Katri Kauppila: Liikenteen sähköistäminen alkaa mineraaleista

Ilman omiin mineraaleihin perustuvaa materiaalituotantoa eurooppalainen akkuarvoketju jää puolitiehen.

Liikenteen sähköistyminen kuluneen kymmenen vuoden aikana on ollut valtava, vuosi vuodelta nopeutunut muutos. Viime vuonna lähes joka viides maailmassa rekisteröity uusi auto oli sähköauto.

Kansainvälisen energiajärjestön mukaan suurin sähköautomarkkina on edelleen Kiina, missä uusista sähköautoista myytiin noin 60 prosenttia. Eurooppa tuli kakkosena noin 25 prosentin osuudella ja Yhdysvallat kolmantena 10 prosentin osuudella. Muualla maailmassa sähköautoistuminen on vielä alkutekijöissään.

Muutos ei kuitenkaan ole jäämässä tähän. Sähköautoista ja muista sähköllä toimivista ajoneuvoista tulee lähivuosina yhä tavallisempi näky myös meillä Euroopassa. Tämä auttaa leikkaamaan tieliikenteen hiilidioksidi-, pienhiukkas-, haju- ja melupäästöjä.

Kuluttaja puolestaan saa autoilusta yhä ekologisempaa lataamalla autoonsa vihreää sähköä, joka on peräisin uusiutuvista energialähteistä.

Kotkaan on suunniteltu CAM-tehdas.

Kennotehtaat eivät yksin riitä

Käsillä oleva sähköautoistuminen on tunnistettu Suomessakin jo vuosia sitten mahdollisuudeksi luoda uutta teollisuutta ja liiketoimintaa. Suomen Malmijalostus Oy:ssä tämä on tarkoittanut potentiaalisten kumppaneiden kartoittamista, neuvotteluiden käynnistämistä sekä uusien teollisuushankkeiden teknistä ja taloudellista valmistelua. Yhtiön strategiseksi rooliksi on määritelty vähemmistöomistajan rooli uusissa yhteisyrityksissä.

”Euroopassa on viime vuosina julkistettu monia akkuarvoketjun kehittämistä koskevia hankkeita. Suurin osa näistä koskee kuitenkin kennotehtaita. Akkukennojen valmistuksessa tarvittavien materiaalien tuotannosta ei ole tehty julkistuksia vastaavassa määrin. Tässä on hyvä muistaa, että ilman materiaalituotantoa eurooppalainen arvoketju on epätäydellinen”, sanoo Suomen Malmijalostuksen toimitusjohtaja Matti Hietanen.

Akkumateriaaleilla tarkoitetaan prekursori-, katodiaktiivi- ja anodimateriaaleja. Prekursori on katodiaktiivimateriaalin esiaste ja katodiaktiivimateriaali katodin valmistuksessa tarvittava tuote, joka määrittää litiumioniakun suorituskykyä, käyttöikää ja turvallisuutta. Anodi on akun elektrodi, joka puolestaan määrittää pitkälti akun latausnopeuden ja lataussyklien määrän.

Uudenlaista teollisuutta tulollaan

Suomen Malmijalostuksen hankeportfoliossa on tällä hetkellä kolme eri kehitysvaiheissa olevaa akkumateriaalihanketta. Kaksi näistä sijoittuu Etelä-Kymenlaaksoon ja yksi Vaasaan.

Haminan prekursoritehdas sai helmikuussa ympäristöluvan, josta on sittemmin valitettu hallinto-oikeuteen. Hankkeelle on ympäristölupahakemuksen jättövaiheessa myönnetty vihreän siirtymän etusijamenettely, joka sillä on myös oikeuskäsittelyssä.

Kotkan katodiaktiivimateriaalitehtaan ympäristölupahakemus jätettiin toukokuussa. Myös tälle hankkeelle on myönnetty vihreän siirtymän etusijamenettely.

