SSEY Kuulumisia 1/2015 by Mainoset

Kuulumisia Jäsenlehti 1/2015 HALLITUS Puheenjohtaja Sini Ketonummi puh. 044 2636 422 sini.ketonummi@gmail.com

Jäsenmaksut 2015 Jäseneksi voit liittyä verkkosivuillamme www.ssey.fi Nuorisojäsen (alle 15 v.) 15€

Kansikuva: Sponsored by Mainoset (kuvapankki)

Varapuheenjohtaja ja kenttätoiminta Katja Säkkinen puh. 040 5661 204 katjamhs@gmail.com

Ilmestyminen ja jakelu: Lehti lähetetään jäsenille kaksi kertaa vuodessa. Jäsenlehden löydät myös SSEY:n kotisivuilta www.ssey.fi

Hallintosihteeri Hennamari Lotsari puh. 040 5784 501 hennamari.lotsari@sskky.fi

Kuulumisia-jäsenlehteen ovat tervetulleita aihepiiriin sopivat artikkelit ja kuvat. Lähetettyjä juttuja ei palauteta eikä toimitus vastaa julkaisemattomasta materiaalista.

Jäsensihteeri Taina Rautarinta puh. 040 7374 642 taina.rautarinta@gmail.com jasensihteeri.ssey@gmail.com

Julkaisija: Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry Päätoimittaja: Sini Ketonummi Artikkelit: Hanna Neuvonen Ulkoasu, taitto ja ilmoitukset: Minna Lahti, Mainoset

Kirjoitukset, kuvat, ilmoitukset ja muu aineisto: ssey.kuulumisia@gmail.com

Sisältö

03 04 06 10 16 19

Puheenjohtajan terveiset Puuharyhmän uutiset Lukijan toive: Pieni eläin - Iso vastuu Beethovenin pentujen tarina Lemmikkinä kana SSEY Kirpputori

Tiedotussihteeri Minna Lahti puh. 040 9308 820 minnalahti1@gmail.com Kirpputoritoiminta Pirkko Villman puh. 050 3415 461 villmanpirkko@gmail.com Puuharyhmätoiminta Elina Lindström puh. 044 5372 335 pippuri_82@hotmail.com MUUT ASIAT Kotisivujen päivitys Tiia Weckman puh. 045 1256 775 tiia.weckman@hotmail.com Muut tärkeät yhteystiedot löytyvät yhdistyksen kotisivujen kautta: www.ssey.fi

HUOM! Kaikki hallituksen jäsenet käyvät omassa palkkatyössään tämän toiminnan ohella, eivätkä aina ole puhelimella tavoiteltavissa. Siis kärsivällisyyttä.

Aikuinen 25€ Perheenjäsen 15€ Ainaisjäsenyys 250€ Myös sinä voit tukea toimintaamme jäsenmaksullasi. Liittymällä Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistyksen jäseneksi lisäät eläinten hyvinvoinnin painoarvoa yhteiskunnassamme ja olet mukana eläinsuojelutyössä. Yhdistys tekee työtä eläinten hyväksi jäsenmaksujen ja lahjoitusten turvin. Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistyksessä on noin 300 jäsentä. Kiitos tuestasi ja tervetuloa mukaan! Osoitteenmuutokset Muistathan ilmoittaa aina osoitteenmuutokset ja muutkin muutokset yhteystiedoissasi meille! Näin sinulle tulee katkeamattomasti SEY:n Eläinten Ystävä -lehti ja SSEY:n Kuulumisia -jäsenlehti. Jos sinulla on sähköpostiosoite, voimme mielellämme lähettää Kuulumisia-jäsenlehden sitä kautta. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin. Voit ilmoittaa osoitteenmuutokset sähköpostitse: jäsensihteeri.ssey@gmail.com

Puheenjohtajan terveiset Hyvät lukijamme, Kevät tuntuu lähteneen mukavasti käyntiin ja olemme saaneet nauttia suhteellisen lauhasta, mutta lumisesta talvesta. Syyskokouksessa oli mukavasti jäsenistöä paikalla – ensimmäistä kertaa olivat kaikki hallituspaikat samaan aikaan vaihdossa, ja hallituksen vahvistuksiin tuli kolme uutta jäsentä. Kiitän jäsenistöä jälleen luottamuksesta tälle puheenjohtajuuskaudelle. SSEY:llä on tälle vuodelle tavoitteina selkeyttää ja nykyaikaistaa toimintaansa, tarkoituksenaan tulla lähemmäs jäseniä ja tavoitettavammaksi alueemme ihmisille yleisesti. Jäsenlehden uudistus oli iso askel erityisesti jäsenyhteyksien ylläpidossa, mutta myös nettisivut uudistuvat kevään aikana ja yritämme nostaa facebook-aktiivisuutta ajankohtaisissa asioissa. Huomaathan kutsun sääntömääräiseen kevätkokoukseen! Kokouksen ohella kuulemme mielellämme jäsenien toiveita tapahtumista ja aiheista lehteen, mistä olisit kiinnostunut kuulemaan. Kevääksi on odotettavissa perinteisiä tapahtumia kuten hautausmaan siivoustalkoot, mutta myös uutta, kuten tutustumisretki Tuulispäähän ja iso eläintapahtuma yhteistyössä kauppakeskus Plazan ja monen muun tahon kanssa. Aurinkoista kevään jatkoa!

Sini Sini Ketonummi Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry:n puheenjohtaja

Tule mukaan toimintaan! Haluatko mukaan SSEY:n toimintaan? Aktiivisia ja innokkaita avustajia kenttätoimintaan ja erilaisiin tempauksiin sekä yleisötilaisuuksiin tarvitaan aina. Pienillä teoilla on suuri merkitys! Tekemällä voit vaikuttaa. Lue lisää kotisivuiltamme osoitteesta www.ssey.fi Voit ilmoittautua avustajaksi kenelle vain hallituksen jäsenelle. Yhtetiedot löydät tämän lehden sivulta 2. Tervetuloa joukkoon mukaan!

Kauppakeskus Plaza, (02) 777 6400 Vilhonkatu 8, 24130 Salo

ma-pe 9-20|la 8-18|su 12-16 Kuusjoen sivuapteekkimme palvelee osoitteessa Ylikulmantie 250, 25330 Kuusjoki ma-ke 9.00-16.30|to 9.00-17.00|pe 9.00-16.30 www.salonvanhaapteekki.ﬁ Olemme myös facebookissa.

