Page 1

ILMOITUSLIITE

MAAVARA

avara maaseutu

Lähiruokaa Laitilasta

sivu 4

Miljoonakaupungista viljelijäksi Forssaan

sivu 8

en S u

ja • Tu

ud

a is lev u

Kauppa-auton uusi elämä

sivu 14

omi-sar


KUVA: JANI LAUKKANEN

Maamerkit-barometrin mukaan ihmiset, joilla on jonkinlainen yhteys maaseutuun, kokevat elämänsä merkityksellisemmäksi, kuin ne, joilla tätä yhteyttä ei ole.

Suuntana tulevaisuuden maaseutu KUVA: ANU HEIKKINEN

Sitran Maamerkit-ohjelmassa etsitään maaseudulle uusia rooleja ja mahdollisuuksia.

Eeva Hellström

– Ihmisiä ei voida enää jakaa asuinpaikan mukaan maalaisiin ja kaupunkilaisiin. On ihmisiä, jotka asuvat kaupungissa, mutta ovat identiteetiltään maalaisia, ja päinvastoin, sanoo Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran Maamerkitohjelman johtaja Eeva Hellström. Ohjelman viime syksynä tuottamassa laajassa barometrissa selvitettiin suomalaisten suhdetta maaseutuun. Tutkimuksessa kävi ilmi, että yli kolmannes suomalaisista kokee olevansa yhtä aikaa sekä kaupunkilaisia että maalaisia. Barometri osoittaa, että lähes kaikilla suomalaisilla on jonkinlainen yhteys maaseutuun. Maaseudusta saadaan yksilöllistä hyvinvointia, joka voi liittyä esimerkiksi asumiseen, työhön, virkistymiseen tai harrastuksiin. – Jotkut eivät koskaan käy maaseudulla, mutta se on silti heille tärkeä lähiruuan lähde tai kulttuurinen voimavara. Hellströmin mukaan tulevaisuuden maaseutu voi olla erilainen ja asukasmäärältään pienempi kuin nykyään, mutta siitä huolimatta elävä. Tär-

keintä on nähdä maaseutu mahdollisuuksien kenttänä. Nykyisten tieto- ja kulkuyhteyksien myötä perinteistä maaseutuelinkeinojen mielikuvaa tulisi raikastaa. Maamerkit-barometrin mukaan valtaosa suomalaisista toivoo, että maaseutu pysyisi tulevaisuudessa elävänä ja aktiivisena. Yhtä moni myös epäilee tämän toteutumista. Hellströmin mukaan on aika kääntää katse siihen, millaista hyvinvointia maaseutu voisi tarjota kaikille suomalaisille. Maamerkit-ohjelmassa etsitään tuoreita näkökulmia ja toimintamalleja, joilla katse käännetään tähän kysyntään. – Ne yritykset ja kunnat pärjäävät, jotka lähtevät rohkeasti vastaamaan kuluttajien uusiin tarpeisiin. Maaseutu ei menesty brändäämällä vaan uudistumiseen tähtäävillä teoilla. Tulevaisuuden maaseutu voi myös tuottaa uudenlaisia kestävän kehityksen ratkaisuja ja toimia modernin biotalouden kansainvälisenä edelläkävijänä. Suomessa asuminen hajautuu kaupunkien

liepeille, samalla kun palvelut ja työpaikat keskittyvät keskuksiin. Keskittäminen ei Hellströmin mukaan suinkaan tällöin aina vähennä hiilidioksidipäästöjä. Meillä on pula malleista, miten hajauttaa ekotehokkaasti. Esimerkiksi hajautetut tuotanto- ja liiketoimintaratkaisut, bioraaka-aineiden paikallinen käyttö sekä ekoautoilu voisivat pienentää hiilijalanjälkeä, lisätä hyvinvointia sekä olla konseptoituina ja testattuina jopa hyviä vientituotteita. – On myös muistettava, että maaseudun merkittävimmät vetovoimatekijät, kuten hiljaisuus, puhtaus ja tila eivät rasita luontoa, Hellström sanoo.

www.sitra.fi/maamerkit


MAAVARA – ILMOITUSLIITE

3

SISÄLTÖ

4

Lähiruokaa Laitilasta

6

Laskukone, lypsykone ja mesiangervo

8

Arvoisa lukija

Miljoonakaupungista viljelijäksi Forssaan

10

Kestävä maaseutuasuminen hyödyntää lähialuetta

12

Turvallinen kasvupaikka luomutilalla

14

Kauppa-auton uusi elämä

16

Kesä-Suomen kierros

20

Tavoitteena hyvinvoiva maaseutu

Suomi on yksi EU:n maaseutumaisimmista maista. Maaseudulla asuu noin 40 prosenttia suomalaisista. Peräti kaksi miljoonaa suomalaista mökkeilee säännöllisesti. Kakkosasuminen antaa mahdollisuuden jakaa aikaa kaupungin ja maaseudun välillä. Maaseudulla on merkitystä meille jokaiselle. Jokaisella meistä on myös oma mielikuvamme maaseudusta ja sen mahdollisuuksista. Maaseutu tarjoaa korkealuokkaista ruokaa pöytiimme ja puhdasta vettä. Se on myös kotimaisen bioenergian merkittävä lähde: metsien ja peltojen bioenergia sekä tuuli- ja vesivoima tulevat pääosin maaseudulta. Vaihteleva luonto metsistä merenrantoihin luo upeat puitteet monenlaiseen matkailuun ja vapaaajanviettoon. Maalla on tilaa toteuttaa unelmia. Elävä ja toimiva maaseutu tarjoaa hyvinvointia koko Suomelle. Tästä lehdestä voit lukea tarinoita tämän päivän maaseudun elämästä ja siitä, miten ihmiset ovat löytäneet ja rakentaneet oman maaseutunsa. Toivottavasti Sinulla hyvä lukija on mahdollisuus tutustua tulevana kesänä luonnoltaan ja kulttuuriltaan rikkaaseen suomalaiseen maaseutuun. Valinnanvaraa on jokaiseen makuun!

Sirkka-Liisa Anttila maa- ja metsätalousministeri

Liitelehden ovat tuottaneet Maaseutuverkosto sekä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä. Se on luettavissa sähköisessä muodossa julkaisijoiden verkkosivuilla. Tiedustelut: tiedottaja Annukka Lyra, annukka.lyra@mmm.fi, 0400 707 577 ja tiedottaja Kirsi Hakoniemi, kirsi.hakoniemi@maaseutu.fi, 040 5505 085.

22

Punainen tupa ja omenatarha

25

Avoimessa kuituverkossa on vapaus valita

26

Petterin koulussa on 25 oppilasta

Kansikuva: Stephan Berglund/Bildarkivet.se PIKKUKuvAT: lähiruokaa: MMM/Mavi: Yrjö Tuunanen, nwoset ja kauppa-auto: Anu Heikkinen

– makes you visible

Projektipäällikkö: Armi Virta, 050 557 0701 armi.virta@markkinamedia.fi Myynti: Sanna Mattsson

Teksti: Anu Heikkinen Taitto: Bill Mattsson Repro: JMS Paino: Helsingin Sanomat

Puh. 09 717700, Arabiakatu 12, Helsinki, www.markkinamedia.fi

Maaseutuverkosto koostuu tahoista, jotka toteuttavat Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmia. Ne ovat osin EU-rahoitteisia kehittämisohjelmia, joiden varat tulevat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Maaseutuverkoston tehtävänä on tukea maaseudun hyvinvointia. Se välittää tietoa maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuuksista viestinnän ja koulutuksen keinoin. Verkosto levittää työssä syntyneitä hyviä käytäntöjä ja edistää paikallisten toimijoiden kansainvälistymistä. Seinäjoella toimiva maa- ja metsätalousministeriön maaseutuverkostoyksikkö on valtakunnallisen maaseutuverkoston koordinaattori. www.maaseutu.fi

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on hallituksen asettama kokoonpano, jonka tavoitteena on edistää kaikkien maaseudulla asuvien ja toimivien hyvinvointia. Se on Suomen maaseudun kehittäjien yhteinen verkosto, jonka työhön osallistuu laaja joukko ihmisiä useista ministeriöistä ja muista organisaatioista julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. YTR valmistelee konkreettisia toimia maaseudun kehittämiseksi ja edesauttaa niiden toteutumista. YTR rahoittaa maa- ja metsätalousministeriön varoista valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita, joilla on maaseutupoliittista merkitystä. www.maaseutupolitiikka.fi


4

MAAVARA – ILMOITUSLIITE

Kutun- ja kyytönmaidosta valmistetut juustot matkaavat Laitilasta Maatilatorin kautta kaupunkilaisten pöytiin.

Kuva: Anu Heikkinen

Lähiruokaa Laitilasta Saloniemen juustotilalla asustaa 150 vuohta. Perheen lapset Jeremia ja Olivia (kuvassa) sekä Silvia

Jari Etelälahden mielestä tuore ruoka ja puhtaat raaka-aineet ovat jokaisen perusoikeus.

at&Joy Maatilatorilla Helsingin Lasipalatsissa tunnelma on kuin vanhanajan kyläkaupassa. Hyllyistä löytyy kaikkea marjamehuista luomulihaan ja ruisleivästä pärekoreihin. Myyjillä on aikaa rupatella asiakkaiden kanssa ja antaa vaikka reseptivinkkejä.

Viime kesäkuussa avatulla Maatilatorilla myydään noin 250 pientuottajan tuotteita eri puolilta Suomea. Myymälän kantavana ideana on tuoda maaseudun parhaita makuja kaupunkilaisten ulottuville. Myynnissä olevat tuotteet ovat lisäaineettomia sekä eettisesti ja mahdollisimman luonnonmukaisesti tuotettuja. Kylmäkaapissa komeilee rivi lehmän- ja kutunmaidosta tehtyjä juustoja, joilla on hauskoja nimiä: Salakaato, Ensilempi, Työvoitto, Tahdonvoima. Juustojen alkuperä selviää matkustamalla Laitilaan, joka sijaitsee 60 kilometriä Turusta luoteeseen.

Saloniemen juustotilan pihalla kaikuu pikkuisten sorkkien vieno kopina, kun 70 lypsyvuohta vilistää pihatosta iltalypsylle vanhaan navettaan. Lypsyvuohien eli kuttujen

lisäksi tilalla asustaa 80 nuorvuohta, jokunen pukki, 24 itä- ja länsisuomenkarjanlehmää, hevonen, poni, kissoja, koiria ja kaneja. Riitta ja Jouni Saloniemi ostivat tilan vuonna 1998. Maatalouslomittajana työskennellyt Riitta oli jo pitkään haaveillut omista lehmistä. Aluksi lehmiä hankittiin kaksi, sitten niitä olikin äkkiä neljä ja kohta kuusi. – Kun muut naiset saavat lahjaksi koruja, minä toivon lehmiä, Riitta nauraa 10-vuotishääpäivälahjaksi remontoidulla lypsyasemalla. Kuusihenkiselle perheelle luonnonläheisyys on elämäntapa. Myös eläimet saavat elää mahdollisimman väljissä ja luonnonmukaisissa oloissa. Tilalla ollaan vähitellen siirtymässä täysin luomutuotantoon. Tämä tarkoittaa sitä, että koko tuotantoketju perustuu luonnonmukai-

siin ja ympäristöä säästäviin valintoihin. – En pidä ahtaita satojen eläinten tuotantolaitoksia hyvänä ratkaisuna. Pienissä yksiköissä esimerkiksi tautiriskit ovat paljon pienemmät, Riitta perustelee.

Tilan upouudessa juustolassa valmistetaan 13 eri juustolaatua, joiden nimet ovat Riitan huumorintajun tulosta. Juustoja myydään Eat&Joyn lisäksi pääasiassa kauppahalleissa Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Porissa sekä lähialueen ravintoloissa. Tilan muita tuotteita ovat maito, liha, taljat ja nahat. Juustojen valmistus aloitettiin vähitellen. Ensimmäiset erät kypsyivät omassa keittiössä, ja aloitteleva juustotilan emäntä kiersi marketeissa ja toreilla kauppaamassa tuotteitaan.


MAAVARA – ILMOITUSLIITE

aitojamakuja.fi

5

Löydä oma lähituottajasi Elintarvikealan yritysten valtakunnallisesta hakupalvelusta www.aitojamakuja. fi on löydettävissä tietoa jo noin tuhannesta elintarvikealan yrityksestä eri puolilta Suomea. Sivustolla voit etsiä omalla kulkureitilläsi toimivia kiinnostavia ruoka-alan yrityksiä. Hakupalvelu on osa valtakunnallista Aitoja makuja -hanketta, joka edistää suomalaisen elintarvikealan pienyrittäjyyden näkyvyyttä ja löydettävyyttä niin ruoka-alan ammattilaisten kuin suuren yleisön keskuudessa. Tavoitteena on vaikuttaa pienyrittäjien arvostukseen, kilpailukykyyn ja kysyntään sekä tarjonnan laajentumiseen. Hämeen ELY-keskus on myöntänyt rahoituksen kolmivuotiselle hankkeelle (2009–2011) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Hanketta vetää Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus tukenaan maakuntien alueelliset toimijat.

ja Maria ovat oppineet hoitamaan eläimiä pienestä pitäen.

Nyt Riitta on saanut tukevan jalansijan pienissä erikoiskaupoissa, joita hän pitää ensiarvoisen tärkeinä pientuottajille. Isoissa hehtaarimarketeissa tuotteet hukkuvat massaan. Erikoisliikkeillä on suora kontakti tuottajaan, ja jokaisen juuston tarina kantautuu kuluttajalle saakka. – Kokemukseni mukaan maaseudun tuottajat eivät tiedosta vielä riittävän hyvin, kuinka suuri kysyntä luonnonmukaisesti tuotetulla ruualla on kaupungeissa.

Valmiit juustot matkaavat joka tiistai Laitilasta Helsinkiin. Jari Etelälahti Eat&Joysta kertoo, että valikoimiin pyritään saamaan tuotteita mahdollisimman läheltä. Monet tuottajat toimittavat tuotteensa myymälään itse ilman välikäsiä.

– Ruokakulttuurissamme on jouduttu kauas alkuperäisestä puhtaasta suomalaisesta ruuasta. Paluuta tehdään nyt pienin askelin, hän kertoo. Maatilatorin taustalla on Uni One Oy, joka edistää suomalaisen ruuan tunnettavuutta. Suomalaiset kuluttajat ovat Jari Etelälahden mukaan koko ajan kiinnostuneempia siitä, mikä on heidän käyttämänsä ruuan alkuperä. – Meillä asiakkaat pääsevät tapaamaan paikan päällä vierailevia tuottajia. Kesän aikana ruokavinkkejä saa myös ulkotorillamme Lasipalatsin aukiolla. Lisätietoa Maatilatorin tuotteista sekä tulevista tapahtumista: www.viisitahtea.fi/eat-and-joy.

