Olli Aalto: Kairasydän palvelee kaivosteollisuutta, mutta myös kaupungistumista

Kaupunkeja ja teollisuutta rakennetaan yhä useammin maan alle. Rakennusprojektien onnistuminen edellyttää laadukkaita maa- ja kallioperätutkimuksia. Tutkimuksilla vältytään ikäviltä yllätyksiltä rakennusaikana ja taataan turvalliset sekä toimivat rakenteet.

Taratest on yli 40-vuotias kotimainen perheyritys, joka tarjoaa monipuolisia palveluja infrarakentamisen sekä rakennus- ja kaivosteollisuuden projekteihin. Yrityksen toiminta perustuu vankkaan kokemukseen, nykyaikaiseen teknologiaan ja asiakaslähtöiseen palveluun.

Monipuolisuus tuo tilaajalle säästöjä

Maanalainen rakentaminen edellyttää monipuolisia ja laadukkaita geoteknisiä ja rakennusgeologisia tutkimuksia. Taratest Oy:llä on maan monipuolisin kalusto maaperän geoteknisten ominaisuuksien määrittämiseen sekä kallioperän laadun ja ominaisuuksien tutkimiseen. Yhdistämällä uusinta teknologiaa ja geoteknikoiden sekä geologien vuosikymmenien kokemusta yritys tuottaa tietoa, joka auttaa suunnittelijoita optimoimaan ratkaisuja haastavissa kohteissa.

Taratest palvelee laajasti julkista sektoria, rakennusteollisuutta ja kaivostoimialaa. Yrityksen laaja kalusto kattaa niin maanpäälliset kuin maanalaisetkin kairauskoneet. Uusimmat reikäkuvaus- sekä tutkimusmenetelmät tarjoavat tarkkaa tietoa kallion laadusta, kuten rakoilusta ja ruhjevyöhykkeistä. Näitä tietoja hyödynnetään rakennusprojektien ja kaivostoiminnan suunnittelussa.

”Rakennusgeologiset tutkimukset ovat olennainen osa maanalaisia rakennushankkeita. Riittävän laajat ja laadukkaat tutkimukset ovat merkittävässä roolissa hankkeen kustannusten ennakoinnissa ja hallinnassa sekä toteutuskelpoisten suunnitelmien laatimisessa. Usein säästöt tutkimusvaiheessa kostautuvat hankkeen aikana moninkertaisina yllättävinä kustannuksina”, kertoo Taratestin myyntijohtaja Olli Aalto.

Tutkimuskohteena Tampereen P-Hämpin pysäköintilaitoksen laajennus ja uusi maanalainen ajoyhteys

Tampereen keskustan P-Hämpin pysäköintilaitoksen laajennushankkeen tavoitteena on maanpinnan kaavakehityksen myötä siirtää nykyistä maanpinnan pysäköintikapasiteettia maanalaiseen pysäköintiin, parantaa liikenneturvallisuutta sekä edistää keskustan palveluiden saavutettavuutta. Taratest on vastannut hankkeen maa- ja kallioperätutkimuksista useassa eri vaiheessa vaativissa olosuhteissa.

Rakennettu ympäristö asettaa monia haasteita kaupunkialueella toteutettaville kairauksille. Kairauspisteiden sijoittelussa on huomioitava maanalaisten rakenteiden, kuten kaapeleiden ja putkistojen sijainti sekä liikenteen, pelastusreittien ja alueen muun toiminnan jatkuvuus. Työalueiden ahtaus ja rajallisuus vaikuttavat myös logistiikkaan, kuten laitteiden sijoitteluun ja porausjätteen hallintaan.

Lisäksi rata-alueilla työskentely vaatii erityisjärjestelyjä, kuten turvahenkilöstön läsnäoloa ja tarkkoja aikataulutuksia. Kallionäytekairaukset voivat kestää useita päiviä, joten työn aikataulutus ja alueen muun toiminnan yhteensovittaminen on ensiarvoisen tärkeää. Vinoon porattavat kairaukset voivat tuoda lisähaasteita, jos maanalaisia rakenteita ei ole kartoitettu kattavasti ennakkoon.

Suojeltujen alueiden ja kohteiden, kuten luonnonsuojelukohteiden tai museoviraston suojelemien rakennusten läheisyydessä työskentely vaatii erityislupia ja ennakkosuunnittelua. Myös työskentelyajat on suunniteltava huolellisesti, jotta työn vaikutukset alueen asukkaille ja liiketoiminnalle voidaan minimoida. Liikenneturvallisuus varmistetaan aitaamalla alue ja järjestämällä tarvittaessa liikenteenohjaus.

Huolellinen suunnittelu, eri toimijoiden yhteensovitus ja nykyaikaisten tutkimusmenetelmien hyödyntäminen ovat avainasemassa kaupunkiympäristössä tehtävissä kairauksissa. Kaupunkialueilla kalliotutkimuksissa voi usein olla hyödynnettävissä olemassa olevia maanalaisia tiloja. Tällöin voidaan kairaustyö tehdä maanalaisella sähköhydraulisella kairauskoneella aiheuttamatta häiriötä kaupunkialueen liikenteelle tai ihmisille.

Maanalaisista tiloista kairatessa vältytään maakerrosten putkituksilta ja voidaan saada suunniteltavasta alueesta kattavampia tutkimustuloksia.

Keskeiset huomioon otettavat tekijät kaupunkiympäristössä:

• Luvat ja ilmoitukset: Erilaiset viranomaisluvat ja ilmoitusvelvoitteet ennen työn aloittamista

• Liikennejärjestelyt: Ajoväylien käyttö ja liikenteenohjaus, erityisesti julkinen liikenne ja pelastusreitit

• Rakennukset ja infrastruktuuri: Maanalaiset johdot, putket ja rakenteet voivat vaikeuttaa kairauspisteiden valintaa.