Monipuolinen valikoima tuotteita lemmikkien terveyden ja sairauden hoitoon. Meiltä bonusta itsehoitotuotteista. Ei koske lääkkeitä.

Puuharyhmän uutiset MENNEITÄ TAPAHTUMIA 2014-2015 FUN & HOBBY 24.1.2015 PLAZA SSEY:llä oli Plazan yhdistysten ja harrastajien esittelytapahtumassa lasten piirustuspiste sekä pieni tietovisa koirista ja kissoista. Esittelypisteellä oli myös kissa ja koira rapsuteltavana. JOULUMYYJÄISET JA JOULUTASSU KERÄYSPÄIVÄ PLAZA 14.12. SSEY:llä oli Plazan joulumyyjäisissä tuotemyynnin lisäksi perinteiset arpajaiset sekä Joulutassu-keräyspiste. JOULUTASSU KERÄYSPÄIVÄ 13.12. PRISMA SSEY järjesti Joulutassu keräyspäivän Halikon Prismassa vapaaehtoisten aktiivien voimin. Lahjoituksia tuli päivän aikana todella mukavasti, joten iso kiitos kaikille! Joulutassu keräyspisteitä oli joulukuussa myös Kuninkaantien Eläinklinikalla ja EHYT-Outletissa, Salon Mustissa ja Mirrissä, PetPoint Salossa, Animagi Salossa, Lemmikkiliike HurMurissa sekä Salon Koirahallissa. HYVÄNMIELENTORI 30.11. SSEY:llä oli perinteisesti oma myyntikoju Hyvänmielentorilla marraskuussa. KISSAPÄIVÄ EHYT, SSEY BUFFET 25.10. SSEY järjesti buffetin EHYT Outletissa kissapäivänä. MATCH SHOW PLAZA 14.9. SSEY järjesti kauppakeskus Plazan synttäriviikolla Plazan kattotasanteella koirien leikkimielisen näyttelyn, jonne osallistui mukavasti koiria (89 koirakkoa). Oheistoimintana SSEY:llä oli perinteinen buffet, arpajaiset ja oma tuotemyynti. Tämän lisäksi järjestettiin koirille ja omistajille yhteistä tekemistä; puuharata, makkaransyöntikisa ja valokuvausta. Paras pukeutuja valittiin myös! Tapahtuman juonsi Tanja Karpela.

Puuharyhmän uutiset TULEVIA TAPAHTUMIA 2015

TUTUSTUMISRETKI ELÄINSUOJELUKESKUS TUULISPÄÄHÄN Suunnitteillä on tutustumisretki Eläinsuojelukeskus Tuulispäähän Somerolle. Yksityiskohtia hiotaan vielä, joten seuraathan kotisivujamme! Mikä on Eläinsuojelukeskus Tuulispää? Tutustu Tuulispään toimintaan netissä: www.tuulispaa.org

SSEY osallistuu/järjestää/toimii yhteistyössä

ELÄINYSTÄVÄN LAUANTAI 4.4.2015 PLAZA Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistys ja Suomen Koirien Turvakoti ry järjestävät yhteistyössä Plazan kanssa hyväntekeväisyystapahtuman kauppakeskuksessa pääsiäislauantaina klo 11-14. Tapahtumaan osallistuu em. mainittujen yhdistyksen lisäksi moni muu taho. Päivän tarkoituksena on välittää tietoa mm. eläinten hyväksi toimivien tahojen toiminnasta, eläinten hyvinvoinnin edistämisestä ja eläinten adoption mahdollisuuksista sekä esitellä kotia etsiviä lemmikkejä.

.a. i n r a k a s l E h i er o j a !

Ajanvaraus 045

319 8311

Salon uimahalli, 1. krs., Anistenkatu 6, 24100 Salo

KEVÄÄN MATCH SHOW SSEY järjestää perinteisen koirien leikkimielisen näyttelyn eli mätsärin keväällä. Mätsäriin ovat tervetulleita kaikki koirat rotuun, roduttomuuteen tai ikään katsomatta. Lisätietoa tulossa, joten seuraathan kotisivujamme! TALKOOT PEPPURSUON PIENELÄINHAUTAUSMAALLA Siivoamme yhdessä pieneläinhautausmaata kevään kunniaksi. Toivomme vapaaehtoisia siivoajia runsain joukoin apuun! Tarkka päivä ilmoitetaan lähempänä ajankohtaa. Seuraathan kotisivujamme. SSEY VUOHENSAARI PIKNIK Suunnittelun alla on kaikille SSEY:n jäsenille avoin piknik-retki Vuohensaareen. Piknikillä sinulla on mahdollisuus tutustua yhdistyksen hallitukseen ja muihin jäseniin sekä kuulla lisää mm. kenttätoiminnasta. Seuraathan kotisivujamme niin kuulet lisää! MATCH SHOW PLAZA SSEY järjestää yhteistyössä Plazan kanssa koirien leikkimiselisen näyttelyn kauppakeskuksen kattotasanteella syyskuussa. Lisätietoa tulossa lähempänä tapahtumaa.

Koirankoulutusta ammattitaidolla Koulutus perustuu uusimpaan tutkittuun tietoon. Koira oppii ilosta ja innosta, mikä on tutkitusti tehokas koulutustapa ja tärkeä osa koiran tasapainoista ja onnellista elämää. Tarjoamme käytösklinikan, kursseja sekä yksityisopetusta. Tutustu tarkemmin palveluihimme osoitteessa: www.kaer.fi.

Yksilöllistä ja ylellistä hoivaa koirallesi - ammattitaidolla ja lämmöllä! Kodikas, lämminhenkinen ja häkitön koirahoitola, jossa henkilökunta on koulutettu. Koirasi saa leikkiä ja temmeltää vapaana!