Kuva: anu heikkinen

Maaseutuasuminen ja maallemuutto kiinnostavat monia. Haave voi kuitenkin jäädä hautumaan, jos tietoa ei ole vaivattomasti tarjolla. Valtakunnallinen verkkoportaali www.maallemuutto.info vastaa tähän kysyntään. Sivuston ideana on koota yhden nettiosoitteen alle maaseutuasumisesta ja maallemuutosta tarjolla oleva tieto koko Suomesta. Maallemuutto.info tarjoaa ajankohtaista luettavaa muun muassa asumisesta, työmahdollisuuksista ja yrittäjyydestä maaseudulla. Osiosta Maakuntien tarjonta löytyvät paikalliset yhteyshenkilöt, jotka auttavat eteenpäin maallemuuton suunnittelussa.

Autiot pohjalaistalot halutaan asutuiksi Kyrönmaan alueella Pohjanmaalla on ryhdytty kartoittamaan asumattomia vanhoja kiinteistöjä ja selvittämään, ovatko niiden omistajat halukkaita myymään autiotalojaan. Talon ostosta kiinnostuneille on tarjolla verkkopalvelu osoitteessa www.isokyro.fi. Rekisteriin kootaan myytäviä kiinteistöjä perinteisistä pohjalaistaloista tavallisiin omakotitaloihin. Autiosta asutuksi -hanketta hallinnoi Isonkyrön kunta, ja sen rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Yhyres kehittämisyhdistys ry.

TIESITKÖ?

55

prosenttia suomalaisista pitää itseään joko kokonaan tai osittain maalaisena. Lähde: Sitran Maamerkit-barometri 2009.

Kuva: anu heikkinen

Kuva: Saloniemen perheen arkisto

Maallemuuttotietoa verkosta


Laskukone, lypsykone ja mesiangervo

Kuva: Anu Heikkinen

Sari Raaterovan leipätyö on kulkenut koko ajan lähemmäs luontoa.

Sari Raaterovan ohjelmapalveluihin kuuluvat muun muassa yrtti- ja turvesaunat, joissa hyvän olon lähteinä ovat lappilaiset luonnonkasvit.

Olihan tämä ihan eri maailma. Poromiehet tulivat kaukaa vasiten pankkiin katsomaan helsinkiläistä pankkineitiä.

un Helsingistä Sodankylään muuttanut Sari Tillander vieraili kahdeksantoista vuotta sitten ensimmäistä kertaa tulevan miehensä kotitilalla Kieringin Raaterovalla, hänestä tuntui kuin aika olisi pysähtynyt. – Puuttui vain Ansa Ikonen ja Tauno Palo kirmailemasta rantasaunan koivikossa, hän muistelee. Ihan niin idyllistä elämä Lapin syrjäseudulla ei ole ollut. Pohjoinen on kuitenkin koukuttanut Sarin sen verran tiukasti, ettei hän haikaile etelään, vaan tuntee olevansa täysin kierinkiläinen. – Hiljaisuus, luonnon rauha, kiireetön elämänmeno ja mutkattomat ihmiset sopivat minulle. Myös työssäni luontaishoitajana vastaan rauhoittumisen tarpeeseen.

Pankkivirkailijana työskennellyt yksinhuoltaja kyllästyi 90-luvun alussa Helsingin hulinaan ja anoi siirtoa maaseudulle. Pankki antoi kolme vaihtoehtoa: Sodankylä, Kemijärvi ja Kolari. Sari muutti 5-vuotiaan Kristianin kanssa maaliskuussa 1992 Sodankylään, lähelle isänsä suvun maisemia. – Olihan tämä ihan eri maailma. Poromiehet tulivat kaukaa vasiten pankkiin katsomaan helsinkiläistä pankkineitiä, hän nauraa. Vappuna pankkineiti tapasi Kari Raaterovan, kierinkiläisen nuoren

Puoli viiden ruuhka. Kaikki mahdollisuudet yrittää. Tietoa ja tukea: Maaseutu.fi.

isännän. Vuoden kuluttua he perustivat yhteisen kodin miehen kotitilalle 70 kilometrin päähän Sodankylän keskustasta. Aluksi Sari kävi töissä pankissa, sitten syntyivät Pia ja Jouni. Tilalla tehdyn sukupolvenvaihdoksen myötä laskukone vaihtui lypsykoneeseen ja aamupalaverit lehmille jutusteluun. – En tiennyt navettahommista mitään, mutta opettelin, ja hyvin selvittiin.

Kun pieni maitotila kävi jokunen vuosi sitten kannattamattomaksi, Raaterovat päättivät vaihtaa alaa. Kari tekee maanviljelyn ohessa hirsirakennuksia, Sari kouluttautui Rovaniemellä luontaishoitajaksi ja diplomi shiatsu-terapeutiksi. Sarin Sodankylän kirkonkylällä sijaitsevassa hoitolassa käy pääosin paikkakuntalaisia. Ohessa toimivia ohjelmapalveluja käyttävät lähinnä matkailijat ja yritysten työntekijät. Palveluihin on saatu monipuolisuutta verkostoitumalla Lapin muiden hyvinvointialan ammattilaisten kanssa. Alkuun kyläläiset suhtautuivat oudoksuen siihen, että Raaterovalla kerättiin parhaaseen hilla-aikaan mesiangervoa jokivarresta. Nyt naapurit käyvät jo kysymässä, löytyisikö yrttiöljyjä hartioiden kolotukseen. – Minulle on sanottu, että heitä sie höpöttämästä ja ala viljellä pottua, mutta olen pitänyt pääni, yrittäjä sanoo.


Pielisen Karjala

modernia maaseutua Pielisen Karjala, Lieksa, Nurmes ja Valtimo, tunnetaan parhaiten Kolin vaaroista, niiden juurilla lainehtivasta Pielisestä sekä Ruunaan koskista. Puu-Nurmes, Vanha kauppala sekä Valtimon upeat vaararinteet ja erämaamaisemat kiehtovat myös matkailijoita. Seudulla eletään lähellä luontoa, mutta hyvin modernisti – osana kehittyvää tietoyhteiskuntaa. Tätä kehitystä tukee voimakkaasti Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy, PIKES. Luonto on meiLLe tärkeä Saamme työtä ja elinvoimaa luonnosta. Haluamme, että myös seuraavat sukupolvet saavat nauttia puhtaasta, rauhallisesta ja lajirikkaasta elinympäristöstämme. Pielisen karjala houkuttelee vuosittain satojatuhansia matkailijoita. kehitämme luontomatkailua vastuulliseksi ja ympäristöä säästäväksi, jotta matkailu ei kuluttaisi arvokkaita luonnonvaroja. tämä turvaa myös paikallisten virkistäytymismahdollisuuksia, hyvinvointia ja toimeentuloa.

kaita ja monipuolisia myös tulevaisuudessa. Pielisen karjalassa kehitetään aktiivisesti myös joukkoliikenteen rakenteita. raide- ja bussiliikenne saavuttaa lähitulevaisuudessa yhä useamman. innovatiiviSta aSumiSta nurmeksen historiallinen asemapuiston alue on muotoutumassa innovatiiviseksi, työn ja kodin yhdistäväksi ratkaisuksi. alueelle tulee noin 70 uudenlaista asuntoa. kaikkiin asuntoihin tulee työtilaa joko asunnon yhteyteen tai erilliseen piharakennukseen. toinen tuleva helmi on Lieksan uudenlainen siirtolapuutarha. aivan kaupungin keskustan tuntumaan, Lieksanjoen rannalle rannalle tulee 25–30 modernia, ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettua puutarhamökkiä ja -tonttia. Puurakenteisen alueen suunnittelun kaikissa vaiheissa on otettu ekologisuus huomioon.

lisätietoja extending Working Life − Pedagogy assisting Workforce transition (PaWt) lisätietoja: veli-matti Hurskainen p. 050 303 1211 veli-matti.hurskainen@pikes.fi Pielisen messut www.pielisenmessut.fi Learning the Business of eco-tourism lisätietoja: veli-matti Hurskainen p. 050 303 1211 veli-matti.hurskainen@pikes.fi moderni maaseutukoti Pohjois-karjassa www.modernimaaseutukoti.fi

kyLiSSä on eLämää! maaseututaajamien lisäksi Pielisen karjalassa on lukuisia elinvoimaisia kyliä. elämä niissä on nykyaikaistunut, mutta myös vanhat tärkeät arvot, kuten yhteisöllisyys, elävät voimakkaina.

taimenten ja järvilohien menestymisessä on Pielisellä havaittavissa orastavaa uutta kukoistusta pitkään jatkuneen taantuman jälkeen. myös kuha- ja haukikannat ovat vahvat. Suuri järvi takaa kaloille loistavat mahdollisuudet kasvaa isoiksi. kalastettavaa Pielisessä siis riittää, kunhan kalastus tapahtuu kestävän käytön periaatteiden mukaisesti.

viime vuonna järjestetyissä kyläkelpaa-tapahtumissa vieraili yli 20 000 kävijää. tänä vuonna kylät ja muut seudun toimijat kokoontuvat Pielisen messuille Lieksaan 12.–13.6. messut tullaan järjestämään vuosittain kiertäen kaikki Pielisen karjalan kunnat.

moniPuoLinen maaSeutu

kaivokSet tuovat työtä

maalla asumisen muodot ovat monipuolistuneet. toimeentulo saadaan yhä useammin muusta kuin maa- ja metsätaloudesta. tämän mahdollistavat kehittyneet verkkoyhteydet – jo nyt kaikissa taajamissa ja useissa kylissä toimii laajakaistayhteys, ja verkon kattavuus laajenee kaiken aikaa.

Pohjois-karjalasta on löydetty useita malmioita, joiden hyödyntäminen tuo maakuntaan työtä ja vientituloja. Lähellä sijaitseva talvivaaran kaivos Sotkamossa tuo hyvinvointia myös pohjoiskarjalaisille. Perustamamme Prokaivos-verkkopalvelu tarjoaa mielenkiintoista tietoa kaivostoiminnasta ja alalla toimivista yrityksistä.

maaseudun palvelutaso voi yllättää. Palvelut ovat monipuolisia ja toimivia. kehitämme jatkuvasti palvelutarjonnan rakenteita, jotta palvelut olisivat laaduk-

Pielisen karjala on kaunis ja kehittyvä seutu, jolla on Sinulle paljon tarjottavaa.

elämänlaatu, e-työ, tietoyhteiskunta ja uudistuva työ Pielisen karjalassa www.ework.fi Pielisen Järvilohi ja taimen www.jarvilohi.net Pohjois-karjalan yhteismarkkinointi kehittämispäällikkö Pekka Huovinen Pohjois-karjalan maakuntaliitto p. 040 583 5428 www.pohjois-karjala.fi Prokaivos www.prokaivos.fi rural transport Solutions projektipäällikkö Jaakko rintamäki Pohjois-karjalan maakuntaliitto p. 0400 182 802

Pielisen karjalan kehittämiskeskus oy raatihuoneenkatu 26, 75500 nurmeS p. 040 104 5930 www.pikes.fi

pielisenkarjala_250x320mm.indd 1

9.4.2010 8.13


agos, Espoo, Forssa. Kovin usein ei tule vastaan tällaista asuinpaikkahistoriaa. Myös syy, miksi Nigerian pääkaupungista Suomeen muuttanut entinen ammattilaisurheilija Roland Nwose haluaisi ryhtyä viljelijäksi suomalaisten appivanhempiensa sukutilalle, on nykypäivänä harvinainen. – Tilalla ei ole jatkajaa. Haluaisin pitää sen elävänä siltä varalta, että poikani osoittaa aikuisena yhtä suurta mielenkiintoa maanviljelykseen kuin nyt, hän perustelee. Taustalla on myös miehen oma kiinnostus maanviljelyä kohtaan. Työn jäljen näkeminen ja omillaan pärjääminen tuntuvat hänestä innostavilta. – Riippuu ajattelutavasta, mitä työn tulos tarkoittaa.

Anja ja Roland Nwose muuttivat kevättalvella Espoosta Forssaan lastensa Ikennan (edessä) ja Adan kanssa.

Nigerialainen kaupunkilaispoika haaveilee forssalaisen viljatilan jatkamisesta.

Roland muutti Suomeen vuonna 2002 ja tapasi Anjan pian sen jälkeen. He menivät naimisiin jo saman vuoden lopussa. Esikoinen Ikenna aloittaa syksyllä ekaluokan, ja tytär Ada on 3-vuotias. Jo useampi vuosi sitten pariskunta vitsaili maalle muuttamisesta. Vähitellen he innostuivat ajatuksesta oikeasti. – Suvun perintö tuntuu tärkeältä. Karjalaiset isovanhempani tulivat evakkoina Forssaan tilaltaan, joka oli perustettu 1722, Anja kertoo. Nwoset myöntävät, että suuri elämänmuutos on aina riski. Toisaalta mikään elämässä ei muutenkaan ole täysin varmaa. – Esimerkiksi sen, millaista elämä ulkomaalaisena pikkupaikkakunnalla tulee olemaan, näkee vasta ajan myötä, Roland sanoo. Pariskunta uskoo, että maaseutu on hyvä kasvuympäristö lapsille, vaikka tärkeintä ovatkin heidän mielestään ympärillä olevat ihmiset. Sopeutumis-

Kuvat: Anu Heikkinen

Miljoonakaupungista viljelijäksi Forssaan

ta helpottaa se, että Forssa on lapsille mummolareissuilta tuttu. – Ikenna tuntee jo kaikki kylällä ja juttelee isäntien kanssa traktoreista Forssan murteella, Anja nauraa.

Toistaiseksi perhe asuu Forssan keskustassa, ja Roland käy sieltä käsin harjoittelemassa maatilan töitä Anjan isän opastuksella. Lisäksi hän aikoo hakeutua maatalousalan koulutukseen. Jos kaikki menee hyvin, sukupolvenvaihdosta ryhdytään suunnittelemaan vähitellen. – On hyvä, että voimme aluksi kokeilla, miltä työ ja asuminen täällä tuntuvat, Anja sanoo. Roland on kouluttautunut Lahdessa kivityömieheksi, ja hän jatkaa rakennusalan töissä toistaiseksi. Anja työskentelee freelance-toimittajana ja työnohjaajana sekä aikoo opetella tilan paperitöitä. Entä tuleeko kaupunkilaispojalle vielä ikävä suuren kaupungin vilinää? – Jos tulee, niin autolla on lyhyt matka poiketa Helsingissä, Roland sanoo.


Laatua elintarvikeketjun jokaisella portaalla K-maatalous on luotettava suomalainen maatalouskaupan asiantuntija. Yksi sen johtavista periaatteista on tukea laadukkaiden, turvallisten ja puhtaiden kotimaisten elintarvikkeiden tuotantoa.

K-maatalouden Viljelyohjelmien lähtökohtana on satopotentiaalin optimointi sadon kulloisenkin käyttötarkoituksen mukaan.

