Uudistuva vesiliikennelaki kokoaa pelisäännöt yksiin kansiin Lakien muuttuminen on monesti verkkaista kuin aluksen kääntyminen. Aika ja olosuhteet edellyttävät toisinaan uudistuksia kirjoitettuun lakiin, jotta se pysyy ajan tasalla ja sen kunnioittaminen on perusteltua. Vesiliikennelaki on uudistumassa, ja veneilijää koskeva lainsäädäntö on tarkoitus jatkossa löytyä yksien kansien välistä. Uudistuksiin on lähdetty vesiliikenteen turvallisuus edellä ja vesillä liikkujien vastuuta korostamalla. Lain on kaavailtu tulevan voimaan 1.6.2020.
Teksti: Traficom, kuva: Juha Salminen
”S
amassa mittakaavassa vesiliikenteen lainsäädäntöä on tuskin koskaan muutettu”, veneet ja rekisterit -yksikön päällikkö Ville Räisänen Liikenne ja viestintävirasto Traficomista luonnehtii. Vesiliikennelaki muuttuu ja laajenee kauttaaltaan, mutta uusia vaatimuksia veneilijöille ei olla asettamassa. Aiempien asiakokonaisuuksien lisäksi laki sisältää jatkossa tarkempia veneen ja varusteiden turvallisuuteen sekä käyttöön liittyviä vaatimuksia, vesiliikennemerkit kuvallisine selityksineen sekä vesikulkuneuvojen rekisteröintiin liittyviä asioita. Edellinen vesiliikenteen lainsäädännön suurempi päivitys on vuodelta 1996. Veneilyn määrä on lisääntynyt vuosikymmenten aikana ja tarve vastuulliseen veneilyyn on samaa tahtia kasvanut. Liikennemäärien, venekokojen ja nopeuksien kasvaessa on korostunut se, että vesillä tulee huomioida oman toimintansa vaikutukset niin omassa veneessä oleviin, muihin veneilijöihin kuin ympäristöönkin. ”Vastuullinen veneily edellyttää vesikulkuneuvon päälliköltä vastuun tiedostamista, ja päällikön vastuiden selkiyttäminen onkin olennainen osa uutta lakia”, Räisänen kertoo.
Hajallaan oleva lainsäädäntö yksiin kansiin
Nykyinen veneilijää koskeva lainsäädäntö on hajallaan ja kahlattavaa riittää, jos veneilijä haluaa perehtyä kattavasti itseään koskeviin sääntöihin. Uudistuksen jälkeen näiden yhteisten pelisääntöjen keskeisen sisällön on tarkoitus löytyä yksien kansien sisältä. Lakia uudistettaessa on huomattu, että moni asia, erityisesti veneilijää koskevissa alemman tasoisissa säädöksissä, on joko vanhentunutta tai vähintään vanhanaikaista sääntelyä. Nykyisessä vesiliikennelaissa on 28 pykälää – tulevassa niitä on 135. ”Sääntelyn keventäminen on ollut kuitenkin olennainen osa hanketta. Eniten tämä näkyy vuok28 • Meripäivät 2019
ravenesääntelyn osittaisena purkamisena. Vuokraveneiden katsastuksista ollaan luopumassa. Aikomuksena on osin tukea jakamistalouden kehitystä, madaltaa veneilyn aloittamisen kynnystä ja nostaa veneiden käyttöastetta. Toivottavasti tästä muutoksesta heijastuu positiivisia vaikutuksia myös vesiliikennepaikkakuntien elinkeinoelämään”, Räisänen kertoo.
Varustevaatimukset säilyvät pitkälti ennallaan – muutoksia mm. vesikulkuneuvon määritelmään
Veneiden varustevaatimukset säilyvät muutoksen jälkeen hyvin pitkälti ennallaan, mutta päällikön vastuulle ollaan tuomassa esimerkiksi vaatimus kelluntapukineiden käytöstä olosuhteiden niin edellyttäessä. Ajantasaisia merenkulkujulkaisuja ja karttoja tullaan edellyttämään ”jos aiottu matka edellyttää reittisuunnittelua matkan pituuden tai muun vastaavan syyn tai olosuhteen johdosta”. Vesikulkuneuvon määritelmää on tarkennettu siten, että sillä tarkoitetaan veteen tukeutuvaa ja vesillä liikkumiseen käytettävää alusta, kulkuneuvoa ja välinettä, kun nykyinen määritelmä rajaa vesikulkuneuvot vesillä liikkumiseen tarkoitettuihin välineisiin. ”Tällä tavoin vesillä todellisuudessa liikkuviin kapineisiin voidaan soveltaa vesiliikenteen sääntöjä, olivatpa ne alun perin vesillä liikkumiseen tarkoitettuja tai eivät”, Räisänen sanoo. Vuokraveneen kuljettajan kirjan vaatimuksiinkaan ei ole tehty muutoksia, mutta laissa on tarkennettu se, että mikäli miehitettyä vuokravenetoimintaa harjoitetaan tulonhankkimistarkoituksessa, sovelletaan toimintaan merilakia ja veneen kipparilta edellytetään vuokraveneen kuljettajan pätevyyskirjaa. Kansainvälinen huviveneenkuljettajan pätevyyskirja myönnetään YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) vaatimusten pohjalta. Uudes-