4 minute read
Eero Hämäläinen: Uusi Tampereen teknologiakeskus tukee kehitystä: Palvelujen osuus kasvaa Metson asiakastarjonnassa
from Materia 1/2025
”Näen Metsolla olevan hyvät mahdollisuudet kasvaa myös lähivuosina kaivosalan järjestelmien ja palvelujen tuottajana sekä kivenmurskauksessa. Palvelujemme osuus kasvaa edelleen, ja keskeisenä tehtävänämme pysyy roolimme ratkaisujen ja palvelujen tuottajana, auttamassa asiakkaitamme onnistumaan.”
Näin summaa Metson tulevaisuuden näkymiä tamperelaislähtöinen, 27 vuotta Metsossa työskennellyt Sami Takaluoma, joka aloitti viime marraskuun alussa Metso-konsernin toimitusjohtajana Pekka Vauramon jäädessä eläkkeelle.
Liikevaihdostaan Metso kerää kaksi kolmannesta kaivosalalta ja yli puolet palveluista eli huollosta, uudistuksista sekä vara- ja kulutusosista.
Sami Takaluoman näkemys on, että kaivosalan asiakkailla riittää tällä hetkellä haasteita erityisesti ympäristöasioissa, energiansäästössä ja kustannustehokkuudessa:
”Maailma tarvitsee metalleja, mutta ne on tuotettava kustannustehokkaasti ja ympäristöasiat huomioon ottaen. Täysin uudet kaivoshankkeet sijaitsevat usein haastavissa paikoissa ja vaativat paljon enemmän kokonaisvaltaista suunnittelua,” tuore toimitusjohtaja arvioi.
”Myös kaivosten luvitusprosessit ovat hitaita lähes kaikkialla. Geopolitiikka ohjaa maailmalla vahvasti myös kaivosten mineraalipolitiikkaa. Lisäksi nykyisten kaivosten on löydettävä riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa.”
Uusi teknologiakeskus tukee tuotekehitystä
Sami Takaluoman mukaan teknologiset innovaatiot, tuotekehitys ja tutkimus pysyvät edelleen keskiössä, kun Metso kehittää tarjontaa asiakkailleen.
”Hyvä esimerkki panostuksistamme on Tampereen Lahdesjärvelle rakennettava uusi, 150 miljoonan euron teknologiakeskus, jonne Metson toiminnot muuttavat Hatanpäältä. Uudet tilat takaavat mahdollisuutemme kehittyä ja varmistaa asiakkaillemme ajanmukaiset palvelut,” Takaluoma painottaa.
Viime kesänä alkaneessa rakennushankkeessa Ikean naapuriin valmistuvat aluksi vuonna 2027 tilat tela-alustaisten murskainten kokoonpanoon ja materiaalivarastot. Kokonaisuudessaan uusi teknologiakeskus on käytössä 2030-luvulla.
”Mietimme jatkuvasti globaalia läsnäoloamme suunnittelemalla, mistä tarjoamme vaikkapa kaivosasiakkaille huoltopalveluja tehokkaimmin.”
Uusimpia, globaalisti toimivan Metson arkeen vaikuttavia vaatimuksia ovat niin sanotut ESG-normit, joilla täsmennetään yrityksen vastuullisuutta ympäristö-, sosiaali- ja hallintotavoissa.
”Myös meiltä edellytetään jatkossa tarkempaa tietoa ympäristövaikutuksistamme, työntekijöiden hyvinvoinnista, yhteiskunnallisesta vastuustamme ja johtamisen läpinäkyvyydestä,” Sami Takaluoma summaa.
Suomen kaivoksilla valoisat näkymät
”Metallien tarve vain kasvaa, joten suomalaisen kaivosteollisuuden näkymät ovat valoisat. Metson rooli pysyy keskeisenä niin kotimaisessa kuin globaalissakin kaivos- ja metalliteollisuudessa,” arvioi Iina Vaajamo, Metson Suomen kaivospuolen myynnistä vastaava johtaja.
”Tarjontamme kattaa laite- ja palvelutarjonnan läpi koko metallin arvoketjun. Tämän lisäksi meillä on maailmanluokan T&K-keskukset, testaus- ja pilotointimahdollisuudet sekä erinomainen prosessiosaaminen.”
