SSEY Kuulumisia nro2/2015

Kuulumisia Jäsenlehti 2/2015 Julkaisija: Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry Päätoimittaja: Sini Ketonummi Ulkoasu, taitto ja ilmoitukset: Minna Lahti Kansikuva: Minna Lahti Kansikuvassa poseeraa Suomen Koirien Turvakodin pelastama rottweiler Urho.

Ilmestyminen ja jakelu: Lehti lähetetään jäsenille kaksi kertaa vuodessa. Jäsenlehden löydät myös SSEY:n kotisivuilta www.ssey.fi Kuulumisia-jäsenlehteen ovat tervetulleita aihepiiriin sopivat artikkelit ja kuvat. Voit ostaa lehdestä myös edullisia ilmoituspaikkoja.

Kirjoitukset, kuvat, ilmoitukset ja muu aineisto: ssey.kuulumisia@gmail.com

HALLITUS Puheenjohtaja Sini Ketonummi puh. 044 2636 422 sini.ketonummi@gmail.com

Jäsenmaksut 2015 Jäseneksi voit liittyä verkkosivuillamme www.ssey.fi

Varapuheenjohtaja ja kenttätoiminta Katja Säkkinen puh. 040 5661 204 katjamhs@gmail.com

Nuorisojäsen (alle 15 v.) 15€

Hallintosihteeri Hennamari Lotsari puh. 040 5784 501 hennamari.lotsari@sskky.fi Jäsensihteeri Taina Rautarinta puh. 040 7374 642 taina.rautarinta@gmail.com jasensihteeri.ssey@gmail.com Markkinointi ja mainonta Minna Lahti puh. 040 9308 820 minnalahti1@gmail.com

Sisältö

03 04 06 12 15 16

Puheenjohtajan terveiset Puuharyhmän uutiset Luonnoneläimen auttaminen SSEY kenttätoiminta: Nelli-kissan tarina SSEY Kirpputori Hyvä johtajuus on kuin vanhemmuutta

Kirpputoritoiminta Pirkko Villman puh. 050 3415 461 villmanpirkko@gmail.com Puuharyhmätoiminta Elina Lindström puh. 044 5372 335 pippuri_82@hotmail.com MUUT ASIAT Kotisivujen päivitys Tiia Weckman puh. 045 1256 775 tiia.weckman@hotmail.com Muut tärkeät yhteystiedot löytyvät yhdistyksen kotisivujen kautta: www.ssey.fi

HUOM! Kaikki hallituksen jäsenet käyvät omassa palkkatyössään tämän toiminnan ohella, eivätkä aina ole puhelimella tavoiteltavissa.

Siis kärsivällisyyttä.

Aikuinen 25€ Perheenjäsen 15€ Ainaisjäsenyys 250€ Myös sinä voit tukea toimintaamme jäsenmaksullasi.

Liittymällä Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistyksen jäseneksi lisäät eläinten hyvinvoinnin painoarvoa yhteiskunnassamme ja olet mukana eläinsuojelutyössä.

Yhdistys tekee työtä eläinten hyväksi jäsenmaksujen ja lahjoitusten turvin. Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistyksessä on noin 300 jäsentä.

Kiitos tuestasi ja tervetuloa mukaan!

Osoitteenmuutokset Muistathan ilmoittaa aina osoitteenmuutokset ja muutkin muutokset yhteystiedoissasi meille! Näin sinulle tulee katkeamattomasti SEY:n Eläinten Ystävä -lehti ja SSEY:n Kuulumisia -jäsenlehti.

Jos sinulla on sähköpostiosoite, voimme mielellämme lähettää Kuulumisia-jäsenlehden sitä kautta. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin.

Voit ilmoittaa osoitteenmuutokset sähköpostitse: jäsensihteeri.ssey@gmail.com

3

Puheenjohtajan terveiset Syysterveiset lukijoille!

Kesä jo kulki kohti loppuaan ennen kuin oikein ehti alkaakaan! Pidetään toiveet kauniista syksystä yhä hengissä.

Kenttätoiminnassa on kuluvan kesän aikana tapahtunut positiivinen uudistus. Salon kaupunki on vihdoin noteerannut yhdistyksen tekemää työtä, ja löytökissojen väliaikaisesta hoidosta on tehty sopimus SSEY:n ja kaupungin välillä! Kemiön löytöeläinkoti, johon kaikki alueemme löytökissat pitää toimittaa, on auki vain arkisin noin klo 8-16, ja usein ilmoitukset kissoista tulevat iltaisin ja viikonloppuisin. Yhdistys on tehnyt tätä työtä tietysti aina, mutta ilman kulukorvausta kaupungilta. Kaikki kustannukset ovat siis olleet yhdistyksen omalla kontolla.

Kuvassa Sini ja ”Beethovenin pennut”, joista kerroimme viime lehdessä.

Sinikalla, Artolla ja Ainolla on kaikilla omat rakastavat kodit ja heille kaikille kuuluu oikein hyvää!

SSEY on kesän aikana alkanut etsiä uutta tilavampaa ja hygienisempää varastopaikkaa. Sen lisäksi, että tarvitsisimme isomman tilan, johon mahtuisi kaikki tarvikkeet järjestykseen, on yhdistyksen toiveena myös saada hygieeninen tila, jossa tarvikkeet ei likaannu odottaessaan käyttöönottoa. Toiveena on myös kyetä suorittamaan tarvikkeiden pesua ja desinfiointia samassa paikassa. Tarjonta ei ole ollut runsasta, sillä myös edullisuus on tärkeä seikka. Useimmat soveltuvat kiinteistöt ovat hyvin kalliita! Toivotaan, että vuoden loppuun mennessä olemme löytäneet sopivan paikan.

Yhdistyksen syyskokouksessa valitaan hallitus seuraavalle kaudelle. Haluatko vaikuttaa? Saavuthan paikalle!

Sini Sini Ketonummi Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry:n puheenjohtaja

4

Puuharyhmän uutiset TULEVIA TAPAHTUMIA 2015

MENNEITÄ TAPAHTUMIA 2014-2015

SSEY osallistuu/järjestää/toimii yhteistyössä

SSEY osallistui/järjesti/toimi yhteistyössä

KOIRAPÄIVÄ 10.10 EHYT KLO 10-15 Yhteistyössä EHYTin ja KAERin kanssa.

Päivä täynnä mielenkiintoista asiaa ja hauskaa tekemistä niin koirille kuin koiraihmisillekin! Lue lisää tämän lehden sivulta 10.

MATCH SHOW PLAZA 13.9.

SSEY järjesti Plazan kanssa yhteistyössä jo toistamiseen kaikenkarvaisten koirien Match Shown kauppakeskuksen kattotasanteella.

SSEY SYYSKOKOUS 3.11.2015 Katso kokouskutsu lehden sivulta 11.

Kokoukseen ovat tervetulleita kaikki yhdistyksen toiminnasta ja siihen osallistumisesta kiinnostuneet!

Tervetuloa!

JOULUTASSU-KERÄYS Joulutassu-keräyksen tarkoituksena on tukea ensisijaisesti vähävaraisten kotien lemmikkieläinten hyvinvointia Salon alueella ja kerätä konkreettisia, uusia joululahjoja eläimille: ruokaa sekä erilaisia eläinten hoitoon ja harrastamiseen liittyviä eläintarvikkeita. Joulutassu-keräys toteutetaan yhteistyössä Salon kaupungin sosiaaliviraston ja vapaaehtoisten aktiivien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Ilmoitamme keräyspisteet ja keräyspäivät myöhemmin.

Tule mukaan toimintaan!

Tarvitsemme kipeästi avustajia mm. erilaisiin tapahtumiin. Apulaisen hommat eivät vaadi mitään erikoistietoja tai -taitoja. Voit osallistua tapahtumiin juuri sen verran miten oma arkesi antaa myöden. Jos toimintamme kiinnostaa, lähde rohkeasti mukaan! Voit ilmoittautua avustajaksi kenelle tahansa hallituksen jäsenelle. Yhteystiedot löydät tämän lehden sivulta 2.

Pienillä teoilla on suuri merkitys!

Tervetuloa joukkoon mukaan!

PLAZAN BACK TO SCHOOL PERHESUUNNISTUSKISAN PUUHARASTI 15.8 SSEY osallistui Plazan perhesuunnistuskisan järjestämiseen toteuttamalla kisaan oman puuharastin. Rastilla oli erilaisia eläinten tunnistustehtäviä.

SALON KOIRAHALLIN MATCH SHOW 7.6.

SSEY järjesti tapahtumaan buffetin.

EHYTIN KOIRAHARRASTUSPÄIVÄ 6.6.

SSEY järjesti tapahtumaan buffetin.

TALKOOT PEPPURSUON PIENELÄINHAUTAUSMAALLA 9.5.

Siivosimme porukalla pieneläinhautausmaata kevään kunniaksi.

