Maatilan pirkka | 1 2017 | k

VAHVIN HAPPO

LISÄÄ TYÖTEHOA

KUNNON KAMPPEET

Varmistaa rehun säilöntälaadun

Koneiden etäseuranta ja automaattiohjaus tulevat

Työvaatteet ja suojaimet työn mukaan

nro 1 • tammikuu 2017 • www.k-maatalous.fi

3

lavaa ja yksi vaunu

Nurmea kaatuu!

+ Tutkimustietoa karjatilan viljanviljelyyn

Viljelyop

Puma Extra

Comet® Pro

Pitkäkestoista tehoa tauteihin

• Luotettava hukkakauran kukistaja • Sopii esim. Toolerin kanssa tankkiseokseen

Broadway®

• Kasvin kasvua edistäviä vaikutuksia • Yksi maailman tehokkaimmista tautiaineista

• Vehnän ja rukiin uniikki ratkaisu - hyvä teho mataraan, saunakukkaan sekä hukkakauraan

Prosaro® EC 250

Mustang Forte

Huipputuote tautien torjuntaan • Sopii myös öljykasveille

• Markkinoiden laajatehoisin rikkojen torjunta-aine • Ohdakkeen ja valvatin kukistaja, käyttö jo +5 ºC

• Sisältää laajatehoista SDHI –tehoainetta • Parantaa kuivuudenkestoa, vähentää varisemisriskiä

lmalla Nurmen viljelyohje i sato! puhdas ja paremp

KORRENSÄÄDE! Medax Max® UUTUUS!

Nurmien ja viljojen rikkakasvien torjuntaan

Viljojen korrensäätöön, myös elintarvikekauralle

Mancozin Hivenlehtilannoite

• Viljoille ja nurmelle • Mangaani, kupari- ja sinkki (330, 110, 84 g/l) • Sopii tankkiseokseen lähes kaikkien rikka-aineiden kanssa • Kaikki YaraVita™ hivenlehtilannoitteet meiltä!

www.k-maatalous.fi

• Uusi tehoaine toimii myös viileässä • Aikaisiin ja myöhäisiin käsittelyihin • Parantaa juuriston kasvua

7400

7200

7000

®

• rikkakasvien torjuntaan viljoille sekä apilattomien nurmien suojaviljoille • Hyvä teho saunakukkaan ja mataraan • Joustava käyttää 3-lehtiasteelta lippulehtiasteelle saakka Hyvät tankkiseosmahdollisuudet, myös hukkakaura-aineiden kanssa

• Teho näkyy jopa 1 vrk kuluttua • Uusi tehoaine ehkäisee resistenssin muodostumista • Myös pohjavesialueille

• Syys- ja kevätviljojen sekä nurmien suojaviljojen rikkakasvitorjuntaan, myös pohjavesialueille • Täydellinen liukenevuus

Rypsin ja rapsin kasvitautien torjuntaan

Laajatehoinen pienannosaine

Rikkakasvien torjuntaan ohralla, vehnällä ja rukiilla

Express® SX 50

Efilor® UUTUUS!

Tooler

Zypar® UUTUUS!

• Vehnälle, rukiille ja myös ohralle • Tehoaa kylänurmikkaan

• Öljykasveilla kasvunsäädeominaisuus

• Hyvä teho nurmien pahoihin rikkakasveihin mm. hierakoihin, einikkeihin, lutukkaan, suolaheinään ja voikukkaan • Säästää apilaa 20g/ha annoksella

☛ s.54☛ s.96☛ s.113

ntoeld-tuota • Clearfi lmä te e me n htilannoi• Hivenle lisää satoa! a ll e tuks k aäisten rik • Heinäm torjunta n ie k a sv ohralla

Laajatehoiseen rikkakasvien torjuntaan

Viljoilla ja öljykasveilla varma tautien torjuja

Hyvä teho yleisimpiin nurmen rikkakasveihin säästää apilaa

yksi!

Hussar Plus OD® UUTUUS!

Juventus® 90

• Leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan laidun- ja säilörehunurmille • Soveltuu käytettäväksi jo +5 °C lämpötiloissa • Nyt myös 20 l pakkauskoko!

as hyöd

+ 10 %

pa Lisätuottoa jo a 100€/h

6800

6600

6400

Käsittelemätön YaraVita Thiotrac 300, 5 l/ha + YaraVita Mancozin, 1 l/ha

Ainutlaatuista kiinniteteknologiaa!

Väkevin glyfosaatti 720 g/kg

• Peräti 100 % väkevämpää kuin perinteiset nestemäiset - Erittäin tehokas imeytyminen ja nopea sateenkesto - Erillistä kiinnitettä ei tarvita • Tehoaa myös viileissä ja kuivissa oloissa • Pitkäkestoinen teho kestorikkoihin • Raevalmiste kestää varastointia pakkasessa

K-MAATALOUS

MAATILAN

PIRKKA 04 Tutkimusyhteistyöllä uutta tietoa 14 16 18 26 30 34 36 39 40 44 46 50

karjatilan viljanviljelyyn Vaivatonta niittoa Claas Discolla Easymill-juomarehu maittaa vasikoille Hyvät lääkkeet perunaruton torjuntaan kosteana kesänä Multiva HookSystem: yksi lava ja monta vaunua Viljanäytteitä saa toimittaa koetilan viljalaboratorioon!

Vahvin happo rehunsäilöntään on kotimainen Mestarin Vahva Lisää leipää Licamerokevätvehnällä Lämpöä ja valoa talven töihin Mökki myös vuokrakäyttöön Työ sujuu kunnon kamppeilla Työtehoa traktorin automaattiohjauksella ja etäseurannalla M&T Farms -pressuhallista pihatto Pudasjärvellä

VAKIOT 3

Pääkirjoitus

9

Palveluksessa

10 Jyväset 22 Viljamarkkinat

nro 1 • Tammikuu 2017 Riskinä viljojen hometoksiinit

S

atokauden 2016 runsaat sateet ja kostea sää olivat otollisia Fusarium-sienten eli puna­homeiden leviämiselle viljoissa. Viime ­kesän kostea ja paikoin hautovakin sää suosi erityisesti DON-toksiinin muodostumista. Puinteja edeltävät sateet lisäsivät toksiiniriskiä edelleen.

Ei ihme, että tänä syksynä hometoksiinien runsas esiintyminen kaura- ja kevätvehnänäytteissä on usein noussut pöytäkeskustelujen tärkeimmäksi puheen­aiheeksi. Miten näitä viljoihin iskeviä luontaisia myrkkyjä voidaan hallita ja niiden määriä alentaa?

Tärkeimmät riskinhallinnan keinot ovat: siemenen kunnostus ja peittaus, viljelykierto, panostaminen elinvoimaisen ja satoisan kasvuston aikaansaamiseksi sekä puidun sadon nopea ja huolellinen kuivaus alle 14 prosenttiin. L ­ isäksi riskin hallintaa voidaan parantaa tiloilla tai viljelijärenkaissa viljaerien lajittelulla ja toksiinien pikamittauksella. Korkean riskin vuosina tiedon tarve hometoksiineista korostuu tilojen välisessä kaupassa ja kotieläintiloilla, jotka käyttävät oman ja/tai naapuritilan viljaa ruokinnassa.

Erityistä huolenpitoa tarvitsee kaura, joka on viljoista herkin ­Fusarium-tartunnalle ja toksiinien muodostumiselle. Riskistä huolimatta kuluttajat voivat olla turvallisin mielin – kaikki kauraerät tutkitaan viljan vastaanoton yhteydessä. Kaura on suurinta hittiä ja sillä on yhä kasvava kysyntä sekä kotimaassa että viennissä. Ilahduttavaa on, että Suomen kaurayhdistyksen teettämän kyselytutkimuksen mukaan jopa 21 prosenttia 13–16-vuotiaista nuorista on käyttänyt tänä vuonna enemmän kauraa ja marjoja välipaloissaan edellisvuoteen verrattuna.

Otetaan kaikki lisäoppi irti tästä vuodesta. Tämä vuosi antaa esimerkiksi jalostustutkimukselle oivan mahdollisuuden analysoida eri kauralajikkeiden välisiä eroja ja syitä niille. Hyvänä vuonna eroja ei saada näkyviin. Isona tulevaisuuden toiveena ovat viljelyvarmat, ­satoisat ja Fusarium-kestävät lajikkeet.

Veli Hietaniemi Tutkija, Luonnonvarakeskus LUKE

Pääkirjoituksen kirjoittaja, tutkija Veli Hietaniemi väitteli Turun Yliopistossa joulukuun alussa hyvin ajankohtaisesta aiheesta, viljojen hometoksiineista.

Väitöstutkimus keskittyi erityisesti toksiiniriskin hallintaan. Hän puhuu myös suomalaisen kaura-brändin puolesta: ”Kauramme laatu ja vaalea väri ovat tunnettuja maailmalla eikä tätä brändiä saa vaarantaa”, hän toteaa.

Tämän lehden artikkeli ”Näytteitä saa toimittaa” sivuaa ­aihetta koetilan viljalaboratorion näkökulmasta, ja viljakasvuston laatua käsittelevä artikkeli ”Korrensäätö edullinen satovakuutus” esittelee varautumista sää- ja kasvuolosuhteiden riskeihin.

Maatilan Pirkka on K-maatalouden neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti • Julkaisija K-maatalous, puhelin 010 53032 • Vastaava päätoimittaja Katriina Kaarre • Päätoimittaja Antti Meriläinen • Toimitusneuvosto Mikko Marttila, Anssi Peltola, Antti Meriläinen, Antti Korpinen, Matti Karlsson, Olli-Pekka Sipilä, Jukka Lehtinen sekä Otavamediasta Anne Penttilä ja Merja Mäkelä • Toimitus ja ulkoasu Otavamedia OMA, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, oma.otavamedia.fi • Kannen kuva Mikko Käkelä • Painatus UPC Print • ISSN 2242-3745 • Copyright lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta jätetyistä materiaaleista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa. • Osoitteenmuutokset www.k-maatalous.fi “asiakastiedot” tai sähköpostitse: markkinointi@k-maatalous.fi

MAATILAN PIRKKA 1/2017

3

VILJELY

TEKSTI ja KUVAT Marjo Serenius

Uutta tietoa karjatilan viljanviljelyyn A-Rehu Oy ja K-maatalous sopivat yhteistyön aloittamisesta viljakaupassa ja kasvinviljelyn koetoiminnassa alkuvuodesta 2016. Viime kesänä kokeiltiin uusia lajikkeita käytännön viljelyssä pilottitiloilla. Ensimmäinen vuosi poiki uusia ideoita ja tutkimustarpeita, joten jatkoa on luvassa.

A

-Rehun ja K-maatalouden yhteistyön tavoitteena on tuoda kotimaisen kasvinviljelyn osaamista kotieläintiloille ja varmistaa näin lihantuotannon jatkuvuutta ja kehittymistä. Yhteistyöllä varmistetaan, että viljaa tarvitseva ­rehuteollisuus ja kotieläintilat löytävät viljan myyjät tehokkaasti.

K-maatalous testaa uutuuslajikkeita ja Viljelyohjel­ mia koetilallaan Hauholla ja muilla koeasemilla, mutta harvemmin käyttäen karjanlantaa. Uutuus­ lajikkeita valittaessa pyritään löytämään aina satoi­ sam­pia ja laadultaan käyttötarpeita vastaavia lajikkeita. U ­ utuuden tulee olla parannus jo olemassa olevaan lajikevalikoimaan.

Koetulokset kertovat hyvin, miten lajikkeet menestyvät koepaikoilla. Käytännön viljely vasta osoittaa mistä lajikkeesta tulee todellinen menestyjä.

Karjanlannan käyttö tuo omia haasteitaan viljanviljelyyn. Lujakortiseksi kokeissa osoittautunut ­lajike ei pärjääkään ilman korrensäädettä ja tautipainekin voi olla yllättävän kova. Kotieläintiloilla täytyy siis p ­ anostaa yhtälailla viljanviljelyyn kuin kasvinviljelytiloillakin. Panostus kannattaa, koska kotoisen rehun käytössä nimenomaan sadon laadulla on merkitystä kotieläintilan talouteen. Hyvistä rehukomponenteista saa koostettua hyvän rehun.

Uusia lajikkeita testissä maatiloilla Yhteistyön tuloksena pilottitiloilla oli viljelyssä uutuuslajikkeita kesän 2016 aikana. Kaksitahoisen SW Mitja -ohran soveltuvuutta testattiin sikatilalla 4

Tälle lohkolle tehtiin samat käsittelyt kuin tautiselle lohkolle, mutta tautipaine oli huomattavasti pienempi, joten Krabat-kasvusto näyttää hyvältä.

sekä Krabat-kevätvehnän viljelyä broileritilalla.

Molemmilla tiloilla lannoitus perustui luonnollisesti lantaan.

SW Mitja on Lantmännenin Pohjois-Ruotsin Lännäsin koeasemalla jalostettu aikainen kaksitahoinen ohra. Se on siis luonnostaan sopeutunut pohjoisiin oloihin ja siten hyvin sopiva myös A-rehun tuotantoalueelle.

MAATILAN PIRKKA 1/2017

Krabat-kevätvehnän viljelyä kokeiltiin broileritilalla, kasvusto on kuvattu 27.7.2016.

Lehtilaikkutaudit pääsivät yllättämään tällä Krabat-kevätvehnälohkolla.

MAATILAN PIRKKA 1/2017

5

Peltolohkoilla on syytä kiertää ennen juhannusta ja viimeistään lippulehden aikoihin jolloin tautitorjunta on vielä mahdollista tehdä.

Krabat on puolestaan norjalaisen Graminorin j­aloste. Se on päätyypin kevätvehnä ja omaa luonnostaan korkean valkuaispitoisuuden.

Viljelyarvokokeissa se on osoittautunut terveeksi lajikkeeksi.

Kokemuksia käytännön tiloilta Tilavierailujen yhteydessä heinäkuun lopussa todettiin kasvuston kunto ja sato-odotukset. Krabatkevät­vehnä oli pystyssä. Pellolla huomattiin, että lajike olisi tarvin­nut tautitorjunnan, koska toisella lohkolla rusko­laikku oli kiivennyt jo tähkään asti.

Krabatia kasvoi kahdella lohkolla, joista toinen oli silminnähden parempi.

Lohkon tautisuus oli pettymys isännälle. Kokeilu osoitti, että peltolohkoilla on syytä kiertää ennen juhannusta ja viimeistään lippulehden aikoihin, jolloin tautitorjunta on vielä mahdollista tehdä.

Heinäkuun lopussa tilanne voidaan todeta ja päivittää sato-odotuksia, mutta kasvinsuojelutoimia ei voi enää tehdä.

SW Mitja oli myös pystyssä heinäkuun lopun tarkastuskierroksella. Sitäkin kasvoi useammalla lohkolla ja lohkojen tautitilanne näytti vaihtelevan.

SW Mitjalle oli tehty kasvinsuojelutoimenpiteet ­tilan normaalin käytännön mukaisesti. Heinäkuun ­lopussa sato-odotus oli hyvä. Kasvustossa oli jonkin verran verkkolaikkua ja pihatähtimöä, joka oli kasvanut pitkäksi lyhyen ohran seassa. Tässä vaiheessa ohra oli alkanut jo vaalentua, mikä lupasi aikaista sadonkorjuuta.

Yara mukaan tutkimustoimintaan Tilavierailut olivat opettavaisia ja käydyt keskustelut antoivat hyviä ideoita toiminnan parantamiseen.

Kasvu­kaudelle 2017 yhteistyö laajeneekin käsittämään Yaran kolmantena tutkimuskumppanina.

Karjanlannan täydennyslannoitukseen t­ arvitaan suosituksia ja yhteistyöhön haetaan kotieläintiloja, jotka ovat halukkaita kehittämään omaa toimintaansa.

Avoin yhteistyö eri tahojen välillä mahdollistaa ­uuden tiedon syntymisen, mitä voidaan käyttää jatkossa suositusten tarkentamiseen. Yhteistyön toivotaan tuovan – ei vain tietoa uusien lajikkeiden viljelystä tai karjanlannan täydennyslannoituksesta – vaan lisäksi uusia ideoita kotieläintilan tuotannon tehostamiseen yhteistyössä A-Rehu Oy:n, K-maatalouden ja Yaran kanssa.

SW Mitja -ohran kasvustoa pilottitilan pellolla 27.7.2016.

Kaksitahoinen SW Mitja -ohra on jalostettu Pohjois-Ruotsissa.

Laatutiedot kesän 2016 pilottikokeista Lajike

Valk %

Tärkkelys %

Hlp kg

Seulonta < 2 mm

DON ppm

SW Mitja -ohra

13,7

59,9

66,5

5,6

< 0,5

Krabat-vehnä

15,2

-

70,1

-

-

6

MAATILAN PIRKKA 1/2017

Tehokeinot maittavan rehun ja murskeviljan säilöntään!

Varma happo myös vaikeisiin olosuhteisiin! L

• Ei pH:n alennustehoa vähentäviä aineita.

• Muurahaishappoa 77,4 %, propionihappoa 3 % • Soveltuu erinomaisesti tuoreen ja esikuivatun nurmirehun säilöntään sekä murskeviljan säilöntään, vasikoiden hapanjuottoon ja sikojen liemirehun pH:n säätelyyn.

• Varmistaa rehumassan riittävän happamuuden ja estää rehua pilaavien mikrobien toiminnan.

• Tutkimusten mukaan orgaaniset hapot parantavat porsaiden ja lihasikojen kasvua ja rehuhyötysuhdetta.

Erinomaiset riippumattomat tulokset!

Josilac® classic

L

NY T!

vään Kysy ke ntio my y ennakk ta! tarjous

(Huom. Ilman väriainepussia.)

Paras pH:n alentaja!

Sisältää entsyymejä.

• Soveltuu tuoreen ja esikuivatun säilörehun tekoon.

Sisältää korkean pitoisuuden eri maitohappobakteereita sekä tehokkaita entsyymejä. 501069065

Josilac® combi

Tehokas pH:n alennus ja jälkilämpenemisen ehkäisy.

Josilac® grass

• Sisältää tehokkaita maitohappobakteereita.

501490568

Josilac® ferm

Puskuroidun muurahais- ja propionihapon seos.

• Muurahaishappoa 39 %, natriumformiaattia 23 % ja propionihappoa 18 % – Propionihappo ehkäisee jälkilämpenemistä ja hiivojen ja homeiden kasvua. Säilöttävän rehun kuiva-ainesuositus on 30 – 45 %.

501441921

• Esikuivatun nurmirehun säilöntään. Varmistaa nopean käymisen. Edistää hyödyllisiä käymisreaktioita säilörehussa. Parantaa säilötyn rehun aerobista stabiiliutta, estää rehun lämpenemistä. Soveltuu monentyyppisille rehuraaka-aineille. 500971460

Taloudellinen vaihtoehto. Yksi pussi riittää 50 tonnille rehua.

Lupro-Cid® NA

Natriumin edut eläintuotannossa: • Parempi maidontuotanto ja kasvu. Lihasten ja hermoston toiminnan edellytys.

• Edistää magnesiumin imeytymistä. Saanti tärkeää etenkin kaliumpitoisella nurmella.

t r an 1000 li äil ö n t ä r e huns is s a. nt aine ko

Jälkilämpenemisen ehkäisyyn. Estää hiivojen ja homeiden kasvua.

Vaihtoehdot kaikille nurmikasveille ja korjuumenetelmille, olosuhteista riippumatta.

L

• Auman pintakäsittelyyn, murskeviljalle, maissisäilörehulle, säilöheinälle ja säilörehunraaka-aineille, joiden kuiva-ainepitoisuus 30 - 60 %. Sopii myös säilöheinälle ja murskeviljan säilöntään. 501490569

= Voidaan käyttää luonnonmukaisessa tuotannossa asetusten (EY) N:o 834/2007 ja (EY) N:o 889/2008 mukaisesti.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Nuolukivet, 10 kg Eivät sisällä keinotekoisia väri-, aromitai makeutusaineita.

®

KNZ Standard

L

• Sis. tärkeitä hivenaineita mm. sinkkiä parantamaan ruokahalua ja karvankiiltoa, jodia kasvuun ja kehitykseen sekä seleeniä parantamaan lisääntymiskykyä. Erittäin hyvänmakuinen. Edesauttaa maidontuotantoa.

Hinta alk.

