Mika Riipi: Lapin mineraaliklusterilla suuret kasvunäkymät - paikallinen hyväksyttävyys keskiössä

Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan laineet ovat lyöneet rajusti ympäri maailmaa – geopolitiikka näyttää nyt tyystin toiselta kuin kaksi vuotta sitten. Vaikutukset heijastuvat myös Suomeen, ja erityisesti Itä-Suomen tilanne on nyt aluekehityksen näkökulmasta hyvin haasteellinen.

Lapin kehitykselle tämä uusi tilanne näyttäytyy kuitenkin positiivisena. Uusi geopoliittinen tilanne on tuonut kaikille näkyväksi sen, että ilman Lappia Suomi on saari. Huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden näkökulmista esimerkiksi Lapin liikenneyhteyksien kehittäminen on jo nyt saanut vauhtia ja tämä tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa.

Tilanne on tuonut myös karulla tavalla esiin Euroopan riippuvuuden Venäjän fossiilisesta energiasta ja vauhdittanut vahvasti uusiutuvaan energiaan perustuvaa yhteiskunnan sähköistymistä. Tämä on tuonut yhtä karulla tavalla esiin Euroopan riippuvuuden Kiinasta sähköistymiseen liittyvien kriittisten raaka-aineiden osalta. Tässäkin kehityskulussa Lappi näyttäytyy voittajana; Lapin mineraalipotentiaali on koko Euroopan osalta suuri ja myös uusiutuvan energiantuotannon näkökulmasta Lapilla on paljon mahdollisuuksia.

Mineraaliklusterin merkitys Lapille on keskeinen. Toimiala on ohittanut Lapissa metsäklusterin ja on jo nyt maakunnan elinkeinoelämän suurin toimiala. Koko klusterin vuotuinen kokonaistuotos Lapissa on yli 7 miljardia euroa. Suoria työpaikkoja mineraaliklusteri tarjoaa 3 800, mutta kun kaikki toimialan kerrannaisvaikutukset lasketaan mukaan, toimiala työllistää Lapissa yli 21 000 henkilötyövuotta.

Alan merkitystä jo tällä hetkellä kuvaa se, että Lapissa mineraaliklusteri kerrannaisvaikutuksineen kattaa jopa 60 % alueen kokonaistuotoksesta, 47 % arvonlisäyksestä ja 33 % työllisyydestä. Kehitys- ja kasvunäkymät ovat myös valtavat. Lapissa on kolmen toimivan kaivoksen lisäksi luvituksen eri vaiheissa yli puolenkymmentä hanketta ja edelleen koko Suomen malminetsinnästä tällä hetkellä yli 80 prosenttia on Lapissa.

Maakunnassa pyrimme tietenkin vauhdittamaan tätä myönteistä kehitystä. Edunvalvonnassa luvituksen sujuvoittaminen, uuden kansallisen mineraalistrategian valmistelu ja työvoiman saatavuuteen liittyvät asiat ovat korkealla työlistallamme. Aluekehitysrahoituksella pyrimme myös rakentamaan maakuntaan laajapohjaista kaivannaisalan klusteria, joka tukisi erityisesti alaan liittyvien uusien innovaatioiden, arvoketjujen ja liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä.

Olemme myös voimakkaasti mukana kaivannaisalan kansainvälisen yhteistyön kehittämisessä. Tällä hetkellä Lappi johtaa Euroopan kaivannaisalueiden verkostoa ja tässä yhteistyössä pyrimme aktiivisesti vaikuttamaan sekä kansallisen ja EU-tason lainsäädännön kehittämiseen että alan arvoketjujen kasvamiseen. Tämän lisäksi osallistumme aktiivisesti OECD:n koordinoimaan maailman kaivannaisalueiden verkoston yhteistyöhön ja pidämme yllä FEM-konferenssin ja PDAC:n välistä yhteistyötä.

Toimialan tulevaisuutta Lapissa ajateltaessa nousee esille kaksi keskeistä haastetta, jotka linkittyvät kiinteästi myös toisiinsa: ympäristökysymykset ja paikallinen hyväksyttävyys. Lapin arktinen luonto on erityisen haavoittuva, ja maankäytön osalta käymme koko ajan keskustelua eri elinkeinojen ja maankäyttömuotojen yhteensovittamisesta. Maakuntakaavoitus on tässä keskeisessä roolissa.

Kestävän kehityksen, kiertotalouden mahdollisuuksien ja ympäristöasioiden huomioon ottaminen on alan tulevaisuuden näkökulmasta keskeistä. Uusiin teknologioihin tähtäävien tutkimus- ja kehitysresurssien määrää tulee lisätä ja samalla kiinnittää huomiota paikallisiin olosuhteisiin. Uusien ympäristöystävällisten tekniikoiden käyttöönotossa alan tulee olla edelläkävijä ja kaikkien ympäristöhaittojen tietoisen, läpinäkyvän ja aktiivisen minimoimisen pitää olla toiminnan keskiössä.

Sosiaalisen hyväksyttävyyden sijaan me Lapissa haluamme puhua paikallisesta hyväksyttävyydestä. Sodankylässä sijaitseva kaivos ei tarvitse helsinkiläisten hyväksyntää, mutta sodankyläläisten hyväksyntä sen pitää saada voidakseen toimia. Tässä olennaisia kysymyksiä ovat verotuottojen nykyistä parempi kohdentuminen valtion sijaan kunnille, alueellisen arvoketjun aktiivinen kasvattaminen paikallisten jatkojalostusmahdollisuuksien luomisen kautta sekä yhtiöiden aktiivinen ja avoin toiminta kuntiensa kehittämisessä.

Uskomme vahvasti, että tässä geopoliittisessa tilanteessa ja näillä menestyseväillä Lapin mineraaliklusteri tulee tulevaisuudessa entisestään kasvamaan, ja sen merkitys paitsi kansantaloudellisesti niin myös koko Euroopan huoltovarmuuden näkökulmasta tulee olemaan aivan keskeinen. ▲

MIKA RIIPI, LAPIN MAAKUNTAJOHTAJA