MaatilanPirkka0411

MAATILAN NRO 4 MARRASKUU 2011 www.k-maatalous.fi

MAAILMA SAA HYVÄN VEHNÄSADON 2011 KONE-FORUMIN UUTUUDET PALKOKASVEILLA VALKUAISTA NURMEEN!

KOVAT KONEET ISÄNNÄNLINJAN PUUNKORJUUSEEN

TuoTTavaT lajikkeeT

UUTUUS!

DEMONSTRANT kevätvehnä • Erittäin satoisa • Zebran aikaisuus ja laonkestävyys • Korkea hehtolitrapaino • Hyvä taudinkestävyys

UUTUUS!

UUTUUS!

• Satoisin myynnissä oleva monitahoinen ohra • Erittäin hyvä hehtolitrapaino • Lujakortinen, hyvä taudinkestävyys

• Huippusatoisa ja melko aikainen • Pieni kuoripitoisuus – erittäin suuri ydinsato • Valkokuorinen

BRAGE Monitahoinen ohra

BJARNE kevätvehnä

du Varau ten en siem kkoenna hin! ostoi

• Lujakortisin kevätvehnä • Aikainen ja huippulaatuinen myllyvehnä • Korkea valkuaispitoisuus

VILDE Monitahoinen rehu- ja tärkkelysohra • Suomen eniten viljelty ohra 2011 • Huippusatoisa, lujakortisin ohralajike

TIRIL BRANDO kevätrapsi UUTUUS! • Erittäin satoisa hybridi • Nopea taimettumaan • Suuri öljy- ja valkuaissato • Hyvä laonkestävyys

SW PETITA

kevätrypsi öljyntuottajalle

• Korkein öljypitoisuus rypsilajikkeista • Satoisa, luja varsi

www.k-maatalous.fi

Monitahoinen rehuohra

• Aikainen, aikaisuusluokkansa satoisin happamilla mailla • Korkea valkuaispitoisuus ja hehtolitrapaino • Tasaisen hyvät ominaisuudet

XANADU

2-tahoinen mallasohra

• Melko aikainen, satoisa ja suurijyväinen • Hyvä hehtolitrapaino • Lujakortinen

RINGSAKER MARIKA

kaura

Rehu ja elintarvikekaura

• Suuri jyvä ja korkea hehtolitrapaino • Satoisa aikainen valkokuorinen kaura • Hyvä lehtilaikun kestävyys

SW INGEBORG

Rehu- ja elintarvikekaura

• Suuri jyvä • Hyvä hehtolitrapaino • Valkokuorinen • Paras lehtilaikun kestävyys

SW Yngve

Puna-apila

SW Minto

Nurminata

• Erinomainen ruokintalaatu • Pohjoisen kasvutyypin diploidi • Hyvä talven- ja viljelynkesto • Satoisa ja laadukas • Odelmasadon laatu ja määrä erinomaiset • Säilörehu- ja laidunnurmiin

Swaj

Ruokonata

• Kuivuuden kesto ja jälkikasvukyky natojakin parempi • Talvenkesto natojen parhaimmistoa • Säilörehuseoksiin

Säilönurmiseos

• Tuottaa ison kokonaissadon • Kasvaa hyvin kuivissa tai märissä olosuhteissa • Jonatan timotei takaa talvehtimisen

K-MAATALOUS

OSTA TURVALLISESTI 30 hehtaaria tuhoutunutta perunakasvustoa on aika lohduton näky. Niin kävi italialaisella tilalla, kun isäntä luuli ostaneensa oikeaa kasvinsuojeluainetta ja saikin väärennettyä.

Viime vuoden elokuussa Ukrainan viranomaiset ratsasivat väärennettyjä kasvinsuojeluaineita sisältävän varaston. Osa laittomista rikkakasvi-, tauti- ja tuholaistorjunta-aineista oli valmiina pakkauksissa, ilmeisesti menossa Eurooppaan. Etikettien ulkonäkö oli kopioitu hyvin tarkkaan vastaamaan alkuperäispakkauksia. Osa pakkauksista odotti vielä myyntimaan mukaista etikettiä.

Viime talvena tuo takavarikoitu erä, 135 000 tonnia kasvin­­suojeluaineita varastettiin. Ne katosivat kuin tuhka tuuleen. ­Kone-Forumissa Kasvinsuojeluteollisuus KASTE ry varoitti, ­että tuoteväärennökset ovat todennäköisesti liikkeellä ­Euroopassa.

Väärennösten päätyminen myös Suomeen on periaatteessa mahdollista.

Euroopassa on paljastunut pakkausvalmistaja, joka on valmistanut torjunta-aineiden alkuperäispakkauksia vastaavia tuotteita. Useassa väärennöstapauksessa tuotepakkaus on ollut niin aidon näköinen, etteivät välttämättä edes pakkausasiantuntijat ole voineet todeta tuotetta väärennökseksi.

Miten ostaja voi sitten välttyä tuoteväärennökseltä?

Yksi keino on tarkistaa, että pakkauksessa on alkuperäisen valmistajan eränumero. Lisäksi kasvinsuojeluaineet kannattaa aina hankkia luotettavalta myyjältä, jolla on suorat liikesuhteet valmistajaan. Kuten esimerkiksi K-maataloudesta.

MAATILAN PIRKAN KUSTANTAJA VAIHTUU Maatilan Pirkan kustantaja vaihtuu vuoden vaihteessa. ­Kiitoksia lukijoille ja kaikille yhteistyökumppaneille! On ollut ­hienoa tehdä lehteä teille ja teidän kanssanne.

MAATILAN NRO 4 MARRASKUU 2011 www.k-maatalous.fi

KONEET Kone-Forum rikkoi päiväkävijäennätyksen Gemini on enemmän kuin kaksi NovaCombia Tehokkuutta niittoon etu- ja takakoneilla sekä karhonsiirtimillä Tehokas Tarantella: Claas Liner -karhotin Pienkurottaja on karjatilan sinnikäs apulainen Apevaunulle ei löytynyt haastajaa Vaunukuivureilla lisää kuivauskapasiteettia Vilja kuivaksi hakkeella ja Arskan etupesällä Ilsbo-vesakkomurskain on raaka risukolle Kovan luokan koneet isäntälinjan puunkorjuuseen

16 24 28 30 32 34 36 38 40 42

VILJELY Vehnälaareissa riittää nyt vietävää Kauran tuotanto laskee maailmalla, mutta kysyntä kasvaa Euroopassa Kevätrapsi onkin rypsiä helpompi Lisää nurmisatoa uusilla lajikkeilla ja palkokasveilla Kasvinsuojelu kannatti viime kesänä Rikkakasvien torjunta helteellä

46 50 53 54 58 60

TUOTANTOPANOKSET, RAKENTAMINEN Valitse talveksi oikeat voiteluaineet koneisiin RuokintaNeuvos auttaa ruokinnan hienosäädössä Siitostammoille terveellinen ja toimiva Pomo-talli

62 64 66

VAKIOT Anne Penttilä anne.penttila@dialogi.fi

TRAKTORI

800 tuntia puolessa vuodessa MF 6475 -traktoriin

4

HUOLTO

Ensimmäinen Trainee-ryhmä koulutuksessa

8

YRITYSTERVEISIÄ KUSTANTAJA

Markkinointiviestintä Dialogi Oy PL 410, 00811 Helsinki puh. (09) 4242 7330, fax (09) 4242 7333 PÄÄTOIMITTAJA Anne Penttilä, 044 502 9730 ULKOASU Jukka Antikainen TOIMITUSNEUVOSTO Kimmo Vilppula, Antti Ollila, Eero Pajulahti, Jukka Keltto, Anssi Peltola, Antti Meriläinen, Antti Korpinen, Kari Rautanen, Matti Karlsson, Anne Penttilä, Matti Huttunen, Anneli Myller MEDIATILAN MYYNTI Mediamyynti, A-lehdet KIRJAPAINO PunaMusta Oy OSOITEREKISTERI K-maatalous OSOITTEENMUUTOKSET yhteyskuponki sivulla 71 PALAUTE maatilanpirkka@dialogi.fi

Neste Oililta Espoosta AJANKOHTAISTA NYT

15 12

KAUPPIAS

Tomi Korpisaari Riihimäeltä, Nurmijärveltä, Mäntsälästä ja Hämeenlinnasta

69

4/2011 • MAATILAN PIRKKA • 3

800 TUNTIA PUOLESS Massey Ferguson 6475

Juvalainen Harri Väisänen hankki ­uuden Massey Ferguson 6475 -traktorin viime keväänä. Kone hankittiin lihakarjatilan traktoriksi. Väisänen myös urakoi traktorillaan ympäri vuoden. Kesällä hän nostaa turvetta ja levittää lietettä, talvella kutsuvat lumityöt.

4 • MAATILAN PIRKKA • 4/2011

SA VUODESSA

OMA MAA MASSIKKA Livakan 14 kuution vaunu kiekkomultaimineen vaikuttaa kohtuullisen kookkaalta Massey Ferguson 6475:n perässä. – Voimaa on juuri sopivasti kaikkiin eteen tulleisiin töihin, toteaa Harri Väisänen.

4/2011 • MAATILAN PIRKKA • 5

ei ehdi navetan takana pitkästymään. Huhti­kuussa tulleen traktorin mittariin on ehtinyt kertyä tunteja noin 800 jo puolessa vuodessa. Keväällä ja syksyllä riittää lietteen levitystä sekä itselle että urakointina, kesällä kutsuvat turvekentät.

Turvetyömaalla traktorilla vedetään imuvaunua ja jyrsintä, talvella on tiedossa lumitöitä. Kesällä Väisänen myös levittää jonkin verran lietettä, yhteensä kauden aikana noin 5000 kuutiota.

HARRIN TRAKTORI

­kuuluu keskiluokkaan. Sen nimellisteho on 132 hevosvoimaa, maksimiteho 142 hv ja Power Boostilla teho nousee 162 hevosvoimaan. Voimanlähteenä on kuusisylinterinen, 6,6-litrainen ACGO Sisu Power, neliventtiilikannella varustettu commonrail diesel.

Moottorin jatkeena on markkinoiden monipuolisin mekaaninen vaihteisto Dyna-6, jossa on 24+24 vaihdetta, kuusiportainen pikavaihde ja neljä ­nopeusaluetta.

Vaihteiston toiminta on todella monipuolinen, käyttäjä voi ohjelmoida sitä tarpeidensa ja työtehtävien mukaan.

Vaikka kyseessä on mekaaninen vaihteisto, se voidaan ohjelmoida toimimaan automaattisesti lisävarusteena saatavan AutoDriven ansiosta. Kuljettajan tarvitsee vain valita suunta ja painaa kaasua, ja vaihteisto vaihtaa automaattisesti.

Vaihteistoa voidaan toki ohjata myös käsikäytöllä. Kyynärnojassa on varsinainen käyttövipu, jolla myös vaihdetaan aluevaihteet.

Lisäksi ohjauspyörän vasemmalla puolella olevalla suunnanvaihtovivulla voidaan vaihtaa suunnan lisäksi pikavaihteita.

Toiminto on kätevä käytettäessä vaikka etukuormainta. Vaihdetta voidaan vaihtaa vasemmalla kädellä ja oikealla käytetään kuormaimen vipua.

Tienopeuksiin ja pellolle on omat säätönsä. AutoDrive-säätöpyörästä kuljettaja voi ohjelmoida halutun kierrosluvun, jolla vaihteisto vaihtaa nopeammalle tai hitaammalle.

SYYNÄ VAIHTOON OLI JUURI VAIHTEISTO.

TEHOILTAAN 6475-MALLI

traktorissaan juuri voimansiirtoa.

– Se toimii meidän käytössämme juuri kuten pitääkin, eipä ole portaatonta kaivannut. Tieajossa tulee ajettua useimmiten Auto DriHARRI ARVOSTAA

6 • MAATILAN PIRKKA • 4/2011

ve-automaatilla. Vaihteita on riittävästi sekä pelto- että suokäyttöön.

Tilakäynnin aikaan oli käynnissä lietteen levitys Livakan 14 kuution vaunulla ja kiekkomultaimella. Koska vaunu näytti kohtalaisen kookkaalta Massikan perässä, tulin kysyneeksi miksei tullut ­hankittua tehokkaampaa konetta? Harrin vastaus oli selkeä: – Voimaa on meidän käyttöön juuri sopivasti, kaikkiin töihin, joita eteen on tullut.

Kehuja tulee myös ohjaamolle: – Melut pysyvät ulkona ja sieltä näkee ulos tosi hyvin. Akseliväli on tässä jo pidempi, joten se vakauttaa ajoa raskailla kuormilla.

Massikan myötä vaihtui myös ykköstraktorin merkki ja ­syynä vaihtoon oli juuri vaihteisto. Kakkostraktori on jo aikaisemmin käytettynä hankittu MF 4255 vuosimallia 2000. Suuremmalla traktorilla hoidetaan kaikki urakointityöt ja raskaammat nautatilan peltotyöt, pienempi kone on pelkästään maatilan käytössä.

NÄKYVIMPÄNÄ LISÄVARUSTEENA

koneessa on MF 965 -etukuormaaja, jota hallitaan traktorin omalla

Ohjauspyörän vasemmalla puolella olevalla suunnanvaihtovivulla voidaan vaihtaa suunnan lisäksi pikavaihteita.

Toiminto on kätevä käytettäessä vaikka etukuormainta, jolloin oikea käsi jää vapaaksi käyttämään kuormaimen vipua, näyttää Harri Väisänen.

joystickilla. Kuormaajassa on yksi lisähydrauliikkalohko ja työkoneiden hydraulinen lukitus. Lisäksi takalohkolta tulee erillinen harjahydrauliikkalinja. Aurauksia varten keulassa on lisäksi auraustuet.

Kyynärtuessa olevassa konsolissa oleva kuormaajan käyttövipu on käteen käyvä ja työskentely sillä on tarkkaa, koska käsivarsi on tuettuna koko ajan ja kuormaajaa ohjataan ranneliikkeillä ja sormilla.

Harri kertoo olevansa tyytyväinen ensimmäisen kesän kokemuksiin.

– Remonttivapaata aikaa, vain normaalit huollot. Koneelta vaaditaan meillä monipuolisuutta ja sitä näyttää löytyvän, vaihteisto mukautuu moneen, turvesuolta pellolle ja lumitöihin on melkoinen skaala. Hyvältä näyttää, myhäilee tyytyväinen isäntä. e T e k s t i j a k u vat S e p p o N y k äne n

NOKKA NOSTAA MINKÄ LUPAA!

Valmiit Nokka kuormain- ja vaunuyhdistelmät urakoinnista energiapuun omatoimiseen korjuuseen tai täysin tarpeidesi mukaan räätälöitynä!

• Tasainen ja vahva nostovoima koko liikealueella • Kahden vuoden puomistotakuu • Venttiilistöt monivipuisesta esiohjattuihin • Koko mallistossa alhaiset käyttöpaineet

HakkiPilke 25 – Erittäin nopea!

• Nopea katkaisu ketjusahalla ja halkaisu kahdella sylinterillä • Hydraulinen hammasrullasyöttö • Neljän metrin kuljettimella

6.350,-

(sis alv. 23%) + toim.kulut

KLAPINTEKO KANNATTAA AINA!

HakkiPilke 27 pyörösahanterällä • Hydr. 5,5 tn sylinteri • Halkaisuterän korkeuden pikasäätö • Taittuva poistokuljetin 3,2 m - puut suoraan kärrylle, pinoon tai varastoon • Traktori- tai sähkömoottorikäyttö

HakkiPilke 37

• Iso 7,0 tn halk.sylinteri, autom. halk. nopeutusvent.

• Maks. 37 cm puulle, teräketjukatkaisu • 2,2 m syöttö- ja 4 m poistokuljetin

7.690,-

(sis alv. 23%) + toim.kulut

Kaikkiin eihin 37-mall tin s puunno TTA! E S K U VELOIT heti! i Toim

HakkiPilke Eagle -klapisirkkeli

• Katkaisu pyöröterällä, halkaisu ruuvilla – Edullinen ja perinteinen tapa tehdä polttopuita

Hinnat (sis. alv 23%) ovat voimassa 16.12.2011 saakka tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan.

K-MAATALOUS

Vanhan laulun sanat laivoista ja miehistä eivät enää päde. Nykyään myös huoltomekaanikon on oltava rautaa, kuten koneensakin. Ja lisäksi tietotekniikkaa, hydrauliikkaa, elektroniikkaa...

MIEHET JA KONEET RAUTAA Konekeskon 1. mekaanikkokoulutus keväällä opiskelijoita Trainee-ohjelmaan kouluttautumaan maatalouskonemekaanikoiksi. Ohjelmaan kuuluva rekrytointikoulutus kesti kevättalvesta syksyyn, ja koulutuksesta valmistui yhdeksän henkilöä. Heistä seitsemän jatkaa ohjelmaan kuuluvassa 18 kuukauden oppisopimuskoulutuksessa, sopimushuoltoyrittäjien palveluksessa eri puolilla Suomea.

Lopputuloksena on maatalouskonemekaanikon perustutkinto ja työ joko sopimushuoltoyrittäjän palveluksessa tai omassa yrityksessä. Monet ensimmäisen kurssin osallistujista aikovat perustaa oman sopimushuoltokorjaamon.

– Eräällekin opiskelijalle olivat kotikylän isännät ehdottaneet koulutukseen hakeutumista, jotta saataisiin korjaamo omalle kylälle, kertoo Konekeskon jälkimarkkinointijohtaja Kari Rautanen.

– Olemme saaneet hyvät kokemukset tästä ensimmäisestä koulutuksesta. Perustutkintoryhmän taso on erittäin hyvä. Suunnittelemme myös kahden vuoden ammattitutkintoa alalla jo toimiville mekaanikoille ja tuleville huoltoyrittäjille. Tulemme todennäköisesti järjestämään perustutkinto- ja ammattitutkintokoulutuksia vuorovuosin, joten seuraava perustutkinto alkanee kahden vuoden päästä.

KONEKESKO HAKI

on syksyisenä iltapäivänä Konekeskon Vantaan korjaamolla harjoittelemassa diagnostiikkatesterin käyttöä Aleksi TRAINEE-RYHMÄ

8 • MAATILAN PIRKKA • 4/2011

Heimlanderin johdolla.

- Meillä on tässä analysoitavana kolme Massey Fergusonia, sekä AGCO Sisu Powerin että Perkinsin moottoreilla. Tänä päivänä mekaanikot tarvitsevat varsin paljon testeriä, joten sen käytön oppiminen on tärkeää.

Huoltoinsinöörinä Konekeskolla toimiva Heimlander on yllättynyt positiivisesti ”luokastaan”.

– He ovat hyvin aktiivisia ja asiasta innostuneita, heille on ollut oikein mukavaa pitää kursseja.

Ensimmäiseen Trainee-ryhmään kuuluvat: Eemil Hyppönen Kiteeltä, Janne Karjalainen Kestilästä, Tuomo Kuusniemi Jalasjärveltä, Sami-Pekka Maula Nurmijärveltä, Jani Salo Haminasta, Lassi Tarvainen Kuopiosta ja Ari Tuominen Pöytyältä.

Millaisia odotuksia teillä oli kurssin suhteen?

– Eipä sitä osannut oikein mitään odottaa, koska tällaista koulutusta ei ole aiemmin järjestetty.

– Tavoitteena oli päästä kurssin

kautta K-ryhmään sopimushuoltajaksi tai yrittäjäksi.

Mikä on ollut erityisen mielenkiintoista?

– Vaihteiston toimintaan tutustuminen, aluevaihteiston, suunnanvaihtajan ja pikavaihteen toiminta ja säätö.

– Yleensäkin uuteen tekniikkaan perehtyminen.

– Koneiden tietotekniikka.

Mikä on tuntunut haasteellisimmalta?

– Koneita on paljon, kaikkea ei voi oppia ja hallita kerralla.

– Kun suhteellisen lyhyessä ajassa tulee paljon asiaa, se vie aikansa ennen kuin oppii ja sisäistää ne.

– Vaikea osuus on vasta tulossa, sitten kun mennään tekemään käytännössä mitä täällä on opittu.

– Nyt on vielä helppoa, kun ollaan porukassa. Aina joku tietää.

Mutta kun on yksin korjaamassa asiakkaan konetta, niin silloin pitää osata itse.

Umega ruuvipurkuvaunu UUTUUS! Tarkoitettu tehokkaan puimurin tai useamman puimurin työkaveriksi. Puimuri tyhjentää säiliönsä tähän lennossa ja vilja ajetaan isompaan vaunuun tai rekkaan. Puimuri voi puida koko ajan.

• Tilavuus 23 m3 • Purkuruuvin halk. 40 cm - teho 400 tn/h • Hydrauliset jarrut ja rullautuva peite • Elektroninen vaaka - sadon määrän seuranta reaaliaikaisesti • Myös viljan murskesäilöntään - vilja voidaan purkaa puimurista Umega -vaunuun ja siitä suoraan Murska valssimyllyyn.

– Matkan varrella on kyllä tullut selväksi, mistä voi hakea tietoa ja keneltä Konekeskon organisaatiossa voi kysyä tarvittaessa. Myös vanhemmat huoltomiehet tulevat tutuiksi. varmasti ja nykyinen mekaanikkokunta vanhenee, joten koulutuksen hyväksytysti suorittavia odottaa melko varma työpaikka. Koulutus antaa myös yrittäjävalmiuksia.

Ensimmäisen ryhmän ikähaitari on melko laaja, noin 25–45 vuotta. Monilla opiskelijoista on maataloustausta, tai he toimivat nyt maanviljelijöinä. Koulutukseen pääsy edellytti kokemusta maatalouskoneiden korjaamisessa, esimerkiksi opintoja maatalousoppilaitoksessa, tai teknisen alan peruskoulutusta.

Rekrytointijakson koulutus on sisältänyt teoriaa, mutta

Umega ruuvipurkuvaunun lavan tilavuus on 23 m3

Tästä se lähtee, mutta tulevien huoltomekaanikkojen pitää jo hallita aika paljon muutakin. Vasemmalta Jani Salo, Sami-Pekka Maula, Ari Tuominen, Lassi Tarvainen, Janne Karjalainen ja Tuomo Kuusniemi.

TYÖTÄ ALALLA RIITTÄÄ

on ollut myös hyvin käytännönläheistä. Kouluttajina ovat toimineet Kone- ja Rautakeskon huoltoinsinöörit sekä konevalmistajien omat kouluttajat. – Kaikki ajan hermolla toimivia ammattilaisia, joten tarjolla on taatusti alan viimeisin tietotaito.

Osa koulutuksesta on järjestetty Työtehoseuran tiloissa Nurmijärvellä. Työtehoseura vastaa myös tietyistä oppiaineista: yrittäjäkoulutus, asiakaspalvelu, myynti ja markkinointi, ilmastointilaitteet sekä sähköhydrauliikan perusteet.

Helppokäyttöinen ja laadukas Predator UUTUUS koneenkuljetuslavetti • Kantavuudet 15-33 tn, 2- tai 3 akselisina • Esim. telakaivinkoneiden kuljettamiseen • Kattava vakiovarustelu ja laaja lisävarustevalikoima • Valmistusmaa Pohjois-Irlanti

Aisajousitus vakiona.

Molempiin reunoihin laitettavat telakiskot helpottavat telakaivinkoneen ajamista lavetille.

Hydraulisesti nouseva teli lisävarusteena 3-akselisissa malleissa.

Teksti ja kuva Anne Pe n tti l ä

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

NETTOHINTAAN NOPEA N

PÄÄTTÄJ Ä N

ETU!

ma on vähintään Kun työkoneen kauppasum yyntihinnoin 17.000,- (sis. alv) ennakkom ja päätät kaupan

vo Edun ar

700,(sis alv.)

essä 25.11.2011 menn kita akkukonepaketin:

Lisähintaan Lisähintaan saatavana saatavana viljavilja- jaja korokelaidat korokelaidat

saat kaupan päälle Ma Akkuporakone BDF456 + 251 + Akkumutterinväännin BTW 452 + Akkukulmahiomakone BGA 2 kpl 18V/3A h akkuja + tokassi Latauslaite DC18RA + kan

MASTER 700 H VJ/JH

• Uudistunut äes raskaille maalajeille • Piikit nyt 8 akselilla, erittäin kattava vakiovarustelu

WS 120 perävaunu

• Suosittu kotimainen kippivaunu vakiolaidoin • Pulverimaalatut laidat, 520/50-17 renk. (ei jarruja) • Kastomaalattu vahva putkipalkkirunko

NETTOHINTA!

21.300,+toim.kulut

CLASSIC 500 VJ/JH

• Perusäes kevyille ja keskiraskaille maille • Piikit 10x45 mm, 6 akselilla

NETTOHINTA!

7.890,+toim.kulut

NETTOHINTA!

13.500,+toim.kulut

TRM 130 Farmer maansiirtovaunu • Kant. 13 tn, tilav. 7,9 m3 • Lava kokonaan Ruukin Optim erikoisteräksestä • 2-napajarrut vakiona • 500/50-17 renkaat

OPTIMA T600 jälkiharalla • Pitkä ja läpäisevä runkorakenne, 250/60-14,5 renk.

• Järeät 80 mm etulatapiikit ja tehokkaasti muokkaavat ja kestäävät TerraFlex piikit

NETTOHINTA!

NETTOHINTA!

18.700,-

12.980,-

+toim.kulut

+toim.kulut

300/JH1 takalana • Hydraulinen terän kääntö • Kaareva terämuotoilu ja oikea terän asento

HARDI Master 1200 EVC 5/15 VHH

• Nostolaiteruisku Euroopan johtavalta valmistajalta • Huippupuomisto sähköhydraulisella hallinnalla

NETTOHINTA!

14.640,+toim.kulut

NOVA COMBI 4000 • Suorakylvökoneiden moninkertainen testivoittaja Suomessa ja Ruotsissa • Agrocont ajotietokone vakiona

NETTOHINTA!

50.490,+toim.kulut

NETTOHINTA!

2.990,+toim.kulut

SEED-WEEDER 6M Piensiemenkylvökone

• Nurmien kylvö ja paikkaus • Pneumaattinen kylvö (maapyörä), täydennyskylvö ja rikkaruohojen torjunta ilman erityistoimenpiteitä

NETTOHINTA!

9.990,+toim.kulut

HINNAT sis. alv. 23%. Suoran kaupan nettohintatarjoukset (sis alv. 23%) ovat voimassa 31.12.2011 saakka tai niin kauan kuin varattu erä riittää.

NOPEAN WS 14 TERÄSHALLIT

HMN 320 P HB niittomurskain

• Pituudet 16.4 - 57.6 m • Teräskehärunko kastomaalattua kotelopalkkia • Vapaata tilaa seinästä seinään ja kattoon asti.

Hinta sis. katto- ja seinäpellit sekä rungon. Hinta ei sis. rahtia, perustuksia ja pystytystä. Ovet lisähintaan. (Lumialue 1,8-2)

• HydroBalance kevennys - tasainen ja tarkka niitto • Oikean muotoiset nopeasti kuivuvat karhot

Esim. 14,2 x 18 m NETTOHINTA!

NETTOHINTA!

17.280,-

20.450,-

+toim.kulut

+toim.kulut

1140 CX 30 • Ketterä ja tehokas pienkuormaaja runko-ohjauksella • Taloudellinen Perkins 18,5 kW diesel • Leveät 26x12-12 renkaat • Sähköinen ajosuunnan vaihto ja ulkopuol. hydr. käyttö joystickistä

NK 241 niittokone • Kestävä rakenne teräpalkki, niittolautaset ja liukukengät samat kuin Elho niittomurskaimissa • Erinomainen niittotulos

NETTOHINTA!

Huom. Nettohinta ei sisällä työlaitetta.

NETTOHINTA!

6.350,-

24.960,-

+toim.kulut

+toim.kulut

M150 + sivusiirtolaite S120

GMT 3605 P Flex niittomurskain

• Ketjumurskain pientareiden vesakoiden tehoraivaukseen • Leikkupaksuus jopa 10 cm • Leikkuuleveys 150 cm • Ulottuvuus 4 m keskilinjasta

NETTOHINTA!

26.900, +toim.kulut

NETTOHINTA!

8.990,+toim.kulut

GMT 3605 P Flex + Collector II karhonsiirrin

Giraffa 210 SE

• Piennarmurskain vaihteleviin olosuhteisiin • Työleveys 212 cm • Vakiona kouruterät • Paino 620 kg

• Yhdistelmän karhonsiirrin omalla hydrauliikalla (Huom! ei Collectoria erikseen ilman kampanjaniittomurskainta)

NETTOHINTA!

NETTOHINTA!

6.490,-

34.600,-

+toim.kulut

NINA 300 • Nurmen suora- ja paikkauskylvöön • Muokatuilla mailla herneen / viljan kylvöön • Yleiskylvökone karja- ja luomutiloille

NETTOHINTA!

9.990,+toim.kulut

• Molemmin puolin niittävä • Työleveys 3,55 m • Isot 380/55-17 renkaat • QS terien pikakiinnitys • Uusi JF:n matala teräpalkki tarkkaan niittoon • JF Top Safe suojaus • JF Top Dry mukana - leveä niittokarho

+toim.kulut

NOPEA N

PÄÄTTÄJ Ä N

ETU!

ma on vähintään Kun työkoneen kauppasum tihinnoin yyn om 17.000,- (sis. alv) ennakk ja päätät kaupan

vo Edun ar

700,(sis alv.)

essä 25.11.2011 menn kita akkukonepaketin: saat kaupan päälle Ma Akkuporakone BDF456 + 251 + Akkumutterinväännin BTW 452 + BGA ne ako hiom lma uku Akk + uja akk h /3A 2 kpl 18V tokassi Latauslaite DC18RA + kan

HINNAT sis. alv. 23%. Hinnat eivät sisällä toimituskuluja. Kuvien koneissa mahdollisesti nettohintatarjoukseen kuulumattomia lisävarusteita.

K-MAATALOUS K-MAATALOUS

AJANKOHTAISTA NYT

LIETTEEN MULTAUSTA HYDRAULISESTI Livakka esitteli Kone-Forumissa uuden, kuormantuntevaa hydrauliikkaa hyödyntävän lietteenlevitysvaunun. Vaunussa on uusi CAN-väylää käyttävä ohjain ja joystick–hallinta.

Helppokäyttötoiminnot ovat nyt mahdollisia, esimerkiksi multaimen vakiopainatus, päisteautomatiikka ja

JOS OVIAUKKO AHDISTAA Weidemannin kaikissa Hoftracmalleissa on nyt kiinteän katoksen rinnalle tarjolla myös katos, jonka saa taitettua alas esimerkiksi ahtaista oviaukoista ja rakennusten sisällä ajettaessa. Katoksen taitto ja kokoaminen onnistuu helposti ja nopeasti kaasujousikeventeisen kattoraketeen ja sokkalukitusten ansiosta. Käyttöturvallisuus säilyy koneen joustavasta käytöstä tinkimättä.

12 • MAATILAN PIRKKA • 4/2011

telin lukitus automaattisesti nopeuden mukaan.

Toimintojen keskittäminen pumppaus-, tieajo- ja levitys-toimintatilaan estää väärät toiminnot ja liikkeet sekä parantaa turvallisuutta.

Vaunussa on erittäin yksinkertainen ja helposti säädettävä automaat-

tinen lietteen määrän säätö, joka mittaa levitysmäärän tarkasti.

Käytössä ovat tehokkaat Mäkireinin 3P ja 4P -hydraulipumput.

Pumppaus voidaan käynnistää napin painalluksella ja se pysähtyy automaattisesti säiliön täyttyessä.

PARANNETTU EXPRESS Tutusta Express-rikkatorjuntaaineesta on tullut markkinoille uusi, raemainen SX-formulaatio. Se liukenee täydellisesti veteen ja tehoaa siksi nopeammin ja varmemmin rikkakasveihin. Myös ruiskun pesu on nopeampaa ja tarkempaa.

UUSI BIOLOGINEN REHUNSÄILÖNTÄAINE PYÖREÄSELKÄISET KAUHAT Kotimainen Lohimet valmistaa uuden pyöreäselkäisen kauhamalliston K-Maatalouden myyntiin. Kauhoja on neljää eri kokoluokkaa.

Kauhat sopivat traktori- ja kurottajakäyttöön raskaaseenkin työhön. Ne toimitetaan taval-

lisimpiin etukuormaimiin käyvillä sovitteilla ja myös kiinnikkeen kallistuskulma voidaan määritellä tilauksen yhteydessä. Vakiokulma on noin kymmenen astetta. Kauhoissa on takaterä vakiona.

Josilac D 25 on tarkoitettu esikuivatun nurmirehun säilöntään silloin, kun rehumassan kuiva-ainepitoisuus ylittää 25 %. Tuote on pakastekuivattu maitohappobakteerivalmiste, jossa on kaksi erillistä maitohappobakteerikantaa. Lisäksi mukana on entsyymi.

TELESKOOPPITIEPUOMI Teleskooppitoimisen tiepuomin avulla voi estää tai ainakin hidastaa ei-toivottuja kulkijoita. Galvanoidun tiepuomin leveys säätyy 3,5 metristä kuuteen metriin. 50 x 50 mm puomi

SÄILYTÄ KASVINSUOJELUAINEET OIKEIN Farmtoolsin Farmex-kasvinsuojeluainekaapissa on turvallista varastoida haitalliset ja myrkylliset kasvinsuojeluaineet lain vaatimalla tavalla. Lukittavassa kaapissa myrkylliset aineet ovat myös lasten ja eläinten ulottumattomissa.

Neljä valuma-altaallista sisähyllyä ehkäisevät neste- ja jauhemaisten aineiden pääsyn ympäristöön. Kunnollinen ilmanvaihto on järjestetty ovien ja sivuseinämien kautta.

DIESELIN VERO NOUSEE Dieselpolttoaineen vero nousee ensi vuonna, arviolta yli 10 senttiä litralta arvonlisäveroineen. Kannattaa kysyä dieseltarjousta K-maataloudesta hyvissä ajoin ennen vuoden vaihdetta.

on lukittava ja siinä on korkeuden säätömahdollisuus. 10 mm vahvuinen tartuntajalka on tukeva. Puomin kokonaispaino on noin 82 kg.

ONNEA VOITTAJILLE! Kesän ja syksyn tapahtumissa arvottiin kaksi iPad2-tablettia. Arvontoihin osallistui lähes 15 000 tapahtumavierasta. K-maatalouden hevostapahtumien arvonnan voitti Satu Korkalo Ivalosta. Maatalouden tapahtumien voitto osui Jorma Petäjämaalle Luohualle.

Kone-Forum 2011 -tapahtuman Teboil-pääpalkinnon 1000 litraa moottoripolttoöljyä voitti Jari Puustinen Räsälästä. Kevätmarkkinoiden arvontapalkinto Peltor Alert Headset -radiokuulusuojaimet meni Toholammelle Pasi Lintilälle.

Kiitos osallistumisesta ja onnea voittajille!

VEDINKASTO JA PARSIDESI Kone-Forumissa esiteltiin uusi K-Agro HM VIR Gold -vedinkasto/ suihke. Maitohappopohjainen tuote desinfioi, hoitaa ihoa, parantaa haavoja ja karkottaa kärpäset. Se tehoaa hyvin tauteja aiheuttaviin viruksiin ja bakteereihin.

K-Agro Sani-Bed on parsiin levitettävä, kipsipohjainen kuivadesinfiointiaine. Se imee kosteutta, estää taudinaiheuttajien kasvua, sitoo ammoniakkia ja parantaa ilman laatua.

Käyttömäärä on noin 100 g /parsi joka toinen päivä, tai tarpeen mukaan.

4/2011 • MAATILAN PIRKKA • 13

MF5420-5450

Uudet monipuoliset MF5420-5450 mallit 82-107 hv Uusi viisto konepeitto vakiona, markkinoiden paras n채kyvyys kuormaajalle Dyna-4 vaihteisto, 4 powershift vaihdetta ja 4 aluetta hallittavissa ilman kytkint채 100 l/min hydrauliikka saatavissa Tilava ergonominen ohjaamo

Lue lis채채 www.konekesko.fi/mf5400

www.konekesko.com is a worldwide brand of AGCO.

K-MAATALOUS-KETJUN TAVARANTOIMITTAJAT ESITTÄYTYVÄT

YRITYSTERVEISIÄ

LIIKETTÄ JA LÄMPÖÄ PUHTAAMMIN! – Neste Oil, Espoo ja markkinoiva Neste Oil perustettiin vuonna 1948 turvaamaan Suomen öljynsaantia. Naantalin öljynjalostamo aloitti toimintansa vuonna 1957 ja Porvoon jalostamo vuonna 1965. Menestystä on tuonut erityisesti kyky jalostaa hyviä öljytuotteita rikkipitoisesta venäläisestä raakaöljystä.

Viime vuosina yritys on panostanut voimakkaasti bioöljyihin.

Ensimmäinen NExBTL-biodiesellaitos valmistui Porvooseen 2007, toinen vuonna 2009, kolmas Singaporeen viime vuonna ja neljäs Rotterdamiin tänä vuonna.

Yritys toimii nyt 15 maassa ja sen palveluksessa on noin 5000 henkilöä. Vuonna 2010 liikevaihto oli 11,9 miljardia. NesteOilin osake noteerataan Helsingin pörssissä ja Suomen valtio omistaa puolet osakkeista.

Vuonna 2010 yritys jalosti 15 miljoonaa tonnia öljytuotteita. Suurimmat tuoteryhmät olivat diesel (5,7 miljoonaa tonnia), bensiini (4,3), muut (1,7), raskas polttoöljy (0,8), lentopolttoaine (0,6), lämmitysöljy (0,7), perusöljy (0,3) ja uusiutuvat polttoaineet (0,3).

Tärkein markkina-alue on Suomi, kotimaahan menee yli puolet tuotteista. Yhteistyö K-maatalousketjun kanssa on jatkunut aivan Neste Oilin alkuajoista lähtien.

Yritysterveiset Neste Oililta tuo myyntijohtaja Christian Hällund: ÖLJYTUOTTEITA JALOSTAVA

MITKÄ OVAT TÄRKEIMMÄT TUOTTEENNE? Maatiloille ja urakoitsijoille menee polttoöljyn ja dieselin lisäksi paljon Farm Universal -öljyä, hyd-

Olemme vastuullinen edelläkävijä ja iso teollinen toimija Suomessa.

Luotettava logistiikka on myös yksi vahvuuksistamme, summaa myyntijohtaja Christian Hällund.

rauliikka- ja vaihteistoöljyjä sekä Neste Turbo LXE -dieselmoottoriöljyä. Ne ovat teknisestikin huipputuotteita.

MITÄ OVAT VAHVUUTENNE? Koska olemme maailmanlaajuisesti pieni öljy-yhtiö, panostamme laadukkaisiin, teknisesti kehittyneisiin ja puhtaisiin tuotteisiin, sekä uusiutuviin raaka-aineisiin, joiden merkityksen uskomme nousevan tulevaisuudessa. Kuuntelemme asiakkaita ja pyrimme kehittämään heille sopivia ratkaisuja. Luotettava logistiikka on tärkeä osa hyvää palvelua.

MITEN SYNTYY UUSI TUOTE? Yleensä lähtökohtana on joko asiakkaiden tarve tai oma tekninen innovaatio. Meillä on iso oma tutkimus- ja tuotekehitysosasto ja lisäksi teemme yhteistyötä yksityisten tutkimuslaboratorioiden, teollisten kumppanien ja yliopistojen kanssa ympäri maailmaa. Testaamme tuotetta omassa moottorilaboratoriossamme, mutta myös muiden yhteistyökumppaneiden, esimerkiksi Mercedes Benzin kanssa.

MILTÄ NÄYTTÄÄ ALAN TULEVAISUUS? Jo 1970-luvulta lähtien on ennustettu, että maailman öljyvarannot riittävät enää 40 vuodeksi, ja samaa sanotaan edelleen. Liikkuvan kaluston polttoaineiksi öljyä tulee kyllä riittämään varsin pitkään, mutta raaka-ainepaletti tulee laajenemaan.

Nyt käytämme biokomponentteihin palmuöljyä, erilaisia kasviöljyjä sekä elintarviketeollisuuden sivutuoteöljyjä ja rasvoja. Ne on tuotettu kestävän kehityksen periaatteiden mukaan, eivätkä ne vie pinta-alaa ruoan tuotannolta.

Tutkimme aktiivisesti uusia raaka-ainevaihtoehtoja. Viiden vuoden sisällä niitä voivat olla käytetty paistorasva ja kalajalostuksen rasvajäte, 5-15 vuoden sisällä mikrobi- ja leväöljy sekä biovaha.

Olemme tutkineet hakkuutähteistä kaasutettua biovahaa Stora Enson kanssa yhteisessä Varkauden koelaitoksessa vuodesta 2009. Esimerkiksi levien öljyntuotantopotentiaali olisi moninkertainen verrattuna nykyisiin öljykasveihin. e Teksti Anne Penttilä, k u va A n t t i V e t t e n r a n ta

4/2011 • MAATILAN PIRKKA • 15

ENNÄTYS RIKKI KONE-FORUMIS Uusi päiväennätys: 10 700 kävijää

Näyttelyn päiväkohtainen kävijäennätys rikottiin jo ensimmäisenä ­päivänä.

Myös yhteiskävijämäärä 26 700 on lähellä ennätystä. Näyttelyvieraita ­kiinnostivat muun muassa rypsin uusi tuotanto-ohjelma Clearfield sekä uudet viljalajikkeet. Koneista mielenkiintoa herättivät etenkin muokkaus- ja sadonkorjuukoneet sekä traktorit.

16 • MAATILAN PIRKKA • 4/2011

SSA

4/2011 • MAATILAN PIRKKA • 17

N Turvaa karjasi vitamiinien saanti K-maatalouden erikoisrehuilla Mestarin E-Strong Uutuus!

• Pelletöity vahva E-vitamiini- ja seleenitäydennysrehu kotieläimille • Sisältää orgaanista seleeniä

Mestarin E-vitamiini pelletti

• Sisältää myös seleeniä - kaikille kotieläimille, 20 kg säkki / 600 kg lava

Mestarin ADE-vitamiini pelletti

• Kaikille kotieläimille, 20 kg säkki / 600 kg lava

Mestarin Monivitamiini pelletti

• Kaikille kotieläimille, 20 kg säkki / 600 kg lava

Mestarin melassi 20 kg

• Juurikasmelassi korkealla sokeripitoisuudella kotieläinten energialisäksi tai rehuseosten maittavuuden parantamiseen.

KNZ-NUOLUKIVET KNZ PRODUCTION

• B-3 vitamiinin ansiosta lisää maidontuotantoa • KNZ Tradition tuoteryhmän kivet sisältävät runsaasti vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita Muut KNZ Tradition nuolukivet: • KNZ Growth, KNZ Fertility, KNZ Standard

KNZ BIOTIN

• Kehitetty erityisesti lehmille, jotka voivat olla alttiita sorkkasairauksille.

• Parantaa yleiskuntoa. Sis. myös seleeniä, sinkkiä, kuparia, jodia ja kobolttia

KNZ SHEEP

• Sisältävät lampaille tärkeitä hivenaineita, jotka edistävät kilpirauhasen toimintaa, ruoansulatusta ja luuston kehitystä. www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

äyttelykävijöiden keskuudessa vallitsi pääosin positiivinen ilmapiiri. Siitä kertoo osaltaan myös rikki lyöty kävijäennätys. Torstaipäivänä käytävillä oli suorastaan tungosta.

– Maatalouskauppa ei ole paljoakaan vaihdellut koko EU-aikana. Sen euromääräiseen kokonaisvolyymiin ovat vaikuttaneet lähinnä tuotteiden hintamuutokset ja viljakauppa, kertoi johtaja Antti Ollilla Rautakeskosta.

– Tänä vuonna EU:n taloustilanne on vaikuttanut myös maatalousmarkkinaan.

Maailmalla saadaan huippusato viljasta, mutta se ei silti riitä täyttämään kulutuksen kasvusta aiheutuvaa kysyntää. Tämä tukee viljan hintatasoa.

Työkonekauppa on edelleen selvästi pienempi kuin huippuvuonna, mutta kahden vuoden jälkeen on tapahtunut selvää elpymistä.

Erityisesti muokkaus-, klapi- ja ympäristönhoitokoneet, sekä metsäkoneet ja urakointiluokan nurmikoneet käyvät hyvin kaupaksi.

– Muokkauskoneista haetaan selvästi joustavuutta kevään ja syksyn muokkauksiin, sellaista koneyhdistelmää, joka sopii juuri oman tilan tarpeisiin, arvioi Ollila.

Työkonekaupan maailmanlaajuinen elpyminen on pidentänyt jonkin verran toimitusaikoja. Osassa tuotteista on myös komponenttipulaa. Työkoneiden hinnat nousivat viime vuonna 4-5 %, tälle vuodelle nousu on ollut maltillista.

CLEARFIELDTUOTANTOMENETELMÄ KIINNOSTI K-maatalouden viljelyosastojen kiinnostavin uutuus oli kevätrypsin tuotantomenetelmä Clearfield, joka on nyt tuotu markkinoille. Tuotantojärjestelmään kuuluvat satoisa kevätrypsilajike Aurea CL ja rikkatorjunta-aine Clamox.

Rypsi ja rapsi eivät yleen-

sä kestä Imidatsolinoni-rikkatorjunta-ainetta. Aurea CL on perinteisellä takaisinristeytysmenetelmällä jalostettu, IMI-herbisidejä kestävä lajike. Clamox CL on kehitetty erityisesti tämän lajikkeen viljelyyn ja siinä on kaksi tehoainetta: lehtivaikutteinen imatsamoksi ja maavaikutteinen metatsaklori.

Aurea CL -lajikkeen siemen on erittäin tasalaatuista.

Lajike on Petitan tyyppinen, aikainen ja tuottaa tässä tuotantojärjestelmässä kilpailukykyisen sadon. Kokeissa parhaat hehtaarisadot ovat olleet 3000–3500 kg. Paras käytännön satotaso on ollut 2800 kiloa (vuonna 2008), tänä vuonna normisato on ollut 1800 kg. Aurea CL:n öljypitoisuus on ollut Petitaa vähän pienempi, mutta valkuaistaso on ollut korkeampi. Sadon määrä ja puhtaus ovat hyviä.

K-maatalous esitteli myös kaksi uututta rikkakasvien torjuntaan viljoilla, Mustang Forten ja Express XS:n. Mustang Forte on nestemäinen, kolmen tehoaineen valmiste: Aminopyralidi on uusi tehoaine, joka tehoaa syväjuurisiin rikkakasveihin, ohdakkeeseen ja valvattiin. Florasulami toimii erityisen hyvin viileissä oloissa ja se tehoaa erinomaisesti muun muassa mataraan. 2,4 D on tuttu hormonivalmiste, joka tehoaa nopeasti suuren osaan viljojen perusrikkakasveista.

UUDET LAJIKKEET DEMONSTRANT JA BRAGE K-maatalous esitteli useita hyviä lajikkeita, mutta niistä kannattaa nostaa esille erityisesti kaksi uutuutta. Demonstrant on erittäin satoisa kevätvehnä, jolla on Zebran tasoinen aikaisuus ja laonkestävyys. Sillä on korkea hehtolitrapaino ja se kestää hyvin tauteja. Ilmava tähkä kuivuu hyvin sateisempinakin kesinä.

Demonstrantin valkuaispitoisuus on ollut sekä virallisissa kokeissa että käytännön viljelyssä hieman Zebraa korkeampi. Kun myös sato on parempi, nousee kokonaisvalkuaissato 6 % Zebraa

1

5

6

7

2

1) Elho NK 3000 F -etuniittokoneen työleveys on kolme metriä. Niittokoneet ovat lisänneet suosiotaan, koska niillä voidaan ajaa nopeammin kuin niittomurskaimilla. Työnopeus on pellosta ja kasvustosta riippuen 20 km/h luokkaa. Lisäksi karhotintekniikka on kehittynyt huimaa vauhtia, niittokonekarhotinyhdistelmä on erittäin tehokas ja tuottaa puhdasta rehuraaka-ainetta. Etuniittokoneella ja perhosniittokoneella saavutetaan kahdeksan metrin työleveys, joka saadaan siististi yhteen karhoon Elhon V-Twin-karhottimella.

3

2) Kolmiakselisen Predator-koneenkuljetuslavetin kantavuus on 15–33 tonnia. Pituus on valittavissa 30 cm välein aina 12,5 metriin saakka. Pitkä vaunu sopii mainiosti myös vaikka pyöröpaalien tai suursäkkien kuljettamiseen. Korkeus on vähän yli 90 cm ja materiaalit ovat järeitä. Ensimmäinen akseli on nouseva ja hydraulisesti jousitettu. Useita lavetteja on jo käytössä suomalaisilla maarakennusurakoitsijoilla.

3) Lemkenin uudet Juwel 8VT-aurat voidaan säätää täysin traktorin ohjaamosta käsin. Kaikki säädöt toimivat sähköhydraulisesti: auran kallistus, ensimmäisen viilun leveys ja suuren combipyörän korkeus. DuraMaxx-terien kulutuspaloissa on holkkikiinnitys. Sälesiivet ovat nykyään suosituimpia, ne ovat joko terästä tai muovia.

4) Claasin Rollant Uniwrap 375 -yhdistelmäpaalaimessa on tiukempia paaleja aikaansaava MPS II -telasegmentti ja tukkeutumistilanteen uhatessa alas laskeutuva sullojakammion pohja. Käytännössä uhkaavaa tukkeumaa ei yleensä ehdi edes huomata, kun tilanne on jo ohi. Molemmat tekniikat nostavat paalainkäärijän työtehoa.

4

5) Lajikekohtaisesta Viljelyohjelmasta saa tutkitusti parhaat ohjeet uusienkin lajikkeiden viljelyyn. Brage-ohrassa on yli kaksi kiloa parempi hehtolitrapaino Viljelyohjelman mukaisesti viljeltynä (vas.) kuin minimipanostuksella (oik.). Ero on silminnähtävä.

6) Aritermin BioComp-kattilan tulipesässä on uusi, pyöreä rakenne ja se sopii lähes kaikille kiinteille polttoaineille. Kattilan hyötysuhde on 93 % ja sen standardin mukaisesti mitatut typenoksidi- ja CO-päästöt ovat alhaiset. Vakiovarusteita ovat mm. automaattinen konvektion puhdistus, käyttöveden levylämmönsiirrin, savukaasupuhallin ja keraamisesti eristetty, suuri tuhkatila. Teholuokka on 60–150 kW. 7) Claas Xerion on työkoneenkantaja, joka on tässä varustettu tehokkaaseen lietteen multaukseen SGT-lietesäiliöllä ja multauslaitteilla. Xerionia saa myös kääntyvällä ohjaamolla.

Claas varustaa koneen yhteistyössä eri työkonevalmistajien kanssa asiakkaan haluamaa työtehtävää varten.

4/2011 • MAATILAN PIRKKA • 19

1

SUOMEN VILJELLYIN OHRA ON VILDE. korkeammalle. Se sopii tehokkaaseen kevätvehnän viljelyyn vyöhykkeille I-III. Brage on satoisin myynnissä oleva monitahoinen ohra, jopa Vildeäkin satoisampi. Sen valkuaissato on ollut virallisissa kokeissa korkein ja sillä on erittäin korkea hehtolitrapaino. Kasvuaika on Vilden luokkaa. Korrenlujuus on monitahoisten ohrien parhaimmistoa. Myös taudinkestävyys on hyvä, erityisesti rengaslaikun kestävyys.

Brage sopii kaikille maalajeille, myös happamille maille ja vyöhykkeille I-IV. K-maatalousketjun vuoden 2011 tavarantoimittajaksi valittiin norjalainen kasvinjalostaja Graminor. Graminorin lajikkeita viljeltiin tänä vuonna Suomessa jo yli 107 000 hehtaarilla. Suomen viljellyin ohra on Vilde, 50 000 hehtaaria. Muita perusteluita olivat muun muassa: hyvin sujunut tutkimusja kehitysyhteistyö koetilan kanssa; viljelyvarmat, satoisat lajikkeet; sekä yrittäjähenkinen, sitoutunut yrityskulttuuri.

2

3

MF:N MARKKINAOSUUS KASVUSSA Konekeskon maatalouskonemyynti Suomessa ja kolmessa Baltian maassa tulee tänä vuonna olemaan noin 130 miljoonaa euroa. Baltiassa Konekesko on jo lähellä markkinajohtajuutta.

– Suomalaiselle viljelijällekin sillä on hyötyä, koska suurempi ostovolyymi antaa meille neuvotteluvoimaa konevalmistajiin nähden, perustelee Konekeskon traktori- ja puimurikaupan johtaja Jukka Keltto.

Traktorimarkkina on notkahduksen jälkeen kasvussa Suomessa. Tänä vuonna rekisteröintejä tulee olemaan noin 3100 kappaleen luokkaa, jossa on kasvua edellisvuoteen noin 11 %, arvioi Keltto.

– Traktorimarkkinassa on nähtävissä polarisoitumista sekä suurempaan että pienempään päähän.

Jo 40 % myynnistä on yli 150-hevosvoimaisia traktoreita. Yli 20 prosenttia jää alle 100–110 hevosvoiman. Massey Fergusonin markkinaosuus on nousussa. Tammi20 • MAATILAN PIRKKA • 4/2011

4

1) Triton 120 on espanjalainen, tehokas, kaksikelainen pystypurkainvaunu. Sen pohjakuljettimen nopeus on säädettävissä portaattomasti ja ketjuissa on jousikiristys. Järeästi tehdyssä vaunussa on jousitettu vetoaisa ja hydrauliset jarrut. Voimansiirrossa on vapaakytkin ja pulttilaukaisija. Sähköinen pohjakuljettimen nopeuden säätö on lisävaruste. Espanjan suurin perävaunuvalmistaja on toiminut sata vuotta.

2) HakkiPilke Easy 38 TR/SM -klapikoneessa on sähköinen halkaisun ohjaus ja hydraulinen saha, mikä lyhentää merkittävästi pienempienkin puiden sahaus- ja halkaisuaikaa. Maksimi puun paksuus on 38 cm. Puun katkaisee 16 tuuman terälaippa. Koneeseen kuuluu neljän metrin sivusuunnassa kääntyvä kuljetin, jossa on roskanerottelija. Puhtaammat klapit kuivuvat nopeammin. Uutuus sopii myös ammattikäyttöön.

3) He-Van uudessa Sub Tiller -tehojankkurissa on kolme terää, joissa on hydrauliset laukaisulaitteet. Työleveys on 2,5 metriä ja rungon korkeus 82 cm. Muokkaussyvyys säätyy hydraulisesti nollasta 60 senttimetriin.