• Suojellut kohteet: Luonnonsuojelualueet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset vaativat erityishuomion.

• Alueiden normaalikäyttö: Kairauspaikkojen tulee häiritä mahdollisimman vähän yrityksiä, asukkaita ja palveluja.

• Porausvedet ja jätehuolto: Veden keräys ja kiintoaineksen hallinta estävät ympäristöhaittoja.

• Työskentelyajat: Ilta- ja yötyö voi olla liikenteellisesti edullista, mutta aiheuttaa häiriöitä asukkaille.

• Työmaa-aidat ja turvallisuus: Työmaan rajaus ja liikenneturvallisuuden varmistaminen kaikille alueen käyttäjille

Kaivosten ja rakennusgeologisten kairausten erilaiset tutkimustarpeet

Vaikka kaivosten tuotantokairaukset, malminetsintäkairaukset ja rakennusgeologiset kairaukset toteutetaan pitkälti samoilla kairauskoneilla, niiden tutkimustavoitteet eroavat merkittävästi. Kaivosteollisuudessa keskitytään ennen kaikkea kallion mineralogisiin ominaisuuksiin, kuten kivilajeihin ja malmimineraaleihin, kun taas rakennusgeologisissa tutkimuksissa painotetaan kallion rakoilua ja sen rakenteellisia ominaisuuksia. Toki kaivostenkin toiminnassa rakennusgeologisen kalliolaadun selvitys on hyvin olennainen osa louhinnan suunnittelussa.

Siinä, missä kaivosteollisuuden tarpeisiin tehtävien kairausreikien pituuksissa liikutaan yleensä muutamissa sadoissa metreissä tai jopa kilometreissä, ovat rakennusgeologisten kairausten pituudet tyypillisesti alle 100 metriä. Vain harvoissa rakennusgeologisissa tutkimuskohteissa reikien pituudet ylittävät 200 metriä.

Kallionäytekairauksista tarkkaa tietoa rakenteiden suunnitteluun

Kallionäytekairaukset ja kairausnäytetulkinnat sekä kairausreiässä tehtävät tutkimukset ovat edelleen pääasiallinen menetelmä rakennusgeologisissa kalliolaadun selvityksissä.

Rakennusgeologisissa kairausnäytteen tutkimuksissa kallion rakoilun tiheys, rakopintojen ominaisuudet sekä suunnat ovat oleellisin tavoiteltava tieto. Toki samassa yhteydessä kairausnäytteistä tehdään myös tulkinnat kivilaadullisista ominaisuuksista eli kivilajeista, mineraalien suuntautuneisuuden asteesta ja rapautuneisuudesta.

Suomessa tehtävät rakennusgeologiset kalliolaatututkimukset ovat pohjautuneet ja pohjautuvat edelleen vahvasti Suomessa jo 1970-luvulla alkunsa saaneeseen rakennusgeologiseen kallioluokitukseen, jota täydennetään etenkin rakoilun ominaisuuksien osalta Norjan geoteknillisessä instituutissa myös jo 1970-luvulla kehitettyyn Q-luokitukseen pohjautuen.

Rakennusgeologiset tutkimustulokset on raportoitu jo yli 10 vuoden ajan lisäksi infra-pohjatutkimusformaatin mukaisesti tiedonsiirron ja -tallentamisen tehostamisen vuoksi.

Kairausnäytteen rakennusgeologisten tutkimusten lisäksi on hyvin yleistä, että kallionäytekairausreiälle suoritetaan myös reikäkuvaus optisella ja/tai akustisella menetelmällä. Viime vuosina etenkin akustisen menetelmän käyttö on tullut rakennusgeologisissa tutkimuksissa lähes standardin omaiseksi tutkimusmenetelmäksi perinteisen kairausnäyteloggauksen lisäksi. Reikäkuvauksella saadaan yleensä normaalia kairausnäytetulkintaa tarkempaa tietoa etenkin rakoilun ja rikkonaisuusvyöhykkeiden maantieteellisistä suunnista sekä muista ominaisuuksista.

Rakennusgeologisiin kallionäytekairauksiin sisältyvät lisääntyvissä määrin myös kairausrei’issä tehtävät kalliopohjavesinäytteen otot ja veden laadun laboratorioanalyysit.

Kallionäytekairauksista saadut näytteet tarjoavat arvokasta tietoa myös louheen jatkokäyttöön. Louheen käyttöä voivat rajoittaa paitsi sen mekaaniset ominaisuudet, myös ympäristölle haitalliset mineraalit, kuten rikki ja arseeni, joiden pitoisuudet voidaan selvittää jo ennakkoon.

Tulevaisuuden näkymät

Kalliotutkimukset ovat olleet isossa asemassa kaivosteollisuudessa jo pitkään, ja niiden kysyntä on vaihdellut kaivosteollisuushankkeiden ja malmien kysynnän mukaan.

Perinteikkään Suomen Malmin toiminnan päätyttyä vuonna 2015 Taratest Oy keräsi yhtiön parhaan osaamisen ja kaluston osaksi toimintaansa. Siitä lähtien kalliotutkimuksiin on investoitu merkittävästi. Tavoitteena on jatkossakin kasvattaa palveluntarjontaa, maantieteellistä kattavuutta ja markkina-asemaa Suomessa ja pohjoismaissa.

Kaupungistumisen myötä maanalaisten rakennushankkeiden edellyttämät kalliotutkimukset ovat olleet kasvusuunnassa hankkeiden määrän ja tutkimuksista saatujen todennettujen hyötyjen vuoksi. ▲

TEKSTI: OLLI AALTO