Iina Vaajamo painottaa, että EU:n kriittisten raaka-aineiden asetus (CRMA) vaikuttaa merkittävästi Suomen tuleviin kaivoshankkeisiin:
”Suomen maaperässä on useita CRMA:n listalla olevia metalleja, kuten litiumia, kobolttia, nikkeliä, kuparia ja harvinaisia maametalleja. Ne ovat strategisesti tärkeitä mm. vihreän siirtymän ja digitalisaation kannalta, ja tämän alueen kaivoshankkeita on jo käynnissä.”
”Kaivosten tulevaa toimintaympäristöä määritetään ja vastuullista mineraalien hyödyntämistä tuetaan myös Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2024 lopulla päivitetyssä mineraalistrategiassa,” Vaajamo lisää.
Kiinnostus kultaan pysyy
”Suomi on jo tällä hetkellä EU:n suurin kullan tuottaja, ja kullan korkealla hinnalla on vaikutuksia myös kotimaisiin kaivosinvestointeihin. Uudet kaivosprojektit ovat nyt houkuttelevampia sijoittajille,” Iina Vaajamo arvioi.
”On kuitenkin muistettava, että kaivosinvestoinnit ovat monivaiheisia ja pitkiä, useita vuosia kestäviä,” hän lisää. ▲
TEKSTI: EERO HÄMÄLÄINENKUVAT: METSO
---
Kolmesta murskainvalmistajasta muodostui kaivosalan kokonaistoimittaja
Liekö sattumaa, että runsaan vuosikymmenen aikana 1900-luvun alussa Ranskassa, Yhdysvalloissa ja Suomessa kehitettiin toisistaan tietämättä murskausteknologiaa, josta myöhemmin syntyisi yli 5 miljardin euron liikevaihdon tekevä Metso-konserni.
Ranskan Mâconissa Bergeaud-yhtiön ensimmäinen leukamurskain valmistui vuonna 1906. Tamperelaisen Lokomon oma leukakeksintö seurasi vuonna 1921. Yhdysvaltojen Milwaukeehen muuttanut suomalaissiirtolainen Bruno Nordberg löysi puolestaan keskeisen liikeidean ostamalla kartiomurskaimen valmistusoikeudet.
Rauma-Repola keskittyi 1980-luvulla kaukonäköisesti murskaustoimintaan yhdistämällä nämä kolme toimijaa BLN-ryhmäksi. Metson syntysanat kirjoitettiin vuonna 1999 Rauman ja Valmetin yhdistyessä.
Ruotsalaisen Svedala Industri Ab:n osto osaksi Metsoa vuonna 2001 laajensi Metson tuotetarjontaa mm. kaivosten suosimiin esikaramurskaimiin ja jauhinmyllyihin.
Tuorein, myös kaivosten kannalta varsin olennainen yhdistyminen tapahtui vuonna 2020, kun Outotecin ja Metso Mineralsin liiketoiminnot yhdistettiin Metso Outotec-yhtiöksi.
Tuloksena syntyi kattava laite- ja palvelutarjonta sekä kivenmurskaukseen että kaivos- ja metalliteollisuudelle malmin esimurskauksesta rikastukseen sekä hydro- ja pyrometallurgiseen prosessointiin. Metso toimittaa laitteita myös prosessiteollisuuteen.
Kaivosten palvelu on pysynyt kivenmurskauksen ohessa koko ajan keskeisenä Metson toiminnassa. Palveluita Metso myy jo enemmän kuin laitteita ja järjestelmiä. Viime vuona solmittiin yli sata huollon elinkaarisopimusta. Metsolaisia löytyy yli 50 maasta yhteensä runsaat 17 000.
Toukokuussa vuonna 2023 yhtiökokous hyväksyi paluun Metso-yhtiönimen käyttöön:
”Tavoitteenamme on kasvattaa vahvaa, yhtenäistä Metso-yhtiötä ja brändiä, jolla on selkeä fokus: jatkamme kestävän modernin elämäntavan mahdollistamista ja toimimme alamme edelläkävijänä selkeällä strategialla ja vahvalla kulttuurilla, jota tukee lyhyt mutta vakiintunut ja kaikkien sidosryhmiemme keskuudessa hyvin tunnettu nimi.”