4) Murskan uusi W-litistystekniikka on aiempaa helpompi säätää. W-valssi sopii kaikille, sekä puintikosteille että kuiville rehuviljoille 10–45 %:iin: kauralle, ohralle, vehnälle, maissille, herneelle, ja härkäpavulle. Se sopii hyvin myös härkäpapua ja hernettä sisältäville seosviljoille. Urakointiluokan W-Max 20 C yltää 25–60 tonnin tuntitehoon viljalla. Sen mukana kulkee 1800 litraa säilöntäainetta.

1

2

1) Elhon Cross Cut -paalisilppuri silppua ja jakaa olkipaalien lisäksi muutkin kuivikkeet: turpeen, purun tai kutterinlastun. Takanostolaitteessa on sekä kauha että piikit. Koneeseen voi lastata kerralla kaksi halkaisijaltaan 1,5-metristä pyöröpaalia. Paalisilppuria saa sekä hinattavana että nostolaiteversiona. Torvi kääntyy vaakatasossa 300 astetta ja toimintoja ohjataan joystickillä. Toimitukset alkavat ensi vuoden syksyllä.

3

2) Umega GPP23 on ruuvipurkuvaunu, joka on tarkoitettu viljan kuljetukseen ja lastaukseen pellolta suurempaan vaunuun, rekkaan tai valssimyllyyn. Vaunussa on elektroninen vaaka, hydraulijarrut, 700-renkaat, valosarja, rullapeite ja nivelakseli. Vaunun tilavuus on 23 kuutiota.

Ruuvin halkaisija on 40 cm ja purkukapasiteetti 400 tonnia tunnissa.

4

3) Uudessa Massey Ferguson 5420 Dyna-4 -traktorissa on uusittu vaihteisto ja nelisylinterinen 80/82 hevosvoiman Perkins-turbomoottori. Uusi eturunko saa aikaan erittäin pienen kääntösäteen.

Viisto konepeitto tarjoaa erittäin hyvän näkyvyyden muun muassa etukuormaimelle.

4) Claas Avero -puimurit asettuvat Suomessa suosittuun kokoluokkaan. Averon ominaisuuksiin kuuluvat mm. hiljainen Vista Cab -ohjaamo ja havainnollinen CISohjauspaneeli. Auto Contour -leikkupöytä on lisävaruste. Ei ihme, että uuden Averon 160:n ympärillä riitti kiinnostuneita näyttelykävijöitä. Voimanlähteenä on 158 hevosvoiman Caterpillar-moottori.

Anna palautetta lehdestä ja voita kahviautomaatti!

Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua

M A AT

IL A N NRO 3 U 2011 SYY SKU .fi aata lous www.k-m

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

EN K AU K S K O U M DET UUTUU

OSTA LJASAD TA MAN VI MAAIL ENNÄTYSSUUR 0 N O 16 AA ER ET AV ODOT CLAAS OMESSA! SU PUI JO TULOKSIA IA LUPAAV KYLVÖSTÄ NKURI PSIN JA SYYSRA

5A6F.indd

-8E2E5CB4

-8CF4-A40C

C0B3-EF7A

Layout-928C

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi /maatilanpirkka.

2. Merkitse numerosarja 224080.

3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

6.9.2011

13.23

Onnea arvontaan!

1

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki Maatilan Pirkan ja MCI Press oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2011. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2012. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Arvottava palkinto on noin 1 000 euron arvoinen Jura-kahviautomaatti.

1

MASSEY FERGUSONIN MARKKINAOSUUS ON NOUSUSSA. syyskuun markkinaosuus on 14 %, kun se viime vuoden vastaavana aikana oli 11,6 %.

Traktorimoottoreiden päästömääräykset tiukkenevat taas vuoden vaihteessa. Massey Fergusonilla on tarjolla SCR-tekniikkaa osassa moottoreista. Valmistajan päätös on kuitenkin mennä hyvin pitkälle ensi vuoteen nykyisellä Tier3-kalustolla, koska se on edullisempaa, koeteltua tekniikkaa. Varastossa olevat Tier3-moottorit saa myydä vielä ensi vuonnakin.

1) Joko kattoon tai seinään asennettava Reventan vesi-ilma-lämmönvaihdin kierrättää putkistossaan talvella lämmintä ja kesällä kylmää vettä.

Puhallin levittää lämmön tai viileyden ympäristöön. Sopii esimerkiksi karjasuojaan tai teollisuushalliin. Saatavana on viisi eri teholuokkaa 15 kilowatista 110 kilowattiin.

2) Claas Tucanossa oli esillä taittuva leikkuupöytä, joka kulkee sujuvasti tilusteillä hinauksessa puimurin perässä. Vaihto käyttöasennosta kuljetusasentoon on yllättävänkin kätevää ja vie aikaa vain muutaman minuutin.

2

JUHLAVUODEN TARJOUKSIA PUIMUREISTA Puimurimarkkinat ovat ainakin tarjouspyyntöjen perusteella hyvässä vauhdissa. Tänä vuonna nousu oli noin 20 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja myös ensi vuoden odotukset ovat Konekeskolla positiiviset. Claasin osuus

OSTAMME VILJAA!

3) Nautatilalle tarkoitetussa lietekuilusekoittimessa on 7,5 kW:n moottori. Varsi kääntyy 90 astetta ja sekoitin ulottuu 1,5 metriin. Korkeutta säädetään vinssin avulla. Siirtämistä helpottavat suurikokoiset ilmatäytteiset renkaat.

4) Averde-hoitoparren avulla sujuvat hoitotoimenpiteet turvallisemmin. Parren voi lukita joko käsin tai sen voi säätää lukittumaan automaattisesti.

Hoitoparsi voidaan integroida kalusteisiin tai se voidaan yhdistää jalustasarjaan. Mitat 125 x 175 cm.

Viljalla on kysyntää.

Vielä ehdit laittaa osan sadostasi toimitukseen ennen talven tuulia ja tuiskuja.

Ota yhteyttä K-maatalouteen!

K-MAATALOUS VILJELYOHJELMA

3

4

Suomen puimurimarkkinoista on nousussa nyt jo neljättä vuotta.

Markkinaosuus on ylittänyt Suomessa 30 prosentin rajan.

Myös Claas on päättänyt, että kaikissa vuonna 2012 toimitettavissa puimureissa tulee olemaan Tier3-luokan moottorit.

Claasin leikkuupuimureita on valmistettu Saksan Harsewinkelissä 75 vuotta. Juhlavuoden puimuritarjoukset ovat voimassa ennakkokaupassa 15.12.2011 saakka. Tarjouksiin voi tutustua kirjautumalla netin kampanjasivustolle: http:// www.ennakko2012.claas.com Sivustolla voi myös osallistua arvontaan, jossa palkintona on 1500 euron arvosta varaosia Konekeskon varaosavalikoimasta.

Kone-Forumissa oli mahdollista hakea omat tunnukset Internetpalveluun, jossa ovat sekä Massey Fergusonin että Claasin varaosakirjat. Tilaisuuden käytti hyväkseen noin 30 näyttelykävijää. Jatkossa tunnukset saa Konekeskon varaosaliikkeistä. e Teksti Anne Penttilä, k u vat A n n e P e n t t i l ä j a va l m i s ta j at

NÄYTÄ SIIMAHÄNNILLE

MYRSKYN MERKIT Tehokkuutta jyrsijöiden torjuntaan

Helppokäyttöinen ja varma rottien torjuja • Kätevät palasyötit eivät sotke • Tehoaa kertasyönnistä

K-MAATALOUS VILJELYOHJELMA

Storm on BASF:n rekisteröimä tuotemerkki.

• Helppokäyttöinen pelletti hiirien ja rottien torjuntaan • Tehoaa kertasyönnistä

Kahden koneen yhdistäminen on tuonut kylvötehoa enemmän kuin tuplasti.

Nova Combin erinomaiset kylvöominaisuudet ovat säilyneet ja työleveyden tuplaus helpottaa kylvötyötä. Siirtoajossa kolmimetriseksi taittuva Gemini mahtuu kapeammallekin tielle.

ENEMMÄN KUIN KAKSI NOVA COMBIA 6-metrinen Tume Gemini 6000 Geminin makuun pääsivät Pentti Huppunen Nurmijärveltä ja Jussi Leppäkoski Nummi-Pusulasta. Keväällä kummallekin ehti tulla kylvökoneen mittariin useampi sata hehtaaria.

Syyskylvöillä nähtiin suoraan sänkeen kylvön nopeus: Sateista huolimatta molemmat ehtivät kylvää syysviljaa satakunta hehtaaria.

Kokemusten perusteella koneisiin tehtiin myös käyttöä helpottavia muutoksia.

– Alkuun koko ja paino hirvitti, mutta nyt olen huomannut ­Geminin menevän siitä mistä kolENSIMMÄISINÄ OMAN

24 • MAATILAN PIRKKA • 4/2011

mimetrinenkin. Leveällä koneella on helpompi ajaan pellon kulmat, mistä on etua varsinkin sarkamailla ja epämääräisillä lohkoilla, Huppunen kertoo.

Koneen kääntö kuljetus ja työasennon välillä on sujunut luotettavasti. Hydrauliikalla vaiheittain tehtävän käännön hallintaan on oma neljän kytkimen jatke hallintapaneelissa. Merkkivalo ja symbolit kertovat selvästi, missä kohtaa kääntöä mennään ja milloin ollaan valmiita seuraavaan vaiheeseen. Aikaa kääntö vie muutaman minuutin. Toimintaa seuraa kul-

jettajan apuna myös kaksi kameraa. Kuljetusasennossa toinen niistä toimii myös peruutuskamerana. yhdistelmässä on kahden koneen syöttölaitteet ja säiliöt. Gemini nielaisee yhteensä 6,5 m³ siementä ja lannoitetta.

Täyttökerrat puolittuvat verrattuna yhteen kolmimetriseen.

Syyskylvöille Huppunen ­haki rukiinsiemenet kuivurilta alta ajettavista siiloista. Hän sai hyödynnettyä lyhyen kylvöajan tehokkaasti kylvämällä rukiin suoraan kauran sänkeen.

KAHDEN KONEEN

1

2

1) Gemini 6000 perustuu koeteltuun Nova Combin tekniikkaan. Siemen ja lannoite kylvetään samojen vantaiden kautta eri tasoille. Vannasväli on normaali 12,5 cm.

Vetotehon tarve on silti kohtuullinen suhteessa työleveyteen.

2) Mittasuhteiltaan Gemini istuu hyvin 200–300-heppaisen veturin perään. Aisa on riittävän pitkä ja rakenne tukeva. Syöttölaitteet saavat voimansa maapyöriltä. Syötön aloitus ja lopetus on nopeaa ja täsmällistä.

3) Säiliöiden täyttö sujuu niin takaa kuin sivuiltakin. Riittävän pitkällä ruuvilla täyttö onnistuu myös yhdeltä sivulta.

3

– Geminillä kylväminen on yksinkertaisesti mukavaa, toteaa puhallinkoneesta Geminiin vaihtanut Jussi Leppäkoski Pusulasta.

– Koneen aisa on tukeva ja geometria oikeassa suhteessa parin – kolmensadan hevosvoiman traktoriin. Kylväessä ei tarvita ­mitään ylimääräisiä kommervenkkejä ja kylvö sujuu varmasti niin suoraan sänkeen kuin muokattuun ­maahan.

VANTAISTON VARMATOIMISUUS

vaihtelevissa oloissa ja koneen leveyteen nähden pieni vetovoiman

tarve ovat tulleet selvästi esiin.

Siemen on päätynyt oikeaan paikkaan ja itäminen on ollut tasaista, vaikka ajonopeus on olut molemmin puolin 12 km/h.

Parisataa heppaa voi riittää tasaisella maalla, mutta Pusulan töyräissä Geminin edessä on ollut vuoroin 250- ja 350-hevosvoimaiset veturit.

– Ylärajaa rinteissä ei olekaan, mutta tasaisella ei tarvitse luukuttaa läheskään täysillä, Jussi muistuttaa.

Polttoaineen tuntikulutus on pysynyt silti 20–25 litrassa. Val-

mista syntyy hyvinkin viisi hehtaaria tunnissa.

Suuri säiliötilavuus tuntuu reippaan kylvörupeaman lisäksi konetta täyttäessä ja painona.

Kääntöpaikan tasaisuus ja kantavuus kannattaa tarkistaa. Säiliöt täynnä painoa on kuitenkin 17 tonnia.

Säiliöiden tasaiseen täyttämiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Päältä laajoihin säiliöihin tulee helposti eroa hehtaarin siemen-, tai lannoitetarpeen verran. e T e k s t i j a k u va M at t i K a l l i o 4/2011 • MAATILAN PIRKKA • 25

Tume Gemini 6000 • Taittuva apurunko ja sivuttain siirrettävä vetoaisa yhdistää kaksi Nova Combi 3000 -laitteistoa toisiinsa • Kuljetusasennossa peräkkäin, pellolla kiinteästi rinnakkain.

Siirto ja lukitukset hydraulisesti hallittuja, mekaaninen varmistus.

• Syötön säädöt koneiden ulkopäädyissä • Nova Combia suuremmat, erikseen laakeroidut 7,50-20-renkaat.

• Varustevalikoima kuten Nova Combissa.

Kääntö kuljetusasentoon on jaettu neljään vaiheeseen, joita voi seurata myös kamerasta.

Vaiheen ollessa valmis, ohjaimen vihreä valo pyytää siirtymään seuraavalle vivulle. Aisa ajetaan ensin sivuun ja toinen kone hiukan taaksepäin. Pyörällä ajetaan kone taakse ja lukitaan kuljetusasentoon.

Kapea paketti mahtuu kulkemaan ahtaitakin teitä sujuvasti.

26 • MAATILAN PIRKKA • 4/2011

Edun ar

vo

700,(sis alv.

)

Nopean päättäjän etu yli 17.000 € työkoneisiin 25.11.2011 saakka.

LAATUA KOTIMAASTA! POTILA MASTER Pro • Työleveydet 7-10m, vakiona 340/55-16 pyörät ja valosarja • Piikit 8-akselilla 3,48 m rungossa, Potila 10x45 mm piikki 8 cm jaolla • Hydraulinen portaattomasti lukittava työsyvyyden säätö • Hydraulinen joustolata 10x80 mm jousella tai palkkilata • Keskilohkon säätö samaan tasoon sivulohkoihin nähden 1 työntövarrella

POTILA CLASSIC

POTILA MASTER Äes vaativiin olosuhteisiin

Keveille ja keskijäykille maille

• 5-6 m mallit, varpajyrällä tai jälkiharalla, piikit 6 akselilla • Classic 500:ssa 6 kpl ja Classic 600 8 kpl 200/60-14,5 pyörää • Tarkka hydraulinen työsyvyyden säätö • Vakiona heijastimet ja hydraulinen joustoetulata

• Työleveydet 5-8 m, rungon pituus 3,29 m, piikit 8 akselilla • Piikki 10 x 45 mm, piikin kiinnitys ja rakenne takaa tasaisen muokkauspohjan • Kattava vakiovarustelu: valosarja, 250/65-14,5 pyörät ja hydraulinen joustoetulata • Keskilohkon säätö samaan tasoon sivulohkoihin nähden 1 työntövarrella • Runsas lisävarustevalikoima

POTILA MAXER

POTILA CULTIMAX 3500, 3500 H, 5000 H

Tehokkain joustopiikkiäes raskaille maille ja vaihteleviin olosuhteisiin

Tehokas, tarkkasäätöinen ja käyttäjäystävällinen tehomuokkain.

• 11x45 mm piikit 8 akselilla, piikkiväli 6 cm • 10x80 mm jousin varustettu joustoetulata • Keskilohkon säätö samaan tasoon sivulohkoihin nähden 1 työntövarrella • Vakiona valosarja, 340/55-16 pyörät, hydraulinen joustoetulata • Erittäin runsas lisävarustevalikoima

• Soveltuu sekä syksyiseen että keväiseen perus- ja kylvömuokkaukseen • Saatavana 3,5 m nostolaitemalli sekä hinattavat 3,5 ja 5 m mallit • Säädöt tapahtuvat hydraulisesti, työsyvyyden säätö joko nurkkapyörien, varpajyrän tai kuljetuspyörien avulla • Rullaavat kärkiterällä varustetut piikit

K-MAATALOUS

Uuden koneen hankkimiseen oli kaksi pääsyytä, sanoo Tuomas Stenudd. – Meillä on ollut etukoneen ja hinattavan kahdelta puolelta niittävän mattoperäkoneen yhdistelmä, joiden karhot on vedetty yhteen. Halusimme kuitenkin lisää tehokkuutta, eli käytännössä työleveyttä.

NIITTOKONE POIS OJASTA Claas Disco 8550 AS ja Disco 3100 FC Profi tuli olla nostolaitekiinnitteinen.

– Hinattavan koneen kanssa pitää olla tarkkana missä se kulkee.

Se on sellaista peruuttelua, koukkailua ja taaksepäin katsomista.

Nyt niittäminen on selkeää: murskain ei ole koskaan ojassa, se kulkee ihan traktorin takana ja kuski saa katsoa eteenpäin. Työteho nousee paitsi suuremman työleveyden, myös käytön selkeyden kautta.

Edelliset mietteet virtaavat ulos torniolaisen Tuomas Stenuddin suusta syyskuussa. Hän on kaatanut nurmea jo ruskaksi taipuvan kesän aikana vanhempiensa Tarjan ja Vesan tilalla Claas Disco 8550 LISÄKSI UUDEN KONEEN

28 • MAATILAN PIRKKA • 4/2011

AS:n ja Disco 3100 FC Profin yhdistelmällä. Kaikkiaan koneella katkottiin korret jonkin verran yli 200 peltohehtaarilla.

Stenuddien kokonaisuudella saavutetaan kunnioitusta herättävä, hieman yli kahdeksan metrin työleveys. Siitä etukoneen osuus on kolme metriä, loppu jää kahdelta puolelta niittävän takakoneen vastuulle. Takakoneen mallimerkinnän AS kertoo, että murskaimen jatkeena on matolla toimiva karheen siirrin. Käytännössä yhdistelmällä voi siis niittää yhdestä kolmeen etua ja murskatun massan ohjata vastaavasti yhteen, kahteen tai kolmeen karhoon.

oli Stenuddeille ehdoton vaatimus. Perusteita sen hankkimiselle löytyy monia. Ensinnäkin erillisen karhottimen käyttäminen vaatisi eteen traktorin ja traktoriin kuljettajan.

Se tarkoittaisi väistämättä myös lisää ajokertoja pelloilla. Stenuddit keräävät sadon pääasiassa isolla noukinvaunulla, jolla ojan vieressä ajaminen on aina hieman riskialtista. Kun laitimmainen karho siirtyy keskemmäksi, ei vaunulla tarvitse mennä ojan lähelle.

– Syksyllä kasvusto on usein märempää. Varsinkin meillä, koska pellot ovat luomussa ja seassa on paljon apilaa. Jos sellaisella KARHONSIIRRIN

1

2

TYYPILLINEN TYÖNOPEUS ON 12-18 KILOMETRIÄ TUNNISSA. 1) Tuomas Stenudd, Claas Disco 8550 AS ja etukone Disco 3100 FC Profi vetäisivät nurmikasvuston karhoksi myös Nurmi 2011 -työnäytöspellolla.

2) Tuomas Stenudd on selvästi tyytyväinen Disco-kokonaisuuteen.

massalla vetää kolme karhoa yhteen, ei se kuivu mitenkään. Tällöin on kätevää, ettei karhoja ole pakko yhdistää. Matot voi nostaa ylös koneiden taakse tai jättää kotiin, irrotukseen menee vain hetki aikaa.

– Mahdollisuutta jättää ­karhot erilleen käytämme myös kauempana olevilla pienillä lohkoilla, joista korjuu paalaimella on järke­vämpää kuin vaunulla, Tuomas Stenudd jatkaa karhonsiirtimien kehumista.

Stenudd kertoo tehneensä kahdeksan metriä leveää luokoa parhaimmillaan parinkymmenen kilometrin ajonopeudella. Tyypillinen työnopeus on kuitenkin 12-18 kilometriä tunnissa. Sarkapelloilla se antaa työsaavutukseksi kymmenisen hehtaaria tunnissa.

Vetokoneelta moiset nopeudet vaativat rutosti voimaa. Stenudd TEHO TARVITSEE TEHOA.

työskentelee tehokkaan Massey Ferguson 7485:n ohjaamossa. Silti tiheässä ja pitkässä kasvustossa traktorin hauis on se, joka asettaa työlle nopeusrajoitukset.

Vaikka Claasia kuljettaa nopeas­tikin pellolla, säilyy niitto­jälki Stenuddin mukaan kiitettävänä.

– Jälki on tosi hyvä, kuin ruohonleikkurilla ajettu. Yhtään kortta ei jää pystyyn ja sänki on tasaisen sileä. Tosi keveilläkin mailla on saatu niitettyä ilman multakasoja.

Kevennys toimii molemmissa koneissa hyvin ja säätövaraa on tarpeeksi. Sänki jää täysin puhtaaksi, sillä murskaimen ja kuljettimen välissä on pelti, joka estää massan tippumisen niiden välistä maahan.

– Karho on muodoltaan ja rakenteeltaan hyvä. Sen leveyttä pystyy säätämään etukoneen rajoitinpeltien ja takakoneiden siirtomattojen pyörintänopeutta muuttamalla.

Alangon tila • Tarja ja Vesa Stenuddin lypsykarjatila Torniossa.

• Tuomas Stenudd työskentelee tilalla kaikki sesongit.

Lisäksi hän työskentelee Tornion K-maataloudessa maatalousmyyjänä.

• Kuutisenkymmentä lypsävää, lypsy robotilla.

• Viljelypinta-ala on noin 160 hehtaaria. Nurmen lisäksi osa pelloista on ohralla.

• Pellot ovat luomussa, eläimet eivät.

Myös helppokäyttöisyys on asia, jolle Stenudd antaa painoarvoa. Koneen säädöt ja ohjaukset ovat yksinkertaisia ja loogisia. Eikä sujuvuus rajoitu pelkästään työaikaan, vaan myös koneen kytkentä on mutkatonta. Kun kone on nostolaitteessa, tarvitsee kytkeä vain yksi hydrauliikkaletku, nivelakseli ja kolme sähkökaapelia.

– Kaiken kaikkiaan tuntuu, että kone on tehty raudasta, eikä lastentauteja ole ollut yhtään. Huoltoonkaan ei mene aikaa, sillä nivelakseleilla on kahdensadan tunnin huoltoväli. Käytännössä se ajoittuu siis samaan aikaan syyspesun kanssa. Joitakin terälappuja on pitänyt vaihtaa, mutta sekin on ollut hyvän maanpinnan seuraamisen ansiosta varsin vähäistä, Tuomas Stenudd päättää. e T e k s t i T u o m a s R y t k y, k u vat J u s s i K n u u t t i l a j a T u o m a s R y t k y

4/2011 • MAATILAN PIRKKA • 29

Hämähäkki tulee ensimmäisenä mieleen Lineria katsellessa: Neljä roottoria sijaitsevat eri puolilla konetta kuin hämähäkin jalat, ja kokonaisuus näyttää kevyeltä sekä näppärästi liikkuvalta. Kokonsa puolesta se on ehdottomasti tarantella – hämähäkkieläimistä suurin ja komein.

REHUNTEON TARANTELLA Claas Liner 4000 -karhotin maanviljelijöillä Rainer Kukkohovilla ja Jari-Pekka Pietolalla on ollut Liner 4000 yhden kesän ajan. Päätös ison koneen ostamisesta tehtiin syystalvella.

Myöhemmin kaikkiaan viiden tilan isännät istuivat saman pöydän ääressä sopimassa koneen käytön periaatteista, urakoinnista ja hehtaaritaksoista.

Yhteisen sävelen löytymisen ansiosta Linerilla karhottiin kesän aikana rehut 1200 hehtaarilta.

Tilo­jen joukossa on maidon ja lihan tuotannon lisäksi vasikkakasvattamo. Kaksi mukana olevista tiloista tuottaa luonnonmukaisesti.

Erilaiset tuotantosuunnat antavat helpotusta rehunteon kiireeseen, koska rehun vaatimukset vaihtelevat tilojen välillä.

SIIKAJOKISILLA

tehtiin kuudeltasadalta hehtaarilta kahteen kertaan pääpiirteissään seuraavasti: Kukkohovin Jarno-poika ­niitti nurmen poikki kymmenmetrisellä koneella, jonka jälkeen Rainer Kukkohovi karhotti sen Linerilla Pietolan ajosilppuria varten. Muiden tilojen koneet olivat ajamassa ja aumaamassa rehua.

Siinä missä monet pelkäävät ­isoja hämähäkkejä, Liner saattaa aiheuttaa tehokkuudellaan kylmiä väreitä korjuuketjun muille tekijöille. Viidentoista metrin työleveydellä kun pystyy pyörittämään viisi niittomurskaimen karhetta yhteen.

– Olen ajanut jopa viidentoista kilometrin tuntivauhtia niin, että ulosotossa oli 430 kierrosta. Siinäkin nopeudessa rehu jäi vielä puhtaaksi. Keskimäärin hyvä vauhti on kuitenkin noin kymppiä tunnissa, jolloin homma ei ole reuhtomista.

VIIDEN TILAN REHUT

30 • MAATILAN PIRKKA • 4/2011

Sekin tarkoittaa toistakymmentä hehtaaria tunnissa hyvillä ja tarpeeksi isoilla lohkoilla. Mielestäni homma on oikein päin silloin kun ajosilppurille on koko ajan työtä, Rainer Kukkohovi summaa.

– Kyllä heinänteko on nyt pal-

jon leppoisampaa. Kun ajonopeuden saa pudottaa reilusta kymmenestä kilometristä viiteen – seitse­mään, niin ajosilppurin päällä on paljon helpompi reagoida ja tarkkailla kärryn täyttymistä. Helpom­paa se on myös vierellä ajavalle

1

2

ISON KONEEN KARHO ON PAREMPI KUIN PIENEMMÄN.

ja kapasiteetista huolimatta Liner 4000 on Kukkohovin mukaan helppokäyttöinen. Esimerkkinä hän mainitsee päisteajon: yhdestä napista painamalla etummaiset roottorit nousevat ylös ja napin vapauttaminen nostaa takimmaisetkin roottorit taivasta kohden.

Erityistä kiitosta saa ­jokaisen roottorin portaaton ­­korkeuden säätö, mikä on yksinkertaista ajon aikanakin. Roottorit nousevat tarvittaessa niin korkealle, että jo tehty karho mahtuu alle särkymättä. Myös esimerkiksi karhon leveyden näkee digitaaliselta näytöltä koko ajan ja sitä voi luonnollisesti säätää mutkattomasti.

Kukkohovit, niin isä kuin poikakin, korostavat rehunteossa laadun merkitystä. Nurmen sekaan ei saa joutua maata. Tähän tavoitteeseen pyritään myös niittokoneen korotuspaloilla, minkä ­ansiosta sänki jää 8-10–senttiseksi. Se ei tietenkään auta, mikäli karhotinta ei saa seuraamaan maan pinnanmuotoja. Siinä korkeuden säätö on jälleen avainasemassa.

Jarno Kukkohovi vinkkaa toisen tärkeän tekijän: Linerin takimmaisiin roottoreihin on valittu lisävarustelistalta telit. Telien ansiosta kummankin takaroottorin alla pyörii kuusi rengasta. Kaiken kaikkiaan Liner 4000:n jälki on Kukkohovien mukaan yhtä siisti ja tarkka kuin Liner 2600:n, jollaisella tilalla karhotettiin vielä edelliskesänä.

