Page 1

2/2017

WWW.OPPISOPIMUS.FI

Ensin opinnot

SITTEN VASTA KIELI Yksinyrittäjyydessä

ON VOIMAA

VIERAILIJANA

SANNI GRAHN-LAASONEN


4

12

SISÄLTÖ  3 PÄÄKIRJOITUS Anne Vuorinen   4 VIERAILIJA: Sanni Grahn-Laasonen  8 Uusi organisaatio toi palvelumuotoilijan

vakanssin Keudaan 12 Ilkka Haahtela: Keihäänkärkinä

oppisopimus ja nivelvaiheet 13 KOLUMNI Pentti Rauhala 14 Kainuun Koulu kotouttaa -hanke:

Ensin opinnot sitten vasta kieli 17 KOLUMNI Puheenjohtaja Tarmo Välikoski 18 Kirsti Toikka: Mentori sparraa ja kyseenalaistaa 19 Verkkosivujen osaaja:

Joel Koch: Taitaja-kisa oli todella tiukka 20 Petri Ovaska: Yksinyrittäjyydessä on voimaa 22 Tommy Sassila: Stormskadeexperten 24 BESÖKARE: Sanni Grahn-Laasonen 27 Toimistojen yhteystiedot

2 WWW.OPPISOPIMUS.FI

20

Julkaisija Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry Päätoimittaja Vuorinen Anne Keudan oppisopimuskeskus Kultasepänkatu 5, 04250 KERAVA Puh. 050 415 0974, anne.vuorinen@keuda.fi Toimitusneuvosto Margit-Kristi Gasbarra Stadin aikuisopisto, Työelämä- ja oppisopimuspalvelut margit.gasbarra@hel.fi Koivisto Pekka Turun oppisopimustoimisto pekka.koivisto@turku.fi Lamppu Veli-Matti Suomen Yrittäjät veli-matti.lamppu@yrittajat.fi Rauhala Pentti ph.rauhala@gmail.com Toimitus Sane Keskiaho Sami Keskiaho (verkkolehti) Viestintätoimisto Mageena Vesijärvenkatu 38, 5 krs, 15140 LAHTI Puh. 044 071 1722, sane.keskiaho@mageena.fi Ulkoasu ja taitto Anne-Marie Paakkari Painopaikka Forssa Print, Forssa Jakelu, tilaukset ja takasivun toimistojen osoitteenmuutokset Viestintätoimisto Mageena, Puh. (03) 783 4353, fax (03) 734 1949 sane.keskiaho@mageena.fi Osaaja-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja syyskuussa. Vuorovaikutteinen ja tasaisesti päivittyvä verkkolehti löytyy osoitteesta www.osaajalehti.fi Löydät Osaaja-lehden myös Facebookista! Osaaja-lehti on painettu kotimaiselle NovaPress Silk -paperille, jonka raaka-aine on peräisin vastuullisesti hoidetuista metsistä.


NYT SE ON TOTTA – AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI!

A Anne Vuorinen toimii Keudan työelämäpalvelujen johtajana ja on Osaajan päätoimittaja.

” Teemme historiallisesti merkittävintä uudistusta ammatilliseen koulutukseen. Uusi lainsäädäntö on nyt hyväksytty ja tulee voimaan 1.1.2018. Mikä sitten muuttuu?”

MMATILLISEN KOULUTUKSEN uusi lainsäädäntö on hyväksytty ja tulee voimaan 1.1.2018. Mikä muuttuu? Jatkossa tulee olemaan yksi näyttöön perustuva ja osaamisen hankkimistavasta riippumaton tapa suorittaa tutkinto. Koulutuksen järjestäjällä on yksi järjestämislupa, mikä kattaa tutkintoon johtavan ammatillisen, oppisopimus- ja työvoimakoulutuksen. Jokaiselle opiskelijalle tehdään HOKSAUS eli henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, mitä päivitetään tutkinnon suorittamisen aikana. On myös otettava huomioon opiskelijan aiemmin hankittu osaaminen eli koulutamme sitä, mitä todellakin puuttuu. Työpaikalla tapahtuvaa opiskelua on lisättävä ja se edellyttää tiivistä työelämäyhteistyötä. Oleellista ovat myös rahoitukseen liittyvät mittavat muutokset. Jatkossa puolet rahoituksesta tulee suoritusten ja vaikuttavuuden mukaan.

M

ITÄ JA MITEN? Asiakas on keskiössä. Ketkä sitten ovat asiakkaitamme? Eikös niin, että sekä opiskelijat että työelämä. Olemmeko valmiita nostamaan asiakkaat keskiöön ja toimimaan heidän tarvitsemallaan tavalla? Miten saamme asiakkaamme tyytyväisiksi? Olisiko palvelumuotoilu avainsana? Olemme tilanteessa, että valta on asiakkaillamme – asiakkaamme tekevät valintoja valiten kulloinkin itselleen sopivimman ja laadukkaimman. Meillä on nyt näytön paikka. Koulutuksen järjestäjät elävät muutoksen aikaa: organisaatioita on trimmattu reformin mukaisesti, henkilöstöä valmennettu ajattelemaan asiakkaan etua ja tulosorientoitumista on korostettu. Nyt on selvästi asiakkaiden aikakausi. Asiakkaamme eivät kuitenkaan ole kiinnostuneita organisaatiorakenteestamme, vaan siitä miten palvelumme pelaavat. Asiakkaat arvostavat sitä, että saavat sitä, mitä tarvitsevat, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja sopivalla tavalla tarjoiltuna. Olisikohan tämä sitä palvelumuotoilua? Asiakaskokemus on kuulemma 2/3 tunnetta – miten se näkyy toiminnassamme?

O

LISIKOHAN HYVÄLLÄ ASIAKASKOKEMUKSELLA yhtymäkohtaa hyvän työntekijäkokemuksen kanssa? Tuottaakohan motivoitunut, osaava, kokeileva, innovatiivinen henkilöstö parasta tulosta eli asiakastyytyväisyyttä. Uskon niin. Ylivertainen asiakaskokemus lienee meidän kaikkien tavoite? Ollaan rohkeita, kokeilevia, otetaan asiakkaat mukaan suunnittelemaan palveluitamme ja edistetään kaikin tavoin työelämäyhteistyötä. Luottavaisin mielin uudistamaan ja uudistumaan! ● OSAAJA 2   •  2017

3


VIERAILIJA

Opiskeluajat lyhenevät, työelämään nopeammin Uusi lainsäädäntö edistää oppisopimuskoulutuksen hyödyntämistä entistä laajemmin. TEKSTI Anne Vuorinen  •  KUVA Valtioneuvoston kuvapankki / Sakari Piippo

4 WWW.OPPISOPIMUS.FI


OSAAJA 2   •  2017

5


M

iten ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat säästötoimenpiteet vaikuttavat kentän toimintamahdollisuuksiin reformin toimeenpanon osalta?

Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö on juuri vahvistettu. Jotta lain tavoitteet ja mahdollisuudet saadaan käytäntöön, on uudistettava myös toimintatapoja ja -kulttuuria. Ministeriö valmistelee parhaillaan tuki­ ohjelmaa reformin toimeenpanemiseksi. Se sisältää panostuksia yksilöllisten opintopolkujen rakentamiseen, parhaiden käytäntöjen kehittämiseen ja käyttöön­ ottoon. Lisäksi on tarkoitus käynnistää hankkeita reformin tavoitteita tukevien digitaalisten palveluiden kehittämiseksi. Uusi lainsäädäntö mahdollistaa toiminnan järjestämisen niin, että kulloinkin käytettävissä olevista resursseista saadaan mahdollisimman paljon hyötyä.

Mitkä olivat ammatillisen koulutuksen lainvalmistelu-ja päätösprosessin suurimmat ilot ja mahdolliset haasteet? Tämän hetken vaihe ammatillisen koulutuksen kentällä? Ammatillisen koulutuksen reformin kolme keskeistä peri­aatetta olivat avoimuus, yhteistyö ja osallistaminen. Tämä tarkoitti, että valmistelusta tehtiin mahdollisimman vuorovaikutteinen prosessi. Ammatillisen koulutuksen keskeiset toimijat ja sidosryhmät otettiin alusta lähtien mukaan valmistelemaan uudistusta. Mukana olivat niin koulutuksen järjestäjät, työelämän edustajat, työmarkkinajärjestöt, opettajat kuin opiskelijatkin. Valmistelua toteutettiin seurantaryhmässä, työpajoissa ja verkossa. Valmisteluun saattoi osallistua periaatteessa kuka tahansa asiasta kiinnostunut. Reformin valmisteluun sen eri vaiheissa osallistuikin lähes 2000 ihmistä. Kun lakiesitys lopulta lähti normaalille lausuntokierrokselle, sitä oli jo käsitelty laajasti. Tämä näkyi selkeästi siinä, että lakiesitys sai myönteisen vastaanoton. Laki­ esitys myös muuttui monilta osin valmistelun aikana, mikä osoitti, että annetulla palautteella oli vaikutusta.