KA E R OY

Koiran koulutus- ja hoitolapalvelut 0466 000 444|info@kaer.fi| Huhdintie 154, Perniö www.kaer.fi

TEKSTI JA KUVAT SSEY / HANNA NEUVONEN

Lukijan toive SSEY ottaa mielellään toiveita vastaan siitä, minkälaisia juttuja haluaisit jäsenlehdestä jatkossa lukea. Voit kertoa toiveistasi SSEY:n Facebook- sivuilla tai ottamalla yhteyttä Kuulumisia jäsenlehteen sähköpostitse ssey.kuulumisia@gmail.com. Voit myös itse kirjoittaa jutun mielestäsi tärkeästä eläinten hyvinvointiin liittyvästä tai muusta ajankohtaisesta asiasta. Jutun ja mahdolliset kuvat voit lähettää sähköpostitse osoitteeseen ssey.kuulumisia@gmail.com. Muistathan liittää viestiisi myös yhteystietosi (nimi, osoite, puhelin ja sähköposti) ja mainita samalla, jos et halua nimeäsi julkaistavan tarinan yhteydessä. Kirjoittajan yhteystietoja ei julkaista lehdessä tai missään tiedotusforumissa ilman kirjoittajan suostumusta. Mainitsethan myös, mikäli et halua kuvia julkaistavan SSEY:n kotisivuilla tai tiedotteissa. Kuvia ei käytetä tai julkaista missään muualla.

Pieni eläin -

ISO VASTUU

Monessa perheessä keskustellaan lemmikeistä ja niiden hankkimisesta. Omaa lemmikkiä kaipaavalle lapselle harkitaan erilaisia vaihtoehtoja ja pohditaan yhdessä vastuuasioita. Monesti koiran koetaan olevan liian suuritöinen lapselle, joten perheeseen päädytään hankkimaan pienempi lemmikki, kuten kani, marsu tai muu jyrsijä. On kuitenkin muistettava, että pienenkin eläimen hankinta on aina suuri vastuu - niin lapselle kuin vanhemmallekin. Pieniä lemmikkejä hankittaessa olisi syytä muistaa muutama perusasia. Vaikka eläimet ovatkin kooltaan pieniä, nekin kuitenkin vaativat osaltaan oikeanlaista hoitoa sekä seuraa. Lemmikki on ruokittava joka päivä, ja juomavesi on vaihdettava säännöllisesti

puhtaaseen. Jyrsijän asumus on säännöllisesti siivottava ja vaihdettava likaiset purut puhtaisiin, huvitti tai ei - ja silloinkin, kun on muuta tekemistä. Jos lemmikki sairastuu, myös jyrsijä on vietävä eläinlääkäriin ja se yleensä maksaa enemmän kuin eläimen hankkiminen. Pienten jyrsijöiden elinikä voi olla alhainen. Kun perheeseen hankitaan uusi jäsen, on tämäkin syytä ottaa huomioon. Rotat ja hamsterit elävät yleensä muutaman vuoden,+ kun taas kani tai marsu elää 8-10 vuotta. Pieneenkin eläimeen voi kiintyä syvästi ja se voi olla omistajalleen suuri ilon lähde. Usein kuulee jyrsijöiden olevan tylsiä lemmikkejä, mutta tuolloin syynä on yleensä se, ettei eläin pääse toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistä. Ehkäpä se joutuu olemaan yksin pienessä häkissä, missä sillä ei

ole juurikaan tekemistä. Jyrsijöille on kuitenkin mahdollista hankkia myös suuria häkkejä, joihin voi rakentaa pienellä mielikuvituksella erilaisia kiipeily- ja hyppyratoja sekä tunneli- ja kaivuumahdollisuuksia. Mitä monipuolisemmat mahdollisuudet eläimellä on toteuttaa itseään - sitä enemmän siitä on iloa myös omistajalle. Tutkimuksissa on tullut ilmi, ettei eläimen koolla ole merkitystä sen suhteen, millaisia tuntemuksia se kokee. Marsun tai hamsterin ilot ja surut ovat aivan yhtä suuria kuin koiran tai hevosen. Viihtyisän ympäristön järjestäminen pienelle lemmikille on siis aivan yhtä suuri vastuu kuin suurenkin eläimen kohdalla.

Kuvassa Ville-marsu ja belgianjättikani Unelma Anelma Andersson.

INFOPÄHKINÄ KANISTA:

INFOPÄHKINÄ MARSUSTA:

Kani on suosittu lemmikki, mutta samalla vaativa. Se tarvitsee paljon tilaa, seuraa ja oikeantyyppistä ruokaa. Koska kani on runsaasti loikkiva eläin, sitä ei voi pitää vain häkissä. Seurallisena eläimenä se haluaa olla siellä missä muukin perhe. Hyvällä hoidolla kanit voivat elää jopa 5-10 vuotiaiksi ja niidenkin ulkonäkö ja koko vaihtelee paljon. Tästä syystä omistajan on syytä hankkia runsaasti tietoa rotujen erikoisominaisuuksista ennen hankintaa. Laumaeläimenä kanilla tulee aina olla toveri seurananaan, mutta yhteiselo ei aina ole mutkatonta.

Marsu on laumaeläin, jota ei saisi pitää yksin. Parhaiten keskenään toimeen tulevat naaraat tai kastroitu uros naaraiden kanssa. Se kiintyy syvästi laumaansa ja voi tehdä niin myös omistajaansa kohtaan. Marsu tunnetaan helppona ja kilttinä lemmikkinä, mutta toisaalta se voi joutua lasten kokemattomissa käsissä kaltoin kohdelluksi. Marsu on herkkä eläin ja sen lajityypilliseen käyttäytymiseen on syytä perusteellisesti tutustua jo ennen ostopäätöstä. Arkana ja herkkänä eläimenä marsu helposti kököttää paikallaan, vaikka olisi todellisuudessa pelokas. Sen sijaan hyvin hoidettuna marsu on tyyni ja reipaskin. Marsut myös ääntelevät paljon: ne narskuttavat ja kujertavat. Marsu on suhteellisen pitkäikäinen, se elää noin 5-8 vuotta. Ulkonäöltään marsut vaihtelevat paljon ja tietoa netistä ja eläinkaupoista saa paljon.

Parhaiten keskenään toimeen tulevat naaras ja leikattu uros, leikatut uros ja naaras tai jo yhdessä kasvaneet kaksi naarasta. Yleensä kanit pitävät toistensa läheisyydestä ja omistajan silittelyistä. Herkkänä eläimenä kani pelästyy helposti nopeita liikkeitä, kovia ääniä tai uhkaavia varjoja. Kun sillä on hyvä olo, se saattaa hyristä hiljaa, ojentaa takajalkansa ja ottaa rennon asennon. Leikkiessään se pyrähtelee ja kääntyilee jopa ilmassa.