Suomalaisen elintarvikeketjun perusvahvuuksia ovat hyvät laadun lähtökohdat, kuten puhdas maaperä, laaja ammattiosaaminen, sitä tukeva tutkimus- ja kehittämistyö sekä määrätietoinen laatustrategiatyö. Elintarvikeketjussa ovat mukana kaikki tuotannon osat tuottajasta elintarviketeollisuuden ja kauppiaan kautta kuluttajaan. Kun kaikista ketjun vaiheista huolehtivat asiantuntevat ammattilaiset ja ketju on kauttaaltaan läpinäkyvä, kuluttaja saa ruokapöytäänsä laadukkaita ja puhtaita elintarvikkeita. Suomalaisen elintarviketuotannon laadusta kertovat paitsi tilastot ja tutkimustulokset, enenevässä määrin myös kuluttajien näkemykset. Kotimaista ruokaa pidetään turvallisena ja maukkaana. Hauholla koeruutuviljelmiä on vuosittain yli 2000.

Laadukas elintarviketuotanto ja sen kehittäminen edellyttävät, että maatalousyrittäjillä on käytössään tietoa monesta näkökulmasta, sekä lyhyeltä että pitkältä aikaväliltä. K-maatalous tarjoaa maatalousyrittäjille ratkaisuja, jotka auttavat tuottamaan laadukkaita elintarvikkeita. Tätä edistävät muun muassa K-maatalouden Hauholla sijaitsevan koetilan tutkimus- ja kehitystyö, asiakkailta saatu palaute sekä maatalousalan asiantuntijoiden yhteistyö. Avainasemassa kotimaisen ruuan tuotannossa on myös koulutus-, neuvontaja valvontatyö. Suunnitelmallinen ja dokumentoitu eläinten terveystyö sekä luontoa mahdollisimman vähän kuormittava tuotantotapa turvaavat sen, että puhtaita ja asianmukaisissa oloissa tuotettuja elintarvikkeita on tarjolla myös tulevaisuudessa. Laadukkaat raaka-aineet sekä tuottajien ja jalostajien yhteistyö edistävät kotimaisen elintarviketeollisuuden pysymistä elinvoimaisena. Näin kauppiaat ja erilaiset ruokapalvelut, kuten ravintolat, saavat tarjolle lähellä tuotettua ruokaa, eikä laadusta tarvitse tinkiä. Kauppias toimii aktiivisesti elintarvikealan osapuolten kanssa, jonka ansiosta kotimainen tarjonta monipuolistuu. Suomalaiset elintarvikkeet ovat satsaus paitsi jokaisen omaan, myös ympäristön, maaseudun ja kotimaisen elintarviketuotannon hyvinvointiin. Kun kuluttajan valintaperiaatteina ovat korkea laatu ja kestävän kehityksen edistäminen, kotimaisuus nousee ansaitsemalleen paikalle, ykköseksi.

Tavoitteena laadukkaita, turvallisia ja puhtaita elintarvikkeita.

Viljelymenetelmien muutos on tilakohtainen ratkaisu, jota on tarkasteltava paitsi taloudellisesti, myös peltojen vesitalouden, kasvinsuojelun ja lajikevalintojen kannalta.

K-maatalous julkaisee artikkelisarjaa elintarvikkeiden laatuketjusta asiakaslehdessään Maatilan Pirkassa. Siinä maatalouden asiantuntijat kertovat, mistä osatekijöistä heidän mielestään laadukkaat elintarvikkeet rakentuvat.

www.k-maatalous.fi Maatilan Pirkan digi-lehdet: http://www.digipaper.fi/maatilanpirkka/

Ympäristön huomiointi tärkeä osa viljelytekniikkaa. Lannan ja lietteen levitys edellyttää mm. kehittynyttä multauslaitteistoa.


Kestävä maaseutuasum hyödyntää lähialuetta Ympäristöystävällinen elämäntapa lähtee asenteista. sein kuultu väite on, että kaupunkiasuminen tarjoaa parhaat mahdollisuudet ekologiseen elämäntapaan. Toisaalta maaseudulla voi monessa suhteessa vähentää kuluttamista ja tehdä itse. Missä oikeasti on ympäristön kannalta parasta asua? – Kyse ei oikeastaan ole siitä, missä asuu vaan miten asuu. Tärkeintä on pystyä hyödyntämään omaa asuinympäristöään mahdollisimman hyvin, vastaa arkkitehti Outi Palttala, joka

on perehtynyt ekologisesti kestävään maaseutuasumiseen. Toisin sanoen, jos jatkuvasti haikailee maalle ja reissaa mökille joka viikonloppu, ei kannata asua kaupungissa, ja päinvastoin. Myös ydinmaaseudulla ekologinen elämäntapa edellyttää sitä, että työskennellään, harrastetaan ja käytetään palveluja mahdollisimman paljon lähialueella sekä käytetään uusiutuvia energiamuotoja. – Edes taajamien tiivis yhdyskuntarakenne ei ole ekologisesti kestävä, jos vapaa-ajanliikenne kasvaa jatku-

vasti, vaikka työmatkaliikenne olisikin vähäistä, Palttala huomauttaa.

Palttala asuu itse Kangasalan Yhteiskylässä, jossa asumisratkaisuissa on käytetty mahdollisimman ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Hän on tarkastellut ekokyliä tutkimuksessaan Kestävä kylä pohjoisissa olosuhteissa (Ympäristöministeriö, 2009). Myös aivan tavallisessa maaseutuympäristössä on Palttalan mukaan erittäin hyvät edellytykset elää luontoa säästäen. Muun muassa paikallinen

energian ja ruuan tuotanto, jätevesien puhdistaminen ja jätteiden käsittely aineita kierrättäen on mahdollista. – Asenteet ja tottumukset ovat avainasemassa, hän sanoo. Palttala muistuttaa, että harvaanasutun maaseudun turva tulee yhteisöstä. Se on myös ympäristön kannalta kestävän maaseutuasumisen perusta. – Kun ollaan valmiita kehittämään lähialuetta, toimitaan yhdessä ja uskalletaan tehdä uusia ratkaisuja, ei tarvitse lähteä kauas hakemaan palveluja, työtä ja virikkeitä.


Kuva: Mia Saloranta

11

Kuva: Anu heikkinen

MAAVARA – ILMOITUSLIITE

Heikki Härkönen ehtii töiden lomassa seurustella Aino-koiran kanssa.

Tietotekniikkaa ja halonhakkuuta Teknologiakonsulttina ICT-alan palveluyritys Tiedolla työskentelevä

Heikki Härkönen teki viisi vuotta sitten elämää mullistavan ratkaisun. Hän muutti vaimonsa Maija Ala-Nikkolan kanssa pääkaupunkiseudulta maalle Myrskylän Hevonojalle ja ryhtyi tekemään etätöitä. Maija aloitti freelance-toimittajan uran ja työskentelee myös kotona. – Talo on lapsuudenkotini, joka oli ollut vanhempieni kuoltua vapaaajankäytössä kymmenen vuotta. Maaseutu alkoi vetää vuosien kerrostaloasumisen jälkeen, Heikki kertoo. Laajakaista mahdollistaa työnteon maaseutukylältä käsin. Heikki käy tavallisesti kerran pari viikossa työpaikallaan Espoossa, jonne on kotoa reilun tunnin ajomatka. Työnantaja suhtautuu joustavasti etätyöhön, ja osittain kotona työskenteleminen on yrityksessä melko yleistä. – Pyrin keskittämään useita palavereja samalle päivälle, ettei tule turhaa ajamista. Välillä palavereihin voi osallistua kotona tietokoneen ääressä, Heikki kertoo. Asioillekaan ei tarvitse lähteä kaupunkiin saakka, sillä Myrskylän lähipalvelut ovat päivittäiskäyttöön riittävät. – Kauppa, pankki, kirjasto ja kahvila, muuta ei juuri tarvita.

Kuva: Anu heikkinen

minen Outi Palttala.

Näin säästät energiaa • Säästä sähköä, sillä sen tuotantoon on useimmiten jo käytetty energiaa. Käytä uusiutuvaa energiaa, esimerkiksi tuulivoimaa. • Suosi kasvisruokaa, osta lähellä tuotettua ja kasvata itse. Kalasta, marjasta ja sienestä. Iso pakastin ja kellari vähentävät kauppareissuja. • Kierrätä ja lajittele. Hyvästä kompostista hyötyy koko tontti.

• Valitse vähän kuluttava auto,

minimoi autoilusi ja sovi kimppakyydeis-

tä. Vietä vapaa-ajan asunnolla pidempiä aikoja kerrallaan ja sovi etätöistä. • Käytä villasukkia. Jokaisen asteen lasku sisälämpötilassa vähentää lämmityskustannuksia viidellä prosentilla. Suunnittele mökkisi siten, ettei sitä tarvitse lämmittää poissa ollessasi. • Kun rakennat ja remontoit, tarkastele kulutusta kokonaisuutena ja kiinnitä huomiota energian laatuun. Parasta on varmistaa asiantuntijalta, ettei remontti tahattomasti kasvata energiankulutusta.

Kesäpaikassa Uukuniemellä tulee vietettyä pidempiä aikoja, kun toimistona on kannettava tietokone. Myrskylästä on Uukuniemelle matkaa 300 kilometriä, joten matkaa ei kannata ajaa pelkän viikonlopun takia. Molemmissa ympäristöissä työrauha on taattu. – Tarvitsen hiiskumattoman hiljaisuuden keskittyäkseni. Etänä työskentelen tehokkaammin, Heikki sanoo. Työpaikkaliikuntakin hoituu kotioloissa helpommin. Välillä voi poiketa pihahommiin, kesällä vaikka puutarhaviljelmille tai kakkosasunnolla ollessa kalastamaan. Jos hartioita alkaa kolottaa ja ajatus takkuilee, Heikki hakee vireyttä halkoja hakkaamalla. Sekä kotitalo että Uukuniemen vanha tila lämpiävät osittain puulla, osittain sähköllä. Myrskylän kotiin on hankittu energiatehokkaat vuolukivipatterit. – Ympäristöasioita on tullut mietittyä enemmän, kun luonto on maalla ihan käden ulottuvilla. Haaveena on oman tuuliturbiinin tai aurinkopaneelin hankkiminen, Heikki kertoo. Kaiken kaikkiaan työskentely on kotona maaseutuympäristössä paljon rennompaa. – Ei tarvitse miettiä pukeutumistakaan. Koneen ääressä voi istua vaikka karvalakki päässä, jos huvittaa.


Kuva: perhekoti toiska

Perhekoti Toiskassa maatilan arki opettaa nuoria selviytymään elämässä itsenäisesti. Luomutilalla Ilmajoen Koskenkorvalla sijaitsevassa Perhekoti Toiskassa eletään kodinomaisissa puitteissa viihtyisässä maaseutuympäristössä. Isäntäpari Tiina Tuomisen ja Keijo Viertoman hoivissa asuu kuusi 14–21-vuotiasta sijaishuoltoa tarvitsevaa tyttöä. Lisäksi Toiskassa on kolme ulkopuolista työntekijää. Psykiatrian erikoissairaanhoitajiksi kouluttautunut pariskunta perusti perhekotiyrityksen Tiinan lapsuudenkotiin keväällä 1992. – Perhekoti tuntui luontevalta tavalta yhdistää ammattitaitomme ja maaseutuympäristön mahdollisuudet, Tiina kertoo. Perhekodin sydän on tilan päärakennus, joka on myös Tiinan ja Kei-

jon perheen koti. Kuudesta lapsesta kotona asuu 12-vuotias kuopus Vili. Pihapiirissä sijaitsee lisäksi nuorten oma talo sekä Tiinan äidin mummonmökki. Vanhat ulkorakennukset on remontoitu harrastekäyttöön. Toiskassa tehdään tiivistä yhteistyötä muiden lastensuojelun ammattilaisten ja nuorten perheiden kanssa. Isäntäpariskunnan mukaan lastensuojelussa on huutava pula perhehoidosta. – Laitokset on yleensä lähtökohtaisesti perustettu pulmien ratkaisemista ja kasvattamista varten. Perhekodissa on keskiössä perheen yhteinen arki, Keijo sanoo. Toiskan perusarvoja ovat itsensä ja toisten arvostaminen, yhteys luontoon ja ekologinen ajattelutapa. Ovet ulkomaailmaan pidetään auki.

Kuva: Anu heikkinen

Turvallinen kasvupaikka luomutilalla

Keijo Viertoma ja Tiina Tuominen käyttävät perhekodissaan apuna sosiaalipedagogista hevostoimintaa.

– Nuoret käyvät koulua ja harrastavat kodin ulkopuolella. Sosiaalisia kontakteja syntyy maalaiskylässä muutenkin, kun pihassa ravaa milloin naapuria ja milloin timpuria, Keijo sanoo.

Toiskassa yhdistyvät perinteinen maalaiselämä ja tuoreet ideat, joista viimeisimpiä on sosiaalipedagogista hevostoimintaa hyödyntävä Pegasoshanke. Mukana on sekä talon omia että lastensuojelun avohuollon kautta mukaan ohjattuja lapsia ja nuoria. Toiminnassa opetellaan sosiaalisia

taitoja vuorovaikutuksessa hevosen ja ohjaajan kanssa. Tallin arkirutiinit, onnistumisen kokemukset ja porukkaan kuuluminen luovat turvallisuudentunnetta ja kehittävät itseluottamusta. – Tavoitteet ovat yksilöllisiä. Nuori voi oppia esimerkiksi tunnetaitoja sekä vastuunkantoa tai sen vastapainona iloista harrastukseen heittäytymistä, kertoo projektipäällikkö Teea Ekola, joka vastaa hevostoiminnan kehittämisestä.

Green Care eli luonnon käyttö terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä maatiloilla kasvaa Euroopassa nopeasti. Viime vuosina termi on rantautunut Suomeenkin. Sateenvarjokäsite Green Care pitää erilaisten hoito- ja perhekotien lisäksi sisällään monia luonto- ja eläinavusteisen toiminnan menetelmiä puutarhaterapiasta, lasten ja nuorten kasvatustoimintaan. Lisätietoa saa osoitteista www.mtt.fi/greencare ja www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmät/hyvinvoitntipalvelut/green_care.


MAAVARA – ILMOITUSLIITE

13

Hyvinvoiva eläin on tuottajan etu Eläinten hyvinvoinnin tuki auttoi nuorta kainuulaisisäntää satsaamaan karjan elinolosuhteisiin. on karjan terveyden ja tuotantotilojen toimintojen turvaaminen sekä terveydenhuoltosopimus eläinlääkärin kanssa. – Tavoitteena on, että eläinten elinolosuhteiden parantaminen heijastuu pitkälle tulevaisuuteen. Hyvin hoidettu eläin tuottaa pidempään ja laadukkaammin sekä pysyy terveempänä.

