Euroopan ytimessä: Olli Salmi: Kaivoskysymyksiä politiikkafestivaaleilla

Kaivoskysymyksiä politiikkafestivaaleilla

Osallistuin heinäkuussa Visbyn Almedalen-viikoille ja Porin Suomi-Areenaan, näihin maailman suurimmiksi demokratiafestivaaleiksikin kutsuttuihin tapahtumiin. Etenkin Visbyssä oli tarjolla erittäin kattava kahden kokonaisen päivän lista kaivannaisalan tilaisuuksia, mikä vaalivuotta käyvässä Ruotsissa ei sinänsä yllätä. Kiinnostavin nosto löytyi Sveminin keräämästä ja Almedalenissa julkaisemasta mineraalipoliittisesta selvityksestä: valtaosa valtiopäivien puolueista on sitä mieltä, että malminetsintä- ja kaivostoiminnan lisäämiseen tähtäävä mineraalistrategia tulee Ruotsissa ottaa käyttöön, kaivostoiminnan taloudellinen ja yhteiskunnallinen hyöty tulee ottaa laajemmin huomioon lupamenettelyssä ja malminetsintä luonnonsuojelualueilla tulee sallia kokonaistaloudellisen arvioinnin mahdollistamiseksi. Puolet puolueista on jopa valmis harkitsemaan uraanin talteenoton sallimista Ruotsissa, jos talteenotto edesauttaisi nk. ”innovaatiokriittisten” metallien tuotantoa. Almedalenissa Sveminin paneelikeskusteluun osallistuneet puolueiden edustajat olivat myös yhtä mieltä siitä, että luvitusprosessi on liian hidas, ja että sitä ei vain pidä, vaan on myös mahdollista nopeuttaa. Yksimielisyys loppui vasta, kun kysyttiin, mitä tuo nopeuttaminen käytännössä merkitsee. Minulta moderaattorit olivat kiinnostuneita kuulemaan suomalaisen ja ruotsalaisen kaivosdebatin eroista. Suuret linjat ovat ilmeisen samankaltaiset. Kaivannaiset Itämeren molemmin puolin nähdään kyllä osana modernia yhteiskuntaa ja vihreän siirtymän mahdollistajina, mutta kaivoksia ei mielellään nähdä omalla takapihalla. Lähemmin tarkasteltuna toki erojakin löytyy. Ruotsalainen kaivoskeskustelu on esimerkiksi aivan eri tavoin polarisoitunutta kuin suomalainen. Almedaleniin osallistuneiden kansanedustajien mukaan Pohjois-Ruotsin kaivannaisseuduilla on vaikea löytää kaivosvastaista liikehdintää, vaikka toki yksittäisiä mielipiteitä löytyy suuntaan jos toiseenkin. Keski- ja Etelä-Ruotsiin mentäessä puolestaan kaivosvastaisuus lisääntyy, minkä seurauksena torpattuja hankkeita löytyy Norra

Kaivannaisalan parissa Suomi-Areenalla. Vasemmalta: Jarkko Vesa, Pertti Lamberg, Olli Salmi, Henna Virkkunen, Tomas Häyry ja Kimmo Tiilikainen

Kärrin maametalleista aina Österlenin akkumineraaleihin asti.

Porin Suomi-Areenalla järjestimme oman EIT RawMaterialsin keskustelun kriittisistä raaka-aineista, kun keskusteluja aiheesta ei muuten oikein tahtonut löytyä. MEP Henna Virkkunen, AA Sakatin Pertti Lamberg, GTK:n pääjohtaja Kimmo Tiilikainen ja Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry toivat paneelissa napakasti esiin tiukkoja pointteja, jotka resonoivat hyvin myös ruotsalaisen keskustelun kanssa. Luvituksen parempi ennakoitavuus toisi paremmin investointeja Suomeen, mutta kaivostoiminnan lisäksi investointeja tarvitaan arvoketjun alavirrassa, erityisesti akkuarvoketjussa materiaalien ja komponenttien kehittämisessä. EU-tason kannustimien osalta paneeli taas toi esiin kiinnostavan ajatuksen vihreän kaivostoiminnan kriteereistä, joita voitaisiin käyttää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävien kaivoshankkeiden rahoituksen ja luvituksen edistämisessä.

Kesän politiikkafestivaalien yhteenvetona Suomessa ja Ruotsissa tuntuu olevan vakaa poliitikkojen ja vaikuttajien usko siihen, että kaivosteollisuuteen ja malminetsintään kannattaa panostaa. Varovaista optimismia oli havaittavissa myös TEM:n viimeisimmässä toimialaraportissa, jonka mukaan niin kairauskilometrien kuin malminetsintäfirmojenkin määrä Suomessa kasvoivat 15-16% vuosien 2019 ja 2020 välillä. Ruotsin vuoriteollisuustilastojen kehitys taas ei näytä kovin valoisalta. Vaikka malminetsintälupien määrä nousi 12% 2019-2020, on 2010-luvun taitteen huippuvuosiin vielä paljon matkaa. Toivoa siis sopii, että poliitikkojen usko sektoriin säilyy myös vaalikausien yli, ja että hyvät tavoitteet konkretisoituvat kaivannaisalan lisääntyneinä investointeina ja luvituksen sujuvoittamisena.

TEKSTI: OLLI SALMI KUVA:MIA SMEDS

Linkki Sveminin mineraalipoliittiseen selvitykseen: https://www.svemin.se/aktuellt/nyhet/mineralpolitisk-granskning-2022/