7 minute read
Heli Rautjärvi: Kaivos- ja louhintajaoston sekä rikastus- ja prosessijaoston yhteinen syysekskursio Swedex’24 Ruotsiin 25.–27.9.2024
from Materia 5/2024
Kaivos- ja louhintajaoston & Rikastus- ja prosessijaoston yhteinen syysekskursio SWEDEX ’24 suuntautui 25.-27.9.2024 Pohjois-Ruotsiin. Vierailukohteina olivat Kaunis Iron AB ja Tapojärvi Pajalassa ja Teknikens Hus Luulajassa. Kaivosalan vetovoimaisuutta ja sen lisäämistä nuorten keskuudessa pohdittiin seminaarissa ja illalliset nautittiin sekä maalla että merellä Luulajan kauniissa kaupungissa.
Syysexcursio lähti käyntiin Rovaniemen lentoasemalta 17 henkilön kerääntyessä bussiin sateisena perjantaiaamuna. Bussimme oli SAAGA Travelilta ja bussikuskinamme toimi Santtu. Ensimmäiseksi etapiksi valikoitui Vihreä Pysäkki Pellossa, jossa nautimme aamukahvit. Valtakunnan rajan ylitys Ruotsin puolelle kävi niin sutjakkaasti, että sen havaitsi lähinnä pienemmistä ja sirommista liikenteen opastekylteistä ja siitä, että rannekellot ja puhelimet piipittivät päivittäen itseään länsinaapurin aikavyöhykkeelle ja televerkkoihin. Ensimmäisen ekskursiopäivän lounas nautittiin matkan aikana bussissa lounasbokseista, joissa oli teriyaki-kanaa, lime-maustettua riisiä, pikkelöityä kaalia, salaattia, marinoitua kurkkua, chiliä, kevätsipulia ja valkosipulikastiketta. Lounasboksin sisällön oli suunnitellut meitä varten ravintolatoimenjohtaja Roope Kotila Arctic Hotel Collectionilta.
Puolen päivän aikaan saavuimme Kaunis Ironin Pajalan kaivokselle. Sää oli edelleen pilvisen harmaa samoin kuin kaivosmaisemakin, mutta mielemme olivat kirkkaina ja avoimina vastaanottamaan Pajalan kaivoksen kuulumiset ja näkymät. Ekskursioporukkaamme oli vastaanottamassa Kaunis Iron -kaivoksen tuotannonsuunnittelupäällikkö Alexander Kohkoinen, jolta olisi taittunut myös suomen kieli vallan mainiosti. Esittelykieleksi valikoitui kuitenkin englanti, koska joukkoomme oli liittynyt Ruotsin Bergsmannaföreningenin edustaja Markus, ja osa meistä epäili oman ruotsin kielen taitonsa riittävyyttä, vaikka virkamiesruotsi olikin aikoinaan opinnoissa suoritettu.
Alexander Kohkoinen esitteli dioin Kaunis Ironia, joka on vuonna 2018 perustettu ruotsalainen kaivosyhtiö. Esityksen aluksi kerrottiin (mahdollisen hätätilanteen sattuessa) uloskäynnit ja kokoontumispaikat. Kaunis Ironin malminetsintä- ja kaivostoiminnot ovat Pajalassa ja talous- ja HR-osasto Luulajassa. Vuosittain louhitaan noin 5,6 Mt rautamalmia ja siitä tuotetaan 2,3 Mt rautarikastetta. Kaivoksen liikevaihto oli 2831 MSEK ja tuotto 650 MSEK vuonna 2023. Henkilöstön määrä on suunnilleen 550. Tällä hetkellä toiminnassa on yksi avolouhos, nimeltään Tapuli, Kaunisvaarassa. Tulevaisuudessa suunnitellaan myös muiden louhosten avauksia. Louhinnan räjäytykset suoritetaan 1-2 kertaa viikossa. Malmi lastataan ja kuljetetaan kiviautoilla rikastamolle. Rikastamolla on ensiksi malmille vuorossa murskaus ja seulonta. Näiden jälkeen seuraavat primääri- ja sekundäärijauhatuspiirit, magneettiset erottimet ja vaahdotusvaihe rikin poistamiseksi. Lopuksi rikasteesta poistetaan vesi ja se kuljetetaan rekoilla Pitkäjärvelle, jossa se siirretään Narvikiin menevään junaan. Yrityksen arvoissa korostuivat vastuullisuus, turvallisuus ja tasa-arvo. Haasteita on esimerkiksi ammattitaitoisen työväen saannissa ja lupaprosessien pitkittyneissä läpimenoajoissa. Lisäksi kaukainen maantieteellinen sijainti aiheuttaa omat kustannuksensa kuljetuksiin. Pajalan kaivokselta on 160 km Pitkäjärvelle eikä sille matkalle ole suunnitteilla junarataa. Kaunis Ironin henkilöstöstä 27 % on naisia ja 72 % Pajalan kunnan naisväestöstä voisi harkita kaivoksessa työskentelyä. Kaivoksen työntekijöistä 66 % asuu paikkakunnalla eli kaivoksella on Pajalan kunnalle suuri merkitys.
