erityisesti kierrätysmetallipohjaisten sähköuunien käyttöastetta ja sitä kautta haittaa vähähiilisyystavoitteen saavuttamista.
Päästökaupan aiheuttaman sähkön markkinahinnan nousun kompensoimiseksi EU:n valtiontukien suuntaviivat antavat jo nyt jäsenmaille mahdollisuuden suunnata sähköistämistukea niille yrityksille, joiden katsotaan olevan erityisen alttiita hiilivuodon riskille. Komissio suosittelee kaikille jäsenmaille sähköistämistuen käyttöönottoa, ja Suomen hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta on erittäin tervetullut ja tarpeellinen toimenpide. Tosin laissa esitety tukikatto 150 miljoonaa euroa ja tuen intensiteetti 25 % on nykytilanteessa ja -hinnoilla selvästi alimitoitettu. Oikean tuki-intensiteetin tulisi nykytilanteessa olla aikaisempi 50 % EU:n valtiontuen maksimista ja katon noin 300 miljoonaa euroa.
Tarpeellinen tukitoimenpide olisi eurooppalaisten vetyinvestointien saattaminen IPCEI-valtiontukien (important project for common European Interest) piiriin.
Tällä vauhditettaisiin tehokkaasti vedytalouden kehittämistä ja metallinjalostusteollisuuden vähähiiliratkaisujen investointeja.
Biometaanin tuotantoa EU:ssa ehdotetaan kaksinkertaistettavaksi Fit-for-55 -paketin tavoitetasolta. Vedyn käyttöä lisätään Fit-for-55 -paketin 5,6 miljoonasta tonnista 15 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä. Tästä 10 miljoonaa tonnia olisi tuontivetyä ja 5 miljoonaa tonnia EU-alueella tuotettavaa vetyä. Uusiutuvien energialähteiden lisäksi myös ydinvoimalla tuotettu vety tulisi hyväksyä. Uusi kaasuinfrastruktuuri kuten putket, varastot ja satamaterminaalit sekä rajat ylittävät kaasuyhteydet on rakennettava sellaisiksi, että ne soveltuvat myös vedylle.
Innovaatiorahaston käyttöä on tarkoitus tehostaa teollisuuden sähköistämishankkeiden ja vetyteknologian käyttöönoton edistämiseksi. Tässä yhteydessä viitataan Carbon Contracts for Difference (CCfD)-mekanismin sallimiseen vähähiiliteknologioiden edistämiseksi. Vetytalouden kannalta on merkittävää, että investoinnit elektrolyysereihin on otettu mukaan Innovaatiorahaston edistämiskohteiden joukkoon.
Komissio kehittää yhdessä Euroopan Investointipankin kanssa rahoitusmekanismeja, joilla voitaisiin tehokkaimmin hyödyntää power purchase agreements (PPA) -sopimusmenettelyä uusiutuvien energialähteiden investointien kiihdyttämiseksi.
Ajatus siitä, että tuulivoimaloiden rakentaminen ja niiden kytkeminen sähköverkkoon katsottaisiin yleisen edun kannalta niin tärkeiksi hankkeiksi, että niillä olisi suosituimmuusasema suunnittelu- ja lupamenettelyissä vaatimustasosta kuitenkaan tinkimättä, on kannatettava. Biomassan kestävyyskriteereiden kiristämisestä pitäisi luopua bioenergian käytön edistämiseksi. Lisäksi vaatimuksesta vedyn tuotannossa tarvittavan uusiutuvan sähköntuotannon lisäisyydestä pitäisi luopua. Jos 70 prosentin päästöjen vähennysvaatimus toteutuu, niin verkkosähkön käyttö vedyn tuotannossa olisi luokiteltava vihreäksi.
Komission odotetaan esittävän yksityiskohtaisemman suunnitelman toukokuun 18. päivänä, jolloin myös jäsenmaiden kannat olisivat selvillä. Suomen tulisi olla erittäin aktiivinen tämän uuden tukipolitiikan muotoilussa, jotta se edesauttaisi maamme kehittymistä ja nopeuttaisi siirtymistä hiilineutraaliuteen. ▲
UUTTA KAUHAN TÄYDELTÄ
UUDEN SUKUPOLVEN KESKIRASKAAT CAT® -PYÖRÄ-KUORMAAJAT OVAT TÄÄLLÄ
ALANSA JOHTAVA POLTTOAINETALOUS PIENEMMÄT YLLÄPITOKUSTANNUKSET PARANNETTU MUKAVA OHJAAMO
M-sarjasta tutut ominaisuudet, tuottavuus ja suorituskyky sekä paljon muuta siirtyy uuden sukupolven 980, 980 XE, 982 ja 982 XE pyöräkuormaaja mallistoon. Täysin uudet Cat® 980XE ja 982XE Next Gen -pyöräkuormaajat nostavat tuottavuuden aivan uudelle tasolle – ja se näkyy viivan alla.
Vaivattomuutta ja turvallisuutta Easy Service -huoltopalvelulla!
Uudet palvelunumeromme: Huollon ajanvaraus 020 111 5600 Varaosamyynti 0800 12280 Tekninen tuki 020 111 5757 Kysy lisää omalta Cat -myyjältäsi!