Mitkä asiat ovat reformin toimeenpanon jälkeen paremmin? Mitä uudistus tarkoittaa opiskelijoiden, työelämän ja henkilöstön kannalta? Onko kenttä valmis uudistumaan? Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon jälkeen ammatillinen koulutus on yhtenäinen, asiakaslähtöinen kokonaisuus, joka pystyy nopeammin ja joustavammin tarjoamaan juuri sellaista osaamista ja sellaisia palveluita, joita työelämä ja yksilöt kulloinkin tarvitsevat. Tarkoitus on, että ammatilliseen koulutukseen voi päästä joustavasti läpi vuoden. Perusopetuksen päättävien pääsy koulutukseen turvataan kevään yhteishaulla. Ammatillisissa opinnoissa otetaan nykyistä paremmin huomioon opiskelijan yksilölliset tavoitteet, tarpeet ja elämäntilanne. Opiskeluajat lyhenevät ja työelämään tai jatko-opintoihin voi siirtyä nopeammin, kun opis-

6 WWW.OPPISOPIMUS.FI

kelija hankkii vain puuttuvaa osaamista eikä opiskele uudelleen sitä, minkä jo osaa. Tavoitteellinen ja ohjattu oppiminen työpaikoilla alentaa työllistymisen kynnystä. Työelämä saa tarvitsemiaan ammattiosaajia, kun ammatilliset tutkinnot ja koulutus perustuvat aiempaa paremmin työelämän osaamistarpeisiin. Yritykset ja julkisen sektorin työpaikat saavat kokonaisvaltaisempaa palvelua, kun ammatillisessa koulutuksessa olleita rajaaitoja murretaan ja tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus tulee osaksi ammatillista koulutusta. Uskon, että ammatillisen koulutuksen reformi sujuvoittaa yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä. Ammatilliset opettajat ovat jatkossa sekä ammattialan että pedagogiikan asiantuntijoita, jotka rakentavat yhdessä ja yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän kanssa motivoivia opintopolkuja opiskelijoille. Yksilöllisten opintopolkujen rakentaminen tekee opiskelijan ohjauksesta ja tuesta entistä tärkeämmän osan opettajien ja muun henkilöstön työtä. Opiskelijoita opetetaan ja ohjataan jatkossa entistä enemmän muissa oppimisympäristöissä kuin oppilaitoksessa, erityisesti työpaikoilla ja digitaalisissa ympäristöissä. Opettajan työssä painottuu aiempaa enemmän ohjaava ja valmentava ote.

Ammatillisen koulutuksen vetovoimasta on keskusteltu paljon. Jos reformi ei tuota toivottua tulosta, pitäisikö jossain vaiheessa arvioida koko toista astetta kokonaisuutena? Kun puhutaan ammatillisen koulutuksen vetovoimasta, on syytä muistaa, että siihen vaikuttavat monet eri tekijät. Esimerkiksi mielikuvat ja tiedot ammatillisesta koulutuksesta, alan työtehtävistä ja työympäristöistä, alan palkkataso sekä suhdannevaihtelut ja eri alojen työllisyysnäkymät. Ammatillisen koulutuksen vetovoiman parantamisessa tarvitaan tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Yhteistyötä tehdään jo nyt etenkin niillä aloilla, joilla työvoiman kysyntä on kääntynyt kasvuun ja joille kaivataan uusia osaajia. Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus asetetaan valitettavan usein vastakkain. Tämä on tarpeetonta. Molemmat ovat väyliä, joilla voi edetä eteenpäin kohti omaa unelmien uraa.

Miten saamme reformin vietyä käytäntöön, niin että viimeinenkin uudistuksen ”jarrumies” ymmärtää, mistä oikein on kysymys? Keskeisin lähtökohta on nähdä se muutos, joka työelämässä tapahtuu ja tulee tapahtumaan tulevina vuosina. Koulutuksen on kyettävä vastaamaan tähän muutokseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkea pitää muuttaa. Uudessa ammatillisessa koulutuksessa on paljon elementtejä nykyisestä järjestelmästä. Tarkoitus olikin siirtää nykyisen järjestelmän parhaat elementit uuteen järjestelmään ja kehittää sitä eteenpäin. On myös tärkeää, että koulutuksen järjestäjien organisaatioissa hyödynnetään kaikki se osaaminen, jota niihin


on kertynyt ja yhdistellä osaamista uudella tavalla. Sillä tavalla saadaan hyödynnettyä kaikki hyvä, jota on tehty ja samalla uskalletaan rohkeasti kokeilla uutta.

Onko ministeriö valmistautunut muuttamaan lakia tai asetuksia, jos ohjausvaikutus ei tuota toivottuja tuloksia? Luonnollisesti. Reformin toimeenpanoa tullaan seuraamaan ja jos toiminta ei vastaa reformin tavoitteita, ministeriössä on valmius tehdä tarvittavia muutoksia.

Miten pystymme ammatillisen koulutuksen keinoin vastaamaan yritysten muuttuviin osaamistarpeisiin? Reformin ydintavoite on asiakaslähtöinen ja osaamisperusteinen ammatillinen koulutus. Se tarkoittaa, että toiminnan keskiössä on osaaminen, jota työelämässä ja yhteiskunnassa tarvitaan. Ammatillisen koulutuksen käytäntöjä kehitetään kokonaisuudeksi, jonka avulla kyetään vastaamaan hyvin erilaisten asiakkaiden tarpeisiin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että ammatillisen koulutuksen ja sen palveluiden tulee hahmottua nykyistä selkeämpänä ja ymmärrettävämpänä kokonaisuutena niin työelämälle, hakijoille, opiskelijoille kuin muillekin tahoille. Uudistus mahdollistaa esimerkiksi nykyistä joustavamman oppisopimuskoulutuksen ja muiden koulutuksen toteutusmuotojen yhdistelyn opiskelijan ja työpaikan tarpeiden mukaisesti.

Nuorten oppisopimuskoulutusta ja työssä­ oppimista on kehitetty vuosia OKM:n hankerahoituksen turvin. Miten jo kehitettyjä malleja voidaan hyödyntää koulutuksen järjestäjien valmistautuessa reformin toimeenpanoon? Keskeistä on osaamisen jakaminen niin koulutuksen järjestäjän sisällä, järjestäjien kesken kuin työ- ja elinkeinoelämänkin kanssa. Koulutuksen järjestäjien on hyvä pohtia yhdessä henkilöstön kanssa, miten jatkossa hoidetaan tiivistyvät yhteydet työ- ja elinkeinoelämään, miten työpaikkaohjaajan perehdyttäminen hoidetaan, miten yksilölliset, joustavat opintopolut toteutetaan tai miten työpaikalla järjestettävän koulutuksen sopimusprosessi hoidetaan tehokkaasti. Ministeriö tukee työpaikalla järjestettävän koulutuksen jo kehitettyjen käytänteiden laajempaa hyödyntämistä myös valtionavustushankkeilla. Esimerkiksi työpaikalla järjestettävän koulutuksen sopimusprosessin malleja ja sähköistä sopimusprosessia on tarkoitus levittää kaikkien koulutuksen järjestäjien käyttöön.

Millainen on oppisopimuskoulutuksen tulevaisuus? Uusi lainsäädäntö edistää oppisopimuskoulutuksen hyödyntämistä entistä laajemmin. Kun jokaiselle opis-

KUKA? Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen valmistui valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2011. Hän on työskennellyt toimittajana, uutispäällikkönä ja Tukholman-kirjeenvaihtajana Iltalehdessä. Hän toimi Alexander Stubbin lehdistöavustajana tämän ulkoministerikaudella. Eduskuntaan Grahn-Laasonen valittiin vuonna 2011. Ennen ministeriyttä hän oli työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen ja Kelan valtuutettu. Hänet valittiin Sipilän hallituksen opetus- ja kulttuuri­ministeriksi keväällä 2015.

kelijalle suunnitellaan yksilöllinen opintopolku, tulee oppisopimuskoulutus olla yhtenä vaihtoehtona. Opiskelijalle tulee löytää sopivin tapa hankkia osaamista. Oppisopimuskoulutus edellyttää työ- ja elinkeinoelämän kuulemista ja sen ottamista tiiviisti mukaan koulutuksen ennakointiin, suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Oppisopimuskoulutus voisi toimia nykyistä enemmän työelämän ja opiskelijat tai osaajat yhdistävänä tekijänä.

Millaisia terveisiä haluatte lähettää oppisopimustoimijoille? Haluan kiittää yhteistyöstä reformin valmistelussa. Nyt on reformin toimeenpanon aika, mikä edellyttää jokaisen osaamisen hyödyntämistä. Meillä on mahdollisuus luoda uudet toimintatavat, joilla kehitämme niin oppisopimuskoulutuksen kuin koko ammatillisen koulutuksen laatua, tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Toivon toimijoiden yhteistyötä ja menestystä tärkeään tehtävään! ●

OSAAJA 2   •  2017

7


PALVELUMUOTOILU

TEKSTI Sane Keskiaho  •  KUVAT Keuda

Uusi organisaatio toi palvelumuotoilijan vakanssin Keudaan 8 WWW.OPPISOPIMUS.FI


o OSAAJA 2   •  2017

9


Keski-Uudenmaan koulutuskunta­ yhtymä Keuda aloitti valmistautumisen reformiin uudistamalla sekä konsernin strategian että organi­saation. Uudes­sa organisaatiossa fokus on palvelumuotoilussa eli asiakkaan tarpeet täyttävässä palvelussa.

