Palsatech: Työturvallisuus malminetsinnän kenttätöissä

Johdanto

Työturvallisuus ja ympäristön huomioon ottaminen ovat tulleet entistä tärkeämpään rooliin nykyaikaisella malminetsintätyömaalla, varsinkin kun puhutaan timanttikairausvaiheesta. Suurten kansainvälisten kaivos-ja malminetsintäyhtiöiden vaatimukset ovat joiltain osin kertaluokkaa suuremmat kuin mitä meidän oma lainsäädäntömme vaatii. Nämä ohjaavat meitä entistä turvallisempiin työtapoihin niin ihmisten kuin ympäristönkin kannalta. Tämä puolestaan edesauttaa alamme sosiaalisen hyväksyttävyyden saamista. Tässä jutussa käydään läpi niitä asioita, joita kairausprojektin läpivienti vaatii työturvallisuuden kannalta.

Ennen töiden aloittamista

Jokainen vähänkään laajempi projekti aloitetaan huolellisella suunnittelulla ja pohjatietojen keruulla. Kartat, ilmakuvat sekä laserkeilausaineisto ovat hyvänä apuna malminetsintätyötä suunniteltaessa. Huomioon otettavia asioita turvallisuuden kannalta ovat tiestö, olemassa olevat reitit, vesistöt, suot (ja niiden kantavuus), voimalinjat, puhelinverkon toiminta sekä maaston erityispiirteet. Lisäksi vuodenajasta riippuen myös säätila voi vaikuttaa työmaan turvallisuuteen (pakkanen, tuuli, helle, sade/ukkonen, lumi).

Tarvittava kalusto ja välineistö tarkastetaan sekä huolletaan/täydennetään ennen töiden aloitusta. Samalla kartoitetaan eri työvaiheiden ergonomiaa, jotta osataan hankkia oikeanlaisia työvälineitä. GPS-seurantalaitteisto olisi hyvä asentaa mahdollisiin kulkuneuvoihin turvallisuuden ja seurannan kannalta. Varsinkin herkillä alueilla työskenneltäessä GPS-seuranta on melkeinpä ainoita keinoja varmistua siitä, missä projektialueella liikutaan tai on liikuttu.

Valmistautumiseen kuuluu myös vierailu työalueella ennen varsinaisten töiden aloittamista. Tällöin saadaan paras mahdollinen tieto liikkumisesta alueella, yhteyksien toiminnasta, maastosta ja mahdollisista riskitekijöistä. Vierailun jälkeen voidaan laatia projektikohtainen pelastautumissuunnitelma. Paikallisia ihmisiä sekä tahoja on hyvä informoida tulevasta työmaasta sekä olla yhteydessä muihin alueen toimijoihin (metsätalous, poronhoito, metsästysseurat).

Juuri ennen töiden alkua pidetään yhteinen palaveri kaikkien projektiin osallistuvien kesken. Siinä käydään läpi työsuunnitelma sekä turvallisuuteen liittyvät asiat. Samalla sovitaan projektin yhteiset pelisäännöt liikkumisen, turvallisuuden ja informoinnin osalta. Kaikkien toimijoiden kuuluisi noudattaa samoja yhteisesti sovittuja sääntöjä, jotta alueella on jokaisen turvallista toimia.

Töiden aikana

Projektin onnistumisen ja työturvallisuuden kannalta työmaata tulee valvoa sen ollessa käynnissä. Tähän kuuluu jalkautuminen työmaalle sekä urakoitsijan että tilaajan edustajien kanssa, jolloin käydään työtehtäväkohtaisesti läpi ennen projektia suunnitellut riskiarviot ja työohjeet. Usein maastossa tapahtuvassa työssä tulee uusia työvaiheita tai olosuhteet muuttuvat, jolloin ohjeistus ei täsmääkään työtehtävään. Tällöin on hyvä istua alas ja pitää niin sanottu tuumatuokio. Havaitut muutokset kirjataan työohjeisiin ja riskiarvioihin, jotka hyväksytetään asiakkaalla. Tärkeintä on kuitenkin tiedottaa välittömästi kaikkia projektiin osallistuvia tahoja.