Tyytyväinen ja terve

Kuva: Anu heikkinen

Hyrynsalmelaiset Tero ja Tiina Kinnunen ovat hoitaneet kolmenkymmenen lehmän lypsykarjatilaa runsaat kaksi vuotta. Tila on saanut MannerSuomen maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluvaa eläinten hyvinvoinnin tukea viime keväästä lähtien. Navetta nykyaikaistettiin laajennusremontissa vanhan isäntäparin aikana vuonna 2006. Siten se oli valmiiksi lähes tukivaatimusten mukaisessa kunnossa. Ainoa lisäinvestointi olivat parsimatot, jotka suojaavat eläimiä vammoilta niiden makuupaikoilla. – Moni viljelijä vieroksuu turhaan tukien hakemista. Mielestäni liiketaloudellisesti pienikin tuki auttaa tilan kohentamisessa, Tero Kinnunen sanoo. Eläinten hyvinvointituen valinneet tilat sitoutuvat tuen ehtoihin viideksi vuodeksi. Perusehdoissa keskeistä

– Kaikkea ei voi ennakoida, kun työskentelee elävien olentojen parissa, mutta hyvä hoito palkitsee karjan

eläin lisää Kinnusen omistajan, Tero Kinnunen sanoo. mielestä myös ihmisen hyvinvointia ja jaksamista. Jos lehmä vetassa, jossa eläimet saavat liikkua on stressaantunut, sen hoito on työ- vapaasti tilavissa karsinoissa. Pariläämpää ja tuotto huonompi. kymmenpäinen nuorkarja on jaettu Kinnusten karja asustaa pihattona- ikäryhmiin, jotteivät nuoremmat va-

sikat jäisi isompien jalkoihin. – Lypsylehmän kasvatus alkaa vasikasta, joten niiden hyvinvointiin kannattaa panostaa erityisesti.

Hulppea huvilatontti tai paikka pienelle piilopirtille Suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja Tornator Oy on joustava ja luotettava rakennustonttien myyjä. Tornator Oy on kansainvälisesti arvostettu vastuullinen metsätalouden osaaja. Pääliiketoimintansa puun tuottamisen ja hakkuuoikeuksien myynnin ohella yhtiö myy laadukkaita lomarakennustontteja pääasiassa Itä-Suomesta. Tornator myy tonttejaan suoraan asiakkaille, ilman välikäsiä. Yhtiö on mukana kaupanteon jokaisessa vaiheessa ja tarjoaa palvelujaan myös sen jälkeen. Näin voidaan tarjota tarkkaa tietoa myyntikohteista sekä joustavia ratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin. Myyntikohteiden tasainen tarjonta ja kaupankäynnin pitkäjänteisyys pitävät tonttien hinnat kilpailukykyisellä tasolla.

kohetkellä. Rakentamaan pääsee yleensä heti, sillä tonteille johtaa valmis tie. Tienkäyttöoikeudet ja osuudet yhteisiin vesialueisiin kuuluvat yleensä kauppaan. Kohteita voi tarkastella osoitteessa www.tornator.fi/tonttimyynti. Omatoiminen tutustuminen on helppoa, sillä sivustolle on koottu kohteista tarkat tiedot, kuvia sekä ajo-ohjeet. Vuonna 2002 perustetun Tornator Oy:n pääkonttori sijaitsee Imatralla. Lisäksi sillä on 15 toimipaikkaa eri puolilla Suomea sekä tytäryhtiöt Virossa ja Romaniassa. Yhtiön palveluksessa työskentelee noin 200 metsäammattilaista.

Myynnissä on erikokoisia rantatontteja kysytyistä Saimaan kohteista rauhallisiin pienten järvien rantoihin. Tontit lohkotaan Tornator Oy:n metsäalueista, joten mökkitontin ostaja voi halutessaan

ostaa vierestä lisämaata vaikkapa pieneksi puuhapalstaksi. Tontit ovat pääosin yleis- tai asemakaavoitettuja. Siten ostaja voi olla varma tontin rakennusoikeuksista jo kaupante-

www.tornator.fi


MAAVARA – ILMOITUSLIITE

KuvaT: Anu heikkinen

14

Mitä ei kauppa-autosta löydy, se tilataan. Hermanni Nieminen pakkaa Eila Kantasen ostoksia. Sanne Seppälä käyttää kassaa.

Kauppa-auton uusi elämä auppa-auto kaartaa puoli yhdeksältä aamulla Eila Kantasen, 81, ja Reino Ukkosen, 76, pihaan Kiteen Muljulassa. Sekatyöliike Suokuokka Oy, lukee auton kyljessä. – Hyvvee huomenta! Hermanni Nieminen huikkaa auton ratista aamun ensimmäisille asiakkaille. Kauppa-auto on kiertänyt KeskiKarjalan kylillä viime keväästä saakka. Varsinkin autottomille ikäihmisille palvelu on korvaamaton apu. Samalla saa päivänpiristystä rupattelusta kuskin kanssa. – Mie oon sanonu, että jos lopetatte ajamisen, tulette tuomaan meille ruuat kotiin, Eila nauraa.

Kauppa-auton lisäksi kolmekymppiset Hermanni Nieminen ja Sanne

Seppälä pitävät kesäisin kyläkauppaa Kesälahden Varmossa. Ympäristöinsinööriksi opiskellut espoolaissyntyinen Sanne ja tuotemuotoilijaksi kouluttautunut Hermanni muuttivat pääkaupunkiseudulta Kiteelle kuusi vuotta sitten. Hermanni aloitti agrologiopinnot, joiden jälkeen pariskunta aikoi ottaa hoitoonsa Hermannin kotitilan Joensuun lähellä. – Etelä-Suomi oli tullut nähtyä, ja halusimme muutosta. Ehkä verikin vähän veti maalle, vaikka ei meillä ole mitään Helsinkiä vastaan, Hermanni sanoo.

Kyläkauppa tuli perustettua puolivahingossa. Nuoripari osti tyhjillään olleen 50-luvun kaupan alun perin harrastustilaksi ja moottoripyörätalliksi. – Remontoidessamme rakennusta

Nuoripari herätti henkiin kyläkaupan ja kauppa-auton yli kymmenen vuoden tauon jälkeen.

kyläläiset alkoivat kysellä, milloin kauppa aukeaa. Siitä kypsyi ajatus kesäpuodista 50-luvun hengessä, Sanne kertoo.

Jos lopetatte ajamisen, tulette tuomaan meille ruuat kotiin” Varmon kyläkauppa oli suljettu vuonna 1995, koulu oli lakkautettu ja moni tila oli joutunut lopettamaan kannattamattomana. Kesäasukkaita sen sijaan oli tullut koko ajan lisää. – Kauppa on ollut auki kahtena kesänä. Siitä on tullut kyläläisten ja mökkiläisten luonteva kohtaamispaikka, Hermanni sanoo.

Idea kauppa-autosta syntyi Hermannin yrittäjäkurssin harjoitustyöstä marraskuussa 2008. Jo joulukuussa löytyi sopiva auto Kemijärveltä, ja

toukokuussa lähdettiin ensimmäiselle kierrokselle. Sanne hoitaa kesäaikana kauppaa ja toimii talvisin maatalouslomittajana. Hermanni ajaa kauppa-autoa ympäri vuoden. Nyt avuksi on pestattu toinenkin kuski. – Ympäripyöreää päivää on tehty, mutta emme ole katuneet. Sen verran mukavia immeisiä tässä tapaa, Hermanni sanoo. Pariskunta myöntää, että elämä olisi helpompaa kaupungissa. Ei tarvitsisi rehkiä talvisin lumenluonnissa ja uuninlämmityksessä. Mutta toisaalta, eipä olisi myöskään omaa kyläkauppaa, jonka portailla istua kesäauringossa syömässä jäätelöä. – Elämänfilosofiamme on kepeänlainen. Teemme sitä, mikä tuntuu hyvältä.


MAAVARA – ILMOITUSLIITE

15

Maaseudun kehitystyötä monessa mittakaavassa Olipa kyse kylän pienimuotoisesta maankäytöllisestä kehittämisestä tai isommasta hankkeesta, tärkeä kumppani kehitystyössä on paikallinen maanmittaustoimisto. Kyläyhdistykset voivat hyödyntää maanmittaustoimistojen palveluja kylien viihtyvyyden parantamiseksi. Esimerkiksi kylän yhteistä uimarantaa suunnitellessa rannan omistus- ja käyttöoikeuksien sekä tienkäyttöoikeuksien selvittäminen voi olla tarpeen. – Maanmittaustoimistoon kannattaa toimittaa kyläsuunnitelma, josta selviävät kehittämistoiveet. Käytössämme on tarvittava osaaminen, kartat, tietojärjestelmät ja muut työvälineet, joiden avulla voimme tarjota sopivia ratkaisuja, sanoo yli-insinööri Pekka Vilska Etelä-Savon Maanmittauslaitokselta.

Suuremmissa hankkeissa, kuten valtateiden rakennustöiden yhteydessä Maanmittauslaitos voi auttaa ympäristön asukkaita etsimään muutoksen hyödyt ja minimoimaan sen haitat. – Tilanomistajien väliseen kiinteistövaihtoon perustuvasta tilusjärjestelystä on usein apua, Vilska kertoo. Yli-insinööri Heikki Seppänen Maanmittauslaitoksen keskushallinnosta kannustaa hankkimaan tarvittavat tiedot ja palvelut hyvissä ajoin, kun suunnitteilla on maankäyttöön liittyviä muutoksia. Maanmittauslaitoksen palveluja voi saada suhteellisen pienelläkin taloudellisella satsauksella. – Tulee halvemmaksi selvittää asiat etukäteen, kuin tehdä muutoksia tietämättä. Tarjolla on myös täysin maksuttomia palveluja, kuten karttapalvelu Kansalaisen karttapaikka osoitteessa www.karttapaikka.fi.

www.maanmittauslaitos.fi

Kuva: Anu heikkinen

Maanmittauslaitos voi edistää maaseudun ja kylien hyvinvointia monin tavoin.

– Maanmittaustoimistot auttavat kyliä pienissä ja suurissa maanomistukseen liittyvissä kysymyksissä, sanoo yli-insinööri Pekka Vilska.


ri

vaellusreittejä on tarjolla paitsi Lapin erämaissa, myös KeskiSuomessa. Alueen vaihtelevat metsämaastot ja vesialueet ovat oivallinen kohde luonnossa liikkujille. Pohjoiseen KeskiSuomeen on valmistunut monipuolinen luontoreitistö, joka yhdistää seutuun liittyviä tarinoita, nähtävyyksiä, majoituspaikkoja ja muita palvelupisteitä helposti kierrettäväksi verkostoksi. Eripituisiin ja -tasoisiin reitteihin voi tutustua osoitteessa www.luonnonvoimaa.net/luontoreitit.

3. Tilaa hengittää. Upeita kansallispuistomaisemia ja

4. Tv:stä tuttu. Keskipohjalainen Räyringin kylä valloitti viime syksynä monien sellaistenkin sydämet, jotka eivät voi sietää tositv:tä. YLE TV1:n realitysarja Kylä ilman naisia keräsi katsojia viikosta toiseen. Kun kylän naiset kaikkosivat kylpylälomalle, isännät joutuivat selviytymään omin nokkineen ja tarttumaan paistinpannuun. Katso koordinaatit kyläsivuilta www.kase.fi/kylat/veteli/Rayrinki ja hurauta kurkistamaan, mitä kylään kuuluu nyt.

Matkailuvinkit kokosi: Anu Heikkinen Piirros: Anu heikkinen

Puuhamaat, oopperajuhlat ja vesipuistot ovat kotimaisten kesälomakohteiden kärkeä. Jos malttaa välillä kääntyä tuntemattomammasta risteyksestä, voi huomata, että kesäinen maaseutu on täynnä odottamattomia elämyksiä.

10

9

U T S J OK I

9. Soiden kultainen maku. Herkkupuoti ja

kahvila Korpihilla Tolvan vanhalla kansakoululla on suoranaista runoutta. Romanttisessa miljöössä voi maistella ja ostaa viemisiksi marjaisia marmeladimakeisia, suklaita ja muita herkkuja, joissa maistuu kesäyön aurinko. Perheyrityksen tunnetuin tuote on alkoholiton Kuohuva Kuusenkerkkä -juoma. Tuotteet on valmistettu paikan päällä käsityönä puhtaista lappilaisista raaka-aineista. Puoti sijaitsee Vuoden Retkikohteeksi valitun Riisitunturin kansallispuiston juurella, puolen tunnin matkan päässä Rukalta. www.korpihilla.fi.

TOLVA

Herkkupuoti Korpihillassa hurmaavat Lapin herkut, romanttinen miljöö ja ystävällinen palvelu.

jylhien maisemien halki virtaava Tenojoki on ollut lohenkalastajien valtakuntaa historian hämäristä saakka. Utsjokelainen Petteri Valle on yksi niistä, jotka jatkavat jokivarren saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, poronhoitoa ja lohenpyyntiä. Hänen yrityksensä Poronpurijat tarjoaa luonnonmukaisia ohjelmapalveluja lohisouduista taakkaporovaelluksiin. Ohjelmapalvelujen keskiössä ovat erämaan hiljaisuus ja avara tila, aitous, saamelaisuus sekä vastuullinen luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. www.poronpurijat.fi.

10. Suomi-neidon päälaella. Suomen ja Norjan rajalla

Kesä-Suomen kierros Kuva: MMM/Mavi: Martina Motzbäuchel


kuva: rämsöön kesäteatt

kuva: patrik fellman

Saaristo on koko perheen elämys.

NAUVO

kuhiseva Nauvon tori ja vierasvenesatama ovat saaristolaisidylli vailla vertaa. Merellisissä tunnelmissa voi nautiskella saaristolaisherkuista tuoreimmillaan ja nostattaa veneilykuumetta. Maitse liikkuvan kannattaa kiertää samalla reissulla koko saariston rengastie. Retkisuunnitelmissa auttaa interaktiivinen kartta osoitteessa www.saaristo.org.

1. Saaristolaistorilla. Kesäisin elämää

toimelias 250 asukkaan Rämsöön kylä Vesilahdella on mainio koko perheen kesäkohde. Suonojärven rannalla sijaitseva kylä on paitsi silmää hivelevän kaunis, myös tunnettu kesätapahtumistaan. Suositun Rämsöön Kesäteatterin 25-vuotisjuhlan kruunaa Nuori Kuningas Artturi, joka seikkailee kaikenikäisten kissamaisessa ritaritarinassa 20.6.–7.8. Näytelmä perustuu Mauri Kunnaksen kirjaan Kuningas Artturin Ritarit. www.ramsoo.fi.

2. Kyläkulttuuria. Pieni mutta

Rämsöön kesäteatterissa seurataan koko perheen seikkailunäytelmää.

2

5

3

JUVA

6

JOUTSA

7

5. Taiteellista haihattelua. Moni Joutsan ohi nelostietä ajava on joutunut violetinvärisen talon lumoihin. Niin saattaa käydä tänäkin kesänä, kun entisessä vaivaistalossa toimiva Taidelaitos Haihatus avaa 11. kesänäyttelynsä ERITTÄIN SALAINEN. Kaikkiaan 26 taiteilijan teoksia on esillä talossa, puutarhassa ja pellolla14.6.–15.8. Näyttely käsittelee muun muassa kuvan ja sanan vapautta, ja siinä satsataan erityisesti ympäristötaiteeseen. Yleisö voi päästää luovuu- Sauli Sormusen teos Unohdettu lounas on esillä Haihatuksen kesänäyttelyssä. tensa valloilleen taidetyöpajassa. www.haihatus.net.