Esittelykierroksen alkajaisiksi kaikille haettiin kypärät, turvalasit, heijastinliivit ja saappaat. Porukkamme jaettiin kahteen osaan siten, että osa porukasta tutustui ensin Pajalan kaivoksen toimintoihin ja teki kierroksen rikastamolla ja osa kuuli Tapojärven Kaivospalvelut -toiminnasta Kaunis Iron -kaivoksella.
Rikastamokierrokselle lähdettiin rikastamon kunnossapitopäällikön Johan Töyrän vanavedessä. Rikastamolla kohtasimme tutut ja tyypilliset rautamalmin rikastuksessa tarvittavat prosessilaitteet. Myllyn pyörimistä on aina yhtä mielenkiintoista seurata. Silmä ja mieli lepäävät myllyn tasaista huminaa kuunnellessa ja vuorauksen kiinnityspulttirivistöjen rytmikästä pyörimistä katsellessa.
Rikastuskierroksen lisäksi tutustuimme Tapojärven kaivoskonttoriin. Kahvin, kampanisujen ja suklaakonvehtien kera kuuntelimme ja katselimme Tapojärven asiakkuuspäällikön Maija Jokelaisen ja tuotantopäällikkö Miika Miettisen esitystä Tapojärven kaivospalveluista Kaunis Ironin Pajalan kaivoksella. Ykkösasiana nousi esille toimintojen ja työtehtävien turvallinen suorittaminen, riskien tunnistaminen ja ennakointi. Vuositasolla toimintoihin ja turvallisuuteen liittyviä havaintoja tehdään noin 9400 kpl ja ne kirjataan tietojärjestelmään. Havainnoista laaditaan tarvittaessa tutkintatiedotteet (Safety flash).
Tapojärvellä työskentelee Pajalassa 80 henkilöä avolouhintaan ja muihin kaivosalueen kunnossapitoon liittyvissä tehtävissä. Sääolosuhteet voivat pohjoisessa olla hyvinkin ankarat ja siten sekä henkilöstöltä että kalustolta vaaditaan kanttia selviytyä arktisen avolouhoksen oloissa.
Rikastamokierroksen ja esitysten jälkeen kävimme katsomassa avolouhosta näköalatasanteelta. Kiitokseksi vierailun isännille Alexanderille, Miikalle ja vierailun järjestäjälle Maijalle Rikastus- ja prosessijaoston puheenjohtaja Joakim Colpaert antoi Vuorimiesyhdistyksen logolla itse koristelemansa kuksat.
Pajalasta bussimme suuntasi kohti Luulajaa, jossa majoituimme paikalliseen hotelliin. Pienen huilaustauon jälkeen kokoonnuimme illalliselle hotellimme ravintolaan. Illallisen aikana esittelimme itsemme toisillemme ja lisäksi muistelimme menneitä kuten sitä, minä vuonna kukin on liittynyt Vuorimiesyhdistykseen. Totesimme samalla, kuinka hyödyllisiä ja mukavia tällaiset jaostojen yhteiset ekskursiot ovat, koska tutustumme toisiimme yli toimintorajojen. Lämmin kiitos Tapojärvelle illallisen palanpainikkeista ja Maija Jokelaiselle illallisen emännöinnistä.