Lemmikkisi hyvinvointiin!

Eläinystävän kauppa Ruuat, herkut ja tarvikkeet koirille, kissoille, kaloille, jyrsijöille, matelijoille, hevosille sekä ratsastajille.

ELINYMPÄRISTÖ: Marsut ja kanit vaativat ison häkin, jossa ne voivat turvallisesti asustaa. Eläinkaupoissa myytävät häkit ovat usein liian pieniä, joten nyrkkisääntönä voisi sanoa, että mitä isompi häkki/ aitaus sen parempi. Häkin lisäksi tarvitset muitakin varusteita: pesälaatikon/mökkejä, joiden alle eläin pääsee suojaan sekä kuivikkeita tai pissalaatikon, ruokakupin, juomapullon ja virikkeitä. Marsu ja kani ovat kasvissyöjiä ja syövät paljon kuitupitoista ruokaa. Kuiva heinä, täysrehupelletit tai siemenseokset, tuoreruoka, vihannekset, juurekset ja hedelmät muodostavat niiden ruokavalion selkärangan. Herkkuina silloin tällöin voi antaa kuivattuja hedelmiä, rusinoita, banaania tai mansikkaa tai kaupasta ostettavia herkkutankoja. Kanin hampaista on pidettävä huolta tarjoamalla sille nakerrettavaa, kuten lehtipuiden oksia tai kuivaa leipää.

Lisätietoja ja lähteitä: Salon Akvaarioliike Oy

Vilhonkatu 11-13, p. 02-731 6950 ark. 10.00-17.30, la 9.00-14.00

www.salonakvaario.ﬁ

Suomen Marsuyhdistys ry Suomen Kani- ja Jyrsijäliitto ry Suomen Kaniyhdistys ry

Kutsu yhdistyksen kevätkokoukseen Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry:n

KEVÄTKoKouS

tiistaina 31.3. klo 18, Salon kaupunginkirjasto, Laurin Sali osoite: Vilhonkatu 2, 24100 Salo

Kevätkokouksessa käsiteltävät asiat: toimintakertomus, esitellään ja vahvistetaan tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto sekä vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Kokoukseen ovat tervetulleita kaikki yhdistyksen toiminnasta ja siihen osallistumisesta kiinnostuneet! Tervetuloa! Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry:n hallitus

Lemmikkieläimille

pieneläinpäivystys

Muistathan, että Turun, Salon, Someron sekä Liedon, Raision ja Uudenmaankaupungin yhteistoiminta-alueiden lemmikkieläimille tarkoitetun pieneläinpäivystyksen numero on

LUONNOLLISESTI suomalaisille hiuksille Lumo tuotteet on kehitetty ja valmistettu Suomessa. Luonnosta saatavat tehoaineet ravitsevat suomalaista hiusta. Mitään tuotesarjan tuotteita ei ole testattu eläinkokein eikä niissä ole eläinperäisiä raaka-aineita.

0600 124 44

Päivystysnumero kertoo päivystävän klinikan Pieneläinten hätäpäivystys: Pieneläinklinikka Tuhatjalka, Läntinen Pitkäkatu 17, Turku www. tuhatjalka.fi Vaihtoehtoinen päivystävä lääkäriasema (ei 24h): Turun Eläinsairaala, Telekatu 14, 20360 Turku www.turunelainsairaala.fi

Kauppakeskus Linjuri (2. krs.), Salo Puh. 010 327 2034 Palvelemme ma-pe 9-18, la 9-16 www.hairlekiini.fi

TEKSTI JA KUVAT SSEY / SINI KETONUMMI

SSEY kenttätoiminta

”Beethovenin pentujen”

tarina

Haluatko auttaa? Lue lisää kenttätoiminnan auttamisesta tämän lehden sivulta 13.

Marraskuisena tiistai-iltana puhelimeni soi töissä. Tuli tieto, että neljä koiranpentua oli jäänyt orvoiksi. Emo, bernhardinkoira, oli menehtynyt pentujen ollessa vain neljän päivän ikäisiä. Alku ei pennuilla ollut millään muotoa paras mahdollinen, eivätkä lähtöpaikassaan olisi selvinneet edes seuraavaan päivään. Hetkeäkään epäröimättä ilmoitin kotini olevan avoin. Annetaan pennuille mahdollisuus! Emo oli antanut pennuilleen kaikkensa. Onneksi koti tajusi pentujen parhaan ja luovutti pennut vapaaehtoisesti SSEY:lle. Salosta löytyi yksi varaemo, jota lähdettiin heti kokeilemaan, mutta koira ei hyväksynyt vieraita pentuja. Muutamia tunteja puhelusta oli hoiteissani jo nuo voipaketin kokoiset nyytit, joiden ainoa toivo tuntui nyt olevan minä. Muutamassa tunnissa minun oli muutettava koko elämäni seuraavaksi kahdeksi kuukaudeksi. Työni on onneksi tarvittaessa joustava, asun ihan työpaikan vieressä ja minulla oli vielä talvilomaakin pitämättä. Ihme kyllä sain kaiken loppujen lopuksi sovitettua.

Nimesin pentueen Ä-pentueeksi. Pennuista kaksi oli poikia, Arto ja Unto, sekä kaksi tyttöä, Aino ja Sinikka. Pennut nimesin edesmenneiden isovanhempieni mukaan. Pentujen emo tosiaan oli bernhardinkoira, isästä ei ollut tietoa. Pentujen kasvaessa saksanpaimenkoira-tyyppinen isäehdokas vaikutti todennäköisimmältä. Ensimmäinen viikko syötiin kahdeksan kertaa vuorokaudessa eli kolmen tunnin välein. Kun otetaan huomioon, että maidon keitto/jäähdytys, syöttö, pisutus/kakitus ja lopuksi pullojen pesu vei aikaa yhteensä 1,5 tuntia, jäi uniaikaa väliin vain toiset 1,5 tuntia. Pientä univajetta siis havaittavissa! Toisella viikolla helpotti jo hieman, kun ruokailuja oli seitsemän ja myöhemmin noin kahden viikon ikäisinä kuusi kertaa päivässä. Sain onneksi apua siskoltani, joka kävi muutaman kerran viikossa yökylässä, että sain hieman pidempää unijaksoa itselleni. Alussa maitoa kului noin 50 ml joka ruokailu. Paino nousi kaikilla hyvin, ohjekirjan mukaiset 10% päivässä. Viikon kuluttua painot oli jo tuplattu! Äidinmaidon korviketta kului yhteensä 6,5 kg. Ensimmäiset kaksi viikkoa olivat stressaavimmat. Välillä huomasin,