1

RÄMSÖÖ

SAARIJÄRVI

RÄYRINKI

4

8

karja ja maatilamiljöö ovat erottamaton osa suomalaista kesämaisemaa, mutta arkipäivää vain harvoille. Eteläsavolaiseen Niittynäkymiäverkostoon on koottu maaseutukohteita, joiden omistajat haluavat tarjota kaikille mahdollisuuden päästä nauttimaan ainutlaatuisesta luonnosta. Tiloilla voi poiketa silittelemässä lampaita ja lehmiä vaikkapa mökkimatkan varrella tai koota kohteista kokonaisen retkipäivän. Vierailuista tulee sopia etukäteen. www.ymparisto.fi/esa/niittynakymia.

6. Kesälaitumille. Kukkaniityt, laiduntava

7. Tattien jäljillä. Jos eukonkanto, saappaanheitto ja suopotkupallo eivät enää jaksa innostaa, kannattaa kokeilla rohkeasti uusia lajeja. Tänä kesänä kolmatta kertaa pidettävät herkkutatin keräämisen MM-kilpailut ovat kovaa vauhtia nousemassa suomalaisten ikiomien omituisuuksien joukkoon. Kansainvälinen sienikisa ja koko perheen Tattikarnevaali järjestetään 21.8.2010 Joensuun Kiihtelysvaarassa. mmtatti.blogit.fi.

VAARA

KIIHTELYS-

8. Sinisten vaarojen majatalo. Majatalo Puukarin Pysäkki sijaitsee vaaramaisemissa Valtimon kunnassa. Joensuun ja Kajaanin välillä matkaavalle komea hirsinen majatalo on sopiva levähdyspaikka, jossa on tarjolla kokonaisvaltaista huoltoa: aitoja karjalaisia makuelämyksiä, vähintään yhtä makoisat unet majoitustiloissa sekä savusaunan lempeät löylyt. Ei ollenkaan hullumpi vaihtoehto valtaväylien pysähdyspaikoille. www.nnc.fi/puukarinpysakki.

VALTIMO

kuva: haihatus


Syntyperäisenä mäntyharjulaisena Urho Paasonen tuntee seutukunnan metsät, niiden hoidon ja kehityksen kuin omat taskunsa.

Metsästä hyvinvointia maakuntiin

KUVA: PÄIVI VUORIO

Kuva: Anu heikkinen

Paikallislähtöisyys on tutkimuksen vahvuus

www.chydenius.fi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on koulutus- ja tutkimusyksikkö, jossa tekevät yhteistyötä Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot. Se tarjoaa useiden alojen maisteriopintoja, avoimen yliopiston opintoja, täydennyskoulutusta sekä johtamiskoulutusta. Jatko-opintoja on mahdollista suorittaa aina tohtorintutkintoon saakka. Chydeniuksen yhteiskuntatieteellinen yksikkö on profiloitunut haja-asutusalueiden tutkimukseen, joka palvelee sekä lähialueiden hyvinvointia että laajempaa maaseudun kehittämistyötä. ”Yhteiskuntatutkimuksen tiimimme on asiantuntijaryhmä, joka tekee korkeatasoista soveltavaa ja kehittämistutkimusta alue-, kulttuuri- ja maaseutututkimuksen aloilla. Myös tohtorikoulutuksessa tutkimusotteemme on samalla sekä paikallislähtöinen, kansallinen että kansainvälinen.”

”Yliopistokeskuksen sosiaalityön opetus vastaa sosiaalityöntekijöiden suureen kysyntään. Maisteriohjelmamme on suunnattu aikuisopiskelijoille, jotka opiskelevat työn ohessa. Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa on yksi tutkimuksellinen painopisteemme.”

Kari Ilmonen maaseutututkimuksen professori

Aila-Leena Matthies sosiaalityön professori

Stora Enso edistää metsätalouden kautta maaseudun elinvoimaisuutta. Mäntyharjulainen Urho Paasonen on työskennellyt kotipaikkakunnallaan Stora Enson palveluksessa 22 vuotta. Eteläsavolainen metsäalan ammattilainen on päässyt työuransa aikana seuraamaan puunjuuritasolta metsän vaikutusta maaseudun hyvinvointiin. Stora Enso on Euroopan suurin metsäyhtiö, joka toimii koko Suomessa. Samalla se on merkittävä maaseudun elävöittäjä, joka tarjoaa muun muassa tuloja metsänomistajille sekä työtä monille eri metsäalan ammattiryhmille. – Metsätaloudella on ratkaiseva merkitys maakunnan elinkeinoelämälle ja asutukselle, sillä teollisuutta on vähän, Paasonen sanoo. Hankintaesimiehenä toimivan Paasosen päätyönä on puun osto, mutta työhön kuuluvat myös metsänviljelytyöt, korjuun suunnittelu sekä erilaiset metsä-

sektorin neuvontatehtävät. Metsä merkitsee hänelle elämäntapaa. – Olen nuoresta saakka liikkunut ja harrastanut metsässä. Metsä on tarjonnut minulle myös työympäristön yli 40 vuoden ajan. Metsänhoito on Paasosen mielestä kehittynyt hyvään suuntaan, sillä se ottaa nykyään huomioon luonnon monimuotoisuuden. – Siitä on iloa myös metsän virkistyskäytössä. Mäntyharjulla on 6500 hengen vakituisen asutuksen lisäksi 4000 kesämökkiä. Hyvinvoivat metsät lisäävät kunnan houkuttelevuutta. Stora Enso valmistaa puusta sellua, paperia, kartonkia ja muita puutuotteita. Myös kädessäsi oleva liitelehti on painettu Stora Enson valmistamalle suomalaiselle paperille.

TUTUSTU KOMIAAN TONTTITARJONTAAN OSOITTEESSA WWW.KOMIATTONTIT.FI

W W W. K O M I A . I N F O

SEINÄJOEN KAUPUNKISEUDULLA ON 140 000 ASUKASTA, KASVUVOIMANA ETELÄPOHJALAINEN TAHTO JA YRITTÄJYYS. SEN SYDÄN ON SEINÄJOKI, YKSI MAAN NOPEIMMIN KEHITTYVISTÄ KAUPUNKIKESKUKSISTA.

www.storaensometsa.fi

SEINÄJOKI • ALAVUS • ILMAJOKI • JALASJÄRVI • KAUHAVA • KUORTANE • KURIKKA • LAPUA


ILMOITUSLIITE

Voimistuvat kylät – Läheltä enemmän

2010-2013

Maaseudun puoluskurssi puoluskurssi Maaseudun

oukokuussa 2010 käynnistyy valtakunnallinen koulutus- ja tiedotuskampanja Voimistuvat kylät, joka jakaa tietoa jokaisen kansalaisen keinoista vaikuttaa omaan asuinympäristöönsä. Koulutuksia järjestetään ympäri Suomen vuosina 2010-2012. Kuntaliitokset ja palvelurakenneuudistus uhkaavat keskittää palvelut ja päätöksenteon kauas. Parhaimmillaan ne kuitenkin avaavat uusia toimintamalleja, joissa paikallinen toiminta ja kylien aktiivisuus ovat avainasemassa. Voimistuvat kylät -kampanjan tavoitteena on koulutuksella ja eri toimijatahojen yhteistyöllä lisätä kylien ja kuntien vuoropuhelua ja keskinäistä yhteistyötä muun muassa kylien palveluiden uudelleen järjestämisessä.

Ympäristö 2010 kannustaa ympäristötekoihin

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teemana vuonna 2010 on ympäristö. Vuosi nostaa esille erityisesti vesiensuojelun, perinnemaisemat ja luonnon monimuotoisuuden. Ympäristöteemavuoden suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen. Maaseutumme vaihtelevat maisemat ja luonnon monimuotoisuus ovat muotoutuneet vuosisatojen aikana ihmisen työn tuloksena. Laidunnus ja niitto ovat synnyttäneet avarille alueille tunnusomaista ja monipuolista kasvi- ja eläinlajistoa. Perinnebiotoopit eli erilaiset niityt, metsälaitumet ja hakamaat ovat katoamassa, ja niiden mukana laaja kirjo eläin- ja kasvilajeja. Maaseudun ympäristön hyvä tila vaatii jatkuvaa seurantaa ja uusien menetelmien kehittämistä. Tilanne on hitaasti paranemassa osittain maatalouden ympäristötuen ansiosta. Pientareiden sekä suojakaistojen ja myös laajempien suojavyöhykkeiden määrä on kasvanut. Ravinnekuormituksen väheneminen näkyy vesistöjen tilan paranemisessa hitaasti, mutta varmasti. Nyt tehtävä työ kannattaa, jotta tulevaisuudessa voimme nauttia puhtaista vesistöistä sekä monimuotoisesta maaseutuympäristöstä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007–2013 tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia ympäristönhoitoon. Keinot ovat jokaisen maaseudulla asuvan, yrittävän ja maaseudusta nauttivan käytettävissä. www.maaseutu.fi/ymparisto

Kuvitus Mikko Luotonen

Hanke vahvistaa kyliä pienimpinä toiminnallisina alueyksikköinä sekä kohentaa maaseudun kehittäjien, kuntien ja maakuntien maaseutupoliittisia valmiuksia. Kampanjan vastuuorganisaationa toimii Suomen Kylätoiminta – Finska Byaverksamhet ry (SYTY). Lisäksi kampanjassa ovat mukana Kuntaliitto, evankelisluterilainen kirkko seurakuntineen, Maaseutuverkosto, Maaseudun Sivistysliitto, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä ja sen sopimuksellisuusteemaryhmä, kylien maakunnalliset ja seudulliset toimijat sekä Leader-toimintaryhmät ja muut paikalliskehittäjät. Tule mukaan maaseudunpuolustuskurssille! www.voimistuvatkylat.fi

19


Viljelijällä on erityisvastuu vesistöistä Kauhajoen Nummikoskella sijaitseva Marko ja Päivi Väljän tila sai viime vuonna kunniamaininnan WWF:n Itämeren ympäristöystävällisimpien tilojen kilpailussa. Tilalla asustaa noin 50 lypsylehmää, nuorta karjaa ja lähes sata teurassonnia. Viljelyksessä on 150 hehtaaria omaa ja vuokramaata. Tilan ympäristökuormitus olisi melkoinen, ellei sitä pyrittäisi kaikin keinoin vähentämään. Väljät siirtyivät luomutuotantoon reilut kymmenen vuotta sitten. Se lisäsi ammatillista haastetta sekä toi terveellisemmän työympäristön ilman torjunta-aineita. – Olemme panostaneet aluskasvillisuuden käyttöön viljan juuressa. Pelloilla on talvisinkin kasvipeite, sillä ne kynnetään vasta keväällä. Aluskasvit sitovat peltomaasta liikaravinteita ja estävät niitä valumasta vesistöihin. Maaperä ja sadot paranevat, tilan isäntä kertoo. Marko Väljän mukaan viljelijöiden ja karjatilallisten tulisi kiinnittää erityishuomiota vesistöjen hyvinvointiin. Väljän peltojen halki virtaavien Nahkaluoman ja Nummijoen rannat on suojeltu.

Elävä ja hyvin hoidettu maaseutu on kaikkien suomalaisten etu, sanoo Lounais-Suomen maatiloilla ympäristönhoidon suunnittelijana kiertävä Kimmo Härjämäki. immo Härjämäki kartoittaa maaseudun maiseman ja luonnon kannalta arvokkaita alueita, laatii niiden hoitosuosituksia viljelijöille sekä opastaa ympäristötukiasioissa. Maaseutuympäristön hoitamisessa viljelijöiden työ on keskeistä, mutta aina ei tarvitse olla viljelijä edistääkseen maaseutuympäristön hyvinvointia.

– Jokainen voi vaikuttaa esimerkiksi kulutustottumuksillaan, kuten ostamalla lähiruokaa. Elävä kotimainen maatalous ylläpitää myös maisemaa ja maaseudun virkistysmahdollisuuksia, Härjämäki sanoo. Maaseudun ympäristönhoidossa ja -suojelussa on Härjämäen mielestä kunnostauduttu viime vuosina aiempaa paremmin, vaikka enemmänkin voisi tehdä. Maatalouden

erityisympäristötukia on voinut hyödyntää EU:hun liittymisestä lähtien. Nyt myös erilaiset maisemanhoito- ja kyläyhdistykset voivat saada ympäristöhankkeilleen tukea Leader-toimintatavan kautta. – Myös maaseudun kesäasukkaiden kannattaa olla aktiivisia. Kesäpaikkaan kuuluvaa niittyaluetta voi hoitaa ilman tukiakin, Härjämäki neuvoo.

Hoidettu maisema on kaunis Paikallisten Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toteuttama Härkää sarvista -hanke edistää laidunnusta luonnon ja maiseman hoitokeinona Keski-Suomessa, Etelä-Savossa, Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla. Laiduntavat eläimet pyritään löytämään maatalousyrittäjien ja yhdistysten kautta. Laukaalaiset karjatilalliset Markku Pitkänen ja Jyrki Savolainen ovat yhteistuumin ottaneet hoitaakseen Peukaloisen rantaniityn Ranginsaaressa. Arvokas 11 hehtaarin suuruinen, Keski-Suomessa harvinaista lehtomaisemaa sisältävä perinnebiotooppi kuuluu Natura 2000-alueeseen. Sen

Kuva: Maja mussari

– Puhtaat vesialueet ovat jälkipolville siirrettävän perinnön tärkeimmästä päästä, sanoo Marko Väljä.

Tavoitteena hyvinvoiva maaseutu

Kuva: Bildarkivet.se/Anders Freudendahl

MAAVARA – ILMOITUSLIITE

Kuva: Juha Harju/WWF

20

Lehmä on maisemanhoitajana ylivoimainen.

omistaa pääosin Metsähallitus. – Alue on pusikoitunut, kun lehmien laidunnus niityllä on aikoinaan lopetettu. Maisema ja lajisto hyötyvät hoidosta, ja karjamme saa lisälaidunta, Pitkänen kertoo. Hanke on auttanut isäntiä hoidon suunnittelussa sekä maatalouden erityisympäristötuen hakemisessa.

Niityn hoito aloitetaan ylimääräisen puuston ja pajukoiden raivaamisella sekä alueen aitaamisella. Laidunnus alkaa vuoden kuluttua. – Alueelle on tiloiltamme viitisen kilometriä. Yhteistyöllä vaiva ja kustannukset jakautuvat tasaisesti, Savolainen sanoo.


