1
NÄIN TUNNISTAT Kirvojen tekosia näkyy siellä täällä: Auton katolle ja konepellille kertyy tahmeaa mönjää. Kasvien nuorissa lehdissä näkyy vaaleita pisteitä ja latvat käpertyvät. Kuusen oksissa on vaaleita käpymäisiä äkämiä. Lehtikuusen neulaset kellastuvat ja varisevat ennen aikojaan. Herukkapensaiden lehtiin ilmaantuu punaisia tai keltaisia pullistumia ja omenapuun lehtiin juovamaisia äkämiä. Kirvat voi erottaa paljaalla silmällä: Pavunvarret peittyvät mustien ötököiden alle. Ruusujen, perennojen ja vihanneskasvien versojen latvat saattavat olla niin täynnä kirvoja, ettei itse kasvia juuri näy. Lehtien alapinnoilta saa sormilla pyyhkäistyä ison joukon hyönteisiä. Kovalehtisissä huonekasveissa voi havaita pieniltä kohoumilta näyttäviä kilpikirvoja.
2
SHUTTERSTOCK
KODINHOITO
Kirvojen kuhinan kasveissa voi erottaa paljaalla silmällä.
3
40 | MARTAT 3 | 2018
PROTEIINITANKK AUS
Kirva imee kasveista nestettä imukärsällään. Kirvojen vioittamat kasvit muuttuvat tahmeiksi ja kiiltäviksi. Tämä johtuu proteiinitankkauksesta: kirvat käyttävät ravinnokseen solunesteen valkuaisen, ja turhat sokerit päätyvät ulosteeseen – ja esimerkiksi puun alle pysäköidyn auton pinnalle. RUISKUTA JA RUTISTA He-
4
LISÄ ÄNT Y Y TEHOKK A ASTI Suomessa elää
on noin 400 kirvalajia. Kirvoja on kaikkialla, missä vihreitä kasvejakin. Joskus niitä kulkeutuu ilmavirtauksien mukana maan rajojen ulkopuolelta niin suurina massoina, että ne näkyvät tutkakuvissa ja peittävät alleen puiden lehdet. Aikuiset kirvat ovat pehmeäihoisia, muutaman millimetrin pituisia, kellertäviä, vihertäviä tai tummia pulleita hyönteisiä. Jos niitä katsoo suurennuslasilla, selän takaosassa näkyy kaksi putkea. Kehittyvä kirva luo uuden nahan ja heittää entisen pois, kun se jää pieneksi. Niinpä kasvien pinnalla näkyy usein tyhjiä nahkoja. Havupuiden kirvat muistuttavat useimmiten pieniä vahamaisia pumpulitukkoja. Kirvat talvehtivat munina tai pieninä nymfeinä. Lisään-
tyminen on tehokasta, sillä talvimunasta kuoriutuva naaras synnyttää siivettömiä naaraita, jotka lisääntyvät neitseellisesti ja synnyttävät jatkuvasti uusia naaraita. Kesän aikana kehittyy myös siivekkäitä naaraita, jotka lentävät uusille ravintokasveille. Koiraita tarvitaan syksyllä, kun on aika munia talvimunat.
KIRVA
kurjistaa kasveja Kirva imee kasveista nestettä imukärsällään. ASTA KUOSMANEN
KOTIKONSTIT NOKKOSVESI
RAPARPERIVESI
1 kg tuoreita tai 200 g kuivattuja nokkosia 10 l vettä
600–700 g raparperin lehtiä 5 l vettä
»Sekoita nokkoset veteen, liota 1 vrk. Käytä sellaisenaan kirvojen torjuntaan.
»Keitä lehtiä teräskattilassa puoli tuntia ja siivilöi. Käytä lientä laimentamattomana kirvojen torjuntaan.
delmäpuut ja marjapensaat ruiskutetaan silmujen raottumisen aikaan öljypohjaisella varhaiskevätruiskutteella. Ruiskutus tuhoaa kirvan talvimunat. Isot puut eivät muuta torjuntaa kaipaa, sillä ne yleensä selviävät rankastakin kirvojen hyökkäyksestä. Jos kirvat häiritsevät, puita voi suihkuttaa vedellä. Kesällä jaloruusut, pihan kukat, marjapensaat ja vihanneskasvit hyötyvät kirvojen torjunnasta. Aluksi kokeillaan kirvojen liiskaamista käsin. Kasveja ruiskutetaan puhtaalla vedellä, nokkosvedellä tai raparperivedellä (ohje vieressä). Jos nämä keinot eivät riitä, valitaan kirvojen torjuntaan hyväksyttyjen aineiden joukosta mieluiten luonnonpyretriiniä sisältävä valmiste ja käytetään sitä pakkauksen ohjeen mukaan. Torjunta-aineet vahingoittavat aina myös hyötyhyönteisiä, kuten leppäpirkon toukkia, jotka syövät kirvoja.