500815253

KNZ® Basic 100

5,95

L

• 100-% puhdasta vakuumisuolaa. Maittavaa, kosteudenkestävää ja tiiviinä säilyvää. Soveltuu kaikille eläimille. 500727401 Hinta alk. 4,95 • Saatavana myös 25 kg:n kivenä. 501469304

Ajankohtaista!

KNZ® Wild • Täydentämään riistaeläimien ravintoaineiden saantia. Runsaasti sinkkiä, rautaa sekä kobolttia ja seleeniä; ovat tärkeitä luiden ja rustojen kehitykselle.

500813685 L

• DairyPilot sisältää elävää hiivaa ja kasveissa esiintyviä polyfenoleita.

• DairyPilotin hiivapitoisuus on markkinoiden korkeimpia, jopa 4,0 x 108 PMY /g.

• Päiväannos on noin 100 – 150 g päivässä maidontuotantokauden aikana ja 60 g päivässä ummessaolokaudella.

DairyPilotin vaikutus metabolisiin oireisiin* Lehmät, joilla ketoosia (rasva/ valkuaissuhde yli 1,5) Lehmiä yhteensä *tulokset 07/2015 **p<0,05

= Voidaan käyttää luonnonmukaisessa tuotannossa asetusten (EY) N:o 834/2007 ja (EY) N:o 889/2008 mukaisesti.

Asiakkaiden kommentteja:

Elävää hiivaa ja polyfenoleja eläinten hyvään tuotantoon, terveyteen ja hyvinvointiin.

(lavalla 40 säkkiä)

7,95

K YSY JUOMAREHUJA LAVOIT TAIN TI R AHTIVAPA AS E TILALL !

IM TO ITET TUNA

DairyPilot

20 kg:n säkissä

Hinta alk.

3850 /sk

Kontrolli 548

3,968

Dairy Pilot 447* 4,068

”Easymil -juomarehulla saatiin ennätyskasvu”, asiakas, 60 lehmän tila. ”Easymil on ollut parasta tähän asti”, vasikanhoitaja, 150 lehmän tila.

Easymil Calfcare, 25 kg Ensimmäiseksi juomarehuksi vasikoille ternimaitokauden jälkeen.

• Herapohjainen juomarehu joka käy juoma-automaatteihin ja hapanjuottoon. Esihapatettu, jolloin valmiin juoman pH 5,4. Easymil liukenee hyvin ja kestää säilytystä valmiina juomana, ei sakkaudu.

• GMO vapaa.

501203163

Supramil Calfcare, 25 kg

Nuolukivivati Universal, 15 kg

• Umpikauden alussa, maidontuotannossa, nuoret eläimet. Sopii myös hevosille, lampaille ja vuohille.

501101874, (Lavalla 42 kpl)

24,00

Nuolukivisanko Plus, 25 kg • Sisältää runsaasti A- ja D-vitamiinia sekä hivenaineita. Nuorille, herumiskaudella, vasikoille, hevosille.

Ei sovellu lampaille.

501101869, (Lavalla 30 kpl)

34,50

Herapohjainen vasikan juottorehu.

Nuolukivisanko Mg Plus, 25 kg

• Monipuolinen vitamiini- ja hivenainekoostumus, sisältää mm. biotiiniä. Sopii automaatti -ja hapanjuottoon, pH 5,9.

501118603, (Lavalla 30 kpl)

501101863

L

• Sis. reilusti magnesiumia ja vitamiineja, seleeniä 30 mg/kg. Hyvin säänkestävä.

32,50

Hinnat (sis. alv 14 %) ovat voimassa 28.2.2017 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää, ellei toisin mainita. Mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS KARJATILAOHJELMA

PALVELUKSESSA

TEKSTI Anne Penttilä KUVA Tuukka Kiviranta

KYLLÄ VESKU HOITAA

Työkoneiden erikoismyyjä Vesa Lehtolan mielestä asiakkaat ovat työn suola.

Vesa Lehtola on työskennellyt 40 vuotta Jalasjärven K-maataloudessa. Oli varttitunnista kiinni, ettei nuoren konemyyjän ura tyssännyt heti alkumetreille.

T

yönantajan kanssa oli mennä sukset ristiin väärinkäsityksestä heti ensimmäisenä työpäivänä.

VESA LEHTOLA oli katsonut aukioloajan kaupan ovesta: klo 8.30, ja oli paikalla varttia yli kahdeksan.

– Olisi pitänytkin olla kahdeksalta, ja kauppias epäili minun nukkuneen pommiin. Sain moitteet ja kehotuksen tulla tästä lähtien ajoissa töihin. Sen jälkeen olen kyllä muistanut, että täsmällisyys on tärkeää, naurahtaa Lehtola.

Työkonemyynnistä tuli Lehtolalle pian oma erikoistumisalue. 40 vuodessa maailma on muuttunut paljon.

– Ennen koneita myytiin ­lähestulkoon röykkiöittäin. Jalasjärvellä taisi olla ­1970­luvulla lähes 2 000 maatilaa ja paikka­

MAATILAN PIRKKA 1/2017

kunnalla toimi viisi kaupparyhmittymää. Kaikille oli hyvin tilaa. Nyt maatiloja on noin 350.

Työ on ollut mielenkiintoista erityisesti edistysmielisten maatalousyrittäjien takia.

– Vuonna 1983 eräs isäntä pyysi selvittämään mahdollisuutta hankkia Mepun vaunukuivuri – ne olivat silloin uutta. Samoin kävi Maaselän Koneen kantikkaan rehuleikkurin kanssa. Ensimmäiset koneet tilattiin pitäjään isäntien aloitteesta ja myöhemmin rehuleikkuri tuli myyntiin K-maatalouksiin.

120 vuotta täyttävän Jalasjärven K-maatalouden neljäs asiakassukupolvi on jo mopo­ iässä.

– Tiedä vaikka pääsisin palvelemaan heitäkin. Aion jatkaa varsinaisen eläkeiän jälkeen, jos vain terveyttä riittää ja kauppias

pitää ­minut töissä, suunnittelee 59-vuotias Lehtola.

Lehtolan mukaan on tärkeää muistaa kuka sen palkan lopulta maksaa: asiakas. Hyvä keskusteluyhteys on sekä edellytys työn hoitamiselle että työn suola.

– Asiakkaiden takia nautin tästä työstä niin paljon. Yhtään turhaa puhelua ei ole tullut 40 vuoden aikana. Ymmärtäähän sen, että siinä on hätä, jos on 20 hehtaaria nurmea ­nurin ja paalain rikkoutuu.

Vaihtokoneiden vienti K-maatalouden netti­sivuille on laajentanut Lehtolan asiakaskuntaa ympäri Suomen. Asiakkaat arvostavat myös sitä, että konemyyjä pystyy neuvomaan esimerkiksi paluuauran säädöissä. Moni kone on tullut kokeiltua kotitilan pelloilla.

Asiak­kaat tietävät, että kyllä Vesku hoitaa.

9

Multivaa tositoimiin

Kannatinpukkipari

Joensuun Multiva-päivässä laitettiin Multivaa jakoon, kun Domel Oy:n JUHA ERKKILÄ ja K-maatalouden SEPPO SAHARINEN luovuttivat kuusi Multiva-perävaunua ja kaksi Multivan hinattavaa lautasmuokkainta. Kuvassa JUHA ERKKILÄ (vas.), ONNI KIRJAVAINEN, ANTTI ÄHKÖNEN, VEIJO KOPONEN, MIKA PONKILAINEN ja SEPPO SAHARINEN.

10 tonnia kantavassa kannatinpukkiparissa on räikkätyyppinen säätö, tuplalukitus ja laajat, tukevat jalat. Pukkien korkeus on 468–718 mm.

Suositusvähittäishinta 87,95 €.

Alumiinityötaso Työtasossa on alumiinirunko ja tukeva lasikuituinen taso kitkapinnoituksella. Kantavuus on 150 kiloa, askelmien leveys 80 mm ja helppo lukitus.

Mitat p x l x k 1250 x 415 x 525 mm. Taso painaa 6,8 kiloa.

Suositusvähittäishinta 89,90 €.

Arvontavoittajat K-maatalouden 2016 kesän ja syksyn tapahtumien arvonnat on suoritettu. Palkinnot löysivät voittajat seuraavasti:

Ladattava USB-työvalo

10

420 lumenin ladattava USB-työvalo latautuu kahdessa tunnissa.

Käyttö­aika on noin seitsemän tuntia ja valittavia valotehoja kaksi. Työvalossa on sekä magneetti- että koukkukiinnitys.

• 1 200 kg siemenerä, Avetron kaura, Tuula Vuolle, (Pentinmäki) • YaraMila kolmen hehtaarin ravinteet, Marko Vepsäläinen (Kuuslahti) • Mobil tynnyri, Markku Kyytsönen, (Numminen) • FarmCam valvontakamera, Anne-Maija Broo (Voltti)

Suositusvähittäishinta 34,95 €.

Kiitokset osallistujille ja lämpimät onnittelut voittajille!

MAATILAN PIRKKA 1/2017

Ky sy e dullis ta talv ihintaa!

Nopeille lle päättäji isiko vielä er n! hintaa Esim. varastohalli 10 x 20,8 x 4,55 m

Polttoöljyn turvalliseen varastointiin Farmex Cover -polttoöljysäiliösuoja on uusi tuoteinnovaatio polttoöljyn turvalliseen varastointiin.

Suojan alaosassa on valuma-allas ja yläosassa on lukolliset ovet. Polttoöljysäiliö nostetaan alaosan valuma-altaan sisään ja kiinnitetään pohjaan. Yläosa nostetaan paikalleen ja osat kiinnitetään toisiinsa pulteilla. Säiliötä käytetään päätyovien kautta. Suoja soveltuu joko uutena hankittavaan tai jo käy­ tössä olevaan säiliöön, koot noin 2 000, 4 000, 6 000 ja 9 000 litran säiliölle.

19.510,(alv 0%) + toim.kulut

Kotimaiset POMO puuelementtihallit • Toimitilat, tallit, maneesit ja varasto-ja tuotantorakennukset

Lämpöeristetty halli 10 x 16 x 4,55 m

26.270,-

(alv 0%) + toim.kulut Hinta sis. vesikattorakenteen ja seinäelementit (2 x maalattu paneli). Ei sis. pystytystä, perustuksia. Kylmiin kampanjahalleihin sis. yksi ovi ja 4 ikkunaa vakiona (ei koske lämpöeristettyjä).

Hinnat voimassa tammikuun 2017 loppuun.

Suositusvähittäishinta alkaen 2 945 €.

Toksiineja sitova rehu Teho-DeTox on helppokäyttöinen ja laajavaikutteinen täyden­ nysrehu käytettäväksi silloin, kun hometoksiinitaso on hai­ tallisen korkea. Hometoksiineja voi olla sekä viljoissa, nurmi­ rehuissa että oljissa, joten niiden esiintyminen lypsylehmän rehuissa on todennäköistä. Pienetkin määrät useita eri toksii­ neja yhdessä aiheuttavat häiriöitä tuotantoon ja lehmän ter­ veyteen ja siten taloudellisia tappioita. Teho-DeTox sisältää hometoksiinien haittavaikutuksia vähentävää toksiinisito­ jaa sekä pötsin toimintaa tukevia elävää hiivaa ja soodaa. Jau­ heista täydennysrehua annostellaan 200 grammaa päivässä.

Eräkoot 25 kilon säkki tai 625 kg lava.

Mestarin rehut vain K-maataloudesta Mestarin rehut on ruokinta­ohjelma, joka tarjoaa biotii­ nia hyvään sorkkaterveyteen, suojattua rasvaa ja glyse­ rolia energian riittävään saantiin.

Ohjelma sisältää täysrehun Mestarin 20 sekä puoli­ tiivisteet Mestarin 23 ja Mestarin 29. Mestarin 29 on taloudellinen tiivisteratkaisu, jonka kanssa voi käyt­ tää runsaasti omaa viljaa. Mestarin 17 on taloudelli­ nen täysrehu ja Mestarin vasikka on laadukas rehu vasi­ koille. Tuotteet valmistaa Feedex.

Nyt talvi! ehdolla

Jyrkempi 27° kattokulma

Kotimaiset TUHTI teräshallit ja konekatokset

• Teräskehärunko kastomaalattua kotelopalkkia - vapaata tilaa harjalle saakka • Paljon eri runkoleveyksiä ja pituuksia (esim. WS 11 ja 14 / pit. 8 - 58 m) - myös lämpöeristettynä • Lisäksi pihatot ja maneesit

Pressuhalli H 9x12 m

• Kotimainen. L9,2/ K4,85/ P12m • Uv-suoj. pressu 900g/m2 • Takuu 12 kk, runkotakuu 24 kk.

M&T FARMS H 12

• 12 m runkoleveys • Pituus 18-33 m, 3 m jaolla • Suoralla sivuseinällä (”räystäsmalli”), pressu 900g / m2 • Teräsprofiilirunko (I-profiili) • Ovi-/ umpipäädyt • Vaarnatappikiinnitys • Perustus: sepeli, betoni, asfaltti

Hinta alk.

9.440,-

(alv 0%) + toim.kulut

Uutuus!

Kuvissa mahdollisesti hintaan kuulumattomia lisävarusteita. Toimituskulut lisätään hintaan.

MAATILAN PIRKKA 1/2017

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS 11

Kraft-rehuilla uudet pakkaukset UUSITTUJEN PAKKAUSTEN lisäksi uutta Krafft-

rehuissa on Protein Muesli, myslimäinen valkuaisrikas täysrehu varsoille, kasvaville nuorille hevosille, siitosoreille sekä odottaville ja imettäville tammoille. Mysli on maistuva

vaihtoehto hevosten ruokintaan. Krafft-myslin vakuumipakkaus säilyttää ravintoaineet korkealaatuisena pitkään, jopa kolme kuukautta pidempään kuin normaalisti pakatuissa tuotteissa.

Uusi luomulannoite markkinoille

Sidontakalvoa Ranilta RANIBIND-SIDONTAKALVO korvaa perinteisen, paa-

lin ympärillä olevan verkon. Se helpottaa paalien ­käsittelyä ja parantaa säilörehun laatua sulkemalla hapen tehokkaasti ulkopuolelle. Myös käytettyjen kalvojen kierrätys helpottuu, koska tuote on ­samaa materiaalia kuin kiristekalvo. Uusi kalvokoko on 1280 mm x 2000 metriä.

12

Aiemmin metsälannoit­ teita valmistanut Ecolan Oy ­investoi uuteen tuotantolai­ tokseen Nokialla. Jo aiem­ min Ecolan ja Honkajoki Oy ovat solmineet pitkäaikaiset yhteistyösopimuksen liha­ luujauhon jatkojalostami­ sesta.

Ecolan tuo markkinoille uuden, Agra 8-4-2 luomulannoitteen keväällä 2017. Uusi tuote on jo herättänyt runsaasti kysyntää, sillä aiemmin luomulannoitteita valmistanut Elosato Oy on ilmoittanut syksyllä 2016 lopettavansa Viljo-lannoitteiden valmistamisen. Kevään tuotantoerä on rajallinen ja tullaan myymään loppuun tilausjärjestyksessä.

MAATILAN PIRKKA 1/2017

50 000´s Lexion CLAAS on valmistanut syksyllä ­­

50 000:nnen Lexion-puimurin. Lexioneja on valmistettu 21 vuotta. Vuosikymmenen kehitystyön jälkeen ensimmäinen Lexion esiteltiin vuonna 1995.

400-sarja tarjosi viljelijöille uuden luokan puintitehoa APS-puintikelalla yhdistettynä Roto Plus -jälkierottelujärjestelmään.

Kuusi vuotta myöhemmin lanseerattiin 480-malli, jonka puintikapasiteetti oli jopa 40 tonnia viljaa tunnissa. 600-sarjan myötä puintikapasiteetti nousi 70 tonniin tunnissa. Lexion 700 valittiin Vuoden ­koneeksi 2016 Agritechnica-näyttelyssä.

Yhteen Lexioniin tarvitaan yli 50 000 osaa, peräti 4 000 metriä sähkökaapeleita ja 215 metriä hydrauliletkuja. Juhlamallit ovat nähtävillä näyttelyissä ympäri ­Euroopan. 

Kotimaista MULTIVA -laatua!

UUTUUS! MULTIVA PushSystem 320 puskuvaunu

• Turvallinen ja nopea kuormanpurku • Tilavuus 32 m3, korokkeella 40 m3 • Hydraulinen puomijousitus

MULTIVA TRM 160 HD

Laadukas kotimainen maansiirtovaunu • 550/45-22,5 renkaat.

Lisävarusteena 620/40R22,5 -renkaat (kuvassa)

• Hydraulinen puomijousitus.

• Kestävä lava Hardox- kulutusteräksestä.

MULTIVA TRM maansiirtovaunut vakiolaidoin

• Lavan pohja Strenx 650 erikoisterästä, 2-napajarrut. Viljakoroke saatavana lisävar.

TRM10 • 10 tn, 6,7 m3 • 400/60-15,5 renkaat

TRM13

9.990,-

TRM 16

12.690,-

• 13 tn, 7,3 m3 • 500/50-17 renk.

MULTIVA HookSystem 18 koukkuvaunu

7.490,-

(alv 0%) + toim.kulut

• 16 tn, 9,2 m3 • Innovatiivinen ja varmatoiminen koukun hydraulismekaaninen hallinta, loiva lavan • 550/45-22,5 päällevetokulma. Lisävarusteena 710/40R22,5 renkaat -renkaat Hinnat (alv 0%) voimassa 28.2.2017 saakka tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Kuvissa mahd. hintaan kuulumattomia lisävarusteita. Hintoihin lisätään toimituskulut.

www.k-maatalous.fi MAATILAN PIRKKA 1/2017

K-MAATALOUS13

KONEET

TEKSTI ja KUVAT Matti Kallio

Vaivatonta niittoa Claasin uusi Disco 4000 -lautasniittokone on osoittautunut todelliseksi niittämisen tehopaketiksi. Valmista syntyy ripeästi ja helppo hallinta suorastaan hellii kuskia.

V

iime kesän Claasin nelimetri­ sellä Discolla niittäneen JARI PIRTTIMÄEN tuntumia ei tarvitse udella, ne näkyvät kasvoilta kauas.

– Helpompaa niittäminen ei juuri voi olla.

Pirttimäen edellinen, pari vuotta vanha 3,7 metrinen pitkäpuominen ja matto­ peräinen niittomurskain jää verrokkina kauas taakse.

Päällimmäisenä positiivisista kokemuksista on nii­ ton kaikinpuolinen sujuvuus.

– Riittää, kun ajaa niitetyn reunaa ja muistaa päis­ teellä nostaa ja laskea palkin. Taakse ei tarvitse kurk­ kia, kone seuraa rinnalla kurvikkaillakin lohkoilla, Pirttimäki kiittelee.

Helppo hallittavuus nousee arvoonsa etenkin pie­ nemmillä lohkoilla ja työrupeamien venyessä.

– Todellinen työsaavutus nelimetrisellä Claas Disco -nostolaiteniittokoneella on melkeinpä yllättänyt, Pirt­ timäki tuumii.

Siirtoajossa kone kulkee nostolaitteessa vakaasti, eikä juuri ylitä traktorin mittoja. Toki matalalla roik­ kuvia linjalankoja pitää varoa. Työasentoon vaihto käy sujuvasti hydraulisesti. Kolme kierrosta riittää ­hyvin päisteiksi.

Runkan lypsykarjatila • • • • •

Anne ja Jari Pirttimäki, Kylmäkoski.

Viljelyssä 80 hehtaaria.

Kaikki nurmella, osa luomua.

Pihatto vuodelta 2012.

60 lypsävää, robottilypsy ja seosrehuruokinta.

• Nuorkarjaa 50–60. Sonnit ternivasikoina eteenpäin.

14

Niittojäljessä ei näy mitään muutosta, vaikka ­ opeus nousee yli 20 kilometriin tunnissa. Lohkon n epätasaisuudet ja käännökset rajoittavat ajohalut tyy­ pillisesti välille 15–20 km/h.

Toinen puoli ripeyttä syntyy yksinkertaisesta ja ­nopeasta päistetyöskentelystä. Palkin nosto ja lasku sekä pieni vauhdin hidastaminen päisteellä riittää. ­Aikaa ei tuhlaannu ylimääräisiin asetuksiin ja puomi­ ohjauksiin.