Kenttätöiden aikaista havainnointia on hyvä painottaa. Turvallisuus-, ympäristö - ja laatupoikkeamat raportoidaan heti eteenpäin ja tarvittaessa keskeytetään työt, mikäli tilanne sitä vaatii. Tehdyt havainnot tulee käsitellä asianmukaisesti nopealla aikataululla urakoitsijan työnjohdon/tilaajan puolesta.

Kaikenlainen liikkuminen on suurin yksittäinen riskitekijä projektin aikana. Tätä riskiä hallitaan huolehtimalla kulkuväylien turvallisuudesta, pitämällä ajokoulutuksia sekä huomioimalla ajonopeudet. Päivittäin käytettävät ajoväylät sekä yhteiset alueet on hyvä pitää kunnossa. Tämä pitää sisällään yleisen siisteyden ylläpitämistä, reittien lanaamista, tiestön auraamista ja hiekoittamista.  Kenttätyöt sijaitsevat usein kaukana asutuskeskuksista, joten ennen projektia tehtyä pelastautumissuunnitelmaa on hyvä harjoitella käytännössä. Harjoitteleminen maastossa vie vain hetken aikaa, mutta sillä voi olla henkeä pelastava vaikutus vakavissa onnettomuustilanteissa. Tämä korostuu varsinkin, kun ala on muuttunut yhä kansainvälisemmäksi, ja työntekijöitä on saapunut projektiin useista eri maista. Usein vasta käytännön harjoittelulla saadaan oikea kuva siitä, mitä ihmisen pelastaminen maastosta vaatii, sekä minkä verran aikaa hoitoon pääsy vie.

Töiden jälkeen

Välittömästi työn päätyttyä tarkastetaan projektialue, siivotaan kairapaikat ja varikkoalueet. Tähän liittyviä toimenpiteitä ovat maaputkien katkaisu ja hatutus, mahdollisten kylttien ja muiden merkintöjen poistaminen, jotta näistä ei aiheudu muille maastossa liikkuville haittaa. Siivouksen jälkeen on myös hyvä tapa dokumentoida koko alue ennen kuin sieltä poistutaan. Mikäli reiteille tai tiestölle on tullut vaurioita, on niiden korjaamisesta sovittava maanomistajien/ tiekuntien kanssa. Projektin päätyttyä kaikki osallistuvat loppupalaveriin, jossa käydään läpi onnistumiset, epäonnistumiset sekä kehityskohteet tulevaisuutta ajatellen.

Lopuksi

Viimeisten vuosien aikana on huomattu, että ajattelu työturvallisuutta kohtaan on muuttunut positiivisempaan suuntaan niin yhtiöiden kuin työntekijöidenkin puolelta. Aiemmin se nähtiin usein vain työtä hidastavana seikkana tai ‘pakollisena pahana’. Suurimmalla osalla yhtiöitä työturvallisuuteen liittyvät perusasiat ovat kunnossa. Pienimmillä yrityksillä ei tietenkään ole resursseja ihan kaikkeen, mutta myös heidän vaatimustasonsa on noussut. Kalusto kehittyy koko ajan, ja esimerkiksi työergonomiaa on pystytty parantamaan merkittävästi siten, että raskaimmista nostoista maastossa on päästy eroon koneiden ja muiden teknisten ratkaisujen avulla.

Ehkä malminetsintäalallekin olisi hyvä saada jonkinlaiset yhteiset pelisäännöt turvallisuuden osalta. Tällä hetkellä jokainen yhtiö noudattaa aika pitkälle omia sääntöjään ja ohjeistuksiaan.

KIRJOITTAJAT: JOUNI JAAKOLA, KENTTÄOSASTON PÄÄLLIKKÖ & HANNU AHOLA, PÄÄGEOLOGI (PALSATECH OY)