Digimama 1 2016

DIGIMEDIAN, MARKKINOINTIVIESTINNÄN JA TIETOALAN AMMATTILAISET RY:N JÄSENLEHTI | 1-2016

Mona Lisa sormenpäissä – taidetta kosketeltavaan maailmaan

s. 6

Naisten menestyksen valtteja s. 12

Miten voi ymmärtää työkaveria s. 10

Graafista suunnittelua aurinkoenergian voimalla

Pelinkehittäjän käsikirja

1900 neron palvelu

Jäsenmatka Tukholmaan

s. 18

s. 22

s. 30

s. 16 DIGIMAMA | 1-2016 | 1

SISÄLTÖ

6

18 Unseen Art -projekti: Mona Lisa sormenpäissä

Huippunaisia-kirja: Jaana Villasen ja Maaretta Tukiaisen haastattelu

12

4 10 14 15 16 20 22 24 26 27 28 29 30

Pelinkehittäjän kirja

Leikepöytä ja linkkivinkit Miten voi ymmärtää työkaveria Lakimies vastaa Oletko nuori DigiMaMalainen?

Graafista suunnittelua aurinkoenergian voimalla Faktojen houkutus 1900 neron palvelu Intia-ilmiö Mentorointia ja neuvontaa Miksi verkkosivuille hyökätään?

Yksinkertaisesti paras Sannan keittiössä DigiMaMa tiedottaa

Julkaisija: Digimedian, markkinointiviestinnän ja tietoalan ammattilaiset DigiMaMa ry, Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki, www.digimama.fi. Päätoimittaja: Kaarina Pehkonen. Toimituskunta: Kaarina Pehkonen (Helsinki), Marja Konttinen (Tampere), Sanna Koivusaari (Turku), Ritva Rähmönen (Lieto), Ville Laasonen (Turku). Yhteystiedot: Pj. Kaarina Pehkonen 040 7626 286, kaarina.pehkonen@digimama.fi.

Taitto: Sanna Koivusaari ja Ritva Rähmönen. Kansikuva: Antti Luostarinen. Painopaikka: Ykkös-Offset (Vaasa). Paperi: G-Print 250 g / Galerie Art Volume 115 g. ISSN 1799-425X (Painettu) ISSN 17994276 (Verkkojulkaisu). DigiMaMa on Toimihenkilöliitto ERTOn jäsenyhdistys.

Seuraava lehti ilmestyy syksyllä 2016.

DIGIMAMA | 1-2016 | 2

PÄÄKIRJOITUS

Kaarina Pehkonen Marja Konttinen ja Otava

Taas on aika uuden 43 vuotta aktiivisesti toiminut, säännöllisesti toimintaansa päivittänyt MaMa ry ja muutama vuosi sitten toiminnan aloittanut Tietoalan ammattilaiset ERTO ry päättivät vuosi sitten tiivistää yhteistyötä ja lähteä toiminaan yhtenä yhdistyksenä.

Niin 1.1.2016 syntyi DigiMaMa ry ja yhteinen taival alkoi.

Tietoalan ammattilaisten puheenjohtajana toimi Marja Konttinen, joka jatkaa nyt DigiMaMa ry:n varapuheenjohtajana.

Marjalla on myös terveisiä jäsenistöllemme.

Marja, miten olet kokenut tämän muutamia kuukausia vanhan yhteisen yhdistyksen?

– Vuosi 2016 alkoi ay-liikkeelle muutenkin kiinnostavissa tunnelmissa, joten tuntuu, että yhdistymisemme tuli hyvään aikaan ja antoi kaikille uutta potkua. Vuoden ensimmäiset yhteiset koulutukset tuntuvat kiinnostavan jäseniä ja kesän suunnitelmat ovat muotoutuneet hienoiksi, kiitos siitä tuoreelle hallituksellemme!

Mitä vahvuuksia ja positiivisia asioita mielestäsi tällainen yhdistyminen tuo jäsenistölle?

– Alamme ovat nykyään niin nivoutuneet yhteen, että on hyvä vetää yhtä köyttä ja inspiroida toisiamme! Digiteollisuuden ja luovan alan ihmiset käyttävät nykyään samoja laitteita ja ohjelmia, joten koulutus sillä sektorilla tuo kaikille hyötyä.

Meillä on nyt runsas joukko erilaisia jäseniä, on sekä TESin alaisia, keikkatyöläisiä, itsensätyöllistäjiä että freelancereita, opiskelijoita, työnhakijoita ja eläkeläisiä, mikä kuvastaa myös kentän hajanaisuutta ja ehkä myös työn tulevaisuutta, jossa pitkäaikaiset työsuhteet ovat harvinaisempia kuin ennen. Toivon, että yhdessä osaamme ennakoida ja reagoida näihinkin haasteisiin.

Mitä haasteita koet meillä olevan?

– Haasteena on saada uudet ja vanhat jäsenet mukaan ja aktivoitumaan - DigiMaMa on kuitenkin jäseniensä yhdistys! Tänä vuonna saatiin hallitukseen uusia jäseniä, mutta tapahtumiin kaivataan myös uusia kasvoja! Toivottavasti pääsemme tapaamaan pian.

Mitä toivot itse eniten tältä yhteistyöltä?

– Näin äitiyslomalaisena tulee paljonkin ajateltua työn ja kotielämän tasapainoa - ERTOn vuoden 2016 teemakin sattuu olemaan perhe. DigiMaMa ottaa näitä teemoja mukaan tässä kevään aikana ja on mukavaa tietää, että työelämään vahvasti liittyvä yhdistys osaa myös ottaa huomioon hyvinvoinnin merkityksen.

Millaisia ajatuksia sinulla on lehdestämme?

– Tietoalan puolella meillä ei ollut jäsenlehteä, joten on upeaa, että pääsimme lisäämään tämän jäsenten etuihin.

Vaikka nykyään uutiset luetaan netistä, on hyvin tehty lehti täysin eri asia. Ammattilaisten ammattilaisille suunnittelema ja tekemä infopaketti viihdyttää ja inspiroi!

Niinpä. Näissä vastauksissa kiteytyvät molempien osapuolien ajatukset. Uudistettu yhdistys, uusia ajatuksia, uutta energiaa, synergiaa!

Hyvää kevättä ja kesää yhteiselle jäsenistöllemme!

Kaarina Pehkonen

Marja Konttinen

päätoimittaja, puheenjohtaja varapuheenjohtaja kaarina.pehkonen@digimama.fi marja.konttinen@digimama.fi

DIGIMAMA.FI | 3

LEIKEPÖYTÄ

KOONNUT: SANNA KOIVUSAARI | KUVAT: POND5

MITEN KÄYTÄT SISÄLTÖMARKKINOINTIA 2016

Vuosi 2015 oli hyvä sisältömarkkinoinnin vuosi. Silti 2016 on potentiaalisesti vieläkin parempi. Ennusteena on vahvempia strategioita, vähemmän, mutta parempaa sisältöä ja enemmän toimintaa. Yhä useammat yritykset investoivat sisältömarkkinointiin ja tuloksena on enemmän onnistumisia. Epävarma sisältömarkkinointi on muuttumassa kohti itsevarmuutta, strategioissa on näkemystä ja rohkeutta. Tässä koottuna muutama asia, jotka luonnehtivat sisältömarkkinointia vuonna 2016.

Enemmän ja parempia strategioita Sisältömarkkinointi ei ole enää uusi asia ja sen on dokumentoitu tekevän yrityksistä neljä kertaa tehokkaampia ja onnistuneempia. Ei strategiaa = ei menestystä.

Laatu on yhä tärkeämpää kuin määrä Monet yritykset edelleen kuvittelevat, että sisältömarkkinoinnin menestys perustuu määrän mittaamiseen: julkaistut artikkelit, kävijämäärät sivustolla ja seuraajien määrä sosiaalisessa mediassa. Vuonna 2016 tulemme kuitenkin näkemään kuinka monet markkinoijat keskittyvät sisällön laadun mittaamiseen. Sisällön laadun tuottaminen ja julkaiseminen on tärkeämpää kuin määrä kuinka monta ihmistä on saavutettu. On aika lopettaa seuraajien määrän mittaaminen ja sen sijaan keskittyä luomaan hyvää sisältöä ja sitouttamaan seuraajat.

KEVÄÄN JA KESÄN VIERAILUN ARVOISIA NÄYTTELYITÄ

Videot sitouttavat On ollut viitteitä siitä, että videosisällöstä tulee entistä tärkeämpää. Kun vastaanottajien on helpompi omaksua sisältöä, he myös jakavat sitä todennäköisemmin.

Videosisällön tekninen tuottaminen ja levittäminen helpottuu, se on halvempaa ja myös helpommin saatavilla päivittäin.

AUGUSTE RODIN 5.2.–8.5.2016 Toukokuun alkuun asti pääsee tutustumaan käänteentekevän ranskalaisen kuvanveistäjä Auguste Rodinin (1840–1917) veistoksiin Ateneumissa Helsingissä.

Potentiaalisesti suuri vuosi podcasteille Viime vuosina podcasteista on tullut yhä tärkeämpi osa markkinointia, mutta suuri läpimurto on vielä edessä. Ehkä tämä johtuu epävarmuudesta, resurssien puutteesta tai tietämättömyydestä haluavatko kohderyhmät todellakin podcasteja. Useat podcastersit todistavat, että kuuntelijoiden määrä kasvaa nopeasti ja että se on kanava, joka selkeimmin luo uskollisuutta lähettäjän ja vastaanottajan välillä. Podcastit vaativat myös jatkuvaa ja laadukasta sisältöä. Ehkä podcastit tekevät läpimurron vuonna 2016?

EERO AARNIO 8.4.–25.9.2016 Designmuseossa Helsingissä avautuu huhtikuussa 2016 Eero Aarnion tuotantoon ja muotoiluajatteluun laajin tähän mennessä esitetty katsaus.

Poikkeuksellisen pitkän uran tehnyt 83 v. professori ja sisustusarkkitehti Aarnio on yksi suomalaisen modernin muotoiluhistorian kansainvälisesti tunnetuimpia suunnittelijoita.

Juttu luettavana englanniksi osoitteessa: bit.ly/1ORO9jN

MUSEOKESKUS VAPRIIKIN GALLERIATILASSA TAMPEREELLA POSTIMUSEO JA RUPRIIKKI : PAHKASIKA – KYMMENEN KIRJAINTA JOIHIN VOIT LUOTTAA 19.2.—29.5.2016 Näyttelyssä on esillä sarjakuvia, jotka ovat olleet lehden keskeistä sisältöä, sekä esineistöä yksityisistä kokoelmista.

DIGIMAMA | 1-2016 | 4

KASVOTTOMIEN BRÄNDIEN AIKA ON OHI Aiemmin yritysbrändi oli kuningas.

Luotettiin yhdensuuntaiseen brändiviestintään yrityksen ja asiakkaan välillä. Brändimielikuvaa pyrittiin jalkauttamaan kaikissa kanavissa. Logo ja slogan olivat tärkeimmät.

Sosiaalisella aikakaudella yritysbrändin rinnalle ovat nousseet vaikuttajat – yrityksen influencerit. Todellinen palvelukulttuuri ei ole vain tulipalojen sammuttamista. Tärkeintä on luoda myynnin ja markkinoinnin kulttuuri, jossa autetaan asiakkaita heidän haasteissaan jo paljon ennen tuotteiden ja palveluiden astumista kuvaan.

LUE HEIKKI SIVOSEN KOKO BLOGIJUTTU bit.ly/1Rm0Vbx Seuraavassa kuvassa on visualisoitu sosiaalinen markkinointimalli rinnakkain perinteisen brändimarkkinoinnin kanssa:

LINKKIVINKIT KOONNUT: MARJA KONTTINEN | KUVA: POND5

Podcasteja voi ladata älypuhelimeen tai tietokoneelle, ja niitä voi kuunnella vaikka lenkkeillessä.

REPLY ALL HARDCORE-HISTORIAA TUNTITOLKULLA!

Dan Carlin kertoo jännittävästi historian vaiheista moniosaisessa podcastissaan. Englanniksi. www.dancarlin.com/ hardcore-history-series

PERINTEINEN MARKKINOINTIMALLI

SOSIAALINEN MARKKINOINTIMALLI

(lähtökohtana brändi)

(lähtökohtana asiakas)

Asiakas

Vaikuttajat Vaikuttajat Vaikuttajat

Viihteellinen podcast Internetistä ja sen kummallisista ulottuvuuksista ja mahdollisuuksista. Englanniksi gimletmedia.com/show/reply-all

RADIOLAB

Tiedettä, filosofiaa ja erikoisia tarinoita, joista oppii aina jotakin uutta. Sisältöä ruokapöytäkeskusteluihin! Englanniksi. www.radiolab.org

FREAKONOMICS

Samannimisen kirjan tekijältä kiinnostavia tarinoita ja viihdyttäviä keskusteluita mm. Nobel-palkittujen ja eri alojen yrittäjien kanssa.