Tällä tahdilla valmista syntyy helposti viidestä ku­ uteen hehtaaria tunnissa. Käsiteltävyyden hyödyt ­korostuvat etenkin muutaman hehtaarin lohkoilla.

– Lohkolta seuraavalle pääsee joutuisasti ja niitto­ tahti säilyy hyvänä silloinkin.

Reiluun sänkeen niitetty, tasaisesti pellon peittävä murskaamaton nurmi on havaittu myös helpoksi kar­ hottaa.

Teho ja talous Max Cutilla Teräpalkin runkolevy on puristettu yhdestä palasta.

Muut osat ovat pulttikiinniteisiä. Etureunan aaltomu­ otoilulla palkille on saatu lisää jäykkyyttä ja tilaa jä­ reämmälle voimansiirrolle. Lautasten välisten aluei­ den muotoilulla sängen silppu kulkee palkin alta eikä sekoitu korjattavaan rehuun.

Max Cut -teräpalkille ilmoitettu optimaalinen toi­ minta-alue voimanoton 850–1000 kierroksella tun­ tuu todella toimivan. Joustovara helpottaa ­nopeuden ­sovittamista työtilanteisiin niittojäljen kärsimättä.

Kierrosten säätövara tuo niittoon myös taloudellisu­ utta: polttoainetta ei kulu turhaan moottorin kierrättä­ miseen.

– Suurin merkitys polttoainetalouteen on tietysti murskauksen pois jättämisellä. Pelkässä niitossa suu­ rempi osa tehosta tuntuu menevän traktorin kulku­ vastukseen, Pirttimäki nauraa.

Oma siivunsa kevytkulkuisuudessa on myös help­ posäätöisellä kevennyksellä. Voimansiirron toimivuu­ desta kertoo ANNE-emännän kommentti: – Se käy niin hiljaa, että enää ei tiedä yhtään missä päin niittokone kulkee, vai kulkeeko lainkaan.

MAATILAN PIRKKA 1/2017

1 Niitto istuu ketjuun Pirttimäki korjaa yhteistyökumppaninsa kanssa suurimman osan nurmesta aumoihin. Ensimmäistä satoa korjattiin yli 100 hehtaaria. Kauimmaiset lohkot paalataan. Laakasiilot ovat investointilistalla.

Korjuuketjussa molemmat niittävät omat heinänsä yhteisellä niittokoneella. Karhotus teetetään urakoitsijalla. Tarkkuussilppuri on yhteistyötilan ja paalain on oma. Siirtoajossa autetaan vastavuoroisesti.

Pelkkä niitto sopii hyvin nykyiseen työketjuun, Pirttimäki pohtii. Varsinaista niittomiestä ketjussa ei ole, joten niitto on tehtävä etukäteen muiden töiden lomassa.

– Siinä tämän koneen nopeus ja helppous ovat valttia!

Murskauksen perään ei haikailla. Leveälle niitetty ehjä kasvusto kuivuu riittävästi ja tasaisesti. Se on myös helppo karhottaa ja siitä korjata.

– Meille tämä on ollut oiva valinta, isäntä kiteyttää. 

2 1. Sujuviin käännöksiin ei

3

huku turhaa aikaa: palkin nosto ja traktori seuraavalle kierrokselle. Niittokone seuraa.

2. Kuskin pukilta on hyvä

Claas Disco 4000

näkyvyys palkille. Ajossa ei tarvitse taakse kurkkia.

3. Palkki kääntyy kuljetus-

• Nostolaitekiinnitteinen niittokone • Hydraulinen palkin kevennys • Mekaaninen voimansiirto levy- ja vapaakytkimellä • Mekaaninen laukaisulaite • työleveys 4 m • lautasia 9 kpl • paino 1 040 kg • tehontarve alk. n. 51 kW • ajonopeus jopa 20 km/h • sängen pituus n. 30–70 mm (+30 mm korokejalaksin)

MAATILAN PIRKKA 1/2017

asennossa reilusti kallelleen. Pää yltää siitä huolimatta yli neljään metriin, joten puhelin- ja sähkölinjoja on varottava. Sivusuunnassa ylitys on pieni.

Linkit: www.claas.fi www.k-maatalous.fi 15

RUOKINTA

Vasikat ovat laumaeläimiä pienestä pitäen. Ne käyvät kaveriporukalla tuttibaarissa, jossa on aina tarjolla raikasta hapanjuomaa.

TEKSTI ja KUVAT Leena Pakarinen

Kaveriopetuksella tutille Sonnivasikka tarvitsee hyvät olot ja kunnon ruokinnan kasvaakseen hyvin luokittuvaksi lihanaudaksi. Maittava juomarehu on tärkeä osa vasikan kehitystä. Ruuskalanmäen ternivasikkakasvattamossa on saatu hyvät kokemukset Easymil-juomarehusta.

R

uuskalanmäen ternistä teuraaksi ­-tilalle Nilsiään tulee uusi vasikkaerä Atrian välityksestä suunnilleen joka toinen kuukausi. EERO KORHOSEN kasvattamoon mahtuu reilut 200 liha­nautaa. Kahdessa vasikkajuottamossa on tilaa noin 40 vasikalle.

– Tulopäivänä opetan vasikoille, mistä löytyvät tutit ja raikas vesi ja mistä rehunappuloita. Jokaisen on käytävä tutilla iltaan mennessä. ­Kaverit ovat hyviä opettajia. Kun yksi on löytänyt ­tutin, muut nuuskivat sen suupieliä, että mistä tuota saa. Juomajauheen vaniljantuoksu houkuttelee vasikat syömään, kertoo Korhonen.

16

Ruuskalanmäen vasikoilla on vapaa hapanjuotto.

Korhonen tekee tuttibaariin uuden juoman joka aamu ja ilta. Niin vasikoilla on aina tarjolla tuoretta juomaa.

Hänen mukaansa harvempi juomansekoitustahti näkyisi kasvussa nopeasti.

Pitkän lihantuottajauransa aikana Eero Korhonen on testannut useampaa juomajauhetta. Easymil-jauheesta hänellä on kahden–kolmen vuoden kokemus.

Jauheen liukoisuus oli positiivinen yllätys.

– Sitä oli tosi helppo sekoittaa. Juomaa tehdessä hämmennän jauheen kylmään veteen porakonevispilällä ja lisään sitten lämmintä vettä. Työvaiheissa säästää aikaa se, että juomajauhe on valmiiksi hapatettu, Korhonen sanoo.

Juottolavaiheessa juomajauhetta kuluu vasikkaa kohti 35–40 kiloa. Joku varttuu vähemmällä juomalla jatkoruokintaan, joku tarvitsee pidemmän juottoajan.

Hyvät olot ja kunnon ruokinta Vasikkalassa on seurattava päivittäin tarkalla silmällä, että kaikki käyvät juomassa. Vasikan yleiskunnon ­näkee silmistä, korvista ja koko olemuksesta.

– Kuume on hoidettava välittömästi. Pienen vasikan kunto heilahtaa nopeasti huonoksi, Eero Korhonen painottaa.

MAATILAN PIRKKA 1/2017

”Aperuokinta keventää töitä ja antaa lihanaudoille useam­man sadan gramman lisäkasvun erillisruokintaan verrattuna.”

Vasikoiden mahat ovat pysyneet hapanjuotolla hyvässä kunnossa. Ripuleita ei tilalla juuri ole ollut.

– Vasikka osaa ottaa juomaa tarpeensa mukaan. Ne käyvät tutilla monta kertaa päivässä. Juomaa saattaa suurimmillaan mennä 10–12 litraa päivässä. Silloin kyllä rehunsyöntikin nopeasti lisääntyy ja juomaa aletaan laimentaa, hän kertoo.

Vasikat saavat alusta asti maistella ykkösrehunappuloita sekä kuivaheinän kanssa makupaloja isojen poikien appeesta. Niin ne aikanaan oppivat sujuvasti aperuokintaan.

– Etenkin alun täytyy vasikalla olla tosi hyvä. Silloin kasvu on nopeinta ja edullisinta. Painon pitää nousta siinä vaiheessa yli kilon päivässä. Siihen kyllä pääsee, kun olot ovat hyvät ja ruokinta kunnossa, hän sanoo.

Laskukoneella paras tuotto Ruuskalanmäen ensimmäinen asukas tuli mäenrinteeseen, silloisen Täyssinän rajan tienoille, vuonna 1606. Eero Korhonen on kasvattanut lihanautoja parikymmentä vuotta. Talvikauden hän vastaa yksin karjanhoidosta, mutta kesän töissä on isompi porukka. Pelloista noin 60 hehtaaria kasvaa nurmea ja 25 hehtaaria viljaa. Rehu tehdään noukinvaunulla siiloon.

– Teen appeen kerran päivässä ja jaan sen kahdesti.

Aperuokinta keventää töitä ja antaa lihanaudoille useam­man sadan gramman lisäkasvun erillisruokintaan verrattuna, hän sanoo.

Tilan nautojen päiväkasvu välityspainosta teuraaksi on 600 grammaa. Sen Korhonen tekee kotoisilla ­rehuilla eli viljalla ja hyvällä säilörehulla.

– Helposti saisi suuremmankin kasvun, mutta se sitten alkaa kostautua jalkaongelmina.

Naudanlihantuotannossa on aallonpohjaa nähty jo turhan kauan. Ruuskalanmäki jatkaa toistaiseksi nykyi­sellä mallilla tarkasti eurot ja sentit laskien.

– Laskukone on maatilan halvin ja parhaan tuoton antava kone, sanoo Eero Korhonen.

Maitorotuvasikoiden joukossa on silloin tällöin muhkeita risteytysvasikoita. Korhonen kannattaa suku­puolilajitellun siemenen laajempaa käyttöä maito­tiloilla.

– Maitotila siementäisi y-lajitellulla limousinilla tai blondilla ne lehmät, joista ei haluta uudistuslehmiä.

Niistä maitotila saa paremman hinnan, jonka lihatila myös mielellään maksaa.  MAATILAN PIRKKA 1/2017

Eero Korhonen käyttää vasikkajuottamoiden kuivikkeena kutterinpurua, koska se on kantavampaa kuin turve. Kutteria lisätään tarpeen mukaan ja parin kuukauden välein osasto tyhjennetään.

Ruuskalanmäen tilalla panostetaan vasikoiden alkuhoitoon, koska se on pohja hyvälle kasvulle. Painon täytyy alussa nousta yli kilon päivässä.

Kotimaisia käyttäjäkokemuksia Easymil-juomarehuista lypsykarjatiloilta: • Easymililla saatiin ennätyskasvu risteytysvasikalla! ­Toimii hyvin automaatissa.

• Ripulia ei ole esiintynyt. Käytössä automaatti, joka ­sekoittaa jauheen litran kerrallaan. Hienosti pelannut, ei holvaannu automaattiin.

• Tuote toiminut hyvin. Vasikoille ei ole ilmaantunut ripulia. Sekoittuu tosi hyvin ja eikä sotke automaatin astiaa.

• Easymil on ollut vasikan hoitajan mukaan ”parasta tähän asti”. Easymilin muovinen säkki on huoleton, sillä kastuminen ei haittaa.

17

KASVINSUOJELU

Joonatan Männistö hakee merkkejä perunarutosta, mutta eipä löydy. Mozart-lajike on ruiskutettu uudella kokeilussa olleella torjunta-ohjelmalla.

18

MAATILAN PIRKKA 1/2017

TEKSTI Erkki Holma KUVAT Erkki Holma ja Antti Tuulos

Kostea ja lämmin kesä vaatii hyvät lääkkeet Mennyt kesä vaati perunaruton torjunnassa kovat otteet: lääkkeiden piti olla hyvät ja ruiskutusten kanssa ei sopinut lepsuilla.

M

ännistön veljesten maatalousyhtymällä Lopella oli viime kesänä viljelyksessä 76 hehtaaria perunaa.

Talossa on perunanviljelyä jo viidennessä sukupolvessa: poikien isällä perunaa oli parhaimmillaan 30 hehtaaria. Kokemusta on siis kertynyt.

Viime heinäkuun aikana piti ruiskun kanssa käydä rutontorjunnassa useammin kuin kerran viikossa. Elokuun puolella oli varaa jo hieman harventaa ruiskutuksia. Haastavista viljelyolosuhteista huolimatta satoodotukset liikkuivat elokuun alkupäivinä 50 tonnin tuntumassa hehtaarilta.

JOONATAN ja JUHANA MÄNNISTÖ ovat keskittyneet vahvasti ruokaperunan viljelyyn. Muu viljelytoiminta on annettu naapurin tehtäväksi. Omat pellot ovat pää­ asias­sa hiekkamultamaita, Riihimäen rajalla sijaitsevat vuokramaat ovat multamaita. Samalla peltolohkolla viljellään perunaa vain kaksi vuotta ja sen jälkeen on kaksi välivuotta, jolloin peltolohkoilla kasvaa viljaa.

Talossa on perunanviljelyä jo viidennessä sukupolvessa. Poikien isällä perunaa oli parhaimmillaan 30 hehtaaria.

Hintansa arvoinen sertifioitu siemen Siemen on iso kustannus, sanoo Juhana Männistö.

MAATILAN PIRKKA 1/2017

– Vuonna 2015 kaikki siemen oli sertifioitua osto­ siementä. Tänä vuonna oli myös omaa siementä, mutta voi olla, että ensi vuonna turvaudumme jälleen pelkkään ostosiemeneen, sanoo Juhana Männistö.

Kyllä omastakin siemenestä voi saada hyvän ­sadon, mutta ostosiemenellä saavutettu keskimääräinen satotaso on sen verran korkeampi, että ostosiemenen kustannukset saadaan katettua. Omassa siemenessä kiusasi tänä vuonna esimerkiksi perunaseitti.

Multaus rikkatorjunnan jälkeen Ruiskutukset alkavat pari–kolme viikkoa istutuksen jälkeen rikkaruiskutuksilla, multamailla ensimmäisen kerran jo ennen taimelle tuloa Fenixin, Spotlight Plus:n ja Senkor SC:n sekoituksella. Kun peruna on taimella, käytetään Titusta, jolla kuolee juolavehnäkin. Jos juolavehnää on runsaasti, Titusta joudutaan ruiskuttamaan toisenkin kerran. Kun rikat on saatu torjuttua, perunamaita odottaa multaaminen. Joinakin vuosina tarvitaan myös sadetusta.

Talossa on perunanviljelyä jo viidennessä sukupolvessa.

19

Kasvustoa perustettaessa jätetään leveät ruiskutusurat, jotta ruiskutustraktorissa voi käyttää leveää rengaskokoa. Tämä mahdollistaa ruiskutukset myös maan ollessa kostea sateiden jäljiltä. Kuvattu 29.6.2016.

– Sadetus auttaa saamaan perunasta suuremman ja laadukkaamman sadon. Omien peltojen ympärillä on vesistöjä joka puolella, kolme järveä peräkkäin.

Rutontorjuntaa pari kuukautta Heinäkuun alkupäivinä alkoi rutontorjuntaurakka.

Heinäkuun loppuun mennessä ruiskutuksia oli ehditty tehdä jo viisi kertaa.

– Joillakin aineilla suosituksen mukainen ruiskutusväli voi olla jopa 14 päivää, mutta kokemuksen ­mukaan se liian pitkä.

Rutontorjuntaa joudutaan jatkamaan aina varsiston tuhoamiseen saakka, tosin ruiskutuksia voi loppuaikoina hiukan harventaa.

Männistön perunaviljelyksillä oli käytössä kaksi erilaista rutontorjuntaohjelmaa ja ainevalikoimaa. Pääosassa kasvustoja käytettiin kahdella ensimmäisellä ruiskutuskerralla Epok-torjunta-ainetta ja sen jälkeen ruiskutettiin kaksi kertaa Infinitolla ja jatkettiin Ranman Topilla.

Sen jälkeen voidaan mahdollisesti käyttää vielä Leimayta ja lopuksi vielä Ranman Topia, jos torjuntatarvetta on. Kaiken kaikkiaan perunanviljelijällä pitää olla torjunta-aineita varastossa iso pino.

20

Uusi torjuntaohjelma näytti kyntensä Uudempi kokeilussa ollut torjuntaohjelma sisälsi Consentoa, jota annettiin pari kertaa. Pari seuraavaa ruiskutuskertaa sisälsi Banjo Fortea ja Signumia. Näistä aineista Consento ja Banjo Forte tehoavat perunaruttoon ja Signum lehtipoltteeseen. Torjuntaa jatkettiin Infinitolla ja Ranman Topilla.

Männistöllä käytetään yleensä purkin kyljessä mainittua torjunta-aineen maksimimäärää.

– Kokeiluerä tuli annettua harmittavasti Mozart-­ lajikkeelle, joka on tunnetusti rutonkestävä, ja näin torjuntatehon eroa ei ole havaittavissa vielä elokuun alkupäivinä.

”Sadetus auttaa saamaan perunasta suuremman ja laadukkaamman sadon.”

MAATILAN PIRKKA 1/2017

Joka tapauksessa Mozart oli haastavista ruttosäistä huolimatta vielä puhdas. Sato-odotukset liikkuivat siinä vaiheessa 50 tonnin tuntumassa, ehkä hiukan ylikin.

– Koe olisi pitänyt järjestää Siiklille, silloin olisi varmasti näkynyt eroja.

Ennen perunoiden nostoa tuhotaan varsisto kuoren vahvistamiseksi. Jos maa on kuiva, varsisto murskataan ja pari–kolme päivää sen jälkeen ruiskutetaan Spotlight Plus. Jos penkki on kostea, varsiston voi ­tuhota Reglonella. Jos maa on kuiva, varsisto kyllä ­tuhoutuu, mutta Reglone saattaa aiheuttaa mukulaan mustumista ja siitä taas ostajat reklamoivat.

– Käytännössä varastossa pitää olla kahdet aineet, koska ruiskutuskelejä ei voi etukäteen ennustaa.

Perunaruton torjunta onnistui Ruiskutuksia varten pelloilla on ajourat, jotka säästävät perunakasvustoa turhalta tallaamiselta. Riviväli on 80 cm, ja traktorin pyörien väliin saadaan mahtumaan kaksi penkkiä, kun raideväliä on levennetty. Pyörien kohdalla on kummallakin puolella yksi penkki istuttamatta.

Vuoden lopulla Juhana Männistö kertoi, että ruton torjunnalla oli tärkeä merkitys sadon onnistumiselle.

– Mozart-lajikkeen kohdalla oli 0-ruutu eli ruutu ei saanut rutontorjuntaa lainkaan. Ruudussa varsisto tuhoutui täysin jo kuukausi ennen varsiston hävittämistä ja noin kuusi viikkoa ennen perunan nostoa. Rutontorjunta-aineiden välillä ei ollut havaittavia eroja.

Perunan keskisato oli Männistön tilalla 50 tonnia hehtaarilta aivan kuin elokuun alussa ennustettiin.

Männistön perunat menevät pääkaupunkiseudun K-kauppoihin, joissa myytävät perunat on viljelty ­Lopella kaikkein varhaisimpia uuden perunan eriä ­lukuun ottamatta. Lopen perunalla on Helsingissä edelleen hyvä maine ja loppilaisuus myös mainitaan myymälöissä.

Tilaukset tulevat kaupoilta kello 12.00 mennessä, jonka jälkeen alkaa tilausten pakkaaminen. Tilatut p ­ erunat pitää saada lastattua autoon seuraavaan ­aamuun kello viiteen mennessä. Yötöiltä ei voi välttyä. Peruna saadaan kauppoihin aamupäivän aikana.

Perunanviljelijälle kiire on tuttu käsite. 

Toimi hyvin Petlan kokeissa K-maatalouden Viljelyohjelman perunaruton ja lehtipoltteen torjuntaohjelma on ollut mukana kokeissa Perunantutkimuslaitoksella Ylistarossa vuosina 2015 ja 2016.

Tätä kirjoitettaessa käytettävissä olivat vuoden 2015 viralliset tulokset, joiden mukaan ohjelma toimi hyvin ruton ja myös lehtipoltteen torjunnassa. Sateinen kesä 2015 piti ruttopaineen kovana, mutta elokuun poutajaksojen myötä ruton leviäminen lähes pysähtyi, joten suuria eroja ei syntynyt kasvinsuojelu­ aineita sisältäneiden torjuntaohjelmien välille.

Myös vuoden 2016 alustavat tulokset näyttävät hyvin ­lupaa­vilta. Perunarutto alkoi levitä heinäkuun lopussa ja valtasi ­käsittelemättömät kasvustot 10.8. mennessä. Viljelyohjelman ratkaisu piti kasvustot puhtaina ja mukulasatoa tuli 40,9 t/ha.

Lähde: Perunaruton torjunta 2015, Perunantutkimuslaitos.

Perunaruton ja lehtipoltteen torjunta K-maatalouden Viljelyohjelma • 2 x Consento 2 l/ha • 2 x Banjo Forte 1 l/ha + Signum 0,25 kg/ha • Infinito 1,6 l/ha • Ranman Top 0,5 l/ha Ajourat ovat 29 metrin välein. Pyörien kohdalla on jätetty yksi perunarivi istut­tamatta. Urat helpottavat ruiskutuksia ja säästävät kasvustoa.

MAATILAN PIRKKA 1/2017

21

A J L T I A V N KI K R MA

KAURA ON SUOMEN

VALTTIKORTTI TEKSTI Ilkka Pekkala KUVAT iStockphoto

Maailman kasvukauden 2017/18 ensiarviot: viljavarastot ovat ennätystasolla koko maailmassa, EU:n alueella on kylvetty runsaasti syysvehnää. Kysyntää tulee olemaan erityisesti öljykasveilla ja kauralla.

22

MAATILAN PIRKKA 1/2017

E

nsi satokauteen lähdetään suurilla viljavarastoilla. Ensimmäistä kertaa historiassa maailman viljavarastot ovat yli 500 miljoonaa tonnia.

Samalla myös tuotanto ja kulutus ovat suurempia kuin koskaan ­aiemmin. EU-alueella syysvehnää on kylvetty reilusti, ja mikäli ensi syksynä korjataan pitkän aikavälin keskiarvosadot, EU:n kokonaisviljantuotanto kasvaa 11 miljoonalla tonnilla yli 306 miljoonaan tonniin.

Tälle kasvukaudelle on ollut tyypillistä, että Mustanmeren alue ja etenkin Venäjä on hallinnut viljamarkkinoita ennätyssuuren satonsa turvin. Näyttää siltä, että koko jäljellä oleva kasvukausi mennään pitkälle samassa tahdissa.

Kevättalvella on oikea aika tutkia viljamarkkinoita ja suunnitella lähestyviä kevätkylvöjä. Silloin muun muassa pohjoisen pallonpuoliskon ja EU:n mahdolliset syyskylvöisten kasvien talvituhot ovat selviämässä ja mitä niiden tilalle kylvetään. Jo tässä vaiheessa voi kuitenkin suositella sekä kauran että öljykasvien kylvämistä, sillä näille molemmille on vakaa kysyntä.

Suomi – kaurantuotannon suurvalta Suomi on maailman ja myös EU:n viljantuotannossa pieni tekijä, mutta kaurassa olemme selvä poikkeus.

Ilman sinivalkoisia silmälasejakin voi sanoa, että Suomi on Euroopan kaurantuotannon tärkein tekijä, sillä täällä tuotetaan valtaosa maanosan elintarvikekaurasta.

Kauraan kohdistuu tällä hetkellä valtava terveysbuumi, ja se näkyy muun muassa kotimaassa teollisuuden panostuksissa uusiin myllylinjoihin sekä kauran rehukäytön kasvuna. Myös suomalaisen elintarvikekauran tärkeimmässä vientimaassa Saksassa kauran käyttö on kasvanut vauhdilla ja tämäkin ­kysyntä täytyy saada katettua.

Suomalaisilla elintarvikekauran viejillä on hyvien ja luotettavien toimijoiden maine, jota pitkäaikaiset asiakkaat arvostavat ja jonka eteen on tehty paljon työtä. Suomen kauranvienti on ollut jo pitkään suuruusluokkaa kolmannes täällä tuotetusta sadosta eli reilu 300 000 tonnia, josta Saksaan on viety elintarvikekäyttöön lähes 200 000 tonnia.

Faktat kasvukaudelle 2017 • • • •

Syyskylvöalojen mukaan EU:n viljantuotanto kasvaa 2017.

Kiinnitä huomio pellon hintaan osana tuotantokustannuksiasi.

Markkinat tukevat öljykasveja – niitä keväällä kylvöön.

Suomen suhteellinen etu on kaurantuotannossa.

Suomalaisilla elintarvikekauran viejillä on hyvien ja luotettavien toimijoiden maine.

Tärkein kilpailijamaa kauramarkkinoilla on Ruotsi, jossa on Suomen tapaan pitkät perinteet laadukkaan kauran tuotannossa ja jalostuksessa sekä vienneissä Keski-Eurooppaan. Suomalainen kaura – Finnish Oats – tunnetaan kuitenkin kirkkaasta väristään, suuresta jyvästään ja korkeasta hehtolitrapainostaan kaikkialla, missä kauraa käytetään teollisesti. Kaura on ­ainut vilja, jossa Suomella on suhteellinen kilpailuetu verrattuna muihin maihin.

Viljojen hometoksiiniriskiä voi hallita!

Syksyn 2016 viljasadon hometoksiinit puhuttivat paikoin enemmän kuin aiempina satovuosina kaurassa, mutta myös kevätvehnässä. EU:n hometoksiinilainsäädännön (EY 1881/2006) tavoitteena on ”kansanterveyden suojelemiseksi pitää elintarvikkeeksi käytettävien viljojen vierasaineiden pitoisuudet toksikologisesti hyväksyttävällä tasolla”. Elintarvikeviljoilla raja-arvot on määritetty siten, että ne ovat ”tiukat, mutta jotka voidaan saavuttaa hyvillä tuotantotavoilla ja -käytännöillä”.

Viljan tuotanto ja kulutus maailmalla Milj. tn

2013/14

2014/15

2015/16

2016/17 ennusteet

arvio

27.10.

24.11.

Tuotanto

2008

2048

2004

2077

2084

Kauppa

310

322

344

337

338

Kulutus

1935

2008

1983

2054

2056

Varastot

412

454

475

498

504

Muutos ed. vuoteen

73

40

21

-

29

Suurimmat viejät

123

148

150

165

169

Satokauden 2016/17 tuotanto, kulutus ja varastot ovat suurempia kuin koskaan aiemmin.

Hyviä viljasatoja korjattiin vuonna 2016 käytännössä EU:ta lukuun ottamatta kaikkialla maailmassa. Lähde: IGC GMR nro 472, 24.11.2016.

MAATILAN PIRKKA 1/2017

23

Hometoksiineita on lukuisia, mutta Suomen oloissa taloudellisesti merkittävin on deoksinivalenoli eli tutummin Don. Eläintuotannossa hometoksiinit laskevat eläinten kasvua, tiinehtyvyyttä ja rehun maittavuutta ja ne lisäävät etenkin lintujen kuolleisuutta. Siksi myös kotieläintilojen kannattaa tutkituttaa omassa käytössä olevan rehuviljan hometoksiinipitoisuudet.

Hometoksiineita on tutkittu paljon sekä maailmalla että Suomessa. Tutkimusten mukaan hometoksiiniriskiä voi pienentää monilla viljelytoimilla, joista tärkeimpiä ovat kunnollinen viljelykierto, kunnostettu ja peitattu kylvösiemen sekä elinvoimainen kasvusto.

Puitaessa pitää viljan joukosta poistaa kaikki ylimääräinen pöly ja pienet siemenet sekä kuivata viljaerä nopeasti alle 14 prosentin varastokosteuteen.

1,63 % 3,42 210,11

0,59 %

0,8 134,7

2,57 %

1%

1,52 59,23

12,62 %

1,02 8,08 Vehnä

Ohra

Kaura

0,08 8,1 Ruis

0,5 0 100 150 200 250

Elintarvikekauralla Don-toksiinin raja-arvo on 1,75 mg/kg ja muilla viljoilla se on 1,25 mg/kg. ­Mikäli elintarvikeraja ylittyy, ei rajan ylittänyttä viljaerää saa säädöksen mukaan sekoittaa, lajitella tai laimentaa puhtaan viljan sekaan, vaan se tulee hylätä elintarvikekäytöstä. Useimmissa tapauksissa tällainen elintarvikekäytöstä hylätty viljaerä voidaan kuitenkin käyttää rehuviljana.

Rehuviljojen suositusraja on reilusti korkeampi kuin elintarvikeviljan, Donin osalta 8,00 mg/kg. Tuotantoeläimissä herkimpiä hometoksiineille ovat broilerit ja kanat, porsaat, siitoseläimet, lypsylehmät ja ­hevoset. Kestävimpiä niitä kohtaan ovat märehtijät eli käytännössä lihasonnit.

 EU (milj. tn)  Suomi (milj. tn)  Suomen %-osuus

Yhteensä

Suomi tuottaa lähes 13 prosenttia EU 28:n kaurasta, mutta on muissa viljoissa marginaalitekijä. Lisäksi EU:ssa tuotetaan noin 85 miljoonaa tonnia muita viljoja, josta valtaosa on maissia. Yhteensä viljantuotannossa on noin 57 miljoonaa hehtaaria, josta Suomen osuus on reilu miljoona hehtaaria. Lähde: Coceral 2016.

24

MAATILAN PIRKKA 1/2017

Medax Max ¨

®

Askeleen edellä!

Uutta kemiaa viljojen kasvunsäätöön

Vähintään yhtä tärkeää on muodostaa edustava ennak­konäyte koko viljaerästä ja toimittaa se laborato­ rioon analysoitavaksi. Jugurttipurkilla viljaerän pinnasta kauhaistu jyväkasa ei muuten ole edustava näyte! Vielä ­ennen toimitusta viljaerää voi parantaa muun m ­ uassa ­lajittelemalla pois pienet jyvät, roskat ja pöly, jolloin myös hometoksiinipitoisuus voi alentua merkittävästi.

Hometoksiinit eivät ole annettu tekijä, joille ei voi tehdä mitään!

Kauppa hakee viljalle markkinat Viljakaupan tehtävänä on tehdä pitkäjänteistä työtä vil­ jan menekin parantamiseksi ja hakea kontaktien kautta markkinoita kulloisenkin viljasadon eri laaduille. Viljoille etsitään parhaita markkinoita sekä k ­ otimaasta että vienti­ markkinoilta, jotta viljalogistiikka saadaan mahdollisim­ man toimivaksi.

On lisäksi huomattava, että kotimaan käyttö ja vienti eivät ole ristiriidassa toistensa kanssa. Toimiva viljamark­ kina edellyttää aina riittävää volyymiä myös ulkomaan­ kauppaan, jotta kulloinkin tietyllä a­ lueella tuotettu vilja saadaan laadullisesti vastaamaan myös kaikkien käyt­ täjien tarpeita ja laivattavat eräkoot s­ opivan kokoisiksi myös kaukaisempia markkinoita varten.

Nykyisin kotimarkkina-alueeksi pitää käsittää koko EU:n alue ja puheet ylijäämäviljojen viennistä voidaan jo lopettaa päiväysvanhentuneina 2010-luvun maailmassa. Öljykasvien näkymät lupaavia Öljykasveja voi jälleen kylvää ensi keväänä peitatulla siemenellä – poikkeusluvan turvin. Öljykasvien hinta­ kehitystä ovat tukeneet koko syksyn ajan matalat v­ arastot Euroopassa sekä alhaiseksi jäänyt syys­öljykasvien kylvö­ ala. Nämä tekijät tekevät öljy­kasveista jälleen hyvän vaih­ toehdon ensi kevään kylvö­pelloille. Myös siemeniä on saatavissa, joten rapsi ja rypsi on syytä ottaa mukaan jäl­ leen viljelykiertoon, jos ne eivät siellä jo ole.

Artikkeli on kirjoitettu viikolla 51.

MAATILAN PIRKKA 1/2017

Medax Max

®

UUTUUS!

Viljojen korrensäätöön, myös elintarvikekauralle • Uusi tehoaine toimii myös viileässä • Aikaisiin ja myöhäisiin käsittelyihin joustavalla ajoituksella • Parantaa juuriston kasvua • Hyvät tankkiseosmahdollisuudet, myös hukkakauran torjunnassa

Käsittelemätön

MedaxMaxilla käsitelty kasvusto

Zypar

®

UUTUUS!

Leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan ohralla, vehnällä ja rukiilla • Teho näkyy jopa 1 vrk kuluttua • Uusi tehoaine (Arylex) ehkäisee resistenssin muodostumista • Käyttöaika aina lippulehdelle saakka • Myös pohjavesialueille Zyparin teho kookkaaseen savikkaan 48 tuntia ruiskutuksesta.

K-MAATALOUS 25

Tutustu huolella käyttöohjeisiin ja noudata niitä!

Rapsi ja rypsi on syytä ottaa mukaan jälleen viljelykiertoon, jos ne eivät siellä jo ole.

T YÖKONEET

Johan Weurlanderin mukaan viljanpuinti käy nyt yhden miehen työnä nostolavavaunun ansiosta. Kesken puintipäivän ei tarvitse lähteä viljakuormaa tyhjentämään.

TEKSTI Erkki Holma KUVAT Mikko Kakela

YKSI VAUNU JA MONTA LAVAA Siuntiolainen Johan Weurlander viljelee yksin 195 peltohehtaarin tilaa, josta viljalla on 165 ha. Korjuukauden ongelmaksi muodostui viljanajo, joka keskeytti puinnin. Multiva HookSystem -koukkulavavaunu viljalavoineen ratkaisi ongelman.

26

MAATILAN PIRKKA 1/2017

K

un JOHAN WEURLANDERILLA oli ­aikaisemmin viljanajoa varten yksi 20 kuution perävaunu, hän joutui lähtemään tyhjennyskeikalle useamman kerran puintipäivän aikana. Viljanajon takia puimuri seisoi enemmän kuin pui.

Weurlander oli tutkinut koukkulavavaunuja jo pidempään. Kun hän näki vuonna 2015 Tampereen näyttelyssä kotimaisen Dometalin valmistaman Multiva HookSystem -koukkulavavaunun, hän totesi siihen sisältyvän kaikki ne ominaisuudet, joita hän oli etsinyt. Kauppa tehtiin, yksi käyttökausi on takana, eikä kauppaa ole tarvinnut katua.

Koukkulavavaunun idea on siinä, että Weurlander vie aamulla pellonlaitaan kolme 21 kuution vilja­ lavaa, jonka lisäksi hänellä on vielä yksi vanha 20 ­kuution viljakärry. Hän voi puida yhteen mittaan reilut 80 kuutiota viljaa. Jos käy välillä tyhjentämässä ­yhden vaunun, loput vilja-ajot voi tehdä sitten, kun puintipäivä on päättynyt tai vasta seuraavana aamuna. ­Mikään ei estä hankkimasta lavoja enemmänkin. Korjuu sujuu nyt yhden miehen työnä.

Tukipiste siirtyy lavaa nostettaessa Vaunussa on koukkurunko, jonka päälle lava vedetään. Kun koukkulavalaitetta ryhdytään käyttämään joko lavan nostamiseksi maasta alustan päälle tai päinvastoin, painetaan telin takapyöriä kahdella sylin­ terillä alaspäin. Etumaiset telipyörät nousevat jopa ­ilmaan maasta. Tällä takapyörien alas painamisella ­telin tukipiste siirtyy telipyörien puolivälistä telin takapyörien kohdalle, noin 60–70 senttiä taaemmaksi.

Tällä estetään se, että ryhdyttäessä nostamaan kuormattua lavaa maasta, nosto keventäisi liikaa vaunun etupäätä ja vetoaisaa.

– Ilman tätä tukipisteen siirtoa vetoaisa voisi jopa nostaa traktorin takapään ilmaan, sanoo Weurlander. Hän käyttää vaunun edessä talon isompaa traktoria jo senkin takia, että vaunun ja täyden viljakuorman koko­naispaino nousee yli 20 tonnin.

Tukevat lava- ja koukkurunkolukitukset Kun telin takapää painetaan alas eli käytetään telilukitusta, lavan koukkurunkoon kiinnittävät, alustan taka­päässä olevat hydraulisylinterit irrottavat lavalukituksen. Samalla lukkiutuvat myös koukkurungon puolivälissä, rungon taitekohdassa olevat sylinterit. Tällöin koukkurungon takaosa on lukittu alustaansa, ja ainoastaan etuosa pääsee taittumaan.

MAATILAN PIRKKA 1/2017

Tilalle hankittiin koukkulava-alusta ja kolme 20 kuution viljalavaa.

Johan Weurlander näyttää telilukituksen sylintereitä. Niillä painetaan telin taka­pyöriä alaspäin, jolloin telin tukipiste siirtyy taaemmaksi eikä lavan nosto ­kevennä liikaa vaunun vetoaisaa.

Johan Weurlanderilla on yksi käyttökausi koukkulavavaunulla takana, eikä kauppaa ole tarvinnut katua.

27

Johan Weurlander ja edessä apukippisylinteri, joka nostaa lavaa kippaukasen alkuvaiheessa, kunnes pääsylinteri on noston kannalta edullisemmassa kulmassa ja jaksaa jatkaa nostamista.

Lavaa vedetään alustan päälle. Nostokulma on kuuden metrin lavalla vain 18 ­astetta. Vilja ei lähde valumaan nostovaiheen aikana peräaidan yli.

Nämä kolme toimintoa hoidetaan ohjaamosta ­yhdellä kaksitoimisella hydrauliventtiilillä.

Koukkurungon taitekohdan lukitus on kaksipuolei­ nen, siihen Weurlander kiinnitti heti huomiota.

– Muutamissa koukkulavavaunuissa on vain yksi, toispuoleinen koukkurungon lukitus. Kun painavaa kuormaa vedetään alustan päälle, koukkurunkoon kohdistuu melkoinen vääntörasitus.

Apukippisylinteri auttaa kippausnostoa Koukkulavavaunuissa pääkippisylinteri on melko vaaka­suorassa asennossa ja kippauksen alkuvaiheessa nostokulma on loiva. Dometalin valmistamassa vau­ nussa alkuvaiheen nostoa auttaa pystysuorassa asen­ nossa oleva apukippisylinteri. Se nostaa vaunua sen verran, että iso pääkippisylinteri tulee noston kannalta edullisempaan kulmaan.

Kippausvaiheessa nostovoima on riittänyt hyvin, vaikka lava on ollut täynnä vehnää ja kuorman paino ylittää 16 tonnia. Tämä apukippisylinteri oli yksi asia, joka käänsi Weurlanderin Multiva HookSystemin kannalle.

Kippausvaiheessa alustan takapäässä olevat lava­ lukot ovat kiinni ja koukkurungon taittokohdassa ole­ vat lukot auki. Kun telin takapäätä ei paineta alas, nämä muut lukitukset ovat automaattisesti kippauksen vaatimassa asennossa.

Loiva nostokulma, vilja ei valu takalaidan yli Lavan takapäässä on kaksi teräsrullaa. Aluksi Weur­ landerilla oli epäilys, että jätettäessä lavat pellolle rul­ lat painuvat maan sisään eikä vaunua saa nostettua alustan päälle. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Var­ muuden vuoksi hänellä on tapana panna rullien alle reilun metrin mittaiset lankunpätkät.

Kun täysinäistä vaunua aletaan nostaa alustan päälle, traktorin vaihde jätetään vapaalle. Lavan ei tar­ vitse nostovaiheessa liikkua eteenpäin, vaan traktori ja alusta liikkuvat taaksepäin lavan alle.

28

Nostokulma alustaa päälle vedettäessä on suhteel­ lisen loiva. Jos lava on kuuden metrin pituinen, kulma on 18 astetta.

– Kun täysinäistä viljalavaa vedetään alustan päälle, vilja ei valu takalaidan yli, sanoo Johan Weur­ lander.

Talviaikana hakevarastona Koukkulavavaunulla lavoineen Weurlander sääs­ tää myös varastotilaa. Alustan hän panee varastoon, mutta tyhjät lavat voi jättää ulos. Weurlanderilla on vähän konehallitilaa, eikä sitä tarvitse nyt rakentaa ­lisää.

Talossa on hakelämmitys ja viljalavat toimivat tal­ viaikana hakevarastoina. Weurlander suunnittelee keveiden korokelaitojen tekemistä lavoihin haketta varten, jolloin yhdelle lavalle mahtuisi 40 kuutiota ­haketta. Kun vaunut haketetaan syksyllä täyteen, hake riittää talvikauden yli.

Kolme 2-toimista venttiiliä, ei sähköä HookSystem-koukkulavavaunu tarvitsee kolme kaksi­ toimista hydrauliikan ulosottoa. Yhdellä niistä hoi­ detaan telilukitusta ja samalla lava- ja runkolukkoja.

