Kimmo Järvinen: Mitä ihmettä? Ranska ehdottaa säätelyn vähentämistä ja Saksa kiinteää teollisuuden sähkön hintaa 2030 asti?

Kirjoitin edellisessä blogissani siitä, kuinka USA:n Inflation Reduction Act (IRA) näyttää vihdoin herättäneen Brysselin päättäjät ymmärtämään, että on mahdollista harjoittaa ennakoivaa ja hiilineutraalia teollisuuspolitiikkaa, joka keskittyy teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen sen sijaan, että luotaisiin jatkuvasti uusia velvoitteita ja tavoitteita, joita sitten täydennetään hajanaisella ja epävarmalla kriisituella. Taisin olla kuitenkin väärässä siinä, kun esitin EU:n regulatiivisen suunnanmuunnoksen motiiviksi USA:n uutta valtiontukipolitiikkaa. Nyt näyttää ilmeiseltä, että motiivi on se vanha ja perinteinen ja vahvoista vahvin.

EU:n ylistetty talousmoottori Saksa nimittäin horjuu. Korkea inflaatio on saanut konservatiiviset saksalaiset hermostumaan omasta taloudestaan, ja kulutus on pudonnut pitkästä aikaa merkittävästi ja ajanut talouden taantumaan. Saksan talous supistui 0,3 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä, mikä merkitsi toista peräkkäistä pudotusta. Vaikka supistuminen on toistaiseksi lievää, viestit hallitsevan koalition kasvavista murheista lisääntyvät. Ja murheita riittää. Niitä ovat mm. Venäjän sota Ukrainaa vastaan, energiahuollon pettäminen, turvapaikanhakijoiden määrän kasvu ja kunnianhimoiset päästövähennyslupaukset, joita voi olla vaikea saavuttaa ilman ydinenergiaa ja Venäjän maakaasua.

Saksan talousministerin ja varakansleri Robert Habeckin julkaisema työpaperi teollisuuden sähkön hinnoista piirtää synkän kuvan Saksan energiaintensiivisen teollisuuden tilanteesta. Ministerin mukaan sähkön korkeat hinnat (jotka Saksassa ovat tätä kirjoitettaessa noin 30-kertaiset Suomen markkinahintaan verrattuna eli 28 cent/kWh) uhkaavat jo Saksan hyvinvointia ja teollisuuden perustaa. Koska teollisuus kilpailee kansainvälisillä markkinoilla, sillä olisi oltava tasapuoliset kilpailuedellytykset. Hyvin alkanut prosessien sähköistäminen ja päästöjen vähentäminen uhkaavat nyt kaatua sähkön ylikorkeisiin hintoihin. Tästä syystä ministeri ehdottaa 2030 vuoteen asti jatkuvaa energiaintensiivisen teollisuuden sähkön hintakattoa 6 cent/kWh. Mikäli hinta ylittää tämän tason, valtio maksaa kompensaationa yrityksille hintaeron.

Eikä Habeck ole ainoa, joka ehdottaa ennen näkemättömiä toimia eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Toukokuun alussa pitämässään puheessa Ranskan presidentti Macron peräsi komissiolta ja teollisuuskomissaari Bretonilta tehokkaita toimia Ranskan teollisuuden alasajon pysäyttämiseksi. Macron korosti, että teollisuus on talouden perusta, ja muut talousaktiviteetit nojaavat teollisuuden kilpailukykyyn. Hän korosti myös, että ilmastonmuutoksen torjunnan onnistuminen edellyttää vahvan teollisuuden olemassaoloa. Macronin mukaan Ranskan ei tulisi olla riippuvainen USA:n teollisuudesta. Macronin teesit teollisuuden kilpailukyvyn palauttamiseksi olivat liiallisen säätelyn purkaminen, energia- ja osaamisinvestointien lisääminen sekä investoinnit strategisille toimialoille kuten akkuteollisuus, tekoäly ja elektroniikkateollisuus. Hänen mukaansa viime vuosikymmenien teollisuuspolitiikka on merkinnyt teollisuudesta luopumista, joka ei edesauta yhteiskuntamme hyvinvointia. Macron ehdottaa ratkaisuksi EU:n säätelyn keskeyttämistä vuoteen 2030 asti, jotta jo päätetyt säätelymuutokset saadaan toteutetuksi ja teollisuuden kilpailukyky rakennetuksi uudelleen.

Eikä Macron ole yksin. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Euroopan parlamentin suurimman puolueen Euroopan kansanpuolueen johtaja Manfred Weber totesivat kannattavansa Macronin esittämää säätelytaukoa, jotta teollisuus pystyy sopeutumaan istuvan komission tuottamaan valtavaan määrään uutta säätelyä.

Säätelytauon kannattajiin liittyi myös Belgian pääministeri Alexander De Croo, jonka mukaan nyt on aika tehdä valintoja sen suhteen, halutaanko edelleen luoda lisää lainsäädäntöä teollisuudelle, joka on ratkaisevan tärkeä energiasiirtymän toteuttamisessa. Ylikuormittamalla ihmisiä säännöillä ja määräyksillä uhkaamme menettää yleisön tuen vihreälle siirtymälle.

Flanderin osavaltiosta kotoisin oleva maatalousministeri Jo Brouns toteaa maatalouden ja maankäytön säätelyn osalta, että tavoitteet ovat jo erittäin kunnianhimoisia, ja ne on asetettu ylätasolta ottamatta huomioon paikallisia realiteetteja.

Belgia tulee olemaan EU:n puheenjohtajavaltio vuoden 2024 alusta, joten sen näkemyksillä tässäkin asiassa tulee olemaan kasvava merkitys vuoden 2024 EU:n parlamenttivaaleihin valmistauduttaessa ja uuden komission ohjelmaa kirjoitettaessa.

Yllä esitettyjen EU-johtajien selkeiden puheenvuorojen valossa lienee selvää, että EU:n säätelytaakan vähentäminen tulee olemaan EU-vaalien ja uuden komission yksi pääteemoista. Suomen kannalta tämä voi olla joko hyvä tai huono asia, riippuen siitä minkälaisen sisällön tämä nyt avattu ”regulatory holiday” saa.