Englanniksi. • freakonomics.com

MARKETING OVER COFFEE

Työpainotteinen markkinointipodcast. Englanniksi. www.marketingovercoffee.com

DESIGN MATTERS Brändi

Inspiroivia keskusteluja mm. mainos- ja taidepuolen luovien hahmojen kanssa. Englanniksi. • www.debbiemillman.com/designmatters

Asiakas

NOTE TO SELF FUEL

Pohdintaa teknologian roolista jokapäiväisessä elämässämme.

Englanniksi. • www.wnyc.org/shows/notetoself

DIGIMAMA.FI | 5

Unseen Art -projekti Mona Lisa sormenpäissä TEKSTI: KAARINA PEHKONEN | KUVAT: ANTTI LUOSTARINEN

Todennäköisesti tiedät mistä puhutaan, kun joku mainitsee Mona Lisan.

Leonardo da Vinci, tuo aikansa nero, maalasi 1500-luvun alussa puulevylle salaperäisesti hymyilevän naisen muotokuvan, josta tuli maailman tunnetuin maalaus.

Mona Lisa kuuluu nykyisin Ranskan kansalliskokoelmaan ja tarkkailee salaperäisesti, hymy vain pieni aavistus suupielissä, Louvren taidemuseon seinältä panssarilasin takaa, kuinka turistivirta kulkee ohi ja pysähtyy katsomaan. Kaikki haluavat nähdä Mona Lisan.

Kaikki haluavat nähdä Mona Lisan?

Entäpä, jos näköaistisi ei toimikaan, vaan hahmotat ympäristöä muulla tavoin, vaikkapa sormilla. Tiedätkö silloin mistä puhutaan, kun joku mainitsee…?

Kädet liikkuvat herkästi Mona Lisan kasvoilla, sormenpäät tunnustelevat kasvonpiirteitä, otsaa, silmän kaarta, hunnunreunaa. KAISA PENTTINEN on näkövammainen ja hän tutustuu taiteeseen sormenpäittensä kautta. Tällä kertaa Mona Lisa ei ole kaksiulotteinen taulu, vaan kolmiulotteinen, 3D-printattu ja tarkoitettu katsottavaksi koskettamalla.

– Mona Lisa on hyvin vaativa taideteos, jokainen näkee sen eri tavalla.

Joku näkee vain sen hymyn. Mona Lisaa katsoessa on kuvatulkkaajan mukanaolo erittäin tärkeää ja se tuottaa oman kosketuksen kanssa vasta sen lopullisen elämyksen. Kumpikaan yksin ei riitä, ei oma kosketus eikä kuultu kuvatulkkaus, kertoo Penttinen.

Kuvatulkkaaja on koulutettu ammattilainen, joka kertoo vaikka taiteesta, elokuvista, näytelmästä ne asiat, jotka ovat näkövammaisen oman hahmottamisen ulottumattomissa. Taulusta esim. sen tunnelma, mahdollisesti vuodenaika, henkilöiden toiminta jne.

Kuvatulkkaaja kertoo myös katsottavana olevan taiteen taustoja sekä mihin asioihin kannattaa sormenpäillä

DIGIMAMA | 1-2016 | 6

lukemisessa kulloinkin keskittyä, mitä kaikkea teoksesta löytyy. Niin kuuluisien rakennusten pienoismalleista kuin taideteoksista tulkkaaja kertoo myös mistä asioista ne ovat tunnettuja. Hyvänä esimerkkinä on Mona Lisan hymy, josta puhutaan paljon. Jokainen kokee sen eri tavalla.

”Mona Lisa on hyvin vaativa taideteos, jokainen näkee sen eri tavalla.

OMAN TYÖN OHELLA HYVÄN TEKEMISEEN MUILLE Helsinkiläinen suunnittelutoimisto Adventure Club on lähtenyt rohkeasti käyttämään varsinaisen perusbisneksenteon ohella omaa osaamistaan, luovuutta ja digitaalisuutta taiteen 3D-printtamiseen näkövammaisille.

– Olin miettinyt paljon 3D-printtaamista ja halusin löytää uuden näkökulman siihen, kertoo luova suunnittelija TOMMI NISKANEN . – Idea siihen kirkastui minulle pienen näkövammaisen pojan kautta, joka oli voittanut mitaleita uinnissa. Poika pystyi erottamaan

>>

Salaperäinen Mona Lisa 3D-printattuna avautuu myös sormenpäillä katsottavaksi.

Äideillä on usein lasten kuvat käsilaukussa ja niin myös Kaisa Penttisellä.

Ylioppilastyttö ja pieni poika.

>>

Tommi Niskanen halusi löytää uuden >> näkökulman 3D-printtaukseen.

DIGIMAMA.FI | 7

”Olin miettinyt paljon 3D-printtaamista ja halusin löytää uuden näkökulman siihen.

hyvin vähän kohokuvioilla toisistaan erottuvat pronssi- ja kultamitalit toisistaan vain sormenpäillään. Ajattelin, että miten tämän voisi tehdä taiteessa.

Niskanen jutteli asiasta työkaverilleen SAMULI OLLIKAISELLE , joka innostui asiasta, että tätä lähdetään kehittämään eteenpäin ja tekemään! Ensimmäinen netistä löytynyt 3D-tulostettava malli oli pienestä Mona Lisasta. Oli mahtavaa itselle kokea se hahmo sitten valmiina, printattuna.

– Jos olisimme jääneet miettimään ja kehittämään taiteen 3D-printtausta vain itseksemme, olisimme moneen kertaan menneet hakoteille, toteaa Niskanen. Loistaviksi yhteistyökumppaneiksi osoittautuivat Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry ja Näkövammaisten liitto ry sekä itse näkövammaiset. Yhdessä perustetuissa testiryhmissä näkövammaiset kokeilivat printattua taidetta ja kertoivat mitä kannattaa kehittää ja millä tavalla. Se oli erittäin tärkeää ja testiryhmiltä tuli paras palaute. He kertoivat mm. kuinka

UNSEEN ART on voittoa tavoittelematon projekti. Taidetta kosketeltavaan maailmaan.

>>

Näkövammaiset ovat kertoneet kuinka paljon teokseen pitää tuoda syvyyttä, yksityiskohtia ja milloin niitä on liikaa.

Opaskoira Sepi tietää olevansa töissä ja seuraa emännän tekemistä. >>

DIGIMAMA | 1-2016 | 8

paljon pitää tuoda syvyyttä kuviin, miten paljon olla detaljeja, yksityiskohtia ja mikä määrä on liikaa niin, että se on häiritsevää. Näkeminen on hidasta, jos on paljon yksityiskohtia.

UNSEEN ART -PROJEKTI Projektia varten yritettiin saada joukkorahoituksella rahaa platformiin, missä olisi pystytty jakamaan teoksia. Siinä ei kuitenkaan päästy ihan tavoitteeseen.

Asia herätti silti sen verran mielenkiintoa, että mukaan toimintaan saatiin hyviä mallintajia, muun muassa henkilö, joka on tehnyt töitä Hollyvood-leffoille.

– Tuollainen oman specialiteetin käyttäminen toisia auttamaan tarkoitettuun hyvään työhön on mahtavaa toimintaa. Me lähdimme tekemään sellaista mitä emme olleet ennen tehneet.

Me halusimme tehdä sellaisella social impact -kulmalla sitä asiaa. Nyt olemme keräämässä artisteja, jotta saamme printattua teoksia näyttelyä varten, selvittää Niskanen.

Toimiston seinällä olevat kuvat

maalauksista ovat Unseen Artia varten perustetun Art Panelin valitsemia teoksia. Jotkut teoksista tulevatkin olemaan osa näyttelyä, mutta näyttely tullaan kuratoimaan vielä erikseen. Mukana on monia eri tyylejä, mutta pääasiassa klassista tyyliä. Niskasen mielestä mielenkiintoisin on taulu Aatamin luominen, Sikstuksen kappelin kattomaalaus, jossa myös katon arkkitehtuuri saadaan tulemaan mukaan taiteen kokijan sormenpäihin.

Niskanen kertoo, että he pyrkivät kasvattamaan koko ajan työhön mukaan lähtevien artistien määrää. Kysymyksessä on täysin voittoa tavoittelematon juttu. Tarkoitus on, että näin tehtyä taidetta voidaan sitten printtailla näkövammaisten koettavaksi ympäri maailman, koska se tulee olemaan täysin avointa kaikille. On erittäin tärkeä aspekti, että se on avointa. Tulostetut mallit jaetaan ilmaiseksi, jotta mahdollisimman monet ihmiset ympäri maailmaa voivat printata niitä ja kokea taidetta niin kotona, kuin myös kirjastoissa, kouluissa jne.

”Unseen Art on voittoa tavoittelematon, avoin projekti.

MYÖS MAAILMALLA ON KIINNOSTUTTU Myös muualla maailmassa ollaan kiinnostuneita Unseen Art -projektista. Yhteydenottoja on tullut mm. ranskalaisesta start up -yrityksestä ja he olisivat kiinnostuneet tekemään sisältöfilmin aiheesta. PR:ää ja kiinnostusta on ollut hyvinkin paljon. Unseen Artin featuroijia ovat mm. Tech Crunch, Daily Mail, The Independent, Bored Panda ja Huffington Post.

Sosiaalisessa mediassa on paljon kiinnostusta: milloin näitä voi ladata ja miten näitä voi saada?

Niskanen kertookin yrityksellä olevan vielä mietinnässä mistä saisi parhaat yhteistyökumppanit tuleviin

projekteihin ja mistä voisi saada myös rahoitusta. Haussa on myös ihminen, joka voisi lähteä vetämään Unseen Art -projektia täysipäiväisesti. Nykyisin se vie kolme päivää viikosta.

”Näkövammaisten testiryhmät ovat olleet mukana projektin kehittämisessä.

SUOMALAINEN 3D-MONA LISA LOUVREEN? Niskanen kertoo, että Louvren taidemuseon kanssa on keskusteltu printatun Mona Lisan saamisesta sinne näytteille.

Siellä onkin jo ihan oma Tactile-galleriansa, jossa on näkövammaisille ja lapsille suunnattua kosketeltavaa taidetta, lähinnä veistoksia. Niistä on tehty kuratoitu näyttely, joka vaihtuu vuoden, kahden päästä.

Louvren kanssa on myös muita mahdollisuuksia. He haluavat viedä taidetta ulos, mm. kouluihin ja paikkoihin, missä ei tavallisesti nähdä taidetta. Louvre olisi hieno mahdollisuus saada printattua taidetta esille oikeasti käsin koettavaksi.

Platformin valmistumisen jälkeen Niskasella on vielä yksi tavoite: Google Image Search näkövammaisille. Siitä he voisivat etsiä mitä haluaisivatkaan katsoa, vaikka miltä tällainen bostoninterrieri näyttää, toteaa Niskanen ja rapsuttaa sohvalla piehtaroivaa 4 kk:n ikäistä koiranpentuaan Ukkoa, joka on mukana töissä. Saadun palautteen mukaan näkövammaiset haluaisivat nähdä arkisiakin asioita, vaikka miltä Helsingin rautatieasema näyttää, eli asioita, joita on vaikea kokea niiden skaalan tai harvinaisuuden vuoksi. Myös ajankohtaiset aiheet kiinnostavat, sekä ihmiset – vaikkapa miltä esimerkiksi julkkikset näyttävät.

Niskanen kertoo, että erilaisia mallinnuksia on tehty paljonkin 3D-printtausta varten vaikka sisäelimistä ka-

DIGIMAMA.FI | 9

lanruotoihin ja hauraisiin historiallisiin esineisiin, jotka halutaan säilyttää.

Kaikki ne pitäisi kerätä yhteen paikkaan, jotta ihmiset pääsisivät tutkimaan niitä, millaisia ne ovat.

Kirjastojakin on jo, missä voi 3Dprinttailla. Tarkoituksena on saada vielä pisteitä, missä voitaisiin nopeasti tuoda 3D-muotoja koskettavaksi, kuten esim.

Sotshissa pienemmässä kaavassa tehty kineettinen ”näyttö” bitly.fi/tqnaw. Sekä tavallisiin että myös näkövammaisten kouluihin saisi sitä kautta opetusmateriaalia.

TAIDEKIN KAIKKIEN ULOTTUVILLE Niskasen mielestä tärkeintä Unseen Art -projektissa on se, että sen kautta saadaan ihmisille fiiliksiä, kokemuksia. Se on mahdollisuus auttaa ihmisiä kokemaan jotain sellaista, mitä he eivät ole eläissään ennen kokeneet. Muoto voi olla mikä tahansa, mutta tärkeintä ovat tuntemukset, fiilikset taiteen kokijoille.

Ne ovat hyvin henkilökohtaisia juttuja.