Erityisen uhanalaisia luontotyyppejä maaseudulla ovat perinteiset laidunmaat, kuten rantaniityt ja metsälaitumet. Muun muassa metsäsaarekkeiden raivaaminen pelloiksi on vähentänyt maiseman monimuotoisuutta sekä kasvi- ja eläinlajistoa. – Esimerkiksi kotimaisen luonnonlaidunlihan suosiminen brasilialaisen pihvilihan sijasta voi vaikuttaa yllättävän paljon myös maisemaan ja

luonnon monimuotoisuuteen. Itämeri on pinnalla myös maatalouden ympäristökeskustelussa. Vesistöjen kuntoon voidaan Härjämäen mukaan vaikuttaa maatalousyrittäjien neuvonnalla ja sillä, mitä pelloilla tehdään. Etenkin nuoremman polven maatalousyrittäjät ovat Härjämäen mukaan kiinnostuneita ja aktiivisia hoitamaan ympäristöä. – Tehostamistarvetta on varsinkin

ympäristön tilaan parhaiten vaikuttavien toimenpiteiden kohdalla. Monimutkaisen ja byrokraattisen tukijärjestelmän muokkaaminen houkuttelevammaksi sekä tilakohtaisen neuvonnan lisääminen ovat askel kohti laajemmin omaksuttavia ja tehokkaampia ympäristötoimia.

Kuva: Kimmo Härjämäen arkisto

Hyvinvoivasta maaseudusta on iloa sekä maalla asuville että siellä vieraileville.

Kimmo Härjämäki.

Pelkosenniemen Kairalan ja Luiron kyliin perustettiin tänä keväänä kyläyhdistyksen aloitteesta luonnonsuojelulain mukainen maisemanhoitoalue. Maatalouden rakennemuutoksen ja väestön ikääntymisen myötä näiden tyypillisten peräpohjalaiskylien avarat maisemat ovat alkaneet pensoittua. – On korkea aika ryhtyä toimiin valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellun perinnemaiseman pelastamiseksi, sanoo Kairalan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Tallavaara. Tavoitteena on innostaa asukkaita omaehtoiseen maisemanhoitoon ja rakennusten kunnostamiseen sekä hakemaan niihin taloudellista tukea.

Maisemanhoitosuunnitelman laatimiseen on saatu rahoitusta ympäristöministeriöltä ja Pelkosenniemen kunnalta. Tallavaaran mukaan hankkeen onnistuminen riippuu paljolti kyläyhdistysten aktiivisuudesta. Kyläläiset ovat suhtautuneet suunnitelmiin erittäin myönteisesti. Tulevana kesänä on tarkoitus kunnostaa muun muassa Kairalan kylän keskustaa komistavan 1700-luvun puolivälissä rakennetun aitan ympäristö. Lisäksi kylämaisemaa hallitsevan Kotiniemen niittyjä ja pensaikkoja harventamaan saadaan lammaskatras.

Kuva: Marjut Kokko

Kyläyhdistykset innostuivat maisemanhoidosta

Lampaat hoitavat Kotiniemen niittyjä Kairalan kylässä.


22

MAAVARA – ILMOITUSLIITE

Punainen tupa ja omenatarha

kuvat: mia Aitokari

Vesa Aitokari päätyi Pukkilan kautta ome

Vesa Aitokari viljelee luomuomenaa ja valmistaa luomumakeisia Wildemansin tilalla Isnäsissä. Tilan pihaa komistava vanha tuulimylly on paikallinen nähtävyys.

evätaurinko lämmittää vanhan punaisen talon lasiverantaa, tilan 800 omenapuuta oikovat oksiaan kohti valoa ja tuulimylly kohoaa mäellä yhtä komeana kuin sata vuotta sitten. Wildemansgård Loviisaan kuuluvassa Isnäsin kylässä on varsinainen idylli. Historian havinaa on riittämiin, sillä tilalla on asuttu 1300-luvulta lähtien. – Maalaisromantiikka tosin on usein kaukana, mutta se ei ollut yllätys, nauraa tilan helsinkiläissyntyinen isäntä Vesa Aitokari.

Maalla asuminen on merkinnyt kovaa työtä ja kantapään kautta oppimista, mutta ennen kaikkea uusia mahdollisuuksia. Kuka olisi uskonut, että entinen satamatyöläinen, rekkakuski ja muusikko ryhtyisi omenatilalliseksi ja makeistehtailijaksi? – Kun muutimme maalle vaimoni Mian kanssa, työkaverit olivat varmoja, että palaisimme maitojunalla Helsinkiin, Vesa kertoo.

Entinen kotikaupunki Helsinki on Aitokareille edelleen mieluisa paikka, mutta heidän kaipaamansa uudet tuu-

Wildemansin karamellit ovat vanhan ajan kovia keittomakeisia.

let löytyivät ensin Pukkilasta ja sitten Isnäsistä. Vincentille, 13, Selmalle,

11, ja Adrianille, 5, maalaisympäristössä on tilaa temmeltää. Wildemansin tila lumosi Aitokarit heti ensi näkemältä kaksitoista vuotta sitten. Vuonna 1917 rakennetusta talosta puuttuivat nykyajan mukavuudet, mutta se ei heitä säikäyttänyt. Paikka tuntui heti omalta. – Ihmeellisintä oli vintiltä löytynyt vanha vihko. Siitä selvisi, että isäni oli käynyt tilan isännän aikoinaan pitämää helsinkiläislasten maatalouskerhoa, Vesa kertoo. Remontit tehtiin ihan omassa tärkeysjärjestyksessä. Ensin korjattiin


Tämä hullun miehen kaupungiksikin kutsuttu Huittinen on vahvan yrittämisen kaupunki. Täällä ihmiset ovat oman arvonsa tuntevia ja ovat rakentaneet elinvoimaisen kaupungin keskeiselle paikalle jokien varsille.

Helsingin Sörnäisistä nankasvattajaksi Isnäsiin. Luonnonläheinen, itsenäinen, vahva ja lämminsydäminen

Tarina hullusta miehestä Huittisissa kertoo työhulluudesta, jolloin Huittisten hullumies teki kahden miehen työt ja sai vastineeksi paljon paremman työpalkan kuin muut. Joten tarina onkin itse asiassa kertomus ahkeruudesta ja peräänantamattomuudesta, joka sopii Huittisten tunnuskuvaksi koulutuskaupunkina ja sen innovatiivisessa yrityselämässä vielä tänäänkin. Ei ole turhaa sanoa, että tämä vahva historia on luonut paikkakunnalle myös vahvat päämäärät tulevaisuuteen.

Paas poiketen! Huittinen on Satakunnan kolmanneksi suurin kauppakaupunki. Vilkas elinkeinoelämä, monipuolinen koulutustarjonta, teollinen osaaminen sekä innovatiivinen ja korkeatasoinen elintarviketuotanto ja lähiruokakulttuurin kehittäminen ovat kaupunkimme kivijalat. Puurijärvi-Isosuon kansallispuisto on merkittävä luontokohteemme. Pitkän perinteen mukaisesti Huittisissa on totuttu passaamaan vieraat hyvin ja tänä päivänä se näkyy parhaiten hyvässä asiakaspalvelussa. ”Paas poiketen!” Huittisissa – se kannattaa kyllä!

tuulimylly. Sitten rakennettiin lasiveranta, koska pitäähän talossa veranta olla. Vasta sitten oli vesijohtojen, viemärien ja sisävessan vuoro.

Muuton myötä kehittyi ajatus elinkeinosta, jossa voisi hyödyntää tilan puitteita. Vanhaan navettaan tehtiin pieni karkkitehdas, jonka tuotteet valmistetaan luonnonmukaisista raaka-aineista. Reilusti laajennetussa omenatarhassa kasvaa luomuomenaa. Mehuasemalla puristetaan mehuksi sekä oman tilan että asiakkaiden omenoita.

– Nykytrendi on kapea-alainen erikoistuminen, mutta maalla on vanhastaan oltu monen alan osaajia, Vesa toteaa. Maaseudun yhteisöllisyys on tehnyt Aitokareihin vaikutuksen, samoin kuin vireä kulttuurielämä. Perhe on alusta lähtien halunnut tarjota osaamistaan kylän hyväksi. Mia esimerkiksi toimii Itä-Uudenmaan kyläasiamiehenä. – En enää pidä itseäni maallemuuttajana, vaan maalla asujana. Kotiintulo on aina yhtä juhlaa, Vesa sanoo.

huittinen.fi

satafood.net


BIOFORE VERSOO MAHDOLLISUUKSIA. Biofore kiteyttää näkemyksemme tulevaisuudesta. Siinä sadan vuoden kokemus metsien biomassan hyödyntämisestä yhdistyy uudenlaiseen innovatiiviseen liiketoimintaan. Johtavana biometsäteollisuusyhtiönä haluamme näyttää suuntaa. Yrityksenä, jonka innovatiivisuus, ekologisuus ja tehokkuus vievät koko alaa eteenpäin. Lue lisää osoitteessa www.upmbiofore.com/fi.


MAAVARA – ILMOITUSLIITE

25

Keski-Pohjanmaalla on viime kesästä saakka rakennettu koko maakunnan kattavaa valokuituverkkoa, joka takaa nopeat tietoliikenneyhteydet. Kokkolan Ruotsalon kylässä asuva Pasi Niemi saa huippunopean valokuituliittymän kotiinsa tulevana kesänä. Tähän saakka hänellä on ollut käytössään puhelinlinjan kautta toimiva ADSL-yhteys, jonka nopeus on 521 kilobittiä sekunnissa. Kuituliittymässä tieto kulkee vähintään 100 megabitin nopeudella. Hinta puolestaan putoaa reilusti alaspäin. Kokkolan ja Kannuksen alueen kattava runkoverkko valmistuu kokonaisuudessaan kuluvan vuoden aikana. Optista, avoimeen pääsyyn perustuvaa valokuituverkkoa

suunnittelee ja rakentaa Osuuskunta Keskikaista. – Keskikaistassa houkuttivat eniten varmuus ja nopeus. Osuuskuntapohjalta toimivassa avoimessa verkossa liittymän omistaja voi vapaasti valita itselleen sopivan palveluntarjoajan ja hintatason, Niemi kertoo.

Kuituliittymän kautta kiinteistöihin saadaan samanaikaisesti Internet-, televisio- ja puhelupalvelut. Rakennusalan pienyrittäjänä työskentelevälle Niemelle liittymä varmistaa sujuvan työskentelyn kotitoimistossa.

Kuva: Esa Melametsä

Avoimessa kuituverkossa on vapaus valita

Valokuituyhteyksiä vedettiin viime kesänä Kokkolan seudulla.

Myös vapaa-ajan viihdetarjonta laajenee. – Esimerkiksi isojen työkohdekuvien ja videoiden lataaminen sekä nettipuhelut yhteistyökumppaneiden kanssa toimivat varmasti. Hanketta toteuttavat Osuuskunta Keskikaistan kanssa yhteistyössä

Kaustisen seutukunta, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä sekä KeskiPohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä. Myös kaikki Keski-Pohjanmaan kunnat ovat mukana hankkeessa rahoittajina yhdessä Euroopan aluekehitysrahaston kanssa.

Monip ipuoli liisse set valiik ykkössm merkkejä koimat vallttakunna niin n in rakenta remontoiin re tamise ntiiiin kuiin seen, n siissusttu ukseenkiin Suunnitt n tte elluapu

Kääyyyttös össä sässii on Raut utia ian he hen nkkililök proj ökun ojek unna ekttiin su nan aassia suun unn ian nttun niitt unte tte ellu temus lus usssaa. Toim imit itusmyyn ttii

Tarj Ta rjoamme ssiin ulllle la laaajjan an val aliikkoiman e rraakke ennusmatte riilllaai aisi sia eri riaa aal ale leja j a , työväällin ty ineitä puutav tä, ko avar koneitita, araa aa, si a, sisu sussttuspintam amat ateri jjaa rat riiaaaalleja, atka kais isut pih a, kal alu luste ihaa aan ja teitita j a p u u ttaarh rhaaaan. Toim noin in neljjääst i sttää päiv t tu u s sa a ik i k iväässtä a on tä kah ahtte een viiiikkkko koon. Ase sen ennusp spa

i www.rautia.f

lvelu lut Te T eet et pie iene nempää ää tai ai iso sompaa aa rem luot lu emo ote ettta on ntt tava ttia va kum ia, Rau umppaan utttia ia on ia n i is s i.i. Kys y s y l li Rau i s sä aut ää as utia iasstta asen ennu taassii.. H UOM nusp spaallve velu luiissstta ! K ta ot o t i it t aallo ou tarrkkem ta ussvväh empaa titiet ähen enn nyykksses etoa estä oa: www..vve tä verro o.fi .fi Rauttiia ia ttiil iliilluotttto to Tee h Te haan nkkin inttaassii vaaiiva vatttto om maassttii Raau on edul on utitiaan ullllin n tiillililu lin ine en uo n ja jjo otto olllla ous la. a. Se usta tava va vaaiih httoe ottt o oeh tta t aa e htto o. errriiilllilist . S i in n stä la un u n ei ttaarv laiin naaaa, pie rvititse se en n ellä el lä kuu totte to uuka eu kaus utta taatt ssu usim imak uure uu aksu retk sulllla tkin in han a n ki k in i n nn n a at t. Ei pan eii vak e akuu ankkiissssa kä uuks ksia ia eik käyyn ikä ra ntitiä, raho ä, hoitituk uksse en jjäärj rjes este Kysy tely sy lis lyä. ä. isääää myy yyjjiiltltääm mme.


26

MAAVARA – ILMOITUSLIITE

Kuinka paljon tiedät elämästä maatilalla? Valitse oikea vastaus!

Petterin koulussa on

Kuva: MMM/Mavi: Martina Motzbäuchel

1. Miksi nimitetään navettaa, jossa lehmät saavat olla vapaina? A) Parreksi B) Talliksi C) Pihatoksi

2. Mitä nimitystä käytetään vasta kuoriutuneesta kananpojasta?

3. Miksi kottarainen pesii mielellään lehmänlaidunten lähistöllä? A) Koska se pitää lehmistä. B) Koska se löytää laitumelta

helposti ravintoa. C) Koska se auttaa lehmiä puhdistamaan karvapeitettään.

4. Miksi sika viihtyy kuumalla säällä mutalammikossa?

Kuva: anu heikkinen

A) Höyhenikkö B) Kuorikko C) Untuvikko

Kolmasluokkalaisen Petteri Jordbergin mielestä kyläkoulussa on kivointa se, että kaikki tuntevat toisensa.

A) Koska se haluaa

viilentää oloaan. B) Koska se ei pidä

puhtaudesta. C) Koska mudassa on sen

mielestä hauska kieriskellä.

5. Mikä seuraavista koiraroduista on suosituin karjan paimentaja Suomessa? A) Saksanpaimenkoira B) Bordercollie C) Suomenlapinkoira

6. Mitä tarkoittaa luonnon monimuotoisuus?

Kyläkoulun lakkauttaminen vaikuttaa koko kuntaan Tutkija Sami Tantarimäen mukaan yksi kyläkoulujen lakkautusprosessin selkeimmistä piirteistä on nyt kiire. Talouden ehdoilla tehdyt lakkauttamispäätökset saattavat olla hätiköityjä.

