Tiina Nousiainen: Paikallinen, kotimainen, kestävä ja välttämätön

Kolarin kaivoksesta luodaan kotimaista kiertotaloushanketta

Pian on kulunut 20 vuotta siitä, kun Kolarissa sijaitsevaa vanhaa kaivosaluetta alettiin tutkia laajemmin, sillä tiedettiin, että vanhaan kaivokseen jäi paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia.

Vuonna 2005 Northland Mines alkoi suunnitella kaivoksen uudelleen avaamista. Yritys ajautui kuitenkin konkurssiin vuoden 2014 lopussa. Tuolloin kolarilainen perheyhtiö Tapojärvi Oy päätti perustaa Hannukainen Miningin ja ostaa konkurssipesältä kaivosoikeudet ja asiakirjat itselleen. Vuodesta 2015 lähtien Kolariin suunniteltua kaivosta on kehitetty paikallisin voimin.

Kolarin kunnassa sijaitsevalla Hannukaisen kylällä on miljardien arvoinen kallioperä. Alueella on yksi Euroopan suurimmista ja hyödyntämättömistä todennetuista kuparivarannoista. Lisäksi kaivos tuottaa avautuessaan korkealaatuista rautaa ja kultaa.

Kolarin kaivoksessa on tarkoitus hyödyntää Tapojärven kehittämiä kiertotalouteen pohjautuvia ratkaisuja. Kuva on Kolarin koetoiminnasta syksyltä 2023.

Vuonna 2017 tehdyn koelouhinnan jälkeen selvisi, että alueella on myös muita Euroopalle arvokkaita raaka-aineita kuten kobolttia. Nämä rikkaudet lepäävät yhä paikoillaan, sillä Kolarin kaivos on vielä suunnitelmina papereilla. Toteutuakseen kaivos tarvitsee vaadittavat luvat. Alkupääomaa omistajalta sekä sosiaalista hyväksyntää kunnasta on jo tiedossa.

- Kolarin kunta ilmaisi tahtotilansa kaivoksen suhteen hyväksymällä kaivoksen osayleiskaavan valtuustossa toukokuussa 2021. Tuoreen sidosryhmäkyselyn mukaan 60 prosenttia kunnan veronmaksajista kannattaa hanketta, hankejohtaja Jaana Koivumaa iloitsee.

Syksyllä 2023 toteutetussa sidosryhmäkyselyssä kuntalaiset nostivat esiin huolen, jota kaivoshanke ei ole tähän mennessä vielä kokenut: kuntalaisilla on huoli siitä, ettei kaivos toteudukaan.

- On hienoa, että kaivoksen avaaminen on noussut tärkeäksi asiaksi Kolarin kunnassa, ja sen aluetaloudelliset vaikutukset ymmärretään. On selvää, että alueelle tulee jossain vaiheessa joku louhimaan. Nyt tahtotilana on tehdä se paikallisin voimin. Kolarin kaivos toteutuu hitaasti, mutta varmasti, Koivumaa uskoo.

Kaivoshanke on parhaillaan luvitusvaiheessa. Kun vaadittavat luvat on saatu, yhtiö tekee kaivoksen perustamispäätöksen.

Kaivoshanke osana omistajan kiertotalousstrategiaa

Hannukainen Miningin omistaa ja kaivossuunnitelmia rahoittaa kolarilainen perheyhtiö Tapojärvi Oy, joka tunnetaan kaivospalveluiden ja kiertotalouden erityisosaajana ympäri Eurooppaa. Tapojärvi työskentelee parhaillaankin lukuisissa kaivoksissa ja tehtaissa kaikkiaan kolmessa maassa: Suomessa, Ruotsissa ja Italiassa.

Tapojärven kylä, mistä perheyhtiön omistajat ovat lähtöisin, sijaitsee linnuntietä vain muutaman kilometrin päässä suunnitellusta Kolarin kaivosalueesta.

Perheellä on pitkä sukuhistoria kaivosalalta, sillä Tapojärven sukujuuret yltävät aina 1600-luvulle, jolloin perheen esi-isät työskentelivät Köngäsen ruukeilla ja masuuneilla.

Tapojärvi-yhtiön perustaja Esko Tapojärvi toimi pitkään kaivosurakoitsijana Rautaruukin kaivoksessa – samalla alueella, johon nyt hänen lapsensa ja lastenlapsensa suunnittelevat maailman puhtainta metallikaivosta.

Kolarin kaivoshanke on osa Tapojärven kiertotalousstrategiaa. Kaivoksen tuotanto on suunniteltu siten, että vanhaa kaivosaluetta voitaisiin hyödyntää mahdollisimman paljon ja että alueella voisi kehittää myös uusia ratkaisuja kaivostoimintaan.

- Kolarin kaivoksessa on tarkoitus hyödyntää Tapojärven kehittämiä kiertotalouteen pohjautuvia ratkaisuja esimerkiksi kaivosten sulkemisrakenteissa, vesienkäsittelyssä sekä pölynsidonnassa. Kehitämme koko ajan uusia, entistä kestävämpiä ratkaisuja kaivostoimintaan, Hannukainen Miningin toimitusjohtaja ja Tapojärven vt. toimitusjohtaja Mari Pilventö sanoo.