K

UNTAYHTYMÄN JOHTAJA Hannu Laurila ja

työelämäpalvelujen johtaja Anne Vuorinen aloittavat uuden lukuvuoden tyytyväisinä. Uusi organisaatio on ollut toiminnassa vuoden alusta ja uudet toimintatavat ovat pikkuhiljaa muuttumassa sanoista teoiksi. Uusille opiskelijoille tämä tarkoittaa henkilökohtaisen opintopolun rakentamista vaikka yli tutkinto­ rajojen. Yrityksen taas on entistä helpompaa saada juuri sen tarpeisiin räätälöityä palvelua yhden luukun periaatteella. Organisaatiouudistuksen taustalla on ammatillisen koulutuksen reformi. Nyt sekä uusi strategia että organisaatio vastaavat reformin henkeä.

”Nyt kaikkien keudalaisten pitäisi tietää miksi olemme olemassa ja mikä meidän päämäärämme on.”

– Muutos on ollut valtava. Aiemmin olemme toimineet varsin yksikkölähtöisesti ja nyt olemme vajaan vuoden harjoitelleet toimimaan koulutus- ja asiakaslähtöisesti, Laurila sanoo. Mitä muutos yksikkölähtöisestä ajattelusta koulutuslähtöiseen tarkoittaa? Kun ennen esimerkiksi Keudan jokaista sähköalan yksikköä johdettiin itsenäisesti ja jokaisella oli oma suunnitelmansa, niin nyt kaikki yksiköt on sulautettu yhteen. Niitä johtaa yksi toimialapäällikkö, joka vastaa konsernille tuloksista. Seinien johtamisesta on siirrytty toimintojen johtamiseen. – Keudan opiskelija saa tasalaatuista koulutusta osoit­teesta ja paikkakunnasta riippumatta.

10 WWW.OPPISOPIMUS.FI

Asiakkaana yritykset ja opiskelijat Keudan asiakkaiksi organisaatiomuutoksessa profiloituivat työelämä ja opiskelijat. Tähän perustuen organisaation toiminnot jaettiin opetus- ja koulutuspalveluihin ja työelämäpalveluihin. Työelämäpalveluiden pohjana on vanha oppisopimuskeskus. Sen päätehtävänä uudessa organisaatiossa on palvella kokonaisvaltaisesti yritys­ asiakkaita ja myydä kaikkia Keudan palveluita. Repertuaarissa on oltava koko ajan jotain uutta. – Tämä vaatii työelämän iholla olemista ja asiakkaan kuuntelemista entistä tarkemmin. Jos yritys esimerkiksi tarvitsee kokkimekaanikkoa, niin meidän on rakennettava koulutus, josta valmistuu kokkimekaanikoita eikä sanoa, ettei tarjonnastamme löydy tällaista, Vuorinen selventää. Asiakaslähtöisten tuotteiden miettiminen vaatii keudalaisilta kokonaan uudenlaista ajatusmallia. Katseet on suunnattava ennakkoluulottomasti siitä, mitä meillä on, siihen, mitä meillä voi olla. Kuntayhtymään päätettiin edistyksellisesti palkata palvelumuotoilija. Tietenkään yksi ihminen ei voi toimia jokaisen yritysasiakkaan henkilökohtaisena tuotemuotoilijana vaan tämä tehtävä kuuluu jokaiselle. Palvelumuotoilijan keskeisenä tehtävänä on pitää palvelumuotoiluajattelua esillä. Hän on tavallaan talon sisäinen koordinoija, joka aktivoi työryhmiä ja innostaa toimialoja pohtimaan asioiden nykytilaa, ja mitä se voisi olla tulevaisuudessa. – Palvelumuotoilija on ammattilainen, joka auttaa kollegoita, esimerkiksi asiakkuuspäälliköitä luomaan vaikka sen kokkimekaanikon koulutuksen. Hän selvittää, voidaanko joku asia toteuttaa, miten se toteutetaan ja millä aikataululla, Vuorinen listaa.

Omannäköinen opiskelupolku Myös opiskelijoiden yksilölliset polut ja henkilökohtaiset ratkaisut edellyttävät palvelumuotoilua. Tästä syksystä lähtien nimittäin jokaiselle Keudan opiskelijalle tehdään HOKS eli henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. Uuden strategian mukaisesti tutkinnon sisältöä katsotaan oppilaan tarpeesta lähtöisin. Jos esimerkiksi sähkömieheksi opiskelevaa nuorta kiinnostaa yrittäjyys, sisällytetään näitä opintoja hänen koulutuspolkuunsa. Tämän lisäksi opiskelija voi vaikuttaa siihen kuinka nopeasti opinnot etenevät ja kuinka paljon työpaikalla tapahtuvaa opiskelua matkan varrelle sisällytetään. – Ihmisten tilanteet muuttuvat ja opintopolun pitää pystyä muuttumaan siinä mukana. Jos opiskelija pääsee töihin, ei opintoja keskeytetä, vaan opintopolku rakennetaan uudestaan, jotta tutkinto saadaan suoritettua, Laurila toteaa. Laurila ja Vuorinen uskovat, että uusi organisaatiomalli antaa paremmat mahdollisuudet palvella asiakkaita. Nyt sekä opiskelijoilla että työelämällä on mahdollisuus saada juuri omaan tarpeeseen soveltuvaa koulutusta. Ja jos tarve muuttuu matkan varrella, niin sekin onnistuu. ●


– Emme pystyneet vanhalla organisaatiolla vastaamaan reformin haasteisiin. Siksi meidän oli pakko luoda kokonaan uusi toiminta­tapa, kuntayhtymän johtaja Hannu Laurila ja työelämäpalvelujen johtaja Anne Vuorinen sanovat.

OSAAJA 2   •  2017

11


KOTOUTTAMINEN – Tarvitsemme Suomeen lisää henkistä ja taloudellista pääomaa, tekijöitä, osaamista ja työikäisiä ihmisiä, Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja työllisyys­ asioiden päällikkö Ilkka Haahtela sanoo.

Keihäänkärkinä oppisopimus ja nivelvaiheet Pitäisikö oppisopimukseen panostaa kotouttamisessa enemmän? – Kyllä, se on yksi tulevan toimenpide­suunnitelman keihäänkärjistä, Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtela sanoo. TEKSTI Sane Keskiaho  •  KUVA Vesa Kippola

12 WWW.OPPISOPIMUS.FI


KOLUMNI

M

AAHANMUUTTO- JA TYÖLLISYYSASIOIDEN PÄÄLLIKKÖ Ilkka Haahtela seu-

raa aitiopaikalta maan maahanmuuttopolitiikkaa. Hänen tehtävänään on tutkia maahanmuuttopolitiikkaa laaja-alaisesti ja löytää Euroopassa hyviksi havaittuja tapoja ja käytänteitä ja tuoda niistä tietoa Suomeen. – Teemme paljon EU-yhteistyötä. Parhaimmillaan se tarkoittaa sitä, että jaamme maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen liittyviä hyväksi havaittuja tapoja puolin ja toisin. Kun Haahtela puhuu maahanmuuttajista, hän tarkoittaa turvapaikanhakijoiden lisäksi myös ulkomailta, vaikka Ruotsista, syystä tai toisesta maahan muuttaneita henkilöitä. – Meillä unohtuu keskustelussa monesti se, että Suomeen tullaan monista eri syistä. Turvapaikanhakijat ovat vain pieni osa tänne tulleista ihmisistä. Silti ongelmat kieltä osaamattoman kanssa ovat samat. Töitä tai koulupaikka pitäisi löytää joko itselle, puolisolle tai lapselle. – Kaikkien etu on, että tämä polutus tapahtuu mahdollisimman helposti ja nopeasti, Haahtela toteaa.

Työkalu sujuvaan kotouttamiseen Helsingin kaupunki on juuri julkaissut ehdotuksen uudeksi strategiaksi seuraavalle neljälle vuodelle. Se korostaa maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämistä. – Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen tulee pystyä hyödyntämään omaa osaamistaan ja tarvittaessa lisätä työmarkkinoilla tarvittavaa osaamistaan sujuvasti ja joustavasti. Haahtela on kokoontunut liki 60 kasvatuksen ja koulutuksen osaajan kanssa pariinkin otteeseen kuulemaan asiantuntijoiden ajatuksia ja arvioita. Näiden keskustelujen pohjalta kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle tehdään oma maahanmuuttoon liittyvä kokonaisuus.