Toisella hoidetaan kippaussylinteriä ja kolmannella koukkutornin sylinteriä. Missään näistä toiminnoista ei tarvita sähkövirtaa.

Ohjaamossa on pieni näyttöruutu, josta näkee, mikä toiminto on kulloinkin päällä. Sillä ei kuiten­ kaan ohjata mitään.

Kun lavan nostovaiheesta siirrytään kippausvaihee­ seen tai päinvastoin, lavan ja koukkurungon on oltava ala-asennossa.

Perässä liitännät hydrauliselle perälaudalle Kolmen viljalavan lisäksi Weurlander hankki maan­ siirtolavan, joka on varustettu hydraulisella perälau­ dalla. Alustan takapäässä on hydrauliset ulosotot takalaidan käyttöä varten. Takalaidan sylinteriä käy­ MAATILAN PIRKKA 1/2017

Ohjaamossa on pieni näyttöruutu. Se näyttää, mikä toiminto on päällä. Sillä ei ohjata mitään, kaikki toiminnat hoidetaan kolmella traktorin hydrauliventtiilillä.

tetään samalla hydrauliventtiilillä kuin koukkutornin sylinteriä. Alustan rungon sisäpuolella on käsikäyttöiset venttiilit, joilla paine ohjataan jompaankumpaan sylinteriin.

Koukkutornin sylinteriä tarvitaan vain irrotettaessa lavaa alustasta ja jätettäessä se maahan tai päinvastoin, mutta ei maata ajettaessa ja kipattaessa.

Maansiirtovaunua irrotettaessa on muistettava ­ensimmäiseksi irrottaa hydraulisen perälaudan letkut.

Kaivurin siirto näppärästi Maansiirtolavalla Weurlander pystyy hoitamaan myös pienen, viiden tonnin telakaivurin siirrot työmaalta toiselle. Kaivurin saa ajettua suoraan lavalle, kun lavan laskee maahan. Lavan hydraulinen perälauta on saranoitu toisesta reunastaan ja se voidaan kääntää ­sivulle kaivuria lavalle ajettaessa.

Aikaisemmin Weurlander joutui siirtämään kaivurin erikseen työmaalle, nyt se menee samalla ajokerralla. Kun lavaa vedetään ylös kaivuri päälle ajettuna, on kaivurin oltava luonnollisesti hyvin kiinnitetty.

Vaunun renkaiksi valittiin lisävarusteena saatavat 710/40R22,5-renkaat. Leveä rengastus tiivistää maata vähemmän. Vakio rengaskoko on 600/50R22,5.

Koukkurungon lukitussylinteri on koukkurungon taitekohdassa ja lukitsee koukkurungon alustan keltaiseen runkopalkkiin. Lukitus on päällä vedettäessä lavaa alustalle tai siltä pois. Kuvan kippausvaiheessa lukitussylinteri on irti.

– Isompi, 710/40R22,5-rengaskoko, mahdollistaa 50 km/h vauhdin, toisin kuin muiden valmistajien käyttämät pienemmät renkaat, tuumii Weurlander.

Kaiken kaikkiaan Multiva HookSystem -koukkulavavaunu on Weurlanderin mielestä hyvä hankinta: korjuuaikana puintiteho lisääntyy, kun vaunuja ei tarvitse kesken puintipäivän lähteä ajamaan kuivurille.

– Toki vaunulla on hintansa, mutta jos hankkii alustan ja kolme lavaa, yhteishinta on vähemmän kuin kolme erillistä perävaunua, laskee Weurlander.

Multiva HookSystem 18 • • • • • • •

Kippausvaiheessa nostovoima on riittänyt hyvin, vaikka kuorman paino on ylittänyt 16 tonnia.

MAATILAN PIRKKA 1/2017

• • • • • • •

Kantavuus 18 tonnia.

Päällevetokuorma 18 tonnia.

Päällevetokulma 18 astetta.

Kippauskulma 53 astetta.

Lavan pituus 5,3–6,2 metriä.

Vakiorenkaat 600/50R22.5 (nopeus max. 40 km/h).

Vaihtoehtoiset renkaat 710/40R22.5 (nopeus max. 50 km/h).

Teliakselisto.

Hydraulinen jousitus lisävarusteena (tulossa).

Hydrauliöljyn tarve kipissä 23 litraa.

Lavalukitus hydraulinen.

Lavajuoksujen korkeus 120 cm.

Paino 3 650 kiloa.

Valmistaja Dometal Oy, Loimaa.

29

TUTKITTUA

Viljelijä toimittaa näytepussin K-maatalous-kauppiaalle, joka lähettää näytteen K-maatalouden koetilalle viljalaboratorioon. Posti tuo laboratorioon analysointiin tulevia näytteitä päivittäin jopa 10–20 laatikkoa. Näytteet kirjataan, puretaan ja lajitellaan eri analyysipisteisiin analysoitavaksi.

DON-määritys tehdään jauhetusta näytteestä, ja se vaatii tekijöiltä tarkkuutta.

TEKSTI Milla Välisalo ja Noora Berg KUVAT Petra Paasikivi, Milla Välisalo ja Heli Nummijoki

Viljanäytteitä saa toimittaa!

K-maatalouden koetilalla toimiva viljalaboratorio ottaa jatkuvasti vastaan viljanäytteitä. Päättyneen kasvukauden sääolosuhteet suosivat hometoksiineja, joten pitoisuusanalyysi on syytä tehdä.

Tämä on syytä huomioida myös sadon käyttötarkoituksessa ja sijoittamisessa.

30

MAATILAN PIRKKA 1/2017

Pahasti saastuneessa kaurassa punahometta voi havaita jyvissä, tässä näytteessä DON-toksiinia on yli 20 ppm.

V

iljalaboratorio ottaa viljanäytteitä vastaan vuoden ympäri. Näytteitä myös omalla tilalla käytettävistä ­rehuista voi toimittaa K-maatalouskauppojen kautta. Kaupoilla on hallussaan ajankohtaiset hinnastot näytteiden analysoinnille, ja hinnat pyritään pitämään kilpailukykyisinä.

Laboratoriossa on valmius testata ympäri Suomen ­tulevia näytteitä.

Viljalaboratoriossa on pistetty merkille, että viime satokauden näytteet sisältävät harvinaisen paljon suuria DON-toksiinipitoisuuksia. Vaikka laatu – muun muassa valkuainen – onkin ollut muuten hyvä. Vehnän sakoluvut ovat olleet myös korkeita. Mallasohrassa on esiintynyt paljon punaisia jyviä, mikä kertoo omalta osaltaan punahomeen runsaasta esiintymisestä.

Monipuoliset analyysipalvelut Hauholla tehdään kaikista kotoisista viljoista haluttuja analyysejä, esimerkiksi kosteus, valkuainen ja hehtolitrapaino. Laboratorion määrityslaitteet kuuluvat Eviran ylläpitämään viljaverkkoon, jolloin analyysin tulok­sesta saadaan mahdollisimman luotettava.

Ohrasta voidaan selvittää lisäksi tärkkelyspitoisuus ja vehnästä on mahdollisuus määrittää myös sakoluku.

Myllylaatua varten tehdään jyväkoon seulontaa.

MAATILAN PIRKKA 1/2017

Idätystulokset pyritään saamaan viljelijöille noin kahdessa viikossa.

Muita palveluita ovat muun muassa viljelijän oman siemenen idätys (viljat, öljykasvit, nurmikasvit, palko­kasvit ja pellava) ja erityisesti tänä vuonna puhuttaneet DON-toksiinit. Mallasohran laatu on myös mahdollista selvittää. Koetilan viljalaboratorion analyysimenetelmillä ja tuloksilla on Viking Maltin ­hyväksyntä.

Laboratorion vuodenkierto mukailee viljelyn rytmiä. Tavallisena vuonna kiire alkaa elo–syyskuussa, jolloin viljanäytteitä alkaa tulla suurempia määriä.

Ensimmäisenä analyyseihin saapuvat syysviljat, sen jälkeen kausi jatkuu kevätviljoilla, ja myös mallasohra-analyyseistä pääosa tehdään syksyn aikana.

Tämän lehden ilmestyessä idätysnäytteitä saapuu enenevissä määrin. Idätystulokset pyritään saamaan viljelijöille noin kahdessa viikossa. Nurmikasvien osalta idätysaika on huomattavasti pidempi, esimerkiksi ruokonataa pitää idättää 21 päivää tuloksen saamiseksi. Idätykseen tulevat näytteet ovat peittaamattomia, mutta näytteelle on mahdollista pyytää itävyys peitattuna, jolloin peittaus tehdään koetilalla.

31

Kukinnan aikainen sade lisää punahomeen ja hometoksiinien riskiä.

Viljalaboratorio palvelee myös koetilan tutkimusta kokeiden analysoinnissa ja K-maatalouden siemenkeskusta esinäytteiden ja vastaanottonäytteiden analysoinnissa. Kesällä laboratorion väki ehtiessään jalkautuu koekentille vihreiden kasvustojen äärelle.

Punahomeet rehuviljassa ‑ DON-toksiinit Punahomeet alentavat viljasadon laatua merkittävästi.

Punahomeiden riski kasvaa viljojen kukinta-aikaan tai puinteihin ajoittuvien sateiden myötä. Kosteana korjattu vilja pitäisi kuivata mahdollisimman pian sadonkorjuun jälkeen, jotta punahomeiden lisääntyminen ja myrkyllisten aineenvaihduntatuotteiden muodostuminen pysähtyy.

Punahomeet ovat sellaisenaankin ongelmallisia muun muassa mallasohrassa, mutta lisäksi ne voivat tuottaa myrkyllisiä aineenvaihduntatuotteita rehuviljaan. Viileässä ja sateisessa pohjoisessa säässä tavallisin punahomeiden tuottama toksiini on deoksivalenoli eli DON. Elintarvikeviljalle on määritetty EU lainsäädännöllä raja-arvot suurimmalle sallitulle DON-toksiinin pitoisuudelle, kauralla arvo on 1,75 ppm (ppm = mg/kg) ja muilla viljoilla 1,25 ppm. Rehuviljassa DON-pitoisuuden suositusraja-arvo on 8 ppm. Suomessa Evira valvoo lainsäädännön toteutumista.

Huomionarvoista punahomeiden tuottamissa myko­toksiineissa on se, etteivät ne häviä kuumennuksen aikana. Myrkyillä saattaa olla myös yhteisvaikutuksia, joita ei juuri ole tutkittu.

Herkkiä siat, hevoset ja siipikarja Erityisen herkkiä myrkyille ovat siat ja hevoset sekä siipikarja. Naudat sietävät tämän hetkisen tietämyksen mukaan toksiineja paremmin. Sioilla toksiinit 32

Viljalaboratorion pikamäärityslaite (NIT) kuuluu Eviran hallinnoimaan ja laitteiden kalibraatiosta vastaavaan valtakunnalliseen viljaverkkoon. Määrittämässä Kaisa Auvinen.

a­ iheuttavat kasvun hidastumista tai pysähtymistä ja yleisesti alentunutta vastustuskykyä. Kaikkein herkimpiä ovat emakot ja pienet porsaat.

Lihasioilla on eräässä tutkimuksessa havaittu vain 2 ppm DON-toksiinipitoisuuden vähentävän syöntiä seitsemän prosenttia. Samassa tutkimuksessa kastroidut karjusiat näyttivät myös olevan herkempiä toksiineille kuin naaraspuoliset siat. Sikojen ruokintaan käytettävä vilja kannattaa testauttaa DON-toksiinin varalta, ja turvallisinta olisi käyttää vähintään elintarvikekelpoista viljaa.

Eläinkokeissa hevosilla ovat tulokset olleet osin risti­riitaisia. Korkeillakaan väkirehun DON-pitoisuuksilla ei ole havaittu akuutteja oireita, minkä osin selittänee se, että suurin osa hevosen ravinnosta on joka tapauksessa karkearehua. Kokonaissyönnissä 5,4 ppm DON-toksiinipitoisuudella on havaittu hevosilla vaikutusta syöntiin.

MAATILAN PIRKKA 1/2017

Yhdysvalloissa havaittiin ähkyhevosia tutkittaessa, että mykotoksiineilla (DON, T2, zearalenoni) saattaa olla yhteyttä ähkyyn, mutta tältä osin tutkimus on edelleen kovin alussa. Ainakin siitoshevosille ja varsoille olisi turvallisinta syöttää elintarvikekelpoista rehu­viljaa.

Pienennä hometoksiinien riskiä Hometoksiinit viljassa eivät ole tekijä, jolle viljelijä ei voi tehdä mitään. Niiden riskiä voi pienentää monin tavoin alkaen siemeneksi aiotun viljaerän tutkimisella, siemenen peittaamisella ja välttämällä kaurankylvämistä suoraan kauransänkeen vuosi vuoden perään – eli riittävällä viljelykierrolla.

Myös kasvinsuojelulla on ratkaisuja tarjolla. Puinnissa ja kuivauksessa pienten jyvien ja pölyn määrää voi pienentää tehokkaasti oikeilla puimurin ja kuivurin säädöillä.

Nopean kuivauksen lisäksi toksiineja voi torjua myös säilyttämällä viljaa asiallisissa varastointitiloissa tarpeeksi kuivissa olosuhteissa (kosteus alle 14 prosenttia). Lajittelun avulla, poistamalla pienet ja surkastuneet jyvät, voidaan koko rehuerän toksiinipitoisuutta saada matalammalle tasolle.

Hyvillä viljelytoimilla korjatusta viljaerästä muodostetaan edustava näyte analyysiä varten. Näytteestä tehty analyysi pienentää yllätysten määrää viljakuormaa toimitettaessa.

Tällä hetkellä K-maatalouden koetilalla on määritettävissä pikatestillä viljan deoksivalenoli eli DON-

Noora Berg, Raili Ali-Kippari ja Kaisa Auvinen analysoivat näytteitä viljalaboratoriossa.

toksiinipitoisuus ja akuutisti myrkyllisiin tritoketeeniyhdisteisiin kuuluvat T-2- ja HT-2-pitoisuudet.

Korkeimmat DON-pitoisuudet ovat tänä vuonna ­olleet yli 22 ppm.

Lisätietoa viljojen punahomeista löytyy Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR:n sivuilta (www.vyr.fi) sekä Eviran sivuilta (www.evira.fi). 

6.090,-

Maschio Giraffa 210 Rajoitettu erä!

9.770,Hinta sis. varateräsarjan (Arvo 390€ alv.0%)

Piennarmurskain • Työlev, 212 cm. Ulott. 3,2 m.

• Varmatoiminen estesuoja.

• Leikkuupään kelluntamahd.

Nurmen ja heinän murskaukseen!

ELHO SideChopper 420 Pro

• Siisti työjälki. Ulottuvuus 4,2 m traktorin keskilinjasta.

• Roottorimurskain, vasaraterät

Maschio Gemella 620 kesantomurskain

• Työlev. jopa 6,2 m. • Kuljetuslev. 2,4 m. • Vasaraterillä tarkka ja siisti lopputulos.

19.990,Rajoitettu erä!

Lue käyttäjäkokemus Maatilan Pirkasta 4/16 Maschio Tigre 300 kesantomurskain

ILSBO Ketjumurskain M150 Pientareiden vesakoiden raivaukseen

• Sietää hyvin kiviä ja kantoja, leikkuuleveys 150 cm • Ulottuvuus 3,4 m, 35° alas/90° ylös, 540-1000 rpm.

3-vuoden tehdastakuu!

Nettotarjous!

5.290, 5 290-

(alv 0%) + toim.kulut

• Vasaraterät ja 2 kammion sis. vastaterää, siirret. 30 cm trakt. keskilinjasta sivuun.

5.990,-

Hinnat (alv 0%) voimassa 28.2.2017 saakka tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Kuvissa mahd. hintaan kuulumattomia lisävarusteita. Hintoihin lisätään toimituskulut.

www.k-maatalous.fi MAATILAN PIRKKA 1/2017

K-MAATALOUS33

RUOKINTA

TEKSTI ja KUVAT Tuomas Rytky

Vahvin happo varmistaa rehun laadun Torniolaisella maitotilalla siirryttiin happopohjaiseen Mestarin vahva -säilöntäaineeseen. Tavoitteena oli säilörehun säilönnällisen laadun parantaminen, joten hapoksi valittiin markkinoiden vahvin kotimainen tuote.

34

M

äkijuntin tilalla säilörehu tehdään pääasiassa laakasiiloihin, mutta jonkin verran myös aumoihin.

– Yhdessä päivässä ei aina ehdi tehdä koko siilollista tai aumallista, joten läjä joutuu olemaan usein auki yön ajan. Kun käytimme biologista säilöntäainetta, rehussa oli aina pilaantunut musta raita siinä kohtaa, mistä homma oli seuraavana päivänä jatkunut, maatalousyrittäjä ERKKA JUNTTI muistelee.

Raita oli suurin syy sille, että Mäkijuntin tilalla siirryttiin puolenkymmentä vuotta sitten hapolla säilömiseen. Eri hapoista valinta kohdistui Mestarin vahvaan, koska se on suomalaisista hapoista vahvin. Erkka Juntti muotoilee valinnan sanoin: – Jos se kerta on happo, niin olkoon mahdollisimman vahva happo.

Säilöntäaineen vaihtamisen jälkeen mustia raitoja ei ole Juntin mukaan rehussa näkynyt. Rehun säilönnällinen laatu on ollut tasaisen hyvä, mikäli rehun vain on säiden puolesta päässyt tekemään oikeaan MAATILAN PIRKKA 1/2017

”Kun apevaunuun lataa säilörehua, niin kyllä laadukkuuden näkee sitten pian maitotankissa.”

a­ ikaan. Lisäksi Juntti kiittelee myös sitä, että hapolla voi tehdä rehua edes jotenkuten myös silloin, kun luontoäiti näyttää hapanta naamaa.

Hapon käyttö yleistä maitotalousalueella Tornion K-maatalouden kauppias TUOMAS JUNES tietää, että Juntit eivät ole säilöntäainevalinnassaan yksin. ­Pikemminkin päinvastoin.

– Täällä maitotalousalueella valtaosa tiloista käyttää säilönnässä happoa. Rehu tehdään pääasiassa ­aumaan, ja sitä tehdään paljon kerralla. Toisaalta laadukkaan rehun merkitys korostuu maitotilalla, joten siihen panostetaan. Riskiä rehun pilaantumisesta ei haluta ottaa, Junes kertoo.

Erkka Juntti puhuu samasta aiheesta toteamalla, että rehun säilöntälaatu näkyy maidon tuotannossa erittäin selkeästi.

– Eipä siihen hirveästi analyyseja tarvita. Kun apevaunuun lataa säilörehua, niin kyllä laadukkuuden näkee sitten pian maitotankissa, Juntti toteaa hieman kärjistäen.

Mestarin vahvassa on 77,4 prosenttia muurahaishappoa. Se ei sisällä puskuroivia aineita, jotka heikentävät pH:n alennustehoa. Kauppias Junes nostaa esiin myös sen, että vahvassa säilöntäaineessa on kolme prosenttia propionihappoa.

– Propioni estää homehtumista tappamalla homebakteerit. Se vähentää myös rehun lämpenemisen riskiä, Junes selvittää.

aina karhotetaan, pääasiassa yhdistämällä kolme karhoa yhdeksi. Kärryyn massa siirtyy ajosilppurilla.

Mestarin vahva on reipasta happoa. Sen joutuminen koneiden pinnoille ei kuitenkaan huoleta Erkka Junttia.

– Hapotin on silppurin torven nokassa. Happoa siis osuu vain torven kärkeen ja kärryn kylkeen. Mielestäni aivan sama, Juntti sanoo. Hän jatkaa ajatusketjua toteamalla, että säilöntälaatu on paljon tärkeämpi asia.

Mäkijuntin tilalle happo tulee irtotavarana. 12 000 litraa happoa varastoidaan tuhannen litran s­ äiliöihin.

Säiliöt nostetaan kesällä yksi kerrallaan silppurin ­perään.

– Ei happoa joka kesä noin paljon mene, mutta ­parempi olla hieman pelivaraa kuin että happo loppuisi kesken, Erkka Juntti nauraa.

Mutta miksi happo on juuri Mestarin vahvaa? Kotimaisuus on yksi syy. Juntin mukaan kotimaista pitäisi suosia aina, kun se on mahdollista. Tärkein syy löytyy kuitenkin säilöntäaineen nimestä – se on vahvaa.