Kehitystä, tuloksia ja seurantaa vuosien ajan

Tapojärvi on sijoittanut Kolarin kaivoshankkeeseen miljoonia euroja, ja toimintojen kehittäminen jatkuu yhä. Yhtiöllä on parhaillaan käynnissä toistakymmentä pelkästään kaivostoimintaan keskittynyttä kehittämishanketta, joita voitaneen joskus hyödyntää myös Kolarissa.

- Kolariin suunnitellulle kaivosalueelle olemme tehneet jo kaksi koerakennetta, joissa testataan uusia materiaaleja kaivostoiminnasta syntyvän sivukiven ympäristövaikutusten hallintaan. Tavoitteena on kehittää uusia ratkaisuja typpi- ja sulfaattipitoisten kaivosvesien stabilointiin sivuvirtapohjaisten betonitai peiterakenteiden avulla, Pilventö jatkaa. Syksyllä 2022 tehtyä koerakennetta varten valmistettiin kaivosvettä vastaavaa synteettistä vettä, jota käytettiin alkaliaktivoidun kuonan valmistuksessa. Kuonaa hyödynnettiin valmistettaessa betonia, jota testattiin tiivisrakenteena ja käytetään sivukivialueiden peittorakenteena.

Kaivoksen avaaminen on noussut tärkeäksi asiaksi Kolarin kunnassa. Tuoreen sidosryhmäkyselyn mukaan 60 prosenttia kunnan veronmaksajista kannattaa hanketta. Vänkätuvalla on käynyt paikallisia asukkaita tutustumassa hankkeeseen jo vuodesta 2021 lähtien. Vuoden 2023 loppuun mennessä tuvalla oli jo yli 3000 käyntikertaa.

Hankejohtaja Jaana Koivumaa kertoo, että Kolarin kaivoksella tulee muodostumaan rikastamon prosessissa väkeviä kaivosvesiä, jotka on tarkoitus puhdistaa vesienkäsittelylaitoksessa.

- Koerakenteessa kaivosvesi sitoutetaan prosessissa kuonaan ja toiminnalla saadaan loppukäsittelyprosessi konsentroidulle kaivosvedelle.

Ensimmäisen koerakenteen tulokset ovat olleet lupaavia. Sen vuoksi viime syksynä alueelle rakennettiin toinen koerakenne, jossa sivukiven peittomateriaalissa testattiin beliittisementtiä. Sen valmistuksessa hyödynnettiin metsäteollisuudessa syntyvää soodasakkaa ja lentotuhkaa.

- Näiden koetoimintojen tavoitteena on testata teknisiä työmenetelmiä ja rakenteen toimivuutta käytännössä sivukivialueen peittämisessä. Varsinaista toteutusta varten testataan muun muassa materiaalin veden ja hapenläpäisevyyttä, lujittumista, stabiiliutta, säänkestävyyttä ja työstettävyyttä sekä muita työteknisiä seikkoja.

Kolariin tehdyn koerakenteen avulla on tarkoitus kehittää ratkaisuja

Koerakenteita seurataan viiden vuoden ajan tai siihen asti, että avautuvan kaivoksen infratyöt käynnistyvät.

- Kolarin kaivoshanke ei ole Tapojärvelle tärkeä vain todennettujen varantojensa vuoksi, vaan myös siksi, että voimme johdattaa kaivostoimintaa entistä kestävämpään suuntaan. Kolarin kaivos on maailmanlaajuisesti uniikki esimerkki, jossa toteutuvat paikallisuus, kotimaisuus, kestävyys ja välttämättömyys, Mari Pilventö kiteyttää. ▲

Kolarin kaivosta suunnitellaan alueelle, jossa on jo aiemmin toiminut kaivos.

Uusia ratkaisuja

Kolarin vanha kaivosalue mahdollistaa aiempien toimintojen jäljiltä olevien jätealueiden ennakkotutkimukset jätemateriaalien hyödyntämis- ja käyttäytymistestauksille.

Alueelle on tehty muun muassa kaksi koerakennetta, joissa testataan uusia materiaaleja kaivostoiminnasta syntyvien sivukivien ympäristövaikutusten hallintaan. Tavoitteena on kehittää ratkaisuja typpi- ja sulfaattipitoisten kaivosvesien stabilointiin sivuvirtapohjaisten betonitai peiterakenteiden avulla.

Tapojärvi on luonut myös kiertotalouteen pohjautuvan TapoEko Mining Solutions -tuoteperheen, jonka tuotteita on mahdollisuus hyödyntää Kolarin kaivoksessa.

Kiertotaloustuotteet vähentävät kaivoksen ympäristövaikutuksia ja mahdollistavat teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisen. Tuotteet soveltuvat muun muassa peite- ja pohjarakentamiseen, pölynsidontaan, louhos- ja pastatäyttöihin, rikastushiekan ja kaivosvesien stabilointiin sekä pato- ja vallivahvistuksiin.

Tapojärven kehittämiä kiertotaloustuotteita on tutkittu ja testattu useilla eri kaivoksilla Suomessa, myös arktisissa olosuhteissa. Kolarissa sijaitseva Hannukaisen alue on yksi koealueista.

KIRJOITTAJA TIINA NOUSIAINEN

KUVAT: HANNUKAINEN MINING