Huomio nivelvaiheisiin Mitkä sitten ovat kentän mielestä niitä asioita, joihin pitäisi panostaa? Yksi iso asia on nivelvaiheet. Miten esimerkiksi peruskoulusta siirrytään toiselle asteelle? Toinen asia on heikon kielitaidon omaavien asema. Mitä tehdään, kun suomi tai ruotsi ei suju? – Nivelvaiheisiin on kiinnitettävä parempaa huomiota. Ja tässä erityistä huomiota pitää kiinnittää suomea tai ruotsia heikosti puhuvien mahdollisuuteen päästä opiskelemaan. Haahtela toteaa, että tarvitsemme Suomeen lisää henkistä ja taloudellista pääomaa, tekijöitä, osaamista ja työikäisiä ihmisiä. Siksi jokaisen pitää saada omalla koulupolullaan hyvät valmiudet tulevaisuuden työelämää ja hyvinvointiaan varten. – Tulemme kiinnittämään huomioita niihin kohtiin, jossa eriarvoisuus nousee esiin. ●

Pentti Rauhala on Tampereen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti ammattikasvatuksen dosentti

Työllisyystavoitteen nostamisen kivinen taival

H

ALLITUKSEN KESKEISIMPIÄ TAVOITTEITA on ollut työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin. Nousu on ollut hidasta eikä toimivaa keinoa tunnu löytyvän. Nyt kun Suomen taloushistorian pisimpiin kuuluva taantuma näyttää kääntyneen nousuksi, tavoitteen saavuttamisen mahdollisuus paranee. Ammatillinen koulutus kohtaa kahdenlaisia haasteita. Työelämä tarvitsee huippuosaajia, mutta samaan aikaan syrjäytymisen ehkäisy lankeaa koulutuksen harteille. On vaikea ymmärtää tilastoista ilmenevää ristiriitaa joidenkin alojen pahenevan työvoimapulan ja koulutuksesta valmistuvien hämmästyttävän suuren työttömyyden välillä. Mistä johtuu, että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa? Valtiovallan toimenpitein on tehostettu työn ja tekijän parempaa kohtaamista. Yksinkertainen jalkatyö voi olla parempi keino kuin suuret järjestelmäratkaisut. Ammatillisen koulutuksen reformi muuttaa tarjontalähtöisen koulutuksen kysyntälähtöiseksi. Järjestelmä tukee paremmin tutkinnon osien suorittamista ja toteuttaa ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista tutun, jatkuvan opiskelijaksioton kaikkialla. Koulutuksen järjes­täjien kannattaisikin kehittää organisaatioitaan niin, että palvelujen asiakaslähtöinen räätälöity markkinointi tehostuu. Tällainen organisaatio on luotu muun muassa Keudassa hyödyntämällä oppisopimusväen osaamista asiakasrajapinnassa. Huomionarvoista on myös, että perinteisessä ammatillisessa koulutuksessa aikuiskoulutettavien osuus näyttää kasvaneen. Voisi sanoa, että perinteisen koulumuotoisen nuorten koulutuksen, aikuiskoulutuskeskusten ja oppisopimuskoulutuksen toimintamallit lähestyvät toisiaan toivon mukaan parantaen vastaamista koulutettavien ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Luontevaa olisi, että myös työttömien palvelua kytkettäisiin entistä enemmän koulutus­organisaatioiden yhteyteen, koska työllistymisen esteenä voi olla jokin tietty osaamisalue, esimerkiksi digitaaliset valmiudet, kielitaito, jokin uusi tekniikka tai työtapa, ei niinkään tutkinto. Työllistämistavoitteen toteuttaminen vaatisi myös sosiaalisena yritystoimintana yhteiskunnan tuella toimivat välityömarkkinat, joilla heikot työelämävalmiudet omaavat voisivat ainakin aluksi työllistyä. Työvoiman käyttöön suuntautuu toki nytkin monenlaista yhteiskunnan tukea, mutta onko se riittävän tehokkaasti kohdennettua ja koordinoitua. ●

OSAAJA 2   •  2017

13


MAAHANMUUTTO

TEKSTI & KUVAT Sane Keskiaho

Ensin opinnot

sitten vasta kieli Kainuusta kajahtaa. Siellä on kääritty hihat, siirrytty reilusti boxin ulkopuolelle ja paneuduttu siihen, miten huonosti suomea taitavien maahanmuuttajien tie opiskeluun ja työelämään nopeutuisi.

14 WWW.OPPISOPIMUS.FI


Projektipäällikkö Jaana Tolonen, Gills Tangan, ohjaaja Mikko Leskinen ja opettaja Outi Piirainen.

T

URVAPAIKAN SAANEIDEN MAAHANMUUTTAJIEN oppi­

sopimuskoulutuksen ja työssäoppimisen kehittäminen eli lyhyesti MyOppis-hankkeen projektipäällikkö Jaana Tolonen ja opettaja Outi Piirainen Koulu Kotouttaa -hankkeesta ovat miettineet uudenlaisia keinoja siihen, miten maahanmuuttajataustaisten, huonosti suomea hallitsevien nuorten matka opiskeluun ja siitä työpaikkaan nopeutuisi. – Meillä on syvään juurtunut ajatus siitä, että kielitaidon pitää olla tietyllä tasolla, ennen kuin voi hakea kouluun. Samaan aikaan pohdimme toisaalla sitä, miten voisimme nopeuttaa maahanmuuttajien opintopolkuja. Sekä MyOppis- että Koulu Kotouttaa -hanke ovat mahdollistaneet uudenlaisten toimintatapojen testaamisen, naiset kertovat.

Paras keino kotouttaa Opiskelupaikan tai työpaikan saanti on maahanmuuttajille tärkeää. Se antaa itsekunnioitusta ja arvostusta

ja tunteen siitä, että kuuluu johonkin. Se nopeuttaa kotoutumista. – Oppisopimus on askel kohti työpaikkaa. Sen avulla maahanmuuttajankin on mahdollista päästä osaksi yhteis­kuntaa. Siksi meidän pitäisi arvioida uudelleen tapoja, joilla tutkintoja voidaan suorittaa. Tolosesta ja Piiraisesta kirjoittamisen merkitystä pitäisi vähentää. Ainakin opintojen alussa tehtävien suorittaminen vaikka videolle tulisi olla hyväksyttävää. – On hullua lähteä ajatuksesta, että ensin opetetaan kielioppia ja kielenrakenteita, joita ei tulla ikinä tarvitsemaan työssä, kun saman ajan voisi käyttää ammatin ja ammattiin liittyvän sanaston opettamiseen. Esimerkiksi Muhammad ei olisi ikinä suomen kielen tunneilla oppinut sanoja keinutuoli tai sängynpääty. Ne ovat kuitenkin hänen työnsä kannalta tärkeitä termejä, Piirainen lisää. Hän viittaa Iranista Suomeen pari vuotta sitten tulleeseen Muhammad Ghazuun, joka opiskelee oppi­ sopimuksella lähihoitajaksi.

OSAAJA 2   •  2017

15


Muhammad Ghazu ja Outi Piirainen opiskelevat tulevien oppikirjojen sanastoa.

Vierihoidosta itsenäiseen opiskeluun

Askel kerrallaan

Sekä Muhammad Ghazu että lapsi- ja perhetyön perustutkintoa oppisopimuksella suorittava kamerunilainen Gills Tangan ovat molemmat motivoituneita sekä kielen opiskeluun että tutkinnon suorittamiseen. Kumpikaan heistä ei hallinnut suomea edes kohtalaisesti ennen opintojen alkua. – Istuin ensimmäisten viikkojen aikana Gillsin vieressä luennoilla ja käänsin hänelle luennon kulkua englanniksi. Kun kielitaito karttui, opettaja antoi meille tulevan tunnin powerpointit etukäteen ja kävimme ne Gillsin kanssa läpi. Näin hän tiesi tunnin aihealueen ja siihen liittyvää sanastoa. Se helpotti tunnilla seuraamista ja nopeutti sanaston oppimista, Piirainen muistelee. Nykyisin Piirainen istuu luennoilla enää varmuuden vuoksi. Ensimmäiset tehtävät Tangan kirjoitti englanniksi ja Piirainen käänsi ne suomeksi. Nyt mies kirjoittaa tehtävät itse ja arviointikeskustelukin käytiin suomen kielellä. – Olemme koko ajan testanneet mikä toimii ja mikä ei. Kun olemme saaneet tietyn mallin toimimaan, olen vienyt tietoa siitä eteenpäin ja toimintatapa on monistettu myös muille opiskelijoille, Piirainen kertoo.

Myös Muhammad Ghazun suomen kieli oli huonoa vielä vuoden alussa. Kun oppisopimuspaikka vanhustenhoitoon erikoistuneessa Minnan Hoitokodissa varmistui, aloitti Piirainen Ghazun kanssa sanaston opiskelun saman tien, vaikka koulu alkoi vasta syksyllä. – Aloitimme opettelemalla työympäristössä aina yhden huoneen kerrallaan: sängynlaita, aluslakana, rollaattori. Muhammad opetteli sanat seuraavaan kertaan mennessä ja jatkoimme toiseen huoneeseen. Nyt sanojen opiskelu on siirtynyt konkretian tasolta teorian puolelle ja pari opiskelee etukäteen tulevien oppikirjojen sanastoa. – Menemme askel kerrallaan. Tässä on parasta juuri se, että voimme testata asioita ja jos joku ei toimi, sitä ei enää jatketa.

16 WWW.OPPISOPIMUS.FI

Työpaikka auttaa oppimaan kieltä Oppisopimus on maahanmuuttajalle helpompi tapa opiskella ammatti kuin päiväkoulu. Työpaikalla kieli tulee eri tavalla tutuksi ja siellä on pakko puhua arkipäiväisistä asioista. Tangan harjoittelee kieltä lasten kanssa ja Ghazu taas vanhusten. Myös se on madaltanut vaikean kielen puhumista.


KOLUMNI

Tarmo Välikoski on Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n puheenjohtaja.

”Hankerahoitus on oleellisen tärkeää pilotointivaiheessa. Se mahdollistaa testailun ja uuden mallin luomisen, joka sitten voidaan ottaa verkoston ja oppilaitoksen käyttöön laajemminkin."

– Lapset ovat loistavia opettajia. He korjaavat virheen ja toistavat sitä, kunnes osaan, Tangan kertoo. Sekä Tangan että Ghazu ovat molemmat ottaneet valtavan loikan kielitaidossa vain vajaassa vuodessa. Se on vaatinut ja vaatii edelleenkin pitkiä päiviä sekä Piiraiselta että molemmilta miehiltä. Sanastoa on opiskeltu aikaisin aamulla tai myöhään illalla, mutta halu saada ammatti, on vahva. – Olen saanut Suomelta valtavasti. Nyt haluan maksaa takaisin yhteiskunnalle saamani avun hankkimalla itselleni ammatin ja työn, Ghazu miettii.

Elämää reformin jälkeen

T

OISEN ASTEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN pelikenttä ja reunaehdot on nyt määritelty. Lait ja asetukset on hyväksytty ja ne astuvat voimaan siirtymäsäännöksineen 1.1.2018 ja näillä mennään. Uudistuksen myötä merkittävä osa ammatillisen koulutuksen päätösvallasta siirtyy koulutuksen järjestäjille. Tavoitteena on, että yksilöllisiin osaamistarpeisiin pystytään vastaamaan aikaisempaa paremmin erilaisia oppimisympäristöjä käyttäen. Uutena mukaan tulee koulutussopimus, joka korvannee aikaisemman oppilaitosmuotoisen koulutuksen työssäoppimisen ja madaltaa kynnystä siirtyä kustannustehokkaaseen oppisopimuskoulutukseen. Uudella rahoitusmallilla ja osaamisperusteisuudella pyritään kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen. Pelikenttä on nyt määritelty ja jatkon onnistumisesta vastaavat koulutuksenjärjestäjät. Tämä tarkoittaa muutoksia joissa kaikki osapuolet joutuvat luopumaan jostain. Muutosten melskeessä tulisi kuitenkin pitää tavoitteet kirkkaana ja fokus oikeissa asioissa. Oppisopimuskoulutus on ja tulee jatkossakin olemaan kustannustehokas ja vaikuttava koulutusmuoto, eikä sitä tarvitse keksiä uudelleen. Yhteishenkeä tarvitaan, mutta yksilösuorituksille on annettava tilaa ja mahdollisuuksia. Näillä mennään!

Yhteistyöllä tuloksiin Sekä Tolonen että Piirainen kehuvat kilvan Kainuun tapaa tehdä töitä yhdessä. Hyväksi havaitut käytännöt jaetaan nopeasti kaikkien toimijoiden kesken, jotta mahdollisimman moni hyötyisi niistä. – Hankerahoitus on oleellisen tärkeää pilotointivaiheessa. Hanke mahdollistaa testailun ja uuden mallin luomisen, joka sitten voidaan ottaa verkoston ja oppilaitosten käyttöön laajemminkin, Jaana Tolonen sanoo. – Oppilaitoksen kannalta tämä on ollut rikastuttava kokemus. Olemme saaneet uusia työkaluja siihen, miten saisimme maahanmuuttajataustaisten opiskelut alkamaan nopeampaa, Outi Piirainen lisää. ●

OSAAJA 2   •  2017

17


MENTOROINTI

On todella tärkeää, että yrittäjällä on joku, jonka kanssa pallotella asioita, ura- ja yritysvalmentaja Kirsti Toikka ja yrittäjä Johanna Lappalainen toteavat.

TEKSTI & KUVA Sane Keskiaho

Mentori

sparraa ja kyseenalaistaa Yrityskummi, mentori, bisnesenkeli. Näitä titteleitä yhdistää sama ajatus: yrittäjän halu auttaa toisia yrittäjiä menestymään.

U

RA- JA YRITYSVALMENTAJA KIRSTI TOIKKA on auttanut

yli kahdenkymmenen vuoden ajan yrittäjiä toiminnan alkutaipaleella tai matkan varrella, kun yrittäjälle on tullut tunne, ettei hän selviä yksin eteenpäin. – Yrittäjyys kantaa Suomea ja etenkin uudet yrittäjät on aikamoisten haasteiden edessä. Koen tärkeänä, että pystyn jakamaan osaamistani ja kokemustani, Toikka toteaa. Hänen viimeisin mentoroitavansa on yrittäjän ammattitutkinnon oppisopimuksella suorittanut kukkakauppayrittäjä Johanna Lappalainen. Lappalainen oli perustanut oman yrityksen juuri ennen koulutuksen alkua ja kaipasi apua yritystoiminnan kehittämiseen. – Jokaisella yrittäjällä pitäisi olla oma mentori, jonka kanssa pallotella ajatuksia. Ainakin minä kaipasin ulkopuolisen näkemystä. Sitä helposti urautuu. Lappalaisesta jo se, että istui mentorin kanssa alas keskustelemaan, oli yritystoiminnan kannalta merkittävää. Arjessa ei ehdi miettimään asiakassegmentointia tai avaamaan asiakkuuksien kannattavuuksia. – Olin jokaisen tapaamisen jälkeen täynnä energiaa ja uusia ajatuksia.

Yrittäjä päättää aina itse Se, että yrittäjä ei ole mentoroitavan kanssa samalta alalta ei haittaa, sillä talouden lainalaisuudet ovat jokai-

18 WWW.OPPISOPIMUS.FI

sella alalla samat. Monesti myös toisella alalla toimiva mentori katsoo asioita uusin silmin. Sitä kautta voi löytyä aivan toisenlaisia näkökulmia toimintaan. – Yrittäjä kantaa vastuun omasta liiketoiminnastaan, ja mentori auttaa välttämään sudenkuopat. Hänen tehtävänään on sparrata ja kyseenalaistaa, Toikka sanoo. Eniten mentorisuhteesta saa irti, jos yrittäjä uskaltaa olla avoin vaikeistakin asioista. Siksi oikean mentorin löytämiseen kannattaa käyttää aikaa. – Mentori-tutori -suhde perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Jos toiseen ei luota, ei suhdetta kannata edes aloittaa, Toikka korostaa. Toikan ja Lappalaisen yhteistyö pelasi hyvin. Lappalainen päätti heti yhteistyön alussa ottavansa kaiken irti kokeneesta yrittäjästä. – Päätin, että olen rehellinen enkä kaunistele mitään. En edes niitä vaikeita asioita tai lukuja. Avoimuudesta oli apua. Mentori antoi uudelle yrittäjälle monta hyvää ideaa liiketoiminnan kehittämiseen ja erilaistamiseen. Entä mikä saa mentorin jakamaan oppejaan vuodesta toiseen? – Suurimman tyydytyksen tuo se, kun huomaa että voi olla avuksi liiketoiminnan kehittämisessä. Kun ohjattava oppii, menestyy yrityskin. ●


TAITAJA

Joel Koch uskoo, että menestyminen Taitaja-kisoissa on ollut eduksi työpaikan saamisessa.

TEKSTI Sane Keskiaho  •  KUVAT Tuomas Lindroos

Verkkosivujen osaaja Joel Koch: Taitaja-kisa oli todella tiukka

Tamperelainen Joel Koch (19) osallistui keväällä järjestettyyn Taitaja-kisaan toista kertaa. Kolmanneksi sijoittunut Koch paransi sijoitustaan pykälällä.

H

ELSINGISSÄ JÄRJESTETYT Taitaja2017 -kisat olivat

tamperelaiselle Joel Kochille toiset kisat. – Opettaja vei minut ja luokkatoverini keväällä 2016 kisoihin kylmiltään. Hän oli sitä mieltä, että meillä oli mahdollisuudet pärjätä, sillä kertaa neljänneksi sijoittunut Koch kertoo. Vaikka sijoitus oli hyvä, halusi kunnianhimoinen mies osallistua kisaan uudestaan. Se kannatti. Kochin sai pronssia verkkosivujen suunnittelussa. – Kisa oli viime vuoteen verrattuna todella tiukka. Me kolme parasta kisasimme vain 2,5 pisteen erolla. Tänä vuonna kisa ei jäänyt kiinni osaamisesta vaan muutaman asian väärin ymmärtämisestä.

Treeniä työpaikalla Kolmipäiväinen Taitaja-kisa mittaa kisaajien osaamista monelta eri kantilta. Kisoihin orientoitumista helpotti tänä vuonna se, että Kochilla oli käsitys tulevista tehtävistä. – Kisat olivat rankat ja päivät tuntuivat pitkiltä, mutta oli palkitsevaa, kun sai kaiken tehtyä, Koch muistelee. Hänelle parasta orientoitumista oli työ verkkopalveluihin erikoistuneessa ohjelmistotalo Geniemissä. – Työssäni kehittäjänä teen erilaisia nettisivuja ja kaikkea niihin liittyvää. Se oli parasta treeniä myös Taitaja-kisoihin.

Koch valmistui keväällä oppisopimuksella datanomiksi. Oppisopimuspaikka ja nykyinen työpaikka löytyi työharjoittelun kautta. – Aloitin opinnot perinteisesti koulussa. Työharjoittelun jälkeen vaihdoin oppisopimukseen 2+1-mallilla ja suoritin loput opinnoista oppisopimuksella.