Koska vierailu Luulajan teknilliseen yliopistoon ei toteutunut vankoista yrityksistä huolimatta, jaostojemme toimihenkilöt järjestivät ekskursioväellemme ex tempore popup seminaarin, jossa keskusteltiin aiheesta:
”Miten saada nuoret kouluttautumaan kaivosalalle? Miten lisätä kaivosalan houkuttelevuutta nuorten keskuudessa? Miten tehdä kaivosalasta mediaseksikästä?” Miten lisätä arktisten syrjäseutujen vetovoimaa ja pitovoimaa? Pohdinnassa olivat myös aiheet: ”Mistä haarukka tulee? Miten lisätä nuorten tietoisuutta siitä, että kaikki mitä et voi kasvattaa tai kalastaa, sinun tulee kaivaa”. Tätä samaa teemaa pohditaan myös yliopistojen järjestämissä ”Tiedettä kaikille tutkijoiden yössä” -tapahtumissa.
Seminaarin jälkeen suuntasimme kohti Luulajan Porsönissä sijaitsevaa tiedekeskusta nimeltään Teknikens Hus eli Tekniikkatalo. Pääsylipuista kiitokset Forcit Oy:lle. Tekniikkatalossa olivat esiteltyinä monet teollisuuden prosessit ja yhteiskuntaa rakentavat ja pystyssä pitävät systeemit. Lapsenomaisella innokkuudella tutustuimme esillä oleviin prosesseihin, laitteisiin ja toimintoihin. Teknikens Husissa löysimme rakennustyömaan, jossa jokainen otti oman roolinsa työntekijänä tai työnjohtajana.
Porsönin jälkeen bussimme suuntasi kohti Alaluulajan kirkkoa (Gammelstadin kirkko), joka on Gammelstadin kirkkokylässä sijaitseva keskiaikainen kirkkorakennus. Kivistä ja kirkoista kiinnostuneille vuorimiehille kohde tarjosi upeaa katsottavaa, onhan kirkon vanhimmat osat rakennettu 1400 -luvulla luonnonkivestä. Kivisen kirkon lisäksi kirkkomaata ympäröi kivinen aita, joten saimme ihailla kiviä sydämemme kyllyydestä. Kirkon ovet eivät tällä kertaa koputtavalle auenneet, mutta saimme kännyköihimme ja muistoihimme monta kaunista kuvaa pastellinsävyisestä kivikirkosta.
Toisen ekskursiopäivän illallisemme nautimme rapuristeilyllä. Astuimme kauniiseen laivaan Luulajan satamasta ja rapuja riitti meille kaikille yllin kyllin yli jaostorajojen. Musiikista ja tietovisailusta vastasivat iloiset ruotsalaiset risteilyemännät – ja -isännät. Länsinaapurimme ilo ja eloisuus tarttui meihin kaikkiin. Iltaa jatkoimme vielä paikallisessa pubissa, jota Piispan kädeksi nimitetään. Kaikki hyvä loppuu aikanaan, ja niin SWEDEX’24-ekskursiomme päättyi Rovaniemen lentokentälle. Vuorimiehet hyvästelivät haikeina, mutta onnellisina ja jälleennäkemisiä odotellen. Syysekskursio SWEDEX’24 kiittää lämpimästi yrityksiä Tapojärvi, Forcit, Epiroc Finland, SafeRoad, Mining Finland/ BioSO4, Kodin puu ja lämpö, Feasib, Weir ja Indurad ekskursiolaisten nestetasapainosta huolehtimisesta. ▲
TEKSTI: HELI RAUTJÄRVI
KUVAT: LEENA K. VANHATALO JA MUUT REISSULAISET
