3 minute read
DIMECC on-line: Kaisa Kaukovirta: ESG-työkalu edistää yritysten kestävää kehitystä ja riskienhallintaa
from Materia 5/2024
Ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen nähdään nyt liiketoiminnan suojeluna.
Yritysten kestävän kehityksen vaikutuksia seurataan nykyään entistä tarkemmin. EU:n yritysten kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive eli CSRD) mukaiset raportointivaatimukset koskevat jo suuryrityksiä. Vaikka pk-yrityksiä ei toistaiseksi vaadita raportoimaan, alihankintaketjujen vastuullisuussitoumukset vaikuttavat niihin.
”Lähivuosina vastuullisuutta koskevien kyselyjen määrä pk-yrityksille tulee kasvamaan. Tämä koskee esimerkiksi energian käyttöä, materiaalien alkuperää ja muita kestävyyskysymyksiä”, kertoo DIMECCin kestävän kehityksen asiantuntija Lisbet Frey.
Muutosta tuo myös uusi lähestymistapa eli kaksoisolennaisuus (Double Materiality), joka laajentaa perinteisen olennaisuusanalyysin käsittämään sekä taloudelliset että kestävyysnäkökulmat. Taloudellisen kannattavuuden ja sidosryhmien lisäksi kaksoisolennaisuus huomioi myös yrityksen vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan. Näin yritykset voivat arvioida sitä, miten niiden toiminta vaikuttaa esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja toisaalta selvittää, miten ilmastonmuutos ja siihen liittyvät riskit vaikuttavat liiketoimintaan.
”Kestävän kehityksen mukainen toiminta on nykyisin myös liiketoiminnan suojelua. Ilman riittävää varautumista esimerkiksi tulvat, myrskyt ja muut ilmastonmuutoksen aiheuttamat häiriöt voivat vaarantaa toiminnan”, Frey sanoo.
Mukaan pilotointiin keväällä
Suuryrityksen on entistä useammin arvioitava, voivatko nykyiset alihankkijat ja toimittajat jatkaa yhteistyökumppaneina. OP:n suuryritystutkimuksen mukaan 56 prosenttia suuryrityksistä on joutunut vaihtamaan alihankkijoitaan vastuullisuusvaatimusten vuoksi.
Uusi ESG-työkalu voi valmistaa pk-yrityksiä niitä koskeviin tulevaisuuden vaatimuksiin ja odotuksiin.
”Työkalun avulla yritykset voivat varautua alihankintaketjun toimijoille asetettuihin kysymyksiin ja vahvistaa asemaansa arvoketjussa, jossa vastuullisuusvaatimukset tiukentuvat”, Frey toteaa.
Uuden ESG-työkalun avulla yritykset voivat tarkemmin arvioida ja raportoida kestävän kehityksen vaikutuksiaan. Työkalu on parhaillaan pilotointivaiheessa. Mukaan haetaan erityisesti ICT- ja palvelualojen yrityksiä, mutta se on avoin myös muille aloille.
”Toivon, että pilotointiin saadaan monipuolinen joukko yrityksiä, sillä työkalun tavoitteena on auttaa yrityksiä noudattamaan CSRD:n vaatimuksia niin, että se on hyödyllinen ja käytännönläheinen”, Frey sanoo.
Rakennettu laajoja vaatimuksia ajatellen
ESG-työkalu on rakennettu CSRD:n laajat vaatimukset huomioon ottaen, ja se on yhdenmukainen ESRS-standardien kanssa.
”Työkalussa käsitellään koko sidosryhmäkenttä lähtien yrityksen sisäisistä resursseista ja arvoketjusta aina ulkoisiin vaikutuksiin kuten luonnon ja yhteisöjen näkökulmiin saakka”, Lisbet Frey kuvailee.
Työkalu sisältää viisi keskeistä moduulia, joiden avulla yritykset voivat kartoittaa sidosryhmänsä, analysoida riskejä ja vaikutuksia sekä sisällyttää kestävän kehityksen periaatteet strategiaansa.
Aivan ensimmäisenä ja tärkeimpänä askeleena Frey pitää sitä, että pk-yrityksissä määritellään selkeästi, kenelle vastuu kestävyyteen liittyvistä asioista kuuluu.
”Usein tämä rooli on talousjohtajalla tai yritysvastuun asiantuntijalla, mutta pk-yrityksissä selkeä vastuun antaminen voi olla ratkaisevaa kestävän kehityksen vaatimusten täyttämisessä ja arvoketjun vaatimuksiin vastaamisessa. Kun joku toimii asian omistajana ja seuraa dataa systemaattisesti, voidaan varmistaa yhdenmukaisuus ja tietojen korkea laatu. Tämä omistajuus mahdollistaa paitsi datan tarkan seurannan myös sen, että kestävyyteen liittyviä asioita kehitetään pitkäjänteisesti”, hän korostaa.
Yhteistyötä Baltiassa
ESG-työkalun kehitystyön pääyhteistyökumppaneita ovat muun muassa työ- ja elinkeinoministeriö sekä Viron talous- ja viestintäministeriö, Viron valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö sekä muita organisaatioita Baltiasta ja Puolasta. Se on osa Interreg Baltic Sea Region -ohjelmaa. Työkalu avataan kaikkien yritysten käyttöön vuoden 2025 loppuun mennessä. ▲
TEKSTI: KAISA KAUKOVIRTA
Lisätietoja: Lisbet Frey
+358 40 840 0082