Pohjakoulutus pakollinen Moni luulee, että opiskelu tietokonealalla on rentoa, mutta Kochin mukaan näin ei ole. Opinnot vaativat paljon itsenäistä työtä, jos alalla haluaa menestyä. Koch uskookin, ettei hän olisi ikinä saanut oppi­sopimuspaikkaa Geniemistä ilman hyvää pohjakoulutusta. – 2+1-malli soveltuu tälle alalle loistavasti, sillä työtä ei voi tehdä ilman perustaitoja. Koulusta saadaan oppi, jota syvennetään oppisopimuksella siinä vaiheessa, kun osataan perusteet niin hyvin, että taitoja pystyy hyödyntämään työelämässä. Kochista oppisopimuksessa parasta onkin se, että taitoja pääsee konkreettisesti hyödyntämään työssä. Se kehittää osaamista enemmän kuin samojen asioiden opiskelu koulussa. Koch valmistui etuajassa, jo maaliskuussa ja työllistyi Geniemiin saman tien. – Työtehtävät ovat joka päivä erilaisia ja mielenkiintoisia ja työkaverit mukavia. ●

OSAAJA 2   •  2017

19


YKSINYRITTÄJYYS – Seuraava porukka lähtee liikkeelle jo toivottavasti ensi keväänä, Uudenmaan yrittäjien järjestöpäällikkö Petri Ovaska sanoo.

20 WWW.OPPISOPIMUS.FI


TEKSTI Sane Keskiaho  •  KUVA Vesa Kippola

Yksinyrittäjyydessä

on voimaa

Suomen ensimmäinen Yksinyrittäjäakatemia starttasi helmikuussa. Yksinyrittäjäakatemiassa sekä opiskelijat että useimmat kouluttajat ovat yksinyrittäjiä.

Y

KSINYRITTÄJIEN MÄÄRÄ on kovassa kasvus-

sa niin Suomessa kuin muuallakin. Esimerkiksi Uudenmaan Yrittäjien jäsenistä yli 60 prosenttia on yksinyrittäjiä. Silti tälle suurelle joukolle veronmaksajia ei ole ollut omaa koulutusta ennen kuin nyt. Uudenmaan Yrittäjien ja Keudan yhdessä lanseeraama Yksinyrittäjäakatemia on suunnattu nimensä mukaisesti vain yksinyrittäjille. – Kartoitimme yksinyrittäjien tarpeita ja kerta toisensa jälkeen sieltä nousi esiin tarve saada vain yksinyrittäjille suunnattua koulutusta, Uudenmaan yrittäjien järjestöpäällikkö Petri Ovaska kertoo akatemian taustoista. Yksinyrittäjäakatemiassa sekä koulutettavat että monet kouluttajista ovat yksinyrittäjiä. Näin varmistetaan se, että kaikki puhuvat samaa kieltä. Yksinyrittäjää. – Kun myös kouluttajat ovat yksinyrittäjiä, he ymmärtävät siihen liittyvät reunaehdot. Tässä koulutuksessa juuri tämä on oleellisen tärkeää. Koulutuskokonaisuuteen haluttiin liittää myös mahdollisuus suorittaa tutkinto oppisopimuksella. – Se, että niin moni opiskelija suorittaa tutkintoa, yllätti meidät positiivisesti. Suoritettavien tutkintojen listalta löytyy ainakin yrittäjän ammattitutkinto, liiketalouden perustutkinto, myynnin perustutkinto ja tuotekehittäjän erikois­ ammattitutkinto.

Vuodessa perusasiat haltuun Vuoden mittaisessa koulutuksessa on lähipäiviä kerran kuukaudessa. Jokainen päivä on jaettu kahteen eri moduuliin: Käsiteltäviä aiheita oli paljon ja päivän jakaminen kahteen helpottaa myös yksinyrittäjien arkea. Jos

yrittäjän on mahdotonta irrottautua yrityksestä koko päiväksi, hän voi valita kumpaan moduuliin osallistuu. Ovaska kertoo, että opiskeltavat aiheet ovat valikoituneet yksinyrittäjiltä saamien palautteiden perusteella siitä, mitkä asiat he itse kokevat haasteellisimmiksi omassa arjessaan. Vuoden aikana opiskellaan muun muassa markkinointia, talousasioita, omaa jaksamista ja liiketoiminnan kehittämistä. Nämä osa-alueet ovat myös jokaisen tutkinnon perusteissa. – Varsinaiset tutkintotilaisuudet ovat koulutuksen päätteeksi, Ovaska kertoo.

Positiivista palautetta Ovaskan mukaan monia ensimmäisen akatemian opiskelijoita yhdistää se, että he ovat ja haluavat jatkossakin olla yksinyrittäjiä. He eivät hae kasvua työllistämällä vaan verkoston kautta. – Yksinyrittäjyys voi olla pientä tai suurta. Toisen yrittäjän liikevaihto voi olla 10 000 euroa ja toisen miljoona. Silti molemmissa yrityksissä on samankaltaisia ongelmia, joihin tällä koulutuksella pyritään antamaan avaimia. Tiedon lisäksi tässä tulee kaupanpäälle loistava verkosto, josta saa sekä vertaistukea että mahdollisia yhteistyökumppaneita tulevaisuuteen. Yksinyrittäjäakatemia on herättänyt kiinnostusta ympäri Suomea, sillä vastaavanlaista koulutusta ei muualla maassa vielä ole. – Uniikkia on se, että ryhmän henkilöt saavat valmistavaa koulutusta moneen eri tutkintoon. Tämä on vaatinut avarakatseisuutta Keudalta sekä koulutuksen että yrittäjien oppisopimusten järjestäjänä, Ovaska kiittelee. Uudenmaan Yrittäjien tarkoitus on pilotoinnin jälkeen levittää Yksinyrittäjäakatemiaa muuallekin. ●

OSAAJA 2   •  2017

21


LÄROAVTALSUTBILDNING

TEXT & BILD Sane Keskiaho

Stormskadeexperten Vet du vem som reparerar din elledning efter en förödande storm? Om du bor i Österbotten kan det vara Tommy Sassila. Han studerade till elnätsmontör vid sidan av sitt arbete.

T

OMMY SASSILA HAR ALLTID GILLAT att arbeta med händerna, och han trivs ute i naturen. När hans jobb på ett gjuteri började minska beslöt han sig för att kombinera dessa två hjärtesaker och studerade till elmontör. Strax efter det avlade han yrkesexamen för elnätsmontör på basis av läroavtal.

la yrkesprov på sin egen arbetsplats. Arbetsuppgifterna bestämdes utifrån de kommande yrkesproven. – Vi skulle alltid avlägga teoriperioderna och få godkänt i proven innan det var möjligt att avlägga ett yrkesprov på arbetsplatsen för en enskild period, berättar Sassila. Teoriperioderna var i praktiken två dagar per månad i Tammerfors. Trots att han måste läsa hundratals sidor under sina två läroavtalsår tyckte Sassila inte att det var tungt att studera på läroavtal. – Ämnesområdet var intressant, lärarna var yrkeskunniga och föreläsningarna bra, summerar han. Ibland hände det att han studerade långt in på småtimmarna, eftersom han förutom sitt egentliga jobb och sina studier även skodde hästar i byn på kvällarna.

Hela företaget utvecklades

– Efter elmontörsexamen fick jag jobb på Esse Elektro-Kraft Ab. Jag var intresserad av att fördjupa mina studier och min arbetsgivare uppmanade mig att fortsätta med en läroavtalsutbildning. Esse Elektro-Kraft understödde hans studier under hela tvåårsperioden. Företaget såg till att Sassila och Tommi Kontiainen, som avlagt samma examen, kunde avlägga al-

22 WWW.OPPISOPIMUS.FI

Läroavtal lämpar sig som elnätsmontörsutbildning som hand i handske. I alla tider har tyst know-how överförts till nästa generation genom att unga män har följt med erfarna experter på arbetsplatserna. Samma princip fungerar än i denna dag, om än i en något annorlunda form. – Jag fick använda det jag lärde mig i skolan på en gång i praktiken, och det var till fördel för hela företaget. Under de senaste åren har det skett en generationsväxling i företaget, i och med att alla gamla rävar sakta men säkert gått i pension. Plötsligt fanns det ingen kvar som kunde föra sina kunskaper vidare till följande generation. Det var en av orsakerna till att Sassila ville avlägga yrkesexamen. I skolan får man alltid den senaste och mest aktuella informationen som det lönar sig att föra vidare. Dessutom gjorde studierna också det egna arbetet mer intressant. – I det här jobbet kan man få vara skogsarbetare en månad och gräva kabeldiken följande månad. När man vet vad man ska göra om det uppstår ett problem mitt i skogen behöver man inte hela tiden vara beroende av andra. Kunskap ger mod att fatta självständiga beslut, menar Sassila. ● LUE SUOMENKIELINEN JUTTU WWW.OSAAJALEHTI.FI


– I det här jobbet blir det oftast problem när det blåser, stormar eller regnar, säger Tommy Sassila med ett skratt.

OSAAJA 2   •  2017

23


BESÖKARE

TEXT Anne Vuorinen

Studietiderna förkortas,vägen till arbetslivet likaså Den nya lagstiftningen gör det lättare att utnyttja läroavtalsutbildning i allt större utsträckning. Hur påverkar sparåtgärderna inom yrkesutbildningen verksamhetsmöjligheterna på fältet när reformen ska verkställas?

