Juhani Ojala ja Hannu Makkonen: Avoin geodata on yksi konkreettinen vastaus EU:n asetukseen kriittisten raaka-aineiden turvatun ja kestävän tarjonnan varmistamiseksi

Euroopan komissio julkaisi 16.3.2023 ehdotuksen asetukseksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kriittisten raaka-aineiden turvallisista ja kestävistä toimitusketjuista. Tavoitteena on vahvistaa EU:n teollisen perustan kilpailukykyä ja vähentää sen riippuvuutta raaka-aineiden tuonnista. Taustalla on Euroopan tuontiraaka-aineriippuvuus, jota koronapandemia ja Venäjän Ukrainaan kohdistunut hyökkäyssota ovat korostaneet. Vihreän ja digitaalisen siirtymän tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan kaiken lisäksi entistä enemmän kriittisiä raaka-aineita. Aloitteessa esitettyjen toimien tarkoitus on parantaa raaka-aineiden saatavuutta EU:ssa, kehittää kestäviä kaivoskäytäntöjä, parantaa resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta sekä lisätä alan tutkimusta ja innovointia.

Geologeina pidämme erityisen mielenkiintoisena sitä, että malminetsintä ja -tutkimus on nostettu esityksessä melkoisen hyvin esille raaka-aineketjussa. Sana ”exploration” löytyi tekstistä 39 kertaa (suomenkielisessä versiossa ”etsintä” löytyy 33 kertaa). Huomionarvoinen nosto oli kohta, jossa esitetään, että jäsenvaltioiden tulisi laatia kansalliset kriittisten raaka-aineiden malminetsintäsuunnitelmat. Lisäksi malminetsinnän tehostamiseksi jäsenvaltioiden pitäisi saattaa julkisiksi näissä ohjelmissa kerätyt tiedot.

Erityisesti mainitaan ehdotettujen toimien odotettavien vaikutusten arvioinnissa, että geodatan saatavuus tukee koko arvoketjun kilpailukykyä. Lisääntyvä geodata hyödyttäisi malminetsinnän varhaista vaihetta, minkä odotetaan johtavan suurempiin investointeihin jäljempänä arvoketjussa. Australiassa, Kanadassa ja Chilessä tehdyissä tutkimuksissa on arvoitu, että sijoitus geodataan stimuloi viisinkertaisen määrän tutkimusinvestointeja malminetsintäyhtiöiden puolella.

Ehdotuksessa mainitaan, että kansallisten malminetsintäsuunnitelmien tulisi sisältää soveltuvin osin kartoitusta, geokemiallisia ja geofysiikan tutkimuksia sekä muusta malminetsinnästä kertyvän datan prosessointia ja tulkintakarttoja. Myös olemassa oleva geodata tulisi käydä läpi identifioimattomien esiintymien varalta. Siinäpä haastetta kerrakseen! Kuka laatii ja toteuttaa nämä kansalliset suunnitelmat? Malminetsinnässä työskentelevät tunnistavat varmasti hyvin sen, ettei ainakaan Suomessa Geologian tutkimuskeskus (GTK) voi yksin selvitä olemassa olevilla resursseilla koko maan mineraalipotentiaalin tutkimisesta.

Moni voi ajatella, että onneksi Suomessa GTK:lla kuitenkin on dataa ja se on hyvin saatavissa ja hyvässä järjestyksessä yhtiöidenkin käytettäväksi. Suureksi osaksi onkin, mutta paljon on maksumuurin takana, ja kehitettävää riittää jakelussa. GTK:n Hakku-palvelusta löytyy 107 paikkatietotuotetta, joista avoimen lisenssin alla olevia on 39. Suurin osa maksuttomista tuotteista on metatietoa siitä, mitä kyseinen paikkatieto sisältää, ja itse analyysi- tai havaintotieto on maksullista. Lisäksi joitakin käyttökelpoisia datasettejä kuten Outokummun raskasmineraaliaineisto odottaa vieläkin tuotteistamista. Kokonaisuutena GTK:lla on todella hyödyllistä tietoa koko maan mittakaavassa - paljon enemmän kuin muissa EU-maissa. Sen takia Suomi on geotietojen osalta ollut maailman kärjessä Frazer-instituutin arvioinneissa ihan viime vuosiin saakka, vaikka muut indeksit ovat tippuneet jo aiemmin. Vaan enää eivät geotiedotkaan kanna, vuonna 2022 Suomen sijoitus on pudonnut sijalle 15.

GTK:n geotiedot tuotteistettiin 1990-luvulla ja sen aikaisten tiedonkäsittelykykyjen takia päädyttiin lisensioinnissa piste-, havainto-, analyysi- tai metrihintoihin. Lisäksi osa tiedoista, esimerkiksi yhtiöiden luovuttamat aineistot valtauksilta ja malminetsintälupa-alueilta ovat tiedostoina siinä kunnossa kuin ne on luovutettu ministeriölle ja viime aikoina TUKES:lle, ja ne on osattava hakea karttapalvelujen kautta. Pistehinnoittelun takia on erikseen pyydettävä kiinnostavasta alueesta tarjous ja paljousalennuksia tulee suurista näytemääristä. Ei oikein vaikuta nykyajalta. Rajapintapalveluiden tulisi olla ensisijainen jakelukanava, ne ovat kehittyneet viime vuosina ja ne mahdollistavat pääsyn aina päivitettyihin tietokantoihin.