että olin jopa unhoittanut huolehtia omasta ruokailustani ja nesteiden saannistani, kun vauvojen ohella hoidin kodin, omat koirat ja talouden. Vaikka kuinka yritin alkuajan ajatella, että jos joku menehtyy, on se ”luonnonvalinta”, ”kaikki voitu on tehty”, niin huoli ja stressi olivat silti valtavat. Yleensä pentueet ovat aina hyvin suunniteltu, jolloin pentujen tuloon on aikaa valmistautua henkisesti ja konkreettisesti. Lisäksi myös pentueen emo on aina paikalla hoitamassa valtaosan ajasta pentujaan. Nyt päässä pyöri, mites tämä olikaan, mitä tarvitsee muistaa, ei kai mitään ole unohtunut… Alkutaipaleella lämpö oli ollut puutteellista, joten oli huolehdittava erityisesti ympäristön lämpötilasta ja seurattava pentujen omaa lämpöä. Lisäksi piti pitää huolta, että jokainen syö reippaasti oman osuuteensa ja tavara myös tulisi ulos normaalisti. Koko vartalon iltapesut tehtiin joka ilta, myös petivaatteita pestiin alkupäivistä lähtien jo joka toinen päivä. Aika pian pentujen kasvaessa myös pisun määrä kasvoi, ja siitä seurauksena pyykkivuori! Pahimpina aikoina pyykkiä syntyi 3 koneellista päivässä.

Ensimmäinen matolääke annettiin 2 viikon iässä. Siitä huolimatta kaksi päivää ennen seuraavan alkua tuli ulosteessa suolinkaisia - emo tuskin siis oli madotettu lainkaan kantoaikana. Tästä seurasi siis koko talon eläimille kahden viikon Axilur-kuuri, kaikkien kodintekstiilien pesu (mm. matot ja verhot) sekä sohvien höyrytys. Tuon kahden viikon ajan petivaatteiden vaihto oli tiuhaa, siivous intensiivistä ja pesukone pyöri päivässä taukoamatta. Osan pyykistä vein jopa äidin pesukoneeseen, kun oma viemärikin tuntui tukkeutuvan vetokyvyiltään. Kuurin päättyessä tutkittu kakkanäyte oli puhdas, joten sai huokaista helpotuksesta. Neljän viikon iässä pennuilla oli jo sen verran kokoa ja menemisenmeininkiä, että he muuttivat äidin sängyn vierestä omaan huoneeseen. Pentuetarkastuksessa, kuten kaikilla lääkärikäynneillä, jokainen pentu näytti ja kuulosti hyvältä. Pennuille laitettiin sirut ja ensimmäisen rokotuksen orvoille pystyi antamaan jo kuuden viikon iässä. Tässä vaiheessa olin jo kuvitellut kaikkien selviävän ja jatkavan omiin koteihinsa. Kuitenkin päivää ennen seitsemän viikon ikää alkoi Unto mennä huonoksi nopeasti. Ääritoimenpiteistä

ja useasta lääkärikäynnistä huolimatta menehtyi Unto kuitenkin muutaman vuorokauden kuluttua… Syy ei ollut tiedossa. Suru, pelko ja epävarmuus olivat kauheita. Eläinlääkäri Jerina Wallius teki ruumiinavauksen vielä myöhään sunnuntai-iltana, pelkäsin niin toisten puolesta! Menehtyminen johtui kuitenkin maksan ja selkäytimen vaillinaisesti toiminnasta alunalkain, jotka aiheuttivat yleistulehduksen tapaisen tilan. Unto-poika ei siis enää vaihtanut kodistaan pois, hän jäi tänne. Nyt kun kirjoitan tätä ja mietin tapahtunutta taas uudestaan, tulee kyyneleet vääjäämättä silmiini. Ihmisten välinpitämättömyys elävien olentojen kustannuksella, pennuilla rahastus terveydestä piittaamatta, hoitamatta jättäminen, ravinnonpuute... suru saa vihasta helposti liian hyvän liittolaisen. Välillä mietin, että olen liian herkkä olemaan toiminnassa mukana, mutta haluan auttaa ja se ajatus vie eteenpäin. Toisilta pennuilta tarkastettiin verikokeella maksa-arvot ja kaikki oli onneksi hyvin! Kotiuttamista päätettiin kuitenkin siirtää viikolla, että lapset vahvistuvat vielä. Arton, Sinikan ja Ainon perheet kävivät useamman kerran

Haluatko auttaa? Sijaiskotitoiminta toisin sanoen eläimen väliaikaisena kotina toimiminen Kaikki eläinsuojeluyhdistyksen kotia etsivät eläimet ovat sijaiskodeissa, koska yhdistyksellä ei ole tiloja, missä eläimiä voisi pitää odottamassa sitä oikeaa omistajaa. Varsinkin kissoille tarvitaan tilapäishoitopaikkoja!

tapaamassa uutta perheenjäsentä, ja tuoksuliinoja vaihdettiin kotiutumisten helpottamiseksi. Kotiinlähdön hetkellä pennuilla oli kokoa 10 kg hujakoilla, energiaa normaaliin pentumaiseen tapaan. Loppumetreillä pennut kuluttivat päivässä 3 kg lihaa, seassa nappulat... pisineksien määrä oli myös tähän verrannollinen  Jokainen pentu on nyt loppuelämän kodeissaan. Perheet ovat kullekin persoonalle juuri sopivat ja saan ilolla seurata lähes päivittäin heidän edesottamuksiaan. Niin suuren jäljen jättivät minun sydämeen. Omia lapsia ei minulla ole, mutta kun syötät kädestä pitäen alusta asti, taistellaan eloonjäännistä, kasvetaan yhdessä, avataan silmät, opitaan kävelemään, juoksemaan, hyppimään haukkumaan ja paljon muuta  niin pienen hetken oli elämässäni, mutten heitä ikinä unohda! Ikävä on ollut suuri. Koko seuraavan viikon tuli itku pyrähdyksiä milloin missäkin: kun Aino ei repinytkään sukkaa, kun istuin sohvalle, Sinikka ei varastanut puita laatikosta, kun sytytin takkaa, Arto ei istunutkaan portin takana, kun tulin kotiin. Niin moni läheiseni auttoi minua, mutta siskoani Taikaa ja ystävääni Tiiaa haluan kiittää koko sydämestäni, jotka vaikeimpina ja raskaimpina hetkinä auttoivat enemmän kuin osaavat ikinä ajatella.

