2 minute read

Metallinjalostajat: Kimmo Järvinen Metallinjalostuksen vuoden 2023 näkymä synkkenee

KIMMO JÄRVINEN TOIMITUSJOHTAJA METALLINJALOSTAJAT RY P. 043 825 7642

Metallinjalostuksen vuoden 2023 näkymä synkkenee

Vuoden 2022 ensimmäisen puoliskon tulostiedot Euroopasta vahvistavat, että metallinjalostuksen vuoden 2021 positiivinen kasvutrendi on hidastumassa, ja hidastumisen odotetaan jatkuvan myös ensi vuonna. Erityisesti teräksen kulutuksen odotetaan kokevan uuden taantuman (-1,7 %). Lisäksi teräksen ja värimetallien kysynnän kehitykseen liittyy suurta epävarmuutta, jota ruokkivat meneillään oleva energiakriisi, inflaatio, toimitusketjun häiriöt ja Venäjän sota Ukrainassa. Tuonnin kasvu on samaan aikaan pysynyt huomattavan voimakkaana.

Huolimatta teräksen kulutuksen huomattavasta kasvusta Euroopassa vuonna 2021 (+15,2 %), ja myös vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä (+6,5 %), ollaan edelleen jäljessä pandemiaa edeltäneestä huippuvuodesta 2018. Loppuvuodelle 2022 Euroopan terästeollisuus odottaakin laskevan trendin jatkuvan ja terästä käyttävien alojen tuotannon kasvun puolittuvan (+1,1 %). Pitkälle tästä syystä myös Suomen metallinjalostusteollisuus arvioi Suomen terästuotannon laskevan noin -5 % vuonna 2022. Laskun uskotaan jatkuvan myös vuonna 2023, mikäli energiakriisiä ei saada ratkaistuksi.

Terästoimitusten kasvu laski Euroopassa lähes nollaan vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä (+0,2 %), kun vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä kasvua oli vielä +1,2 %. Kulutuksen kasvun hidastumisesta huolimatta teräksen tuonti EU:hun jatkoi merkittävää kasvuaan (+28,8 %) myös vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä, joskin hitaammin kuin vuoden 2021 kolmannella ja neljännellä neljänneksellä (+43,4 % ja +47,7 %).

Suomen kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten saamien uusien tilausten arvo nousi huhti-kesäkuussa kolme prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna saatujen uusien tilausten arvo nousi viisi prosenttia. Euromääräistä tilauskertymää kasvattavat osaltaan nopeasti nousseet tuottajahinnat. Tilauskertymä kasvoi vain kotimaassa, jossa sielläkin kasvun taustalla on suuri yksittäinen julkiselle sektorille kohdistunut tilaus.

Teollisen tuotannon hidastuminen maailmalla vaikuttaa vääjäämättä myös Suomen kone- ja metallituoteteollisuuteen. Koko tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa kaksi prosenttia pienempi kuin maaliskuun lopussa, mutta onneksi vielä neljä prosenttia suurempi kuin vuoden 2021 kesäkuussa. Huomattavaa on edelleen telakoiden suuri osuus tilauskannan kokonaisarvosta.

Alkuvuoden tilauskehityksen perusteella Suomen kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuoden aikana arvoltaan suurempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Liikevaihtoon ovat vaikuttaneet sitä kasvattavasti rajusti nousseet myyntihinnat. Vaikka konepajateollisuudella on edelleen hyvä tilauskanta, jonka ansiosta tuotantoa riittää pitkälle syksyyn, kysynnän hiipuminen maailmalla vaikuttaa kuitenkin tuotantomääriin ennen pitkää, ja vaikutukset alkavat näkyä viimeistään vuodenvaihteen aikoihin.

Metallien jalostusyritysten (terästuotteet, värimetallit, valut, metallimalmit) liikevaihto Suomessa nousi 36 prosenttia vuonna 2021 verrattuna vuoteen 2020. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa kasvua oli peräti 55 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vuonna 2021 liikevaihtoa Suomessa kertyi kaikkiaan yli 14 miljardia euroa. Liikevaihtoa ovat kasvattaneet olennaisesti kohonneet tuottajahinnat metallien jalostuksessa.

Terästuotteiden, värimetallien, valujen ja metallimalmien yhteenlaskettu tuotannon määrä Suomessa oli tammi-toukokuussa 2022 noin kahdeksan prosenttia suurempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Metallien jalostusyritysten henkilöstömäärä Suomessa oli kesäkuun lopussa 16 900.

Yksittäisten alojen lähempi tarkastelu osoittaa, että rakentamisen, konepajateollisuuden ja liikenteen suotuisampi kysyntä kompensoi autoteollisuuden ja kodinkoneiden kielteisempää kehitystä.

Terästuotanto laski maailmanlaajuisesti tammi-kesäkuussa 5,5 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tuotanto laski Aasiassa 4,8 prosenttia, EU-maissa 6,2 prosenttia ja Pohjois-Amerikassa 2,3 prosenttia. Suurimmat tuotantomaat alkuvuonna olivat Kiina, Intia, Japani, Yhdysvallat ja Venäjä. Kiinan osuus maailman terästuotannosta oli alkuvuonna noin 55 %.

This article is from: