Tassusanomat 2/2021

Riemukasta ua koko Tassukansalle!

TS2/2021

KOIRAKERHO TASSUT RY Puheenjohtaja Sihteeri

Mervi Levander mervi.levander@gmail.com Anne Selonen, p. 040 579 3690 anne.selonen@gmail.com

Hallituksen jäsenet 2021 Kaisa Helenius, Petri Mannonen, Sari Myllyviita, , Sari Seitsonen, Katja Suominen Satu Selman ja Elina Talvitie Varajäsenet: Taija Heikkilä ja Susanna Puotsaari Yleiskoulutus Toko Agility Näyttely Rallytoko

Kaisa Helenius, p. 040 5240 693 Anne Selonen p. 040 579 3690 Petri Mannonen p. 0400 454 928 Anne Selonen, p. 040 579 3690 Inkeri Vapalahti p. 040 579 3986

Kenttämestari Petri Mannonen p. 0400 454 928 Veitakkalan varaukset Annika Himanen Rahastonhoitaja Satu Selman satu.selman@outlook.com Jäsensihteeri Webmaster Tilinumero

Erja Siren, erja.siren@gmail.com Kaisa Helenius kaisa.helenius@mainoset.fi IBAN FI56 5410 0220 2141 37

Jäsenmaksut 2021

varsinainen jäsen 25 €, perhejäsen 13 € nuorisojäsen 6 €

Internet-kotisivu

www.tassut.net

Kannen kuva: Kaisa Helenius. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa. Aineisto päätoimittajalle 15.11.2021 mennessä. Tekstit Word-tiedostoina, ilman muotoiluja. Kuvat liittenä.

2 Tassusanomat

Alkusyksyinen reipas tervehdys Tassukansalle!

Kävin kurkkaamassa, mitä olin kirjoittanut viime syksynä. Oli uutta normaalia ja iloa siitä, että tapahtumat alkoivat taas pyöriä ja koronan suhteen näytti hyvältä. Keväällä kesästä näytti tulevan hyvä- ja tulihan siitä, hetkeksi. Nyt kuitenkin ollaan taas tilanteessa, jossa näyttää siltä, että rajoituksia puretaan -tai ainakin niiden purkamista pohditaan.

Kesä-heinäkuussa kokeiltiin koirakoulun järjestämistä arki-iltana. Osallistujia oli mukavasti. Koirakoulun siirtämisessä pysyvästi arki-iltaan on kuitenkin aikataulullisia haasteita. Kouluttajia on edelleen varsin rajallinen määrä ja heillä on myös omia harrastuksia, jotka sijoittuvat arkiiltoihin.

Tassujen koirakoulu päästään aloittamaan suunnitelmien mukaan ja tavanomaiseen tapaan syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina.

Kulunut kesä on tarjonnut kaikkia mahdollisia säätiloja, hellettä, kuivaa ja lopulta myös sateista ja märkää. Koirien ja omistajiensa näkökulmasta helteiset päivät taisivat olla kaikkein haastavimpia. Ainakin meillä koirat olivat sisällä enemmän kuin yleensä kesällä ja ne hakeutuivat varsin lähelle ilmalämpöpumpun viilentäviä henkäyksiä.

Kentän valaistusremontti on vielä jossain määrin vaiheessa. Tolpat on pystytetty, sähkötöiden tekemistä odotellaan vielä, ainakin tätä kirjoittaessani. Edelleen on vahva usko siihen, että valaistus saadaan kuntoon ennen varsinaisia syksyn pimeitä iltoja. Tulevat syysillat tulevat näyttämään sen, miten valaistus toimii eri lajien harjoituksissa.

Nyt on aika kääntää ajatukset kohti syksyä ja tulevaa talvea. Kesän jälkeen on palattu taas arkeen. Jälleen vähän erilaiseen kuin muutama vuosi sitten. Omasta mielestäni nyt on mitä oivin aika koirien kanssa ulkoilemiseen, ainakin viikonloppuisin. Keli ei ole liian kuuma, sopivalla vaatetuksella pieni kosteus ei haittaa ja metsistä saattaa hyvällä onnella löytää sieniä, mitä muuta voi toivoa? No, ehkä sitä, että hirvikärpäset pysyisivät poissa!

3 Tassusanomat

Nyt alkaa pikkuhiljaa olla aika kaivella varastoista esille niin otsalamput kuin kaikki mahdolliset heijastimet ja vilkkuvalot sekä kaksi- että nelijalkaisille.

Aktiivista syksyä, kivoja ulkoilu- ja harrastuskelejä toivotellen! t. Mervi L.

Olethan muistanut maksaa jäsenmaksun!

Siivoamme tämän lehden jälkeen jäsenrekisterin .

Maksamalla jäsenmaksun säilytät jäsenedut.

Jos asia mietityttää, niin ota rohkeasti yhteyttä jäsensihteeriin erja.siren@gmail.com

Kuva Katja Suominen

4 Tassusanomat

Ankkapaimennusta Kun puhutaan paimennuksesta niin useasti ihmiset mieltävät sen lampaiden tai nautojen paimentamiseksi mutta mitä muuta koirien kanssa voi paimentaa?

Meiltä löytyy siis 6 paimenlinjaista bordercollieta joiden normaaleihin työtehtäviin kuuluu n.60 uuhen tilan perushommat laidunsiirtoineen ja sisätöineen. Osa koiristamme myös kilpailee paimennuskokeissa.

Muutama vuosi takaperin meille saapui melkein hetken mielijohteesta myös parikymmenpäinen lauma ankkoja joiden pääasiallinen tarkoitus on pitää meidät ”munissa” Hyvin äkkiä huomasimme,että koirat ovat hyviä apulaisia myös ankkojen paimennuksessa kun ne halutaan kesäisin sisään yöksi turvaan petoeläimiltä, ilman koiria voisikin olla isompi homma saada kaakattajat sisälle läm-

Teksti ja kuva Katja Suominen

pimästä kesäyöstä tai uintiretkeltä.

Siipikarjan paimennus vaatii huolellisuutta ja varovaisuutta niin kuin minkä tahansa muun eläinlajin paimennus, ankat ovat hyvin herkkiä ja jos pelästyvät niin koittavat ottaa ”siivet alleen”,ovat myös kokonsa puolesta loukkaantumisherkkiä joten kovakouraista käsittelyä ei ei sallita missään tilanteissa.

Meillä koirat tutustuvat ankkoihin jo pentuna ja nuorin oli n.6 kuukauden ikäinen ottaessaan ensikosketuksen ankkojen paimennukseen. Alkuun ollaan liinassa ja opetellaan käyttäytymään rauhallisesti eläinten läheisyydessä ennen kuin pentu pääsee irti,tähän voi koirasta riippuen mennä pitempikin aika ennen kuin voidaan luottaa ettei mitään tapahdu mutta sen jälkeen koirasta on oiva apu siirroissa.

5 Tassusanomat

TASSUTSYKSY

6 Tassusanomat

Holiday from h…?

Toinen koronakesä. Ensimmäinen koronakesä meni töissä. Ei matkoja, ei juurikaan elämää. Toista lomatonta koronakesää ei pitänyt tulla. Alkuperäinen, vakaa, suunnitelma oli lähteä elokuun puolessavälissä Ranskaan lomalle ja belgianpaimenkoirien erikoisnäyttelyyn. Lentoliput oli ostettu kuukausia aikaisemin, samoin hotelleja varattu. Koronarokotukset, jotka antoivat mahdollisuuden matkustaa Suomen rajojen ulkopuolelle, oli saatu. Vaan yhtä uupui -rokotustodistusta. Sen puuttuvan perään oli kyselty moneen kertaan. Tuloksetta. Yli kahden kuukauden odotuksen jäl-

Teksti ja kuvat Mervi Levander

keen koronatodistus tuli, mutta liian myöhään.

Plan B Aikojen ollessa vähintään epävarmat, oli kaiken varalta, varsin innottomasti, valmisteltu myös vaihtoehtoista lomasuunnitelmaa. Tähän sisältyi koiranäyttely ja muutama lomapäivä Virossa. Koirat, belgianpaimenkoira groenendael Lupu (6,5 v) ja malinois Jehu (3 v) ovat tottuneita automatkaajia, hotelliyöpymiset ovat olleet satunnaisia, yksittäisiä öitä. Plan B sisälsi neljä yöpymistä, kahdessa eri hotellissa.

7 Tassusanomat

Matkavalmistelut alkoivat kissojen viemisellä hoitoon lähtöä edeltävänä päivänä. Sen jälkeen pakattiin tavarat ja pelattiin laukuilla ja kasseilla auton takapenkillä tetristä. Muutama päivä, kaksi ihmistä ja kaksi koiraa = paljon pakaaseja.

Lauantaiaamuna lähdettiin ongelmitta matkaan. Laivamatka, jonka aikana koirat olivat autossa, meni hyvin sujuvasti. Koskaan aiemmin en ole ollut niin tyhjässä laivassa -välimatkojen pitäminen toisiin matkustajiin oli hyvin helppoa. Hotellille päästiin nopeasti. Ensin koirat lyhyelle lenkille, sisäänkirjautuminen, tavarat huo-

8 Tassusanomat

neeseen, sängyn peittäminen varoiksi omilla lakanoilla ja vasta sen jälkeen koirat sisälle huoneeseen. Koirat tutkivat huoneen tarkkaan -eivät tainneet olla ensimmäisiä koiria siinä huoneessa. Tietyistä kohdin huoneen kokolattiamatto oli molempien mielestä yli-ihana eikä sen haistelemista melkein pystynyt lopettamaan. Pieni lepo, koirille ruokaa, koirat lenkille ja autoon ja syömään hotellin ravintolaan (ja palan painikkeeksi, oih, niin hyvää hunajaolutta.) Ruokailun yhteydessä selvisi, ettei hotellilla ollut koronan vuoksi lainkaan tarjolla aamiaista. Tämä mahdollisuus ei ollut käynyt edes mielessä, emmekä olleet va-

ranneet mitään aamupalaksi sopivaa mukaan. Onneksi kehät olisivat vasta iltapäivällä, joten aamiaista voisi etsiä jostain lähistöltä.

Koirat lyhyelle lenkille ja nukkumaan.

Muuten hyvä suunnitelma, toteutus on haastava silloin, kun osalla hotellivieraista on toisenlainen ymmärrys yön toiminnoista. Silloin voi esimerkiksi tapella ja huutaa pitkin käytävää venäjäksi, koputtaa jollekin ovelle useita minuutteja -ja sen jälkeen edelleen jatkaa venäjänkielistä huutamista. Onko vaikea arvata, mitä tekevät kaikki hotellissa majoittuvat koirat? Eivät ainakaan ole hiljaa.

Muutaman kevyesti nukutun tunnin jälkeen omat koirat alkoivat olla levottomia, koska oli niiden arkirutiinin mukainen heräämisaika -kello viisi aamulla. Ei muuta kuin pihalle.

Ihan kiva, mutta vettä tuli kuin saavista kaataen! En muista koskaan olleeni yhtä rankassa sateessa, vesi kirveli silmiä! Ulkona oltiin korkeintaan viisi minuuttia, mutta siinä ajassa kaikki päällä olevat vaatteet ehtivät kastua aivan läpimäriksi. Pyyhe oli laitettava tyynyn suojaksi, kun palattiin nukkumaan.

Aamulla koirille ruokaa, lenkille, suihkuun -paitsi, ettei keksitty miten jacuzzi -tyyppisestä amme-suihkujärjestelmästä sai suihkun toiminaan.

Onneksi ei ollut kiire mihinkään. Aamiaisen metsästystä. Edellisen illan googlailujen perusteella etsittiin kahvilaa. Löytyi, mutta ei sellaista, joka olisi ollut auki. Seuraavaksi tutkimaan Coopin tarjontaa. Aika heikko,

mutta jotain sentään tarttui matkaan.

Auton nokka kohti näyttelypaikkaa.

Muutaman epäuskon hetken jälkeen löydettiin perille. Auto parkkiin ja rakentamaan leiriä. Näyttelyalueelle pääsi vain koronarokotustodistuksen näyttämällä, korkeintaan 72 vanhalla negatiivisella koronatestillä tai paikalla otetun pikatestin ostamalla.