A) Luonnossa on mäkiä ja

laaksoja. B) Luonnosta voi tykätä tai olla

tykkäämättä. C) Luonnossa on paljon erilaisia eläin- ja kasvilajeja.

7. Kuinka vanhaksi eli maailman vanhin hevonen? A) 34-vuotiaaksi B) 62-vuotiaaksi C) 28-vuotiaaksi

Kyläkoulujen lakkauttaminen kiihtyvällä tahdilla on kuumentanut tunteita monessa kylässä ympäri Suomea. – Taistelu on ymmärrettävää, sillä koulu on usein kylän toiminnallinen keskus, harrastetila, kokoontumispaikka ja vetovoimatekijä, sanoo suunnittelija Sami Tantarimäki Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta. Tantarimäki tutkii parhaillaan kyläkoulujen lakkauttamisen perusteita, todellisia kustannuksia ja maaseutuvaikutuksia. Tarkoituksena on selvittää, kuinka koulun lakkauttamises-

ta saatavan säästön osalta voidaan huomioida mahdollisimman moni tekijä. Tantarimäen mukaan koulun lakkauttaminen on aiheellista esimerkiksi silloin, kun oppilasmäärä jää liian pieneksi. Jos perusteet ovat viime vuosien tapaan puhtaasti taloudellisia, kunnan päätöksenteossa pitäisi katsoa asioita harkiten. Kouluverkon uudelleenjärjestelystä seuraa uusia menoeriä, ja säästöt saattavat jäädä ennakoitua pienemmiksi. – Pidemmällä aikavälillä kyse ei koskaan ole vain yhdestä koulusta, vaan

kunnan kouluverkosta, palveluista ja väestökehityksestä kokonaisuutena. Tämä pitää kaikkien kuntalaisten nähdä. Vaihtoehtona pienten koulujen lakkauttamiselle Tantarimäki näkee esimerkiksi koulukuljetusjärjestelyt ja eri luokka-asteiden hajasijoittamisen. – Tärkeintä olisi keskustella ratkaisuista avoimesti kuntalaisten kanssa. Näin vältyttäisiin ikäviltä kiistoilta, jotka vaikuttavat kielteisesti kunnan imagoon ja päätöksentekoon muissakin asioissa.

Oikeat vastaukset: 1 c, 2 c, 3 b, 4 a, 5 b, 6 c, 7 b.


ILMOITUSLIITE

25 oppilasta Kuka olet?

Nimeni on Petteri Jordberg. Olen 10-vuotias, asun Myrskylässä Kankkilan kylässä ja käyn Kankkilan koulun kolmatta luokkaa. Perheeseeni kuuluvat äiti, isä ja 12-vuotias isosisko Anni.

Millainen koulusi on? Se on pieni kyläkoulu, jota käy yhteensä 25 oppilasta. Koulu on tosi vanha, isäkin on käynyt täällä koulunsa. Vanha ja uudempi koulurakennus ovat vierekkäin. Luokkahuoneet ja ruokala ovat uudella puolella. Vanhassa koulussa on juhlasali.

Montako oppilasta luokallasi on? Kolme, mutta samassa luokkahuoneessa ovat myös neljäsluokkalaiset. Toisessa luokkahuoneessa ovat eka-tokaluokkalaiset ja viitos-kuutosluokkalaiset.

Montako opettajaa koulussa on?

Kesälaitumille!

Meillä on kaksi opettajaa ja kouluavustaja. Erityisopettaja käy tiistaisin avustamassa niitä oppilaita, jotka eivät osaa jotain ainetta hyvin.

Miten kuljet koulumatkat? Asun kolmen kilometrin päässä koulusta. Syksyllä ja keväällä pyöräilen, talvella pääsen koulutaksilla.

27

TYÖLLISTÄÄ suomalaisia

Pirkka-tuotteita valmistetaan 133 yrityksessä ympäri Suomea. Pirkka-tuotteiden valmistaminen tarjoaa monelle alueelliselle yritykselle mahdollisuuden laajentaa oman markkinansa koko valtakunnan laajuiseksi.

Mikä on parasta kyläkoulussa? Se, että kaikki tuntevat toisensa ja tulevat toimeen keskenään. Jos olisin isossa koulussa, tuntisin vain oman luokkani. Myös opettajalla on meille enemmän aikaa.

Mikä on lempiaineesi? Käsityöt. Tykkään nikkaroida puusta kaikenlaista. Olen oppinut taidon isältäni, jolla on rakennusalan yritys.

Pirkka poron ulkofilepihvi LAPIN LIHA OY, Rovaniemi

Mikä on paras paikka koulun ympäristössä? Metsä, koska sinne voi tehdä välitunneilla majoja. Syksyllä kävimme koko koulun kanssa poimimassa siellä puolukoita ja sieniä. Veimme niitä kouluemäntä Leenalle.

Mitä haluat tehdä isona?

Pirkka minttusuklaarakeita NAMELLI OY, Suomussalmi

Pirkka meijerivoi MAITOKOLMIO OY Toholampi

Pirkka perunalastu REAL SNACKS OY Pyhäntä

Haluan asua maalla, koska täällä on metsää ja peltoa sekä rauhaisampaa kuin kaupungissa. Haluaisin ehkä puusepäksi tai maanviljelijäksi.

Pirkka karjalanpiirakka PIELISPAKARI OY Nurmes

Pirkka valkosipulileike SNELLMANIN LIHANJALOSTUS OY Pietarsaari

Pirkka ranskalaisia pastilleja OY PANDA AB Vaajakoski

Pirkka bataattisose LIEKSAN LAATUHERKUT OY Lieksa

Pirkka St Paulia ruukku YLITALO OY, Oripää

piirros: anu heikkinen

Pirkka mansikka PAKKASMARJA OY Suonenjoki

Pirkka saariston kermajuusto ÅLANDS CENTRALANDELSLAG, ÅCA, Ahvenanmaa

Pirkka sokeri SUOMEN SOKERI OY Kirkkonummi

Pirkka Luomu rasvaton piimä JUVAN LUOMU OY Juva

KAIKISTA SUOMEN YLI TUHANNESTA KRUOKAKAUPASTA


S-RYHMÄ

– palveluja maalla ja kaupungissa ”Tervetullut parannus palveluihin” Keitele on vajaan 2 600 asukkaan kunta Pohjois-Savossa. Kylänraitilla komeilee viime vuoden lopulla valmistunut täysin uusi Osuuskauppa PeeÄssän S-market. Se on korvannut viereisessä kiinteistössä aiemmin toimineen Salemyymälän. S-marketissa myyntialaa on lähes kaksinkertaisesti vanhaan Saleen verrattuna. Lisätilan myötä päivittäistavaroiden valikoima on kasvanut valtavasti. Lisäksi myymälään on mahdutettu runsaasti erilaista käyttötavaraa, muun muassa kodintekstiilejä, astioita ja lasten vaatteita.

Ostoseurojen pysäyttäjä Keitele on hyvä esimerkki S-ryhmän päivittäistavarakaupan lähipalvelujen parantamisesta. Investoinnit kohdennetaan niin isoihin kaupunkeihin, seutukeskuksiin kuin pikkupaikkakunnillekin. Useissa kunnissa S-ryhmä on jopa ainut päivittäistavarakaupan palveluja tarjoava yritys, joka määrätietoisesti kehittää toimintaansa. - Keiteleelle uuden S-marketin rakentaminen on ollut erittäin merkityksellinen, kunnan palvelutasoa nostanut hanke. S-market on pysäyttänyt ostovoiman virtaamaa ulos ja siirtänyt sitä jopa naapurikunnista Keiteleen suuntaan, kunnanjohtaja Eero Ryhänen kiittelee. S-marketissa säännöllisesti asioiva Marja Saastamoinen on samaa mieltä. - Uusi S-market on oikein tervetullut parannus palveluihin ja ihana asia Keiteleelle. Samaa puhetta ja kehumista on kuulunut varmasti monissa kodeissa viime kuukausina. Ei tarvitse enää lähteä muualle, kun omasta kaupasta saa elintarvikkeiden lisäksi kaikkea muutakin, hän toteaa.

- Olen ollut uuteen S-marketiin erittäin tyytyväinen. Hienoa, että joku kehittää myös pienten paikkakuntien palveluja, Heidin ja Roosan kanssa S-marketiin lähes päivittäin poikkeava Marja Saastamoinen.

Osuuskauppojen ja SOK:n muodostama S-ryhmä on suomalaisia ihmisiä yhdistävä kaupparyhmä. Jokainen jossain päin Suomea osuuskaupan jäseneksi eli asiakasomistajaksi liittynyt on hankkinut omistukseensa samansuuruisen siivun S-ryhmästä. Osuuskauppojen toiminnan tarkoituksena on tuottaa tälle 1,9 miljoonan suomalaisen kotitalouden muodostamalle joukolle mahdollisimman hyviä, toimivia ja ajanmukaisia palveluja ja etuja. S-ryhmän kaiken toiminnan lähtökohtana on asiakasomistajien palveleminen vähintään yhtä hyvin, tai mieluummin paremmin kuin aikaisem-

min. Niinpä kauppoja, ravintoloita ja liikennemyymälöitä avataan, laajennetaan ja remontoidaan jatkuvasti, asiakasomistajien muuttuviin tarpeisiin ja odotuksiin vastaten, järkevän ja kannattavan liiketoiminnan puitteissa niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. S-ryhmälle tärkein onnistumisen mittari on palveluihin ja etuihin tyytyväinen asiakasomistaja, joka pitää ostojen keskittämistä S-ryhmään kannattavana ja järkevänä. Toiminta-ajatus, palvelujen ja etujen tuottaminen asiakasomistajille, on toteutunut silloin, kun osuuskauppa on asiakasomistajalle selkeä ykkösvalinta.

Tavoitellaan yhteistä hyvää On usein väitetty, ettei nykypäivänä ole merkitystä sillä, kuka yrityksen omistaa, koska rahalla ei ole isänmaata. Aivan näin ei asia ole. On selvää, että paikallisesti omistetulla, läheltä johdetulla yrityksellä on aivan toisenlaiset intressit oman alueensa elinvoimaisuuden vahvistamiseen ja elämänmenossa mukana olemiseen kuin kasvottomalla pörssiyhtiöllä, jonka omistussuhteita on vaikea selvittää. - Totta kai on merkitystä sillä, kuka palveluja tuottavan yrityksen omistaa. Paikallisuus vaikuttaa varmasti yrityksen päätöksentekoon ja siihen, miten toimintaa halutaan kehittää. Osuuskaupan läheisyys ja tietynlainen, hyvässä mielessä kotikutoisuus syntyy juuri siitä, että osuuskauppa on niin vahvasti läsnä, suonenjokelainen Merja Salovaara arvioi.

Läheisempi fiilis Merja Salovaara kuvailee osuuskauppaa yritykseksi, joka tavoittelee yhteistä hyvää isolle joukolle oman alueensa ihmisiä.

Merja Salovaara arvostaa osuuskaupan ”kotikutoisuutta”.

- Asiakasomistajina voimme vaikuttaa oman osuuskauppamme toimintaan ja palveluja kehitetään tahtomme mukaisesti. Varmasti siitä johtuu, että S-kaupassa tulee aina jotenkin läheisempi fiilis kuin muualla, kotitalouden ja terveystiedon opettaja arvioi. Ymmärrettävästi hän käyttää eniten S-ryhmän paikallisia palveluja eli vasta laajennettua S-marketia, ABC-automaattia sekä Agrimarketia. - Käyttötavarakaupan palvelut on tietysti järkevää keskittää palvelemaan laajempaa asiakaskuntaa. Itse olen odottanut koko kevään innoissani Kuopioon avattavaa Kodin Terraa. Se on valtavan hyvä lisä asiakasomistajien palveluihin, Salovaara toteaa. Hänelle hyvät palvelut ovatkin ensisijainen syy S-ryhmän toimipaikoissa asiointiin. - Bonus on hyvä lisäetu, jonka merkitystä kaikki eivät vielä ole oivaltaneet. Tämä on paras, selkein ja toimivin kaupan asiakassysteemi, Merja Salovaara puntaroi.


- On mielenkiintoista päästä näkemään läheltä, miten iso osuuskauppa toimii ja miten järjestelmällisesti, edistyksellisesti ja usein edelläkävijänä toimintaa kehitetään. Näin toteaa yrittäjä Veijo Partanen, eteläisessä Kymenlaaksossa toimivan Osuuskauppa Ympyrän pitkäaikainen asiakasomistaja ja edustajiston jäsen. Demokraattisesti vaaleilla valittu edustajisto toimii osuuskaupassa asiakasomistajien edunvalvojana ja käyttää ylintä päätösvaltaa. - Ympyrä on suuruudestaan huolimatta kasvokas ja läheinen yritys, joka toimii harvinaisen avoimesti ja läpinäkyvästi. Arvostan myös sitä, että toimitaan lähellä tavallisten ihmisten arkea ja toimintaa kehitetään hyvin asiakaslähtöisesti, Veijo pohtii.

Lähellä tavallisten ihmisten arkea

- Olen itse pieneltä kylältä kotoisin ja pidän siksi erittäin tärkeänä sitä, että palveluja ylläpidetään koko toimialueella. Asiakasomistajia kuunnellaan ja heidän perustarpeensa huomioidaan paikkakunnasta riippumatta, kannattavan liiketoiminnan realiteetit tietysti huomioiden. - Miehikkälän, Pyhtään ja Virojoen asiakasomistajille on tarjolla jatkuvasti kehittyviä ruokakaupan palveluja. Se on elävän maaseudun kannalta ensiarvoisen tärkeä peruspalvelu, Veijo Partanen muistuttaa.

Ruokakauppa on peruspalvelu Osuuskauppa on aina paikallisten ihmisten omistama. Siksi sille on luontevaa, jopa sisäänrakennettua niin sosiaalinen, taloudellinen kuin ekologinen vastuullisuus. Oman alueen ja sen ihmisten laaja-alainen hyvinvoinnin edistäminen on juureva osa osuuskauppaa. Toiminnan tulos ohjataan palvelujen parantamiseen, asiakasomistajien palkitsemiseen, henkilöstön ammattitaidosta ja työhyvinvoinnista huolehtimiseen, yhteiskunnallisten vastuiden kantamiseen sekä monimuotoisen harrastus- ja yleishyödyllisen toiminnan tukemiseen.

Hyvinvointipalveluyrittäjänä työskentelevä fysioterapeutti Veijo Partanen muistuttaa, että osuuskauppa edustaa lähidemokratiaa ja lähivastuuta.

