Kolumni: Pertti Voutilainen: Tekoälyn murros

Ennustetaan, että alkanut vuosi 2025 tullaan tulevaisuudessa muistamaan tekoälyn läpimurtovuotena. Oikein tai väärin. Amerikkalaiset joka tapauksessa näin uskovat. Ja heillä on asiasta parhaat tiedot. He ovat tämänkin teknologian kehittäjinä muuta maailmaa paljon edellä. Kun tätä vuotta pidetään erityisen nopean kehityksen aikana, vertailukohdaksi on otettu internetin kasvuryöpsähdys pari vuosikymmentä sitten. Hämmästyttävän lyhyessä ajassa internet nousi lähes nollasta kaiken kattavaksi toiminnaksi. Näin väittävät viisaat tapahtuvan myös tekoälylle.

Kun yrittää ennustaa tekoälyn kehitystä ja sen vaikutuksia elämäämme, olisi hyvä ymmärtää, mistä puhutaan. Siinäpä nouseekin aikamoinen seinä eteemme. Aika harva osaa kertoa, mikä ihmeen otus se sellainen tekoäly on. Muistan jostain lukeneeni Albert Einsteinin mielipiteen, että ellei osaa selittää asiaansa yksinkertaisesti, ei sitä itsekään ymmärrä. Tämä on tilanne omalla kohdallanikin.

Paras määritelmä, jonka tekoälylle olen löytänyt, kertoo, että kysymyksessä on koneen kyky käyttää perinteisesti ihmisen älyyn liitettyjä taitoja, kuten päättelyä, oppimista, suunnittelemista tai luomista. Tekoälyn pitää pystyä havainnoimaan ympäristöään tietokoneen ja muiden apulaitteiden avulla hankkiakseen tarvittavat lähtötiedot. Kun tietokoneiden nopeudet ja muu kapasiteetti ovat valtavasti kehittyneet, on meille datan hyödyntämisen kautta tarjolla mahdollisuus tehdä monenlaisia temppuja ihmisaivoja nopeammin. Olenkohan ymmärtänyt oikein, kun ajattelen että tästä kumpuavat tekoälyn edut.

Uudet asiat usein herättävät kansalaisten mielissä pelkoja. Teollisesta historiasta tunnetuin esimerkki tästä lienee Kehruu-Jenny, joka oli Britanniassa 1700-luvun puolivälissä keksitty ja patentoitu kehruukone. Sitä edeltävänä aikana työntekijä valmisti käsityönä yhtä lankaa kerrallaan. Uusi keksintö nosti tuottavuuden useisiin kymmeniin lankoihin konetta ja työntekijää kohti. Seurauksena oli tarvittavan työvoiman määrän lasku ja massatyöttömyyden uhka. Väki nousi kapinaan. Uusia koneita poltettiin ja kehruukoneen keksijää uhattiin fyysisesti. Pian kuitenkin opittiin, että asialla on toinenkin puoli. Langan halventunut hinta ja suurentuneet volyymit lisäsivät kilpailukykyä. Siitä käynnistyi Britannian tekstiiliteollisuuden kuuluisa vallankumous.

Veikkaanpa, että tekoäly noudattaa kehityksessään samaa kaavaa, mitä internet on kulkenut. Pitkän ja vähemmän näkyvän vaiheen jälkeen se hyvin lyhyessä ajassa tunkeutui elämän kaikille alueille. Nyt meidän on mahdotonta kuvitella elämää ilman internetiä. Tekoäly on saavuttamassa saman aseman. Emme kummankaan viisaudenlajin olemusta täysin ymmärrä, mutta hyviä apulaisia ja työkaluja ne ovat.

Tulevaisuuden maailmaa hallitsevat ne, jotka parhaiten osaavat käsitellä dataa. Ei siis ole ihmeellistä. että Amerikka on selvä ykkönen kaikissa toiminnoissa, joiden ydin perustuu datan käsittelyyn. Eurooppa on liian hidas toimija pysyäkseen mukana uuden luomisessa. Me olemme Euroopassa enemmän riskin välttäjiä kuin sen ottajia. Kun amerikkalainen jo myy kehitystyönsä tuloksia, eurooppalainen vielä miettii, mitkä asiat voivat mennä pieleen. ”Rohkea rokan syö”, sanoo vanha sananlasku. Talouskehityksessä jäämme jatkuvasti jälkeen, jos ei tyyli muutu. Kiina karkaa, ja Euroopan rooliksi jää toimia maailman ulkoilmamuseona.

En halua kuitenkaan väheksyä varovaisuuden merkitystä maailmaa kehitettäessä. Jos hienoilla keksinnöillä voi saada paljon hyvää aikaan, voivat ne väärin käytettyinä johtaa tuhoon. Maailmassa on riittävästi diktaattoreita saamaan aikaan tuhon kierteen vahingossa tai tahallaan. Epäilyttävää naapuria kannattaa seurata voidakseen ajoissa reagoida, jos kehitys kääntyy liian vaaralliseksi. Tässä mielessä tekniikan nopea kehitys on pelottavaa. Mutta ei sitä voi estääkään. Täysillä vaan eteenpäin.

Olemme uuden aikakauden alussa. Kysytään, mihin vie Suomen tie? Meillä on viisaiden asiantuntijoiden kertoman mukaan teknologian alueella yksi valttikortti, joka on riittävän painava kansainvälisissä pelipöydissä. Sanotaan, että Suomi kuuluu johtaviin maihin kvanttiteknologian rakentamisessa ja käytössä. Jos korttimme osaamme oikein pelata, tämän teknologian avulla Suomi pystyy maksamaan velkansa. En tiedä, onko tämä totta, koska en ymmärrä asiaa. Mutta luotan asiantuntijoihin. Siitä vaan rakentamaan tietokonetta, joka pystyy minuutissa laskemaan saman määrän laskuja kuin maailman kaikki nykyiset tietokoneet yhteensä vuodessa. Olisi kuitenkin hyvä, jos meillä olisi varasuunnitelma. ▲

PERTTI VOUTILAINEN

************************************************

Tapasin tuttavan, joka uuden vuoden lupauksena oli luvannut parantaa elintapojaan. Oli jo luopunut tupakoinnista ja viinan juonnista. Entisistä paheista oli vielä jäljellä valehtelu.