Pietola puolestaan karhotti aikaisemmin Liner 2900:lla. Hän sanoo, että ison koneen karho on parempi kuin pienemmän: – Karho on tasavahva, eikä esimerkiksi keskellä ole vähemmän rehua. Satovaihtelutkaan eivät näy SUURESTA LEVEYDESTÄ

traktorikuskille, Jari-Pekka ­Pietola vahvistaa.

Pietolan silppurissa on nelimetrinen noukin. Hän sanoo, että 4000:n karhetta voisi koota kolmimetriselläkin. Kieli saattaisi kuitenkin välillä hakeutua keskelle suuta.

niin selvästi, kun karhossa on tavaraa viideltätoista metriltä. Tasaisuuden ansiosta silppurista saadaan järkevällä nopeudella kaikki hevosvoimat käyttöön, eikä noukkimesta ole tarvinnut montaa kertaa kesän aikana repiä tavaraa irti.

Isompi karhotin on nostanut tätä kautta myös silppurin työtehoa. puhuttaessa pitää miettiä myös kokonaiskustannuksia. Hydraulisessa voimansiirrossa tulee aina hävikkiä. Me halusimme koneen, jossa on mekaaninen voimansiirto. Tällä on iso vaikutus siihen, että karhotuksessa näyttäisi 150-hevosvoimaisella traktorilla kuluvan polttoainetta vain litra hehtaarille! Ajomäärä on paljon pienempi kuin kapeammalla koneella, ja mekaanisen voimansiirron ansiosta ­Liner on kevyt pyöritettävä, Rainer Kukkohovi sanoo.

Claas mainostaa Linereita ­lähes huoltovapaina koneina. ­Mukana on tietysti markkinointiosaston sanavalintaa, mutta väite ei ole tuulesta temmattu. Roottorikeskiöt ovat suljetussa öljykyvyssä.

Ensimmäisen öljynvaihdon jälkeen vaihtoväli on niinkin pitkä kuin 500 tuntia sekä keskiöille että kulmavaihteille.

Useimmin toistuva huoltotoimenpide on rasvaus – saksalaisessa koneessa on runsaasti nippoja.

Rasvaukseen menee Kukkohovien mukaan puolisen tuntia. Työtä nopeuttaa, jos toinen kääntää roottoreita niin, että nippa tulee helposti prässin käyttäjän ulottuville. e – KONEIDEN HINNOISTA

1) Rainer ja Jarno Kukkohovi kuvailevat Claas Liner 4000 - karhotinta kolmella T-kirjaimella: Tehokas, Taloudellinen ja Toimiva.

2) Liner 4000 -karhottimen työleveys on 15 metriä.

T e k s t i T u o m a s R y t k y, k u vat T u o m a s R y t k y j a C l a a s

4/2011 • MAATILAN PIRKKA • 31

Ullavalainen maatalousyhtymä Rahkola toteutti viime keväänä pitkäaikaisen haaveensa ja hankki Weidemann-pienkurottajan avuksi karjatilan töihin. Puolessa vuodessa kurottajalle ehti kertyä jo 270 työtuntia. Hankinta osoittautui onnistuneeksi lyhyessä ajassa.

KARJATILAN SINNIKÄS APULAINEN Pienkurottaja Weidemann T4512 CC35 1) Petri Rahkola näyttää miten pienkurottajalta onnistuvat painavienkin kappaleiden nostot.

Koneen suurikokoiset ikkunat tarjoavat hyvän näkyvyyden joka suuntaan.

2

joitain pienempiä kurottajia ja pienkuormaajaa, mutta ne eivät vakuuttaneet käytännön töissä, Riitta ja Esko Rahkola kertovat.

Navetan laajennuksen rakennustöissä pienkurottaja on ollut lähes korvaamaton apu. Se myös nostaa kevyesti niin pyöröpaalit pellolta kuin apulantasäkit auton kyydistä. Nostovoimaa Weidemannissa riittää 1200–1300 kiloon ja nostokorkeus teleskooppipuomilla on 4,5 metriä. Yanmarinmoottorin teho on 22,6 kW. – Pienkurottajalla pystyy tekemään samoja töitä kuin traktorin etukuormaajalla. Pienkurottajan etu on kuitenkin pieni koko, näppäryys sekä samassa työssä huomattavasti pienempi polttoaineen kulutus, Petri Rahkola mainitsee.

Rahkoloiden pienkurottajassa on eurokiinnike, joten siihen sopivat traktorin etukauha, trukkipiikit sekä paalipihdit. Neljä kääntyvää pyörää mahdollistavat näppärät ja nopeat käännökset. Ei olekaan ihme, että talon emäntä, Riitta Rahkola on ottanut pienkurottajan omakseen.

– En ole enää niin pitänyt traktorilla ajamisesta, mutta kurotta– ENSIN KOKEILIMME

32 • MAATILAN PIRKKA • 4/2011

jalla työt luistavat. Se on ollut itselläni apuna muun muassa haravoidessa. Lehdet on voinut pudotella suoraan kauhaan ja viedä pois. Rakennustyömaalta olen myös kuljetellut rakennusjätteitä pois, Riitta kertoo.

Kurottajan hankinta mietitytti pisimpään erityisesti Riittaa.

– Mietin, että minkälainen sen käyttöaste tulee olemaan. Enää en sellaista pohdi. Itse asiassa olen sitä mieltä, että tällainen sopisi jokaiselle karjatilalle. Se säästää paitsi aikaa ja energiaa, myös ihmisten terveyttä. Sen käyttömahdollisuudet ovat miltei rajattomat.

Ne työt, jotka ennen joutui tekemään kottikärryjen kanssa, hoituvat nyt kurottajalla selkää säästäen, Riitta kehuu.

Weidemann-kurottaja on ollut vasta noin vuoden. Saksassa konetta on valmistettu jo yli viisi vuotta.

Nyt se onkin löytämässä Suomesta vankan kannattajakunnan juuri karjatiloilta. Rahkoloille pienkurottajan myynyt Risto Höykinpuro JMT Koskelan Toholammin Kmaataloudesta näkee, että uusi sukupolvi uskaltaa hyödyntää uutta SUOMEN MARKKINOILLA

2) Petri, Riitta ja Esko Rahkola sekä Risto Höykinpuro Toholammin K-maataloudesta uskovat pienkurottajien yleistyvän erityisesti karjatiloilla.

Pienestä koosta huolimatta kurottajasta löytyy voimaa ja vääntöä vaativiinkin töihin.

SÄÄSTÄÄ PAITSI AIKAA JA ENERGIAA, MYÖS TERVEYTTÄ.

1

tekniikkaa entistä ennakkoluulottomammin.

– Varsinkin nuoremmilla on kiinnostusta helpottaa jokapäiväisiä askareita uuden tekniikan avulla. Tämä malli onkin herättänyt asiakkaissa runsaasti kiinnostusta ketteryytensä ja silti suuren voiman vuoksi. Toimitusaika tälle mallille on noin kolmisen kuukautta, Höykinpuro mainitsee.

Koska Rahkolat ostivat Höykinpurolta K-maataloudessa esittelykoneena toimineen kurottajan, ovat he lupautuneet siihen, että halukkaat voivat mennä kokeilemaan kurottajaa heidän tilalleen. Kunhan vain ajankohdasta

SUUNNITELTU SUOMALAISIIN OLOSUHTEISIIN Livakka lietteenlevitysvaunut pumppukuormaimella ja tehokkaalla multauslaitteella • Vaunutilavuudet 12,5 m3 - 20 m3 • Livakka matalamultain kaksoiskiekoilla ja Harso-jakolaitteella - hyödyntää lietteen ravinteet tarkasti • UUTTA! Helppokäyttötoiminnot kuten esim. multaimen vakiopainatus, päisteautomatiikka ja telin lukitus automaattisesti nopeuden mukaan

Nyt

O- ENNAKK )* ETUNAätö-

sä määrän iikka t a m auto setta. k u it velo 00€) (Arvo 30

Tarkka ja tehokas multaus kaksoiskiekoilla ja hydraulisella vannaskohtaisella jousituksella.

sovitaan etukäteen. Muutama kiinnostunut onkin käynyt ottamassa tuntumaa pienkurottajaan. miellyttää Esko Rahkolaa. Jatkuvat nousut ja laskeutumiset tapahtuvat ilman suurempia ponnisteluja. Suuret ja matalalle vedetyt ikkunat puolestaan pitävät huolen siitä, että näkyvyys ympärille ja työkohteeseen pysyy hyvänä.

Rahkolan Weidemannissa on lisävarusteena toimitettava takahydrauliikka, joka mahdollistaa myös kippikärryjen MATALA NOUSUPORRAS

kiinnittämisen koneen perään. He arvostavat myös sitä, että koneen huoltaminen on tehty helpoksi.

– Rasvanipat ja muut huoltokohteet löytyvät helppopääsyisistä paikoista, Esko Rahkola sanoo.

Parannuskohteita kysyttäessä Rahkolat miettivät hetken, mutta pudistavat sitten päätään.

– Kyllä tämä niin loppuun asti ajateltu kone on, ettei parannettavaa tule mieleen, he sanovat. e Teksti ja kuvat Kati T uo k ko

Uusi CAN väylää hyödyntävä käyttäjäystävällinen käyttöohjain ja joystic -hallinta.

Nyt uudistunut, entistä tehokkaampi Livakka pumppukuormain. Pumppaus käyntiin napin painalluksella ja automaattinen pysäytys kun säiliö on täynnä.

Edun arvo

700,(sis alv.)

Nopean päättäjän etu

voimassa yli 17.000 € työkoneisiin 25.11.2011 saakka.Kuvien koneissa mahd. lisävarusteita.

*) Ennakko-ostajan etu (sis alv. 23%) voimassa 31.12.2011 saakka. Koskee uusia LS hydrauliikalla varustettuja levitysvaunuja, joissa multain/pumppukuormain.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

HELPPO PÄÄTÖS JA TOIMIVA RATKAISU Apevaunu JF Stoll Feeder VM 22 Vaunulla toteutettavalle aperuokinnalle ei löytynyt varteenotettavaa haastajaa, kun suomussalmelaisessa maatalousyhtymä Korpelan Maidossa mietittiin ruokintaratkaisua uuteen pihattonavettaan. yhdessä perustaman yhtymän suunnitelmissa oli maksimissaan hieman toistasataa lypsävää vetävän navetan rakentaminen.

Vahvin perustelu vaunulla tehtävän ja jaettavan appeen puolesta oli käyttövarmuus. Vaunun tekniikka on melko yksinkertaista esimerkiksi mattoruokkijaan verrattuna. Tarvittaessa vaunun jättämä reikä ruokintaketjussa on helppo paikata vaihtamalla traktorin perään toinen vaunu.

KAHDEN TILAN

34 • MAATILAN PIRKKA • 4/2011

Vaikka karja muutti uuteen tuotantotilaan vasta lokakuun alussa, yhtymän omistajiin kuuluva Ossi Heikkinen pääsi tutustumaan JFStollin Feeder VM 22 -vaunuun jo tammikuussa, jolloin karjaa alettiin ruokkia hänen vanhaan navettaansa vaunulla tehdyllä appeella. ovat käyneet vajaan vuoden aikana kiistattoman selviksi: ruokinnalliset häiriöt ovat jääneet taakse, syönti ja ennen kaikkea märehtiminen ovat lisääntyneet. Kaikki mainitut seikat näkyvät luonnollisesti myös tuotoksessa.

Aperuokinta oli siis Heikkisen, Laura Mularin sekä hänen vanhempiensa Soilin ja Laurin omistamalle yhtymälle helppo valinta.

Sen sijaan valitseminen erilaisten vaunujen väliltä ei ollut aivan yhtä APERUOKINNAN EDUT

suoraviivaista. Tarjouksia oli monenkokoisista, useamman mallisista ja erilaisin teknisin ratkaisuin toteutetuista vaunuista.

Feederiin päätymistä yhtymässä ei ole kaduttu.

Feeder VM 22 on nimensä mukaisesti 22 kuutiota apetta kerralla sekoittava vaunu. Vaunu hienontaa korsirehun kahdella pystykierukalla hyödyntäen JF-Stollin impulse-tekniikkaa. Käytännössä impulse tarkoittaa siipien porrastuksesta johtuvaa massan pystysuuntaista liikettä vaunussa.

Liikeen ansiosta appeen ei pitäisi holvaantua, vaan sekoittua nopeasti ja tehokkaasti.

Vaunu painaa 6800 kilogrammaa ja kuorma enintään noin yhdeksän tonnia. Suurista massoista huolimatta Korpelan maidon vaunun alle valittiin vain yksi akseli ja

1

1) Laura Mulari ja Ossi Heikkinen ovat tyytyväisiä Feeder VM 22:lla tapahtuvaan ruokintaan. Käyttäjäkokemuksena he myös sanovat, että alle viisimetriselle ruokintapöydälle vaunulla ei ole asiaa, jos aikoo jakaa apetta molemmille puolille.

2

3

2) Viime talvena Ossi Heikkinen syötti pakon sanelemana Feederille jopa umpijäisiä paaleja. Kone kesti, eikä teriä tarvinnut vaihtaa, mutta pahalta kuulemma kuulosti.

MTY Korpelan Maito • Ossi Heikkisen sekä ­Laura, Soili ja Lauri Mularin omistama maatalousyhtymä Suomussalmella.

• Työllistää omistajansa.

• Uudessa navetassa lokakuun puolivälissä noin neljäkym­mentä lypsävää. Vuoden kuluessa tavoitteena sata.

Myöhemmin hieman enemmänkin.

• Peltopinta-ala 80 hehtaaria, lisäpeltoa hankinnassa.

435/50R19.5 -vakiorengastus.

– Navetan piha on tehty sillä ajatuksella, että se kantaa. Niinpä valitsimme yksiakselisen alustan, koska se kääntyy notkeammin. Traktorissa on vähän reilu sata hevosvoimaa. Se riittää kyllä. Mutta traktorissa saisi olla reilusti painoa. Meillä vetokone painaa reilut neljä tonnia ja se tahtoo käydä lumen aikana kevyeksi, Ossi Heikkinen kertoo. odotusten mukaan, kertoo Heikkinen.

– Pakon sanelemana sillä on jauhettu jopa umpijäisiä paaleja ja siitäkin kone on selvinnyt kiitettävästi ilman rikkoutuneita teriä. Sekoitustulos on hyvä; massa menee jopa liiankin pehmeäksi, jos koneelle antaa liikaa aikaa. ­Vaunu myös tyhjenee hyvin, mikä on merkittävä tekijä kesäaikaan.

Korpelan maidon uuden pihaton suunnittelun lähtökohtana oli leveä läpiajettava ruokintapöytä. Muu navetta on rakennettu sen ympärille. 5,2-metrisen pöydän molemmin puolin on kolme riviä eläinpaikkoja.

Ape sekoitetaan ulkona erikVAUNU ON TOIMINUT

seen lypsäville ja hiehoille. Lypsävien reseptin on toistaiseksi suunnitellut Pro agrian maitotilaneuvoja säilörehu- ja maitoanalyysien perusteella reilun kolmenkymmenen kilon päivätuotokselle.

Haastatteluhetkellä uuden navetan tuotantoa oltiin vasta ajamassa ylös. Seosrehun resepti koostui paalirehusta sekä siilosta ruuvilla annosteltavista energiajakeesta, hieman valkuaista sisältävästä rakeistetusta viljasta, rypsirouheesta ja kivennäisistä. Appeen lisäksi karjalle ei ole tarjolla lisäruokintaa. on kyllä kätevä lastaustraktorissa.

Erityisesti jos ja kun jotakin jaetta pitää lastata etukauhalla. Ei tarvitse kuikuilla aisalle, että paljonkos tavaraa on jo mennyt, Ossi Heikkinen kiittelee Feederistä vakiona löytyvää ominaisuutta.

Lisävarustelistalta Suomussalmen Feederiin valittiin eteen poikittaiskuljetin. Sen avulla appeen jakaminen on Heikkisen sanoja lainaten mukavaa, koska jakotapahtuman näkee muutenkin kuin peilistä ja jakaa voi molemmille – VAUNUN LANGATON VAAKA

3) JF-Stollin pystykeloissa on porrastus, jota valmistaja kutsuu Impulsetekniikaksi. Sen ansiosta massa liikkuu myös pystysuunnassa, mikä ehkäisee holvaantumista.

puolille. Toisaalta maton kierroslukua säätämällä on helppo vaikuttaa siihen, mihin ape pöydällä asettuu.

Vaunulla tapahtuvaan aperuokintaan siirtyminen on sujunut Korpelalla siis varsin mallikkaasti. Heikkinen ja Laura Mulari tosin myöntävät, että aikaa ja polttoainetta kuluu. Vaikka ruokinnan hoitaisi kuinka nopeasti, siihen kuluu vähintään puoli tuntia.

Toisaalta työ hoituu lähes pelkästään traktorilla, mikä tuntuu mielekkäältä vaihtoehdolta moneen muuhun mahdollisuuteen verrattuna. Aika ei myöskään pitene tuosta kovin merkittävästi, jos ja kun karjamäärä kasvaa.

Polttoöljyn menekin, sekoitukseen kuluvan ajan ja muovijätteen määrän pienentämiseksi yhtymässä pohditaan siirtymistä paaleista siilorehuun parin vuoden aikajänteellä. Mutta ennen sitä uuden navetan tuotanto pitää saada vakiinnutettua. Siinä ape sekä Feeder VM 22 ovat olennaisessa roolissa. e T e k s t i j a k u vat T u o m a s R y t k y

4/2011 • MAATILAN PIRKKA • 35

Vaunukuivuri on edullinen ratkaisu kuivattavan viljamäärän kasvaessa.

Kaksi 430 hehtolitran vaunukuivuria on ollut hyvä lisä Timo Laaksosen tilan kuivureihin. Toinen valmistui jo viime vuodeksi ja toinen on ollut käytössä tämän syksyn.

VAUNUKUIVUREILLA LISÄÄ KUIVAUSKAPASITEETTIA Arska Super Wagon KUIVAUSKAPASITEETIN LISÄÄMI-

on ollut Laaksosen suunnitelmissa jo muutaman vuoden. Ensin harkinnassa oli kahden kuivurin ja tasovaraston rakentaminen. Viljan hinnan lasku pari vuotta sitten laittoi kuitenkin jarrut kalliille investoinnille.

Edullisemman vaihtoehdon rakentaminen aloitettiin, kun syksyllä 2009 hankittiin iso, halkaisijaltaan 14-metrinen viljasiilo. Siihen mahtuu 2600 kuutiota viljaa eli vehnää yli 2000 tonnia. Seuraavaksi syksyksi käyttöön hankitNEN

36 • MAATILAN PIRKKA • 4/2011

tiin ensimmäinen Arskan vaunukuivuri.

– Ison viljasiilon hankkiminen ratkaisi paljon. Ensimmäinen vaunukuivuri hankittiin sen yhteyteen jo viime syksyksi ja toinen otettiin käyttöön tänä vuonna.

Laaksonen uskoo, että vaunukuivuri ja sen yhteydessä olevat pari pyöreää siiloa voisi olla toimiva ratkaisu monelle tilalle. Se on hänen mukaansa todella paljon edullisempi kuin vastaavan kokoinen pakettikuivurijärjestelmä. Isäntä laskee, että yhden vau-

nukuivurin arvonlisäverolliseksi hinnaksi tuli noin 70 000 euroa.

Lisäksi pohja- ynnä muista töistä tuli kuluja noin 14 000 euroa.

Somerolainen Vesa Kunnas urakoi molemmat Laaksosen kuivurit toimintakuntoon. Työ onnistui hyvin eikä käyttöönotossa ollut ongelmia.

VAUNUKUIVURIN EDULLISUUTTA

lisäsi se, että sähköistystä ei tarvinnut teettää erikseen. Vaunussa itsessään on ohjauskeskus valmiina.

1

2

1) Vaunukuivurit sijoitettiin vuonna 1999 rakennetun, 450–hehtoisen pakettikuivaamon oven ja kaatokuilun molemmin puolin. Sen ansiosta saman kaatokuilun kautta täytetään kaikki kolme kuivuria.

2) Kahden käyttökauden kokemuksella Timo Laaksonen on tyytyväinen Arskan vaunukuivureihin.

Tarvitsee vain sähkön

Timo Laaksosella on tällä hetkellä viljelyksessä noin 900 hehtaaria ja ensi vuonna pinta-ala kasvaa taas. ­Kuivauskapasiteettia on tällä hetkellä 2000 hehtoa neljässä kuivurissa ja kahdessa vaunukuivurissa. Näistä vaunut ja kaksi pakettikuivaamoa sijaitsevat samalla mäellä. Erikseen sijaitsevista kuivureista toinen on kanalan yhteydessä 12 kilometrin päässä ja toinen neljän kilometrin päässä.

Periaatteessa kaikki tilan neljä puimuria puivat samaa viljalajia yhtä aikaa ja satoa ajetaan kaikille kuivureille. Esimerkiksi tänä syksynä kanalan kuivurille puitiin erikseen kauraa. ei lopu tähän. Puintien loppupuolella käynnissä on jo uudet suunnitelmat kahden kuivurikoneiston ja KUIVAAMOJEN RAKENTAMINEN

pyöreiden siilojen rakentamisesta tilan toisen pakettikuivurin yhteyteen. Näiden kuivureiden täyttämiseen käytettäisiin tämän kuivurin kippausmonttua. Kaupat on tehty ensimmäisestä Arskan M-Farmi 1000 – kuivurikoneistosta. Sen on tarkoitus valmistua ensi vuodeksi ja toisen samanlaisen seuraavaksi vuodeksi.

Suunnitteilla olevat ­kuivurit tuplaavat kuivauskapasiteetin 2000:sta 4000 hehtoon. Erilliset kuivurikoneistot ovat vielä edullisempia kuin vaunukuivurit, joten tällä kertaa hankitaan sellaiset.

Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan myös kaksi 540 kuution pyöreää viljasiiloa. Tällä hetkellä varastotilaa on 4,5 miljoonalle kilolle, joten jonkin verran satoa myydään myös puintiaikana. e Teksti ja kuvat S i lj a V u o r i

Arska Super Wagon toimitetaan tilalle valmiina kuivauksen aloittamiseen. Kone on valmiiksi sähköistetty ja koottu niin pitkälle kuin kuljetuskorkeus antaa myöten. Kun kone on toimitettu tilalle, siihen kiinnitetään ylimmät siilot, kaatosuppilo ja elevaattori. Kuivuri on käyttövalmis, kun sähköliittimet pohjakuljettimelle, elevaattorille ja esipuhdistajalle on kytketty.

Toiminnassa oleva vaunukuivuri rakentuu vetoaisalta päin katsottuna kuivuriuunista, kuivauskoneistosta ja elevaattorista. Viimeisenä voi olla kaatokuilun korvaava kaatosuppilo.

Laaksosella molemmat vaunukuivurit täytetään niiden yhteydessä olevan pakettikuivurin kaatokuilun kautta.Ensimmäinen vaunukuivuri on maanpinnan tasalla, jolloin vaakaruuvi vie viljan sen pohjalta elevaattorille. Toinen kuivuri rakennettiin alemmas, jolloin vilja valuu suoraan elevaattorille.

Pakettikuivurissa on kaksi elevaattoria. Toista käytetään kuivaukseen ja toista kaikkien kolmen kuivurin täyttämiseen ja purkamiseen. Täyttö- ja purkuelevaattori vaihdettiin vaunukuivureiden myötä suurempaan, 120 tonnia tunnissa kuljettavaan elevaattoriin.

Arskan vaunukuivurin tilavuus on asiakkaan toiveiden mukainen. Vaunukuivuri ei tarvitse rakennuslupaa. Se voidaan myöhemmin tarvittaessa muuttaa kiinteäksi kuivuriksi.

Vaunukuivurissa on vetoaisalta seuraavana kuivuriuuni ja kuivauskoneisto.

4/2011 • MAATILAN PIRKKA • 37

Somerolaista Kalle Vainiota on ­jonkin aikaa kiehtonut ajatus luopua ­öljystä viljan kuivauksessa ja siirtyä ­hakkeen käyttöön. Kuluneen syksyn ­aikana ­haave toteutui. Öljyä ei palanut ­kuivurissa enää litraakaan.

VILJA KUIVAKSI HAKKEELLA Arskametallin etupesä HAKKEELLA KUIVAUKSEN HELPPOUS

oli Vainiolle jopa yllätys. Kuivurin tilavuus on 300 hehtolitraa. Se on rakennettu vuonna 1991 ja varustettu 400 kilowatin öljyuunilla.

Arskametallin etupesä käyttää vanhaa kuivuriuunia edelleen hyväksi lämmönvaihtimena. Jos hakejärjestelmään tulee vikaa tai hake loppuu, öljypolttimen paikoilleen laitto kestää vain puoli tuntia ja kuivaus voi jatkua. Öljy on varajärjestelmä.

38 • MAATILAN PIRKKA • 4/2011

Etupesän sisällä on pyöreä polttokammio, jonne on sijoitettu hakepoltin. Kuivuriuunin lietso imee ilman polttokammion ja ulkovaipan välistä kuivuriuuniin ja puhaltaa sen edelleen kuivuriin. Ilma lämpenee etupesässä 40-60 asteeseen. Savupiippuun asennettu savukaasuimuri imee polttokammion palamiskaasut öljypolttimen liitäntäaukon kautta lämmönvaihtimen sisälle.

Etupesän polttokammiosta läh-

tevien palamiskaasujen lämpötila on jopa +800 astetta ja ne jäähtyvät ennen piippuun menoa noin 160 asteeseen. Alkujaan kuivuriuuniin etupesästä tuleva 40-60 asteinen ilma lämpenee lisää. Kuivatusilman lämpötilana Vainio piti syksyn kuivauksissa noin 70 asteen lämpötilaa. savukaasuimurin pyörimisnopeutta portaattomasti. Kun tehoa tarvitaan AUTOMATIIKKA SÄÄTÄÄ

1

1) Vainion 20 vuotta vanha kuivuri on saanut kylkeensä uuden pannuhuoneen, jonne on sijoitettu edelleen lämmönvaihtimena toimiva vanha öljyuuni ja Arskametallin valmistama etupesä. Savupiippu tulee ulos pannuhuoneen seinästä ja 0,75 kW savukaasuimuri on asennettu savupiipun mutkaan.

Pannuhuoneen takana näkyvä hieman korkeampi osa on hakevarasto, jonka pohjalla on tankopurkain.

2

2) Hakeruuvi syöttää hakkeen etupesän keskellä olevaan palokammioon ja sinne asennettuun palopäähän. Vanhan öljyuunin lietso imee kuivausilman etupesän palokammion ja ulkovaipan välistä, jossa ilma lämpenee jo +40–60 asteeseen. Kuivausilma loppulämmitetään öljyuunin lämmönvaihtimessa etupesästä tulevien palokaasujen avulla.

3) Etupesästä lähtevä isompi ilmaputki vie kuivausilman etupesältä kuivuriuuniin. Etupesän päältä lähtee ­eristetty ilmaputki öljyuunin poltinaukkoon. Palamiskaasut menevät öljyuunin lämmönvaihtimen sisään ja sieltä edelleen savupiippuun. Palokaasujen lämpöenergia saadaan tehokkaasti talteen vanhan kuivuri­uunin avulla.

lisää, imurin kierrokset lisääntyvät ja imuri vetää etupesän palotilaan lisää palamisilmaa.

Etupesän polttokammio on jo eräänlainen lämmönvaihdin ja toinen lämmönvaihdin on kuivuriuunissa. Kahden peräkkäisen lämmönvaihtimen ansiosta hyötysuhde on varsin korkea, jopa 93 prosenttia.