Yrkesutbildningsreformen byggde på tre centrala principer: öppenhet, samarbete och ett inkluderande arbetssätt. Med andra ord gjordes beredningen till en så interaktiv process som möjligt. Centrala aktörer och intressenter inom yrkesutbildningen involverades från första början i beredningen av reformen, bl.a. utbildningsanordnare, representanter för arbetslivet, arbetsmarknadsorganisationer, lärare och studerande. Beredningen genomfördes i en uppföljningsgrupp, i workshopar och på nätet. I princip kunde vem som helst som var intresserad av ämnet delta i beredningen. Närmare 2 000 personer var de facto involverade i beredningen av reformen i dess olika skeden. När lagförslaget slutligen sändes ut på remiss i normal ordning hade det redan behandlats ingående. Det att lagförslaget fick ett så positivt mottagande var ett tydligt tecken på detta. Dessutom gjordes det många ändringar i lagförslaget under beredningen, vilket bevisade att den respons som gavs verkligen hade betydelse.

enhetlig, kundorienterad helhet som snabbare kan erbjuda precis sådan kompetens och sådana tjänster som arbetslivet och individerna behöver. Det är meningen att det ska gå smidigt att inleda yrkesstudier när som helst under året. För dem som slutför sin grundläggande utbildning tryggas tillgången till yrkesutbildning genom den gemensamma elevantagningen på våren. Yrkesstuderandenas individuella mål, behov och livssituation kommer att beaktas i högre grad jämfört med nuläget. Studietiderna förkortas och de studerande kommer snabbare vidare in i arbetslivet eller till fortsatta studier i och med att de bara behöver skaffa den kompetens som de saknar, inte studera på nytt sådant som de redan kan. Målinriktat lärande i arbetet under handledning sänker tröskeln att få en arbetsplats. Arbetsgivarna får de yrkesspecialister som de behöver i och med att yrkesexamina och yrkesutbildningen i högre grad än tidigare grundar sig på arbetslivets kompetensbehov. Företagen och arbetsplatserna inom den offentliga sektorn kan betjänas på ett mer övergripande sätt när skiljemurarna inom yrkesutbildningen rivs och den examensinriktade arbetskraftsutbildningen integreras i yrkesutbildningen. Jag är övertygad om att yrkesutbildningsreformen kommer att leda till ett smidigare samarbete mellan utbildningssektorn och arbetslivet. Lärarna inom yrkesutbildningen kommer i fortsättningen att vara experter på såväl sitt yrkesområde som pedagogik, och de kommer tillsammans och även i samarbete med arbets- och näringslivet att bygga upp motiverande studievägar för de studerande. Målet att bygga upp individuella studievägar innebär att det blir en allt viktigare del av lärarnas och den övriga yrkesutbildningspersonalens arbete att handleda och stödja de studerande. De studerande undervisas och handleds i framtiden allt mer också i andra lärandemiljöer än vid en läroanstalt, framför allt på arbetsplatser och i digitala miljöer. Lärarnas roll påminner i högre grad än tidigare om en handledare och coach.

Vilka förbättringar kommer reformen att leda till i praktiken? Vad innebär reformen för de studerande, för arbetslivet och för personalen? Är aktörerna inom yrkesutbildningen redo för reformen?

Det har diskuterats mycket kring yrkesutbildningens attraktivitet. Om reformen inte ger det resultat som eftersträvas, borde man i något skede utvärdera utbildningen på andra stadiet som helhet?

Efter att reformen har verkställts är yrkesutbildningen en

När man talar om yrkesutbildningens attraktivitet gäl-

Den nya lagen om yrkesutbildning har nyligen trätt i kraft. För att målsättningarna för lagen och de möjligheterna den ger ska kunna omsättas i praktiken måste också verksamhetssätten och verksamhetskulturen ses över. Ministeriet bereder för tillfället ett stödprogram för verkställandet av reformen. Det omfattar satsningar på att bygga upp individuella studievägar och att utveckla bästa praxis. Dessutom ska olika projekt inledas för att ta fram digitala tjänster som stöder de mål som satts upp för reformen. Den nya lagstiftningen gör det möjligt att organisera verksamheten så att de tillgängliga resurserna alltid kan utnyttjas till max.

Vad var mest positivt och vilka eventuella utmaningar stötte ni på i lagberednings- och beslutsprocessen i fråga om yrkesutbildningen? I vilket skede är man nu på yrkesutbildningsfältet?

24 WWW.OPPISOPIMUS.FI


VEM? ler det att komma ihåg att den påverkas av många olika faktorer, t.ex. vad människorna föreställer sig och vet om yrkesutbildningen, arbetsuppgifterna och arbetsmiljöerna i branschen, lönenivån samt konjunkturväxlingarna och sysselsättningsutsikterna för olika branscher. En attraktivare yrkesutbildning kräver i första hand ett intensivt samarbete med arbetslivet på både landsomfattande och lokal nivå. Samarbete förekommer redan nu framför allt i sådana branscher där efterfrågan på arbetskraft är på uppåtgående och det behövs nyutbildade yrkesspecialister. Yrkesutbildningen och gymnasieutbildningen ställs beklagligt nog ofta mot varandra. Det är onödigt. Bägge alternativen är kanaler som kan leda till den studerandes drömkarriär.

Undervisnings- och kulturminister Sanni GrahnLaasonen avlade politices magisterexamen vid Helsingfors universitet 2011. Hon har arbetat som journalist, nyhetschef och Stockholmskorrespondent för Iltalehti. Hon arbetade som pressattaché för Alexander Stubb under hans period som utrikesminister. Grahn-Laasonen blev invald i riksdagen år 2011. Innan hon blev vald till minister var hon ledamot i arbetslivs- och jämställdhetsutskottet samt social- och hälsovårdsutskottet och dessutom FPA-befullmäktigad. Hon blev vald till undervisningsoch kulturminister i Sipiläs regering våren 2015.

Hur ska vi göra för att genomföra reformen så att alla som fortfarande motsätter sig den verkligen ska förstå vad den handlar om? Det viktigaste är att gestalta den förändring som sker inom arbetslivet och som kommer att ske inom de närmaste åren. Utbildningen måste möta de behov som denna förändring medför. Men det betyder inte att allting måste förändras. Många element inom den nya yrkesutbildningen är tagna direkt ur det nuvarande systemet. Tanken var att överföra de bästa elementen från det nuvarande systemet till det nya och att utveckla helheten vidare. Det är också viktigt att allt det kunnande som har samlats inom utbildningsanordnarnas organisationer utnyttjas och kombineras på ett nytt sätt. På så sätt kan man utnyttja all befintlig god praxis och samtidigt modigt pröva nya tillvägagångssätt.

Har ministeriet förberett sig på att ändra lagen/förordningarna om den styrande effekten leder till icke-önskade resultat? Givetvis. Vi följer hur reformen verkställs och om verksamheten inte överensstämmer med målen för reformen har ministeriet resurser för att göra de ändringar som krävs.

Hur kan vi med hjälp av yrkesutbildningen möta företagens föränderliga kompetensbehov? Det främsta målet med reformen är att skapa en kundorienterad och kompetensbaserad yrkesutbildning. Kärnan i verksamheten ska alltså vara den kompetens som behövs i arbetslivet och samhället. Förfarandena inom yrkesutbildningen utvecklas till en helhet som ska möta mycket varierande kunders behov. Det innebär också att yrkesutbildningen och dess tjänster måste framstå som en tydligare och mer begriplig helhet för arbetslivet, de sökande, de studerande och andra aktörer. Reformen gör det t.ex. möjligt att mer flexibelt kombinera läroavtalsutbildning med andra utbildningsformer i enlighet med den studerandes och arbetsplatsens behov.

Läroavtalsutbildningen och lärande i arbetet för ungdomar har utvecklats i många år med hjälp av UKM:s projektfinansiering. Hur kan färdigt utvecklade modeller utnyttjas i större utsträckning när utbildningsanordnarna förbereder sig på att verkställa reformen?

inom sig och med andra utbildningsanordnare samt med arbets- och näringslivet. Utbildningsanordnarna bör med fördel tillsammans med personalen fundera på hur de i fortsättningen ska sköta den tätare kontakten till arbetsoch näringslivet, hur inskolningen av arbetsplatshandledare ska skötas, hur de individuella, flexibla studievägarna ska byggas upp eller hur avtalsprocessen i fråga om utbildning på arbetsplatsen ska skötas effektivt. Ministeriet stöder målet att i större utsträckning utnyttja färdigt utvecklade förfaranden för utbildning på arbetsplatsen även genom statsbidragsprojekt. Det är t.ex. meningen att alla utbildningsanordnare ska få tillgång till modellerna för avtalsprocessen i fråga om utbildning på arbetsplatsen och den elektroniska avtalsprocessen.

Hur ser framtiden ut för läroavtalsutbildningen? Den nya lagstiftningen gör det lättare att utnyttja läroavtalsutbildning i allt större utsträckning. När en individuell studieväg i framtiden byggs upp för varje studerande ska läroavtalsutbildningen alltid vara ett alternativ. Det gäller att hitta det lämpligaste sättet för den studerande att förvärva sin kompetens. Läroavtalsutbildningen förutsätter att aktörerna inom arbets- och näringslivet hörs och involveras aktivt i prognostiseringen, planeringen genomförandet och utvärderingen av utbildningen. Läroavtalsutbildningen kunde i framtiden i högre grad vara en faktor som förenar arbetslivet och studerandena eller experterna.

