Leena K. Vanhatalo: Kaivosmuseo sai uuden laitteen kokoelmiinsa

Perjantaina 14.6. runsas joukko ihmisiä oli kokoontunut Outokummussa Kaivosmuseon rinnerikastamon näyttelytilaan seuraamaan virallista Larox® PF -suodattimen luovutusta museolle. Outokummun Puhallinorkesteri soitti alkumusiikin ja Arto Hakola toimi seremoniamestarina.

Tervetulosanat lausui Outokummun kaupunginjohtaja Päivi Lintumäki: ”Outokumpu mielletään edelleen kaivospaikkakunnaksi, vaikka kaivostoiminta päättyi jo vuonna 1989. Tosin kaivostoiminta saattaa käynnistyä uudelleen, sillä uuden kaivoksen ympäristölupahakemus on juuri jätetty aluehallintovirastolle.”

Lintumäki muisteli Outokummun kaivoshistoriaa ja sen merkitystä koko alueelle. Kuriositeettina hän mainitsi, että tiettävästi ensimmäinen puhelin Pohjois-Karjalassa tuli juurikin kaupungin alueelle. Kaivoksen perintönä kaupungilla on vahva teollisuus - varsinkin metalliteollisuus - työpaikkaomavaraisuuden ollessa yli 100.

”Outokummun kaupungin kulttuuri kaivoksen toiminnan perinnön myötä on ainutlaatuinen ja poikkeaa edukseen. Vanhan kaivoksen alue on kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue, joka kaupungin toimin pyritään pitämään kunnossa. Outokummun kaivosmuseo on maamme ainoa museoammatillisesti hoidettu kaivannaisalan erikoismuseo. Museo on perustettu vuonna 1982 ja se toimi 2009 elokuun loppuun Outokummun kaivosmuseon säätiön ylläpitämänä. Sen jälkeen museo on toiminut Outokummun kaupungin ylläpitämänä. Kaivosmuseo on saanut vuosien saatossa lahjoituksia eri tahoilta. Nyt on vuorossa Evonik Oy:n lahjoittaman Larox® PR-painesuodattimen vastaanotto. Lahjoitus soveltuu erinomaisesti kaivosmuseon kokoelmiin, koska sen käyttökohteita on eniten kaivosteollisuudessa erilaisten metallirikasteiden ja mineraalien suodatuksessa.”

Puheensa lopuksi kaupunginjohtaja kiitti lahjoittajan Evonik Oy:n Jorma Ikävalkoa, sekä PF-suodattimen näytteille asettamisen museon rinnerikastamoon mahdollistanutta työryhmää asiantuntijoinaan Kimmo Kylämies, Timo Kaariaho ja Arto Hakola. Hän kiitti myös Metson edustajia Jussi Venäläistä ja Jasmiina Harjunpäätä sekä museonjohtaja Meja Marinia ja amanuenssi Klas Swanljungia.

Juhlapuheen piti Metson suodatinliiketoiminnan johtaja Jussi Venäläinen.

PF-painesuodatin on alun perin nykyisessä Ukrainassa kehitetty tuote. Sillä on ollut Lappeenrannalle ja koko maailman kaivosteollisuudelle yllättävän suuri merkitys. Maailman suurimmat kaivokset käyttävät rikasteiden suodatukseen Metson Lappeenrannassa valmistettuja Larox-painesuodattimia.

Larox® PF-suodattimet ovat tuoneet Lappeenrannan seudulle yli 5 miljardin euron verran vientituloja 1970-luvulta lähtien. Metson Lappeenrannan suodatinliikevaihdosta yli 90 % on tullut Suomen rajojen ulkopuolelta. Ja mikä tärkeintä - tänä päivänä yli 150 perhettä Etelä-Karjalassa saa edelleen elantonsa Metson Larox® PF-suodattimista.

Tämän suodattimen historia on mielenkiintoinen. Ensimmäinen, tornimallinen ja vaakalevyinen suodattimen prototyyppi valmistettiin vuonna 1964 Ukrainassa. Lappeenrannasta käsin toimiva Larox (silloinen Roxon ja Lappeenrannan Konepaja) hankki lisenssioikeudet edistykselliseen jatkuvakankaiseen, vaakalevyiseen painesuodattimeen 1974 silloisen Neuvostoliiton lisenssiorganisaatiolta, V/O Lisensintorg:lta. Ensimmäinen sähkömekaaninen PF-suodatin lanseerattiin vuonna 1977.

Outotec, joka on nykyisin osa Metsoa, osti Laroxin vuonna 2009 ja on siitä lähtien jatkanut investointeja PF-suodatinten tuotekehitykseen sekä valmistustekniikoiden ja tuotantokapasiteetin jatkuvaan parantamiseen.

Larox® PF-suodatin on tällä hetkellä yksi Metson keihäänkärkituotteista. Vuoden 2024 alkuun mennessä näitä suodattimia oli valmistettu jo yli 1400 kappaletta maailman kaivos-, metallurgisen ja muun prosessiteollisuuden tarpeisiin. Jopa 30% maailman kuparista suodatetaan tällä suodattimella, ja se on myös huipputuote akkuteollisuudessa tarvittavien metallien ja kemikaalien tuotantoprosesseissa. Viime vuosina myös toimitukset kemian- sekä elintarvike- ja lääketeollisuuden suodatintarpeisiin ovat kasvaneet merkittävästi lyhyessä ajassa.

Lahjoitetun suodattimen vieressä oli julisteena kuva nykyaikaisesta suodattimesta. Venäläinen kertoi vanhan ja uuden suodattimen eroista: ”Täällä oleva suodatin edustaa alansa parasta teknologiaa vuodelta 1987 ja se on sarjanumeroltaan 197. Se on siis 37 vuotta vanha ja näyttää merkittävästi erilaiselta kuin nykypäivän pikku- vai pitäisikö sanoa isoveljensä, joka on merkittävästi suurempi ja teknisiltä ominaisuuksiltaan moninaisempi. Nykyinen suodatin omaa yksinkertaistetun rakenteen, täyttää viimeisimmät maanjäristysnormit ja esittelee uudenlaisia ratkaisuja prosessi- ja energiatehokkuuden parantamiseen. Sähkömekaaninen ja hydraulinen toiminta ja itseoptimoiva prosessiohjaus ovat huomattavasti edistyneempiä kuin tässä museolla olevassa laitteessa. Suodatuspinta-ala tässä museolle lahjoitetussa, teräslevypakalla varustetussa suodattimessa on maksimissaan 2,5 m², kun taas uusi PF-suodatin tarjoaa lähes 200 m² suodatuspinta-alan kestävämmillä, kevyemmillä ja virtausoptimoiduilla suodoslevyillä.”

Venäläinen lausui myös kiitoksen Vartiaisen perheelle: ”Olette olleet tärkeä osa Suomessa valmistettujen suodattimien menestystarinaa.” (Tuija Tiilikaisen kirjoitus Vartiaisen perheen teollisuushistoriasta on luettavissa Materia-lehden numerossa 4/2024 ss. 74-75).

Puheiden jälkeen oli fanfaarien kera nauhan leikkaus, jonka jälkeen tarjottiin suodatinkahvit.

Tilaisuuden jälkeen oli mahdollisuus osallistua opastetulle kaivoskierrokselle Arto Hakolan johdattamana. ▲

TEKSTI JA KUVAT: LEENA K. VANHATALO