– Näkövammaisten liitto ja Kulttuuripalvelut ovat olleet meidän tärkeitä yhteistyökumppaneita. Ne ovat auttaneet paljon myös tsemppaamalla, että tämä on oikeasti hyvä juttu ja tätä kannattaa jatkaa. Tarkoituksemme on nyt tehdä tätä yksi projekti vuodessa, kertoo Niskanen.

Hänellä on myös varma visio 3D:n merkityksestä: se on monen muun asian ohella tulevaisuuden taidemuoto näkövammaisille. Se yleistyy ja menee eteenpäin ja sen avulla pystytään tuomaan vanhat taideteokset 2000-luvulle, kaikkien ulottuville, myös kosketeltavaan maailmaan. Niskasen toive on saada myös nykytaiteilijoita mukaan tekemään omia teoksiaan 3D-muotoon. Nyt 3D on vielä harrastajien ja teollisuuden alojen arkipäivää, mutta suurelle yleisölle se ei vielä ole.

– Kaikilla, myös näkövammaisilla, pitäisi olla oikeus tutustua esimerkiksi taiteeseen jo koulussa. Siksi sellaiset kirjastot, joissa on laajat tiedostot 3D-printtausta varten, ovat tärkeitä. Ja varmasti ne ovatkin lähitulevaisuutta, summaa vielä Penttinen. ■

?

i o v n e ä t i ä M märt ia r m e y kav ö y t ” INN

A JA

RA

, PO

ND

5

taa aran pop i ILI H a vo tata : SO tiot toimin sanoo a S TI a K E k , T n uni isua iste iohomm lla ihm ko ilma teatter K – . ja, ko ma aile ista ja ntunti PANEN ihmik k r a i A m s ta n u A a a H eri uh ka on ja, p isutaid -LEENA lun mu neljällä en i e A ilma MAR J n jaott ailmaa en, aist iha a e d j n jaa aapas avat m tuntei tyy, ku an.

H ott löy an, alla ahm iminn Yhteys alla tav elviäh t s se lla: to utta. kin än, n om a tava edon k y häne i tieten ee itseä ut i i n ty tai t ä lähes n pyrk ilmais ittautu e a t j o n s mi Ihmi ssään on os ä – ä tauläm la, mik suh tie n i n l mää ii tava aaksi. i asioih jossain jost ä n m rh i a to e p nallise ina, ku us tehd ttaa l l e i n n u i ä s a m i l h s a m Toi heti va tuu tila isensa on ot rjou uam tuva essa ta n touh ahm hh a e utt isko lant . Häne ita. n ka a yksity alana, n e i u i k t m t k is ta han avai ttää een aa a ärsy aailm rkeää h detään aisuut M n tä pi kon e o . Häntä ista ko ul l a n ku ti, tav kautta skohd ikaa. u u t a s i tien a yksity ottaa a inaisla a herkä sta m t kosk eminen misen o a asioi maa, jo än l a s h t ä i s n ä i e n e v p ta. H n Tun hän aa riä ja tu a tulos iikaa ja l apii että ttist illa luu, oaa ilm onkree tunte tta ä t k kau ää vais e vielä mielest n e j l tt ei o uitten kassa. n, sano in selvi uu i m s o voi ässä pa a tied ina en uu. Tot ää a a t it r s vää aailm haluaa peru daan p a i M i a o s tav hin a ntä v ena. tyy i ä mot is hah teet, m sään h varova että pys yä s t i ä yk n n s a n ä o i k sin a ja li ohta ttä on k t e den ilevan lähtök ypit, e a y jahk Kaiken nämä t – n aa tam erot Ä ÄM

Oletko touhukas vai hankala?

Miten voi ymmärtää työkavereita, kun yksi touhuaa, toinen tunnelmoi ja kolmas selittää jotain käsittämätöntä?

:M VAT | KU

AA LO V

at v a mott i h a et h jällä er s i Ihm a nel an, ilma oiminn n a a m lla: t stie . i a a , tav eiden autta t tun edon k tai ti

L ÄI

N EN

DIGIMAMA | 1-2016 | 10

havaita muiden tapa tarttua asioihin, sillä tiedolla voi kehittää kommunikaatiota. Tarkkailemalla voi esimerkiksi huomata, että tuo mielellään alkaa keskustella, ja tuon toisen silmät syttyvät kun puhutaan toiminnasta ja hän sanoo, että nyt mä käsitän.

Yhtä lailla tärkeää on tunnistaa, miten itse reagoi.

Haapasen jaottelun pohjalla on osaksi psykologia, osaksi teatteritiede.

– Olen huomannut, että kaikissa yhteisöissä on tällä tavalla erilaisia ihmisiä. Tyypit ovat kuin roolihahmoja, joille olen itse keksinyt nimet havaintojeni pohjalta.

Persoonallisuudeltaan toiminnalliset ihmiset valikoituvat tehtäviin, joissa tarvitaan toiminnallisia taitoja. Aistien kautta hahmottavat valikoituvat sellaisiin, missä käsitellään aistimuksia ja yksityiskohtia, esimerkiksi ravitsemus- ja hoitoalalle. Muun muassa fysioterapiassa ja hieronnassa on tärkeää havaita yksityiskohtien kautta tunnustelemalla.

Tunneihmiset hakeutuvat sosiaalialalle ja hoitotehtäviin ja käsitteelliset analyyttisiin ammatteihin, tutkijoiksi ja tietokonealalle.

– Tosin tietokoneihmisetkin ovat huomanneet, että tunteita tarvitaan ja he ovat luoneet valtavan hymiöiden maailman merkitsemään tunteita, Haapanen lisää. ’KUN TOI ON TOMMONEN’ Mitä sitten jos eri ihmisten ajatukset eivät kohtaa?

– Siitä tulee sotku, koska ei ole puhuttu samasta asiasta. Sitten sanotaan, että tieto ei kulje. Jokainen on touhunnut omaansa, mutta ei ole löydetty sitä yhteistä asiaa, jota voi katsoa monesta näkökulmasta.

– Ihmisten pitää olla tasavertaisia.

Jokainen käsittelee asiaa omalla tavallaan eikä ole yhtä, jonka tasolle kaikkien on päästävä..

Ajatellaan vaikka tilannetta, missä suunnitellaan jotain yhteistä tapahtumaa. Käsiteihminen sanoo, että tämän tilaisuuden luonne on vaikkapa nostaa meidän tiedostamistasoa. Toiminnalli-

nen suunnittelee, että laitetaan nämä pöydät sillä tavalla, että tähän tulee noutopöytä. Ja aisti-ihminen sanoo, että laitetaan meidän firman värit tähän. Ja siihen sitten se käsitteellinen tokaisee: No mitä noi servetit tähän kuuluu!

– Ei ymmärretä, että puhutaan samasta asiasta. Nurkissa sitten valitetaan päivittäin, että kun toi on niin mahdoton, että sen kanssa ei voi tehdä mitään. Ihmiset käsittelevät asiaa joka päivä, mutta eivät pääse puusta pitkään, koska luulevat, että on kysymys siitä, että toi on tommonen.

”On tärkeää tunnistaa myös miten itse reagoi.

Haapanen sanoo, että korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden ongelma on käsitteisiin tarrautuminen. He edellyttävät, että vähemmän koulutetuilla ihmisillä pitäisi olla sama käsitteellinen taso kuin heillä itsellään ja sen lisäksi käytännön ammattitaito.

– Jos joku käsitteellisesti suuntautunut ihminen puhuu toiminnallisesti suuntautuneelle ja käyttää abstrakteja käsitteitä se on ihan absurdi tilanne.

Esimiestason pitäisi osata tulkata erilaisia hahmotustapoja. Heillä pitäisi olla kykyä lukea toiminnan, aistien ja tunteiden näkökulmaa, koska ne sisältyvät käsitteisiin.

Työyhteisössä kuitenkin usein vaaditaan, että kaikkien pitäisi ymmärtää jokin käsite, vaikka ei olisi koskaan törmännyt siihen muuten kuin tekemisen tasolla.

Erilaiset hahmottamistavat tuottavat erilaisia näkökulmia ja erilaiset näkökulmat ovat rikkaus. Niitten avulla saadaan monipuolisempi ja laajempi kuva asioista.

– Jos kaikki läträä samoilla käsitteillä, ei asiaan tule mitään lisäarvoa.

Tämä maa on täynnä sellaisia papereita, missä kaikki sanotaan entistä monimutkaisemmin, mutta mitään uutta ei niissä ole.

DIGIMAMA.FI | 11

OLEMME LIIAN ALAMAISIA

Suomalaisessa työelämässä vaikuttaa lisäksi yhä venäläinen kulttuuri, missä on hallitsija ja alamainen. Olemme kasvaneet tähän alamaisuuteen, koska olemme niin pitkään olleet sellaisessa tilanteessa historiallisesti.

– Se vapauttaa alamaisen ajattelusta. Valtaa pitävä sanoo ja alamainen alistuu tai ottaa kiven käteen ja alkaa kapinaan. Meillä ajatellaan myös, että jos sulla on parempi palkka, niin sano sinä, miten tehdään.

Ruotsalaisessa kulttuurissa taas lähtökohta on, että keskustellaan ja jokainen sanoo mielipiteensä.

– Meillä aikaa menee siihen, että etsitään sitä hankalaa ihmistä sen sijaan että käytettäisiin aika ongelman ratkaisemiseen.

Tyylin muutosta tasavertaisempaan suuntaan on nähtävissä esimerkiksi osuuskunnissa ja IT-alan uusissa työpaikoissa, missä jokainen osallistuu kaikkeen. ■

Ohjeita kommunikaation parantamiseksi: • Opi tuntemaan itsesi – tiedosta oma tapasi hahmottaa maailmaa.

• Valpastu havaitse- maan muiden ilmaisukielessä informaatiota, eli heidän tapaansa hahmottaa asioita.

• Lähesty toista hänen omalla tyylillään.

Itsetuntemus ja yhteistyö ovat naisten menestyksen valtteja TEKSTI: SOILI HÄMÄLÄINEN | KUVA: NYBLIN

Suomessa on hyvin vähän naisjohtajia, vaikka tutkimusten mukaan naiset yrityksen johdossa lisäävät tuottavuutta merkittävästi. Juristi, kehittäjä Jaana Villanen ja tietokirjailija, muutosvalmentaja Maaretta Tukiainen siinä onnistuvat.

Syntyi kirja Huippunaiset, Menestystarinoita. Menestyksen vaatima voimaantuminen voi olla naisille haastavaa mutta samalla riemukasta. Muutokseen tarvitaan myös uusia asenteita yhteiskunnassa ja liike-elämässä.

Kirjan idea lähti siitä havainnosta, että iso määrä yli 50-vuotiaita naisia on kadonnut pois työelämästä, vaikka juuri tuossa iässä heillä olisi eniten annettavaa. Nopeasti havainto laajeni koskemaan muitakin naisia, erityisesti johtotehtävissä olevia. Tukiainen ja Villanen haastattelivat kahtakymmentäyhtä naista ja neljää miestä, iältään 29–73 vuotta.

– On kyllä tutkittu, mikä estää naisia tulemasta johtajiksi, mutta menestystä ei. Halusimme tuoda esiin ne tekijät, jotka edistäisivät naisten menestymistä yritysmaailmassa, kertoo Jaana Villanen.

20 vuotta sitten havaitut esteet ovat yhä olemassa, muutosta ei ole juurikaan tapahtunut.

– Emme sano, että nainen olisi aina

DIGIMAMA | 1-2016 | 12

parempi johtaja kuin mies, vaan että mikäli kaikkea osaamista ei maksimaalisesti hyödynnetä, yhteiskuntamme häviää, maailma häviää. Tarvitaan uutta johtajuutta, jonka avulla kaikkien potentiaali saadaan käyttöön. Uusia globaaleja ratkaisuja ei voida tehdä menneillä opeilla, Villanen jatkaa.

– Ja siksi laitoimme kirjaan toimenpidelistoja sekä naisille itselleen että yrityksille.

SANKARITTAREN MATKA Menestyneitten naisten tarinat on kirjassa esitetty sankarin matkan kehyksessä. Myyttitutkimuksen piirissä käytetty tarinarakenne lähtee siitä, kun sankari alussa lähtee seikkailuun ja palaa sieltä erilaisten koettelemusten ja testien jälkeen takaisin kotiin jollain tavalla muuttuneena.

Menestystarinansa kertovat mm.

Kapellimestari SUSANNA MÄLKKI, kenkäsuunnittelija MINNA PARIKKA ,

kansanedustaja NASIMA RAZMYAR , Koneen säätiön hallituksen puheenjohtaja HANNA NURMINEN ja tietokirjailija TUUTI PIIPPO.

Pää pilvissä, korot kadussa.

– Minna Parikka Heidän tarinansa matkasta johtavaan asemaan miesvaltaisessa maailmassa ovat todella mielenkiintoisia ja yllättäviäkin.