Kun Vainio on tarvinnut öljyä syksyisin noin 10 000 litraa, nyt hän selvisi 70-80 kuutiolla haketta. Hake oli peräisin pellonreunoista kerätyistä rangoista ja risuista, eli se on niin sanottua risuhaketta. Hakkurissa oli kuitenkin seula, joten hakkeen seassa ei ollut pitkiä risuja.

Etupesän kuormitusaste oli Vainon mukaan suurimmillaan 68 %, eli tehoreserviäkin jäi. Vainion mukaan etupesällisen uuni-

KAHDEN PERÄKKÄISEN LÄMMÖNVAIHTIMEN ANSIOSTA HYÖTYSUHDE ON VARSIN KORKEA. 3

yhdistelmän teho oli parhaimmillaan 500 kW. Hakkeen joukkoon Vainio sekoitti rypsin lajittelujätettä, joka lisäsi hakkeen lämpöarvoa.

Aritermin toimittamat tankopurkain ja hakkeen syöttöruuvit toimivat Vainion mukaan ilman ongelmia. Tuhka menee etupesästä tuhkaruuvilla pannuhuoneen ulkopuolelle sijoitettuun tuhka-astiaan. etupesä menee taukotulelle. Etupesä ei tietenkään jäähdy samalla hetkellä. Sen takia jäähdytystä hieman aikaistetaan. Jos tavoitteena on kuivata vilja 13 prosenttiin, jäähdytys aloitetaan viljan kosteuden ollessa 13,5 %. Viimeinen puoli prosenttiyksikköä kuivuu etupesän loppulämmöllä.

Jäähdytysilman lämpötila laski JÄÄHDYTYKSEN ALKAESSA

noin 20 asteeseen.

Vanha kuivurin ohjauskeskus on edelleen käytössä. Sen lisänä on etupesän oma ohjauskeskus. Nämä kaksi ohjauskeskusta on rakennettu toimimaan parina.

Vainio voi ohjata Aritermin ohjauskeskusta myös kotitietokoneeltaan.

Koko investointikustannusta Vainio ei ole vielä laskenut yhteen, mutta kun öljyn hinta ei näytä laskun merkkejä, hän uskoo investoinnin maksavan itsensä kohtuullisen ajan kuluessa. ELY-keskus on antanut investoinnille 20 prosentin avustuksen.

Vainio viljelee 100 peltohehtaarin tilaa Someron Pitkäjärvellä. Pelloilla kasvoi syysvehnää, kevätvehnää, ohraa ja kevätrapsia.

Nyt on lisäksi kylvetty syysrapsia muutama hehtaari. e 4/2011 • MAATILAN PIRKKA • 39

Maidontuottaja Kalevi Paloviita Honkajoelta on konemies. Itse rakennetut perävaunut ja vaikkapa palaturpeen keräysvaunu todistavat sen vastaan sanomattomasti. Niistä huokuu sen verran hyviä ideoita ja käden jälkeä.

Tällaista miestä on konemyyjän vaikea miellyttää.

RAAKA RISUKOLLE Ilsbo M150 - vesakkomurskain Paloviitakaan ehdi itse rakentaa, sillä navetasta löytyy kolmekymmentä lehmää. Vesakkomurskaimen hankinta tuli ajankohtaiseksi pari vuotta sitten. Pientareiden ja tienvarsien pöheiköt tarvitsivat ankarampaa kuritusta kuin lieriöniittokoneella on mahdollista antaa.

Ilsbo M150 miellytti Paloviitaa yksinkertaisen rakenteensa, helpon huollettavuuden ja edullisten osiensa takia. Hintakaan ei ollut paha. Murskaus tapahtuu kahdella ketjunpätkällä. Koneen mukana tuli 10 ja 13 millimetrin ketjut. (13 mm nykyään vakiona, 10 mm lisävaruste). Ne eivät paljon maksa ja kestävät kulutusta yllättävän pitkään. Rikotuksi niitä ei saa millään.

Paloviita hankki saman tien myös S120-sivusiirtolaitteen. Sen avulla isonkin ojan luiskan saa puhtaaksi pohjaa myöten. Sivusiirtolaite lisää murskaimen ulottuvuutta 60 senttimetriä keskiasennon molemmin puolin. Sivusiirtolaite sisältää hydrauliletkujen jatkeen, sovituskappaleen koneen kolmipistekiinnikkeeseen ja tavanomaista pidemmän nivelakselin.

Paloviita on kokeilujen jälkeen päätynyt käyttämään 10 millimetrin ketjua. Se tekee hyvän jäljen, mutta kestää silti varsin hyvin. 13 millimetrin ketju soveltuu raakaan vesakon runteluun silloin, kun jäljen ei ole tarpeellista olla erityisen nättiä. Jäljen karkeus johtuu Paloviidan mukaan siitä, että 13 millimetrin ketju aiheuttaa voimakkaan ilmavirran. Se puhaltaa notkeimmat varret matalaksi, jolloin ne väistävät ketjujen piiskauksen.

KAIKKEA EI KUITENKAAN

40 • MAATILAN PIRKKA • 4/2011

reuna-alueet ovat tietenkin Paloviidan ensisijainen kohde. Naapuritkin ovat havainneet, että Ilsbolla homma sujuu. Niinpä heiltä on tullut työtilauksia. Kylä- ja metsäteiden varret ovat saaneet maistaa Paloviidan Ilsbon ketjuja. Töitä on ollut mukavasti tarjolla.

Paloviita kehuu Ilsbon työjälkeä. Hän arvelee, että ­murskattu vesakko toipuu hitaammin kuin siististi leikattu.

– Tämä kenties johtuu siitä, että maahan kiinni jääneet kannot ja vesakon varret kuivuvat pitkältä matkalta ja kuorta irtoaa muutenkin kuin katkaisupinnasta. Työjälki on silti riittävän siistiä, ja kelpaa hyvin esimerkiksi kyläteiden pientareiden hoitoon.

– Ilsbo vaikuttaa kestävältä, sanoo Paloviita. Konemiehenä hän arvostaa kartiomaista, uritettua leikkuukeskiön kiinnitystä kulmavaihteelta tulevaan akseliin.

Kartiolla oleva kiinnitys takaa, että liitoksesta tulee luja ja liikkumaton. On selvää, että pienikin ­liike söisi liitoksen uritukset nopeasti kelvottomiksi.

Ketjujen vaihto on helppoa, OMIEN PELTOJEN

vaikka siihen ei kovin usein tarvitse ryhtyä. Tarvitsee lyödä vain neljä putkisokkaa sisään, irrottaa ketjupitimen kansi ja vaihtaa ketjut.

– Kun uudet ketjut ovat paikallaan, on hyvä käyttää uusia putkisokkia ketjupitimen kannen kiinnittämiseen. Silloin ne pysyvät varmasti kiinni, vinkkaa Paloviita.

Toistaiseksi ainoa remontti on tehty, kun kulmavaihteen alapuolinen akselitiiviste vaihdettiin. Sekin oli helppo operaatio. Sitä varten piti irrottaa ketjujen kiinnitysrengas avaamalla neljä mutteria.

Sitten pääsi käsiksi leikkuuakselin kartiomaiseen, uritettuun keskiöön. Se on kiristetty paikalleen isolla mutterilla. toiminut hyvin. Koneessa on yhä alkuperäiset hihnat. Ne antavat sopivasti periksi, kun murskain joutuu mahdottoman eteen.

Paloviidan mukaan ­Ilsbolle riittää vajaan sadan hevosvoiman traktori oikein hyvin. Varsinkin metsäteiden varsia murskatessa ajonopeus on viisasta pitää kohtuullisena. Vastaan voi tulla vaikka mitä. Jousikuormitteinen laukai-

KIILAHIHNAVETO ON

1

FIRST CLAAS

Rehunkorjuun parasta ykkösluokkaa!

3500 TC Ennakkohintaan!

29.500,-

(sis. alv 23%) +toim.kulut

CLAAS DISCO Active Float niittomurskaimet • Nostolaitekiinnitteiset, hinattavat ja perhoskoneet • Edistyksellisellä Active Float -kevennyksellä: Pienempi tehontarve, suurempi ajonopeus ja parempi niittojälki (DLG:n testi no 5950F) 1) Kuten kuvasta näkyy, työjälki on 10 millimetrin ketjuilla varsin hyvä. Ojaluiskan putsaus onnistuu ongelmitta, sillä leikkuupää kääntyy 35 astetta vaakatasosta alaspäin.

2

2) Kalevi Paloviita on ollut tyytyväinen hankkimaansa Ilsbo M150 - vesakkomurskaimeen. Kahden vuoden käyttö on sujunut ketjuja vaihtamalla. Kulmavaihteen akselitiiviste on vaihdettu kerran.

sulaite on toiminut hyvin.

– Parannuksia Ilsbohon on vaikea keksiä, sanoo Paloviita.

– Se on sen verran yksinkertainen ja suoraviivainen laite. Jos jotakin saisi toivoa, niin tarjolla voisi olla malli, jolla myös ojan vastaluiskan saisi murskatuksi. Edes hihnavetoa ei olisi tarpeen muuttaa hydrauliseksi.

Ilsbolla on tarjota myös työleveydeltään isompi malli, Ilsbo M164. Sen voi varustaa S120 Pro - sivusiirtolaitteella.

Ilsbon H-sarja koostuu kolmesta hydraulivetoisesta nostopuomin päähän sopivasta ketjumurskaimesta. Työleveyksiä on 1,0–1,5 metriä. Leikkuupäät on tarkoitettu kiinnitettäväksi mihin tahansa riittävän ulottuvaan peruskoneeseen. Ilsbo leikkuupää soveltuu ojanreunojen, sähkölinjojen alustojen sekä pientareiden vesakon ja pensaikon torjuntaan.

Sisäinen hihnaveto vaimentaa paineiskuja. e Teksti ja kuvat Jussi K n uut t i l a

ROLLANT 375 RC UNIWRAP Pro Uutuus!

• Nyt vahvempi voimansiirto ja telat • Entistä tehokkaampi sullonta • Huollon helppoutta automaattivoitelulla

vo Edun ar

700,(sis alv.)

Käyttäjäystävällinen Claas Communicator -ohjain

Saat nopean päättäjän etuna huippulaadukkaan akkukonesetin,

kun työkoneen kauppasumma on vähintään 17.000,(sis. alv) ennakkomyyntihinnoin ja päätät kaupan

25.11.2011 mennessä!

Ennakkohinnat (sis alv. 23%) voimassa 31.12.2011 saakka tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Hinnat eivät sisällä toimituskuluja. Kuvien koneissa mahd. lisävarusteita.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

NOKKA NOSTAA SÄHKÖOHJATUSTI Kuormaaja HK 4472 Metsäperävaunu MV 1124

Nokan kuormaajat uudistuvat. Keskiraskaan sarjan kuormaaja- ja metsäperävaunuyhdistelmiin on tullut muutoksia. HK 4472 -kuormaaja ja MV 1124 -metsäperävaunu ovat omatoimisessa puunkorjuussa todella kovan luokan koneita. on nyt nelisylinterinen kääntö ja EVO 3-pistekiinnitys pulttiliitoksella. Lisäksi on saatavana sähköinen esiohjaus hydraulisen esiohjauksen lisäksi.

Kuormaajan A-rungossa on HK 4472 -KUORMAAJASSA

42 • MAATILAN PIRKKA • 4/2011

kaaritukijalat, eli ns ”sammakkojalat”: Taitettu jalka on siirtoajossa kokonaan etusermin ulkokaaren sisäpuolella. Alas taitettuna se on todella leveällä ja tukevoittaa erityisesti tyhjään vaunuun kuormaamista.

varustettu kuormaaja-perävaunuyhdistelmä on erittäin nopea ja helppo kytkeä traktoriin. Ohjaimen vipujen kytkemiseen riittää vain kaapelien kiinnitys. Vivut ovat keveitä ja ne voi jättää paikoilleen istuimen taakse, kun vaunu kytketään irti. Tästähän seuraa tietysti se, että yhdistelmän käyttö monipuolistuu, helpon ja nopean kytkemisen ansiosta yhdistelmää tulee käytettyä useammin ja pienempiin töihin.

Kuormaajassa on edelleen kytSÄHKÖISELLÄ OHJAUKSELLA

1

1) HK 4472 -kuormaajassa on EVO 3-pistekiinnitys pulttiliitoksella. Maatilan puunkorjuussa se on hyvä pari kaksirunkoiselle, jatkettavalle MV 1124 -metsäperävaunulle.

2

2) Sähköisten käyttövipujen otepinta on luonteva puolipallo. Tukijalkoja hallitaan painonapeilla.

3) Metsäperävaunun leveät kaaritukijalat ovat kuljetusasennossa kokonaan etusermin ulkokaaren suojassa.

KUORMAAJASSA ON EDELLEEN KYTKENTÄPISTEET NOSTOLAITTEISIIN. 3

kentäpisteet nostolaitteisiin. Irrottamalla pultit se on valmis kytkettäväksi suoraan traktoriin. Vaikkapa kevättöiden aikaan kuormaajan käyttö kivenkeruussa kippivaunun kanssa onnistuu helposti.

Sähköisen ohjauksen ansiosta kuormaajan kytkeminen nostolaitteisiin on yhtä helppoa kuin minkä muun nostolaitekoneen kytkentä tahansa. Kaksi hydrauliletkua ja sähkökaapeli kiinni ja se on siinä. Nostolaitteiden kiinnityskorvakkeet ovat niin tilavat, että niihin sopii myös pikakytkentäkourat. on 7,32 metriä ja vakiona siinä on Nokan oma 20-koura. Hydraulijatkeen pituus on 1,6 metriä. Nostovoimaa on täydellä ulottuvuudella 456 kiloa ja neljän metrin päästä 822 kiloa. Öljyn tuottoa tarvitaan vähintään 50 l/min ja maksimi työpaine on 165 baria. PuoKUORMAAJAN ULOTTUVUUS

min kääntökulma on 400 astetta ja käännön momentti 12 kNm. Kuten kaikissa Nokan kuormaajissa, myös tässä mallissa on laajakulmanivel, jonka ansiosta etupuomin liikerata on laaja ja voima säilyy kaikissa asennoissa lähes vakiona.

Sähköisten käyttövipujen otepinta on luonteva puolipallo, jossa kouran leukojen ja jatkopuomin liikkeitä hallitaan peukalolla käytettävällä kiekkokytkimellä. Tukijalkoja hallitaan painonapeilla.

Vivut ohjelmoidaan suoraan vivuista, ilman erillisiä ohjelmointilaitteita tai tietokonetta. Ohjelmointitilassa valitaan toiminnot ja muutetaan vivun toiminta mieleiseksi. Talletetaan se muistiin, jossa se pysyy kunnes tulee tarvetta uudelleen ohjelmointiin. on jatkettava ja kaksirunkoinen. Sen kantavuus on 11 tonnia. Rengasvaihtoehtoja on kaksi: 400/60–15.5 tai NOKKA MV 1124 -VAUNU

500/50-1. Maavaraa on 58–59 cm.

Kuormatilan kuormausala on 2,4 neliömetriä. Pituutta kuormatilalla on 374 cm ja lisäksi rungon takaosassa oleva teleskooppijatke (lisävaruste) on 85 sentin pituinen, eli enimmillään kuormatilan pituus voi olla 460 cm.

Kolhuilta suojattu aisaohjaus on vakiona. Kaksirunkoinen vaunu on tukeva kuormaajan alustana, leveillä kaarijaloilla kuormaaja ei huoju tyhjäänkään vaunuun kuormattaessa.

Kaksirunkoisuuden ansiosta kuormaajan asennusalusta on tukeva kotelopalkkirakenne, jonka sisään ja suojaan on saatu mahtumaan aisaohjauksen sylinterit.

Karikkapareja on kolme, vaunussa on lisäksi kaksi ylimääräistä paikka joihin karikkoja voidaan tarvittaessa siirtää, yksi kiinnityskohta on rungon jatko-osassa. e T e k s t i j a k u vat S e p p o N y k ä n e n

4/2011 • MAATILAN PIRKKA • 43

Fiksut valot Tieliikennettä varten metsäperävaunussa on valot, joiden kiinnitys on suorastaan nerokas. Valot on kiinnitetty kääntyviin varsiin, jotka voidaan kääntää metsässä ajon ajaksi rungon keskelle suojaan.

Kääntämiseen ja lukitsemiseen ei tarvita työkaluja eikä sokkia. Valovarsi on lukittuna alla olevaan kouruun. Kun vartta halutaan kääntää, sitä nostetaan ylös kourusta ja käännetään haluttuun asentoon, jolloin varsi lukittuu jälleen paikoilleen.

Valojen ollessa käännettynä keskelle metsäajoa varten lyhdyt ovat suojassa tukevan metallikourun sisällä, valovarsien takana.

Vasen perävalo on maantie- ja oikea valo metsäasennossa.

Metsävarusteinen MF 4455 pystyy monenlaisiin tehtäviin pellolla, metsässä, pihalla ja karjasuojassa.

Metsä-Massikka on maatilan yleiskone Koeajossa ollut HK 4472 - kuormaaja ja MV 1124 - vaunu oli kytketty Suomessa valmistettuun Massey Ferguson 4455:een, jonka varustukseen kuului metsäohjaamo.

Kääntyvän istuimen ansiosta kuljettaja istuu mukavasti kuormainta käyttäessään.

Traktorin moottorissa on 101 hevosvoimaa ja sen hydrauliikan tuotto on 55 l/min, joten se riittää mainiosti myös metsäkuormainen käyttöön. Maavaraa on riittävästi, 44 • MAATILAN PIRKKA • 4/2011

ja alunperin traktoria suunniteltaessa lähtökohtana on ollut, että sitä on voitava käyttää myös metsäajossa ilman suuria muutostöitä.

Sähkövivut oli kiinnitetty kulmaraudoilla suoraan ohjaamon takaseinään ja ne sopivat olemaan paikoillaan istuimen ollessa käännettynä eteenpäin. Pidempiaikaiseen käyttöön on syytä asentaa myös kyynärtuet, jotka helpottavat kevytliikkeis-

ten sähkövipujen käyttöä ja työskentely on tarkempaa.

Yhdistelmää ja sen työskentelyä katsellessa tuli väkisinkin mieleen, että siinä on oikea maatilan yleiskone. Sekä traktoria että kuormaajayhdistelmää voi käyttää metsissä, pelloilla ja pihapiirissä. Lisävarustevalikoima antaa siihen mahdollisuuden. Tarjolla on sorakahmari, pyöröpaalikoura, rehupihti, sekä lanta- ja rehupihti.

VEHNÄLAAREISTA RIITTÄÄ VIETÄVÄÄ

Maailman runsas vehnäsato 2011 Vehnä on maailman tärkein ruokaviljakasvi. Tänä vuonna maailma saa vehnästä yhden kaikkien aikojen suurimmista sadoistaan. Myös vehnän kulutus kasvaa. Suurin osa vehnästä käytetäänkin siinä maassa, jossa se on tuotettu. Kansainvälisessä vehnäkaupassa liikkuu alle 20 prosenttia vehnän tuotantomäärästä.

T eksti Ilkka Pekkal a, Rautakesko, kuva 123RF

46 • MAATILAN PIRKKA • 4/2011

V

ehnä on maailman tärkein elintarvikevilja, jota voidaan tuottaa hyvin erilaisissa ilmasto-oloissa.

Maailman viljantuotannosta vehnän osuus on noin 35 prosenttia, vain rehu- ja etanolikäyttöä varten viljeltävä maissi on tätä suurempi viljelykasvi.

Maailmassa vuoden 2011 vehnä­sadosta ennustetaan tulevan ­yksi kaikkien aikojen ­suurimmista. ­Viimeisin Kansainvälisen viljaneuvoston (IGC) arvio on 679 miljoonaa tonnia. Myös kulutuksen on ennakoitu olevan 679 miljoonaa tonnia.

Arvion mukaan vehnävarastoissa ei tapahdu muutoksia vuoden aikana. Ne ovat 193 miljoonaa tonnia. Koko viljasadoksi lasketaan korjattavan 1806 miljoonaa tonnia.

Maailmalla suurin osa vehnästä myös kulutetaan tuotantomaassa. Kansainvälisessä vehnäkaupassa liikkuu alle 20 prosenttia maailman vehnäntuotannon volyymistä. Kuluvana vuonna tuo määrä on 128 miljoonaa tonnia.

Suuria tuottaja- ja kuluttajamaita ovat muun muassa Kiina ja Intia, jotka merkittävästä tuotantokapasiteetistaan huolimatta ovat vehnän nettotuojia ruokkiakseen miljardiväestönsä. Esimerkiksi Kiinan arvioitiin tuottaneen viidenneksen maailman vehnästä viime vuonna.

VEHNÄPELLOILLA TAPAHTUU JATKUVASTI Pohjoisen pallonpuoliskon ilmastoltaan parhaimmilla alueilla, kuten Keski-Euroopassa ja USA:n eteläisimmissä osissa (muun muassa Kansas) viljeltävät vehnät ovat pääosin syysvehniä. Sen sijaan USA:n pohjoisimmissa osissa (muun muassa Pohjois-Dakota) sekä Kanadassa kova talvi ja lyhyehkö kasvukausi tekevät kevätvehnät parhaiksi vaihtoehdoiksi.

Niiden leivontaominaisuuksissa on eroja kevätvehnän hyväksi, mutta syysvehnät tuottavat runsaamman sadon.

Suomessa vehnää kasvoi 254 000 hehtaarilla, josta kevätvehnän osuus oli 85 prosenttia. Jo Baltian maissa syysvehnien osuus on huomattavan paljon tätä suurempi muun muassa pidemmän kylvöajan takia.

Euroopassa Irlanti saa suurimmat vehnäsadot, kasvukaudella 2011 keskimäärin 8,7 tonnia/ ha. Yksi selittävä tekijä on Irlannin 4/2011 • MAATILAN PIRKKA • 47

Vehnän vienti 2008/09–2011/12, suurimmat vientimaat

milj. tn 40

Lähde: Kansainvälinen Viljaneuvosto IGC: Suuria vehnänviejämaita ovat mm. Argentiina, Australia, Kanada, EU-maat, Kazakstan, Venäjä, Ukraina sekä Yhdysvallat.

Näiden maiden kulloinenkin tuotanto- ja vientipotentiaali ratkaisee paljon maailman vehnämarkkinoilla.

2008/09 2009/10 Arvio 2010/11 Ennuste 2011/12

35 30 25 20 15 10 5 0

t la al sv dy Yh

na

ä äj

i ra Uk

n Ve

a

an st kh za Ka

EU

iin nt

lia ra st

da na Ka

Au

ge Ar

Vehnäsato Suomessa

milj. kg 1000

Lähde Matilda: Vehnäsato Suomessa vuosina 1995–2011.

Vehnäsato on kaksinkertaistunut 1990-luvulta 2010-luvulle tultaessa. (http:// www.maataloustilastot.fi/ennakkosatotilastot)

900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 11

20

10

20

09

rempi osuus. Myllyvehnää on viety viime vuosina pääasiassa Saksaan, Benelux-maihin, Espanjaan sekä Pohjois-Afrikkaan. Päättyneellä kaudella merkittäviä määriä myytiin muun muassa Italiaan, jossa viime vuoden poikkeuksellisen korkeavalkuainen ja -sakoinen vehnä todettiin hyväksi.

Merkittävästi vientiin vaikuttavat myös kunkin kohdemaan oma tuotanto sekä perinteisten viejämaiden sadon laatu ja määrä.

Vientihinnat määräytyvät markkinoilla ja ne ovat viime vuosina vahvasti tukeneet kotimaan viljan hintanoteerauksia.

Vehnän vientiä vaikeuttavat kansainvälisen viljakaupan mittakaavassa pienet volyymit sekä se, että suomalaisen viljan keskimääräinen laatu vaihtelee suuresti eri satovuosien välillä. Esimerkiksi vuoden 2009 kevätvehnän valkuainen oli 12,1 %, kun se vuoden 2011 sadossa on 14,2 %. Myös sakoluvun vaihtelut ovat suuria, eli ”perinteistä” suomalaisen vehnän laatuprofiilia on vaikea muodostaa ennen sadonkorjuuta.

On tärkeää muistaa, että ny-

20

08

20

07

20

06

20

05

20

04

48 • MAATILAN PIRKKA • 4/2011

20

Suomessa on korjattu tänä syksynä kaikkien aikojen suurin vehnäsato, TIKE:n arvion mukaan 935 000 tonnia. Keskimäärin 2000-luvun vehnäsato on ollut 700 000 tonnia, joten nyt korjattu sato on kolmanneksen tätä suurempi. Kotimaan myllykäytöksi arvioidaan 270 000 tonnia, rehukäytöksi 310 000 tonnia ja siemeneksikin kuluu lähes 70 000 tonnia.

Vehnää riittää ­vietäväksi 250 000 tonnia, joka on ­selvästi viime kauden vientimäärää suu-

03

SUOMI EI OLE PULLOSSA – VIENTI MÄÄRÄÄ HINTATASON

20

02

20

01

20

00

20

99

19

98

19

97

19

96

19

95

19

suuri sadanta. Kaikkien EU-maiden keskiarvosato on 5,5 tonnia/ ha. Suomen kevätvehnän hehtaarisadot ovat olleet 2000-luvulla keskimäärin 3,6 tonnia/ha.

Pohjoisella pallonpuoliskolla vehnänkorjuu ajoittuu heinä-syyskuulle ja eteläisellä pallonpuoliskolla puimurit korjaavat satoa vuodenvaihteen molemmin puolin. Voidaankin sanoa, että maailman vehnäpelloilla joko kylvetään tai puidaan vehnää lähes joka kuukausi.

kyisillä yhteismarkkinoilla vienti ei ole kotimaan käytöstä yli jäävien viljamäärien ”loppusijoituspaikan” löytämistä. Vienti kuuluu kaikilla viljalajeilla olennaisena osana toimivaa markkinaa.

Vientiä helpottavat riittävät viljavolyymit, jotta kuhunkin viljaerään saadaan kerättyä oikeanlaatuista viljaa riittävä määrä. Tämän takia sadon laatu on hyvä saada selville mahdollisimman varhain puinnin jälkeen edustavilla ennakkonäytteillä.

UUSIEN LAJIKKEIDEN SAKOLUKU KESTÄÄ K-maatalouden markkinoille tuomissa lajikkeissa on panostettu satoisuuden lisäksi myös sakoluvun kestävyyteen. Suuria vehnäaloja viljeltäessä tällä on merkitystä, sillä korjuu saattaa viivästyä optimista. Uusin päätyypin vehnälajike on Demonstrant, joka on ominaisuuksiltaan Zebran kaltainen, mutta tätä satoisampi. Korkeaa valkuaista tavoitteleva viljelijä valitsee puolestaan Bjarnen. e Artikkeli on kirjoitettu viikolla 40.

” Seleeni on tärkeä hiven-

aine eläimen terveydelle.

Seleenipitoinen lannoite varmistaa seleenin saannin luontevasti.”

Iris Kaimio, Emovet Oy Eläinlääkäri, Kuopio

Ammattitaidolla maan parhaaksi Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija Yara valmistaa lannoitteet Suomessa suomalaisiin oloihin. Tuotteissamme on tasapainoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän sadon ehdoton edellytys. Yara Suomen tuotteilla on puhtaus-, laatu- ja hiilijalanjälkitakuu. Valitse Yara, maan parhaaksi. Tilaa Yara -lannoitteet K-maataloudesta.