Pentuen kuvaukset seuraavalla sivulla.

Sijaiskoti auttaa yhdistyksen henkilöitä löytämään kullekin eläimelle juuri sen oikean kodin. Sijaiskodin tulee varautua siihen, että eläimen pysyvän kodin löytyminen voi kestää muutamasta päivästä useisiin kuukausiin. Kodin löytymiseen asti sijaiskodin tulee huolehtia eläimen jokapäiväisestä hyvinvoinnista. Sijaiskodissa voi olla lemmikkejä jo entuudestaan, mutta yhdistysten eläimet pitää pystyä eristämään muista eläimistä tartuntatautien riskin vuoksi. Yhdistys maksaa eläimestä koituneet kulut ja eläinlääkärikäynnit, mutta muita ”hoitopalkkioita” yhdistys ei pysty maksamaan. Sijaiskotina toimiminen on erittäin antoisaa ja joskus myös haastavaa. Eläimiä on erilaisia, joista toiset ovat arkoja, toiset sosiaalisempia. Sijaiskoti ja yhdityksen henkilöt miettivät yhdessä kunkin eläimen kohdalla, millaiseen sijaiskotiin sen voi majoittaa. Sinun ei siis tarvitse pelätä, että joudut ottamaan kotiisi puolivillin eläimen, jonka kanssa et usko pärjääväsi. Joskus sijaiskoti kiintyy eläimeen niin paljon, että sijaiskoti muuttuukin pysyväksi kodiksi. Mutta se on tietysti sitten toinen tarina  Jos koet, että tämä olisi sinulle sopiva tapa auttaa kodittomia eläimiä, ota yhteyttä: Katja, katjamhs@gmail.com tai Sini, sini.ketonummi@gmail.com Katso lisätietoja tilapäishoitopaikkoihin kohdistuvista toiveista www.ssey.fi

Pentujen kuvaukset

Unto

Unto oli oikea linssilude ja laulaja. Unissaan murisi ja haukkui jo hyvin nuorena, iltapesulla ja kynsien leikkuussa aina kiltein. Pörröinen nuori kapinallinen, jonka elämä jäi liian lyhyeen. Kaipaan häntä! 

Sinikka Sinikka on Arton kanssa kisannut koko kasvuajan pentueen suurimman tittelistä. Sinikalle maistui nuorempana ruoka vaikka millä mitalla, isompana sitten suurin nirsoilija. Nyt uudessa kodissa on taas kaikki alkanut kelvata. Sinikka on vauhdikas tyttö, joka ei turhia mieti vaan aina ensimmäisenä menossa.

Arto

Arto on alusta alkaen muistuttanut eniten äitiään sekä eniten bernhardinkoiraa, hän on myös pentueen suurin. Jos aikuisiän paino ei ole lähellä 80 kg, niin olen ihmeissäni. Nyt terveiset kodista: kolmen kuukauden iässä paino jo +20 kg. Omasta mielestäni parhaimmalla, itselleni ehkä sopivimmalla, luonteenlaadulla varustettu, hellän rauhallinen köriläs!

Aino

Aino on alusta alkaen ollut pentueen pienin, mutta sisukkain. Alusta alkaen ollut varsin rauhallinen, kujeilija luonteeltaan, mutta uudessa kodissa menee jonon jatkeena muiden touhutessa! Nyt kasvaessaan Aino on alkanut eniten muuttaa väritystään, ja alkaa vahvistaa epäilyksiä saksanpaimenkoira-tyyppisestä isästä.

Osallistu Kuulumisia -jäsenlehden tekoon!

Haluatko ilmoittaa lehdessämme?

SSEY ottaa mielellään vastaan jäsenten kirjoittamia juttuja löytöeläimen adoptointiin liittyen tai mielestäsi tärkeistä eläinten hyvinvointiin liittyvistä tai muista ajankohtaisista asioista. Jutun ja mahdolliset kuvat voit lähettää sähköpostitse osoitteeseen: ssey.kuulumisia@gmail.com.

Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistys kaipaa kipeästi yrittäjien tukea, jotta lehden tekeminen olisi mahdollista. Haluatko sinä olla mukana tukemassa paikallista eläinsuojelutyötä mainostamalla lehdessämme? Ilmoitusvaraukset ja tiedustelut: ssey.kuulumisia@gmail.com.

Muistathan liittää viestiisi myös yhteystietosi (nimi, osoite, puhelin ja sähköposti) ja mainita samalla, jos et halua nimeäsi julkaistavan tarinan yhteydessä. Kirjoittajan yhteystietoja ei julkaista lehdessä tai missään tiedotusforumissa ilman kirjoittajan suostumusta. Mainitsethan myös, mikäli et halua kuvia julkaistavan SSEY:n kotisivuilla tai tiedotteissa. Kuvia ei käytetä tai julkaista missään muualla.

Muistathan, että tarvittaessa myös valmistamme ilmoituksesi veloituksetta! Hinnat Tarkan ilmoituskoon saat varauksen yhteydessä.

Koko sivu: 300 € 1/2 sivua: 160 €

Kiitos kaikille lehdessämme mainostaneille!

ehyt.info

EHYT - Talo täynnä toimintaa!

ehyt.info

puh. (02) 7221 221 Klinikka on avoinna myös lauantaisin! Maorlantie 1, 24800 Halikko

1/4 sivu: 90 € 1/8 sivu: 60 €

Kuninkaantien Eläinklinikka Oy = Eläinklinikka EHYT Trimmaamo Karvakorjaamo Koirien itsepalvelupesula Aunelin Koirakoulu Vetman Oy Fysioterapeutti/osteopaatti Leena Piira Koirahierojat Minna Oksanen & Tuija Vahlroos Metalvet Oy EHYT Outlet Salon Eläinfysio KAER Oy Ihmisfysioterapeutti Heidi Manninen