– Kun rehu poljetaan ja peitetään hyvin, niin tuolla hapolla rehu näyttää säilyvän hyvin. Se on tärkein p ­ eruste Mestarin vahvan käyttämiselle. En kyllä ­oikeasti löydä haposta mitään moittimistakaan, Erkka Juntti toteaa ykskantaan.

Appeessa säilö- ja täysrehu Mäkijuntin tilalla on tuotettu maitoa kauan, vuodesta 1765 lähtien. Tällä hetkellä menossa on sukupolvenvaihdos, jossa vastuu siirtyy yhdeksännelle ikäluokalle: Erkalle sekä hänen veljelleen IIKKA JUNTILLE. Tilalla on tällä hetkellä 120 lypsävää ja lisäksi nuori karja. Karja koostuu pääasiassa friisiläisistä, mutta ­seassa on myös ayrshireja. Keskituotos on noin 9 500 kiloa vuodessa.

Lehmät syövät apetta, jonka reseptissä on tilan oman säilörehun lisäksi vain täysrehua. Ape sekoitetaan traktorikäyttöisellä vaunulla ja jaetaan suoraan läpiajettavalle ruokintapöydälle.

Lehmien rehuun tarvittavaa nurmea kasvatetaan ­tilalla noin 150 hehtaarilla. Seosnurmessa on timoteitä ja nurmi- sekä ruokonataa.

– Ennen käytimme suojaviljaa, mutta nykyään on pelkkää nurmea. Yritämme venyttää nurmien iän neljään vuoteen, Erkka Juntti kertoo tilan rehun teosta.

Happo ei paha koneillekaan Säilörehu appeeseen haetaan siis useimmiten laakasiilosta. Sinne se puolestaan on tehty kolmen tilan ­yhteisesti omistamalla koneketjulla, jossa nurmi kaatuu perhosniittomurskaimella. Niiton jälkeen rehu MAATILAN PIRKKA 1/2017

Mäkijuntin tilalla on tuotettu maitoa vuodesta 1765 lähtien.

Tällä hetkellä tilalla on 120 lypsävää.

35

VILJELY

Kevätvehnälajike Licamero on väriltään muita lajikkeita kirkkaamman vihreä.

TEKSTI ja KUVAT Ari Virtanen

Lisää leipää Licamerolla Vehnän viljelyn kannattavuutta arvioitaessa tuntuisi olevan ainakin kaksi koulukuntaa: tuottaako ison sadon vai korkean valkuaispitoisuuden? Jälkimmäinen tuntuu olevan voitolla. Kannattaisiko nyt yrittää tuottaa lisää leipää viljelijän pöytään?

E

nemmän kuin joka kuudes Suomen vilja­ hehtaari on kevätvehnää. Vuonna 2015 kevätvehnien keskisato oli vain alle 4 000 kiloa hehtaarilta. Suomen viljellyin kevät­ vehnä on jo seitsemän vuoden ajan o ­ llut Anniina. Zebra on ollut neljän viljellyim­ män lajikkeen joukossa jo kymmenen vuotta ja Quarnakin viimeiset kuusi vuotta. Uusim­ pana lajikkeena neljän kärkeen on noussut Demon­ strant vuonna 2013.

36

Nyt kevätvehnän viljelyyn on saatavilla uusi satoi­ sampi vaihtoehto: K-maatalouden myynnissä oleva Licamero-kevätvehnä. Licamero on ollut Suomen viral­lisissa lajikekokeissa vuosina 2014, 2015 ja 2016.

Vuoden 2016 kokeiden tuloksia ei tätä kirjoitet­ taessa ole vielä julkaistu. Kasvuajaltaan Licamero on Zebraa vain puolisen päivää myöhäisempi ja Amaret­ toa päivän verran aikaisempi, eli se soveltuu hyvin 1- ja 2-vyöhykkeelle myllyvehnätuotantoon.

Iso jyvä tuo suuren sadon Licameron vahvuuksia on hyvä satotaso, joka oli viral­lisissa kokeissa kahdeksan prosenttia Zebraa pa­ rempi. Samanaikaisesti sen valkuaispitoisuus on viral­ listenkin kokeiden maltillisilla typpilannoitusmäärillä ollut 12,8 %, joka on 0,2 prosenttiyksikköä Zebraa ja 0,9 prosenttiyksikköä Amarettoa korkeampi.

Merkittävin tekijä Licameron suuren sadon takana on erittäin iso jyväkoko. Kun jyvät ovat parikymmentä prosenttia toista lajiketta suurempia, niin vähäisem­ mälläkin jyvämäärällä sato on jo merkittävästi isompi.

Suuri jyväkoko on myllyjen mieleen ja myös rehuveh­ nän käyttäjät arvostavat suurta jyvää.

Licamero on niin sanottu päätyypin kevätvehnä, jolla tavoitellaan isoa myllykelpoista satoa. Sen suuri valkuaissato ja jyväkoko tekevät siitä varteenotettavan lajikkeen myös rehukäyttöön joko jyvinä tai kokovil­ jana.

Viljelyohjelmakokeessa ja siemenviljelyssä Uusien satoisien lajikkeiden koko potentiaali ei vält­ tämättä tule esille virallisissa kokeissa. K-maatalou­ den koetilan viljelyohjelmakoe viime kesältä osoittaa, että riittävillä panoksilla Licamero tuotti erittäin ison sadon, yli 9 000 kiloa, ja samalla valkuaispitoisuus oli korkea eli 13,1 prosenttia.

MAATILAN PIRKKA 1/2017

Licamero tuotti erittäin ison sadon, yli 9 000 kg, ja samalla valkuaispitoisuus oli korkea.

Licamero-kasvusto syyskuun puolivälissä 2016.

Licamero on ranskalaisen jalostustalon Secobran l­ajike, mutta sen sukujuuret ovat Saksassa. Edustaja Suomessa on Plantanova Oy. Licameron siementuotanto aloitettiin Suomessa vuonna 2016 ja se on myynnissä vain K-maataloudessa.

Myös viime kesän käytännön siemenviljelykset ­antoivat lajikkeesta hyvän kuvan. Esinäytteiden hehtolitrapainot ovat olleet välillä 80,5–84,7 grammaa, sako­ luvut välillä 230–280. Lokakuun loppupuolella vastaanotetuista sopimuseristä paras keskisato on ollut ­ 6 720 kiloa.

Loimaan K-maatalouden kauppiaalla KARI MYLENILLÄ oli Licameroa omalla pellollaan viime kesänä ja hänen kokemukset lajikkeesta olivat kaikin puolin positiiviset. Satoa Kari sanoi saaneensa hieman yli 7 000 kiloa hehtaarilta.

Licamero tuo vihreää valoa kevätvehnän tuotantoon ihan konkreettisestikin. Sen kasvusto on väriltään poikkeuksellisen kirkkaan vihreä muihin vehniin verrattuna. Lajikkeella on myös hyvä taudinkestävyys, j­oten satoa tuottava vihreä väri näkyy pellolla pitkään. 

Toimenpiteet Viljelyohjelmassa Toimenpide

Aine

Määrä

Sertifioitu siemen, peittaus

Lamardor

0,2 l/1000 kg

Kylvölannoitus

Kasvuaste BBCH

N 150 kg/ha

Rikkatorjunta

Mustang Forte

0,75 l/ha

20-31

Tautitorjunta

Comet Pro + Juventus

0,3 + 0,25 l/ha

20-31

Hivenaineruiskutus

YaraVita Mancozin

1 l/ha

20-31

Korrensääde

Medax Max

0,3 l/ha

20-31

Tautitorjunta

Comet Pro + Juventus

0,6 + 0,5 l/ha

51-55

Lisälannoitus

Yara Typpiliuos 390

30 l/ha

59-61

Toimenpiteet minimissä Toimenpide

Minimipanostus ja viljelyohjelma Sato kg/ha

Valkuainen %

Licamero minimi N 120 kg/ha

7 506

12,3

Licamero viljelyohjelma N 150 kg/ha

9 065

13,1

Demonstrant minimi

6 991

11,6

Demonstrant viljelyohjelma

8 653

12,5

MAATILAN PIRKKA 1/2017

Aine

Määrä

Kasvuaste BBCH

Sertifioitu siemen Kylvölannoitus Rikkatorjunta

N 120 kg/ha K-MCPA

1,5 l/ha

20-31

Viljelyohjelmavaihtoehdossa on käytetty täysi viljelyohjelman mukainen rikka-, tautiaine- ja korrensäädekäsittely, sekä lisähivenet ja typpiliuos.

Minimivaihtoehdossa on vain K-MCPA rikkatorjunta.

37

Voitelunyrit ainetyn rahtiti! vapaas

KONETARVIKKEET JA VOITELUAINEET Mobil Delvac MX ESP 10W-30

• Dieselmoottoriöljy, joka tukee EGR-tekniikkaa sekä hiukkasuodattimilla (DPF) ja hapetuskatalysaattoreilla (DOC) varustettuja jälkikäsittelyjärjestelmiä.

Neste Farm Universal 10W-30

• Useimpiin maatalouskäytössä oleviin traktoreihin ympärivuotiseksi moottori-, vaihteisto-, taka-akselija hydrauliöljyksi. Ahdettuihin kuin ahtaamattomiin dieselmoottoreihin. API CE, CF-4/SF, API GL-4.

20 l

500727879

59

95

200 l

500776299

499

00

20 l

500916836

79

95

208 l

69900

500916834

/astia

/astia

Svh. 99,90

Pomo 20 kVA AVR Traktorikäyttöinen varavoimageneraattori.

1.995, + toim.kulut

Svh. 819,00

Mobil Delvac 1 LE 5W-30

Elektroninen jännitteensäätö!

• Täyssynteettinen dieselmoottoriöljy nykyaikaisiin vähäpäästöisiin moottoreihin. Käyttää uusinta teknologiaa /astia /astia • Kotitalouksiin, takaamaan erinomaisen suorituskyvyn. vapaa-ajan asuntoihin.

Svh. 63,90 Svh. 569,00 • Pääsulakekoko max. 25 A, Mobil Delvac 1 5W-40 Neste Turbo LXE 10W-40 teho 20 kVA, 16 kW. • Suorituskykyinen täyssynteettinen dieselmoottori• Jännite 400 / 230 V kolmivaihe.

• Moniasteiset moottoriöljyt ympärivuotiseen käyttöön. öljy. Edistää moottorin pitkää käyttöikää ja tarjoaa • Nimellisvirta 40 A, taajuus 50 Hz. Soveltuu traktoreiden, työkoneiden ja raskaankaluston mahdollisuuden pitkiin öljynvaihtoväleihin.

• Kierrosnopeus 3000 r/min. Tehontarve 40 hv. dieselmoottoreihin.

20 l

500791017

7195

200 l

500727029

/astia

59900

/astia

Svh. 94,90

LE 5W-30, 20 l 500906850 LE 5W-30, 208 l 501225874 5W-40, 20 l 500808397 5W-40, 208 l 500811493

20 l

149

Svh. 697,00

1399

5495

500916701

/astia

/astia

500916700

55

500808397

/astia

Svh. 56,50

Hydrauli 46, 20 l

42900

20 l

500916702

95

/astia

Svh. 59,90

449

00

/astia

Svh. 543,50

• Huippulaadukas, synteettinen, savuttamaton kaksitahtimoottoriöljy mm. moottorikelkkoihin.

500230023

825

/astia

2995

/astia

500805094

2,69 €/l

26

95

/astia

/kpl

• Magneettikiinnityksellä.

• 12 m:n johto.

/srj

Tapio 11

Led-työvalopaneeli, 40 led

12990

• Kaareva malli, 56 x 7,8 X 9 cm.

• 10-30 V, 120 W, 7200 LUM. • 16 Cree ja 24 Epistar led-polttimot.

/kpl

139

Led-työvalopaneeli, 48 led

90

FULMEN AKKU 70 Ah

Tapio 11

Alkaen

16.9-30, 18.4-26, 16.00-24, 440/80-30 16.9-34, 18.4-30, 440/80-34, 480/80-30 16.9-38, 18.4-34, 480/80-34

EasyOn 5 (Mikko+ 5)

Alkaen

EasyOn 5

980,-

501321830

FULMEN AKKU 74 Ah

• FB740 N1, sopii mm. MF-6100 ja 8100 srj

www.k-maatalous.fi

/kpl

850,-

89,00

501321831

FULMEN AKKU 110 Ah

139,00

• FG1100 N0, sopii mm. MF 3600, 5400 srj, 6200 srj.

501275981

Apukäynnistin Rexener 18000

• Kaikille bensiini- ja jopa 6,5 litran dieselmoottoreille. Kapasiteetti 18000 mAh. 501750205

!

U U T U US

19900 /kpl

ICER’S -liukuesteet

Tukevat, erittäin kevyet ja kestävät liukuesteet Kanadasta.

• Laadukas Vibramin-pohja ja vaihdettavat nastat.

• Suomen Työterveyslaitoksen CE-hyväksyntä.

• Useita kokoja.

5900 /pr

BESTGRIP -nastat, 9 mm

• Traktorit ja työkoneet. Pituus 17,5 mm. Pakkauksessa mukana asennustyökalu.

180 kpl

Alk.

9700 16900 /pkt

/pkt

Kenkänastat, 6 mm • Pakkauksessa mukana asennustyökalu.

2790 40 kpl 4690 20 kpl

480/70-38, 460/85-34, 18.4-34, 480/80-38, 16.9-38, 18.4-38, 480/80-34, 501532895 500/70-38, 18.00-24, 18.00-25 Hinnat (sis. alv 24%) ovat voimassa 28.2.2017 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää, ellei toisin mainita. Mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan.

• 10-30 V, 144 W, 7200 LUM. • 16 Cree ja 32 Epistar led-polttimot.

89,00

• FB705 N1, sopii mm. MF-6400 srj.

100 kpl

500920287

• Kaareva malli, 66 x 7,8 x 9 cm.

500725181

Jäähdytysneste ZERO HD, 10 litraa

/kpl

501573812

501454732

4l

• Suojaa tehokkaasti jäätymiseltä ja korroosiolta.

Suositeltava vaihtoväli 1-2 v. olosuhteista riippumatta. Laimennettuna 1:1. Pakkaskestävyys -36°C.

12590 Led työvalo 4,3”, 9 led 1995 Perävaunun led-valosarja 3195 • 1800 LUM. 10-30 V, 27 W.

/astia

Mobil Extra 2T

Led-työvalopaneeli, 36 led 501207664

639

00

500721997

Svh. 702,00

Työvalopaneelit ja led-työvalot • 7200 LUM, 108 W. • 57 cm x 8 cm x 7 cm.

208 l

Svh. 73,90

1l

• Hyvät kylmäkäynnistysominaisuudet.

/astia

/astia

Svh. 493,00

Hydrauli 46, 200 l

67

90

Euroopan suurimmalta akkujen valmistajalta.

00

Svh. 179,00 Svh. 1669,00 • Ulkokäyttöön tarkoitetut huippulaatuiset laajan käyttölämpötila-alueen omaavat hydrauliöljyt ympärivuotiseen Mobilfluid 426 käyttöön. Esim. kaivurit, metsä- ja maansiirtokoneet, • Erittäin korkealuokkainen ja monikäyttöinen traktoritrukit, nosturit, traktorit. ISO VG 32, ISO VG 46. öljy erityisesti maatalouden ja teollisuuden traktoreihin, joita käytetään hyvin vaihtelevissa olosuhteissa.

Hydrauli 32, 20 l Hydrauli 32, 200 l 500916608

FULMEN -akut

208 l

90

Neste Hydrauli 32 ja 46

501392321

K-MAATALOUS

/pkt /pkt

LISÄLAITTEET

Lämpöä ja valoa talveen Airrexin hajuton diesellämmitin toimii 100 prosentin hyötysuhteella. Led-työvalot tuovat käyttömukavuutta ja turvallisuutta.

K

orealaisen Airrexin kehittämät diesel-lisälämmittimet tuottavat turvallista infrapunasäteilyä, jota voi käyttää ­moneen eri kohteeseen. Lämmitysvaikutus on nopea, ja patentoitu öljypoltin ja pakoputkisto hyödyntävät polttoaineen sisältämän energian käytännössä 100-prosenttisesti. Se varmistaa infra­ punalämmittimen taloudellisuuden ja turvallisuuden.

Täysin lämmitysenergiaksi hyödynnetyn poltto­ aineen ansiosta päästöt jäävät niin pieniksi, ettei erillistä, lämmitettävästä tilasta ulos vedettyä pakoputkistoa tarvita. Infrapunalämmittimessä ei muodostu näkyvää liekkiä tai kuumia pakokaasuja, jotka voisivat aiheuttaa tulipalon.

Lämmittimen tuottama lämpö ei ole polttavaa missään vaiheessa, ja lämpö leviää tasaisesti lämmitettävän tilan tai kohteen rakenteisiin. Erillistä puhallinta ei tarvita, eikä lämmitettävä kohde kuumene liikaa, siksi dieseliä tai polttoöljyä käyttävä infrapunalämmitin on hyvin turvallinen. Lisäksi siinä on 12 erilaista turvajärjestelmää.

Lämmittimen käyttöönotto on helppoa, sillä se ei vaadi kiinteää asennusta. Pyörillä kulkevana se on helppo siirtää haluttuun paikkaan.

Airrex-infrapunalämmitin on erittäin hiljainen: sen äänitaso on ainoastaan 48 dB. Se soveltuu käytettäväksi monenlaisissa kohteissa, kuten teollisuushallit,

2 1. Infrapunalämmitin on turvallinen lämmön lähde.

2. Led-työvalopaneeleja valmistetaan sekä suoria että kaarevia.

MAATILAN PIRKKA 1/2017

1 työtilat, konesuojat, tallit, hallit, maalaamot, tauko­ tilat, huoltoautot, yleisötapahtumat, korjaamot, terassit, teltat ja rakennustyömaat.

Lämmittimen yksinkertainen rakenne tekee siitä varmatoimisen ja siksi maahantuoja myöntää laitteelle kolmen vuoden takuun.

Led-valoja työkoneissa Led-työvalot ovat kehittyneet paljon viime vuosina ja ne ovat yleistyneet myös ajoneuvoissa ja työkoneissa.

Hinnat ovat laskeneet ja valot ovat erittäin pitkäikäisiä. Niiden koko ja malli ovat myös muuttuneet vuosien aikana. Markkinoilla on todella voimakastehoisia ja pienikokoisia led-työvaloja, jotka sopivat moneen eri ajoneuvoon ja käyttökohteeseen.

Myös led-työvalopaneelit ovat yleistymässä ja niitä löytyykin eripituisia ja -kokoisia. Työvalopaneeleita on sekä suoria että kaarevia. Niissä voi olla myös erimallisia led-polttimoita. Cree-polttimot ovat valoa ­hajottavia ja Epistar-polttimot antavat erittäin terävän valokuvion. Kun nämä molemmat polttimot asennetaan samaan työvalopaneeliin, sitä kutsutaan combovaloksi.

Combo-valoa käytetäänkin lähinnä työvalopaneeleissa, johon ledit on asennettu niin, että Epistar-polttimot ovat keskellä ja Cree-polttimot sivuilla. Silloin työvalopaneelin valokuvio on pitkä ja leveä ja siitä syntyy paras mahdollinen valokuvio.

Nykyään suorien työvalopaneelien lisäksi on myös kaarevia työvalopaneeleita, joissa on Cree-ja Epistarpolttimot. Silloin combo-valokuviosta saadaan maksimaalinen hyöty irti. Tämä merkitsee käyttäjälle parempaa työtehoa ja käyttömukavuutta, ja mikä tärkeintä: parempaa turvallisuutta myös muille teillä ja maastossa kulkeville.

Lämmittimen yksinkertainen rakenne tekee siitä varmatoimisen.

39

rautia

Miksi Kimara-hirsitalo • Hirsimateriaali on kovaa ja kestävää, hitaasti kasvanutta pohjoisen puuta.

• Massiivihirret eivät vääntyile ja painumat sekä halkeamat ovat erittäin pieniä.

• Ekologisesti työstetty hirsi on ­uusiutuvaa ja puuperäistä luonnonmateriaalia.

• Hirsitalo on sekä tiivis ja energiatehokas että hengittävä ja terveellinen rakennus.

• Koko tuotanto tapahtuu tiukasti valvotun ja testatun CE-merkinnän mukaisesti.