Tilaa nyt talven kalkitus K-maataloudesta edullisella syyshinnalla, levitysaikaa huhtikuun 2012 loppuun!

K-MAATALOUS

Skandinavian ­kaurayhdistyksen ­seminaarissa kansainväliset ­luennoitsijat kertoivat sekä hyviä että huonoja uutisia kauran tuotannosta ja merkityksestä maailmalla.

KAURAN MAAILMA Tuotanto laskee maailmalla, kysyntä kasvaa Euroopassa

Suurin huoli on sekä laskeva kauran tuotanto maailmalla että vähenevä kauppa. Vuonna 1960 kauraa kasvoi sentään vielä 6,6 prosentilla maailman viljanviljelyalasta. Tänä vuonna sen osuus on vain 1,2 %. Öljykasvit ja erityisesti biopolttoaineiden tuotanto, mutta myös maissi ovat vallanneet viljelyalaa.

– Ainoastaan 31 maata maailmassa viljelee kauraa. Niistä kymmenen maata tuottaa 78 % maailman kaurasta, ja Venäjä ja Kanada vastaavat yksinään kolmasosasta, kertoo kanadalaisen Ag Commodity Research, Oatinsight -markkinaseurantaorganisaation johtaja Randy Strychar.

Kauppa on vielä keskittyneempää. Kahdeksan maata vastaa 85 prosenttisesti kaupasta.

Kauran elintarvikekäyttö on maailmalla edelleen melko tasaista, mutta rehukäyttö on vähentynyt selvästi 70-luvulta lähtien.

– Hevoset ovat suuri kaurankäyttäjäryhmä ja niiden määrä maailmalla on vähentynyt. Lisäksi hevosenomistajilla ei yleensä ole kovin vankkaa ruokintatietämystä, joten heitä on helppo pelotella viljan tärkkelyksellä. Terveelle ja aktiiviselle hevoselle tärkkelys ei kuitenkaan ole mikään ongelma, sanoo Strychar.

Kauran suhteellinen kannattavuus verrattuna muihin viljelykasveihin on heikentynyt. Pellolle päätyy usein öljykasvia tai vehnää. Kaikki edellämainittu nakertaa kauran tuottajahintatasoa.

– Vaarana on, että kaurasta tulee erikois- ja sopimusviljelykasvi.

HUONOT UUTISET ENSIN:

seuraavaksi: Kauraa pidetään yhtenä terveellisimmistä ruoka-aineista. Se mainitaan usein yhtenä ns. ”superruokana”.

Sen hyvistä vaikutuksista muun muassa vatsan ja suoliston terveyHYVÄT UUTISET

50 • MAATILAN PIRKKA • 4/2011

teen sekä kolesterolin alentamiseen on saatu tieteellistä näyttöä.

– Kaura on hyvä kasvi viljelykierrossa. Se pitää hyvin kurissa tauteja, hyönteisiä ja rikkakasveja sekä vähentää eroosiota. Se pärjää sellaisillakin lohkoilla ja alueilla, joilla vaateliaammat viljelykasvit eivät menesty. Se on matalan panostuksen ja matalan riskin kasvi.

Elintarvikekauran kulutus on loivassa kasvussa maailmalla. Kaura on saamassa kunnianpalautusta myös hevosten rehuna. Tutkimustuloksin on todistettu, että kaura tosiaan sopii hevosen rehuksi.

Suomalaisille tärkeillä Euroopan markkinoilla kauran kysyntä on selvässä kasvussa. Lisäksi harrastehevosten määrä Euroopassa kasvaa. Pelkästään Saksassa on jo miljoona hevosta.

MITÄ PITÄISI TEHDÄ , jottei kaura

ajautuisi viljelykasvina marginaaliin maailmalla? Kauraa pitäisi tutkia lisää sekä ruokana että rehuna. Lisää jalostusta tarvitaan sekä lajikkeille että valmiille tuotteille. Kysyntää olisi esimerkiksi korkeamman proteiinipitoisuuden ja matalamman tärkkelyspitoisuuden rehukauralajikkeelle.

Kauratuotteita voisi kehittää yhä lisää. VTT:n Laura Flander esitteli tutkimustuloksia kauran käytöstä leivonnassa. Prosessia kehittämällä ja entsyymien avulla kaurasta on saatu todella muhkeaa ja hyvänmakuista hiivaleipää.

Hyvä esimerkki onnistuneesta tuotekehityksestä on ruotsalainen Oatly. Sen kauratuotteita, muun muassa juomia ja jäätelöitä myydään jo 25 maassa.

– Kaikki tämä vaatii tietysti panostusta ja rahoitusta, sekä valtiolta että yksityisiltä. Lisäksi kansainväliset kaupan esteet tulisi purkaa, summaa Strychar.

suomalaista viljelijää?

Suomi on viiden suurimman kaurantuottajamaan joukossa.

Kaura on suomalaisen maatalouden harvoja vientituotteita ja 90 % menee elintarvikekäyttöön. Suomessa on sopivat olosuhteet, lajikkeet ja tietotaitoa kauranviljelyyn.

– On tärkeää turvata koti- ja ulkomaisen elintarviketeollisuuden luottamus siihen, että Suomi MITÄ TÄMÄ LIIKUTTAA

SUOMI ON VIIDEN SUURIMMAN KAURANTUOTTAJAMAAN JOUKOSSA.

Suurimmat kaurantuottajat

Milj. kg

Tuotanto Kulutus

PEU-27

8318*

8000

Venäjä

5000

5200

Kanada

2900

1550

USA

1354

3088

Australia

1350

1200

Ukraina

900

900

Valkovenäjä

750

750

Kiina

600

625

Yhteensä

21 172

21 313

Maailma yht.

23 952

24 453

Weidemann T 4512 CC kurottaja • Pienen kuormaajan ketteryys sekä suuren kurottajan ulottovuus • Nelipyöräohjaus, teleskooppipuomilla

Kotimaiset LohiMetin Hakki-työlaitteet Weidemann-pienkuormaimiin.

• Kauhat, monitoimikauhat, rehupihdit • Lumilevyt, trukkipiikit, kivitalikot, paalipihdit

Lähde: Agrostats.com, 2009/10 lokakuu. *Suomen kaurantuotanto oli 1115 miljoonaa kiloa vuonna 2009.

Suomen kauratase 2011/2012

Tuotanto miljoonaa kiloa 1038 Viljelyala hehtaaria

307 000

Sato kg/ha

3385

Tuonti milj. kg

0

Vienti milj. kg

225

Alkuvarasto 1.7. 2011

308

- maatiloilla

- teollisuus, kauppa, HVK

Nautakarjan à la carten ykkönen

191 117

Varaston muutos -> 1.7. 2012 50 - maatilat

50

- teollisuus, kauppa, HVK

pystyy tuottamaan riittävästi hyvälaatuista kauraa markkinoille, painottaa tuotelinjajohtaja Antti Korpinen Rautakeskolta.

Kaikki toimenpiteet, jotka nostavat kauran kysyntää ja tukevat sen hintaa maailmanmarkkinoilla, hyödyttävät myös suomalaista viljelijää. e Te ksti An ne Pe nt til ä, kuva Mika Haaran en

0

Loppuvarasto 1.7.2012

358

Kotimainen käyttö yht.

748

Siemeneksi

83

Rehuksi

578

- teollisuudessa

141

- maatiloilla

437

Teolliseen käyttöön

9

Ruoaksi

67

- teollisuudessa

63

- maatiloilla

4

Energiakäyttö maatiloilla

11

Ylijäämä

15

Lähde: TIKE, Viljatasearvio 2011/2012, tilanne 1.9.2011 (aikaväliltä 1.7.2011 - 30.6.2012). Ei sisällä tuoreviljaa.

Kanadalaisten kaurankasvattajien, Prairie oat growers association´n sivut: www.poga.ca

u va u n Täy tä asti ja n o p e i o p a s t ast an r a t k a ngat t o m a n l ö t n y a v nä va a k a u l l a . av

JF VM PYSTYRUUVIAPEVAUNUT

Tanskalainen JF Stoll on seosrehuvaunujen johtavia valmistajia Skandinaviassa ja Euroopassa.

• Erinomainen kulutuskestävyys - pieni omapaino • Laaja mallisto: 1-, 2 ja 3 -pystyruuviset mallit, myös kapea ja matalampi S-mallin 2-ruuvivaunu • Impulssisekoitus takaa tasaisen seoksen ja pienen tehontarpeen • Monipuoliset varuste- ja purkuvaihtoehdot

Edun arvo

700,(sis alv.)

www.k-maatalous.fi

Nopean päättäjän etu voimassa yli 17.000 € työkoneisiin 25.11.2011 saakka.Kuvien koneissa mahd. lisävarusteita.

K-MAATALOUS

PARHAAT RAKENNUSRATKAISUT!

EDULLISTA LÄMPÖÄ!

Puuelementtihallit Pomo-hallivalikoimista löytyvät tarpeisiisi sopivat tallit, maneesit, toimitilat, varastorakennukset ja tuotantorakennukset.

Tilaa heti ja hyödynnä ennakkotilaajan ja nopean päättäjän edut.

HOTTI-pelletti on siisti, tehokas ja ympäristölle ystävällinen - ekologisesti kestävä vaihtoehto niin isojen kuin pientenkin tilojen lämmitykseen.

NYT ERIKOISHINTAAN 208 ja 302 m2 konehallit 10,0 x 20,8 x 4,55

21.900,-

(sis. alv 23%)

12,4 x 24,4 x 4,55

28.200,(sis. alv 23%)

Konehallin toimitussisältö:

• Ulkoseinäelementit (sis. 2 x maalatut panelit) • Vesikattorakenne ja räystäät • Liukuovia 2 kpl

Ei sis. rahtia, pystytystä ja perustuksia.

Kampanja voimassa 1.10.2011-20.1.2012

Tervetuloa toteuttamaan rakennussuunnitelmasi!

HOTTI PUUPELLETTI • 20 kg säkeissä, 500 kg suursäkeissä tai irtona • energiaa n. 100 kWh / 20 kg säkki (>4,7 kWh/kg)

Murskesäilöntään W-Max murskamyllyt Uudet Murska W-Max Farmer, Contractor 10 ja 20 myllyt uudella W-Max -tekniikalla tehokkaaseen ja tarkkaan murskesäilöntään Tilaa y • Täydellinen litistystulos myll r u M skadynnät • Soveltuu kaikille rehuviljoille sekä ö y h ny t, tilaajan ja puintikosteana että kuivana, hyvät o ennakk päättäjän tulokset myös seosviljalla e an p o n • Kapasiteetit 10-60 tn/h edut!

Irtotoimitukset edullisesti kotiin puhallusautolla!

Versowood on Suomen suurin yksityinen puunjalostaja. Liikevaihtomme ylittää 200 miljoonaa euroa, ja vientiä on yli 40 maahan. Konserni työllistää noin 700 henkilöä. Pellettitehtaamme sijaitsee Vierumäellä, sen tuotantokapasiteetti on noin 60 000 tonnia puupellettejä vuodessa.

K-MAATALOUS

Kevätrapsin viljelyn on uskottu olevan rypsiä vaikeampaa. Kasvuaika on pitkä, eikä tuholaisten tarkkailussa sovi herpaantua. Sanotaan, että rapsiin voi siirtyä, jos ensin on oppinut viljelemään hyvin rypsiä.

– Ei pidä paikkaansa, sanoo Kari Mutkala Koskelta.

Elokuun alussa Kari Mutkalan kevätrapsi oli voimakkaasti haaroittunut ja hieman nojallaan.

Jos rikkatorjunta on onnistunut kasvun alkuvaiheessa, kasvusto peittää rikoilta kasvun mahdollisuudet myöhemmin tehokkaasti.

Mutkala odotti saavansa noin 3,5 tonnin sadon hehtaarilta, eikä arviosta tarvinnut tinkiä ainakaan vielä ensimmäisen puintipäivän jälkeen.

HYVÄ, VAIKKA MYÖHÄINEN SATO Kevätrapsi Tamarin vastaisesti Kari Mutkala on kokenut rapsinviljelyn rypsiä helpommaksi.

– Rypsissä on aina jokin vaiva.

Mutkalalla on ollut kevätrapsia kasvussa jo kuusi vuotta, tänä vuonna 32 hehtaarin alalla. Satoa hän korjasi tänä vuonna reilut kolme tonnia hehtaarilta, vaikka korjuu myöhään menikin. Puinti alkoi 1. lokakuuta.

Mutkala pääsi kylvämään rapsin 15.5.

Vuokraisäntä oli kultivoinut maan syksyllä. Keväällä hän muokkasi pellon ensin tasausäkeellä ja vähän sen jälkeen S-piikkiäkeellä matalaan. Muokkausten välissä hän ruiskutti maavaikutteisen Devrinolrikkatorjunta-aineen. Taimiasteella ruiskutettavaa Galeraa Mutkala ei käyttänyt, minkä takia pellossa oli hiukan valvattia.

Ei kuitenkaan häiriöksi asti.

Siemenmäärä oli yhdeksän kiloa hehtaarille.

– Pienempikin määrä olisi riittänyt, mutta vanhalla kylvökoneella ei saa kylvettyä luotettavasti pienempiä määriä.

YLEISEN KÄSITYKSEN

pellolla piti käydä ruiskun kanssa kaikkiaan neljä kertaa: TUHOLAISIA VASTAAN

kolme kertaa kirppoja ja kerran kuoriaisia vastaan.

Kukkimisaikaan pellolla oli käytävä pahkahomeen torjumiseksi. Eikä Mutkalan pellolta pahkahometta löytynytkään torjunnan ansiosta. Kasvukaudella Mutkala torjui lisäksi juolavehnää tarpeen mukaan valikoivalla torjunta-aineella.

Kun ruiskutuksiin lisätään vielä lehtilannoitus Zoomilla, tulee kasvinsuojeluruiskusta rapsimiehen tärkein työkone.

– Tosin toinen lehtilannoitus meni yhdessä kuoriaisruiskutuksen kanssa.

Rapsi tuottaa onnistuessaan ­runsaan kasvimassan ja hyvän siemensadon, mutta sato ei tule tyhjästä: se tarvitsee tuhdin lannoituksen. Mutkala antoi typpeä maksimimäärän, yhteensä 119 kg/ha.

Syysmuokkaukset Mutkala tekee pääasiassa kyntäen. Sitä varten talossa on 5-siipiset Lemkenin nostolaiteaurat sälesiivellä. ja varrenlujuus yhdistyvät Tamarin-kevätrapsissa. Öljysato on virallisissa kokeissa ollut korkein kevätrapsien populaatiolajikkeista. Varrenlujuutta kuvastaa se, että syksyn runsaista HYVÄ ÖLJYSATO

sateista huolimatta kasvusto ei mennyt maata vasten Mutkalan pellolla, vaan jäi selvästi maasta koholleen. Kaikki kevätrapsit vaativat pitkän kasvuajan, mutta Etelä-Suomessa Tamarin ehtii kuitenkin valmistua puintikuntoon.

Kari Mutkala viljelee Varsinais-Suomen Koskella 300 ha peltoalaa, josta on omaa peltoa 100 ha ja loput ovat vuokramaita. Tänä vuonna alalla kasvoi juurikasta 53 ha, syysvehnää 60 ha, rapsia 32 ha ja loput kevätvehnää.

Mutkala kylvi uutena kasvina syysrapsia. Kylvöön hän käytti HE-VA jankkuria. Jankkuripiikit vetävät maahan puolen metrin välein viillon.

Piikkien alapäässä on maata kohottava kärkikappale ja jankkurilla saa rikottua tehokkaasti kyntöanturan.

Jankkurissa on piensiemenkylvölaite, joka puhaltaa siemenet jankkuripiikin tekemään uraan. Rapsille jää vapaa väylä tunkea paalujuurensa alempiin maakerroksiin. e TÄNÄ SYKSYNÄ

4/2011 • MAATILAN PIRKKA • 53

Uudet nurmikasvilajikkeet lupaavat entistä parempia satoja. Ruotsalaiset jalostajat suosittelevat lisäämään seoksiin rohkeammin palkokasveja.

LISÄÄ SATOA NURMESTA Useita uusia nurmilajikkeita nurmikasvilajikkeisto on uudistumassa. Nurmi­natauutuus SW Minto ja punaapila SW Yngve ovat tuottaneet hyviä ja laadukkaita satoja lajikekokeissa. Hyvillä lajikkeilla on iso merkitys nurmisadolle ja samalla säilörehun tuotantokustannuksen alentamiselle.

– Nurmen perustamisessa kannattaa muistaa, ettei saa olla nuuka eikä ahne. Euron säästö apilan valinnassa voi tarkoittaa tappioita seuraavat neljä vuotta, jolloin nurmesta korjataan satoa.

Suoja­viljasta taas ei saa tavoitella ­liian suurta satoa. Tärkeää on valita varmasti pystyssä pysyvä lajike, siemenkaupan tuotepäällikkö Ari ­Virtanen sanoo.

K–MAATALOUDEN

54 • MAATILAN PIRKKA • 4/2011

Erityisen paljon Virtanen odottaa uudelta puna-apilalta SW Yngveltä. Se korvaa pian seoksissa Suomen yleisimmän puna-apilan, Bjurselen.

– Suomeen tarvitaan puna-apila, joka pysyy nurmessa ­mukana vielä kolmantena vuonna. Lisäksi tarvitaan parempi sato ja vähemmän talvituhoja. SW Yngven sato on ollut virallisissa lajikekokeissa 17 prosenttia parempi kuin Bjurselen.

Jos apilasta tavoittelee ­vielä enemmän, kannattaa Virtasen mielestä viljelyyn valita tetraploidi lajike Betty. Jos sitä vain on saatavilla, sen viljelyä kannattaa kokeilla. Saatavuutta heikentää siemen­sadon iso vaihtelu, mi-

kä on tyypillistä tetraploideille, eli nelinkertaisen peruskromosomiston omaaville lajikkeille. Siksi siemen on kalliimpaa. Nurmessa kustannus jakaantuu kuitenkin useammalle vuodelle, jolloin hyvä ­sato tuo kustannuksen helposti takaisin.

Nurmen viljelyyn kannattaa Virtasen mielestä suhtautua aktiivisesti. Turhan usein nurmea ei viljellä kunnolla, vaan sitä vain pidetään pellolla. Yllättävän harva viljelijä torjuu esimerkiksi rikkakasvit nurmelta. Se on kuitenkin toimenpide, joka kannattaa taloudellisesti. K-Maatalouden nurmen viljelyohjelmat tarjoavat hyviä ja koetilan koettelemia vinkkejä nurmen tehokkaaseen viljelyyn.

1

1) SW Seedin jalostaja Linda Öhlund jalostaa puna-apilaa pohjoisiin olosuhteisiin ja painottaa siksi talvenkestävyyttä.

2) Puna-apilaruuduilla vasemmalla on enemmän vihermassaa tuottavat teraploidit lajikkeet Betty ja SW Torun.

Oikealla diploidit lajikkeet SW Yngve ja SW Ares.

3) Tetraploidilla puna-apilalla kukinnon yksittäiset kukat ovat pidempiä kuin diploidilla.

Pölyttäjille ne ovat hankalampia. Se on yksi syy siihen, että tetraploidien siementuotanto on diploideja haastavampaa.

LAJIKKEEN D–ARVO VOI OLLA KORKEAMPI SEOKSESSA KUIN PUHTAASSA KASVUSTOSSA.

Talvenkestävyys on ykköstavoite Suurin osa K-Maatalouden edustamista nurmilajikkeista tulee ruotsalaiselta Lantmännen SW Seediltä.

Nurmisiemeniä testataan ja jalostetaan Ruotsissa kahdessa paikassa, toinen on etelässä ja toinen pohjoisessa. Pohjoinen jalostusasema Lännäs sijaitsee Ruotsissa samalla tasolla kuin Maaninka.

Tärkeimmät nurmikasit SW Seedin jalostuksessa ovat timotei ja puna-apila.

– Puna-apilalla meillä on sekä eteläinen että pohjoinen jalostusmateriaali. Tärkein jalostustavoite pohjoisella jalos-

2

NURMISEOSTEN VILJELYKOKEI-

on tehty jo pitkään K-maatalouden koetilalla. Seoskokeet ovat tärkeitä, koska eri lajikkeiden ominaisuudet seoksissa vaikuttavat paljon lopputulokseen. Sama timotei voi tuottaa aivan erilaisia tuloksia riippuen siitä, millainen nurminata- tai puna-apilalajike sillä on seoskumppanina.

– Koko nurmisato korjataan aina samaan aikaan, joten korjuuaika on kompromissi. ­Hyvässä seoksessa lajikkeet on optimoitu suhteessa korjuuaikaan, kasvin­jalostaja Linda Öhlund SW Seediltä sanoo.

Saman lajikkeen D–arvo voi olla korkeampi seoksessa kuin puhtaassa kasvustossa, koska se on TA

tusasemalla on puna-apilalla ja timoteilla talvenkestävyys. Se on ollut pitkään ongelma puna-apilalla. Apila tuottaa hyvin satoa kaksi vuotta, mutta sen jälkeen se putoaa, Linda Öhlund kertoo.

Jalostusvalintoja tehdessään Öhlund katsoo puna-apilalla eniten kolmannen vuoden ensimmäisen niiton satoa. Se kertoo lajikkeen kestävyydestä eniten.

Ensimmäinen sato kertoo talvehtineiden yksilöiden määrän, mikä on tärkeintä. Tavoitteena on, että sato olisi tasainen kaikkina kolmena vuonna, eikä romahtaisi kolmantena vuonna.

3

kasvanut kilpaillen. ­Esimerkiksi SW Seedin kokeissa kolme eri timoteilajiketta on yhdistetty eri nurminatoihin ja sadot on korjattu eri aikaan. Tulokset ovat olleet keskenään aivan erilaisia.

Säilörehun osuus maitotilan tuotantokustannuksista 60 prosenttia. Valkuaistäydennys on kallista ja siksi ruotsalaiset jalostajat suosittelevat viljelijöitä vertailemaan lajikkeita ja suunnittelemaan seoksia huolella. Heidän mukaansa Ruotsissa käytetään selvästi enemmän palkokasveja nurmiseoksissa. Ne lisäävät satoa ja nostavat sen valkuaispitoisuutta.

Tärkein seikka on kuitenkin se, että rehu maittaa eläimille paremmin.

– Palkokasvit saavat eläimet syömään enemmän rehua. Tuotantoa rajoittaa yleensä juuri se, että lehmät eivät syö riittävästi, Öhlund sanoo.

K-Maatalouden koetilan tutkija Siri Taalas uskoo, että uusi nurminata SW Minto voi olla ratkaisu siihen, että natapitoisista nurmista saataisiin parempilaatuista satoa.

– Minton D–arvo on ollut etenkin toisessa, mutta myös kolmannessa niitossa muita nurminatoja korkeampi. Ensi vuonna myyntiin tulee myös Mintoa sisältäviä nurmiseoksia.

Koetilan kokeissa nurminadan sato on noussut ja timotein sato on pysynyt ennallaan siirryttäessä kahdesta niitosta kolmeen niit4/2011 • MAATILAN PIRKKA • 55

Anu ja Esa Immonen, Nilsiä

Tilaa nyt!

”Säilörehun laadusta ei tingitä!”

Biologinen säilöntämestari Käytössä suomalaistiloilla jo yli 10 vuotta!

• Sis. entsyymin ja 2 maitohappobakteerikantaa • Sopii tuoreen ja esikuivatun rehun säilöntään sekä myös murskeviljan säilöntään • Syövyttämätön ja turvallinen käyttää • Hyväksytty luomutuotantoon

Anu ja Esa Immosen tilalla Nilsiässä säilörehuun panostetaan sataprosenttisesti – se on koko ruokinnan perusta. Parhaat rehut Immosen tilalla tehdään Kemira AIV® -säilöntäaineilla; katkemattomana ketjuna jo vuodesta 1929 lähtien. Hyvänä osoituksena laadun vaalimisesta on vuoden 2010 säilörehukilpailun toinen sija.

• Soveltuu erinomaisesti siilo- ja paalirehulle • AIV Nova -rehulla voit kattaa jopa puolet lehmän päivittäisestä natriumin tarpeesta

Edullinen esikuivatun rehun säilöntään!

• esikuivatulle rehulle, kuiva-aine yli 25 % • Sis entsyymin ja 2 maitohappobakteerikantaa • Syövyttämätön ja turvallinen käyttää • Saksalaisen DLG:n testaama tuote

• Luotettava tuote kaikkiin olosuhteisiin • Korkea muurahaishappopitoisuus laskee nopeasti rehun pH-arvoa ja näin rehu säilyy hyvälaatuisena

JOSIFERM

• Sopii tuoreelle ja esikuivatulle rehulle kaikissa olosuhteissa • Estää tehokkaasti jälkilämpenemisen sekä homeiden ja hiivojen kasvun

Estää rehun lämpenemistä!

• Rehun säilöntään, kun kuiva-ainepit. yli 35 % • Sis 3 maitohappobakteerikantaa, mm. L.Buchneri-maitohappobakteeri • Auman pintakäsittelyyn, muovitetulle heinälle • Sopii hyvin murskeviljalle

VAHVA Pro Mestarin Vahva Pron käyttö varmistaa rehumassan riittävän happamuuden • Muurahaishappoa 80 %, propionihappoa 2 % • Soveltuu erinomaisesti tuoreen ja esikuivatun nurmirehun säilöntään sekä murskeviljan säilöntään, vasikoiden hapanjuottoon ja sikojen liemirehun pH:n säätelyyn • Tutkimusten mukaan orgaaniset hapot parantavat porsaiden ja lihasikojen kasvua ja rehuhyötysuhdetta • Varma happo myös vaikeisiin olosuhteisiin • Mestarin Vahva Pro estää rehua pilaavien mikrobien toiminnan

Lisätietoja luotettavista Kemira AIV® -tuotteista saat K-maatalouden rehumyyjältä tai tai www.farmit.net/AIV

K-MAATALOUS

SINIMAILANEN KANNATTAA PERUSTAA JOKO HARVAN SUOJAVILJAN KANSSA TAI KOKONAAN ILMAN.

toon. Timotein laatu on kuitenkin parantunut, kun niittokertoja on lisätty. Sekä nurminadan että timotein odelmasatojen laatu on parantunut. Jälkikasvukykynsä ansiosta Grindstad soveltuu kolmen niiton systeemiin pohjoisen tyypin timoteita paremmin. nurmiseokset ovat tänä vuonna menestyneet Hauholla hyvin, koska kesä oli kuiva. Ruokonata kasvaa aluksi hitaasti kasvattaen juuria. Pitkien juurtensa ansiosta se menestyy kuivina alkukesinä, jolloin nurminadan ja timotein sadot jäävät vaatimattomiksi.

– Yleensä ruokonatapitoinen nurmi perustuu hitaammin ja ensimmäisenä vuonna sen sato jää muista. Tänä vuonna näin ei kuitenkaan käynyt, Siri Taalas kertoo.

Ruokonataseoksen apilaksi tai timoteiksi kannattaa valita sellainen lajike, joka kilpailee hyvin ja jolla on hyvä jälkikasvukyky.

Muuten ruokonata ottaa nurmessa vallan. Jos nurmea ei niitetä kolmea kertaa, ruokonata on vallannut kasvutilan muilta kolmantena vuonna. Ruokonataseokseen sopivat esimerkiksi Grindstad–timotei ja Betty–puna-apila.

RUOKONATAPITOISET

on pitkät juuret, joten ruokonadan ohella myös se menestyy kuivana kesänä.

Linda Öhlund odottaa kiinnostuneena tuloksia siitä, miten sinimailanen menestyy Suomessa. Puna-apilaan verrattuna hän pitää sen keskeisinä eroina kuivuuden sietokykyä, korkeampaa ja hyvälaatuista satoa sekä korkean pH :n vaatimusta. Ruotsissa tärkeä sinimailaslajike on SW Nexus, mutta Suomessa odotetaan enemmän norjalaisen Graminorin jalostamalta Livelta. Norjassa kiinnitetään paljon huomiota talvenkestävyyteen. Öhlundin kokemus on, että sinimailanen kannattaa perustaa joko harvan suojaviljan kanssa tai kokonaan ilman sitä. Laji ei ­kestä varjoa ja kilpailua. Ruotsissa sinimailasta ja ruokonataa käytetään paljon seoksina. e MYÖS SINIMAILASELLA

Sinimailanen ­tarvitsee korkean pH:n ja paljon hivenravinteita, mutta menestyy syvien juuriensa ansiosta myös kuivissa oloissa.

Nurmisiemenistä suurin osa Suomesta Suurin osa Suomessa myytävistä nurmensiemenistä on Suomessa tuotettuja. Siemeniä viljellään eniten Lounais-Suomessa ja jonkin verran Itä-Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Eniten viljellään timoteita.

Nurmisiementen kohdalla harmillinen ristiriita on, että sama lajike ei välttämättä ole hyvä sekä siemententuottajana että rehuntuottajana. Esimerkiksi Saga–timoteilla on hyvä siementuotantokyky, mutta se jää vähitellen pois valikoimista.

Grindstad–timoteita taas halutaan seoksiin, mutta siementuotan-

nossa se on varisemisherkkä.

– Apilan siemenviljelyyn on halukkuutta, mutta sato vaihtelee todella paljon eri vuosina.

Pientä alaa on kuitenkin pidetty kotimaassa tuotannossa, K-Maatalouden kylvösiementuotannosta vastaava Jouko Pakarinen kertoo.

Tavoitteena on, että ensin myydään kaikki sopimusviljelijöiden sato ja vasta sen jälkeen tuodaan siementä Ruotsista ja Tanskasta.

Tänä vuonna esimerkiksi nurminadan sato ei tule riittämään, vaan noin viidennes siemenestä on tuotava.

Uudet lajikkeet SW Yngve on erityisen hyvin pohjoisiin olosuhteisiin sopiva talvenkestävä pohjoisruotsalainen puna-apila. Se sopii parhaiten kahdesti niitettäviin seosnurmiin.

Sen D–arvo on molemmilla niittokerroilla hyvä.

SW Minto on Kasper–nurminataa myöhäisempi, eli se vanhenee hitaammin. Se nostaa etenkin toisen niiton säilörehun D–arvoa.

SW Mintoa viljellään Ruotsissa jo näillä leveysasteilla. Sen satoisuus ja talvehtiminen ovat olleet kokeissa Kasperin luokkaa.

Ruokonatojen uutuus Swaj on ensimmäisten tulosten perusteella hieman muita ruokonatoja pehmeämpi, jolloin siitä saadaan maittavampaa rehua. Swaj vaatii kolme niittoa, joten seoksessa olevan timotein pitää olla nopeakasvuinen.

Valkoapila SW Hebe sopii I–III– vyöhykkeille. Se on maittavaa ja sen valkuaispitoisuus on korkea.

Ruotsalaisten kokemusten perusteella valkoapilaa kannattaisi ottaa mukaan laidunseoksiin.

Te ksti ja kuvat Silja V u ori 4/2011 • MAATILAN PIRKKA • 57

TAUTITORJUNTA MYÖS PARANSI JYVÄKOKOA JA HEHTOLITRAPAINOA.

1

KASVINSUOJELU KANNATTI K-maatalouden koetilalla testattiin viljojen ja öljykasvien tautiaineiden erilaisia yhdistelmiä ja ajoituksia kesällä 2011. Varsin kuivasta kesästä huolimatta heinäkuun alun kosteat yöt vauhdittivat lehtilaikkutautien ja pahkahomeiden kasvua. Tautitorjunta antoikin selvät sadonlisät. tänä vuonna erityisesti uuteen strobiluriiniformulaatti Comet Pro:hon ja triatsolityyppiseen Prosaroon.

K-maatalouden koetilalla Hauholla kesä oli varsin kuiva, mutta heinäkuun alun kosteat yöt saivat silti lehtilaikkutautien ja pahkahomeen kehityksen vauhtiin.

Kevätvehnällä testattiin jaettua tautikäsittelyä sekä erilaisia annostuksia yhdessä käsittelyssä.

Jaetun tautikäsittelyn ensimmäinen käsittely tehtiin pensomisvaiMIELENKIINTO KOHDISTUI

58 • MAATILAN PIRKKA • 4/2011

heessa ja toinen käsittely tähkän tullessa esille. Yhdellä käsittelyllä tautitorjunta tehtiin tähkälletulovaiheessa kasvuasteella 51.

Tehokkaimmaksi sadonlisääjäksi osoittautui jaettu käsittely Juventus 0,5 l/ha pensomisen alussa ja Juventus 0,5 l/ha + Comet Pro 0,6 l/ ha tankkiseos tähkälletulovaiheessa. Kaikki Comet Pro - tankkiseokset nostivat kevätvehnän satotasoa merkittävästi. Tässä kokeessa se tarkoitti noin 800 kilon sadonlisää hehtaaria kohden.

Huomattavaa on, että puolikkaalla annoksella saadut sadonlisät olivat yli kolmanneksen pienempiä kuin täydellä käyttömäärällä saadut (kts. Tautitorjuntakoe). Kaikki käsittelyt nostivat myös hehtolitrapainoa ja jyväkokoa. saatiin yhdistämällä lisätyppilannoitus kasvitautien torjuntaan. Kevätvehnällä testattiin kasvitautien torjunta-aine Prosaron ja lisätyppilannoituksen vaikusta kevätvehnän satoon ja laatuun.

Lisätyppi annettiin kahdessa vaiheessa; korrenkasvun alussa Suomensalpietaria (typpeä 20 kg/ ha) ja urearuiskuksena tähkälletulovaiheessa (typpeä 9,3 kg/ha) yhdessä tautiaineen kanssa. Ensimmäinen Prosaro-käsittely tehtiin myös korrenkasvun alussa.

Tautien torjunta lisäsi tässäkin LAADUKASTA SATOA

Tautitorjuntakoe

2

7200

7006

7000

6943

6808

6800 6600 6400 6200

6678

6553

6720

6145

6000 5800 5600

o Pr

aos Pr + a o l/h Pr 5 , et 0 m 6+ us Co 0, nt ro ve Ju + o ha Pr l/ et 25 m 0, Co 3 + us 0, nt ve Ju + o Pr ha + et l/ m 0,5 us nt a Co + 6 ve l/h 0, Ju 3 + 0, 25 5 + 0, 0,2 us o nt Pr + ve et us Ju m nt ha Co ve l/ Ju ,6 + 0 a 5 + l/h 0, ,5 0 5 us o 0, nt Pr 6+ ve et 0, Ju m k ta Co or Sp

et

m Co

+

ön ät

m le tte si Kä

3

4

8000 7800 7600 7400 7200 7000 6800 6600 6400

6877,2

6917

14,4 14,2 14 13,8 13,6 13,4 13,2 13 12,8 12,6 12,4

a nt rju + ito o ut ar pi Ta ros typ P sä li

i

pp

ty

sä

Li

ta

kärsi Hauholla alkukesän kuivuudesta ja lehtilaikkutaudit iskivät kasvustoon melko myöhäisessä kasvuvaiheessa.

Kuitenkin myös ohralla CometPron ja triatsolien seoksilla tehty tautitorjunta paransi satotasoa selvästi.

Ruuduilta, joille kasvitautitorjunta oli tehty, saatiin keskimäärin 5970 kg/ha. Käsittelemättömiltä ruuduilta saatiin yli 800 kg/ MONITAHOINEN OHRA

ön ät

kokeessa satoa selvästi, lähes 900 kg/ha. Tautitorjunta myös paransi jyväkokoa ja hehtolitrapainoa.

Sen sijaan typpilannoitus ei lisännyt satoa, vaan nosti sadon valkuaispitoisuutta noin yhden prosenttiyksikön.

Pensomisvaiheen lisätyppilannoituksella on yleensä tarkoitus nostaa satotasoa, mutta Hauhon kuivan kesän ansiosta typpi ilmeisesti liukeni niin myöhään, että molempien lisälannoitusten typpi näytti menneen valkuaisen muodostukseen.

m

4) Pahkahometartunta öljykasvissa.

n rju ito o ut ar Ta ros P

tte

si

3) Lehtilaikkutaudin oireita viljassa.

7779,5

7794,8

Kä

2) Rypsiruutujen kasvustot taivutetaan nätisti, jotta ne on helppo puida koeruutupuimurilla. Huolimatta siitä että ruudut tuulettuvat hyvin, kasvustossa näkyy runsaasti pahkahomeen vaalentamia varsia.

Prosaro- ja lisätyppikoe

Sato kg/ha

1) Monitahoinen ohra kärsi koetilalla alkukesän kuivuudesta.

Valkuainen %

Kevätvehnällä testattiin erilaisia CometPron ja triatsolien seoksia jaettuna tai kertakäsittelynä. Tehokkain oli jaettu käsittely, jossa ruiskutettiin Juventus 0,5 l/ha pensomisen alussa ja Juventus 0,5 l/ha + Comet Pro 0,6 l/ha tankkiseos tähkälletulovaiheessa.

Prosaro-käsittelyllä saatiin lisää satoa 900 kg/ha ja lisätyppi nosti valkuaista.

ha vähemmän, eli 5140 kg/ha. Käsittelyt tehtiin jaettuna tai yhtenä käsittelynä. Käsittelyajankohdat olivat pensomisvaihe ja lippulehtivaihe.

Tautitorjunnan ansiosta sadon laatu parani jyväkoon kasvaessa; hehtolitrapaino nousi 65,8 kilosta 67,0 kiloon ja tuhannen jyvän paino 39,9 grammasta 42,0 grammaan (viiden kasvitautitorjuntakäsittelyn keskiarvo).

Myös kauralla testattiin CometPron ja Juventuksen tankkiseoksia, ja lisäksi testattiin voisiko tautiaineen yhdistää pensomisvaiheen rikkaruiskutukseen. Tehokkain käsittely oli kuitenkin lippulehtivaiheessa annettu Comet Pro + Juventus (0,3 l/ha + 0,25 l/ha).

Rikkaruiskutuksen yhteydessä tehty tautitorjunta ei lisännyt satoa. Käsittely tehtiin turhan aikaisin pensomisvaiheen alkupuolella ja sää oli tällöin koetilalla todella helteinen. Ei siis ihme, että aikaisen lehtilaikkutautien torjuntakä-

sittelyn hyödyt jäivät tällä kertaa vaatimattomiksi. öljykasvien kasvustoja. Paikoin puolet versoista oli pahkahomeen saastuttamia ja ne pakkotuleentuivat pari viikkoa aikaisemmin terveisiin versoihin verrattuna. Rypsillä pahkahomeentorjuntakäsittelyt Juventuksella (1,0 l/ha) tai Sportakilla (1,5 l/ha) tehtiin täyden kukinnan aikaan.

Tautientorjunnalla saatiin koeruuduilta keskimäärin noin kymmenen prosenttia enemmän satoa käsittelemättömään kasvustoon verrattuna. Koeruuduilla pahkahome on harvoin yhtä mittava ongelma kuin laajmittaisemmassa peltoviljelyssä, koska ruudut tuulettuvat huomattavasti paremmin. e PAHKAHOME KURITTI

T e k s t i j a k u vat S i r i Ta a l a s , K - m a ata lo u d e n ko e t i l a

4/2011 • MAATILAN PIRKKA • 59

Oikean ruiskutusajankohdan valinta on muutakin kuin tuulettoman hetken odottelua. Sää ennen ja jälkeen vaikuttaa kasvinsuojeluaineen imeytymiseen rikkakasveissa.

RIKKAKASVIEN TORJUNTA HELTEELLÄ

Kilpailussa rikkakasveja vastaan vehnä pärjää viljoista heikoimmin.

herbisidikäsittelyt ovat jokavuotinen rutiinitoimenpide. Kevätkesän nopean kasvun aikaan on vaikeaa kehittää selviä torjuntakynnyksiä, saati toteuttaa niitä. Tietysti viljelijän on todettava ennen käsittelyä rikkakasvien taimettuminen ja jo isoiksi kasvaneiden rikkakasvien tai vaikeasti torjuttavien lajien määrät, jotta hän voi päättää käytettävän valmisteen ja käyttömäärän.

Viime kesä oli lämmin. Toukokuun alussa kylvettyjen viljakasvustojen rikkakasviruiskutusten aika oli kesäkuun toisella ja kolmannella viikolla. Rikkakasvit olivat tällöin hyvin taimella ja kasvoivat lämpimässä nopeasti. Myös vilja kehittyi nopeasti lämpimässä ja kuivassa säässä.

VILJAPELTOJEN

60 • MAATILAN PIRKKA • 4/2011

on muutakin kuin tuulettoman hetken odottamista. Sää ennen ja jälkeen ruiskutusta vaikuttaa kasvinsuojeluaineiden imeytymiseen ja kulkeutumiseen rikkakasvissa.

Halla, helle, kaste tai sade pian käsittelyn jälkeen haittaavat. Ruiskutushetken riittävä lämpötila (10 - 15 °C) sekä ilmankosteus (>60 %) antavat parhaan tuloksen. Viileällä ilmalla rikkakasvin elintoiminnot ovat hitaampia eikä herbisidi kulkeudu tehokkaasti kasvin sisälle.

Kostean sään vallitessa kasvin lehtien vahamainen pintakelmu jää ohueksi. Kun pintakelmu on lisäksi vettynyt, torjunta-aine imeytyy nopeasti ja tehokkaasti. Ruiskutepisarat eivät kostealla säällä myöskään haihdu niin nopeasti kuin kuivalla. Parhaat sääolot ruiskutukselle ovat yleenRUISKUTUHETKEN VALINTA

sä aamulla, kello neljän jälkeen.

Tällöin ilman kosteus on suuri ja lämpötila nousee päivän kuluessa. Myös kasvien nestejännitys on korkea ja ilmaraot ovat avoinna. tilallamme sijaitseva PesticideLife-lohko. Sillä on tavoitteena kasvinsuojelu-aineiden käyttöön liittyvien ympäristöriskien vähentäminen ja siirtyminen Integroitujen torjuntamenetelmien (IPM*) käyttöön. Pelolla tehtiin ennen käsittelyä tarkka rikkakasvilaskenta, samoin käsittelyn teho rikkakasveihin analysoitiin. Lohkon sääoloja mittasi A-Lab Oy:n säähavaintoasema.

Käsittelyä edelsi viisi helteistä päivää, jolloin iltapäivälämpötila pellolla oli 27,7 - 30,1 astetta, eli rikkakasvien lehtien pinta oli varmasti tiivis. Vehnäkasvuston keESIMERKKIPELTO ON

Herbisidin vaikutus eri rikkakasvien lukumäärään neliömetrillä

Muuli 1400SLM + Jaxal kuomu 100 cm Monipuolinen ja tilava kärry.

Odotettu Rikkakasvien lukumäärä/m² teho Ennen Elokuu käsittelyä

Teho %

Yli 90%

Jauhosavikka

359

5

99

Pelto-orvokki

35

1

97

Peltoemäkki

168

8

95

70–90 %

Pihatähtimö

2

2

0

Pillike

21

12

43

50–70 %

Kiertotatar

161

54

66

Yhteensä

759

94

88

• Kippi ja saranoitu etu- ja takalaita helpottavat kuormausta • Lavan sisämitat 324 x 140 x 39 cm cm, laitakorkeus 39 cm

Y ht e e

nsä!

,9 9 9 .

1 ) lv 23% (sis. a .kulut ja + Taosimennus

Lämpötila (sininen) ja suhteellinen kosteus

Muuli 1600L + Jaxal Maxi kuomu 125 cm

110

• Tilava 160 cm leveä kippivaunu 39 cm laidoilla. Sisämitat 350 x 160 cm • Vakiona nokkapyörä ja kipin kaasujouset

100 90

Y ht e e

nsä!

,0 4 2 .

2

80 70

) lv 23% (sis. a im.kulut

60 50

+ to nnu s ja ase

40 30 20 10 1.6.

12.6.

0

Pellolta mitatut lämpötila ja suhteellinen kosteus. Ennen 12.6.2011 tehtyä herbisidikäsittelyä oli viisi hellepäivää.

hitys oli hellesäässä nopeaa, mutta samalla kuivuus alkoi estää kasvua. Vilja oli jo 20 cm korkeaa, se alkoi peittää rikkakasveja, eikä helteen loppumisesta ollut tietoa.

Rikkakasvilaskennassa saatu tulos puolsi käsittelyä.

Rikkakasveja oli taimettunut 760 kappaletta neliömetrille, josta 47 % oli jauhosavikkaa. Peltolohkolla on käytetty edellisinä vuosina pienannosvalmisteita, joten tein käsittelyn tarkoitukseen varatulla Triolla (1,7 l/ha), 12.6. aamulla kello viidestä lähtien.

Lämpötila oli kymmenen asteen paikkeilla ja ilman suhteellinen kosteus oli koko käsittelyn ajan 98 %. Ilma lämpeni käsittelyn jälkeen nopeasti, jo kello kahdeksalta oli 20 astetta ja päivästä tuli helteinen. elokuussa teho rikkakasvien lukumäärän perusteella oli 88 %, eli melko hyvä. Trion MCPAmäärä ei riittänyt pillikkeelle, eikä 65 %:n teho kiertotattaENNEN PUINTIA,

reen ollut riittävä. Kasvukauden aikana pillike ja kiertotatar kasvoivat – jos ei suuresti viljan kasvua tai korjuuta – niin ainakin pellolla liikkumista haitaten.

Toisaalta aamukasteessa tehdyllä käsittelyllä sai hyvä tehon herkkiin rikkakasveihin. Tarkalla herbisidivalinnalla olisin saanut paremman tuloksen, mutta nyt halusin käyttää fenoksihappoja.

Tänä kesänä MTT:n tutkimuksissa, helteisissä oloissa tehdyssä herbisidikäsittelyissä ovat piennannosvalmisteet sekä fenoksihapot tehonneet pääosin hyvin. Ne eivät ole pienentäneet satoa tai vioittaneet viljoja, koska helteellä ei viljelykasvikaan ota torjunta-ainetta.

Tästä pellosta on puitu erikseen käsitellyt ja käsittelemättömät alueet, mutta satotulokset eivät vielä ole valmiina. e Teksti Heikki Jalli, M T T

Muuli Pro 940K + Jaxal kuomu 100 cm Jykevä ja tilava kippivaunu. Hitsattu rakenne.

• Vaneroitu takalaita toimii ajosiltana, kippi kahdella kaasujousella • Lavan sisämitat 323 x 140 x 39 cm • Lisävarusteena lavan pituutta lisäävä etukotelo

Y ht e e

nsä!

,2.200 ) lv 23% (sis. a .kulut ja im + Taosennus

Muuli Pro 970XL + Jaxal kuomu 100 cm

Tukeva rakenne, kippi sekä hyvät veto-ominaisuudet.

Hitsattu rakenne.

• Vaneroitu takalaita, kippi 2:lla kaasujousella ja nokkapyörä vakiona • Lavan sisämitat 350x150 cm • 34 cm laidat • Sisäkorkeus 134 cm

Y ht e e

nsä!

,5 4 3 .

2 ) lv 23% (sis. a .kulut ja + Taosimennus

Jaxal-kuomu on tukeva ja tilava. Se on valmistettu tyhjiömuovaamalla ja sen alareunaa jäykistää teräksinen kehikko tiivisteineen.

Hintoihin (sis. alv 23%) lisättävä asennus- ja toimituskulut. Hinnat voimassa 30.11.2011 saakka. Osa tuotteista mahd. toimitusmyyntinä.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Suomalainen maanviljelijä työskentelee maatalouskoneineen vaativissa ja kylmissä olosuhteissa. Koneilta vaaditaan hyvää suorituskykyä säässä kuin säässä. Talven lähestyessä kannattaa valita voiteluaineet huolella.

KONEET VOIDELLAAN TALVIKUNTOON on suunniteltu laadultaan ja kylmäominaisuuksiltaan juuri suomalaisiin olosuhteisiin. Koneen toiminnan kannalta voiteluaineen valinnalla on merkitystä, jotta voitelu käynnistyy heti koneen käynnistymisen jälkeen.

Neste Oil jalostaa polttonesteitä omilla jalostamoillaan ­­Naantalissa ja Porvoossa, mutta se on myös huomattava voiteluaineiden perusöljyjen valmistaja. Perusöljyjä jalostetaan Porvoon jalostamolla.

Tuotenimellä NExBASE 3000 – sarjan tuotteet, eli vetyisomeroidut perusöljyt, valmistetaan raakaöljystä monivaiheisella vetykäsittelyllä. Korkealaatuisia peKOTIMAISET VOITELUAINEET

62 • MAATILAN PIRKKA • 4/2011

rusöljyjä käytetään erilaisten kulkuneuvojen, maatalouskoneiden ja teollisuuden voiteluaineissa. Tuotteiden hapenkestävyys ja kylmäominaisuudet ovat erinomaiset ja haihtuvuus erittäin alhainen. Näin ne sopivat vaativiin käyttökohteisiin. voiteluaineen ominaisuuksia ja niitä tarvitaan tuotteisiin perusöljyjen lisäksi. Hapettumisenkestokykyä parannetaan seoksilla, joilla lisätään lopputuotteen käyttöikää ja estetään moottorimetallien syöpymistä. Kemiallisilla toimenpiteillä vaikutetaan kulumisenestokykyyn, viskositeetti-indeksin nosLISÄAINEET PARANTAVAT

tamiseen ja jähmepisteen alentamiseen.

Esimerkiksi maatalouden yleisöljyssä lisäaineilla tehostetaan vaihteiston ja märkäjarrujen toimivuutta sekä varmistetaan tuotteen soveltuvuus moottoreihin.

Nykyaikaisissa traktoreissa on lähes poikkeuksetta jarrut taka-akselin yhteydessä koteloinnin sisällä. Jarrut ovat rakenteeltaan levyjarrutyyppisiä, ja tasauspyörästön öljy voitelee ja jäähdyttää myös niitä. Tämän takia niitä usein kutsutaan ”märkäjarruiksi”.

Vaihteisto on usein samassa öljytilassa, joka toimii myös hydraulijärjestelmän öljysäiliönä. ­Yhdellä öljyllä on siis oltava oikeat

Öljy joka tarpeeseen

Valitse oikea voiteluaine Valitsemalla maatalouskoneillesi Neste Oil – voiteluaineen varmistat moottorin hyvän kylmäkäynnistyvyyden ja koneesi toiminnan kaikissa käyttöolosuhteissa. Tarkista traktoriisi tai maatalouskoneeseesi sopiva Neste Oil – voiteluaine: www.neste.fi/voiteluainesuositukset

kitkaominaisuudet jarruja varten, hyvä kulumisenestokyky tasauspyörästön ja vaihteiston voitelua varten sekä hydraulinesteeltä vaadittavat ominaisuudet. on lisääntynyt merkittävästi muun muassa Aasiassa, jopa yli 10 prosenttia vuodessa. Myös Neste Oil investoi tämän vuoksi Bahrainiin.

Huippulaatuisten perusöljyjen kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti, sillä päästöihin liittyvä lainsäädäntö ja uudet katalysaattoriteknologiat edellyttävät entistä suorituskykyisempiä perusöljyjä.

Neste Oil käynnisti lokakuun puolivälissä kaupallisen tuotannon PERUSÖLJYJEN KYSYNTÄ

Bahrainin uudella perusöljylaitoksella. Laitos on toteutettu yhteistyönä Neste Oilin, Bahrain Petroleum Co:n (Bapco) ja nogaholdindin kanssa. Laitos tuottaa huippulaatuisia VHVI (Very High Viscosity Index) Group III – luokan perusöljyjä, joita käytetään laadukkaiden voiteluaineiden valmistuksessa.

Uuden laitoksen myötä Neste Oilin perusöljytuotanto kasvaa nykyisestä 25 000 tonnista 650 000 tonniin vuodessa. e Silja Metsola , N e s te O i l

Öljyltä vaaditaan muun muassa oikeita kitkaominaisuuksia jarruja varten, hyvää kulumisenestokykyä tasauspyörästön ja vaihteiston voiteluun, sekä hydraulinesteen ominaisuuksia.

STOU on lyhenne sanoista Super Tractor Oil Universal. STOU-öljyt ovat todellisia monikäyttö-öljyjä, jotka sopivat jarrujen, taka-akselin ja hydrauliikan lisäksi myös diesel- ja bensiinimoottoreihin.

Ne eivät kuitenkaan täytä kaikkien traktorinvalmistajien jarruja vaihteistoöljyvaatimuksia.

Neste Farm Universal 10W-30 on traktoreihin ja maatalouskalustoon tarkoitettu moniasteinen, niin sanottu STOU-yleisöljy.

UTTO (Universal Tractor Transmission Oil) öljyt on tarkoitettu vaihteistoihin ja jarruihin, ne eivät sovi moottoreihin. Ne estävät STOU-öljyjä paremmin märkien jarrujen ääntelyn ja voitelevat tehokkaammin voimansiirron osat.

Neste Gear MJ – sarjan öljyt ovat yhdistettyjä traktoreiden vaihteisto- ja hydrauliikkaöljyjä, joilla on myös öljykylpyjarruihin vaaditut kitkaominaisuudet.

Neste Gear MJ SUPER on erittäin laajalla lämpötila-alueella toimiva synteettinen laatu, joka toimii yhtä hyvin sekä kuumassa kesäkäytössä että kovilla pakkasilla.

Neste Turbo LXE – sarja soveltuu traktoreiden ja työkoneiden dieselmoottoreihin, sekä henkilö- ja pakettiautojen bensiini- ja dieselmoottoreihin.

Neste Turbo LXE 10W-40 on synteettinen dieselmoottoriöljy.

Osasynteettistä Neste Turbo LXE 10W-30 – öljyä voidaan käyttää myös talviöljynä, jolloin kesäöljy on mineraaliöljypohjainen Neste Turbo LXE 15W-40.

Neste Hydrauli Super – sarjan öljyt sopivat kaikkeen hydrauliikkaan ja ympärivuotiseen käyttöön, kun hydraulijärjestelmän lämpötila käynnistettäessä on alhainen ja käytön aikana korkea. Neste Hydrauli 32 Super on ympärivuotinen yleishydrauliöljy. Laitevalmistajan vaatimusten mukaisesti valitse raskaaseen kesäkäyttöön Neste Hydrauli 46 Super.

VOITELUAINEIDEN TEKNINEN NEUVONTA Puh. 010 458 5410 (arkisin klo 8-16) Voiteluainesuositukset: www.neste.fi/voiteluainesuositukset 4/2011 • MAATILAN PIRKKA • 63

Suonentieto Oy esitteli Kone-Forumissa RuokintaNeuvos-ohjelmansa, jonka se on kehittänyt yhteistyössä K-maatalouden ja rehunvalmistajien kanssa.

Helppokäyttöinen ruokinnansuunnitteluohjelma on aluksi tehty lypsy- ja lihakarjatilojen käyttöön.

UUSI RUOKINTANEUVOS suunnitella lypsykarjan ruokintaa eri tuotantovaiheissa sekä kasvavien hiehojen ja lihasonnien rehustusta. Loppuvuodesta se monipuolistuu lammas-, vuohi- ja hevossovelluksilla.

Ohjelma pohjautuu MTT:n viime syksynä julkistamiin ruokintasuosituksiin sekä samassa yhteydessä päivitettyihin rehuarvotaulukoihin. Yksikkönä on nykyinen megajoule. Tarvenormeja on mietitty esimerkiksi eri navettatyyppien kannalta. Robottipihatolle on suunniteltu parsinavettaa tiukempi normitus tärkkelyksen suhteen, jotta kulku robotille sujuisi ketterin jaloin.

– Muitakin asiakaskohtaisia muutoksia normeihin voi ohjelmaan jatkossa lisätä, jos niihin on hyvät perusteet. Teimme KoneOHJELMALLA VOI

64 • MAATILAN PIRKKA • 4/2011

Forumissa markkinakyselyä aperuokinnasta ja vastaanotimme näkemyksiä sekä toiveita ohjelmalle, kertoo tuotekehitysjohtaja Mikko Laajalahti Suonentieto Oy:stä.

RuokintaNeuvoksesta eritasoisia yhteensopivia versioita käyttötarkoituksen mukaan. Yhden tilan käyttöön suunnatun ohjelman karjanomistaja voi ostaa suoraan Suonentiedolta. K-maatalous tarjoaa tiloille kevyempää rehusopimusversiota liikkeen tekemään ruokintasuunnitelmaan pohjautuvista rehuista. Maatalousmyyjien ja neuvonnan monitilaversiolla pystyy ylläpitämään asiakasrekisteriä ja päivittämään viljelijöiden ruokintasuunnitelmia.

RuokintaNeuvoksen koekäyttäjänä ja toimintojen ideoijana on SUONENTIETO RAKENTAA

sen reilun vuoden kehitystyön ajan toiminut maatalousmyyjä Risto Laajalahti Iisalmen K-maataloudesta. Hänen mukaansa ruokintasuunnitelman arvo maatalousmyyjän käytössä kasvaa vuosi vuodelta. Myyjä voi parhaimmillaan päivittää sen viidessä minuutissa tuoreimman rehuanalyysin arvoilla, jos ruokinnan peruskuvio on muuten pysynyt samana.

– RuokintaNeuvosta ei ole tarkoitettu neuvonnan kilpailijaksi.

Neuvontajärjestö tekee arvokasta työtä ja katsoo kokonaisuutta, painottaa Laajalahti.

Tila puolestaan voi tehdä ohjelmalla hienosäätöä ruokintaan ja käyttää sitä kättä pidempänä apuvälineenä ongelmien ratkaisuun.

Rehustuksen täydennystarve muuttuu esimerkiksi silloin, kun säilörehu- tai viljaerät vaihtuvat

rehuarvoiltaan erilaiseksi.

– Jos maitomäärä laskee, pitoisuudet huonontuvat, urea-arvot heittelevät, kiimakierrossa on ongelmia tai lehmät eivät tule kantaviksi, on RuokintaNeuvos hyvä apuväline selityksen etsimiseen ruokinnasta. Naputellaan rehut ohjelmaan ja katsotaan, mikä on muuttunut.

RuokintaNeuvoksen käyttöä aloittaessaan nimetä ruokintasuunnitelmansa vuositunnuksella ja ruokintataulut säilörehuerän mukaan. Lähtötiedoiksi syötetään karjan omat tiedot tuotoksesta, maidon pitoisuuksista ja eläinten elopainosta.

Tuotokselle ja pitoisuuksille voi asettaa myös tavoitetason. Jos karjassa on energiatasoltaan erilaisia lehmiä, kannattaa tehdä eri suunnitelmat korkeampia ja matalampia pitoisuuksia lypsäville lehmille.

Nurmisäilörehusta on ohjelmassa valmiita otsikoita kuten ”aikaisin korjattu ensimmäiKARJANOMISTAJA VOI

nen sato”. Niistä voi valita mahdollisimman hyvin omaa analyysia vastaavan rehun. Tarkimman tuloksen saa syöttämällä laskelmaan omat analyysilukemat. Ruokintataulu näyttää säilörehun määrän kuiva-ainekiloina tai kokonaispainona.

Myös viljasta on tarjolla valmiina eri hehtolitrapainoisia vaihtoehtoja. Ohjelmassa on nyt linkitys Viljavuuspalvelun analyyseihin ja tavoitteena on saada vastaava mahdollisuus myös Valion analyysipalveluun. Suonentieto on päivittänyt ohjelmaan lähes kaikkien suomalaisten rehutehtaiden tuotteet. Niistä voi eri rajauksin kätevästi poimia ruokintatauluun sopivimmat. ruokintataulun alaosassa kertoo nopealla silmäyksellä alustavan suunnitelman toimivuuden. Käyristä näkee helposti tuoreimman tutkimustiedon pohjalta optimoidut käyttöalueet muun muasHAVAINNOLLINEN GRAFIIKKA

sa karkearehun syöntikyvystä, energiansaannista, OIV-määrästä, tärkkelyksestä ja hivenaineista.

Jos tila haluaa vaikkapa käyttää tietyn määrän kuivaheinää, sen voi lukita suunnitelmaan ja optimoida laskelman sen mukaisesti.

Suositusalueelta poikkeavia lukemia voi ruokintataulussa säätää riveittäin tai yksittäisenä ruokintaluokkana. Jos rehuista on saatavilla hintatiedot, RuokintaNeuvoksella pystyy tarkastelemaan rehustusta myös kustannustehokkuuden kannalta.

– Lopullisesti ruokinta tasapainotetaan navetassa karjasilmällä. Syödäänkö rehu, miten maidon pitoisuudet reagoivat ruokintaan, millainen on lannan laatu? Hyvällä karjanhoitajalla hälytyskellot soivat nopeasti, sanoo Risto Laajalahti. e T e k s t i j a k u va L e e n a pa k a r i n e n

4/2011 • MAATILAN PIRKKA • 65

Vuosi sitten kesällä Marja ja Pekka Liimataisen tilalle nousi Pomo-elementtitalli, jonka perusmallista he suunnittelivat omiin tarpeisiinsa sopivan rakennuksen. Liimataiset panostavat erityisesti siitostammojen hyvään terveyteen.

TERVEELLINEN JA TOIMIVA TALLI Pomo-elementit lämminveri- ja suomenhevosravureita. Hevosia on 15, joista siitostammoja on seitsemän. Tallista haluttiin toimiva ja hyvä ympäristö niin hevosille kuin tallissa työskenteleville. Sen piti myös sopia vanhan talon pihapiiriin ja rantamaisemaan.

– Talli on nyt valoisa ja ilmava.

Myös työergonomia on parantunut, sanoo Marja Liimatainen, joka vastaa hevosten päivittäisestä hoidosta.

Uusi talli tarvittiin, koska vanha on tulevien säännösten mukaan LIIMATAISET KASVATTAVAT

66 • MAATILAN PIRKKA • 4/2011

liian matala täysikasvuisille hevosille. Vanha talli jäi vieroitettujen varsojen käyttöön. saavuttamista tukevat monet tarkkaan harkitut ratkaisut. ­Näitä ovat muun muassa lantalan sijoittaminen erilliseen rakennukseen, tuulikaapit tallin päädyissä, muovilankkukarsinat, Sue­vian uimurivesikupit ja alumiinipeltikatto.

– Lantala on 25 metrin päässä, katettu ja yläosastaan tuulettuva.

Ratkaisulla halusimme vähentää HYVÄN TALLIHYGIENIAN

kärpästen määrää, sanoo ­Pekka Liimatainen.

Tallin lantalan puoleisessa päässä on kuivikevarasto, joka on erotettu ovilla tallitilasta. Toisen päädyn rehuvarasto on toteutettu samalla tavalla. Varastot toimivat tuulikaappeina ja vähentävät vetoa kylmään aikaan. Ne vähentävät myös talli-ilman pölyn määrää.

Merivirran Muovix-uusio­muovilankuista tehdyt ­karsinat ovat helppoja pitää puhtaina.

Vuoden kokemuksen perusteella 32-millinen pontattu muovilankku kestää napakatkin potkut.

1

2

Järjestelmällisyys auttaa tukiasioissa

3

Alumiinipeltikattoon päädyttiin, koska se ei ole herkkä homehtumaan tai keräämään pintaansa haitallisia itiöitä. Tallin keskikäytävä on kovuudeltaan K40betonia, joka on hierretty karkeaksi. Kovuuden tavoitteena on minimoida betonista irtoava pöly.

– Karkeus taas vähentää varsojen liukastumisriskiä, toteaa Marja Liimatainen.

HorseCam-valvontakameran avulla voi talon puolelta ­seurata varsomisen sujumista. Jollei ongelmia ole, paikalle ei mennä häiritsemään.

KERRALLA VALMIIKSI , kun lähde-

tään rakentamaan, on Liimataisten periaate. Elementtirakentaminen sujui nopeasti ja luotettavasti. Pomo-hallit valmistavalla Vieskan elementillä piirrettiin Liimataisten luonnostelemat tallikuvat valmiiksi rakennuspiirustuksiksi. Näin ei tarvittu ulkopuolista ra-

kennussuunnittelijaa ja toimitetut rakenteet täsmäsivät kuviin, kun suunnittelu ja tuotanto olivat samassa talossa.

- Kaikki osat tulivat kerralla ja oikein, mikä ei ole lainkaan itsestään selvää, sanoo Pekka Liimatainen.

Ainoastaan pohjan valu ja päätyjen liukuovet tehtiin paikan päällä. Valmisanturat hankittiin Hokkasen betonilta.

- Rakentamisessa työ maksaa, joten anturahankintakin oli kustannuksiltaan kilpailukykyinen.

Tallirakennuksen seinät saatiin pystyyn päivässä ja kattotuolien asennukseen kului toinen päivä.

Kolmantena päivänä nosturiautolta meni vielä pari tuntia lantalan kattotuolielementtien nostossa. e Teksti ja kuvat I r m a P e lto l a

Katso lisää: www.liimataisentila.fi

Marja ja Pekka Liimataisen hevoskasvatus on osa maatilan toimintaa, joten he hakivat tallia ­varten maatalouden investointitukea Keski-Suomen ELY-keskuksesta. Tallin ja lantalan yhteinen alviton kustannusarvio oli hieman alle 90 000 euroa. C-tukialueella sijaitsevalle tilalle myönnettiin investointiavustusta 25:lle ja korkotukilainaa 75 prosentille hyväksyttävistä kustannuksista.

Investointituen ja maksatusten hakemisessa Liimataisille muodostui selkeä työnjako. Pekka vastasi numeroista ja Marja siitä, että kaikki paperit ja selvitykset olivat koossa ja järjestyksessä. Hakuvaiheessa vaaditun elinkeinosuunnitelman teki ProAgria ja vaadittava rakennushankkeen vastaava valvoja, rakennusinsinööri, löytyi naapuripitäjästä.

Pekka Liimatainen pitää nykyistä investointitukijärjestelmää hyvänä, mutta raha liikkuu turhan hitaasti ELY-keskuksesta tilalle. Lainaa voidaan nostaa ja avustuseriä hakea jälkikäteen rakennuksen valmiusasteen mukaisessa suhteessa. Paperityötä kertyy, välilainoitus aiheuttaa lisäkustannuksia ja taas lisää paperitöitä.

- Vaikka investointituki on myönnetty, viljelijä joutuu hakemaan pankilta erillisen lainan rakennusajan kustannuksille, jotta laskut pystytään maksamaan.

Todellisuudessa vaaditaan myös kahdet vakuudet.

Liimataiset nostivat investointitukensa kolmessa erässä.

Digikamera ja kopiokone olivat erinomaisena apuna rakentamisen todentamisessa. Marja Liimatainen kuvasi ahkerasti eri työvaiheita.

- Kuvien avulla voitiin osoittaa, että esimerkiksi imeytyskenttä oli tehty suunnitelmien mukaan. Päivämäärin varustetut valokuvat dokumentoivat myös Pekan itse tekemän konetyön määrää.

Kaikki rakentamiseen liittyvät tositteet kopioitiin erilliseen mappiin, koska alkuperäiset ovat osana maatalouden verokirjanpitoa. Tarkastusten yhteydessä kaikki tarvittava löytyi nopeasti.

Investointitukihakemus jätettiin kevään 2010 hakuun ja päätös saatiin 24.toukokuuta. Koska rakentamista ei saa aloittaa tai urakkasopimusta allekirjoittaa ennen päätöksen saapumista, rakentaminen pääsi alkuun heinäkuun puolivälissä. Vain kolme kuukautta myöhemmin hevoset saatiin uuteen talliin sisään. Tammikuun alkupuolella laitettiin loppumaksatuspaperit ELY-keskukseen. Viimeinen tarkistus oli 18.2 ja päätös loppumaksatuksesta tuli 23.2.2011.

Paperityön vähentämiseksi Pekka Liimatainen antaa vielä vinkin.

– Kannattaa pyrkiä mahdollisimman vähiin laskuihin. Se helpottaa maksatuksen hakemista ja tarkastuksia, hän sanoo.

1) Tallin päädyssä on kolme liukuovea, jolloin varaston saa joka kohdasta tehokäyttöön. Pekka Liimatainen ja Viva As sekä varsat Donja Madre ja Petrol Pee. 2) Marja Liimatainen ja tamma Ashley Way nauttivat uudesta tallista. Valoisuutta lisää sisäseinien vaalea filmivaneri.

3)Liimataiset tekivät lantalasta kauniin rakennuksen.

4/2011 • MAATILAN PIRKKA • 67

MARRASKUUN KÄRKITARJOUKSET

AJANKOHTAISTA HEVOSILLE

Penkkihiomakone Makita GB801

Mysli Röd 20 kg

• Tehokas ja hiljainen • Automaattisesti syttyvät työvalot tekevät työskentelystä turvallisempaa ja tarkempaa • Karkea- ja hienohiontalaikka • Ottoteho 550 W • Kierrosluku 2850 r/min • Kivi 205x19x15,88 mm • 19,8 kg

Kattaa kilpahevosen kokonaisravinnontarpeen yhdessä hyvälaatuisen karkearehun kanssa.

Mysli Blå 20 kg

Kauraton täysrehumysli normaalirasituksessa olevalle hevoselle.

19900

Mysli Grön 20 kg

Myslitäysrehu, joka on kehitetty erityisesti jalostusektorille.

/kpl

kat Talvisu A P KAU N !

PÄÄLLE

Talvimaihari Jalas Off Road 4078 • Vetoketjullinen alumiini-kärjellä ja teräsvälipohjalla.

• Fleece-vuori, irrotettava iskunvaimennuspohjallinen, pitävä kuumankestävä Promotion-kumipohja, kärkikuppi • Tilava lesti naulaanastumissuojalla • Useita kokoja / S3 HRO /pr

BH Basic 30 kg Edullinen täysrehu kaikille hevosille sekä poneille. Monipuolisen ja tasapainoisen koostumuksensa ansiosta se soveltuu hevosille yksinomaisena väkirehuna.

9900

TARJOUKSET Plussa-kortilla

Xenon H3 -valosarja

• Työvaloihin, joissa on lasinen heijastinpinta • Vähemmän arka tärinälle kuin halogeeni • Sis. 2 kpl H3 Xenon-polttimia ja muuntajayksiköitä, johdot ja liittimet, käyttö- ja asennusohjeet

Etu -25 %

Hinta ilman Plussa-korttia 79,-

5900 /srj

Verkkopaimen Olli 1800

Verkkopaimen Olli 1000

46900

41300

5 J:n iskuenergia iskuteho riittää pitkissäkin aidoissa, täydelliset testitoiminnot ja graafinen näyttö.

Automatiikka säätää iskun tehoa turvallisesti ja tehokkaasti. Suurin iskuenergia: 9,7 J.

/kpl

/kpl

Karvanleikkuri Cutli

Talvinauha Ladattava teleskooppinen led-käsivalaisin • 27 + 6 led -valoa

2200 /kpl

Etu -12 %

Hinta ilman Plussa-korttia 25,-

Fleece-pintelipaketti

Hinta ilman Plussa-korttia 10,-

Vihreä-valkoinen.

2 erillistä johdinnippua, 2x3x0,4 mm ruostumaton teräslanka.

Hiljainen, kevyt ja ergonomisesti muotoiltu. 90 W. Toimitetaan 102 -terillä.

5950

40200

/kpl

/kpl

Tilakärry Haemmerlin

• Neljä pinteliä • Värit: valkoinen, k.sininen, t.sininen, vihreä, ruskea, viininpunainen ja musta • Tarrakiinnitys, pituus 3 m

Etu -10 %

40 mm /200 m

900

Kovaan ammattikäyttöön!

• Sinkityn kuupan tilav. 230 l, paksuus 1,25 mm • Runko teräsputkea • Pyörän halk. 40 cm • Kantavuus 300 kg

/pkt

35000 /kpl

Tarjoukset (sis. alv) ovat voimassa marraskuun 2011 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittävät. Osa tuotteista toimitusmyyntinä.

K-MAATALOUS

KAUPPIAS

K-MAATALOUS-KAUPPIAAT ESITTÄYTYVÄT

Tomi Korpisaari on K-maatalous Korpisaari Oy:n toimitusjohtaja. Hän vastaa Riihimäen K-maatalouden sekä Nurmijärven, Mäntsälän ja Hämeenlinnan Rautia-K-maatalouksien maatalouskaupasta.

AITIOPAIKALLA Miten sinusta tuli kauppias?

Olen toisen polven kauppias. Valmistuttuani kauppatieteiden maisteriksi tulin mukaan isäni yrityksen, Maatalouskaupat Olavi Korpisaaren toimintaan. Yritys laajeni vuonna -95 Hämeenlinnaan ja minusta tuli sinne kauppias 26-vuotiaana. Koko yrityksen johdossa aloitin 2001. Veljeni Pasi vastaa rautakaupoista, joihin kuuluu myös Klaukkalan Rautia-kauppa. Yrittäjyys ja siihen liittyvä tietty vapaus kiinnosti. Tässä oli hyvä latu auki uralle ja isä oli tukena.

Tunsin K-ryhmän entuudestaan ja pidin jo silloin sitä hyvänä ryhmänä olla yrittäjänä.

jakin. Sokerijuurikkaan viljelyn tilalle on tullut viljaa, erikoiskasveja, perunan- ja kaalinviljelyä. Monella maatilalla on myös urakointitoimintaa merkittävässä mittakaavassa, erityisesti etelässä. Tällä alueella on saatu ihan kohtuullisia satoja ja viljan hintakin on suhteellisen hyvällä tasolla. Tilojen keskittyminen ja urakointipalveluiden osto on kasvattanut koneiden keskikokoa ja lisännyt konekauppaa.

Miten kehität toimintaa?

Panostan henkilöstön osaamiseen. Asiakkaiden vaatimustaso on

Keitä ovat asiakkaasi?

Lähialueiden maatalousyrittäjät.

Tällä alueella tilakoko on kasvanut paljon. Suurin osa tiloista on kasvinviljely- ja viljatiloja, mutta Hämeenlinnan seudulla on karjatilo-

noussut huimasti, ja meidän pitää olla samalla aaltopituudella. Kaupan suorite on sitä, että asiakas kokee saavansa hyötyä. Ammattitaitoinen henkilökunta on kaiken ydin.

Millaisena näet alan tulevaisuuden?

Uskon vahvasti maatalousalan tulevaisuuteen, lisääntyyhän maailman viljankulutus seitsemän kertaa Suomen vuosituotannon verran joka vuosi. Tuotannon tehostaminen ja ammattitaito tulevat korostumaan sekä maatiloilla että maatalouskaupassa. Uskon Suomen olevan tulevaisuudessakin omavarainen, ja kaura on hyvä esimerkki vientimahdollisuuksista.

Uhkana voi olla tukijärjestelmän tulevaisuus ja työnjako Euroopassa. Suomen on pidettävä puolensa, mikä koskee kaikkea tekemistä, mutta olosuhde-erojen takia erityisesti maataloutta.

Mistä olet ylpeä?

Henkilöstöstä ja siitä että meillä on tarjota hyviä ratkaisuja asiakkaille: Viljelyohjelmat, paremmat lajikkeet kuin koskaan, hyvä paletti kasvinsuojeluaineita ja hyvät kone-edustukset. e Teksti Anne Penttilä, k u va A n t t i V e t t e n r a n ta

uus, ”Luotettettav ja rehellisyys kaiken ys on pitkäjänteisysta.” peru AR TO MI KO RP ISA

EN MOTTO

Tomi Korpisaari on myös K-kauppiasliiton hallituksen varapuheenjohtaja.

Lisäksi hän on edelleen mukana K-maatalous-kauppiaiden johtokuntatyössä.

4/2011 • MAATILAN PIRKKA • 69

Claas Euroopan Ykkönen Markkinoiden nykyaikaisin puimurimallisto

Nyt myös Avero 160

AVERO 240APS

Ennakkokaupan kampanjat:

- UUTTA PUINTIMUKAVUUTTA JA 20 % LISÄÄ PUINTITEHOA

AVERO 240APS

TUCANO 430APS / 320

Taittuva leikkuupöytä 450 cm Ennakkohinta 9 900 eur, alv 0 % (normaalisti 14 200 eur)

Taittuva leikkuupöytä 540 cm Ennakkohinta 10 500 eur, alv 0 % (normaalisti 15 400 eur)

AVERO 240APS / 160 Premium Pack

TUCANO 430APS / 320 Premium Pack

Ennakkohinta 1 700 eur, alv 0 % (normaalisti 4 200 eur)

Ennakkohinta 3 700 eur, alv 0 % (normaalisti 6 500 eur)

Malli Työleveys, cm Teho, hv

Dominator

Avero

Tucano

Averon sydän on Claasin patentoitu APS-esipuintikela-järjestelmä, joka lisää puintikelan tehoa 20 %, nyt ensi kertaa tarjolla myös tässä kokoluokassa.

• Uudet Lexion sarjan pöydät, saatavana myös taittuvalla pöydällä • Vääntävä CAT 6.6 -moottori • Entistä mukavampi, tilavampi ja hiljaisempi VISTA 2-ohjaamo • Viljasäiliön tilavuus peräti 5600 litraa ja tyhjennys alle 2 minuuttia, tasapainoinen painonjakauma myös täydellä säiliöllä • Isot sivupaneelit, huoltoystävällinen rakenne

Tucano Hybrid

Lexion

130

140H

160

240APS

320

430APS

440APS

450APS

470APS

480APS

620APS

360 132

390 132

430 158

430 198

490 204

540 258

540 279

600 299

600 299

660 355

600 279

www.konekesko.fi

Claas Euroopan Ykkönen - uutta tekniikkaa eri teholuokissa.

670APS 750Hybr

750 431

750 466

Täytä - leikkaa - vie postiin!

TILAAJATIETOJEN PÄIVITYS

Olemme maksaneet postimaksun puolestasi!

@

Sähköposti:

❒ Tilaan Maatilan Pirkka uutiskirjeen (Anna sähköpostiosoite yllä!)

Uusi tilaus: ❒ Maatilan Pirkka ❒ Åker Birka (ruotsinkielinen) ❒ Tilausosoitteen muutos ❒ Tilauksen peruutus VANHA TIETO

UUSI TIETO

K-MAATALOUS

Etunimi:

RAUTAKESKO OY

Sukunimi:

VASTAUSLÄHETYS Kmaat Tunnus 5013119

Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka:

Tunnus 5013119 01003 VASTAUSLÄHETYS 01003

Puhelin:

VASTAUSLÄHETYS

Matkapuhelin:

Tilatietoja: ❒ Viljelijä ❒ Koneyrittäjä ❒ Muu maataloudesta kiinnostunut

❒ Peltoa viljelyssä: ________ ha ❒ Siipikarjaa ❒ Metsää: _______________ ha ❒ Hevosia !

Uutuuastilan ❒ Lypsylehmiä: __________ kpl ❒ Perunan viljelyä a M Tilaa hköinen ❒ Lihanautoja ____________ kpl ❒ Marjanviljelyä sä Pirkan ❒ Lihasikoja _____________ kpl ❒ Muu: ______________________ IRJE! I T UU SK ❒ Emakoita _____________ kpl ___________________________ Voit päivittää tietojasi myös: netissä: www.k-maatalous.fi ”Asiakastiedot” tai sähköpostitse: markkinointi@k-maatalous.fi

❒ Tietojani saa käyttää K-maatalousketjun markkinointiin. Allekirjoitus:

K-MAATALOUS

www.k-maatalous.fi Täytä - leikkaa - vie postiin!

SEURAAVA MAATILAN PIRKKA ILMESTYY XX.XX

Vääntävä ja kierrosherkkä ammattisaha

Kompakti ja helppokäyttöinen moottorisaha

• Kevyt ja kestävä magnesiumvalurunko, tehokas tärinänvaimennus • Vakiona mm. kevytkäynnistysmekanismi Easy Start • Tehokas jäähdytys ja Touch & Stop -yhdistelmäkatkaisin • MPI - kondensaattori helpottaa uudelleenkäynnitystä • Saatavana myös lämpökahvoilla (PS-4605H) • 13”, 45,6 cm³, 2,6 kW, paino 5,1 kg

• Vakiona mm. kevytkäynnistysmekanismi Easy Start • Touch & Stop -yhdistelmäkatkaisin ja säädettävä ekopumppu teräöljylle • Helppo ketjun ja laipan asennus.

• Kestävä magnesiumvalurunko, paino 4,9 kg • 13”, 42 cm3, 2,2 kW

Dolmar PS-4605

Dolmar PS-420SC

59500

39500

/kpl

/kpl

Hinnat voimassa marraskuun 2011 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittää. Osa tuotteista mahd. toimitusmyyntinä.

K-MAATALOUS

SUUNNANNÄYTTÄJÄN ETUMATKA KASVAA! TUME NoVA CoMbi • Työsyyvyyden säätö on suunniteltu oikein. Kylvöyksikön etupyörät mukautuvat maanpinnan epätasaisuuksiin, jolloin vantaan tekemä ura eikä kylvönopeus vaikuta säädettyyn työsyvyyteen • Siemen ja lannoite ohjataan erilleen toisistaan - vähentää polttovioituksen riskiä. Joka siemenelle oma lannoite-annos - itää aikaisemmin ja tasaisemmin • Suorakylvökoneiden moninkertainen testivoittaja Suomessa ja Ruotsissa • Agrocont ajotietokone vakiona

TUME JYrÄKoMbi STAr XL Tume JC Starin ominaisuudet nyt entistäkin paremmat.

• HKL 3000 JC star XL:n säiliötilavuus on kasvanut peräti 3750 litraan.

Lannoitetta mahtuu nyt kertatäytöllä reilusti 3 suursäkkiä.

• Maapyöräkäyttö, ei sakara- tai hammaskytkimiä / siirtoajossa pyöriviä ketjuja • Huipputarkka Tumen kierteistelasyöttö • Maalajivaihtelut tai säiliöiden täyttöaste eivät vaikuta kylvettäviin syöttömääriin • Suuremmat pyörät ja uudistettu pyörästötekniikka • Vannaspainotuksen säätö veivillä koneen takaa

Siemen- lautanen

Lannoite- lautanen

Siemen

Lannoite

TUME Gemini 6000 Yksinkertaisin kylvötapa - pellon rakennetta säästävä taloudellisin lopputulos. Tekniikka perustuu testivoittajaan Tume Nova Combiin.

• Työleveys 6 m ja kuljetusleveys 3 m • Kokonaistilavuus 6500 litraa • Pieni vetotehontarve (200 hp)

K-MAATALOUS