TEKSTI SSEY / HANNA NEUVONEN KUVAT SSEY / ELINA LINDSTRÖM

Vuoden vaihteessa sosiaalisessa mediassakin näkyvästi esillä ollut vegaanihaaste sekä muut kasvisyöntiä markkeeraavat lanseeraukset ovat tuoneet kuluttajille entistä enemmän esille ekologiset ja eettisemmät vaihtoehdot ruokavaliossaan. Moni on saattanut harkita kesäkanojen ottamista jo aikaisemminkin, mutta nyt se on suositumpaa kuin koskaan. Kanan lemmikiksi ottaminen vaatii kuitenkin paljon harkintaa ja tietotaitoa, sillä ihan yksinkertaista sen pito ei ole. Nykyisen kanabuumin aikana yhä enenevässä määrin ihmiset ottavat ensimmäiseksi lemmikikseen kanoja. Pieniä takapihan parvia on monella, ja kanoja pidetään yhä enemmän lemmikkeinä kuin tuotantoeläimenä. Tämä on hienoa, mutta saattaa aiheuttaa ongelmia. Kanoja on ostettu lahjaksi henkilölle, jolle ei ole kerrottu etukäteen kanoista. Lisäksi lahjan antaja ei ole ollut aivan selvillä riittävästä hoidosta, ja kanat ovat voineet kärsiä tai jopa kuolla ennen kuin eläimet on annettu lahjan saajalle. AINA ennen eläimen antamista lahjaksi pitää olla keskusteltu asiasta lahjan saajan kanssa. Paljon parempi lahjavinkki onkin vaikka aiheeseen liittyvä kirja. Eläimet voi hankkia siten jälkikäteen, kun on ensin tutustuttu asiaan.

KANA

Jo ennen kanojen hankkimista pitää selvittää luvat ja ilmoitukset kuntoon. Eviran nettisivuilta löytyvät ajankohtaiset ohjeet. Kanojen hankintaa miettiessä kannattaa tutustua eri vaihtoehtoihin: Ottaako aidon ”puhdasrotuisen” MTT:n säilytysohjelmassa olevan kanan ja siten osallistuu arvokkaan eläinaineksen säilyttämiseen jälkipolville? Vai olisiko joku maatiaissekoitus hyvä? Entä voisiko hinnaltaan paljon huokeampi munintakanalasta eläkkeelle jäävä ”tehotyttö” olla sittenkin riittävä? Ja se, mitä kanalle tehdään syksyn tullen, pitäisi olla selvillä jo hankkimista suunniteltaessa. Rakkaista lemmikeistä voi olla vaikea luopua syksyllä, eikä niitä niin vain laitetakaan pataan. Ihan kuin muitakin eläimiä hankittaessa, tulee ostajan olla valveutunut ja hankkia eläimet hyvältä kasvattajalta. Kannattaakin pyytää päästä katsomaan kasvattajan tiloja.

Kanat ovat helppohoitoisia eläimiä. Ne ovat aivan ylivertaisia lemmikkejä: annat vähän ja saat paljon; munia, lihaa, sulkia vaikka koruihin tai vieheisiin ja niiden seuraaminen on todella hyvää terapiaa. Muutamat perusasiat kun ovat kunnossa, niin kanat pysyvät terveinä ja kaakattavatkin iloisina. Voidakseen toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä kana tarvitsee vähintään nämä: hoitajan on käytävä vähintään kerran päivässä katsomassa eläimiä, orret, munintapesät, kylpypaikan, lämpöä väh. +5C ja tuotantohybridit +15C, pehkua, jota kuopia, ilmastoinnin, ammoniakki ei saa haista selvästi, puhdasta vettä, viljaa, (rehua), kanankalkkia sekä soraa. Kanaa ei tule ruokkia tai hoitaa kuin ihmistä, vaikka ne olisivat kuinka rakkaita. Ne ovat erittäin herkkiä ylipainolle. Esimerkiksi

netin keskustelupalstoilla ihmisiä ihmetyttää, kun 2-4 vuotias täysin päällepäin terve kana kuolee. Liiallinen rasvan määrä kanan kehossa on myös kanoille tappava. Ruumiinavauksessa asia paljastuu. Kanoja onkin ruokittu liikaa keittiöstä tulevilla ruuan tähteillä ja niille on voitu ostaa ihan herkuttelua varten ruokaa kaupasta. Tuore ruoka on ihan hyvä pienenä lisänä viljaravinnon lisänä, mutta kohtuus tulee muistaa proteiiniin ja vihannesten kanssa. MAATIAISKANA Kana on kotoisin Kaakkois-Aasiasta, jossa sitä jo 4000 - 5000 vuotta sitten alettiin pitää kotieläimenä. Kana levittäytyi länteen Persian ja Välimerenmaiden kautta ja sen tulo Suomeen ajoittuu ajanlaskumme alkuun.

Maatiaiskanan höyhenpeitteen väri vaihtelee mustasta ruskeaan ja punaiseen, harmaasta valkoiseen ja kirjavaan. Yksiväriset kanat ja kukot ovat kuitenkin harvinaisempia, tavallisesti höyhenpeite on pääväriltään kanoilla musta tai ruskea; kukoilla musta tai kirjava. Kooltaan maatiaiskanat vastaavat kevyitä munijarotuja. Kana on kaikkiruokainen. Luonnossa sen ravintoa ovat siemenet, madot, hyönteiset ja toukat. Kotoisen kanamme rehu on 60 -70 prosenttisesti viljaa, pääasiassa ohraa ja kauraa. Vahvoja valkuaisrehuja vältetään, koska ne kiihdyttävät elintoimintoja, kuten kasvua ja munintaa. Osan rehusta on kuitenkin hyvä olla eläinperäistä, ettei kanalle tule puutetta välttämättömistä aminohapoista, valkuaisaineen rakenneosista.

