Pia Vilenius: Vastuullinen akkualan ekosysteemi tuo Suomeen työpaikkoja ja hyvinvointia

Akkuteollisuus on Suomessa nopeasti kasvava ja kehittyvä uusi vientiteollisuuden toimiala, jonka avulla on mahdollisuus tuoda Suomeen uutta hyvinvointia ja työpaikkoja. Investointien saaminen ei kuitenkaan ole itsestään selvää, sillä samoista investoinneista kilpaillaan globaalisti, ja kilpailu on kovaa. Siksi meidän tuleekin tehdä kaikki mahdollinen, jotta investointien sijainniksi päätetään Suomi, eivätkä esimerkiksi muut Euroopan maat. Kilpailemme investoinneista myös USA:n kanssa, sillä liittovaltio on tukenut sinne tehtäviä investointeja varsin avokätisesti.

Nyt tekeillä oleva mineraalistrategia on tässä hyvänä apuna, kunhan strategia viedään käytäntöön, eikä sitä jätetä pelkäksi juhlapuheeksi. Vuoden lopussa valmistuvassa strategiassa käydään läpi koko arvoketju mineraalien louhinnasta kiertotalouteen saakka. Keskeisessä roolissa strategiassa ovat vastuullisuus ja toiminnan sosiaalinen hyväksyttävyys. Teollisuuden hankkeiden kotiuttamista Suomeen auttavat myös tekeillä oleva teollisuusstrategia ja mietinnässä oleva suurten investointien verohelpotus, kunhan ne tehdään taiten sidosryhmiä ja erityisesti yrityksiä kuunnellen.

Investoinnit houkuttelevat uusia investointeja erityisesti akkutoimialalla, jossa kokonaisen arvoketjun syntyminen samaan maahan nähdään vastuullisuuteen liittyvänä tekona, kun koko ketju on läpinäkyvä. Lähellä toisiaan sijaitsevat tuotantolaitokset vähentävät myös hiilidioksidipäästöjä kuljetusten vähentyessä. Suomella on muitakin investointien kannalta tärkeitä etuja, kuten edullinen päästötön energia. Energiantuotannosta jo 94 % on päästötöntä.

On selvää, että vihreän siirtymän toteuttaminen tarvitsee suuria määriä metalleja ja muita raaka-aineita, joista osa on kriittisiä ja strategisia. Juuri julkaistu EU:n kriittisten raaka-aineiden asetus pyrkii lisäämään Euroopan raaka-aineiden omavaraisuutta. Katseet tulevat kääntymään Suomeen, sillä meillä on näitä tarvittavia raakaaineita enemmän kuin muilla Euroopan mailla. Tässä vastuullisuus ja hankkeiden sosiaalinen hyväksyttävyys nousevat tärkeään asemaan, sillä ilman niitä ei uusia kaivoshankkeita saada toteutetuksi ja varantoja hyödynnetyksi. Kaivosteollisuus – samoin kuin akkuteollisuus ja metallien jalostus – toimivat Suomessa selkeästi kilpailijamaitaan pienemmällä hiilijalanjäljellä ja vastuullisemmin. Tämä pitää vain saada kommunikoiduksi tärkeille sidosryhmille, jotta turhilta, hankkeita pitkittäviltä valituksilta vältytään. Meidän pitää luottaa myös Suomessa erinomaisesti toimiviin ympäristöviranomaisiin.

Suomeen on rakenteilla vastuullisesti toimiva akkujen arvoketjukokonaisuus tai pikemminkin ekosysteemi, johon kuuluvat myös monet muut toimialat. Sen olennaisena osana on myös tutkimusja tuotekehitystoiminta. Mahdollisuudet ovat valtavat: puhutaan miljardien investoinneista ja kymmenistä tuhansista työpaikoista. Näitä meille tarvitaan kipeästi.

Hankkeiden nopea eteneminen on tärkeää, jotta päästään asetettuihin kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin. Sähköistymisellä on tässä olennainen rooli, ja akkuja tarvitaan liikenteen ja työkoneiden sähköistämiseen sekä uusiutuvan sähkön varastointiin. On arvioitu, että ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi vuoteen 2050 mennessä energiantuotannon pitää maailmanlaajuisesti olla 80-prosenttisesti uusiutuvaa, nyt sen osuus on noin 20 %. Tavoitteet ovat kovat ja niihin pääseminen vaikeaa. Vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole, joten yhtälö on ratkaistava tavalla tai toisella. Uusiutuvan energian huono puoli on sen sääherkkyys, ja siksi tarvitaan laajamittaista energian varastointia. Tällä on vaikutus myös energian hintaan ja sen pysymiseen tasaisena, mikä on edellytys uusien teollisten investointien saamiselle muillakin toimialoilla. ▲

PIA VILENIUS CEO, AKKUTEOLLISUUS RY