Vaasan anodimateriaalihanke on vielä alkutekijöissään. Sen YVA-selostus julkaistaan näillä näkymin alkusyksystä.

”Olemme kärjessä tuomassa Suomeen uudenlaista teollisuutta, mikä herättää laajaa kiinnostusta. Paikallisten asukkaiden on hyvä seurata hankkeiden kehittymistä osallistumalla tilaisuuksiin ja kertomalla mielipiteensä. Tämä auttaa varmistamaan sen, että kaikki huolenaiheet tulevat käsitellyiksi”, pohtii Suomen Malmijalostuksen akkuarvoketjun johtaja Timo Strengell.

Esimerkiksi Haminan prekursorihankkeessa on selvitysvaiheessa tehty huolellista työtä mallintamalla toiminnan vaikutuksia, ja tehdas on saanut lupaviranomaiselta selkeät lupamääräykset, joita toiminnassa tullaan noudattamaan. Valitusten myötä käynnistyneen oikeusprosessin aikana testataan viime kädessä sitä, onko Suomeen teknistaloudellisesti järkevää perustaa prekursorituotantoa.

Haminaan on suunniteltu pCAM-tehdas.

Lähtökohtana mineraalit

EU:n mineraaliraaka-aineiden ja akkumateriaalien tuottaminen ei ole oikeassa suhteessa eurooppalaisten kulutukseen. Olemme mineraalialalla hyvin tietoisia siitä, että tällä hetkellä EU tuottaa maailman mineraaleista noin 3 prosenttia, mutta kuluttaa noin 20 prosenttia. Akkumateriaaleissa tilanne on vielä heikompi: vain noin prosentti saadaan Euroopasta, vaikka meillä on merkittävää autoteollisuutta.

”Auton akku toimii sähköenergian varastona, jossa kemiallinen energia muunnetaan sähköenergiaksi. Tämä reaktio edellyttää mineraaleja ja niistä tuotettavia materiaaleja. Luomalla tällaista tuotantoa Eurooppaan voimme parhaiten varmistaa, että tuotanto seuraa kaikilta osin eurooppalaisia standardeja”, muistuttaa Strengell.

EU on toki tarttunut mineraalihaasteeseen ja laatinut lainsäädäntöä, jonka pohjalta Eurooppa voisi parantaa raaka-ainehuoltoaan. Sen tavoitteena on nopeuttaa täällä tuotettavien raaka-aineiden saatavuutta ja jalostusta sekä vähentää strategisia riippuvuuksia. Hietanen näkee edessä kuitenkin vielä lisää haastavia vuosia.

”Tämä on pitkä tie EU:lle. Emme voi akkuarvoketjun kehittämisessä jäädä odottelemaan uusia eurooppalaisia kaivoshankkeita, sillä ne vievät useita vuosia. Monilla EU-mailla ei ole edes tietoa siitä, mitä kriittisiä raaka-aineita niillä on alueellaan. On tärkeää ottaa ensimmäiset askeleet ja kehittää toimintaa vähitellen yhä omavaraisemmaksi”, toteaa Hietanen. ▲

TEKSTI: KATRI KAUPPILA

KUVAT: SUOMEN MALMIJALOSTUS OY

Suomen Malmijalostus Oy:n akkumateriaalihankkeet

pCAM

• Haminaan suunniteltu prekursorimateriaali- eli pCAM-laitos on luvitettu 60 000 tonnin vuosikapasiteetille.

• Odottaa hallinto-oikeuden ratkaisua ympäristölupapäätökseen.

CAM

• Kotkaan suunniteltu katodiaktiivimateriaali- eli CAM-laitos on suunniteltu 60 000 tonnin vuosikapasiteetille.

• Ympäristölupahakemus kuulutettiin toukokuussa.

Anodi

• Vaasaan kaavaillussa anodimateriaalihankkeessa valmistellaan YVA-selostusta.