Kalkkia ja karkeaa soraa pidetään tarjolla erillisissä astioissa. Juomavesi vaihdetaan päivittäin. Maatiaiskanalassa noudatetaan yleisiä siipikarjanhoidon hygieniasääntöjä. Pieni yksikkökoko, alhainen eläintiheys ja hyvä ilmanvaihto vähentävät yleisiä kanasairauksia. Poikasia tuottavien yksiköiden on hyvä ottaa säännöllisesti salmonellakoe. Eläimiä tarkkaillaan päivittäin. Maatiaiskanan munat ovat enimmäkseen keskikokoisia (53 - 63 g) tai pieniä (alle 53 g) ja väriltään yleensä beigejä, kermanvärisiä tai vaalean ruskeita. Maatiaiskanat ovat elinvoimaisina, pitkäikäisinä ja kylmää kestävinä sopeutuneet Suomen ilmastoon. Niitä pidetään lattiakanaloissa. Eläimillä on useimmiten tallella haudonta-, ravinnonhaku- ja hoivaamisvietti. Emokana hoitaa ja opettaa hautomiansa poikasia kahden tai kolmen kuukauden ajan. Jos olet innostunut (kesä)kanan pidosta ja hoidosta, ota asioista selvää ennen hankintaa! Netistä löytyy paljon informaatiota kanalan rakentamisesta alusmateriaaleista orsien ja pesien suunnitteluun. Lisätietoa: http://www.maatiainen.fi http://www.munanetti.net

Juttua varten on haastateltu Elina Lindströmiä, SSEY:n hallituksen jäsentä ja Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman poikastuottajaa sekä neuvotteluryhmän jäsentä. Piikkiöläistä kantaa jo vuodesta 2009.

SSEY kirpputori Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistyksen KIRPPUTORI ON AVOINNA

LAUANTAISIN KLO 10-14 ja SUNNUNTAISIN KLO 12-15 (pyhäpäivinä suljettu)

Osoite: Asemakatu 2 (sisäpiha), Salo Kirpputorilla on myytävänä mm. • SSEY:n omat tuotteet: laadukkaat t-paidat ja kangaskassit sekä eläinystävän kalenterit • Vaatteita, kenkiä, olkalaukkuja, kirjoja, lehtiä, lasi- ja keramiikkatavaroita, keittiötarvikkeita, leluja jne. • Jäsenten itse tekemiä tuotteita ja käsitöitä: villasukkia, pannulappuja, tyynyliinoja jne. • Eläinaiheisia kortteja ja lehtiä • Erilaisia koiran- ja kissanleluja • Koirille ja kissoille myös erilaisia eläintarvikkeita Kaikki tuotot käytetään lyhentämättömänä Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry:n eläinsuojelutyöhön.Tervetuloa tekemään todella edullisia löytöjä! Eläimet kiittää.

Kotisivumme uudistuvat! Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistyksen kotisivut uudistuvat kevään aikana. Toivomme, että jatkossa löydät sivuilta etsimäsi tiedon nopeasti ja vaivattomasti sekä pidät sivujen nykyaikaisesta ja raikkaasta ulkoasusta. Osoitteemme säilyy ennallaan eli jatkossakin voit vierailla sivuillamme osoitteessa www.ssey.fi.

Löytyykö vaatekaapistasi, ullakoltasi, varastostasi tai autotallistasi lahjoitettavaa ja hyväkuntoista tavaraa yhdistyksen kirpputoria varten? Jos löytyy, tuo ne meille! Tilanpuutteen vuoksi emme valitettavasti voi ottaa huonekaluja vastaan. Tavaran voi tuoda kirpputorin aukioloaikana tai ottamalla yhteyttä Pirkko Villman, puh. 050 341 5461. Otathan yhteyttä hyvissä ajoin ja sovitaan nouto-/ vientiajankohdasta erikseen.

Kotia etsivät Yhdistys etsii aktiivisesti koteja lemmikeille, jotka tällä hetkellä ovat yhdistyksen sijaiskodeissa odottamassa sitä omaa oikeaan perhettään. Kotia etsiviin lemmikkeihin voi käydä tutustumassa osoitteessa www.ssey.fi

SSEY kiittää! Tehokas ja joustava mainostalo

vällinen 

ä - sekä eläinyst

Tarttuvaa mainontaa Maigrafi Oy, Kivistönrinne 9, Salo puh. 040 5226 874 tai 044 731 3971

www.mainoset.fi

en tekijät..

tämänkin lehd

Lahjoita SSEY:lle Voit auttaa eläimiä ja tukea yhdistyksen toimintaa eläinten hyväksi tekemällä lahjoituksen Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistykselle. Pienikin apu on tärkeä ja auttaa saavuttamaan enemmän. Voit valita juuri sinulle parhaiten sopivan tavan tehdä lahjoitus: • Tilisiirto: Tee lahjoitus SSEY:n lahjoitustilille: FI54 5410 0220 1711 05 (SOP) • Testamentti: Voit tehdä testamenttilahjoituksen • Tavaroiden lahjoitus: Voit lahjoittaa eläintenhoitoon liittyviä tarvikkeita ja/tai hyväkuntoista kirpputoritavaraa/vaatetta yms.

Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry haluaa kiittää tuesta, avusta ja yhteistyöstä seuraavia yrityksiä ja henkilöitä: • Kuninkaantien Eläinklinikka ja Outletmyymälä, Halikko • Animagi Salo • PetPoint, Salon Akvaarioliike, Salo • Musti ja Mirri Salo • Lemmikkiliike HurMur • Salon Koirahalli • Prisma Halikko • Kauppakeskus Plaza • Perniön Eläinsuojeluyhdistys ja Leena Aho • Eläinlääkärit Pirkko Hämeenoja, Jouni Niemi ja Jerina Wallius • Kemiön Löytöeläintalo - Axxel Brusaby ja henkilökunta • Kahvila-kirpputori Aarresaari • Salon kaupunginkirjasto • Henkilöt Eila Ripatti, Margit Luoto, Heidi Morka ja Siku Oksanen • Tanja Karpela / KAER Oy • Mainoset Oy • Erityiskiitos kaikille kenttätoiminnassa avustaneille, mm. hätämajoituksen tarjonneille sekä luonnonvaraisten eläin-ten lopetuksessa auttaneille. Apunne on korvaamatonta! • Kaikki Joulutassu-keräykseen osallistuneet! • Kaikki lehdessämme mainostaneet - ilman tukeanne ei olisi tätä lehteäkään • Kiitos myös kaikille, jotka ovat antaneet tilapäishoitopaikkoja ja pysyväiskoteja eläimille, lahjoituksia antaneille henkilöille ja yrityksille, Salon alueella toimiville yrityksille, jotka ovat lahjoittaneet arpajaispalkintoja sekä jäsenille ja muille tukijoille!

Tykkää meistä Facebookissa! Voit käydä keskusteluja ja jakaa tietoa yhteisön jäsenten kesken.