ELÄINYSTÄVÄN LAUANTAI 4.4.2015 PLAZA SSEY ja SKOT eli Suomen Koirien Turvakoti järjestivät yhteistyössä Plazan kanssa eläinten hyväntekeväisyystapahtuman kauppakeskuksessa. Päivään saatiin mukaan myös Eläinsuojelukeskus Tuulispää, Viipurin Koirat ry, Kodinvaihtajat ry, Rekku Rescue ry, Axxell Brusaby / avustajakoirat (esittelyssä oli myös löytöeläinhoitola).

SALON KOIRAHALLIN MATCH SHOW 22.2.

SSEY järjesti tapahtumaan buffetin.

FUN & HOBBY 24.1.2015 PLAZA SSEY:llä oli Plazan yhdistysten ja harrastajien esittelytapahtumassa lasten piirustuspiste sekä pieni tietovisa koirista ja kissoista. Esittelypisteellä oli myös kissa ja koira rapsuteltavana.

Torstai-sunnuntai 1.- 4.10.

Torstaina

ILMAPALLOJA LAPSILLE (rajoitettu erä)

Plazan kauppialla

ä t l e d y ä t Tuutin ja a i s k u o j r ta ia m u t h a p a t n! a j a n ä v i neljän pä

SHOKKIVARTTEJA neljän päivän ajan!

lauantaina klo 12.30 ja 14.30 Palveleva kauppakeskus keskellä kaupunkia!

S-market: ma-pe 8-21, la 8-18, su 12-18 Erikoisliikkeet: ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-16 Liikekohtaiset palveluajat www.kauppakeskusplaza.fi Kauppakeskus Plaza, Vilhonkatu 8, Salo www.kauppakeskusplaza.fi facebook.com/kauppakeskusplaza

TEKSTI JA KUVAT MINNA LAHTI / SSEY

Luonnoneläimen auttamine

JOKAISEN VELVOLL Osa 1: Loukkaantuneiden luonnoneläinten auttaminen Meistä jokainen on varmasti joskus törmännyt tilanteen, jossa kohtaa apua tarvitsevaan luonnoneläimen. Tilanne tulee usein eteen yllättäen, emmekä aina tiedä miten tilanteessa tulisi toimia. Moni haluaisi myös ennaltaehkäistä mahdollisimman tehokkaasti meistä ihmisistä luonnoneläimille aiheutuvaa haittaa, mutta on epävarma miten toteuttaa ajatusta käytännön tasolla. Lisäksi monet haluavat kukin tavallaan auttaa luonnoneläimiä esimerkiksi ruokkimalla lintuja ja siilejä tai vaikka rakentamalla pesäpönttöjä linnuille, lepakoille ja liito-oraville. Tästä syystä päätimme aloittaa juttusarjan, jossa annamme vinkkejä siitä, miten toimia luonnoneläinten hyväksi erilaisissa tavanomaisissa tilanteissa. Juttusarjan ensimmäisessä osassa käymme läpi miten toimia tilanteessa, jossa kohtaat loukkaantuneen luonnoneläimen.

Alkuun on syytä muistuttaa, että luonnonvaraiset eläimet tuntevat kipua, nälkää ja kylmää ihan samalla tavalla kuin suuremmassa arvossa perinteisesti pidetyt lemmikki- ja tuotantoeläimet. Siksi luonnoneläinten kärsimykseen on puututtava. Ihmisten levittäytyminen jatkuvasti laajemmille alueille on johtanut luonnoneläinten elinympäristön kaventumiseen. Eläinten on pakko laajentaa reviireitään myös asutusalueille. Tämä puolestaan on suurentanut eläinten loukkaantumisen riskiä.

SEYn mukaan suomalaiset ovat kuitenkin herkkiä auttamaan loukkaantuneita luonnoneläimiä. Toimintaohjeita ja neuvoja kysellään paljon puhelimitse. Lisäksi hoitoloihin toimitetaan vuosittain suuret määrät apua tarvitsevia eläimiä. Yllätyksenä voi kuitenkin tulla se, että apua tarvitsevan eläimen hoitoon saaminen saattaa vaatia vaivannäköä löytäjältä itseltään. Hoitolatyöntekijöillä tai eläinsuojeluyhdistyksillä ei ole aina mahdollisuutta jokaisen eläimen hakemiseen, varsinkaan välimatkojen ollessa pitkiä. Luonnonvaraisille eläimille tarkoitettuja hoitopaikkoja on Suomessa vielä vähän.

Jos kohtaat loukkaantuneen luonnoneläimen tai epäilet jostain muusta syystä eläimen tarvitsevan apuasi, olisi kaikista tärkeintä ensin varmistaa esimerkiksi eläinsuojeluyhdistykseltä tai

en on

LISUUS

Ote eläinsuojelulaista: Sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on pyrittävä auttamaan. Jos eläin on kuitenkin sellaisessa tilassa, että sen hengissä pitäminen on ilmeistä julmuutta sitä kohtaan, eläin on lopetettava tai on huolehdittava siitä, että se lopetetaan asianmukaisesti.

8

luonnonvaraisten eläinten hoitopaikasta, että avuntarve on todellinen. Avuntarve on helpompi varmistaa, jos eläimellä on näkyviä vammoja, siitä tulee verta tai jos olet nähnyt sille tapahtuvan jotakin sellaista, mikä on aiheuttanut loukkaantumisen. Vaikka luonnonvarainen eläin olisi loukkaantunut, se pyrkii yleensä pakenemaan ihmisiä parhaansa mukaan.

Loukkaantunut eläin on varmasti peloissaan ja kipeä. Siksi on syytä varautua siihen, että se voi puolustautua puremalla tai raapimalla. Jos eläin on niin huonossa kunnossa, että ihminen pääsee siihen vaivatta käsiksi, on se yleensä jo varsin vakavasti loukkaantunut. Usein tässä tapauksessa ei enää ole paljon tehtävissä.

Jos olet varma siitä, että eläin tarvitsee apua, toimita se asiantuntevaan hoitoon. Loukkaantuneen eläimen kanssa on toimittava erittäin rauhallisesti ja varmoin ottein. Syytä on huomioida eläimen kokema stressi, joka aiheutuu kiinni ottamisesta. Usein tarpeen on myös käyttää vaikka hanskoja tai pyyheliinaa suojana, sillä on mahdollista, että eläimestä voi tarttua tauteja. Eläimen kuljetukseen soveltuu hyvin pahvilaatikko, jonka pohjalle on asetettu pyyheliina. Pahvilaatikkoon on tehtävä myös ilmareiät.

Jos löydät Salon seudulta loukkaantuneen luonnoneläimen, voit olla yhteydessä Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistykseen tai suoraan Turun eläinsuojeluyhdistyksen eläinhoitolaan.

- Yhdistyksemme auttaa, mikäli loukkaantunut eläin on mahdollista ottaa kiinni eikä vamma ole liian suuri. Pyrimme tarjoamaan tilapäistä suojaa

Jos kohtaat loukkaantuneen luonnoneläimen tai epäilet jostain muusta syystä eläimen tarvitsevan apuasi, olisi kaikista tärkeintä ensin varmistaa, että avuntarve on todellinen.

luonnonvaraisille eläimille, mutta pahoin loukkaantuneet eläimet sekä poikaset viemme kuitenkin aina Turkuun, Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistyksen kenttävastaava Katja Säkkinen kertoo.

- Turun Eläinsuojeluyhdistyksen eläinhoitolan henkilökunnalla on paras tieto, taito ja osaaminen vammojen hoidosta sekä toki myös paras pitopaikka lajin tarpeet huomioiden. Joskus, jos vastaan tulee terve eläin, voimme pitää eläintä tarkkailussa Salossa noin vuorokauden ja sen jälkeen vapautamme eläimen luontoon. Näin kävi esimerkiksi silloin, kun kauppakeskus Plazan parkkihalliin eksyi muinoin rusakko-parka. Saimme rusakon kuitenkin vahingoittumattomana kiinni ja tarkkailun jälkeen pitkäkorva pääsi takaisin luontoon. Yhdistyksellämme ei kuitenkaan ole omia tiloja eläinten pitämiseen, jolloin tarkkailussa pidettävät eläimet sijoitetaan jonkun vapaaehtoisemme omaan kotiin. Tämänkin vuoksi Turun eläinhoitola on usein eläimelle paljon parempi paikka, Katja opastaa.

Joskus eläin voi kuitenkin olla loukkaantunut niin pahoin, että sen hengissä pitäminen olisi ilmeistä julmuutta sitä kohtaan.

- Tällöin eläin on lopetettava tai on huolehdittava siitä, että se lopetetaan asianmukaisesti. Laki velvoittaa meidät tähänkin.