• Monipuolinen ja laaja suunnittelu-, toimitus- ja asennussisältö, sekä joustava oman työn osuus.

• Rakentajakansion sisältö on kattava lupakuvista pintakäsittelyja huolto-ohjeisiin.

• Pienemmillä hirsityypeillä saa piha­piirin rakennukset tyylikkääksi kokonaisuudeksi.

Mökin suunnittelussa lähtökohtana on rakennuspaikka, jonka mukaan valitaan mökin muoto, malli ja pinta-ala.

40

MAATILAN PIRKKA 1/2017

Mökki myös vuokrakäyttöön Mökin vuokraaminen oman käytön rinnalla sopii maatalousyrittäjän elämänrytmiin. Tämän päivän mökki on nykyaikaisesti varusteltu vapaa-ajan koti. Hirsirakennus on terveellinen ja luonnollinen valinta.

TEKSTI Vesa Vainio KUVAT Hans Koistinen

M

aatalousyrittäjän elämänrytmi työn ja vapaa-ajan suhteen kulkee tuotanto­ muodosta riippuen omia uomiaan. Oma loma-aika kuuluu silti kaikille ja kesä­ mökki on toiveena yhtä lailla yleinen.

Sopiva paikka mökille voi löytyä oman tilan mailta.

Mikäli pysähtyy miettimään kesämökin käyttö­ astetta, on oman viihtymisen lisäksi harkinnan ­arvoista mökin vuokrakäyttö. Tuotepäällikkö PEKKA ­KIVIMÄKI Keskolta löytää kotimaisesta Kimara-hirsi­ mökkimallistosta tähän tarpeeseen hyvin sopivan rat­ kaisun. Malli sopii myös syytinkiasunnoksi.

– Esimerkiksi Kimara 145 -malli on kuin pieni omakotitalo, joka soveltuu moneen käyttöön. 96 ne­ liömetrin kerrosalaan mahtuu nykyaikainen keittiö, viihtyisä korkea oleskelutila, saunaosasto ja riittävästi vuodepaikkoja. Kokonaisuus on kaikilta osin toimiva ja kohtuuhintainen.

Vuodepaikkojen lukumäärä on avainasia erityisesti vuokrakäytössä. Kivimäen esimerkiksi ottamassa mö­ kissä niitä on kahdeksan, joista viisi sijaitsee avaralla parvella tai ”vintillä”.

Tämän päivän mökkiläinen haluaa Kivimäen ­mukaan vapaa-ajan viettopaikaltaan helppoutta, niinpä mökkien varustetaso noudattelee pitkälti vaki­ tuista asumista myötäilevää tasoa.

– Talousvesi- ja viemärijärjestelmä, sähköistys, lämmitys ja koneellistettu keittiö ovat useimmille ehdot­tomia vakioratkaisuja.

Terveen asumisen ekologinen materiaali Kimara on Keskon oma tuotemerkki ja mallisto, myynti tapahtuu K-raudoissa ja Rautioissa kautta maan. Kivimäki korostaa hirsirakentamisen monia asumisen laatua parantavia ominaisuuksia.

– Hirsi on luonnollinen ja uusiutuva puumateriaali, joka mahdollistaa puhtaan huoneilman ja terveellisen asumisen. Hirsi on rakenteena varma, eikä aiheuta homevaurioita, sillä seinärakenteessa ei ole kylmä­ siltoja tai rajapintoja, joihin kosteus voi tiivistyä.

MAATILAN PIRKKA 1/2017

Huoneilman hyvän laadun taustalla on hirsiraken­ teisen seinän hengittävyys, jolloin valtaosa hiilidiok­ sidista pääsee poistumaan ja hengitysilma pysyy puh­ taana. Kivimäki nostaa esille lisäksi ilmankosteuden, jolla on merkittävä vaikutus asumisolosuhteisiin.

– Hirsi tasaa huoneilman kosteutta, eikä ilma kuivu kovillakaan pakkasilla. Ilman kosteus pysyy ympäri vuoden pääosin 40–50 prosentin lukemissa.

Sisäilma on todettu kokemusperäisesti jopa niin hyväksi, että allergikkojen ja astmaatikkojen on hel­ pompi elää hirsitalossa. Lämminsävyinen ja tunnel­ mallinen hirsi on luonnollisuuden ohella ekologinen valinta. Hirren teollisen valmistamisen energiankulu­ tus on vain noin puolet sementin, viidesosa tiilen ja alle prosentin teräksen vaatimasta energiamäärästä.

Omista ajatuksista kattavaan suunnitteluun Rakennuspaikka ja sen luomat raamit ovat lähtö­ kohta, kun ideaa on aika lähteä työstämään t­ odeksi.

Mikä on rakennuksen muoto, malli ja pinta-ala, ­tuleeko yksi- vai useampi taso, entä parviratkaisu vai isompi yläkerta? – Alkumetreillä on syytä antaa vaihto­ehdoille tilaa.

– Kun asiakas tulee myyjän juttusille, hänellä on hyvä olla mukanaan nippu omia ajatuksia. Niitä ­yhdessä pyörittelemällä ja veivaamalla löytyy toiveet parhaiten toteuttava malli.

Kädenpuristuksen jälkeen alkaa moninainen suun­ nittelu- ja esivalmisteluvaihe. Normaali rakennukseen ja rakenteisiin liittyvä suunnittelu sisältyy toimituk­ seen, mutta niiden lisäksi on hyödynnettävissä muuta­ kin tarpeellista.

– Meillä on tarjota valtakunnallinen LVIS-paketti, joka sisältää lvi- ja sähkösuunnitelmat sekä kaikki tar­ vittavat materiaalit ja työt.

Hirsirakenteisessa talossa on hyvä huoneilma.

41

3 100

4 000

3 100

Asennusvaihtoehdot – pääsisällöt

AV O IN

1 800

1 800

TERASSI

YL Ö S

PE/KHH

OH

6 250

SA

6 250

KT

ET

MH

MH WC

1 100

TK

KUISTI

3 700

1 800

3 100

3 400

4 000

Kimara 145 A 10.01.2012 AV O IN

3 100

3 100

AL AS

6 250

PARVI

Laaja runkoasennus • hirsikehikko • kantavat rakenteet, palkit ja pilarit, palkistot • aluskatteet ja ruoteet Säältä suojaan asennus (runkoasennuksen lisäksi) • vesikate • ikkunat ja ovet • päätykolmioiden ja ristikoiden vuoraus Ulkoa puuvalmis asennus (säältä suojaan asennuksen lisäksi) • räystään ja ulkokattojen laudoitusta, vuorilautoja • terassin ja parvekkeen lattialaudoitus ja kevytkaiteet Lämpövalmis asennus (ulkoa puuvalmiin asennuksen lisäksi) • yläpohjan, rossialapohjan ja parven eristys ja ilmansulku • ikkunoiden ja ulko-ovien tiivistäminen • lisäeristyskoolausta Paneelivalmis asennus (lämpövalmiin asennuksen lisäksi) • sisäkatto- ja seinäverhoilua • lattiamateriaaleja • kevyet väliseinät, runko ja verhous • saunaosaston panelointi.

Kimara 145 A ja B PARVI 10.01.2012

Pohjakerros Kimara 145 A, parvi 145 A ja B. Katso lisää hiristalo- ja huvilamalleja osoitteesta www.kimara.fi. Myynti K-Raudat ja Rautiat.

Vesikatteet ja lämpöeristeet kuuluvat vakiotoimitussisältöön, jota voi täydentää kätevästi kiintokalusteilla, kodinkoneilla, tulisijoilla, kosteiden tilojen materiaaleilla ja kalusteilla sekä muilla sisustustarvikkeilla. Tutun myyjän kanssa on luontevaa hoitaa homma alusta loppuun asti, kaupan päälle saa tuntuvia rahallisia etuja.

Kimara-hirsimökin toimitusaika on sovittavissa, minimissään se on kahdeksan viikkoa. Ennen koko puutavarasisällön saapumista tontille on aika valmistella paikat kuntoon. Yksi olennainen työvaihe on perustusten teko, joka on asiakkaan vastuulla.

– Pohjatöiden ja perustusten tekeminen on hyvin kilpailtu toimiala, johon saa varmasti hankittua osaavan urakoitsijan ­läheltä.

Hartiapankki on pystytyksessä koetuksella Oman työn osuus hirsimökin rakentumisessa on osaamis-, ajankäyttö- ja kustannuskysymys. Kimara helpottaa valintaa tarjoa­ malla viiden tason asennusvalikon: laaja runkoasennus, säältä suojaan, ulkoa puuvalmis, lämpövalmis, ja paneelivalmis asennus.

Kivimäki tietää kokemuksesta, että säältä suojassa -vaihe on tyypillinen vedenjakaja, jonka jälkeen asiakas on valmis otta42

maan lopputyöt kontolleen. Työn edetessä mieli voi ja saa kuitenkin muuttua.

– Nälkä voi kasvaa syödessä ja asiakas haluaakin laajemman asennussisällön, mikä on mahdollista ilman muutoksesta aiheutuvia lisäkustannuksia. Tämä tuo joustavuutta asiakkaan muuttuneeseen tilanteeseen.

Asiakas voi Kivimäen mielestä, niin halutessaan, hoitaa peri­ aatteessa koko asennuskokonaisuuden. Hirsirungon pystyy ­jokainen kokoamaan, vaikkei olisi ikinä sellaista työtä tehnyt.

Numeroidut hirsikaavio- ja seinäkuvat sekä niitä vastaavat valmiiksi työstetyt hirret on lähes mahdotonta asentaa väärään järjestykseen. Tiivisteetkin ovat hirsissä jo valmiiksi paikallaan.

– Kokonaan toinen asia on sitten, että rungon kokoaminen on erittäin raakaa fyysistä työtä. Yhdeksän metriä pitkä lamellihirsi painaa noin 200 kiloa ja sellaisen käsitteleminen on aivan oma juttunsa.

LVI- ja sähkötyöt ovat puolestaan luvanvaraisia töitä, joten niiden omatoiminen tekeminen ei tule normaalisti kyseeseen ja LVIS-paketille on käyttöä. Muilta osin asennusohjeet ovat sitä tasoa, että hyvällä puutyö- ja kirvesmiestaidolla mökki on mahdollista rakentaa hyvin pitkälti itse valmiiksi.

MAATILAN PIRKKA 1/2017

lumihommiin Kunnon pelit ja vehkeet!

JOTTA ONNISTUISIT KERRALLA

1 095 -, Lumilinko FXA 76 cm

Kaksivaiheinen lumilinko huippuominaisuuksilla isommallekin pihalle. Heittosuunnan ja -korkeuden kaukosäätö, sähkökäynnistys, työvalo ja ohjauksen kevennys tekevät lingolla työskentelystä vaivatonta.

Työleveys 76 cm. Vaihteet 6 + 2. Teho 8,5 hv, 302 cm³ Loncin-moottori, renkaat 15 tuumaa. 501464045

Koko valikoima verkkokaupasta, osta heti!

uut uu

s!

Lumikola Masi Nova Max Patentoitu, tuplaluja takalaidan vahvike ja kantokahva. Tukeva, kestävä ja ergonomisesti muotoiltu 25 mm:n aisa, luja 1,5 mm:n kärkivahvike ja tilava kuuppa luistavaa HDPE-muovia. Valmistettu Suomessa. 501548523

54,90

Lumilasta Masi Swing Uusi innovaatio. Kätevä rappusten, käytävien ja terassien puhdistukseen talvella. Kesäkäytössä sopii mullan ja hiekan tasaustöihin. 500990738

Jäärauta Fiskars Maalattu terä karkaistua booriterästä. Puuvarsi. Erinomainen jään kaapimiseen tai puun kuorintaan. 500231910

19,95

28,95

Hinnat ovat voimassa 18.2.2017 saakka tai niin kauan kuin kampanjaerät riittävät.

Mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan.

K-Kuuppalapio Alumiinia. 500656074

30,95

rautia

1

2

3 4

5

Työ sujuu kunnon kuteissa Maatilan monipuoliset työtehtävät vaativat paljon isännän ja emännän ­vaatetukselta. Istuvat, työtehtävään soveltuvat ja säänmukaiset työvaatteet ja -kengät tekevät työnteosta mukavaa, tehokasta ja turvallista.

TEKSTI Tuomas Lehtonen KUVAT valmistajat

M

aa- ja metsätiloilla paiskitaan pitkiä päiviä säähän ja vuodenaikaan katsomatta. Siksi työasuun kannattaakin satsata. Snickers Workwear -työvaatteista tunnetun Hultafors Group Finland Oy:n aluemyyntipäällikkö CAJ NYLUND toivoo, että ”univormukaupoilla” huomioitaisiin hinnan ohella vaatteen istuvuus ja soveltuminen käyttötarpeeseen.

– Sopiva housu myötäilee käyttäjän liikkeitä eikä purista tai kiristä. Sopivan takin hiha peittää ranteen ja helma pysyy paikallaan kättä nostettaessa. Uusi vaatemalli kannattaa aina sovittaa, sillä huonosti ­istuva vaate on ikävä käyttää ja aiheuttaa myös työ­ turvallisuusriskin, Nylund opastaa.

Toinen huomioitava asia on kestävyys. Hyvistä materiaaleista tehty ja laadukkaasti suunniteltu sekä valmistettu vaate kestää käyttöä. Pitkäikäisyyteen vaikut-

44

taa myös materiaalin ja vaatemallin soveltuvuus käyttötarkoitukseen.

– Maatilan monipuolisiin työtehtäviin sopivat vahvasta, mutta ohuesta polyamidi/polyesteri-kankaasta valmistetut AllroundWork-housut. Ne joustavat, hylkivät vettä ja ovat helpot puhdistaa. Jos päivä kuluu työkoneessa, mukavat, vilpoiset ja liukumatonta kangasta olevat FlexiWork-housut ovat hyvä valinta.

Näy pimeässä Takin valintaan vaikuttavat käyttäjän mieltymykset ja kylmänsieto. Ohuet hengittävät Fleece- ja Soft Shell -takit ovat mukavia traktoria ajaessa, mutta sopivat myös ulkona työskentelyyn. Tanakampaa takkia kaipaava voi valita sopivan erilaisilla toppauksilla sekä vedenhylkimis- ja hengittävyysominaisuuksilla varustetuista malleista.

Kun työtä tehdään pimeässä, päällysvaatteiden ­ tulisi olla niin sanottuja Hivis-vaatteita eli niissä MAATILAN PIRKKA 1/2017

Snickers 8015 A.I.S. BodyMapping 1.

Pehmeä, lämmin, hengittävä ja joustava fleecetakki. Vetoketjulliset etutaskut ja rintatasku.

Korkea kaulus lämmittää ja suojaa, peukalolenkit pitävät hihat paikoillaan. Materiaali: polyseseri-fleece/spandex.

Koot: XS–XXL, hinta 119,90 e, K-Rauta.

2. Snickers

1133

Kestävä, vettähylkivä, hengittävä ja lämmin talvitakki. Esitaivutetut hihat ja ergonominen leikkaus takaavat hyvän istuvuuden. 3. luokan huomiovaate. Heijastinnauhat joka puolella, myös hartioissa. ­Pidennetty selkäosa suojaa kaikissa työskentelyolosuhteissa. Isot vuoratut etutaskut, fleecellä vuorattu kaulus, lämmin tikkivuori. Pinta polyesteriä. Koot XS–XXXL, hinta 159,90 e, K-Rauta.

3. Snickers

Work+

Allround

-työhousut monipuolisiin työtehtäviin. Hyvä kulutuskestävyys, edistyksellinen toiminnallisuus ja erinomainen mukavuus. Polvisuojausjärjestelmä, tuuletus polvitaipeissa, joustokiila haarovälissä ja esitaivutetut lahkeet.

Cordura-vahvikkeet polvissa, lahkeensuissa ja taskuissa.

Riipputaskut. Materiaali: polyamidi-vahvisteista Dobby Pro -kangasta. Koot: 44–64, 88– 124, 146–162, 192–212, 250– 258, hinta 104,90 e, K-Rauta.

4. Lämpimät

Jalas 1878 OffRoad -varsikengät ovat maatilallisten kestosuosikit. Vetoketju- ja nauhakiinnitys. Alumiininen varvassuoja, teräksinen naulaanastumissuoja. Iskunvaimennus. Pitävä, öljyä ja kuumuutta kestävä ­Enduro-ulkopohja. Antistaattiset ominaisuudet. Pintamate­ riaali vettähylkivä PU-pintainen nahka. S3-luokka. Koot 35–50, hinta 119 e, K ­ -Rauta.

5. Tegera

887 -työkäsineet yleistöihin Nitriili-pinnoitteinen, kuvioitu kämmenosa parantaa otetta.

Suojausluokka Cat. 2. Koot 7–11, hinta 4,95 e, K-Rauta.

MAATILAN PIRKKA 1/2017

Huonosti i­stuva vaate on ikävä käyttää ja aiheuttaa myös työ­ turvallisuusriskin. ­ itäisi olla näkyvyyttä parantavia ominaisuukp sia. Käytännössä tämä on saatu aikaan heijastinnauhoilla, huomioväreillä ja heijastavilla kankailla. Työtehtävästä riippuu, kuinka hyvä vaatteiden näkyvyyden tulisi olla.

– Huippuluokan huomiovaate parantaa merkittävästi henkilökohtaista suojaus­tasoa.

Snickers Workwear -vaatteissa yhdistyvät erinomainen näkyvyys, toiminnallisuus ja työskentelymukavuus, Nylund toteaa.

Nylund suosittelee panostamaan kerros­ pukeutumiseen. Hengittävät, lämpimät ja anti­bakteeriset merinovillaiset alusasut ja ­sukat siirtävät kosteutta tavanomaista puuvillaa paremmin, joten keho pysyy kuivana ja lämpimänä. Alusvaatteiden uutuusmateriaalina käytetään myös täysin uutta 37,5®-kuitu­ teknologiaa. Materiaali kuivuu nopeasti ja pitää käyttäjän kehon kuivana, raikkaana ja lämpimänä.

Suojaa jaloille ja käsille Työjalkineet ja -käsineet tulisi valita työtehtävän mukaan, kuten takit ja housutkin. Ejendalsin avainasiakaspäällikkö ja Suomen työsuojelualan yritysten liiton varapuheenjohtaja ESA KIVISOJA suosittelee mutaisiin peltotöihin ja navettaan esimerkiksi polyuretaanisaappaita.

Huolto- ja rakennustöihin kenkämallit soveltuvat paremmin.

– Lähtökohtaisesti suosittelemme turvakärjellisiä ja naulaanastumissuojalla varustettuja jalkineita. Edustamamme Jalaksen mallistossa on puolikenkiä, varrellisia maihari-

malleja, sandaaleita ja saappaita. Kiinnitystapoina käytetään nauhoja, tarroja ja Boa-kiinnitysjärjestelmää, jossa kiristys tapahtuu pyöritettävän kiekon avulla, Kivisoja kertoo.

Pohjoismaisen kengän lesti istuu yleensä mukavasti suomalaiseen jalkaan ja sen kitka­ ominaisuudet ovat hyvät myös talven liukkailla. Jalkinetta on kuitenkin aina hyvä ­sovittaa ennen hankintaa. Kivisojan mukaan Jalaksen jalkineita voi tilata tehtaalta myös nastoitettuna.

– Käyttömukavuuden ohella kengän tulee myös suojata riittävästi. Kenkä pitääkin valita aina työn turvallisuusriskien ja työn vaatimusten mukaisesti.

Suomen markkinoilla myytävien työkäsineiden viidakko on valtava. Pelkästään Ejendalsin edustamalla Tegeralla on satoja käsinemalleja. Työkäsineet voidaan jakaa karkeasti puuvillaisiin aluskäsineisiin, asentajan käsineisiin, viiltosuojattuihin käsineisiin, talvi­käsineisiin, kertakäyttökäsineisiin ja kemikaali­suojakäsineisiin.

Käsineissä uusilla materiaaleilla on pystytty parantamaan erityisesti sormituntumaa, otetta ja käyttömukavuutta. Kemikaalisuojaus- ja kertakäyttökäsineissä nitriili on korvannut vinyylin. Myös viiltosuojakäsineissä käytetään nitriiliä kämmen- ja sormiosien pinnoitteena. Asentajankäsineissä pinnoite on usein polyuretaania. Saatavana on myös käsineitä, joilla voi käyttää kosketusnäyttöjä.

