Tuomo Tianen: Sacometal Oy - johtavaa pronssiosaamista Pirkkalasta

Sacometal Oy on pohjoismaiden johtava pronssien ja pronssituotteiden kehitykseen ja alihankintaan keskittynyt valimo-koneistamoyhdistelmä, joka toteuttaa asiakkaittensa tyypillisesti liukulaakereihin liittyviä tarpeita 80 vuoden kokemuksella ja innovatiivisella otteella. Yritys tunnettiin aiemmin nimellä Oy Johnson Metall Ab. Toimitusjohtaja Ilari Kinnunen oli Materia-lehden haastateltavana Pirkanmaan maakuntanumeron merkeissä.

Historian havinaa

Yrityksen historia juontaa juurensa aina vuoteen 1944 saakka, jolloin Hartman von Witzleben perusti Messukylään Kevytmetalli Oy-nimisen yrityksen. Ruotsalainen Johnson Metall hankki yrityksen omistukseensa vuonna 1970. Nimi muutettiin ensin Messukylän Metallivalimoksi ja vuonna 1976 Oy Johnson Metall Ab:ksi. Vuonna 1982 yritys muutti Messukylästä Pirkkalaan entisen Tähtivalu Oy:n tiloihin.

Johnson Metall-konsernin osana toiminnan painopisteeksi muodostuivat pronssivalu ja liukulaakerisovellukset. Seurannut lähes 50 vuoden ajanjakso oli kasvun ja kehityksen aikaa. Tiloja laajennettiin ja tuotantomenetelmiä kehitettiin. Pääasiassa pohjoismaisista konepajoista koostunut asiakaskunta turvasi vakaan toiminnan ja loi kasvun mahdollisuuksia.

Vuonna 2019 Sacotec Invest Oy osti Pirkkalan tehtaan koko osakekannan itselleen, ja Oy Johnson Metall Ab palasi kotimaiseen omistukseen. Yrityksen nimi vaihtui Sacometal Oy:ksi vuonna 2019. Toimiala ja tuotevalikoima eivät järjestelyn yhteydessä muuttuneet. Kotimainen omistaja koetaan yrityksessä hyväksi; on helpompi keskustella kotimaisen ja teollisen omistajan kuin ulkomaisen pääomasijoittajan kanssa.

Toimitusjohtaja Ilari Kinnunen ja keskipakovalettu pronssiaihio

Konepaja, jolla on oma valimo

Vuosien saatossa tuotevalikoima on painottunut yhä enemmän valmiiksi koneistettujen komponenttien suuntaan. Tällä hetkellä Sacometal Oy työllistää 87 henkilöä, joista 20 on valimossa ja kolme kunnossapidossa. Koneistamossa on 47 henkilöä ja toimihenkilöitä on 14. Tällä perusteella alun perin valimona aloittanutta yritystä voidaan nyt kutsua konepajaksi, jolla on oma valimo. Tuotannossa tehdään pääasiassa kaksivuorotyötä.

Vuosittain valetaan kuparipohjaisia metalliseoksia noin 2 000 tonnia. Valupainosta koneistetaan pois keskimäärin 60 %, joka palautetaan takaisin tuotantoon. Ilari Kinnunen kutsuikin yritystä metallin kierrätystehtaaksi, joka tuottaa myös liukulaakereita. Pääosa tuotannosta on tina- ja alumiinipronsseja, mutta jonkin verran valetaan myös messinkejä ja vähäisessä määrin lyijytinapronsseja sekä punametalleja.

Kaikkiaan yhdeksää sulatusuunia sulapainoltaan 350-1 000 kg ohjataan viidellä yksiköllä eli viisi uunia voi olla sulatuskäytössä kerralla. Valutuotteen maksimi valupaino on 2 000 kg. Valumenetelminä ovat keskipakovalu ja jatkuvavalu sekä Replicast™.

Keskipakovalussa tuotteen maksimihalkaisija on 1 800 mm ja korkeus luokkaa 500 mm. Jatkuvavalulla tuotetaan pyörö- ja lattatankoja ja paksuseinämäisiä ainesputkia, joiden maksimipituus on 6 000 mm. Laadunvalvontaan käytetään koostumusanalysaattoria, kovuusmittauksia, vetokokeita sekä optista mikroskopiaa.

Tuotteiden pääkäyttöala on koneenrakennus ja tavoitteena kitkan vähentäminen. Siten tuotteet ovat liukulaakereita ja -kiskoja, liukulevyjä yms. komponentteja. Meriteollisuus on tärkeä sovellusala, jossa myös korroosionkestävyydellä on merkittävä rooli.