– Tällainen muutos on aina henkisen kasvun matka, se on niin vaativaa. Sankarittaren matkassa korostuvat suunta sisäänpäin ja suunta kohti muita. Naiselle on tärkeää omien vahvuuksien tunnistaminen ja kehittäminen sekä kyky hyödyntää muiden apua, verkostoituminen, selittää Tukiainen.

MENESTYKSEN AINEKSET Naisten tarinoista nousevat selkeästi esiin ne tekijät, jotka auttavat heitä menestymään ja joista kirjaan on koottu ohjeistus niille, jotka haluavat tutkia omaa reittiään huipulle. Itsetuntemuksen ja muiden tuen lisäksi menestyneillä naisilla on kodin perintönä uskomus, että nainen pystyy siihen, mihin mieskin. Ensimmäinen mentori on usein ollut oma isä, ja suku on myös tarjonnut inspiroivia naisesikuvia.

Vain itsensä kanssa sinut oleva johtaja voi luotsata oman joukkonsa todelliseen menestykseen.

– Reetta Vanhanen – Haastatellut olivat saaneet mahdollisuuksia ja osanneet tarttua niihin.

He ovat kääntäneet epäonnistumisen onnistumiseksi ja lopettaneet muiden miellyttämisen, Tukiainen listaa.

Muita vaikuttavia tekijöitä ovat rohkeus, yhteistyö, empatia ja myötätunto sekä jatkuva oppiminen. Näistä kaikista muodostuu naistapaisen johtajuuden malli.

– Tätä kirjaa ei olisi ilman yhteistyötä. Haluamme osoittaa, että yhteistyö on voimaa ja sen avulla voi saada aikaan sellaista, johon ei yksin kykenisi.

Ohjeeksi eteenpäin pyrkiville naisille Villanen sanoo: – Ota kirjasta muutama ohje itsellesi, ennen muuta oman osaamisen tunnistamiseen ja sen eteenpäin viemiseen ja esittämiseen. Mieti, mikä on sinulle se tärkeä asia, jonka eteen teet työtä ja taistelet.

Ja Tukiainen jatkaa: – Nainen voi alkaa ajatella liikaa sitä, että minun tehtäväni on tämä perhe tässä, eikä usko, että voisi palvella maailmaa muutenkin. Tämä ajatus on oikeastaan se perinteinen ns. kiltin tytön syndrooma. Tuki on tärkeää, joten hanki mentori tai perusta verkosto jos sellaista ei paikkakunnalla ole.

TULEVAISUUDEN TYÖ Tällä hetkellä kiinnostava tulevaisuuden tutkimuksen trendi bisneksen kehityksessä on partneruusmallit, jaetun arvon menetelmät.

– Naiset ovat tehneet tätä kautta maailman sivun, sanoo Tukiainen. Perinteisesti miesten johtamat yritykset ovat kilpailleet toisensa hengiltä. Pitääkö välttämättä tuhota kilpailija? Voisiko edetä täydentämisen periaatteella?

– Tunnistamalla ja tunnustamalla omat vahvuutensa sekä yksilönä että yrityksenä, on mahdollisuus yhteistyöhön eikä nähdä toisia kilpailijoina, vaan kumppaneina, jatkaa Villanen.

Tukiaisen mukaan arvomaailma on nykyisessä työelämässä niin vääristynyt, että se ei mahdollista (oikeata) tavallista naisen tai miehen elämää, perhe-elämää: – Ajatellaan, että pitää olla vain työtyötyö. Tällä hetkellä naisia poistuu työelämästä vapaaehtoisesti, esimerkiksi ns. baby exitin kautta. He ovat äitiysloman jälkeen todenneet, että enhän minä tuollaisen halua mennä takaisin.

– Paradigman muutos on kuitenkin

DIGIMAMA.FI | 13

nähtävissä. Eniten uskallusta ja näkemyksellistä toimintaa näkyy tällä hetkellä ehkä hieman yllättäen perheyrityksissä., hän jatkaa.

– Jos ajatellaan että henkilöstö on yrityksen aineellinen ja aineeton paras pääoma, pitäisi johtajia rekrytoidessa antaa hakijoiden kertoa, miten he toimisivat johtajana ja millaista yritystä he haluaisivat johtaa. Tämä vaatisi uskallusta niiltä, jotka rekrytoivat, pohtii Villanen.

Johtajuus on aina myös henkisen kehittymisen tie.

– Annukka Klinge HENKINEN KASVU Itsetuntemus, henkisen kasvun taidot kuuluvat tulevaisuudessa jokaisen johtajan työkalupakkiin.

– Olen jo kuullut kommentteja, että tuohan kuulostaa tosi työläältä, että miksi käyttäisin aikaa itsetutkiskeluun, kertoo Villanen.

– Jos et sitä tee niin sitten asiat vievät sinua, etkä sinä asioita. Ja miten voi johtaa muita, jos ei tunne itseään? Ja sitten kun löytää jotain mitä ei voi itse ratkaista niin sitten etsii sen mentorin ja kumppanin.

Monet pelkäävät jakamista, koska ajattelevat, että jos minä jaan, se viedään minulta pois. Mutta kun löytää omat jutut itsetuntemuksen kautta, voi auttaa toista, eikä menetä mitään omasta.

– Kaikkien ei tarvitse loistaa samassa hetkessä, mutta kaikki loistavat, jos annetaan tilaa, päättää Tukiainen. ■ Maaretta Tukiainen & Jaana Villanen: Huippunaiset. Menestystarinoita.

Kauppakamari 2016.

Yhteisö Facebookissa: Huippunaiset. Menestystarinoita.

Lakimies vastaa

jäsenten kysymyksiin KYSYMYS: Olen työssä mainostoimistossa.

Työsopimuksen mukaan työaikani on maanantaista perjantaihin 37,5 tuntia viikossa. Työpaikalla on käytössä liukuva työaika, jonka perusteella työntekijä voi säännellä päivittäistä työaikaansa.

Työnantaja on pyytänyt minua tekemään työtä sunnuntaina 6,5 h. Työnantajan mielestä minun tulee tehdä sunnuntaityö liukuvana työaikana, koska voin viikolla lähteä aikaisemmin pois töistä.

Minkälaisia työaikakorvauksia siitä pitää lain mukaan maksaa?

Kuka?

Lakimies Helena Lievonen, ERTO, Työsuhdeneuvontaa

VASTAUS: Työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvan työajan käyttöön ottamisesta.

Työaikalain mukaan liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-aika, joka voi olla enintään kolme tuntia. Tällöin työntekijä voi sovituissa rajoissa itse määrätä työnsä alkamis- ja päättämisajankohdan. Liukuvan työajan sopimuksessa tulisi olla yksityiskohtaiset määräykset kiinteästä työajasta ja liukuman enimmäiskertymästä. Työaikalain mukaan työtuntien yli- ja alikertymä voidaan sopia enintään 40 tunniksi.

Kun työaikasi on sovittu maanantaista perjantaihin, ei sunnuntaina tehtävä työ ole vuorokautisen työajan vaan viikkotyöajan pidentämistä. Lisäksi tulet sunnuntaina työhön työnantajan aloitteesta.

SUNNUNTAINA VOIDAAN TEETTÄÄ työtä, jos sitä työn laadun vuoksi

tehdään säännöllisesti sunnuntaisin tai kirkollisina juhlapyhinä. Muussa tapauksessa työntekijän on annettava erikseen suostumuksensa sunnuntaityöhön. Sunnuntaityöstä on maksettava 100 prosentilla korotettu palkka. Sunnuntaityökorvausta ei ole mahdollista vaihtaa vapaa-aikaan.

Sunnuntaina tehtävä työ voi olla myös lisä- ja ylityötä. Lisä- ja ylityön tekemiseen tarvitaan työnantajan aloite ja työntekijän suostumus. Työntekijä voi antaa suostumuksen lisätyöhön jo työsopimuksessa. Ylityöhön tarvitaan pääsääntöisesti työntekijän suostumus jokaista kertaa varten erikseen. Työntekijä voi antaa suostumuksen ylityöhön määrätyksi lyhyeksi ajanjaksoksi kerrallaan.

Lisätyötä on työnantajan aloitteesta sovitun työajan lisäksi tehty työ, joka ei ylitä 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Sinun tapauksessa lisätyötä DIGIMAMA | 1-2016 | 14

on 0,5 tuntia vuorokaudessa ja 2,5 tuntia viikossa. Työaikalain mukaan lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka. Joissakin työehtosopimuksissa on sovittu, että lisätyöstä maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka.

KUN TEET TYÖTÄ työnantajan aloitteesta sunnuntaina, joka ei ole säännöllinen työpäiväsi, sinulle kertyy lisätyön jälkeen viikoittaista ylityötä. Viikoittaista ylityötä on sellainen yli 40 viikkotyötunnin tehty työ, joka ei ole vuorokautista ylityötä. Työaikalain mukaan vuorokautisesta ylityöstä on maksettava kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä on maksettava 50 prosentilla korotettu palkka viikoittaisen ylityön määrästä riippumatta. Työehtosopimuksissa on usein sovittu paremmista korvauksista.

LISÄ- JA YLITYÖSTÄ maksettava korvaus voidaan sopia vaihdettavaksi osittain tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana. Vapaa tulee antaa kuuden kuukauden kuluessa lisä- ja ylityön tekemisestä, ellei toisin sovita. Lisä- ja ylityökorvaukset voi myös yhdistää vuosilomalain 27 §:ssä säädettyyn säästövapaaseen, jos asiasta sovitaan.

Työaikalain mukaan työntekijälle on annettava kerran viikossa 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika, joka on, mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittaisen vapaa-ajan saamatta jääminen on ensisijaisesti korvattava työntekijälle lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa yhtä pitkällä ajalla kuin hän ei ole saanut viikoittaista vapaa-aikaa.

Työaikaa on lyhennettävä kolmen kuukauden kuluessa. Työntekijän suostumuksella korvaus voidaan suorittaa myös rahassa. ■

Oletko nuori DigiMaMalainen?

Mikäli vastauksesi on kyllä, luet oikeaa nurkkausta. Nuorisonurkkaus on tarkoitettu nuorille DigiMaMan jäsenille asuinpaikkakunnasta riippumatta.

Nurkkaus on yhdistävä kanavanamme – sinne kannattaa kurkistaa, mikäli haluaa pysyä ajantasalla siitä, mitä mielenkiintoista DigiMaMan nuorilla on suunnitteilla juuri sinulle ja minulle, meille.

DigiMaMa-nuorten toiminta käynnistyy tämän kevään osalta vauhdikkaasti: huhtikuun puolessa välissä on mahdollisuus poimia vinkkejä niiden “oikeiden” töiden saantiin osallistumalla Luovan alan sparraus -tapahtumaan.

Mikäli töiden hankkiminen on sinulle jo tuttua, tarjoaa tapahtuma muun muassa tilaisuuden katsastaa alan yleinen hinnoittelutaso sekä oppia, kuinka oma työ hinnoitellaan ammattimaisesti. Ta-

pahtuma tarjoaa myös apua sopimusten laatimista ja työntekoa koskevan pykäläviidakon selvittämiseen sekä havainnollistaa, mikä ero yrittäjän, itsensätyöllistäjän ja freelancerin välillä on.

Kaikkea erittäin hyödyllistä, eikö vain?

”Luovan alan sparrausta koskeva tarkempi informaatio löytyy DigiMaMan uusilta verkkosivuilta – kai olet jo käynyt katsastamassa ne?

DIGIMAMA.FI/URASPARRAUS

Toivottavasti näemme koulutuksessa.

Huomioithan, että paikkoja on rajoitetusti, joten ethän pohdi liian pitkään osallistumistasi.

DigiMaMa kaipaa lisäksi nuorten iskuryhmään edelleen vahvistusta, joten mikäli sinulla on ideoita ja intoa olla mukana DigiMaMan nuorten toiminnan kehittämisessä, ota yhteys nuorisovastaava Johanna Juntuseen: p. 044 567 3006 johannamarika@gmail.com Toivotan kaikille nuorille jäsenillemme aurinkoista kevään alkua. Pysyttehän kuulolla DigiMaMan nuorten tapahtumista jatkossakin. ■ Terveisin ZUZANA KYPPÖ

DigiMaMa – luovasti liitossa,

mukana koko ajan muuttuvassa maailmassa MIKÄ ON DIGIMAMA?

DigiMaMa ry on innovatiivinen edunvalvontajärjestö sinulle, joka toimit digimedian, markkinointiviestinnän, tietoalan, pelialan, markkinatutkimuksen, muotoilun ja muiden luovien alojen parissa tai opiskelet kyseisiä aloja. Järjestämme mm. ammatillista koulutusta ja kehitämme toimintaamme monien yhteistyökumppaniemme kanssa. Tulokset tulevat suoraan jäsenistöllemme jäseneduiksi.

DigiMaMa on Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTOn jäsenyhdistys.

Jäsenenä sinulle kuuluvat sekä DigiMaMan että myös ERTOn jäsenedut.

Lue lisää digimama.fi sekä facebook.com/digimama.fi ja erto.fi DIGIMAMA.FI | 15

VIERAALLA MAALLA

Graafista suunnittelua aurinkoenergian voimalla TEKSTI & KUVAT: ANNA ANUNDI

Astuessani ulos lentokentän 1. terminaalista en voinut muuta kuin hymyillä.

Ensimmäisenä minua oli vastassa trooppiset paratiisipuut ja kultainen kasvojani lämmittävä auringonvalo.

Edelleenkin nämä kaksi suosikkiani piristävät mieltäni päivittäin, joten tunnen olevani oikeassa paikassa.

Vuosi sitten saapuessani ensimmäistä kertaa tähän monella tapaa värikkääseen kaupunkiin, ihastuin välittömästi. Kulttuuria, taidetta, historiaa, auringon nousuun asti kestäviä juhlia ja tietenkin merenranta. Ah täydellinen Barcelona!

Olen graafisen suunnittelun 4. vuosikurssin opiskelija Lahden DIGIMAMA | 1-2016 | 16

Muotoiluinstituutista. Saavuin tänne tammikuussa 2015 suorittamaan vaihto-opintojani arvostettuun suunnittelukouluun ELISAVA:an. Päätös lähteä oli helppo, sillä ulkomailla asuminen oli kiinnostanut minua aina ja Suomen talvea pakoon pääseminen innosti hakemaan Etelä-Eurooppaan.

Kevät hujahti nopeasti opiskeluntäytteisissä merkeissä ja minusta alkoi tuntua, etten ollut valmis palaamaan Suomeen. Aloin etsiä työharjoittelupaikkaa ja vierailin muutamissa suunnittelutoimistoissa työhakemuksen ja CV:ni kera. Yllätyksekseni myöntävä vastaus saapui Barcelonan yhdestä tunnetuimmista toimistoista Lo Siento:sta ja työskentelin heidän kanssaan toukokuusta kesäkuun loppuun. Kesälomani alkaessa olin jälleen päättänyt, että aikani Barcelonassa ei ollut vielä ohitse, joten aloin hakea toista harjoittelupaikkaa. Pohjoismaista suunnittelua arvostetaan Espanjassa kovasti, joten suomalaisena graafisen suunnittelun opiskelijana tunsin olevani etulyöntiasemassa muihin hakijoihin. Uuden

Trooppiset palmut, kultainen valo ja kaunis arkkitehtuuri lumosivat Annan.

hakuprosessin tuloksena sain työharjoittelupaikan mielenkiintoisesta Run Designista. Rennoin mielin pääsin lomailemaan eksoottiseen Marokkoon, jonka jälkeen toteutin pitkään haaveenani olleen interrailin Keski-Euroopassa.

Run Designilla aloitin työskentelyn

syyskuun alussa. Heti ensimmäisenä päivänä sain hyvät fiilikset työilmapiiristä ja minut otettiin lämpimästi vastaan. Olen saanut tehdä suunnittelutehäviä ihan laidasta laitaan ja tunnen, että työpanostani arvostetaan. Mieleisin duuni on ehdottomasti erään vaateliikkeen näyteikkunaan suunnittelemani kuvituksen toteutus. Toimisto sijaitsee kauniissa El Bornin kaupunginosassa ja miten ihanaa onkaan cruisailla rullalaudalla 5 minuutissa kahville Barcelonetan rannalle töiden jälkeen.

Espanjassa työskennellään yleensä 09:00-19:00 ja työtunteihin sisältyy 2h mittainen lounastauko eli siesta. Minä työskentelen vain puolipäiväisesti, joten aikaa riittää myös kaupungin tutkimiseen ja omiin projekteihin. Palkkataso on huomattavasti alhaisempi kuin Pohjoismaissa, mutta toisaalta elämä on hieman edullisempaa ja mielestäni myös jollain tavoin inspiroivampaa kuin Suomessa.

Elämänlaatuni on parantunut huomattavasti muutettuani Barcelonaan.

Ympärivuotinen auringonpaiste, kauDIGIMAMA.FI | 17

nis arkkitehtuuri, edulliset ravintolat ja ihmisten leppoisa elämänasenne rakentavat tästä kaupungista mukavan asuinpaikan. Erityisen pidän siitä, että raikas ilma, ympäröivät vuoret ja mielettömän kaunis luonto ovat vain lyhyen junamatkan päässä. Eläväisen kaupungin hälyä pääsee siis helposti pakoon tarvittaessa. Tarkoitukseni oli palata Suomeen opintojeni pariin tammikuussa, mutta koska innostukseni Barcelonaa kohtaan ei näytä hiipuvan, aloin suunnitella opinnäytetyötäni asuinalueeseeni Vila de Gràciaan liittyen. Tähtäimessäni on valmistua Muotoiluinsituutista tänä keväänä, joten olen jo alkanut haaveilla ihan vakituisesta muutosta Etelä-Eurooppaan.

Täällä sitä siis vielä ollaan ja miten onnellinen olen edelleen näistä palmupuista ja aurinkoisista päivistä! ■ P.S. Opinnäytetyöni etenemistä voit seurata instagramissa: stories_from_gracia

Pian kaikki pelaavat digitaalisia pelejä 60-luvulla leikittiin Barbeilla, 70-luvulla legoilla, 80-luvulla Transformerseilla ja 90-luvulla Disney-elokuvien tuotteilla.

Tämän vuosituhannen ajan lapset ovat kuitenkin pelanneet digitaalisia pelejä innolla, joka muuttaa yhteiskuntamme.

Pelaamisen yleistymisen vauhti on ollut niin nopeaa, että me aikuiset tarvitsemme kiireesti pelikasvatusta.

TEKSTI: TOMMI TOSSAVAINEN | KUVAT: KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN INSTITUUTTI

DIGIMAMA | 1-2016 | 18

Lapsiperheiden mediakyselyssä vuodelta 2012 todettiin, että 10–12-vuotiaista vain 1 % ei pelaa lainkaan digitaalisia pelejä. Aikuisistakin digitaalisia pelejä ainakin joskus pelaavien osuus on jo yli puolet väestöstä (Pelaajabarometri 2013). Pelit ovat esillä näyttävästi sanomalehdissä, katukuvassa, mainostauoilla, sosiaalisessa mediassa, sekä enenevässä määrin myös televisiossa.

Yleisradio on jo lähettänyt lukuisia suoria lähetyksiä elektronisen urheilun turnauksista parhaaseen katseluaikaan.

Mikäli oma kosketus digitaalisiin peleihin on viime vuosituhannen puolelta, voi pelien saama huomio tuntua suhteettomalta ja televisioidut lähetykset jopa typeriltä. Älä huoli, tunteisiisi on selvä syy – olet vanha. Muistamme aina oman nuoruutemme ilmiöt jotenkin parempina kuin meitä seuraavien sukupolvien kiinnostuksen kohteet.

Pelit ovat tällä hetkellä aikuisuuteen kasvavalle sukupolvelle yhtä merkittäviä kulttuurisesti kuin Payton Place, Dallas, Kauniit ja rohkeat, Metsolat, Melrose Place, Frendit, Sinkkuelämää ja Salatut elämät ovat olleet television parissa kasvaneille sukupolville. Elektronista urheilua Twitchistä ja Areenasta seuraavat penkkiurheilijat ovat yhtä innostuneita Tom “stonde” Gladin ja Aleksi “allu” Jallin päälaukauksista, kuin hieman iäkkäämmät Saku Koivun ja Ville Peltosen kypärätempuista viime vuosituhannen lopulla.

Oman muutosvastarinnan tunnistaminen on ensimmäinen askel tiellä kohti pelilukutaitoa, johon pelikasvatuksel-

la pyritään. Toinen askel on kiinnostus ja kokeilu. Pelilukutaitoa voi kehittää helpoiten pelaamalla itse ja keskustelemalla peleistä, sekä niiden merkityksestä pelaajalle. Vaikka pelit eivät olisi itselle tärkeä media, niin kiinnostuksen osoittaminen pelaavan puolison tai lapsen harrastusta kohtaan vähentää peleihin liittyviä huolia, riitoja ja ennakkoluuloja.

Iso osa pelaajistakaan ei pääse pelilukutaidon tiellä toista askelta pidemmälle. Pelejä osataan pelata ja niistä keskustellaan tai jopa väitellään, mutta pelien välittämiä viestejä ja malleja ei osata kyseenalaistaa. Pelaaja saattaa olla suvereeni asiantuntija pelin pelaamisessa ja peliyhteisön jäsenenä, mutta pelin välittämien yhteiskunnallisten arvojen ja viestien tunnistaminen tai pelien haitallisten vaikutuksien arviointi voi olla vaikeaa tai jopa paheksuttua pelaajien keskuudessa. Kolmas askel onkin kriittisyys pelejä kohtaan.

Kriittisyys mediaa kohtaan ei tarkoita, etteikö kyseisestä mediasta voisi nauttia. Kriittisyys tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tunnistaa peleistä pelinkehittäjien tietoisia ja tiedostamattomia valintoja. Pelihahmojen ulkonäkö, ikä, ammatti, sukupuoli, seksuaalisuus ja toimintamallit erilaisissa tilanteissa ovat kaikki pelinkehittäjien tekemiä valintoja joilla he kertovat valitsemaansa tarinaa. Peleissä toistuvien mallien ja mekaniikoiden havaitseminen ja kyseenalaistaminen ovat merkkejä edistyneestä pelilukutaidosta.

Erinomainen apuväline oman pelilukutaidon kehittämiseen on Pelikasvattajan käsikirja. Kirjassa digitaalisia pelejä tarkastellaan kulttuurimuotona, kaupallisina tuotteina, ilon, hyödyn ja viihteen välineinä, terveyteen vaikuttajina ja kotien kiistakapuloina. Kirja on ladattavissa maksutta osoitteesta www.pelikasvatus.fi tai lainattavissa monista kirjastoista. ■

Hyviä pelejä toivottaen, Tommi Tossavainen Mediakasvatuksen suunnittelija Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

DIGIMAMA.FI | 19

Faktojen houkutus Infografiikan hyödyntäminen viestinnässä ja markkinoinnissa on yleistynyt nopeasti 2010-luvulla. Viestintäkentän ulkopuolella infografiikka on edelleen vieraampi käsite, joten asiaa on syytä yhä rummuttaa. Viestin rakentaminen visuaalisesti mielenkiintoiseen muotoon on moniulotteista kommunikointia.

Tiedon visuaalisoinnilla pyritään helpottamaan ja jäsentämään vallitsevaa informaatioähkyä. Infografiikka toimii koukuttimena ja houkuttimena omaksumaan viesti. Sen tärkeä tehtävä on olla houkutteleva ja kiinnostava jakaa eteenpäin. Parhaimmillaan syntyy elämys, joka muistetaan ja jonka ääreen palataan uudestaan.

Infografiikka jättää jälkensä kokonaisvaltaisesti hyödyntäen kuvamuistiamme. Sen suunnittelussa on tärkeää ammentaa rakennusaineksia mahdollisimman paljon yrityksen tai yhteisön visuaalisesta ilmeestä. Tarkoitus on, että infografiikka liittyisi saumattomaksi osaksi brändiä. Pyrkimyksenä on siis jättää muistijälki ”puhujasta”. Tällä tavoin käytetään tehokkaasti hyväksi pienintäkin viestinnän elementtiä.

Infograafit ovat oiva, selkeä ja raikas tapa välittää tietoa. Niiden antama visuaalisuus tuo mahdollisuuden viestiä sellaisistakin asioista, joita voi olla muuten vaikea esittää. Parhaimmillaan infografiikan hyöty näkyy vaikeaselkoisia tai suuria tietomääriä sisältävien asioiden esittelyssä. Asia avautuu luGROWTH ENABLERS kijalle parhaimmillaan The fundation of our strategy 2020 is our personnel – the best people in the field yhdellä vilkaisulla.

TEKSTI JA KUVAT: TERO HARSUNEN working close to customers.

Our target is to grow from about 1,500 people and

MIKSI SATSATA INFOGRAFIIKKAAN? 1. Kaikesta kehityksestä huolimatta nykyihminenkin toimii edelleen primitiivisen muistin varassa.

Muistimme tallentaa visuaalisesti rikkaan kuvan paremmin kuin pelkät luetut rivit ja kappaleet. Tästä syystä yrityksen viesti kannattaa rakentaa brändin mukaiseen ilmeeseen, jolloin muistiin tallentuu tieto siitä, ”kuka” tai ”mikä” puhuu.

2. Kun yritys tai yhteisö on kuvannut toimintamallinsa infografiikan muotoon, sitä voi erinomaisesti hyödyntää presentaatioissa puheen nuotittajana. Persoonallisesti kuvitettu infografiikka tuo abstrakteihin kokonaisuuksiin kerronnallisuutta, mikä helpottaa ymmärtämistä ja muistamista.

3. Ihanteellisimmillaan infografiikka toimii yrityksen tai yhteisön sisäisen työskentelyn apuvälineenä.

Henkilöstrategian jalkauttamisessa tuskin mikään toimii paremmin kuin visuaalisesti mielenkiintoinen pelikenttä, jonka äärellä työntekijätGROWTH voivat AREAS pureutua sisältöön.

Inspecta 2020 – the asset health company We are focusing our growth on four areas, all related to asset health. Industrial assets form the most traditional part of our businesses, where we will keep on

180 million euros in turnover to more than 2,000 people and 300 million euros by

growing in new areas and services. In the

2020. Sustainable growth requires effective people and modern tools, as visible in

built environment, we will look for new

the growth enablers of our strategy.

Testing, measuring & monitoring

AS RE

In everything we do, we want to reach superior customer experience by paying full attention to customer needs. We have estimated

TH

our market to be about 1,500 million euros now and about

CO

RE

Inspection, verification & control

A

sales culture will make us commercially agile,

tion assets to be inspected, moni-

RV IC

tored and certified. Furthermore,

ES

certified operations and new markets offer attractive

Certification, assessment & audit

OW GR

2,000 million euros in year 2020. A strong service and

real estate, infrastructure and construc-

SE

growth opportunities.

Consulting, technology & training

enabling us to push our current market share of 12 percent up to beyond 15 percent.

INDUSTRIAL ASSETS

S ER

BL

TH

A EN

OW GR

We want to work for the

TARGET 2020 Sustainable growth record and view

PERSONNEL DEVELOPMENT

success of all our key customer BUILT ENVIRONMENT TARGET 2020 Strong market leadership in full offering

WORK ORDER MANAGEMENT TARGET 2020

by minimizing risks, and by creating information value for

CERTIFIED OPERATIONS TARGET 2020

our customers. In this way, we NEW MARKETS TARGET 2020 New geographic positions established

TARGET 2020 Fully digital working environment

compliance with requirements,

Sustainability certification services

CUSTOMER FEEDBACK

Best working place in the branch

segments by ensuring

are transforming our Testing, Inspection and Certification (TIC) services towards asset health partnerships, including consulting and training on requirements and risks.

COOPERATION CLIMATE TARGET 2020

Timo Okkonen, Chief Commercial Officer: “During 2014, we renewed our strategy by taking a look at our full market and all

Feedback in full use across businesses

our operations in different countries. We wanted to find not just areas of growth, but also the factors that make it possible for us to move sustainably forward.

TARGET 2020 Collaboration as a genuine asset

The end result is our 4+4 strategy with four enablers and four growth areas, which together define Inspecta’s development focus for the coming years.”

Saumaton yhteys brändikuviin Tuoreena esimerkkinä infografiikan ja visuaalisen identiteetin yhdistämisestä toimii UPM -konsernin “Tuotteesta raaka-aineeksi” -kaavio. Suunnittelun lähtökohtana oli UPM:n brändikuvitukset, joissa materiaalit sulautuvat yhteen muodostaen erilaisia “liikeratoja”.

Sama ajatus valjastettiin kuvaamaan koko prosessia, jossa puu muuntautuu lopputuotteiksi. Tärkeää oli myös kuvata kokonaisuus syklinä, sillä osa tuotteista palautuu tuotannon alkulähteille. ■

1 DESIGN FUNDAMENTALS

Valid from September 10th, 2012

When printing, please note that the guidelines have been designed in A3 format

RAAKA-AINEESTA

ASIAKKAAT JA KULUTTAJAT

TUOTTEEKSI

Biofore-yhtiönä hyödynnämme uusiutuvaa puuraaka-ainetta monipuolisesti nykyisissä tuotteissamme ja luomme uutta

• Nesteytettyä maa-

RA VA TA E R I A N H S A VA JA

• Listoihin, paneeleihin (höylättäväksi)

SAHATAVARA

SÄ

Ö, L

ÄM • UPM Betula -koivusellu: tarra-, pehmo-,

JA

hieno ja ohkopainopapereihin

B IO PO

SELLU

LTTO

6

T

• Tuotannon sivutuotteet ja tähteet energiantuotantoon

Selluloosa ja hemiselluloosa biokemikaaleiksi

• Kirjoihin

PAPERI

• Hakemistoihin • Tuoteluetteloihin • Suoramarkkinointiin

ET

5

• Aikakauslehtiin

TE

Ligniini energiaksi ja biokemikaaleiksi

• Sanomalehtiin

ÄH &T

ITU

4

sekä biokemikaalien ja biopolttoaineiden valmistukseen

ET

KU

Uuteaineet uusiutuvaksi dieseliksi tai biokemikaaleiksi

aikakauslehtiin sekä kartogiksi • Elintarvikkeiden täyte- ja sidosaineeksi

J ÄT T E

TYS KIERRÄ

3

• UPM Conifer -havusellu: pehmo-, pakkaus- ja • Biokomposiitteihin kuten UPM ForMi

A IN E E

5

Kuitupuu selluksi, paperiksi, biofibrilleiksi ja biokomposiiteiksi

• Oviin ja ikkunanpuitteisiin • Kuormalavoihin

HK

PÖ

4

2

• Huonekaluihin • Pakkauksiin

JA U RI E

3

Tukkipuu sahatavaraksi ja vaneriksi

teollisuuteen

LNG-tankkereihin • Rakentamiseen

2

1

• Valmistavaan

kaasua kuljettaviin

WISA®-VANERIT ja -VIILUT, UPM GRADA®

1

3

• Parketteihin

• Kuljetusvälinelattioihin • Kalusteisiin

SE PA L L P

jatkuvan tuotekehityksen ja innovoinnin pohjalta.

• Rakentamiseen

• Liikelomakkeisiin ja kirjekuoriksi • Koti- ja toimistotulosteisiin • Tarrojen pinta- ja taustapapereihin • Pakkauspapereihin

6

SÄHKÖ

• Tehtaiden käyttövoimaksi • Valtakunnan verkkoon • Höyrynä tehtaiden tuotantoon

LÄMPÖ

• Tehtaiden lämmitykseen • Kaukolämpönä paikallisille asukkaille

UUSIUTUVA DIESEL, UPM BIOVERNO

Kuori, oksat ja latvukset energiaksi

DIGIMAMA.FI | 21

Neotille sekoitettavaksi dieselpolttoaineisiin ja sieltä edelleen ST1:n, ABC:n ja Shellin jakeluasemille Suomessa

TEKSTI: ANNA KORPI-KYYNY | KUVA: PETTERI LÖPPÖNEN

UUSIA ASIOITA JA IHMISIÄ

1900

neron palvelu

Nerot.fi-palvelu välittää toimeksiantajien tarjouspyyntöjä suomalaisille freelancereille ja mainostoimistoille.

Alkuvuoden tilastojen mukaan tänä vuonna tarjouspyyntöjä välitetään yli 700 ja määrä on kasvussa.

MITEN NEROT.FI SYNTYI? – Näimme viitisen vuotta sitten selkeän tarpeen verkkopalvelulle, joka yhdistää tämän toimialan toimeksiantajat ja tekijät. Perustimme idean ympärille nelihenkisen start-upin nimeltään Somella Oy. Kehitystyössä kuuntelimme herkällä korvalla, mitä mieltä tekijät ovat palvelusta, ja se lanseerattiin vuonna 2011 nimellä Pätkät.fi. Palvelu alkoi kasvaa ja halusimme korostaa enemmän taitavia tekijöitä. Siksi brändäsimme palvelun uudelleen vuonna 2013 ja nimeksi tuli Nerot.fi, kertoo Somellan toimitusjohtaja EERO RÖNKKÖ.

KENELLE NEROT.FI ON TARKOITETTU? – Tekijäpuolella meillä on kaikkea ihan aloittelevista freelancereista vakiintuneisiin mainos- ja digitoimistoihin.

Myös asiakkaiden puolella palvelu on tavoittanut hyvin monenlaisia yrityksiä: yhden miehen yrityksistä pörssifirmoihin.

MITEN PALVELU KÄYTÄNNÖSSÄ TOIMII? – Yritys voi jättää sivuilla joko tarjouspyynnön tai pyytää yhteydenottoa. Yleisimpiä toimeksiantoja ovat kotisivut, logosuunnittelu ja verkkokauppa, mut-

ta kauttamme saa myös paljon muuta, kuten kirjoitus- ja käännöspalveluja.

Toimeksiantajalla voi monesti olla haasteita tarjouspyyntönsä määrittelyssä, joten tilaamisen helpottamiseksi palvelussa on valmiit lomakepohjat, joihin vastaamalla pystyy helposti antamaan perustiedot projektistaan. Jos taas ei ole ihan varma, mitä tarvitsee, voi jättää yleisemmän yhteydenottopyynnön ja avata siten keskustelun tekijöiden kanssa.

”Näimme viitisen vuotta sitten selkeän tarpeen verkkopalvelulle, joka yhdistää tämän toimialan toimeksiantajat ja tekijät.

Välitämme pyynnöt tekijöille: aktiiviset jäsenemme saavat sähköpostia heti uudesta tarjouspyynnöstä, muille lähetämme tarjouspyynnöistä kerran viikossa koosteen. Yleiset tiedot tarjouspyynnöistä ovat palvelussa kaikkien jäsenten nähtävillä.

DIGIMAMA | 1-2016 | 22

MITÄ PALVELUN KÄYTTÖ MAKSAA? – Toimeksiantajille palvelun käyttö on ilmaista. Tekijöille valittavana on kuukausimaksullisia jäsenyyksiä sekä ilmainen vaihtoehto, jolla saa yhteystietonsa tekijäpankkiimme.

MITÄ MUUTA TARJOATTE? – Olemme koonneet sivuillemme paljon sekä toimeksiantajia että tekijöitä hyödyttävää sisältöä. Esimerkiksi kotisivujen hintalaskurilla asiakas voi saada käsitystä siitä, miten eri ominaisuudet vaikuttavat hintaan. Tekijöille meillä on esimerkiksi tuntipalkka- ja palkkalaskurit, jotka auttavat aloittelevia yrittäjiä hinnoittelemaan tarjouksiaan. Sivuilla on myös monia ohjeistuksia esimerkiksi oman tarjouksen hiomiseen sekä toimeksiantajille tarjousten vertailuun.

MILLAISTA PALAUTETTA PALVELU ON SAANUT? – Pyydämme säännöllisesti palautetta toimeksiantajapuolelta, ja parasta on se, kun maanantaiaamuna sähköpostista löytyy kommentti, että palvelu on aivan mahtava. Tekijäpuolella tyytyväisimpiä ovat tietysti ne, jotka saavat palvelun kautta sopivia projekteja. Muille tekijöille arvokasta on potentiaalisten

asiakkaiden kohtaaminen, koska jokainen tarjouspyyntö on mahdollisuus kehittyä. Suorin tapa oman myyntityön kehittämiseen on kysyä, miksei oma tarjous tullut valituksi.

NEROT.FI ON DIGIMAMAN UUSI YHTEISTYÖKUMPPANI. MITÄ SE TARKOITTAA DIGIMAMAN JÄSENILLE? – Joo, olemme yhteistyöstä innoissamme! DigiMaMa tarjoaa erittäin hyvin mahdollisuuksia esimerkiksi oman osaamisensa kehittämiseen. Me pystymme tarjoamaan jäsenille konkreettisia suoria asiakkuuksia ja kanavan, jossa toteuttaa oppimaansa. Jos et ole vielä tutustunut palveluun, suosittelemme kokeilemaan jäsenyyttä ja syventymään sisältöihin. Otamme myös mielellämme vastaan palautetta siitä, miten voisimme kehittää palvelua eteenpäin.

MITÄ SUUNNITELMIA TEILLÄ ON TULEVAISUUDEN SUHTEEN? – Haluamme kehittää Nerot.fi:stä mahdollisimman hyvän kohtaamispaikan toimeksiantajille ja tekijöille. Meillä on suunnitelmissa tuoda uudenlaisen yhteistyökuvion kautta palveluun lisää työmahdollisuuksia ja kasvattaa toimintaa, mutta en voi vielä kertoa siitä enempää, Rönkkö vihjaa. ■

”Esimerkiksi kotisivujen hintalaskurilla asiakas voi saada käsitystä siitä, miten eri ominaisuudet vaikuttavat hintaan, kertoo Eero Rönkkö.

DIGIMAMA.FI | 23

TEKSTI: LEO MUSTONEN | KUVA: POND5

INTIAILMIÖ – mahdollisuus vai uhka?

Ennen IT-alalla on Suomessa menetetty paljon työpaikkoja, koska töitä on siirretty halvempien työvoimakustannusten maihin, kuten Intiaan.

Sama ilmiö koskee kaikkia entisiä IT-alan huippuosaamisen ansiosta menestyneitä maita, alkaen Yhdysvalloista.

Laitteiden valmistus on lähes kokonaan siirtynyt Japanin ja Taiwanin kautta Kiinaan, jossa ylivoimaisesti suurin osa IT-alan laitteista valmistetaan nykyisin. Toki kustannusten noustua sielläkin etsitään edelleen vielä halvempia kohteita.

Intia aloitti jo vuonna 1980 määrätietoiset ponnistelut IT-alan töiden saamiseksi Intiaan ja on onnistunut kasvattamaan ohjelmistovientiään ilmiömäisesti: Intia on aina keskittänyt ohjelmistokehityksen vientiin ja sen osuus koko ohjelmistosektorin tuotannosta on noussut tasaisesti ollen 2014 jo 81 % joka on euroissa 66,5 miljardia eli enemmän kuin Suomen valtion budjetti (54,8 G€) ollen rahalliselta arvoltaan 19 % koko maail-

man ohjelmistotuotannosta.

Intian etuja kilpailussa ovat alhaisemman palkkatason lisäksi myös valtavan suuri väestö, josta lahjakkuuksia löytyy määrällisesti enemmän, määrätietoinen ja korkeatasoinen alan koulutus, sekä kehittyneempi yhdessä tekemisen kulttuuri. Länsimaalaisilla on heiltä paljon opittavaa.

Muiden länsimaisten yritysten rinnalla monet suomalaiset yritykset ovat vuosien varrella ottaneet Intian mukaan osaksi IT-strategiaansa. Toiset ovat tehneet sen onnistuneemmin, toiset vähemmän onnistuneesti. Tämän prosessin voidaan katsoa osaltaan vieneen meiltä työpaikkoja, mutta oikein hyödynnettynä se voi myös luoda niitä tänne lisää.

Huonosti suunniteltu siirto Intiaan

Indian Software Exports (1980–2015) 100

80

90

70

80 % Growth

ict4dblog.wordpress.com/ 2015/04/28/indian-itsoftwaresector-statistics-1980-2015time-series-data

60

50

50

40

40

30

30

20

20 10

10

0

0

) ) ec 81 82 83 84 85 86 87 ar 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 D 19 19 19 19 19 19 19 –M 9– 0– 1– 2– 3– 4– 5– 6– 7– 8– 9– 0– 1– 2– 3– 4– 5– 6– 7– 8– 9– 0– 1– 2– 3– 4– r 98 99 99 99 99 99 99 99 99 99 99 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 01 01 01 01 01 n– p a 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 1 J ( (A 9 80 –8 19 8 8 ACCOUNTING YEAR Rickhard Heeks, CDI, Unlv, Manchester 19

Exports

DIGIMAMA | 1-2016 | 24

Growt0te

US$ bn

60

70

on vienyt monelta yritykseltä IT-alan osaajien lisäksi lopulta koko yrityksen toimintaedellytykset, kun intialaiset aikaisemmat alihankkijat ovat alkaneet myydä yrityksen tarjoamia palveluja suoraan asiakkaille.

Myös erilaiset kulttuurit ovat aiheuttaneet väärinymmärryksiä ja tyytymättömyyttä loppukäyttäjissä. Kun ohjelmia ja niiden päivityksiä suunnittelevat, ohjelmoivat ja testaavat asiantuntijat ovat kaikki liian kaukana loppukäyttäjistä (sekä maantieteellisesti että kulttuuriltaan), ei järjestelmistä voi mitenkään enää tulla käyttäjien mielestä riittävän hyviä. Jos yrityksessä ei ole enää lainkaan omaa IT-alan osaamista, voi lopputulos olla yrityksen toiminnalle hyvinkin katastrofaalinen.

”Intian etuja ovat palkkatason lisäksi suuri väestö, korkeatasoinen alan koulutus ja yhdessä tekemisen kulttuuri.

Suurimpia tehtyjä virheitä ovat: • liika oman IT-osaamisen alasajo • loppukäyttäjien vaikutusmah- dollisuuksien kaventaminen • yritys siirtää työtehtävät sellai- senaan ympäristöön, joka ei voi niitä sellaisenaan toteuttaa • puutteellinen kommunikointi Intian suuntaan • epätäsmälliset tavoitteet ja raportointi

Tilanne vaikuttaa IT-alan työttömyyslukujen ja tulevaisuudennäkymien valossa todella synkältä. Paljon on kuitenkin tehtävissä tilanteen parantamiseksi ja jotta siinä voitaisiin onnistua, täytyy Suomessa ja yleensäkin länsimaissa tehdä paljon muutoksia.

Ensinnäkin: alan johtajien ja poliittisten päättäjien on ymmärrettävä, ettei kyse ole yksinkertaisesta samojen tehtävien siirtämisestä halvempien palkkakustannusten maihin, vaan meillä on edessä kehitysvaihe, jossa koko alan rakenne voidaan rakentaa uudelta pohjalta.

Toiseksi: suomalaisten IT-osaajien pitää kyetä muuntautumaan pelkistä yksinäisistä koodaajista moneen suuntaan sujuvasti kommunikoiviksi verkostoijiksi.

Tietotekniikkaa on joka paikassa.

Pienimmätkin IT-alan laitteet ovat ennennäkemättömän suorituskykyisiä, halpoja, helposti ohjelmoitavia ja nopeita. Nyt tarvitaan sekä laaja-alaisia moniosaajia, että pienten ja alati vaihtuvien erikoisalojen huippuasiantuntijoita. Kerran opitut taidot eivät kuitenkaan riitä koko työuralle, vaan osaamista täytyy päivittää koko uran ajan.

Edullisuudestaan, koostaan ja osaamisen määrästään huolimatta Intian kaltaiset maat eivät voi koskaan nousta yksin hallitsemaan ITalaa. He tarvitsevat edelleen länsimaiden osaamista ja markkinoita.

Meidän on vain osattava nähdä tulevaisuus mahdollisuutena kokonaan uudenlaiselle toimintympäristölle.

On olemassa paljon IT-alan työtä, jota aikaisemmin ei ole kannattanut tehdä, koska laitteiden tehot eivät ole riittäneet sekä alan palkat DIGIMAMA.FI | 25

ja työvoimakustannukset ovat meillä olleet niin korkeat. Nyt on saatavilla paljon edullista, jopa ilmaista työvoimaa ja laitekapasiteettia, jonka avulla voidaan toteuttaa projekteja, jotka aikaisemmin olivat täysin mahdottomia. Internet, globaali ja käytännössä ilmainen tiedonsiirto taas mahdollistaa suurten verkostojen rakentamisen ja yhteistyön.

Tulevaisuudessa on nähtävissä kansainvälisten suuryritysten vallan mureneminen ja siirtyminen pienten itsenäisten toimijoiden laajoihin ja joustaviin verkostoihin. Markkinointi muuttuu nykyisestä yksisuuntaisesta tuottajalta kuluttajille suunnatusta uuteen, enemmän kuluttajalähtöiseen, keskustelevaan suuntaan.

Myös työn ja varallisuuden tasaisempi jakautuminen maailmassa ovat välttämättömiä edellytyksiä vakaalle kehitykselle.

Tässä ympäristössä on osaavalle, paikalliset olosuhteet hyvin tuntevalle, sujuvasti globaaleja resursseja löytävälle ja hyödyntävälle, suomalaiselle IT-osaajalle paljon kysyntää. ■ LUETTAVAA AIHEESTA

Sitra: Intia-ilmiö ja Suomi Chad Fowler: The Passionate Programmer pragprog.com/book/cfcar2/ the-passionate-programmer Tämä kirja opettaa sinua kohtelemaan uraasi liikeyrityksenä. Kuinka opit rakentamaan uraasi samaa polkua kuin markkinoidessasi ja myydessäsi tuotetta. Mutta tällä kertaa sinä olet se tuote. Älä anna työsi päättää tulevaisuudestasi, vaan ota ohjat omiin käsiisi.

Jäsenetusi DigiMaMa ry:n kanssa – MENTOROINTIA JA NEUVONTAA! DigiMaMa ry:n jäsenille on tarjolla räätälöidysti rakennettu neuvonta-, mentorointi- ja konsultointipalvelu.

TEKSTI: SOILI HÄMÄLÄINEN | KUVA: NYBLIN

Pitkään yrittäjänä ja erilaisissa tehtävissä toiminut kehittäjä, kouluttaja, erikoisjuristi JAANA VILLANEN havaitsi, että jokainen ihminen on jollakin alueella kyvykkäämpi kuin jollain toisella, toimi hän missä ammatissa tahansa. Siitä voitaisiin käyttää nimitystä ”vahvuusalueemme”. Monesti kuitenkin puuttuu rohkeutta tai osaamista kaivaa itse esiin ne mahdollisuudet, mitä siitä voisi synnyttää. Miten tuotteistaa osaaminen ja palvelu?

– Aloin antaa ihmisille vinkkejä siitä, miten he voivat kehittää yritystään omassa substanssistaan sen sijaan, että näkisivät ainoana vaihtoehtona alan tai tuotteiden vaihtamisen.

”Uskon, että tarvitaan joku, joka tuuppaa eteenpäin, haastaa ja auttaa kehittymään.

KYSY LISÄÄ: Jaana Villanen jaana.villanen@finbrands.fi

Villanen ajattelee, että jokaisella ihmisellä ja yrityksellä on hyvinvoinnin puu: – Lopputulos nähdään lehvistössä, joka näkyy kaikille esimerkiksi tuotteena tai palveluna. Kehittäessä tai aloittaessa uutta, tulisi palata ”muille näkymättömään osaan” eli juuristoon ja miettiä, missä on osaamista, mitä resursseja on, millaista koulutusta, mitkä ovat tärkeitä asioita ja kuinka sieltä kehitetään tuotteeseen ja osaamiseen uusi ulottuvuus.

– Uskon, että tarvitaan joku, joka tuuppaa eteenpäin, haastaa ja auttaa kehittymään. Toisen avulla on mahdolDIGIMAMA | 1-2016 | 26

lisuus löytää tekemisen missio, miksi teen tätä sekä visio, voima, joka vetää puoleensa magneetin lailla.

Mentoroinnissa ei anneta valmiita ratkaisuja, vaan autetaan mentoroitavaa hänessä itsessään olevan tiedon äärelle. Mentori ei anna valmiita ratkaisuja, vaan haastaa sinut keskusteluun. Voit pärjätä paremmin, kun opit käymään dialogia, myös omien asiakkaiden kanssa.

Mentoroinnissa saat rohkeutta kysyä, eikä sinun tarvitse yrittää ratkaista asioita itse, sillä yksin tehdyt ratkaisut haetaan menneestä.

”Nyt DigiMaMan jäsenillä on mahdollisuus mentorointiin jäsenetuna.

Tämä puhelimessa tai internetissä toteutettava palveluneuvonta voi liittyä osaamiseen, sparraukseen, osaamisen tai liiketoiminnan päivittämiseen, kommentointiin tai esimerkiksi sopimustekstin tarkisteluun tai läpikäyntiin. Mentorointi ei välttämättä kestä kuukausia, monesti auttaa jopa yksi puhelinkeskustelu.

PÄIVYSTYS JA VARAUS Palvelulle on sovittu erikseen kuukausittain tietyt puhelinpäivystysajat, joka on kevään 2016 ajan parillisina viikkoina aina maanantai–aamuisin klo 8.00–10.00 välisenä aikana. Tämän lisäksi voit varata oman aikasi jaana.villanen@finbrands.fi. Erillinen hinnasto palvelusta löytyy DigiMaMan sivuilta. ■

TEKSTI: VILLE LAASONEN | KUVA: POND5

Miksi verkkosivuille hyökätään Ennen vanhaan nettisivut olivat sangen yksinkertaisia. Niissä oli lähinnä kuvia ja tekstiä, jotka määritettiin näkymään selaimessa halutulla tavalla.

Nykyiset julkaisujärjestelmiin pohjautuvat sivut ovat kuitenkin monimutkaisia, palvelimella pyöriviä ohjelmistoja. Kuten kaikki muutkin ohjelmistot, niissä on omat haavoittuvuutensa ja heikkoutensa.

Nykyään suurin osa nettisivustoista on rakennettu julkaisujärjestelmän – esimerkiksi WordPress, Drupal tai Joomla – päälle. Sivustoa varten on hankittu tai tehty teema, joka määrittää sen ulkoasun. Julkaisujärjestelmän ominaisuuksia täydennetään asentamalla erilaisia liitännäisiä eli plugineja.

Kaikissa näissä osissa voi olla monelaisia tietoturva-aukkoja, jotka mahdollistavat vihamieliset toimenpiteet.