Vad vill ni hälsa alla läroavtalsaktörer? Jag vill tacka för ett gott samarbete i beredningen av reformen. Nu är det dags att börja verkställa den, och det förutsätter att allas kompetens utnyttjas. Vi har möjlighet att skapa nya verksamhetsätt för att utveckla både läroavtalsutbildningens och hela yrkesutbildningens kvalitet, effektivitet och resultat. Jag vill önska alla aktörer ett gott samarbete och framgång i denna viktiga uppgift! ●

Det viktiga är att utbildningsanordnaren delar kompetens

OSAAJA 2   •  2017

25


TIIVISTETTYÄ TIETOA OPPISOPIMUSKOULUTUKSESTA OPPISOPIMUSKOULUTUS ON HYVÄ VAIHTOEHTO, KUN… • • • • • • • •

koulutetaan henkilöstöä muuttuviin tai uusiin tehtäviin halutaan kehittää työntekijän ammattitaitoa ja osaamista työntekijältä puuttuu ammatillinen koulutus voidaan tarjota työttömälle mahdollisuus työsuhteeseen ja ammatilliseen koulutukseen yrittäjä haluaa kehittää liiketoimintaansa koulutetaan sukupolven vaihdoksessa jatkajaa yritykselle henkilö haluaa vaihtaa alaa henkilö haluaa suorittaa ammattitutkinnosta vain omaan työtehtävään liittyvän tutkinnon osan.

OPPISOPIMUSKOULUTUS ON… • verkostoyhteistyötä, jossa oppisopimustoimisto, oppilaitos ja työpaikka vastaavat koulutuksen onnistumisesta ja ovat opiskelijan tukena.

OPISKELIJA

Oppii työssä ja arvioi oppimaansa.

TYÖPAIKKA

Suunnittelee ja arvioi työpaikalla tapahtuvaa oppimista, opastaa, ohjaa ja perehdyttää opiskelijaa työhön.

OPPILAITOS

Järjestää ja arvioi tietopuoliset opinnot ja organisoi näytöt.

OPPISOPIMUSKESKUS

Neuvoo ja ohjaa oppisopimusasioissa, organisoi, rahoittaa ja kehittää oppi­ sopimuskoulutusta.

26 WWW.OPPISOPIMUS.FI


LEHDEN ILMESTYMISALUEILLA SINUA PALVELEVAT AEL (Helsinki) Puh. (09) 530 7723 opintotoimisto@ael.fi

Jyväskylän oppisopimuskeskus Puh. 040 341 5182 oppisopimus@jao.fi

Amiedu (Helsinki) Puh. 010 808 090 asiakaspalvelu@amiedu.fi

Kainuun ammattiopisto oppisopimuspalvelut (Kajaani) Puh. 044 797 0874 oppisopimus@kao.fi

Ammattiopisto Lappia oppisopimustoimisto (Tornio) Puh. 040 132 8198 oppisopimus@lappia.fi

Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto (Kokkola) Puh. 040 359 6240 info.oppisopimus@kpedu.fi

Ammattiopisto Luovi aikuiskoulutus (Oulu) Puh. 020 757 4008 aikuiskoulutus@luovi.fi

Keuda Työelämäpalvelut (Kerava) Infopuh. 040 174 5627 tuula.korppi-tommola@keuda.fi

Axxel, Läroavtalsbyrå Puh. 044 739 7359 klara.roos@axxell.fi

Koulutuskeskus Salpaus Oppisopimuspalvelut (Lahti) Puh. (03) 828 11 www.salpaus.fi

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, työelämä- ja yrityspalvelut Puh. (09) 2319 9890 www.omnia.fi Ekami oppisopimustoiminta (Kotka) Puh. 050 576 5431 oppisopimuskoulutus@ekami.fi Etelä-Savon ammattiopisto oppisopimuspalvelut Mikkeli, Pieksämäki Puh. (015) 221 5111 oppisopimus@esedu.fi Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA (Helsinki) Puh. 040 526 0268 oppisopimus@finva.fi Helsinki Business College / Suomen Liikemiesten Kauppaopisto Puh. (09) 14 89 0200 kirsi.jarvinen@businesscollege.fi Stadin aikuisopisto, Työelämä- ja oppisopimuspalvelut (Helsinki) Puh. (09) 310 88431 www.stadinaikuisopisto.fi Hyria oppisopimuspalvelut Puh. 040 765 5816 www.hyria.fi/oppisopimus Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimisto Puh. 050 440 0926 oppisopimustoimisto@kktavastia.fi Itä-Lapin ammattiopisto oppisopimustoimisto (Kemijärvi) Puh. 040 721 8903 jorma.raappana@kemijarvi.fi Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus (Porvoo) Puh. 040 036 0731 oppisopimus@opso.fi

Kouvolan kaupunki oppisopimuskoulutus (Kouvola) Puh. 020 615 8124 tommi.neuvonen@ksao.fi Lapin oppisopimuskeskus (Rovaniemi) Puh. 020 798 4191 info@lapinoppisopimus.fi Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä Oppisopimuspalvelut Forssa Puh. 050 596 2833 oppisopimus@lhkk.fi Novidan oppisopimustoimisto Loimaa Puh. 044 090 1310 Uusikaupunki Puh. 044 088 6581 oppisopimus@novida.fi Vakka-Suomi (Uusikaupunki) Puh. 044 088 6581 oppisopimus@novida.fi Luksia, Työelämäpalvelut/ Oppisopimuskeskus (Lohja) Puh. (019) 369 61 opso@luksia.fi Optima, Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut (Pietarsaari) Puh. (06) 7855 222 oppisopimus@optimaedu.fi OSAO, oppisopimusyksikkö (Oulu) Puh. 040 141 5320 aikuiskoulutus@osao.fi POKE oppisopimuskoulutus (Äänekoski) Puh. (014) 519 2214 oppisopimus@poke.fi Pohjois-Karjalan aikuisopisto, oppisopimuskoulutus (Joensuu) Puh. (013) 244 200 oppisopimus@pkky.fi

Raahen koulutuskuntayhtymä/ Raahen oppisopimus­keskus Puh. 044 439 4351 www.raahenedu.fi

Sopeva oppisopimuspalvelut (Kauhava) Puh. 020 742 4140 info@sopeva.fi

RASEKO, Raision oppisopimus­ toimisto Puh. (02) 4377607 oppisopimus@raseko.fi

Suupohjan ammatti-instituutti/ aikuiskoulutusosasto oppisopimuskoulutus (Kauhajoki) Puh. 040 507 6876 oppisopimustoimisto@saiedu.fi

Rastor Oy oppisopimustoimisto (Helsinki) Puh. 020 779 8300 oppisopimus@rastor.fi Saimaan ammattiopisto Sampo Imatra Puh. 040 136 4693 Lappeenranta Puh. 040 136 4687 Salon seudun oppisopimuskeskus Puh. 044 770 4221 helina.juhela@sskky.fi Sastamalan Koulutuskuntayhtymä oppisopimustoimisto Sastamala Puh. 050 344 4767 Ikaalinen Puh. 044 755 4453 www.sasky.fi/oppisopimus Sataedu oppisopimustoimisto Satakunnan koulutuskuntayhtymä (Kokemäki) Puh. 040 199 4109 www.sataedu.fi Savon oppisopimuskeskus (Kuopio) Puh. 044 785 3067 oppisopimuskeskus@sakky.fi Savonlinnan ammattija aikuisopisto oppisopimustoimisto (Savonlinna) Puh. 044 550 6213 www.samiedu.fi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu Aikuiskoulutus oppisopimuspalvelut (Seinäjoki) Puh. 020 124 4706 oppisopimus@sedu.fi Seurakuntaopiston oppisopimuspalvelut (Järvenpää) Puh. 044 712 4970 / 044 359 9062 oppisopimuspalvelut@ seurakuntaopisto.fi

Tampereen seudun ammatti­­opisto Tredu – oppisopimuskeskus (Tampere) Puh. (03) 5654 7999 oppi.sopimus@tampere.fi Toyota Auto Finland Oy Toyota ammattioppilaitos (Vantaa) Puh. (09) 851 81 kari.ronkainen@toyota.fi Turun aikuiskoulutuskeskus/ oppisopimuspalvelut (Turku) Puh. 0207 129 460 oppisopimus@turunakk.fi Turun oppisopimustoimisto (Turku) Puh. (02) 2633 4900 oppisopimus@turku.fi Vamia Oppisopimuspalvelut (Vaasa) Puh. (06) 326 7411 oppisopimus@vamia.fi Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto Puh. (03) 57 421 etunimi.sukunimi@vaao.fi www.vaao.fi Vantaan kaupunki Vantaan ammattiopisto Varia/ Oppisopimus - ja työelämäpalvelut (Vantaa) Puh. 050 318 1697 inga.hilden@vantaa.fi Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä (Iisalmi) Puh. 040 079 3365 katja.turunen@ysao.fi oppisopimus@ysao.fi WinNova – Satakunnan oppisopimuskeskus (Pori ja Rauma) Puh. 044 455 7500 oppisopimus@winnova.fi

OSAAJA 2   •  2017

27


Profile for Viestintätoimisto Mageena

Osaaja 02/2017  

Osaaja on oppisopimuskoulutuksen sidosryhmälehti.

Osaaja 02/2017  

Osaaja on oppisopimuskoulutuksen sidosryhmälehti.

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded