
6 minute read
Pirkko Mannola –valovoimainen kestotähti
Maanantai on Pirkko Mannolan kuntosalipäivä. Ennen salille lähtöä hän ehtii kuitenkin tehdä aamujumpan, touhuta kotinsa kauniissa puutarhassa ja antaa lehtihaastattelun. Vaikka päivä on sateisen harmaa, Mannolasta huokuva ilo, valo ja energia tuntuu tarttuvan kaikkiin hänen ympärillään.
Pirkko Mannola on hurmannut yleisöjä jo vuosikymmenten ajan. Vuonna 1958 Miss Suomeksi kruunattu Mannola on monipuolinen viihdetaiteilija, joka on vaikuttanut niin kotimaassa kuin kansainvälisillä areenoilla. Mannola tunnetaan lahjakkuutensa lisäksi terveellisistä ja aktiivisista elintavoistaan, ja hän onkin toiminut hyvinvoinnin ja liikunnan puolestapuhujana, muun muassa Kunnossa kaiken ikää -kampanjan keulakuvana. – Haluan olla positiivinen esimerkki siitä, että ikä ei ole este millekään. Jos sinulla ei ole liikuntarajoitetta tai sairautta, pystyt tekemään todella paljon oman terveyden ja kunnon eteen, Mannola sanoo.
Liikunta elämäntapana
Kuntosalilla käymisen 87-vuotias Mannola kertoo aloittaneensa vasta viime aikoina. Kotoakin löytyy pieni kuntosali. Mannolan puoliso Göran Stubb polkee kuntopyörää joka aamu, ja aamujumpan tekeminen kotona on pariskunnan yhteinen tapa. Intohimolajikseen Mannola mainitsee joogan, johon hän tutustui laulunopettajansa, joogan Suomeen tuoneen oopperalaulaja Ture Aran kautta. Nykyään Mannola käy joogaamassa espoolaisessa joogastudiossa, jonka iäkkäin asiakas hän arvioi olevansa. Mannola suosittelee jokaista liikkumaan itselleen sopivalla tavalla.
– Tee vaikka ihan vähän, kunhan teet jotain, hän sanoo. Liikkuvuus ja kehonhallinta ovat aina olleet iso osa Mannolan elämää. Hän muistelee, miten seisoi joskus päällään teatterin takahuoneessa ennen näytöksiä.
– Vuorosanat menevät siten paremmin päähän, hän nauraa.
Spagaattiin Mannola taipuu edelleen.
– Göran väittää, että käytän sitä keinona viedä huomio siitä, jos laulu on mennyt vähän huonosti. Kun heitän spagaatin, ihmiset eivät muista enää muuta, mutta sen ehdottomasti muistavat, hän vitsailee.
Kirkkaimpien tähtien joukossa
Mannolan ura esiintyvänä taiteilijana on ollut aktiivinen ja monipuolinen – ja kestävyyttä sekä hyvää kehonhallintaa vaativan työnkin vuoksi on pitänyt pysyä hyvässä kunnossa.
Musikaalit ovat olleet Mannolan uran fyysisimpiä haasteita. Hän mainitsee erityisesti Åbo Svenska Teaterin Hello Dolly -musikaalin sekä vuoden steppausharjoittelun vaatineen Helsingin Intimiteatterin Tytöt tyrskyissä Hän muistaa edelleen musikaalia varten harjoittelemansa marssi- ja valssistepin ja innostuu tanssimaan omassa keittiössään. Askeleet sujuvat vieläkin kuin vettä vain.
Mannolalle on jäänyt vahvasti mieleen myös Intimiteatterin Irma la Douce -musikaali, jonka tanssit olivat niin fyysisiä, että näyttelijöiden hengästymisen vuoksi laulut päätettiin soittaa nauhalta. Yhdessä esityksessä nauha menikin yllättäen poikki.
– Se oli kauhea tilanne, kun yleisö tajusi, että emme laulakaan suorana. Musikaalissa mukana ollut Seppo Kolehmainen meni yleisön eteen kertomaan savolaisia vitsejä siksi aikaa, että saimme nauhan kuntoon. Monet ihmiset ovat tulleet sanomaan myöhemmin, että he olivat paikalla silloin, kun nauha katkesi, Mannola nauraa. Musikaalien lisäksi monilahjakas Mannola on esiintynyt lukuisissa muissa näytelmissä ja elokuvissa sekä luonut uraa laulajana.
– Tarinani on kuin Liisan ihmemaassa, hän kuvailee. Hän tuntee olevansa etuoikeutettu, koska on saanut kokea elämänsä aikana niin monenlaista ja tehdä töitä suurten nimien, kuten Tauno Palon, Ansa Ikosen, Esko Salmisen, Vieno Kekkosen ja Lasse Pöystin kanssa – ja Mannola on ansainnut paik- kansa tähtien joukossa. Kansainvälinen läpimurto
Laulamisen Mannola kertoo aloittaneensa jo nuorena. – Lauloin jo koulussa. Muuten olinkin koulussa huono, ainoat hyvät numeroni olivat laulussa ja voimistelussa, hän sanoo. Mannola voitti kouluaikanaan kaksi kauppaloiden välistä henkistä laulukilpailua. Opettajien huomattua Mannolan lahjakkuuden he alkoivat kannustaa tätä laulamaan enemmän. Myöhemmin, kun Miss Suomi -kilpailussa, jonka Mannola voitti, kysyttiin harrastuksia, tämä kertoi laulaneensa jonkun verran. – Iskelmälaulu-ura sai alkunsa oikeastaan siitä, Mannola sanoo.
1960-luvun alussa Mannola matkusti Berliinin elokuvajuhlille edustamaan Suomea tähdittämänsä Kaks’ tavallista Lahtista -elokuvan kanssa. – Joku keksi laittaa minut laulamaan ison orkesterin säestämänä 25 000 ihmisen eteen. Lauloin siellä Dianan ja jännitti niin, etten tiedä, miten siitä selvisin. Todistettavasti olin kuitenkin paikalla, koska seisoin valokuvissa Cary Grantin vieressä, Mannola muistelee jännittävää hetkeä. Elokuvafestivaalin yleisön joukossa ollut kykyjenetsijä tuli tilaisuuden jälkeen esittäytymään Mannolalle ja kutsui hänet kuuluisan kapellimestari Werner Müllerin studiolle koelauluun. Hyvin menneen koe-esiintymisen seurauksena Mannolalle tarjottiin levytyssopimusta, joka käynnisti hänen kansainvälisen uransa. Hän esiintyi saksalaisten suuhun paremmin taipuvalla taiteilijanimellä Pirko Manola ja keikkaili seuraavina vuosina ahkerasti ympäri Länsi-Saksaa muun muassa Kurt Edelhagenin ja Hugo Strasserin orkestereiden kanssa. Mannola osallistui myös paikallisiin euroviisukarsintoihin duettona Wyn Hoopin kanssa kahdella kappaleella. He sijoittuivat karsinnoissa neljänneksi.
Pirkko Mannolan Saksassa edustama levymerkki oli hänen Suomen levy-yhtiönsä kilpailija, minkä vuoksi saksankielisiä levyjä ei julkaistu koskaan Suomessa. Niistä on kuitenkin tehty suomenkielisiä käännöksiä.
– Toin esimerkiksi Saksassa paljon soitetun Bam-SchiBamin taustanauhat Suomeen, ja se levytettiin täällä nimellä Maailman paras levy, Mannola kertoo.
Vivahteikas ura viihteen huipulla
Maailmanvalloitus ei jäänyt Suomeen ja Saksaan, vaan Göteborgin Lisebergsteaternissa 303 kertaa esitetty Tyttö sopassa, jonka päärooliin Mannola kutsuttiin, oli jättimenestys ja vieraili myös kuukauden ajan Oslossa. Esitys tuotiin lopulta Suomeenkin, jossa Mannola näytteli sen Turun ruotsalaisessa teatterissa Leif Wagerin kanssa silloisen puolisonsa Åke Lindmanin ohjauksessa, ja sitten Intimiteatterissa vastanäyttelijänään Tommi Rinne. Kaiken kaikkiaan näytelmää esitettiin Mannolan tähdittämänä yli 600 kertaa.
– Se oli hauska komedia, ihmiset nauroivat aina katketakseen. Näytelmä oli myös hyvin fyysinen, yhdessä esityksessä mursin kylkiluuni lyötyäni sen kaiteeseen hyppimiskohtauksessa, Mannola kertoo.
Tyttö sopassa -näytelmän huikea menestys on vain yksi esimerkki Pirkko Mannolan poikkeuksellisen monipuolisesta urasta. Hän on esiintynyt yli 30 elokuvassa, lukuisissa teatteriprodukti- oissa ja levyttänyt kymmeniä kappaleita, jotka ovat jättäneet jälkensä suomalaiseen kulttuuriin.
Taiteen voima kantaa läpi elämän
Tähden valovoima ei ole vuosien myötä vähentynyt, ja Mannola jatkaa edelleen hyvinvoinnin edistämistä jakamalla positiivista energiaa ja tarinoita vaiherikkaasta elämästään.
– Käymme haitaristi Pekka Pentikäisen kanssa puhumassa ja esiintymässä senioreille.
Kerron hauskoja juttuja omasta elämästä ja laulan Pekan säestyksellä vanhoja iskelmiä. Jos huomaan, että yleisö on ollut paikoillaan liian pitkään, vedän vähän jotain jumppaa, Mannola kertoo. Mannolan mielestä musiikilla on valtava merkitys ikäihmisten hyvinvoinnille.
Hän kertoo eräästä esiintymisestään hoivakodissa, jossa muistisairas asukas ei ollut hoitajien mukaan puhunut pitkään aikaan. Mannolan alettua laulaa Sulle salaisuuden kertoa mä voisin, vanhuksen huulet olivat alkaneet liikkua sanojen mukaan.
– Niin valtava terapeuttinen vaikutus musiikilla on. Se palauttaa muistisairaalle jotain tärkeää, Mannola sanoo.
Hän muistuttaa, että fyysi- sen kunnon ylläpidon lisäksi myös henkisestä hyvinvoinnista on tärkeää huolehtia, ja taide voi toimia tässä vahvistavana voimana. – Kaikki taide antaa paitsi energiaa, myös paljon mietittävää ja ajateltavaa. Jos käyt vaikka katsomassa teatteriesityksen, se nostaa sinut pitkäksi aikaa ihan uudelle levelille. Sellaisia elämyksiä ei muualta saa, Mannola kuvaa.
Musiikilla on valtava terapeuttinen vaikutus, se palauttaa muistisairaalle jotain tärkeää.
Vaikka Mannolalla on ollut jo vuosikymmenten ajan merkittävä rooli näiden taideelämysten luojana, asioiden nopea kulku on päässyt elämän varrella monesti yllättämään hänet. Ensimmäiseen teatteripäärooliinsa hänet pyydettiin ilman koe-esiintymistä, iskelmästudioon ilman koelauluja, ja ensimmäisen elokuvansa kuvauspaikalle hän päätyi suoraan Toivo Särkän soitettua ja pyydettyä Mannolaa mukaan.

– En koskaan hakeutunut mihinkään, vaan minua pyydettiin. Kaikki tapahtui aina niin nopeasti, hän sanoo. Puoliso Göran Stubb kuitenkin muistuttaa, että kaikki ei ole tapahtunut aivan yhtä nopeasti – heidän yhteinen tarinansa sai alkunsa vasta yli puoli vuosisataa ensimmäisen treffikutsun jälkeen.
– Minä pyysin Pirkkoa ulos ensimmäisen kerran jo 60 vuotta sitten, ja silloin hän vastasi, että täytyy fundeerata vähän, Stubb kertoo. – 60 vuotta myöhemmin vastasin, että voisin minä lähteä, Mannola nauraa.
Kirjoittaja: Mari NeuvonenKuvat: Siiri Niemi