Työpaikka kuin lottovoitto S-ryhmä on merkittävä suomalainen työllistäjä. Osuuskaupat ovat poikkeuksetta omilla alueillaan suurimpia palvelualan työnantajajia. Yhteensä S-ryhmän palveluksessa on noin 38 000 suomalaista. S-ryhmäläisten määrä on viime vuosina jatkuvasti lisääntynyt. Saarijärven Kalmarin kylällä asuva Taina Parhiala aloitti työt Keskimaassa viime syksynä. Hänen työaikansa jakautuu Karstulan S-marketin ja Kannonkosken Salen kesken. - Olin ollut pitkään kotiäitinä ja tehnyt jonkin verran hoivatyötä. Ensimmäisen pidempiaikaisen työpaikan saaminen oli minulle valtavan iso asia. Maaseudulla työpaikat ovat kiven alla, joten isoon ja turvalliseen osuuskauppaan pääseminen on lottovoitto. - Minulta kysyttiin jo työpaikkaa hakiessani, olenko valmis siirtymään toimipaikasta toiseen. Totesin, että minulle käy mikä tahansa myymälä. Kun vain on töitä, olen tyytyväinen, Taina Parhiala kiittelee. Taina Parhiala asuu Saarijärven Kalmarissa ja käy töissä vuorotellen Karstulan S-marketissa ja Kannonkosken Salessa.

Asiakasomistajuus KANNATTAA Suvi ja Jarmo Piispanen ovat 5-vuotiaan Jasperin kanssa ostoksilla Jyväskylän Kodin Terrassa. Ostoskärryissä on monta maalipurkkia, joilla on tarkoitus remontoida Jarmon lapsuudenkotia Kinnulassa. - Olemme ostaneet Kodin Terrasta kaikenlaista remonttitarviketta. Terra paransi merkittävästi Keskimaan palvelutarjontaa, pariskunta arvioi. He pitävät tärkeänä sitä, että S-ryhmä tarjoaa palveluja monipuolisesti ja lähes jokaisella paikkakunnalla. - Kinnulassakin on aika iso ja hyvä S-market, Suvi kiittelee. Keskimaan asiakasomistaja, jyväskyläläinen Päivi Tulla pitää osuuskaupan asiakasomistajuutta kannattavana. - Bonuksella on merkitystä. On myös tärkeää, että erilaisille ihmisille löytyy erilaisia palveluja. Isäni ei suostu asioimaan missään muualla kuin Prismassa, kun taas itse pidän enemmän Sokoksesta. Päivin mukaan S-ryhmän logo takaa tietyn laatutason palvelulle. - Maaseutukylilläkin S-marketista tietää saavansa kunnollisia elintarvikkeita, hän tietää. Palokkalainen Pekka Laakso kertoo keskittävänsä kaikki mahdolliset ostokset S-ryhmään. - Kodin Terra, Prisma, S-market ja ABC ovat kaikki hyvin tuttuja palveluja, joista meidän perhe saa kaiken tarpeellisen. Pääsemme joka kuukausi viiden prosentin Bonukseen ja päälle tulee vielä kerran vuodessa pari sataa euroa ylijäämänpalautusta. Monesti ennen tilipäivää raha on tiukilla, ja silloin bonusrahoilla pääsee käymään kaupassa.

ABC - nykyaikainen kylätalo 2000-luvun ensimmäisinä vuosina tutkijat alkoivat puhua ”ABCilmiöstä” vastavoimana kasvukeskuksia suosivalle väestökehitykselle: valtaväylien varsiin nousseet ABC-liikennemyymälät ovat luoneet haja-asutusalueille valtavasti uusia työpaikkoja ja elävöittäneet maaseutua ajanmukaisella ja modernilla tavalla. ABC-liikennemyymälät ovatkin nykypäivän kylätaloja, tarjoten asiakkaille samanaikaisesti monipuolisia palveluja sekä mahdollisuuden tavata tuttuja ja vaihtaa kuulumisia.

Onnenpotku Viitasaarelle Viitasaarella ABC:stä on muutamassa vuodessa tullut paikkakuntalaisten oma kokoontumis- ja kohtaamispaikka. ABC:lle tullaan asioimaan, syömään ja viihtymään kaukaa syrjäkyliltä asti. ABC:n avaamisen jälkeen monet asiakkaat ovat todenneet syöneensä ravintolassa useammin kuin ikänään aiemmin. Metsätalouden parissa työskentelevä viitasaarelainen yrittäjä Tomi Toikkanen myöntää poikkeavansa ABC:lle monta kertaa viikossa. - ABC-liikennemyymälän saaminen oli Viitasaarella onnenpotku. Pahimmillaan täällä ei päässyt illalla kahdeksan jälkeen mihinkään syömään, kun nyt ravintola- ja marketpalveluja on tarjolla ympäri vuorokauden, Toikkanen perustelee.

- ABC nelostien vieressä pysäyttää paljon ohikulkuliikennettä ja luo myönteistä mielikuvaa Viitasaaresta. Silti ABC koetaan ennen kaikkea viitasaarelaisten omaksi paikaksi. ABC:llä on myös erilaisia koko perheen tapahtumia, joista on tullut kyläläisten yhteisiä perinteitä, Tomi kiittelee. Hän kertoo poikkeavansa myös reissun päällä ABC:lle. - Minua ei ole koskaan haitannut se, että ABC:llä toistuvat tietyt asiat. Päinvastoin koen samankaltaisuuden hyväksi, koska tiedän aina, mitä taloon poiketessani tulen saamaan. Pettymyksiin ei tarvitse varautua, Tomi Toikkanen muistuttaa.

Viitasaarelainen Tomi Toikkanen viihtyy ABC:llä.


30

MAAVARA – ILMOITUSLIITE

Maaseutu, sen muutos ja muutoksen tekijät Suo, kuokka ja Jussi tai Ruislinnun laulu korvissani. Maaseutuun sisältyy voimakkaita mielikuvia ja tunnelatauksia. Samalla se on arkipäiväinen toimintakenttä maaseudun asukkaille ja yrityksille sekä monipuolinen varanto koko maalle. Mitä on maaseutu ja miten se näkyy politiikan tekemisessä? Suomalainen maaseutu on kokenut suuren muutoksen kuluneiden vuosikymmenten aikana. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden muutosvauhti on ollut huima. Minkälaisilla välineillä ja kenen toimesta muutoksia on käsitelty? Mitä on maaseutupoliittinen ajattelu ja miten se on syntynyt? Maaseutu politiikan tantereena kuvaa maaseutupolitiikan kehittymistä muuttuvassa ympäristössä. Se on kertomus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kehittymisestä valtakunnalliseksi, poikkihallinnolliseksi toimijaksi, jonka verkosto kokoaa maaseudun kehittäjät maan kattavasti organisaatiosta riippumatta. Näyttävä kirja soveltuu kaikille maaseudusta sekä maaseudun ja alueiden kehittämisestä kiinnostuneille, myös lahjakirjaksi.

Annastiina Henttinen: Maaseutu politiikan tantereena – Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 1988–2008. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 3/2009. 272 sivua. ISSN 1238-6464, ISBN 978-952-227-211-9 (nid.) Hinta 20 € + alv 8 % + toimituskulut Tiedustelut: maaseutupolitiikka@tem.fi

LÄHELLÄ

SINUA

Valion meijereissä ja juustoloissa syntyy koko joukko suomalaisten rakastamia Valio tuotteita. Keräämme suomalaisilta maitotiloilta huippulaatuista maitoa, josta valmistetaan monia tuttuja tuotteita. Ne ovat niin puhtaita ja tuoreita kuin suomalaisen lähiruoan kuuluukin olla.


ILMOITUSLIITE

31

Kuva: ruudunkaappaus Google Mapsista

Verkkosivusto houkuttelee Pohjois-Karjalaan

Postipurjehdus-hankkeen sisältöjä on linkitetty Googlen karttoihin, joiden kautta käyttäjä pääsee kiinni Inarijärven maantieteelliseen ympäristöön.

Sosiaalinen media jatkaa postipurjehduksen perinnettä Inarin kunnassa tehdään Inarijärven aluetta tunnetuiksi Internetin uusien mahdollisuuksien avulla.

– Hyödynnämme sosiaalisen median välineitä, jotka tarjoavat jokaiselle vapaan toimintaympäristön tuottaa sisältöjä ja vuorovaikutuspaikkoja verkkoon, sanoo hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaava Visa Törmälä.

Vuoden verran käynnissä olleella Inarijärven postipurjehdus -hankkeella on luotu toimintamalleja siihen, kuinka alueen näkyvyyden parantamisessa voi käyttää nykypäivän työvälineitä, kuten Youtubea, Facebookia ja blogeja. Tavoitteena on, että kesäkuussa päättyvän hankkeen alkuun panema prosessi jää elämään ja kasvaa edelleen.

sa seudun historiaan. Postiveneen kuljettaja oli ennen kiinteä osa harvaanasutun alueen tietoliikennettä. Sosiaalinen media palvelee nykyään samaa tarkoitusta kuin postivene aiemmin. – Seudun asukkaat, yritykset ja muut toimijat ovat ottaneet hyvin vastaan mahdollisuuden käyttää kaikille ilmaisia verkkopalveluja. Varsinaista uutta portaalia hank-

Hankkeen nimi juontaa juuren-

keessa ei ole rakennettu. Muun muassa seudun matkailua, kulttuuria ja historiaa esitteleviä sisältöjä on luotu useisiin olemassa oleviin verkkopalveluihin.

Inarijärven alueesta kiinnostuneet löytävät sisältöihin hakupalvelujen avulla. Sisältöjä on linkitetty karttapalveluihin, kuten Google Mapsiin. Myös hankkeen puitteissa luotu geokätköverkosto hyödyntää paikkatietoja. – Hanke toimii mallina, ei muuta ei ohjaa sisältöjä. Annamme ihmisten omille oivalluksille mahdollisuuden, Törmälä tiivistää. Hankkeen on rahoittanut Pohjoisimman Lapin Leader ry, ja sitä hallinnoi Elinkeinoyhtiö Inlike Oy.

Internetsivusto www.modernimaaseutukoti.fi tarjoaa maallemuuttoa harkitseville realistista ja modernia kosketuspintaa asumisen, työskentelyn, yrittämisen, vapaa-ajan ja matkailun tarjontaan PohjoisKarjalassa. Sivustolla esitellään laajasti muun muassa maakunnan maaseutualueiden kiinteistö- ja tonttitarjontaa. Sivusto liittyy kolmivuotiseen Moderni maaseutukoti Pohjois-Karjalassa -hankkeeseen. Sen päätavoitteena on alueen maaseudun elinvoimaisuuden lisääminen ja asuttuna pitäminen. Ruuhkasuomen kiireisyyteen kyllästyneille maakunnan valtteina markkinoidaan kaunista maaseutuympäristöä, puhdasta luontoa ja maailmalla trendikästä ”slow lifea”, hiljaista elämää.

Mitä ovat Leader -toimintaryhmät? Leader-toimintatapa tarkoittaa omaehtoista ja paikallista maaseudun kehittämistä. Leader-toimintaryhmä on rekisteröity yhdistys, joka kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään uusia työpaikkoja ja yrityksiä. Suomessa toimii kaikkiaan 56 toimintaryhmää. Leader-toimintaryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa edistäviä hankkeita sekä yritystukia. Ryhmät myös neuvovat tuen hakijoita hakemusten valmistelussa ja hankkeiden toteuttamisessa. Ryhmän toimintaan voi osallistua kuka tahansa alueen asukas toteuttamalla hankkeen, olemalla mukana hankkeessa tai liittymällä yhdistyksen jäseneksi.

Pohjois-Suomen alueella yhä useampi pitkää työmatkaa bussilla taittava voi käyttää myös matka-ajan tehokkaaseen työskentelyyn. Laajakaistayhteyksillä ja työskentelypisteillä varustetuissa busseissa voi nyt matkustaa useilla Nevakivi Oy:n liikennöimillä vakiovuoroilla Pudasjärven ja Oulun välillä. Reitillä toteutettiin viime marras-

kuusta helmikuuhun toimistobussikokeilu, jonka tarkoituksena oli tukea Oulusta Pudasjärvellä kulkevien työntekijöiden työssä jaksamista ja etenkin alueen yritysten työvoiman saantia. Kokeilu oli osa Pudasjärvellä käynnissä olevaa laajempaa Työvarma-hanketta. – Käyttäjäkokemukset ovat olleet erittäin myönteisiä. On hienoa, että

ideasta on kiinnostuttu laajemminkin ja siitä pääsevät hyötymään myös ne, jotka käyvät Pudasjärveltä töissä Oulussa, Työvarma-hankkeen projektipäällikkö Marianne Mäntylehto sanoo. Isto Oinas (vas.) ja Jukka Perkkiö toimistobussin kyydissä.

Kuva: Marianne Mäntylehto

Laajakaista tekee bussista toimiston


Matkailu-Suomi on contrasting, täynnä positiivisia vastakohtaisuuksia. Suomessa viehättävät idän ja lännen kulttuurien sulautuma, vuodenajat, kaamos ja keskiyön aurinko. Lisäksi maassamme on pientä positiivista rosoisuutta, joka erottaa meidät vaikkapa Ruotsista.

Lupaava Suomi Matkailumaan brändi eli maine on myös lupaus. Kun matkailija miettii matkakohdettaan, hän arvioi, mitä siellä voi tehdä ja nähdä, millaista siellä on, miten sinne pääsee ja mitä kaikki maksaa. Näitä asioita hän selvittelee netistä ja muista medioista, tutuilta ja mahdollisesti matkatoimistolta. Hänelle muodostuu kuva kohteesta. Mitä matkailijan Suomi sitten lupaa? Mikä Suomessa on totta yötä päivää, kesät ja talvet, Hangossa ja Utsjoella? Kauniit maisemat ja puhdas luonto? Toki. Mutta mikä on lupauksen ydin? Lupauksen ydin nähdään neljänä kulmakivenä, jotka kaikki alkavat englanniksi c-kirjaimella.

Matkailu-Suomi on creative, luova. Suomi on tieteen, taiteen ja tekniikan saralla edistyksellinen ja kiintoisa. Arkkitehtuuri ja design ovat huipputasoa, samoin monet taiteilijat ja urheilijat.

Neljän c:n peruselementit toimivat taustalla, kun Suomen matkailutarjontaa kehitetään ja tehdään markkinointitoimenpiteitä. Takavuosina suomalaisia houkutettiin matkailemaan kotimaassaan legendaarisilla kampanjoilla, kuten ”Iloista lomaa Itä-Suomessa” tai ”Näe kotimaa ensin”.

Matkailu-Suomi on credible, luotettava ja toimiva. Taksi osaa suoraan perille, luottokorttia ei kopioida ravintolan takahuoneessa, vesijohtovettä voi juoda. Se pidetään, mitä sovitaan. Suomella on ”maailman luotettavin kädenpuristus”.

Näistä seuraa, että Suomi on matkailijalle cool, eli yhtäältä kiva, nasta, trendikäs, ja toisaalta viileä, raikas ja puhdas.

Nykyään kotimaanmatkailun houkuttimet virittelevät alueet ja toimijat itse.Yhtä kaikki, Suomessa on paljon upeaa nähtävää ja koettavaa, niin suomalaisille kuin ulkomaalaisillekin. Ei muuta kuin kotimaata reissaamaan! Kyllä Suomi lunastaa lupauksensa!

Maavara - avara maaseutu  

Maavara - avara maaseutu

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you