Suomella olisi helppo konkreettinen vastaus Komission asetusehdotukseen avaamalla kaikki malminetsintää tukeva geotieto avoimen ja maksuttoman lisenssin alle. Datat on jo kertaalleen maksettu, joten datan tulisi olla ilmaista. Jakelusta ja pääsystä hyvin hoidettuihin tietokantoihin voi sitten pyytää kohtuullisen ylläpitomaksun.

Alalla pitkään työskennelleet tietävät, että suuri osa historiallisesta havainto- ja analyysidatasta ei vastaa nykyaikaisia standardeja geologisen raportoinnin käytäntöjen, määritysrajojen, näytteenoton hallinnan, laadunvalvonnan tai analysoitavien alkuaineiden määrän suhteen, mutta historiallista dataa tarvitaan edelleen taustatyön tekemiseen. On tärkeää tietää ainakin, että tiedot ovat olemassa ja ainakin se, mistä näytteitä on otettu. Valitettavasti samalla on turhauttavaa, että näytteenoton tai analyysimenetelmien suhteen olisi toivomisen varaa. Esimerkiksi kairasydämiä ei ole analysoitu alusta loppuun, mutta ilman analyysitietoja ei voi tietää, mitä on jätetty analysoimatta.

Ongelmia on myös kohteellisen moreenigeokemian osalla, jossa ei yleensä ole näytteenottokaluston keveyden takia näytettä saatu riittävän syvältä, mutta pitoisuuksia käytetään kuitenkin taustatietona. Ja vaikka useimmat kokeneet geologit tietävät, että pienten pitoisuuksien perusteella ei pitäisi pois sulkea mahdollisuutta mineralisaation olemassaoloon, pienet pitoisuudet kuitenkin huonontavat muiden datojen perusteella hyvänä pidettyä malmipotentiaalia.

Joka tapauksessa kokonaisuuden kannalta olisi parempi vaihtoehto käyttää rahat uuden tiedon keräämiseen nykyaikaisilla menetelmillä kuin maksaa vanhoista huonoista tiedoista. Myös kairasydämien geologinen raportointi on ollut tasoltaan vaihtelevaa eikä voikaan vastata nykyajan käytäntöjä. Esimerkiksi orogeenisten kultamalmien malli on tullut yleisesti käyttöön vasta 1990- luvun lopulla, ja sitä edeltävänä aikana ei kultamalmeihin liittyviä muuttumisia useinkaan ole tunnistettu.

Vapaammasta pääsystä geodataan seuraa valtavasti julkista hyötyä kuten EU:n ehdotuskin myöntää. Geodata aktiivisessa käytössä vauhdittaa malminetsintää ja -tutkimustoimintaa raaka-aineketjun alkupäässä, ja löydöt johtavat suurempiin investointeihin ketjussa hyödyttäen siten lopulta koko yhteiskuntaa. Itse asiassa Suomen kohdalla voisi todeta malminetsinnän olevan varsin erinomainen vientiala: rahoitus tulee ulkomailta, pääosin työt tehdään kotimaisin voimin, tulokset raportoidaan TUKES:lle ja päätyvät kansallisiin tietovarantoihin. Jos jotain löytyy, metallit jalostetaan kotimaassa!

Maksumuuri ja monimutkainen hinnoittelu ja tilausjärjestelmä hidastavat ja rajoittavat geodatan käyttöä ja sen täysi potentiaali jää käyttämättä. Järkevästi hinnoiteltu vuosimaksu ja tietojen saatavuus suoraan rajapintojen kautta pienentää kynnystä lähteä testaamaan malminetsintäideoita. Koko maata kattavien geodatojen saatavuus helpottaa uusien malminetsintäideoiden kehittämistä, mutta myös uusien teknologioiden, tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Pienyrityksetkin pystyvät järkevän hinnoittelun myötä helpommin hyödyntämään tietoja uusien malminetsintäkohteiden generointiin, jotka lopulta hyödyttävät koko etsintäteollisuutta ja sitä kautta koko kaivosteollisuutta ja yhteiskuntaa. Täysin avoimesti jaettava geotieto myös vähentää päällekkäisiä malminetsintätoimia, mikä nopeuttaa malminetsintää.

Avoin geodata on myös osa alan läpinäkyvyyttä - avoin geotieto edistää päätöksenteon läpinäkyvyyttä tarjoamalla pääsyn tietoihin, joita voidaan käyttää myös poliittisten suunnittelupäätösten pohjana. Tämä auttaa varmistamaan, että päätökset perustuvat näyttöön ja ovat yleisen edun mukaisia.

Avoin geodata helpottaa alan keskinäistä yhteistyötä – voi vapaasti keskustella ja vaihtaa ideoita samasta pohjadatasta. Avoin ja ilmainen paikkatieto kannustaa eri sidosryhmiä, kuten yrityksiä, hallituksia ja kansalaisia yhteistyöhön. Tämä voi johtaa uusiin kumppanuuksiin ja ideoihin, jotka voivat hyödyttää koko yhteiskuntaa.

Voisikin lopuksi kysyä, haluavatko yhteiskunta ja GTK vastata konkreettisesti kriittisten raaka-aineiden saatavuushaasteeseen, parantaa huoltovarmuutta ja samalla edistää vihreää siirtymää avaamalla geodataa? Tutkimuslaitoksen jos jonkun pitäisi tietää, että data ei sinänsä ole arvokasta. Arvokasta siitä tulee, kun on ihmisiä, jotka osaavat ja voivat sitä käyttää.

TEKSTI: JUHANI OJALA JA HANNU MAKKONEN