Mikäli joku näistä oli ok, sai käteensä festareilta tutun rannekkeen, jota näyttämällä pääsi alueella liikkumaan. Ja sitten odotettiin -ja pitkästyttiin, pitkään. Esitin itse molemmat koirat. Tulokset eivät päätä huimanneet, lähinnä naurattivat. Lupulle ERI1, SA, PU4, Jehulle H. Leiri kokoon ja ajamaan Pärnuun.

Monelle tuttu tie, jokseenkin yksitoikkoinen ajettava. Pärnussa muutama poikkeuksellisesti suljettu tie aiheutti muutaman ylimääräisen mutkan ja kirosanan ennen hotellin löytymistä. Sama kaava, koirien ulkoilutus, sisäänkirjautuminen, tavarat huoneeseen. Seuraavaksi odotettiin ja säädettiin siivoojien kanssa. Huone oli pedattu neljälle. Varavuoteena oli sohva. Olisi ollut aivan mahdoton tehtävä pitää koirat pois ylimääräiseltä sängyltä. Vuode purettiin ja palautettiin sohvaksi. Suojattiin se taas omilla lakanoilla. Koiria ei jätetty missään vaiheessa yksin huoneeseen. Aina, kun oltiin liikenteessä, koirat olivat mukana ja kun mentiin syömään, koirat odottivat autossa, niille tutussa ja turvallisessa paikassa. Takaluukku oli ilmahaan avulla raollaan. Tässä vaiheessa kesää ei ollut enää helteistä, joten koirilla ei ollut mitään hätää.

9 Tassusanomat

Aikaisemmin kesällä olisi saanut kikkailla ihan toisella tavalla, koska koirat eivät olisi voineet olla autossa.

Hotelli oli suhteellisen lähellä rantaa, joten koirien lenkittämiseen hotellin ympäristössä oli kohtuullisen hyvät mahdollisuudet. Kahtena aamuna käytiin kävelemässä Pärnun vanhoille aallonmurtajille. Reitti meni lehmälaitumen vierestä ja ennen aallonmurtajia oli lintutorni. Ensimmäisenä aamuna edellämme kulki pieni ryhmä, joka kiipesi torniin. Kävimme ihmettelemässä murtajien pituutta ja sieltä palatessamme Jehu päätti lähteä kiipeämään tornin avoportaita, kuten myös toisena aamuna. Olin ajatellut ensimmäisen aamun kiipeämisinnon johtuneen sinne kiivenneestä ryhmästä, mutta ilmeisesti ei, koska portaat kiinnostivat myös toisena aamuna. Kakkosaamuna ihmeteltiin ja hiukan myös väisteltiin laitumelta karanneita lehmiä ja mullikoita. Tulivat turhan lähelle.

Kävimme lyhyen reissun maisemia katselemassa Pärnun eteläpuolella. Menomatkalla huomattiin poliisien virittelevän ratsiaa, todettiin, että täytyy paluumatkalla vähän seurata omaa nopeutta. Asiallisesti ajettiin paluumatkalla kaupunkiin, silti meidätkin ohjattiin sivuun. Kuskin ikkuna auki ja naispoliisin ilmoitus: ”Paper control”. Jari antoi ajokorttinsa, minä aloin kaivaa auton papereita. Ne eivät kiinnostaneet. Pyydettiin passit, molemmilta. Poliisi vertaili tosi tarkkaan Jarin ajokorttia passiin, sekä tutki antamaani henkkaria. Seuraavaksi tuli tiukka komento avata takakontti.

10 Tassusanomat

Menin avaamaan ja varoitin avatessani, että siellä on kaksi koiraa, koska en voinut tietää, mitä kaksikko keksii luukun avautuessa. Sain luukun auki ja siellä pojat istuivat, katsoivat ja ihmettelivät. Tässä vaiheessa poliisin käytös muuttui aivan täysin. Alkoi hymyilemään, ääni pehmeni: ”Oh, dogs! Really nice dogs! Have a nice day.” En tiedä, mitä etsivät ja mikä ratsia oli menossa, mutta enpä ole vastaavaan tilanteeseen koskaan aiemmin joutunut.

Keskiviikkoa lähdettiin kotimatkalle. Tuuli ja satoi, ajoittain molempia melkoisen paljon, jopa niin, että koirat eivät olisi halunneet tulla autosta ulos. Tallinnassa oli paljon aikaa ennen laivan lähtöä. Löydettiin kuitenkin vähän yllättäen varsin hyvä paikka Piritan suunnalta ulkoiluttaa koiria ennen laivamatkaa. Samassa paikassa oli myös kierrätyspiste, joten saatiin autoon kertyneet kierrätyskelpoiset roskat hävitettyä asiallisesti. Autoa laivaan ajaessa tuli yllättävä tilanne eteen. Päädyimme ensimmäiseen riviin -ja samalla avotaivaan alle. Hetki piti miettiä, mitä ikkunaa arvasi jättää raolleen ja mitä ilmahakaa käyttää takaluukussa. Keli ei ollut muuttunut aamun jälkeen ainakaan yhtään paremmaksi. Matkalla laiva keinahteli aika tavalla, siitä huolimatta kaikki oli autossa ok.

Koirat olivat rauhallisia, kun pääsimme palaamaan autolle. Laivalla ollessa kikkailtiin tiedot Finentry -palveluun. Helsingin satamassa kysyttiin koronarokotustodistukset.

Yhteenveto ja johtopäätökset: Kukaan ei koko matkan aikana ollut kiinnostunut koirien papereista.

Meidän koronarokotustodistuksiamme tarvittiin kahteen kertaan, näyttelyalueella ja Helsingin satamassa.

Maskeja käytettiin vähemmän kuin Suomessa. Loma on erilainen koirien kanssa kuin ilman niitä. Nyt oli helppoa, koska sää oli jo viileähkö ja koiria pystyi pitämään joitakin aikoja autossa. En missään tilanteessa uskaltaisi jättää koiria keskenään hotellihuoneeseen. Meillä oli kevythäkit mukana, mutta käytössä ne olivat vain näyttelyssä. Koirat reagoivat jonkin verran hotellien käytävistä kuuluviin ääniin, mutta missään vaiheessa eivät saaneet jäätäviä älämölökohtauksia (joihin ovat hyvin kykeneviä), lähinnä oli vain yksittäisiä urahduk-

sia ja haukahduksia. Ainoastaan ensimmäisenä yönä homma oli lähteä lapasesta. Lenkeillä koirilla oli käytössä Flexit, joita meillä ei muuten käytetä lainkaan. Ne osoittautuivat oivallisiksi, varsinkin maaseudulla. En silti ota niitä arkikäyttöön. Koirien kuivamuonat olin mitannut valmiiksi annospusseihin. Koirat joivat vain pullovettä. Ruokaa varten keitin hanavettä ja jäähdytin sitä pullovedellä. Ainakin tällä reissulla selvittiin ilman pöpöjä.

Madotukset hoidin nk 28 vrk:n säännön mukaan. Kaksi madotusta ennen reissua ja vielä yksi madotus neljän viikon kuluttua. Nämä eläinlääkärin valvonnassa ja viralliset merkinnät koirien passeihin.

Mitä opin?

Koirien kanssa voi matkustaa. Mukana olevien koirien täytyy olla tottuneita autossa matkustamiseen. Jonkinlaisista hihnakäytöstavoista ei ole haittaa. Kakkapusseja on oltava kaikissa taskuissa. Autoon mahtuu rajallinen määrä tavaraa, silti on varauduttava muuttuviin sääolosuhteisiin.

Lakanoita ja koirien pyyhkeitä on oltava mukana riittävä määrä. Kun valitset hotellia, selvitä kartasta, että hotellin lähellä on edes jotain puiston tapaista, jossa koirat voi käyttää asioillaan, varsinaiset lenkkimaastot voivat olla automatkan päässä. Ihan pahimpaan sesonkiaikaan en ehkä kahden kohtuuvauhdikkaan koiran kanssa haluaisi matkustaa.

Kukapa olisi halunnut lomailla Ranskassa, kun sai viettää muutaman päivän koirien kanssa Pärnussa? Ja kyllä, ensi syksynä mennään Ranskaan!

11 Tassusanomat

12 Tassusanomat

Tarjoustuoteostosta ei merkintää mihinkään Bonuscard etuun (esim. metsästäjäalennus 4+1 etu tms.)