Eläimet liikenneonnettomuuksissa Eläimiä loukkaantuu hyvin usein liikenteessä. Tällöin oma moraali on ratkaisevassa asemassa siinä, saako eläin apua vai ei. Loukkaantuneiden eläinten

9

heitteillejättö liikenteessä on valitettavasti vakava ongelma. On selvää, että millään valvonnalla tai pakolla ei tilannetta pystytä parantamaan. Jotta ikävässä tilanteessa osaisi tarpeen tullen toimia järkevästi ja rauhallisesti, olisi hyvä kerätä tietoa jo etukäteen.

Vaikka miten varautuisit mahdollisiin eläinkolaritilanteisiin etukäteen, on joskus vain myönnettävä se tosiasia, että kaikkeen ei voi varautua ja kaikkea ei voi ehkäistä. Jokainen yrittää toki parhaansa. Tässä kuitenkin pari käytännön vinkkiä.

Kun ajelet autolla metsäalueiden läpi, seuraile syrjäsilmällä koko ajan tien reunustaa. Nopeus kannattaa opetella pitämään sellaisena, että ehdit jarruttaa, jos eläin ilmestyy tielle. Tilastojen mukaan nopeuden pudottaminen esimerkiksi 120 kilometrin tuntivauhdista 80 kilometrin tuntivauhtiin vähentää eläinkolarien riskiä jo puolella! Eläimeen törmäämisen riski on yleensä suurin illalla ja aikaisin aamulla, joten ole tällöin erityisen tarkkaavainen. Näin on esimerkiksi hirven, jäniksen ja useimpien muiden nisäkkäiden kohdalla. Vuorokausivaihtelu ei ole yhtä selvä lintujen kohdalla.

Joskus kaikesta varovaisuudesta huolimatta onnettomuuksia kuitenkin pääsee tapahtumaan.

Painathan mieleesi, että jos törmäät eläimeen tiellä tai jos näet jonkun toisen yliajaman eläimen tiellä, tunne vastuusi ja pydähdy aina tarkistamaan miten eläimen kävi ja jäikö se kitumaan. Pysähdy jonnekin turvalliseen paikkaan ja tee arvio eläimen tilasta.

Kuolleet eläimet täytyisi mahdollisuuksien mukaan siirtää tien sivuun, jotta niitä syömään tulleet eläimet eivät jäisi myös auton alle. Jos eläin on elossa, mutta

KUN TÖMÄHTÄÄ - AUTOILIJAN OHJEET ELÄINKOLARIN SATTUESSA (SEY) 1. Pysäytä autosi, mutta varo muita autoja. Loukkaantunutta eläintä on autettava, sanoo jo lakikin. Kuolleelta näyttävä eläin voi olla halvaantunut tai liikuntakyvyttömäksi ruhjoutunut. Jos et auta sitä, se voi joutua odottamaan kuolemaa jopa useita päiviä.

2. Lähesty eläintä rauhallisesti, vältä äänekkyyttä ja äkkinäisiä liikkeitä. Varaudu siihen, että eläin voi puolustautua tai paeta vammautuneena, kun sitä kosketaan.

3. Loukkaantunut eläin on päästettävä kärsimyksistään tai toimitettava hoitoon. Jätä hoitotoimenpiteet asiantuntijoille. Eläimen hoitaminen vaatii osaamista. Loukkaantuneita luonnoneläimiä hoitavat ainakin kunnaneläinlääkärit, muutamat eläinhoitolat ja vapaaehtoiset. Yhteystiedot saat poliisilta.

4. Jos olet neuvoton, pysäytä ohiajava auto, pyydä apua lähimmästä talosta tai poliisilta.

5. Muista, että eläimen heitteillejättö on rikos.

JOS ELÄIN ON ISO 1. Hälytä paikalle poliisi.

2. Loukkaantuneena pakenevaa eläintä ei pidä seurata. Se asettuu todennäköisesti aloilleen lähistölle. Se löydetään myöhemmin jälkikoiran avulla.

3. Älä yritä lopettaa isoa eläintä lapiolla tai muulla työkalulla.

Suurikokoinen eläin on lopetettava ampumalla. Jos poliisi ei pääse paikalle, kysy apua lähimmästä talosta.

JOS ELÄIN ON PIENI 1. Lopeta pahasti vammautuneen eläimen kärsimykset. Käytä kookasta kiveä, vankkaa pulttiavainta, tunkkia tai tukevaa kalikkaa. Kohdista voimakas isku epäröimättä eläimen kallon leveimpään kohtaan. Varmista, että eläin on kuollut.

2. Loukkaantunut kissa ja koira pitää toimittaa eläinlääkärin hoitoon. Ne voivat olla omistajalleen korvaamattoman arvokkaita.

Kissasta ja koirasta pitää aina ilmoittaa kunnalliseen löytöeläinten talteenottopaikkaan ja poliisille.

3. Lievästi loukkaantuneen luonnonvaraisen eläimen voi toimittaa hoitoon lähimpään eläinpuistoon, eläinhoitolaan tai joihinkin paikallisiin eläinsuojeluyhdistyksiin tai vapaaehtoisille. Kysy puhelinnumeroa poliisilta. Pakkaa eläin ilmavasti vahvaan pahvilaatikkoon. Muista kuitenkin, että kuljetus voi joskus olla vain eläimen kärsimysten pitkittämistä.

4. Kuollut eläin tulee siirtää tieltä syrjään. Voit myös auttaa tutkijoita lähettämällä eläimen esim. Helsingin yliopiston eläinmuseolle.

Kuolleesta lemmikkieläimestä on asiallista ilmoittaa lähimmälle eläinsuojeluyhdistykselle – joku varmasti kaipaa lemmikkiään ja surullinenkin uutinen on parempi kuin epätietoisuus.

Muista aina sekä omasi että muiden tiellä liikkuvien turvallisuus!

10

loukkaantunut, on pienen eläimen kohdalla usein armollisinta lopettaa eläin välittömästi. Jos et kuitenkaan ole varma mitä tehdä, saa poliisilta neuvoja ja apua.

Samoin jos et pysty itse lopettamaan eläintä, on paikalle pyydettävä asiasta vastaava viranomainen, kuten poliisi, kunnaneläinlääkäri, pelastuslaitoksen edustaja tai metsästysseuran edustaja. Käytännössä yksinkertaisinta ja usein myös nopeinta on soittaa suoraan poliisille.

Lievästi loukkaantuneet linnut voivat hyvinkin elpyä pökerryksestään hetken päästä ja lähteä omin voimin lentämään. Pyri mahdollisuuksien mukaan siirtämään lievästi loukkaantunut lintu turvallisempaan paikkaan käärimällä se varovasti johonkin vaatteeseen tai pyyhkeeseen. Jos eläin on vietävä hoitoon, voit samalla tavalla siirtää sen esimerkiksi pahvilaatikkoon. Omat silmät kannattaa suojata, sillä monilla linnuilla on terävä ja vahva nokka sekä vielä yllättävän nopea niskan liike. Lisäksi hanskat ovat hyvä apu eläintä koskiessa. Kettua, supikoiria tai muita pienpetoja käsiteltäessä on huolehdittava, että ne eivät pääse puremaan.

Onneksi rabiesvaara ei Suomessa ole kovin ilmeinen. Haavoittuneesta suurpedosta on ilmoitettava heti poliisille. Niitä ei saa lähteä omin neuvoin jäljittämään.

Lähteet: Helena Tengvall 1993. Eläinten puolesta. Eläinten ystävän käsikirja. Juva: WSOY. SEY tiedote 2008. Avun tarpeessa?

Luonnonvaraiset eläimet ahdingossa. SEY. Juttuun on myös haastateltu Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistyksen kenttätyön vastaavaa Katja Säkkistä.

KIVAA KOIRIEN KANSSA .. ! a ia s a a a v o k s o y m a t t - mu Koirapäivä lauantaina 10.10. klo 10-15, EHYT-talo

Hauskan koko perheen koirapäivän ohjelmassa mm. » Esittelyssä Suomen ensimmäiset luontokartoittajakoirat, eläintenkouluttaja Tanja Karpela » Eläintenkouluttaja Tanja Karpelan tietoiskut koiran ongelmakäytöksen hoidosta, koiran signaalikielestä ja erilaisista koulutusmenetelmistä » Esittelyssä Nose Work, eläintenkouluttaja Tanja Karpela » Eläinlääkärin kyselytuokiot, eläinlääkäri Pirkko Hämeenoja » Koirien harjoitusrata, Salon Eläinfysio » Koirien vesijuoksumattokokeiluja, Salon Eläinfysio » Vetokoira kyyditsee lapsia ulkona, KAER oy » Tutustu Canicrossiin, KAER oy » Lasten lelukoiranäyttely, SSEY » Buffet, SSEY

Tuo oma mustisi mukaan!

Tapahtuman järjestää Eläinklinikka EHYT oy, KAER oy, Salon Eläinfysio ja Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistys EHYT-talo Maorlantie 1, 24800 Halikko puh. 02 7221 221 www.ehyt.info

11

Kutsu yhdistyksen syyskokoukseen Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry:n

SYYSkokouS

tiistaina 3.11. 2015 klo 18, Salon kaupunginkirjasto, Laurin Sali osoite: Vilhonkatu 2, 24100 Salo

Syyskokouksessa käsiteltävät asiat: yhdistyksen hallituksen ja tilintarkastajien valinta sekä muut sääntömääräiset asiat. kokoukseen ovat tervetulleita kaikki yhdistyksen toiminnasta ja siihen osallistumisesta kiinnostuneet! Tervetuloa!

Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry:n hallitus

Lemmikkieläimille

pieneläinpäivystys Muistathan, että Turun, Salon, Someron sekä Liedon, Raision ja Uudenmaankaupungin yhteistoiminta-alueiden lemmikkieläimille tarkoitetun pieneläinpäivystyksen numero on

0600 124 44

Päivystysnumero kertoo päivystävän klinikan

PieneLäinTen häTäPäivySTyS:

Turun Eläinsairaala Satakunnantie 162, 20320 Turku www.elainsairaalaturku.fi

Kauppakeskus Plaza, (02) 777 6400 Vilhonkatu 8, 24130 Salo

ma-pe 9-20|la 8-18|su 12-16 Kuusjoen sivuapteekkimme palvelee osoitteessa Ylikulmantie 250, 25330 Kuusjoki ma-ke 9.00-16.30|to 9.00-17.00|pe 9.00-16.30 www.salonvanhaapteekki.fi Olemme myös facebookissa.

Monipuolinen valikoima tuotteita lemmikkien terveyden ja sairauden hoitoon.

Meiltä bonusta itsehoitotuotteista.

Ei koske lääkkeitä.

12

TEKSTI JA KUVAT SISSI LAINE / SSEY

Mikäli voit tarjota kodin kissoille jopa seuraavaksi 15-20 vuodeksi, otathan yhteyttä: Sissi Laine 040 8349086 tai sissi.laine@gmail.com

SSEY kenttätoiminta

Nelli-kissan tarina Mitä jos kaikki ei menekään aina suunnitellusti - tai edes sinne päin Nelli tuli Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistykselle juhannuksena ja oli tiineyden loppuvaiheessa. Jo maanantai aamupäivällä 6.7.2015 Nelli oli hieman levoton ja ruoka maistui huonosti. Seurailin tilannetta koko päivän ja istuin monta tuntia hänen kanssaan odottaen, josko synnytys käynnistyisi. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, ja kävin näyttämässä toista yhdistyksen kissaa mahdollisille uusille hoitajille. Sinä aikana oli Nelli synnyttänyt viisi pientä pentua. Nelli oli nuori äiti ja hieman hukassa. Niinpä hän oli kokenut parhaimmaksi synnyttää pennut hiekkalaatikkoonsa hienoista synnytyspesistä huolimatta.

Kotiin takaisin tullessa kiiruhdin äkkiä katsomaan tilannetta ja heti kissahuoneen oven avatessani kuulin pienen pientä itkua. Huomasin, että pennut ovat emonsa kanssa hiekkalaatikossa. Otin kiireesti pesälaatikon, johon nostelin yltä päältä hiekassa olevat pennut. Nelli ei ollut saanut katkaistua kaikkien pentujen napanuoria, ja pennut olivat hiekkalaatikossa napanuorastaan istukoissa kiinni. Hiestä märkänä katkaisin niiden pentujen napanuorat, jotka olivat edelleen kiinni istukassa ja sen jälkeen lähdin pentujen kanssa pesulle. Jokainen pentu piti pestä huolellisesti, jotta kaikki hiekka lähti pois napanuorista, etteivät ne pääse tulehtumaan. Niinpä pennut saivat ensimmäisen kylpynsä

vasta reilu tunnin ikäisinä. Seuraavana oli putsattava varovasti Nellin takapää, ettei hän saa kohtutulehdusta tai muita ongelmia, koska hiekkaa oli reilusti paakkunutut hänen pyllyynsä. Vihdoin kaikki oli putsattu ja siirsin emon ja pennut vaa’an kautta pentulaatikkoon. Kaiken piti olla hyvin.

Jo seuraavana aamuna huolestuin, kun pentujen paino oli laskeva, ja pennut olivat itkuisia. Tämä toki voi olla alussa normaaliakin, mutta kun paino vain jatkoi laskuaan iltaa kohden, tein äidinmaidon vastiketta ja koitin antaa sitä pennuille tuttipullosta. Siinä olikin sitten seuraava ongelma: normaalisti pienet imevät melko hienosti tuttipulloa, mutta yksikään pennuista ei osannut sitä imeä, vaikka kokeilin neljää erilaista tuttipullon päätä. Pentujen selviämisen kannalta oli jäljellä tasan yksi vaihtoehto ja se oli letkutus, jossa hyvin ohut letku

13

viedään suun kautta suoraan mahalaukkuun ja maito puristetaan sinne. Letkutuksessa pitää olla todella huolellinen ja tarkka, eikä letkua saa työntää yhtään väkisin. Muuten letku saattaa mennä pennun keuhkoon, ja pienikin määrä maitoa keuhkoissa saattaa olla pennulle kohtalokasta.

Siitä hetkestä meni elämäni seuraavaksi kolmeksi viikoksi melko sekaisin: 3-4 tunnin välein ympäri vuorokauden löysin itseni lämmittämästä äidinmaidonvastiketta ja keittämässä välineitä taas seuraavaa syöttöä varten. Nelli oli hukassa, kun maitoa ei tullut, vaikka pennut imivät nisät rikki. Hän ilmeisesti ”masentui” tilanteesta niin paljon, että lopetti syömisen lähes tulkoon kokonaan, Pentujen lisäksi jouduin pakkosyöttämään myös emoa. Koska emo söi niin huonosti, niin se vähäkin maidontulo loppui ja huonon syömisen vuoksi jouduin käyttämään emoa nesteytyksessä lääkärillä. Punnitsin pennut joka syötön välillä ja näin sain hyvin seurattua koko ajan pentujen painon kehitystä. Letkutus on sinänsä helppo tapa pelastaa pennut varmalta kuolemalta, mutta letkuttajalle se on varsin raskasta tilanteessa, jolloin emolta ei tule lainkaan maitoa ja nekin vähät ajat kun yössä olisi ehtinyt nukkua syöttöjen välissä, murehdin ja pelkäsin, että onko seuraavalla syötöllä vielä kaikki pennut hengissä

ja etten itse väsyneenä vahingossakaan työnnä letkua keuhkoihin.

Vielä oli vastassa yksi vaistoinkäyminen. Se oli äidinmaidonvastike. Pitkä ja jatkuva äidinmaidonvastikkeen anto aiheutti pennuille ripulin, joka taas johti vuorostaan pentujen kuivumiseen. Onneksi Salossa on ihania eläinlääkäriasemia - kiitokset vielä Animagi Salolle ja Eläinklinikka EHYT:lle, jotka ottivat pennut aina nopeallakin varoitusajalla nesteytykseen! Tämän vuoksi aloin poikkeuksellisesti totuttaa pentuja kiinteään ruokaan jo melko pieninä ja ihan minimaalisina määrinä, jotta saisin heidän vatsat pysymään hieman pidempään täytenä ripulista huolimatta.

Näin meni meidän melko pitkältä tuntuvat kolme viikkoa, jonka jälkeen pennut pääsivät keinoemolle Perniön Eläinsuojeluyhdistyksen Leenalle, kiitos siitä hänelle! Siellä he olivat 1,5 viikkoa hoidossa, jonka aikana saivat oikeaa äidinmaitoa ja opettelivat kiinteään ruokaan. Ainoa mikä tämän kissojen siirtämisen mahdollisti, oli se, että kummatkin emot olivat testattu negatiiviseksi kalikista, mykoplasmasta ja herpeksestä. Muuten riski olisi ollut liian suuri ja mahdolliset taudit olisivat voineet levitä koko porukalle. Tämän 1,5 viikon jälkeen pennut tulivat takaisin omalle emolleen ja osasivat jo syödä itsenäisesti, eikä yösyöttöjä enää tarvittu.

Tällä hetkellä kissahuoneessamme temmeltää viisi energistä, leikkisää ja hyvinvoivaa pikkukissaa, joista ei päältäpäin näe, kuinka rankat ensimmäiset viikot heillä on olleet. Hyvin ovat antaneet hoitajallekin anteeksi sen jatkuvan letkulla tökkimisen ;-) Toivottavasti tämä kirjoitus saa edes yhdenkin maatiaiskissalleen pentuja suunnittelevan luopumaan suunnitelmastaan ja leikkauttamaan kissansa. Mikäli kuitenkin antaa kissansa vastuuttomasti lisääntyä, pitää olla myös valmis kaikkeen edelliseen emon ja pentujen tarvitessa apua, eivätkä eläinlääkärikulutkaan ihan halvaksi tulleet. Meillä meni melkein kaikki pieleen, mutta varmaan vielä enemmänkin vastoinkäymisiä voisi olla. Joskus kaikki voi mennä ilman ongelmia, mutta siitäkin huolimatta Suomessa (olevinaan sivistysvaltiossa) hylätään tai lopetetaan 20 000 kissaa joka vuosi, joten senkään puolesta pentujen teettämisessä ei ole mitään järkeä.

14

Lemmikkisi hyvinvointiin!

Eläinten Viikko

Eläinystävän kauppa Ruuat, herkut ja tarvikkeet koirille, kissoille, kaloille, jyrsijöille, matelijoille, hevosille sekä ratsastajille.

4.-10.10.2015

Eläinten viikko järjestetään joka vuosi 4.-10.10. eläinten kunniaksi. Eläinten viikon ensimmäinen päivä 4.10. on Maailman eläinten päivä ja eläinten suojeluspyhimyksen Fransiskus Assisilaisen muistopäivä. Sitä on vietetty ympäri maailman jo vuodesta 1931.

Eläinten viikko on suomalainen keksintö ja sillä on kunnioitettu eläimiä SEYn aloitteesta vuodesta 1959 lähtien. Tänä vuonna Eläinten viikon teema on koira.

Salon Akvaarioliike Oy

Vilhonkatu 11-13, p. 02-731 6950 ark. 10.00-17.30, la 9.00-14.00

Kotia etsivät

www.salonakvaario.fi

Yhdistys etsii aktiivisesti koteja lemmikeille, jotka tällä hetkellä ovat yhdistyksen sijaiskodeissa odottamassa sitä omaa oikeaan perhettään. Kotia etsiviin lemmikkeihin voi käydä tutustumassa osoitteessa www.ssey.fi

Tykkää meistä Facebookissa!

Voit käydä keskusteluja ja jakaa tietoa yhteisön jäsenten kesken.

Uutta!

LUMO 500ml

14,50 PARTURI KAMPAAMO

Lumo Finland Hair Balance on kotimainen hiustenhoitosarja. Tuotesarja on kehitetty luontoa ja ympäristöä kunnioittaen. Mitään Hair Balance tuotesarjan tuotteita ei ole testattu eläinkokein eikä niissä ole eläinperäisiä raaka-aineita. Tutustu Lumoon: www.lumofinland.fi

Kauppakeskus Linjuri (2. krs.), Salo Puh. 010 327 2034 Palvelemme ma-pe 9-18, la 9-16 www.hairlekiini.fi

15

SSEY kirpputori Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistyksen

KIRPPUTORI ON AVOINNA

LAUANTAISIN KLO 10-14 ja SUNNUNTAISIN KLO 12-15 (pyhäpäivinä suljettu)

Osoite: Asemakatu 2 (sisäpiha), Salo Löytyykö vaatekaapistasi, ullakoltasi, varastostasi tai autotallistasi lahjoitettavaa ja hyväkuntoista tavaraa yhdistyksen kirpputoria varten? Jos löytyy, tuo ne meille!

Tilanpuutteen vuoksi emme valitettavasti voi ottaa huonekaluja vastaan. Tavaran voi tuoda kirpputorin aukioloaikana tai ottamalla yhteyttä Pirkko Villman, puh. 050 341 5461. Otathan yhteyttä hyvissä ajoin ja sovitaan nouto-/vientiajankohdasta erikseen.

Kaikki kirpputorin tuotot käytetään lyhentämättömänä Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry:n eläinsuojelutyöhön.Tervetuloa tekemään todella edullisia löytöjä! Eläimet kiittää.

ehyt.info

EHYT - Talo täynnä toimintaa!

ehyt.info

puh. (02) 7221 221 Klinikka on avoinna myös lauantaisin!

Maorlantie 1, 24800 Halikko

Eläinklinikka EHYT Trimmaamo Karvakorjaamo Koirien itsepalvelupesula Aunelin Koirakoulu Vetman Oy Fysioterapeutti/osteopaatti Leena Piira Koirahierojat Minna Oksanen & Tuija Vahlroos Metalvet Oy EHYT Outlet Salon Eläinfysio KAER Oy Ihmisfysioterapeutti Heidi Ekroos

TEKSTI JA KUVAT MINNA LAHTI / SSEY

16

Koirankoulutuksessa monet myytit istuvat sitkeästi. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto julkaisi elokuun puolessa välissä tiedotteen koirien koulutukseen liittyen.

Tiedotteessa infottiin miten fyysisillä pakotteilla ja rangaistuksilla saa epävarman ja pelokkaan koiran. Aihe on erittäin tärkeä, sillä koiran koulutus, olkoot se sitten miten pientä tai arkista tahansa, on iso osa koiran elämää. Koulutusmenetelmät vaikuttavat merkittävästi koirien elämänlaatuun.

Eläintenkouluttajan virallisen ammattitutkinnon suorittanut koirien koulutusohjaaja ja ongelmakoirakouluttaja Tanja Karpela toivookin koiria koulutettavan ilon ja innon kautta. Näin koiraan voi luoda luottamuksellisen suhteen.

Tanja Karpela:

HYVÄ JOHTAJUUS on kuin vanhemmuutta

17

”Ihmisen ei tarvitse olla alfayksilö, dominoiva tai laumanjohtaja. Riittää, että olet vastuullinen omistaja, joka ohjaa koiraa ja vaikuttaa sen käyttäytymiseen huolehtimalla koiran sosiaalistamisesta ja kouluttamisesta ja siitä, että koira voi elää sovussa ihmisten kanssa. Koira ansaitsee lisäksi sen, että perehdymme paremmin koirien käyttäytymiseen ja ymmärrämme siten karvaista ystäväämme hieman paremmin. ” ~ Barry Eaton 2012. Dominanssi - totta vai tarua? ~ Eläinsuojelutyössä tulee usein vastaan ääritapauksia, joissa eläimiä on kohdeltu niin huonosti, että viranomainen on joutunut puuttumaan asiaan. Koirien pahoinpitelytapauksista ja pentutehtailusta puhutaan tänä päivänä avoimesti. Tapaukset ovat karmaisevia ja niistä tuleekin puhua, mutta tällöin unohdetaan usein keskustella yhdestä koiriin liittyvästä todella tärkeästi asiasta: koirien koulutuksesta.

- Jos koiraa koulutetaan käyttämällä pakotteita, voimaa tai pahimmillaan väkivaltaa, on se yhtä lailla epäeettistä tai jopa eläimen pahoinpitelyä. Koulutus on oleellinen osa koiran elämää ja vaikuttaa siihen, onko koira onnellinen vai ei, Tanja Karpela huomauttaa.

Koiraa koulutetaan enemmän tai vähemmän läpi sen elämän, vaikka koira ei olisikaan aktiivisessa harrastuskäytössä.

- Jos koiranomistajan koulutusmenetelmät ovat esimerkiksi tieto-taidon puuttuessa hyvin epäeettisiä, tai jos koulutuksessa käytetään paljon vahingollisia menetelmiä, on koiran elämä aika surkeaa. Tällöin koira joutuu elämään jatkuvasti pienen pelon vallassa. On syytä muistaa, että silloin, kun koira joutuu pelkäämään, ei koiran suhde ihmiseen voi koskaan olla täysin luottavainen. Luottamukselliseen suhteeseen ei koskaan sisälly pelkoa.

Koirien koulutuksessa voi kompastua Tanja Karpela kertoo, että koirien koulutuksessa on selkeästi havaittavissa kolme kompastuskiveä: kivun, vamman tai sairauden mahdollisuuden huomiotta jättäminen, alistamiseen perustuva johtajuusajattelu sekä ihmisen oma ego.

- Koiran häiriökäyttäytymisen todellinen syy voi usein olla kipu, vamma tai sairaus. Tätä ei aina osata ajatella, koska koira ei välttämättä oirehdi kipua kuten ihminen. Jos koira käyttäytyy

huonosti tietyssä tilanteessa, olisi tärkeää sulkea aina ensin pois kivun, vamman tai sairauden mahdollisuus.

- Remmirähjääminen, aggressiivinen käytös, pelokkuus, arvaamattomuus tai jatkuva säheltäminen voivat siis olla oire jostakin edellä mainituista. Jos koiralla on esimerkiksi huonot lonkat ja nivelrikkomuutoksia, on varsin tavallista, että koira saattaa olla remmiräyhä. Häiriökäyttäytyminen on tällöin oire kivusta ja kolotuksesta. Kun koiraa sattuu, sen puolustautumisen tarve nousee herkemmin Olisi tärkeää oivaltaa, että vaikka koira ei vikise tai onnu, se voi silti oirehtia kipua, vammaa tai sairautta häiriökäyttäytymisenä.

Koiran koulutuksen toinen kompastuskivi on vanhentuneeseen tietoon pohjautuva pomottamisajattelu. Alistamiseen perustuva dominanssikoulutus perustuu ajatukseen, että koira pyrkii ovelin keinoin pomottamaan ihmisiä. Tämä on kuitenkin myytti, joka on käyttäytymistieteessä todettu virheelliseksi luuloksi.

- Tietynlaista johtajuutta toki tarvitaan, mutta olennaista siinä on lempeä opastus – ei alistaminen, Karpela oikaisee.

Kompastuskivistä kolmas on ihmisen oma ego.

KAER OY www.kaer.fi

Koirankoulutusta ammattitaidolla Koulutus perustuu uusimpaan tutkittuun tietoon. Koira oppii ilosta ja innosta, mikä on tutkitusti tehokas koulutustapa ja tärkeä osa koiran tasapainoista ja onnellista elämää. Tarjoamme käytösklinikan, kursseja sekä yksityisopetusta. Olemme sitoutuneet Suomen Eläintenkouluttajat ry:n eettisiin sääntöihin. Tutustu tarkemmin: www.kaer.fi.

Yksilöllistä ja ylellistä hoivaa koirallesi - ammattitaidolla ja lämmöllä!

Kodikas, lämminhenkinen ja häkitön koirahoitola, jossa henkilökunta on koulutettu. Koirasi saa leikkiä ja temmeltää vapaana!

Koiran koulutus- ja hoitolapalvelut KAER Oy, Huhdintie 154, Perniö puh. 0466 000 444|info@kaer.fi| www.kaer.fi

18

- Jotta voisi uskaltautua ja antautua päivittämään omat tietonsa, on oma ego ja ylpeys kohdattava. Valitettavasti ihminen on luuloissaan kovin luja. Tietynlaista nöyrtymistä tarvitaan. Onneksi tällä alalla tutkimustieto on paljon syvempää ja osaavampaa kuin ennen eli tietoa on saatavilla, jos sen haluaa löytää.

Kivun tai pelon tuottaminen ei koskaan ole ratkaisu Koiranomistaja ei myöskään aina osaa ajatella, että hän voi itse tuottaa koiralleen kipua käyttämällä vahingollisia varusteita.

- Omistaja ei sinänsä tarkoita pahaa, mutta epätoivon hetkellä ihminen yrittää parhaansa ja voi turvautua epätoivoisiin keinoihin. Se on ihan ymmärrettävää. Epätoivon hetkellä tuntuu, että oman koiran kanssa ei selviä. Tulee tuska. Kipua tuottavien varusteiden käyttäminen vie kuitenkin vain ojasta allikkoon, Karpela varoittaa.

Jos koira tempoo hihnassa tai rähjää muille koirille, ajattelemme herkästi, että koiralle pitää hankkia jokin pakottava varuste tai väline, esimerkiksi kuristuspanta tai räminäpurkki. Nykyään on tutkittu, että painetta kaulaan aiheuttava kaulapanta, esimerkiksi ohut kuristava panta, saattaa vahingoittaa kaulan pehmytkudosta ja jopa olla yhteydessä kilpirauhasen toimintahäiriöön. Tällaisen kaulapannan aiheuttamat piiskaniskuvammat ovat myös yleisiä ja koiralle kivuliaita.

Jos koira tempoo hihnassa, omistaja ajattelee usein virheellisesti niin, että jos koiraa vähän sattuu, se lopettaa vetämisen. Koira ei kuitenkaan toimi niin. Koira saattaa vetää siksi, että se pyrkii kivusta eroon. Jos kaulapanta aiheuttaa kipua, voi osa koirista toki vähän hidastaa tahtia tai vetää vähemmän, mutta silloinkin edessä on iso riski: ihmisellä ei ole mitään hallintaa siihen, mitä koira rekisteröi kivun hetkellä ja mihin se kivun linkittää.

- Voimme vain arvailla, mihin kaikkeen koira yhdistää kaulapannan tuottaman kivun tai räminäpurkin aiheuttaman pelkotilan esimerkiksi ohitustilanteessa. Koira voi linkittää käytetyt pelotteet ja pakotteet yhtä hyvin niin vastaantuleviin koiriin, pieniin lapsiin tai polkupyöriin kuin johonkin tiettyyn ääneen tai hajuun. Koira saattaa linkittää räminäpurkin aiheuttaman pelästymisen tunteen tai varusteen aiheuttaman kivun moniin erilaisiin asioihin, joita se on rekisteröinyt pelottavan äänen tai kivun aikana.

Vaikka se siis aluksi pysähtyi pelästyksestä, ei pelottelu tai kipu ole hoitanut ainuttakaan ongelman todellista syytä eli esimerkiksi pelkoa, kipua, vammaa

Haistelu on koiralle lajityypillistä käyttäytymistä ja useimmiten myös hyvin mieluista puuhaa.

Kuvassa Chanti hajutreeneissä: Chanti nappaa alkuhajun purkista ja alkaa sen perusteella etsiä haluttua hajua.

jne. Sen sijaan koira alkaa käyttäytyä ongelmallisesti nyt yhä useammissa tilanteissa, joita se on rekisteröinyt epämiellyttävän räminän tai kivun aikana. Nämä pelotteet ovat siis lisänneet epävarmuutta ja pelkoa entisestään. Alun perin olemme voineet luulla ehkäisevämme remmiräyhäämistä, mutta todellisuudessa olemmekin luoneet entistä suuremman ongelman.

Oikeanlaista johtajuutta tarvitaan Ennen vanhaan koirankoulutus pohjautui pitkälti koiran alistamiseen perustuvaan dominanssikoulutukseen. Tämä johtui Tanja Karpelan mukaan siitä, että tuolloin ei käyttäytymistiede ollut yhtä pitkällä.

- Kuvitelmat siitä, että koira pyrkii pomottamaan meitä ihmisiä mitä erilaisin ovelin keinoin saattoi myös johtua siitä, että tuolloin meillä oli virheellisiä käsityksiä myös susien käyttäytymisestä ja koiraeläimistä ylipäätään. Kun susia ja domestikoitunutta koiraa alettiin myöhemmin tutkia, huomattiin, ettei alistamiseen perustuvaa dominanssia ollut olemassakaan.

Susien laumarakenne on paljon yksinkertaista arvohierarkiaa monimutkaisempi. Sudet elävät perheyhteisöissä eivätkä niinkään laumoissa. Susiyhteisö koostuu isä- ja äitisudesta sekä pennuista. Sellaista hierarkiaa, kuten ennen ajateltiin, ei todellisuudessa

19

Ihmisen ja koiran väliseen luottamukselliseen suhteeseen ei koskaan kuulu pelkoa.

siis ole olemassakaan.

- Äiti- ja isäsusi eivät alista pentujaan niin, että pakottaisivat ne selälleen. Jos pennut osoittavat tällaisia eleitä, ne tekevät sen vapaaehtoisesti, vähän kuin heittäytyvät tervehtiäkseen.

Koiran kanssa toki tarvitaan tietynlaista johtajuutta. Koiralle koulutetaan säännöt, mutta avainkysymys on se, miten säännöt koulutetaan.

- Hyvä johtajuus on kuin vanhemmuutta. Se ei perustu alistamiseen tai kuvitelmaan siitä, että koira pyrkii ovelin keinoin pomottamaan meitä. Susivanhemmatkin esimerkinomaisesti neuvovat ja opastavat pentuja. Sellaiseen johtajuuteen meidän ihmistenkin tulisi pyrkiä ja ennen kaikkea ajatella koiraamme. Emme todellakaan tarvitse pelotteita tai pakotteita ollaksemme hyviä johtajia.

Tietynlaisen käytöksen ajatellaan usein johtuvan

johtajuusongelmista. Jos koira kulkee meidän edellä hihnassa, murisee luusta tai ruoasta, hyppää sohvalle tai sängylle tai vaikka kulkee ovesta ensimmäisenä, on usein ajateltu, että nämä ovat koiran ovelia keinoja pyrkiä pomottamaan ihmisperheessä. Tänä päivänä kuitenkin tiedetään, että näillä käytösmalleilla ei ole mitään tekemistä pomottamisyritysten kanssa vaan ne johtuvat aivan muista seikoista.

- Jos koira murisee luusta tai ruoasta, on kyse resurssiongelmasta. Koiraeläimet puolustavat resurssejaan. Se on koiralle lajinomaista käytöstä. Jos koira kulkee ensin ovesta ulos tai vetää hihnassa, on se vain valtavan innoissaan. Koira hyppää yleensä sohvalle tai sängylle siksi, että sillä on lajinomainen tarve tähystää ympäristöään. Toisaalta koira on myös äärimmäinen sosiaalinen eläin ja se voi vain hakea seuraa

ihmisen läheisyydestä hyppäämällä sohvalle. Jos tämän tyyppisiä käytöksiä tulkitaan johtajuusongelmaksi, pyritään sitä silloin myös hoitamaan ja korjaamaan väärillä menetelmillä. Tällaisissa tapauksissa koiran kouluttaminen on äärimmäisen hankalaa, koska silloin emme hoida ongelman todellista syytä vaan jotakin kuviteltua syytä, mitä ei oikeasti ole olemassakaan.

- On totta, että jos koiraa koulutetaan pelolla niin kyllähän se silloinkin jotain oppii. Mutta se voi aiheuttaa valtavan määrän joko suoria tai välillisiä ongelmia tai molempia. Kun tiedämme, että olemassa on niin paljon parempia ja tehokkaampia keinoja, niin miksi kukaan enää viitsisi käyttää näitä vanhoja, koiralle vahingollisia menetelmiä?

Johtajuuteen liittyen Tanja Karpela törmää myös rotukysymykseen koko ajan - ja erityisesti

20

vuonna 2013 perustamassaan Suomen Koirien Turvakodissa.

- Turvakotiin tulee pääosin jostain syystä rottweilereita ja saksanpaimenkoiria 95 prosenttisesti. Vallitseva käsitys on edelleen se, että jotkut tietyt rodut pitäisi kouluttaa kovemmalla kädellä. Se on täyttä höpöhöpöä. Rottweiler ja saksanpaimenkoira kuten muutkin isot rodut ovat koiria siinä missä muutkin.

Niiden muisti, oppimiskyky ja lajinominaiset tarpeet Koira käyttää hienovaraisia signaalikieltä, jonka avulla koira puhuu ”koiraa”. Jos emme tiedosta tätä signaalikieltä, tulkitset koiraa väärin eikä yhteentörmäyksiltä voi välttyä.

ovat aivan samanlaisia kuin muillakin roduilla. Tietysti tietyillä roduilla on jalostettuja taipumuksia toimia herkemmin jollakin lailla, mutta mikään koira ei lähtökohtaisesti ole aggressiivinen. Tällainen kuvitelma on hyvin virheellinen ja vahingollinen.

Koira puhuu ”koiraa” hienovaraista signaalikieltä käyttäen Tanja Karpela painottaa sitä, että luottamukselliseen suhteeseen ei koskaan kuulu pelkoa. Pelko on yksi näkyvä tunnusmerkki siitä, jos omistajan ja koiran välinen suhde ei ole kunnossa.

- Jos koira pelkää, on jokin vialla. Tällöin kannattaa pohtia, mitä se voisi olla. Pelko ei aina missään nimessä tarkoita sitä, että ihminen olisi pahoinpidellyt

koiraansa.

Pelko voi aiheutua ihan pienestäkin asiasta, sillä koira lukee meitä kokonaisvaltaisesti, muun muassa kehon kielen ja äänenkäytön kautta. Jos koirien hienovarainen signaalikieli on ihmiselle täysin vierasta, ei kommunikointi koiran kanssa toimi. Tuolloin ihminen katsoo vain aivan ilmeisiä hännän heilutuksia ja niskakarvojen pörhistelyitä, mutta häneltä jää huomaamatta ja ymmärtämättä se koirien hienovarainen signaalikieli, jolla koira puhuu ”koiraa”.

Kun kommunikointi ei pelaa, on yhteentörmäysten ja väärinymmärrysten riski valtavan suuri. Silloin tulkitsemme koiran käytöstä usein väärin.

- Tästä hyvä esimerkki on koiran luoksetulo. Jos oikein tuijotamme koiraa vihaisesti silmiin, kumarrumme vielä sen päällä ja käskevällä äänellä annamme TÄNNE!-vihjesanan, on ihmisen kehonkieli koiran mielestä pahasti ristiriidassa vihjesanan kanssa.

Ihmisen kehonkieli viestii, että pysy kaukana, mutta vihjesana pyytää tulemaan luokse. Koiralle tulee ongelma kumpaa noudattaa.

- Tällöin koira alkaa rauhoittaa ihmistä, ettei vain tulisi konfliktia tai riitaa. Helpoissa tilanteissa koira voi tulla luokse, mutta haastavammissa olosuhteissa koira ei yleensä tule tai jos tulee, se hidastaa vauhtia ja lähestyy kierrellen ja kaarrellen. Nämä kaikki ovat rauhoittavia signaaleja. No mitä tekee ihminen? Tulkitsee tilanteen niin, että koiraa ei voisi vähempää kiinnostaa ja käskee yleensä entistä tiukemmin koiraansa tulemaan luokse korostaen entistä enemmän kehonkielellään täysin päinvastaista viestiä kuin mitä verbaalinen vihjesana on. Tällaiset asiat vaikuttavat yleensä koirankoulutuksessa valtavan paljon.

- Me ihmiset emme välttämättä ajattele tällaisia asioita, mutta ne vaikuttavat paljon siihen, minkälainen suhde meillä on koiraamme ja kuinka koira oppii, Tanja huomauttaa.

Kovapäistä koiraa ei ole olemassakaan Aina kun käytämme koirien kanssa voimaa tai pelotteita, saamme Karpelan mukaan aikaan pelokkaita, hermostuneita, epävarmoja tai jopa pelkoaggressiivisia koiria. Tämä tarkoittaa sitä, että koiran puolustautumisen tarve tulee yhä herkemmin ja herkemmin esille.

- Tämänkin ihminen saattaa tulkita väärin ja pitää koiraansa kovapäisenä, vaikka asia on juuri päinvastoin. Pelko-aggressiivinen koira puolustautuu, koska se on huomannut, ettei ihminen ymmärrä lainkaan sen hienovaraista signaalikieltä. Ongelman todellinen syy on siis epäluottamus. Koira ei luota ihmiseen. Sille ei jää jäljelle kuin viimeinen vaihtoehto:

Mitään rotua ei pidä kouluttaa ”vähän kovemmalla kädellä”. Kaikkien koirien muisti, oppimiskyky ja lajinominaiset tarpeet ovat samanlaisia. Mikään koira ei siis lähtökohtaisesti ole aggressiivinen.

22

puolustautua kaikissa tilanteissa, koska milloin tahansa voi tulla ”päin näköä”.

Koirat ovat persoonia, mutta lähtökohdiltaan aggressiivisia koiria ei ole. Jos koira käyttäytyy aggressiivisesti, pitää pohtia onko taustalla kipu, vamma tai sairaus, onko pelkoa, pitkittynyttä stressitilaa tai joku vanha traaginen kokemus. Jos koirasta tulee aggressiivinen, voi tämän tyyppisen häiriökäyttäytymisen syyt olla monenlaisia. Syyt ovat kuitenkin kaukana kovapäisyydestä.

- Jos koira säheltäjä ja aktiivinen, se ei tee mitä siltä pyydetään eikä kuuntele mitä sanotaan, kuulee myös usein sanottavan, että tämä koira on niin kovapäinen, ette se tee mitään mitä sanon. Kuitenkin tosiasia on se, että sellaista kovapäistä koiraa ei ole olemassakaan, joka piruuttaan jättäisi tottelematta.

- Tottakai koirissa on erilaisia persoonia, mutta koira ei tee mitään piruuttaan. Jos koira on perusterve eikä sillä ole pitkäkestoisen stressin oireita, on miltei poikkeuksetta kyse siitä, että ihminen on itse epäonnistunut kriteerin eli harjoituksen vaatimustason asettamisessa koiran osaamistasoon nähden. Tällöin virhe on ihmisen, ei koiran. Ihminen on

tehnyt liian vaikean harjoituksen siihen nähden, mitä koira osaa, jolloin koiran stressitaso nousee.

Stressitason nousu puolestaan aiheuttaa sen, että koiran aivoissa olevat muistipaikat täyttyvät, jolloin koira ei kykene vastaanottamaan lisää informaatiota.

- Tällöin koira vain säheltää eikä koiraan saa kontaktia edes superherkuilla. Kriteerin asettaminen oikealle tasolle ei ole ihan helppoa. Jos tulee tunne, että koira ei tottele nyt lainkaan, silloin kaikki seis. Pysähdy kunnolla ja mieti, olenko nyt tehnyt liian vaikean harjoituksen. Mieti myös onko palkka koirasi mielestä riittävän tavoiteltava ja luoko palkka sopivan tunnetilan harjoitushetkeen.

olin silloin itse opetusministeriössä kulttuuriministerinä. Huomasin itse aika pian, että nyt ollaan oikeilla jäljillä. Tällainen koulutus on todellakin tarpeellinen. Koulutus on ollut mukavan suosittu.

Uskonkin, että tulevaisuudessa kaikilta koirankoulutuspalveluita tarjoavilta ja siitä rahastavilta tullaan vaatimaan pätevyys. Samalla tavalla kun ajatellaan mitä tahansa ammattia, on pätevyys voitava jollain tavalla osoittaa.

- SEYn tiedote oli erinomaisen ajankohtainen ja hyvä. Kun ihminen etsii apua koiraongelmiinsa, voi joskus olla vaikea tietää mistä sitä etsiä. Kaikenlaista tarjoajaa löytyy. Valtakunnallinen virallinen tutkinto on turvallinen.

Suomen eläintenkouluttajat ry ylläpitää ajan tasalla olevaa rekisteriä tutkinnon suorittaneista.

- Sieltä pääsee näkemään kaikki kouluttajat, myös muihinkin eläimiin kuin koiriin erikoistuneet.

Suomessa on paljon erinomaisia eläinten kouluttajia, Karpela kiittelee.

Joku kiva kuva

Ammattitaitoista apua on tarjolla Koiran koulutuksessa on Tanja Karpelan mukaan kuitenkin tänä päivänä myös paljon hyvää.

Suomessa on erinomainen mahdollisuus saada ammattitaitoista apua. Tästä on takeena opetushallituksen kehittämä eläintenkouluttajan ammattitutkinto.

- Kyse on itse asiassa eläintenhoitajan ammattitutkinnosta, jonka yksi erikoistumisala on eläinten kouluttaminen. Kun tutkintoa lähdettiin kehittämään, Koiran ei tarvitse konemaisesti oppia koko ajan samalla vauhdilla. Sallittakoon myös koirille ne päivät, jolloin harjoitukset eivät suju täysin oppikirjan mukaan.

Eläimen kokonaisvaltainen huolenpito edellyttää eläimen ymmärtämistä Kun puhutaan siitä, miten koulutus vaikuttaa koiran elämänlaatuun, tärkeä lohdutuksen sana ihmisille on se, että menneitä ei tarvitse surra.

- Moni kokee huonoa omatuntoa siitä, että olenko tehnyt koirani kanssa jotain väärin. Jokainen koiranomistaja tekee virheitä. Virheet kuuluvat asiaan. Syyllistä on turha etsiä. Itselleen pitää olla armollinen. Eläimen koulutus on ihmiselle jatkuvan oppimisen paikka. Apua pitää uskaltaa pyytää eikä tuntea häpeää, jos koira käyttäytyy huonosti. Vastaan ei ole koskaan tullut koiraa, jolla ei olisi jotakin ongelmaa ollut – eikä sen puoleen ihmistäkään. Mitä

23

enemmän opiskelee, lukee, perehtyy ja kouluttaa, sen nöyremmäksi tulee. Koirat ovat tuntevia olentoja, joita ei voida vääntää kuin jotain mutteria, jotta eläin alkaisi toimia. Koirankoulutus on usein pitkä, kärsivällisyyttä vaativa tie. Mutta aivan takuulla se kärsivällisyys palkitaan, Tanja lohduttaa.

Olisi kuitenkin äärimmäisen tärkeä ymmärtää, että eläimen kokonaisvaltainen huolenpito edellyttää eläimen ymmärtämistä.

- Tänä päivänä tietoa on paljon tarjolla.

Helena Telkänrannan uusin kirja ’Millaista on olla eläin’ on yksi erinomainen osoitus siitä, kuinka paljon enemmän tänä päivänä eläimen käyttäytymistä on tutkittu, Tanja vinkkaa.

Nykyään meillä kaikilla on mahdollisuus saada tietoa eläinten käyttäytymisestä, muistista, oppimisesta sekä lajinominaisista tarpeista. Vahingollisten koulutusmenetelmien käyttäminen on usein kiinni siitä, ettei vain tiedetä tai osata muuta.

Sinänsä ei välttämättä ole tarkoitettu mitään pahaa, mutta on kuviteltu, että koiran käytösongelma johtuu jostakin, mitä ei todellisuudessa ole ollut olemassakaan. Ehkä viimeistään tämän jutun myötä innostut päivittämään tietosi?  Tule kuulemaan lisää Tanjan koulutusvinkkejä Kivaa koirien kanssa - mutta myös kovaa asiaa -koirapäivään lauantaina 10.10. EHYT-taloon. Katso lisätiedot tämän lehden sivulta 10.

Tanjan lukuvinkit: • Barry Eaton 2012. Dominanssi. Totta vai tarua.

• Helena Telkänranta 2015. Millaista on olla eläin?

• Turid Rugaas 2012. Rauhoittavat signaalit.

• Tuire Kaimion kirjat.

• Tommy Wirénin & Päivi Romppaisen kirjat • Anders Hallgrenin kirjat

Eläinten viikko järjestetään joka vuosi

4.-10.10.

eläinten kunniaksi.

Tänä vuonna Eläinten viikon teema on

KOIRA

Kylmä nenä. Pari kosteita, pyöreitä silmiä. Lämmin katse.

Kohoava tassu ja kallistunut pää.

Korvat, jotka yrittävät käsittää ja ymmärtää… Sinun koirasi.

Hän ei pyytänyt päästä luoksesi.

Hän tuli vain, koska sinä halusit hänet.

Hän tuli luoksesi antaakseen sinulle ystävyyttä, kun muut pettävät, sympatiaa, kun muut ovat sinua vastaan, uskollisuutta, kun muut puhuvat sinusta pahaa.

Hän tuli antaakseen rakkautta sinulle, kun tunnet itsesi hylätyksi, seuraa, kun olet yksin.

Hän saa sinut hyvälle tuulelle, kun olet surullinen, hän ottaa sinut riemuiten vastaan, kun vihdoin saavut kotiin.

Hän on joku, joka tarvitsee sinua, joku, jota hyväillä, jonka kanssa leikkiä ja pitää hauskaa.

Hän on riippuvainen sinun huolenpidostasi ja sinun rakkaudestasi.

Hän ei protestoi, kun sinä ymmärrät häntä väärin.

Hän on riippuvainen sinusta hyvässä ja pahassa.

Hän antaa sinulle ihania, rentouttavia kävelyretkiä.

Hän antaa sinulle seuraa.

Hän antaa sinulle rakkautta ja iloa.

Hän vahtii ja suojelee sinua.

Hän varoittaa, jos vieraita tulee.

Hän ei hylkää sinua, niin kauan kuin elää.

Hän antaa sinulle turvallisuutta.

Mitä sinä annat? ~ Anders Hallgren ~

Lahjoita SSEY:lle

SSEY kiittää!

Voit auttaa eläimiä ja tukea yhdistyksen toimintaa eläinten hyväksi tekemällä lahjoituksen Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistykselle. Pienikin apu on tärkeä ja auttaa saavuttamaan enemmän.

Voit valita juuri sinulle parhaiten sopivan tavan tehdä lahjoitus: • Tilisiirto: Tee lahjoitus SSEY:n lahjoitustilille: FI68 5410 8140 0136 61 (SOP) • Testamentti: Voit tehdä testamenttilahjoituksen • Tavaroiden lahjoitus: Voit lahjoittaa eläintenhoitoon liittyviä tarvikkeita ja/tai hyväkuntoista kirpputoritavaraa/vaatetta yms.

Tehokas ja joustava mainostalo

vällinen  ä st y in ä l e ä k - se

Tarttuvaa mainontaa Maigrafi Oy, Kivistönrinne 9, Salo puh. 040 5226 874 tai 044 731 3971

www.mainoset.fi

täm

ekijät.. änkin lehden t

Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry haluaa kiittää tuesta, avusta ja yhteistyöstä seuraavia yrityksiä ja henkilöitä: • Eläinklinikka EHYT Oy ja EHYT Outlet, Halikko • Animagi Salo • PetPoint, Salon Akvaarioliike, Salo • Musti ja Mirri Salo • Lemmikkiliike HurMur Salo • Salon Koirahalli • Prisma Halikko • Kauppakeskus Plaza ja Anni Rasilainen • Perniön Eläinsuojeluyhdistys ja Leena Aho • Eläinlääkärit Pirkko Hämeenoja, Jouni Niemi ja Jerina Wallius • Kemiön Löytöeläintalo - Axxel Brusaby ja henkilökunta • Kahvila-kirpputori Aarresaari • Salon kaupunginkirjasto • Henkilöt Eila Ripatti, Margit Luoto, Heidi Morka ja Siku Oksanen • Tanja Karpela / KAER Oy ja SKOT ry • Mainoset Oy • Erityiskiitos kaikille kenttätoiminnassa avustaneille, mm. hätämajoituksen tarjonneille sekä luonnonvaraisten eläinten lopetuksessa auttaneille.

Apunne on korvaamatonta!

• Kaikki Joulutassu-keräykseen osallistuneet!

• Kaikki lehdessämme mainostaneet - ilman tukeanne ei olisi tätä lehteäkään • Kiitos myös kaikille, jotka ovat antaneet tilapäishoitopaikkoja ja pysyväiskoteja eläimille, lahjoituksia antaneille henkilöille ja yrityksille, Salon alueella toimiville yrityksille, jotka ovat lahjoittaneet arpajaispalkintoja sekä jäsenille ja muille tukijoille!

KIITOS!