On erityisen tärkeää, että kaikki osat päivitettäisiin aina uusimpiin versioihinsa. Se ei valitettavasti aina vain ole niin yksinkertaista, toiset järjestelmät ovat hankalampia ylläpitää kuin toiset ja päivitys voi rikkoa yhteensopivuuden liitännäisten kanssa tai tilaustyönä tehdyn teeman.

MIKSI SIVUSTOLLENI HYÖKÄTTÄISIIN? Nettisivulle hyökkääminen tai sen kaappaaminen saattaa ensi ajatukselta kuulostaa hölmöltä, mutta mitä enemmän liikennettä sivustolla on, sitä kiinnostavampi kohde se on hyökkää-

jille. Verkkokauppasivustolta voi yrittää hankkia maksutietoja, foorumeilta käyttäjätietoja.

Kaappaaja voi myös ohjata sivulle tulevaa liikennettä haluamilleen sivuille, pyrkiä levittämään haittaohjelmia tai omaa ideologiaansa. Liikennettä voidaan ohjata esimerkiksi aikuisviihdesivuille tai esittää äärijärjestön viestejä.

MITEN SIVUNI LÖYDETÄÄN? Netissä liikkuu paljon muitakin kuin ihmisiä. Ystävällisen Googlebotin lisäksi nettiä haravoi tuntematon määrä vihamielisiä botteja etsimässä haavoittuvaisia sivuja.

Yleisimmät julkaisujärjestelmät tunnetaan hyvin. Vaikka tunnettu aukko olisikin jo uusimmassa versiossa paikattu, netistä löytyy aina suuret määrät päivittämättömiä sivustoja odottamassa hyökkääjiä.

MITEN SUOJAUDUN? On tärkeää, että verkkosivuston eri osat päivitetään nopeasti uusiin versioihin.

Lisäosissa kannattaa suosia hyvämaiDIGIMAMA.FI | 27

neisia kehittäjiä, jotka päivittävät tiuhaan liitännäisiään.

Monet verkkosivuja tekevät yritykset tarjoavat asiakkailleen erilaisia tietoturvapaketteja, joissa he huolehtivat sivuston päivitysten testaamisesta ja asentamisesta. Mikäli oma osaaminen tai aika ei riitä sivuston ylläpitoon, kannattaakin tehdä sopimus asiansa osaavan tahon kanssa.

Mikäli vahinko sattuu, sen korjaaminen voi tulla kalliiksi. Helpoin tapa on usein palauttaa sivusto aikaisempaan versioon, mutta mikäli hyökkäystä ei huomata heti, voi sekin aiheuttaa ongelmia. Verkkosivuston palauttaminen ei myöskään kaikilla palveluntarjoajilla ole rutiniitoimenpide. ■

Muistilista 1. Huolehdi päivityksistä 2. Pidä varmuuskopiot ajan tasalla, tee suunnitelma ongelmien varalle 3. Luota tarvittaessa ammattilaiseen sivuston ylläpidossa LISÄTIETOJA LÖYDÄT ESIMERKIKSI VIESTINTÄVIRASTON SIVUILTA: bit.ly/1VMW693

YKSINKERTAISESTI PARAS TEKSTI: ANNA KORPI-KYYNY | KUVA: SANNA KOIVUSAARI

DigiMaMa ry:n logokilpailun voitti graafinen suunnittelija Jouni Prinkkilä.

Hän on mies, joka innostuu fonteista.

Kun MaMa ry ja Tietoalan ammattilaiset ERTO ry yhdistyivät, syntyi DigiMaMa ry ja tarve uudelle logolle. Sitä etsittiin logokilpailulla, jonka Jouni Prinkkilä hoksasi NonSordino-lehden takakannesta.

– Ryhdyin miettimään, miten saisin yhdistettyä kaksi hyvin erilaista logoa toisiinsa. Suunnitellessani tykkään aina yksinkertaistaa. Yleensä kiteytän idean yhteen sanaan ja visualisoin sen.

DigiMaMan logokisaan tuli 32 ehdotusta, joista Prinkkilän ehdotus paras.

– Oli lähellä, etten lähettänyt kisaan toista ehdotusta, mutta päätin vielä hioa sitä. Lopputulos on nimeltään Loiste, joka on ilmeeltään pehmeä ja valokylttimäinen.

Typografia on lähellä Prinkkilän sydäntä ja hän seuraakin aktiivisesti kirjasintyyppien kehittymistä, uusien fonttien suunnittelijoita ja kaivaa tietoa tuttujen fonttien historiasta. Haaveissa olisi joskus päästä tekemään isolle brändille oma kirjasintyyppisarja.

– Se pitäisi olla sellainen, joka kestäisi aikaa monta kymmentä vuotta. Se olisi unelmatyö, mutta sen eteen pitäisi tehdä paljon duunia.

Fontteja Prinkkilän tulee fiilisteltyä niin netissä kuin reissussakin.

– Viimeksi Chicagossa perhe joutui odottelemaan minua, kun jäin aina ihailemaan metroasemien vanhoja kylttejä, hän nauraa. ■

Kuka?

Jouni Prinkkilä Työ: Graafinen suunnittelija, OS/G MarCom ja OS/G Adaptive Harrastus: Pyöräily, kuntosali ja Newcastlen Valioliiga-joukkueen kannattaminen DIGIMAMA | 1-2016 | 28

SANNAN KEITTIÖSSÄ Vuoden vaihteessa tehdään lupauksia, aloitetaan tipaton tammikuu ja viime vuonna muistan kuulleeni ensimmäisen kerran vegaanihaasteesta, jossa Oikeutta eläimille ja Vegaaniliitto haastavat sinut kokeilemaan vegaanista kuukautta! He tarjoavat nettisivuillaan reseptejä, hyödyllistä tietoa ja voit tilata uutiskirjeen. Saat halutessasi tukihenkilön, vegaanituutorin, joka opastaa sinua ja vastaa kysymyksiisi. Itse en osallistunut haasteeseen, mutta siitä inspiroituneena kokeilin erilaisia vegaanisia reseptejä ja muun muassa suomalaisten klassikkoherkkua makaronilaatikkoa vegaanisena.

HERNEROUHEMAKARONILAATIKKO 2 dl kuoretonta hernerouhetta

(esim. Milletti) 3 dl kasvislientä +

2 dl vuokaa varten 400 g tummia makaroneja 2 rkl öljyä 2 sipulia 2 valkosipulin kynttä 1 tl balsamiviinietikkaa 100 g aurinkokuivattuja tomaatteja 1,5 tl savupaprikajauhetta 2 tl oreganoa 4 dl kaurakermaa 1 rkl vehnäjauhoja pussi tuoretta tai pieni pussi pakastettua pinaattia mustapippuria myllystä Aika noin 1 h 35 min Annoksia 4–6

Kuka?

Sanna Koivusaari DigiMaMa ry:n hallituksen jäsen

DIGIMAMA.FI | 29

Kaada hernerouheen päälle kiehuva kasvisliemi. Anna hautua noin puoli tuntia. Huuhtele turvonnut hernerouhe lävikössä, niin että vedestä tulee kirkasta.

Keitä makaronit samalla, kun hernerouhe kypsyy. Älä keitä niitä kypsiksi, jätä ne vähän koviksi, sillä ne kypsyvät vielä uunissa.

Hienonna sipulit ja aurinkokuivatut tomaatit. Kuumenna öljy paistinpannulla. Lisää sipulisilppu ja balsamiviinietikka ja kuullota pari minuuttia.

Sekoita joukkoon savupaprikajauhe, hernerouhe, aurinkokuivatut tomaatit, oregano, mustapippuri, pinaatti ja paista vielä muutama minuuutti.

Sekoita 2 dl kaurakermaa ja vehnäjauhot yhteen, yhdistä seos makaronien ja hernerouheseoksen kanssa ja levitä se uunivuokaan. Lisää vuokaan 2 dl kasvislientä ja pinnalle 2 dl kaurakermaa.

Paista noin 35 minuuttia 180-asteisessa uunissa. Koristele valmis ruoka halutessasi tuoreella rucolalla.

DIGIMAMA TIEDOTTAA

KUVAT: POND5

LÄHDE REISSUN PÄÄLLE LA 21.5.2016,

KEVÄINEN HELSINKI JA TUKHOLMA ODOTTAVAT SINUA! ENSIN HELSINKIIN KEVÄTKOKOUKSEEN LA 21.5. KLO 11 DigiMaMan kevätkokousreissuun kannattaa yhdistää keväisen Helsingin monipuoliset houkutukset vaikka taiteesta shoppailuun. DigiMaMa maksaa kevätkokoukseen osallistuville jäsenilleen edestakaiset matkat halvimman kulkuneuvon mukaan.

Kokous pidetään Ostrobotniassa, Museokatu 10, 2. krs. Aloitamme aamukahveilla klo 10.30. Kokouksen päätteeksi klo 13.00 tarjoaa DigiMaMa kokoukseen osallistujille lounaan. Tule kokoustamaan ja samalla tutustumaan MaMan ja Tietoalan ammattilaisten yhdistymisessä syntyneeseen DigiMaMaan.

KEVÄTKOKOUKSEN ESITYSLISTALLA ON SÄÄNTÖJEN MÄÄRÄÄMÄT ASIAT: -------------------------------06. Käsitellään MaMa ry:n toiminta-

kertomus vuodelta 2015 07. Käsitellään MaMa ry:n tuloslas kelma ja tase vuodelta 2015.

Käsitellään toiminnantarkastajien

lausunto.

08. Päätetään tilinpäätöksen

alijäämän/ylijäämän käytöstä.

09. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja

vastuuvapauden myöntäminen

hallitukselle ja muille tili- ja

vastuuvelvollisille.

10. Muut asiat 11. Ilmoitusasiat -----------------------------------------

ILMOITTAUDU VUOSIKOKOUKSEEN VIIMEISTÄÄN 11.5. OSOITTEESSA: DIGIMAMA.FI/KEVATKOKOUS-HELSINGISSA-TUKHOLMAAN

DIGIMAMA JÄRJESTÄÄ JÄSENETUNA PERHEPÄIVÄN HELSINGISSÄ LA 6.8.

Tervetuloa 6.8. Helsinkiin osallistumaan DigiMaMan järjestämään perhepäivään! Vietämme päivän Suomenlinnassa, missä ohjelmassa on mm. 6–13 v. lapsille seikkailukierros.

Lisää tietoa perhepäivästä tulee kevään aikana jäsenkirjeessä sekä myös nettisivuillamme.

TUKHOLMAN MATKALLE LA 21.5.–MA 23.5,

JONKA HKI–TUKHOLMA–HKI -OSUUDESTA DIGIMAMA SPONSOROI PUOLET JÄSENILLEEN. Kevätkokouksen jälkeen on mukava jatkaa Helsingistä kurkistamaan Tukholmaan. Mukaan voit ottaa avecin, joka luonnollisesti maksaa matkasta täyden hinnan. Jäsenille 50 % sponsorointi on jäsenetu.

Muun muassa näihin voit tutustua Tukholmassa omatoimisesti: Andy Warhol Artipelagossa ja sataman lähellä aina suosittu Fotografiska sekä Södermalmin piristävän monipuoliset korttelit.

Edullinen jäsenmatka Helsinki-Tukholma Viking Gabriellalla on vain 65 euroa/hytti (hyttiin 1-4 henkilöä).

Matka-aikataulu Viking Gabriellalla sekä muuta huomioitavaa: • La 21.5 kokoontuminen klo 16.30 Katajanokan Viking-terminaalilla

Helsinki–Tukholma klo 17.30–10.00 • Su 22.5 Tukholma–Helsinki klo 16.30–10.10

Kellonajat paikallista aikaa. Ruotsissa kello tunnin vähemmän.

• A-luokan Seaside Standard hytti (ikkunallinen hytti, ikkuna merelle päin)

hytti: 65 eur/hytti ns. koko hytti -hinta. Sama hinta riippumatta siitä onko

hytissä 1,2,3 vai 4 hlöä.

•

•

Kokoustila la 21.5 klo 19.30–20.30.

Yhteinen tervetuliaistilaisuus. DigiMaMa tarjoaa kaikille osallistujille (myös avec) yhden juoman.

Ateriat, etukäteen ostettuna 10 % edullisemmat kuin laivalta ostettuna • 33 eur/buffet illallinen/suunta • 10 eur/meriaamiainen/suunta

VARAUKSET JÄSENMATKALLE OSOITTEESSA

DIGIMAMA.FI/KEVATKOKOUS-HELSINGISSA-TUKHOLMAAN Vahvistuksen saatuasi maksa Tukholman matkasi ajoissa, viimeistään 20.4.2016 DigiMaMan tilille FI2680001101175918

DIGIMAMA | 1-2016 | 30

KUVITUS TIINA VALVE, 2016

KUVITUS TIINA VALVE, 2016

KUVITUS TIINA VALVE, 2016

KUVITUS TIINA VALVE, 2016

Ilahduta ystävää ja lähetä kortti