Varastossa pidetään noin 500 tuotenimikettä nopeita asiakastoimituksia varten. Myös varastointisopimuksia tehdään asiakkaiden kanssa. Kaikkiaan vuodessa tuotetaan noin 2 000 eri nimikettä. Päämarkkina-alue on Suomi. Suoraan vientiin menee n. 40 % tuotannosta, mutta välillisesti noin 90 % päätyy ulkomaille osana koneenrakennuksen vientiä.

Kilpailua ja kilpailutekijöitä

Kotimaassa yrityksellä on yksi merkittävä kilpailija. Jonkin verran on myös vastaavien tuotteiden maahantuontia. Merkille pantavaa on, että lähes kaikissa maissa on pronssivalimoita eli alan omaa tuotantoa.

Koneistaminen on eräs kilpailutekijä. Liiketoiminta on luonteeltaan asiakkaan muuttuvien tarpeiden täyttämistä, ja se merkitsee sitä, että toimitusvalmius, -nopeus ja -varmuus ovat merkittäviä kilpailutekijöitä. Pitkäaikainen asiakkuus ja siihen perustuva keskinäinen ymmärrys ovat niin ikään keskeisiä kilpailutekijöitä.

Robotti työssään koneistussolussa

Tuotekehitykselläkin on sijansa

Tuotekehityksen keskeisin päämäärä tällä hetkellä lyijyttömien laakerimateriaalien kehittäminen lyijyn käyttöön liittyvän regulaation tiukentuessa. Toisaalta laitosten koko kasvaa ja huoltovälit pitenevät, joka merkitsee myös käyttöolosuhteiden muuttumista entistä vaativammiksi. Lyijyttömien seosten käyttöönotto saattaa tietyissä tapauksissa edellyttää myös jonkinasteista laitteiston uudelleen suunnittelua. Valimon kannalta olennainen tieto huoltovälin ennakointipituudesta on tapaus- ja komponenttikohtainen.

Lyijyttömiä seoksia on tutkittu 2000-luvun alussa, mutta tuolloin lopputulos oli, että lyijy on teknistaloudellisesti paras seosaine tribologian kannalta. Lyijyn käyttöä koskevien uusien regulaatioiden myötä tuo teknistaloudellinen arviointi muuttuu, ja tutkimukselle on taas tarvetta.

Tulevaisuudessa sekä haasteita että mahdollisuuksia

Haasteita tulevaisuudelle muodostaa lyijyttömien seosten käyttöönotto. Energiamurroksen mukanaan tuoma voimakkaasti heilahteleva energian hinta ja siihen liittyvät talousnäkymät muodostavat omat haasteensa. Toisaalta energiamurros voi luoda myös uusia mahdollisuuksia mm. vetytalouden myötä.

Haasteiden kohtaamiseksi ja voittamiseksi joudutaan tekemään paljon ennakoivaa selvitystyötä. Muun muassa synteettisten polttoaineiden tuotannossa ongelmia voi aiheuttaa kuparin huono kestävyys ammoniakkia vastaan. Terästen vetyhauraustaipumus voi toisaalta johtaa siihen, että pronssit voivat korvata teräksiä joissakin sovelluksissa.

Ylipäätään energiamurroksen ja vihreän siirtymän toteuttamisen myötä jouduttaneen turvautumaan entistä kalliimpiin materiaaleihin. Aina on kuitenkin nähtävä myös se lisäarvo, mitä jokin tekninen parannus tai lisäkustannus voi tuottaa.

Kupariseosten 3D-tulostus ei geometrisesti näin yksinkertaisissa tuotteissa muodostane merkittävää uhkaa. Kahden keskenään kilpailevan menetelmän hankkiminen ja ylläpito ei muutenkaan välttämättä kannata ainakaan nykyisillä hinnoilla ja asiakasvalmiuksilla.

Viesti lehden lukijoille

Materia-lehden lukijoille Ilari Kinnunen haluaa todeta, että materiaalien kehittämiselle on edelleen tarvetta sekä lisääntyvien tehokkuusvaatimusten että myös lainsäädännön ja regulaation kautta. Yhdessä tekemällä nämä haasteet voidaan kuitenkin kohdata ja voittaa kestävän tulevaisuuden luomiseksi. ▲

TEKSTI: TUOMO TIAINENKUVAT: LEENA K. VANHATALO