– Vain harva tietää, kuinka paljon tuotekehitystä ja testausta käsineisiin tehdään ja kuinka monista kymmenistä osista käsine voi koostua. Turvallinen ja toimiva työkäsine on valittu aina käyttötarkoituksen mukaisesti, se on käyttäjälleen sopivan kokoinen ja ehjä, ­Kivisoja sanoo.

Muista myös suojaimet Keskon tuotepäällikkö ERKKI KANTOLA muistuttaa asianmukaisten suojainten käytöstä: kuulosuojaimia muistetaan jo käyttää, mutta silmä- ja hengityssuojauksessa olisi vielä parannettavaa.

Kantola suosittelee naamiomallisia laseja töihin, joissa silmiä suojataan pieniltä, joka suunnasta lentäviltä hiukkasilta, kaasuilta tai nesteiltä. Muussa työssä riittävät yleensä sankamalliset, silmälaseja muistuttavat suojalasit. Edulliset lasit suojaavat hyvin normaaliolosuhteissa, mutta vaativampaan käyttöön tuovat käyttömukavuutta arvokkaammat, huurtumattomat ja paremmin istuvat lasit.

Hengityssuojainpuolella maatilakäyttöön soveltuvat venttiililliset FFP2- ja FFP3-suo-

jaimet. Ensiksi mainittu suojaa tavalliselta pölyltä, jälkimmäinen myös homepölyltä.

Kasvinsuojeluruiskutuksissa on käytettävä ­järeämpää puolinaamaria vaihdettavilla tai kiinteillä suodattimilla (vähintään A2P3-luokitus) ja sen kaverina hupullista, kertakäyttöistä suojahaalaria. Epäselvissä tilanteissa on tarkistettava kasvinsuojeluaineen käyttöturvatiedotteesta mitä suojainta on käytettävä.

Maataloudessa tehdään myös paljon korkeanpaikan töitä, joissa tulisi käyttää putoamissuojaimia. Kantolan mukaan parasta olisi, jos putoamissuojain valitaan työtehtävän mukaisesti. Perussetillä, jossa on valjaat, turvaköysi ja liukulukko, selviää satunnaisen tarpeen kohdatessa. 

45

KONEET Automaattiohjaus mahdollistaa työleveyden täyden hyödyntämisen ja keventää kuljettajan työtä.

TEKSTI Matti Anttila ja Jukka Lehtinen KUVAT Claas

Lisää työtehoa automatiikalla Koneista ja pellosta pitää saada kaikki mahdollinen hyöty irti. Claas Easy -tuotteet, kuten automaattiohjaus ja koneiden etäseuranta eli Telematics, auttavat viljelijää ja urakoitsijaa sekä pellolla että toimistossa.

C

laas Telematics on ehtynyt kokea monta kehitysvaihetta vuoden 2008 jälkeen, jolloin se esiteltiin. Se on tänä päivänä erittäin kehittynyt ja helppokäyttöinen työkalu, jolla voidaan seurata ja optimoida koneiden säätöjä sekä kerätä työ- ja satotietoja lähes automaattisesti.

Telematics-järjestelmä koostuu koneessa olevasta GPS-antennista ja GPRS-modeemista, joiden avulla se lähettää koneen tietoja matkapuhelinverkon kautta Claasin palvelimelle. Käyttäjä pääsee siten etänä seuraamaan koneen tietoja netissä olevan Telematicspalvelun kautta. Käyttäjä voi kirjautua Telematicsiin tietokoneella, tabletilla tai kännykällä, joten tietojen käyttö on hyvin joustavaa.

Telematics on tehdasasenteisena tarjolla Arion-, Axion- ja Xerion-sarjan traktoreihin, Tucano- ja ­Lexion-sarjan puimureihin sekä Jaguar-ajosilppureihin. Malliston suuremmissa koneissa järjestelmä on

46

jo vakiona, esimerkiksi Axion-malleissa 800–900, ­Tucano-malleissa 440–570 ja Lexion-sarjassa.

Tietoa automaattisesti Uuden koneen saapuessa tilalle Telematicsin käyttöönotto on erittäin helppoa. Koneen mukana tulevan aktivointikoodin ja koneen sarjanumeron avulla kirjaudutaan ensimmäisen kerran Telematics-palveluun ja syötetään käyttäjän perustiedot. Sen jälkeen järjestelmä on valmiina käyttöön.

Telematics-palvelussa käyttäjä voi seurata koneen tapahtumia ja liikkeitä halutulla aikavälillä. Reitti näytetään GoogleMapsin päällä. Näkyviin saadaan myös koneen säädöt, esimerkiksi puimurissa nähdään puinti­kelan nopeus, puintiväli, puhaltimen nopeus, yläseulan ja alaseulan asento, moottorin kierrosnopeus, ajonopeus, polttoainesäiliön taso, ynnä muuta.

Myös satotiedot välitetään automaattisesti Telematicsiin ja näytetään satokarttana GoogleMaps-karMAATILAN PIRKKA 1/2017

Satelliittipaikannusta (siniset viivat) voidaan tarkentaa RTKnet-tarkkuudella aina +/- 2‑3 senttimetriin asti matkapuhelinverkosta (oranssit viivat) ladattavalla korjausdatalla.

Kone lähettää tiedot matkapuhelinverkon kautta Claasin palvelimelle ja käyttäjä pääsee netissä olevan Telematics-sivuston kautta käsiksi tietoihin.

tan päällä niissä puimureissa ja Jaguareissa, joissa on satomittaus. Erittäin kätevää on, että käyttäjän ei tarvitse siirrellä tietoja muistikortin tai USB-tikun kanssa, vaan tiedot siirtyvät suoraan matkapuhelinverkon kautta. Lisäksi käyttäjän ei tarvitse erikseen muistaa käynnistää ja lopettaa mittausta, vaan hän voi keskittyä puintiin.

Tiedosta analyysejä Telematics-järjestelmää voi vielä täydentää lisäpalvelulla Automatic Documentation eli automaattinen d ­ okumentointi. Siinä käyttäjä käy rajaamassa pelto­lohkot Telematics-järjestelmässä GoogleMapsin päällä. Kun rajaus on tehty, Telematics tunnistaa automaattisesti puimurin tulon kyseiselle lohkolle ja tekee lohkosta yhteenvedon.

Yhteenvedosta käy ilmi, milloin työ on aloitettu ja milloin lopetettu, kauanko varsinainen työ kesti, paljonko tuli satoa, mikä oli keskikosteus ja paljonko ­kului polttoainetta. Lohkoyhteenvedosta on helppo poimia tiedot lohkokirjanpitoon.

Tiedot voidaan myös siirtää ISOXML-muodossa täsmäviljely- tai viljelyohjelmistoon. Satokarttojen jatkoanalysointiin voidaan käyttää Claasin Agrocom Map -täsmäviljelyohjelmistoa ja sen avulla voidaan myös valmistella levityskarttoja, jotka ohjaavat esimerkiksi lannoitteenlevittimen levitysmäärää paikkakohtaisesti.

Telematicsissa voidaan myös tehdä monenlaisia analyysejä. Jos jotain säätöä on esimerkiksi muutettu, miten se vaikuttaa puintitehoon (t/h) tai polttoaineen kulutukseen (l/h) ym. Voidaan myös helposti seurata, missä säiliötä on tyhjennetty ja kuinka suuren osan ajasta kone on ollut töissä tai odotellut. Telematicsin kautta päästään myös seuraamaan etänä koneen antamia ilmoituksia ja vikakoodeja.

Kohta 10 vuotta markkinoilla ollutta järjestelmää on kehitetty voimakkaasti. Se on alansa ehdotonta huippua ja tarjoaa käyttäjälle työkalun helppoon tiedon keräämiseen ja analysointiin.

Tarkempaa ohjausta Automaattiohjaus keventää kuljettajan työtaakkaa, mahdollistaa työleveyden täyden hyödyntämisen, ­vähentää päällekkäisajoa ja sitä kautta nostaa työn ­tehokkuutta. Automaattiohjaus ja satelliittipaikannus mahdollistavat myös esimerkiksi ajolinjojen optimoinnin ja tarkan suunnittelun.

MAATILAN PIRKKA 1/2017

Telematics-sivustoa voi käyttää tietokoneella, tabletilla tai kännykän sovelluksella.

Satokartta muodostuu automaattisesti Telematics-sivustolle GoogleMapskartan päälle.

Telematicsissa voidaan seurata kuinka suuren osan ajasta kone on ollut töissä tai odotellut.

47

Automaattiohjaus voidaan myös asentaa jälkikäteen GPS Pilot Flex -järjestelmällä, jossa ohjausakseliin asennetaan sähkömoottori.

Claas tarjoaa useita mahdollisuuksia traktoreiden, puimureiden ja ajosilppurien automaattiohjaukseen.

Kone voidaan jo tehtaalta tilatessa varustaa automaatti­ ohjausvalmiudella, johon kuuluvat tarvittavat ohjaus­ venttiilit ja johtosarjat. Kone voidaan myös tilata täysin toimintavalmiina GPS Pilot -automaattiohjauksella sisäl­ täen ohjausventtiileiden lisäksi terminaalin, paikannusan­ tennin ja navigointitietokoneen.

Kone voidaan varustaa automaattiohjauksella myö­ hemminkin. Ohjausventtiileiden käytön ohella automaat­ tiohjaus voidaan toteuttaa myös Claas GPS Pilot Flex -järjestelmällä, jossa automaattiohjaus hoidetaan ohjau­ sakseliin asennettavalla sähkömoottorilla. Järjestelmä on helposti siirrettävissä ja sitä voidaan käyttää myös mui­ den valmistajien koneissa.

Automaattiohjausta voidaan hyödyntää useammassa koneessa. Sama terminaali ja navigaatiotietokone voi­ daan siirtää helposti traktorista toiseen tai esimerkiksi traktorista puimuriin. Kun koneen tiedot on kerran tal­ lennettu navigaatiotietokoneelle, voidaan asetukset ottaa käyttöön nopeasti ilman pitkiä kalibrointiaikoja.

Työt terminaalissa Automaattiohjausjärjestelmä voidaan varustaa joko Claas S10- tai S7-terminaalilla. S10:ssä on 10,4 tuu­ man kosketusnäyttö, josta löytyy kaikkien tarvitta­ vien ominaisuuksien lisäksi myös neljä liitäntää kame­ roille. Terminaali toimii myös ISOBUS-näyttönä. S7 on malli­merkintänsä mukaisesti seitsemän tuuman kosketus­ näyttö.

Perusversion lisäksi kumpikin terminaali voidaan päi­ vittää niin, että ne pystyvät hyödyntämään paikannuk­ sessa GPS-satelliittien lisäksi myös Glonass-satelliitteja.

Samoin paikannuksen tarkkuutta voidaan ­lisätä ottamalla käyttöön RTKnet-tarkkuus.  48

Automaattiohjausta käytetään erillisen terminaalin kautta, kuvassa S10-terminaali. Automaattiohjauksella voidaan ajaa tarkasti esimerkiksi joka toista ajolinjaa ilman päällekkäisajoa.

Tarkkuutta paikannukseen Traktorin automaattiohjauksessa käytettävää paikannustietoa voi parantaa erilaisilla korjausmenetelmillä. Pelkistä satelliiteista saatava paikannustieto on liian epätarkkaa hyödynnettäväksi maataloudessa. Paikannuksen tarkkuutta voi parantaa joko satelliitista, omasta tukiasemasta tai matkapuhelinverkon kautta ladattavalla korjausdatalla.

Maksuttomalla, satelliitista saatavalla Egnos-korjauksella päästään olosuhteista riippuen +/- 15–30 sentin tarkkuuteen.

Satelliittien kautta voidaan käyttää myös Omnistar-korjausta, jonka avulla päästään +/- 5–10 sentin tarkkuuteen. Omnistar edellyttää käyttäjän ostaman lisenssin.

Baseline HD on Claasin siirrettävään tukiasemaan perustuva korjausmenetelmä. Radion välityksellä lähetettävällä korjauksella päästään +/- 4–6 sentin tarkkuuteen. Tukiaseman kantama on kolmesta viiteen kilometriä. Järjestelmä ei vaadi ­lisenssiä, vaan se on vapaasti käytettävissä oman tukiaseman hankkimisen jälkeen.

Suomen oloihin parhaiten sopiva RTKnet-korjausmenetelmä toimii matkapuhelinverkosta ladattavan korjausdatan avulla.

Sen avulla päästään tarkimpaan lopputulokseen, jopa +/- 2–3 sentin tarkkuuteen. Lisäksi korjausdata on aina käytettävissä, kun ollaan matkapuhelinverkon peittoalueella. Palveluntarjoajia löytyy Suomesta useampia. 

MAATILAN PIRKKA 1/2017

Claas Rollant - Maailman eniten myyty pyöröpaalain !

CLAAS 455 RC Uniwrap

CLAAS CARGOS noukinvaunut

• Hydraulisesti avattava sullontakanavan pohja • Teriä 25 kpl, huippunopea käärintä • Suuret 26,5” pyörät • Claas Communicator -ohjain.

• Tiiviimmät paalit MPS Plus telasegmentillä.

• Kaksi vaunua yhdessä - Suurtehonoukinvaunu ja rehun kuljetusvaunu • 30-50 m3 (DIN) lavatilavuudella, purkukeloilla tai ilman • 2-puoleiset käännettävät terät • Roottori ja noukin irrotettavissa - vähemmän painoa kuljetusvaununa • Uudistunut tehokas sullonta - tiiviimmät kuormat

Ny t

OENNAKKdolla

h myyntie su llä mak ja pitkä a! ajall

Kotimais ta takuulaatua!

Pyöröpaaliverkot • Lujempi sidonta ja vähemmän verkkoa!

• UV-suojattu, 30 m juova, tuplaraidoitus

Rani kiristekalvot

• 1,23 x 3000 m tai 1,23 x 3600 m

Tehostettu UV-suoja suojaa rehusadon

ja varmistaa maittavuuden vielä ylivuotisenakin.

Tehostettu takuu 3 v. ostopäivästä

Agriwrap Eco kiristekalvo • Valkoinen, UV 125Kly • 75 cm x 1500 m, takuu 2 v.

Rani-aumakalvot

Työtä ja aikaa säästävä RaniWRAP Xtra kiristekalvo aumakalvon ja vakuumikalvon yhdistelmä.

• 0,022 mm, 1700 m/rulla • 2-3 paalia enemmän/rulla • Saatavana valkoisena

Combifilm Vakuumikalvo

+

Aumakalvo

Rehutuubi

RaniBEL aumakalvot • Vihreä/valkoinen väri • 0,120 mm, 400 m/rulla • Leveydet: 8-18 m

RaniBIND sidontakalvo • 1280 mm x 1650 m • 1280 mm x 2000 m Uutuus!

• 1400 mm x 1650 m

www.k-maatalous.fi

Extreme 115 m/kg, Big Square 130 m/kg.

• 1,23 x 3000 m, 1,23 x 3600 m, 1,25 x 3000 m, 1,30 x 3000 • Kaikkiin paalaimiin.

ohjeiden mukaisesti säilytetyille kalvorullille.

Valmistetaan kolmikerroskalvona, ensiluokkaisista polyeteeni raaka-aineista - osoittanut erinomaisuutensa jo vuosikymmenien ajan.

Kovapaalauslanka oranssi 400 m/kg, 2x5 kg.

Pyöröpaalauslanka valkea polypropeeni 600 m/kg Sisalpaalauslanka 200 m/kg. Ympäristöystävällinen.

Suurkanttipaalauslanka Extreme Super 110 m/kg.

• 1,25 x 3000 m, sopii Mm. Claas 180-280, 240255, Krone, NH. Saatavana myös 2000 m rullana.

Puhallusmenetelmällä valmistettu runsasliimainen monikerroskalvo varmistaa ettei happi ja kosteus pääse paaliin.

• • • •

Rehuvarasto

• Varmistaa paremmat tuotokset ja pienentää käymisen aiheuttamaa hävikkiä.

• 10 x 50 m 501203104, 14 x 50 m 501409247 • 18 x 50 m 501409249 • Ennakkokaudella saatavilla myös muita kokoja, kuten 400 m jumborullina!

Kotimaisen RaniPlastin muovista kehitetty tuoreviljan säilöntämenetelmä. Pituus 60 m.

Rehutuubit 500755978 500708490 500852083

ø 1,52 m 1,98 m 2,40 m

Paksuus Paino 0,18 mm 51 kg 0,20 mm 76 kg 0,22 mm 103 kg

K-MAATALOUS KARJATILAOHJELMA

RAKENTAMINEN

Karjaa on helppo hoitaa pressupihatossa. Koneella voi tuoda ruoat ja viedä lannat pois.

TEKSTI Riitta Niskanen KUVAT Seppo Mäkinen

Pressuhallista pihatto Pudasjärvinen maatalousyrittäjä Juhani Jurmu hankki toissa kesänä pressuhallin karjapihatoksi.

Kokemukset ovat olleet niin hyvät, että alunperin väliaikaiseksi ajatellusta ratkaisusta näyttää tulevan pysyvä.

J

urmun tilalle pystytetty M&T Farms H9 -pressuhalli sijaitsee aivan navetan takana. Karja käyskentelee pihaton edessä olevalla jaloittelualueella. Osa menee syömään säilörehua ruokintapisteeseen.

Tilan isäntä JUHANI JURMU on tyytyväinen ratkaisuun, jota hän luonnehtii toimivaksi, helpoksi, nopeaksi ja edulliseksi.

Kevyt ratkaisu innosti muitakin Juhani ja SIRPA JURMU isännöivät Pudasjärven Sara­ kylässä sukutilaa, jonka päätuotantosuunta on lypsy­ karjatalous. Tilalla on myös lihakarjaa, mutta vain pienimuotoisesti.

50

MAATILAN PIRKKA 1/2017

Juhani Jurmu arvostaa sitä, että M&T Farmsin pressuhalli on suomalaista tuotantoa. Hallin 1,7 metrin kaariväli ja tarkat lujuuslaskelmat ovat varmistaneet, että halli kestää kovimmatkin lumikuormat.

– Viljeltyä on reilut sata hehtaaria. Pääasiassa nurmea säilörehuksi, mutta myös suojaviljaa. Lisäksi teen sivussa jonkin verran urakointia. Naapuritilalle teen säilörehut kokonaisvaltaisesti. Jonkin verran myös kaivinkoneurakointia, isäntä selvittää.

Jurmujen navettaan mahtuu 80 lypsävää.

– Kehityssuunta on ollut koko ajan menossa isompiin yksiköihin. Lypsämme roboteilla, joten käytännössä isokin karja hoituu hyvin, isäntä toteaa.

Tässä on myös perussyy pressuhallin hankintaan.

Tilan tuotantoa haluttiin kasvattaa, mikä merkitsi lisätilan tarvetta navettaan. Jurmut teettivät navetan laajennussuunnitelmat, mutta samaan aikaan pudonnut maidon tuottajahinta pisti harkitsemaan investoinnin järkevyyttä.

– Mietimme eri vaihtoehtoja. M&T Farmsin edustaja tuli paikalliseen K-maatalouteen esittelemään pressuhalleja ja laskemaan meille sopivan ratkaisun kustannuksia. Olin itsekin miettinyt pressuhallia, joten innostuin ajatuksesta, Juhani Jurmu kertoo.

Eikä vain Jurmu, vaan kolme muutakin pudasjärvistä maatalousyrittäjää innostuivat pressuhalleista.

Samassa kimppakaupassa Pudasjärvelle hankittiin kaikkiaan viisi hallia. Niistä kaksi on pihattokäytössä, kolme varastohalleina.

– Kimppaostosta oli meille etuakin. Hallien pystytys tuli edullisemmaksi, kun M&T Farmsin porukka pystytti kaikki viisi hallia peräkkäin.

Luja pressuhalli, nopea pystyttää Jurmun pressuhalli on kaarihalli, jonka leveys on 9 metriä ja pituus 12 metriä. Toinen pää hallista on MAATILAN PIRKKA 1/2017

avoin. Kummassakin päädyssä on tuuliverkko, joten pihaton ilma vaihtuu hyvin.

– Tarjolla oli montaa eri hallikokoa ja erilaisia oviaukkovaihtoehtoja. Niistä valitsemalla sain toiveitteni mukaisen pihaton, isäntä sanoo.

Jurmu arvostaa M&T Farmsin pressuhallin lujaa rakennetta. Kaaret ovat kuumasinkittyä terästä ja rungolla on myös takuu. Paksu pressukangas on lukittu kuormaliinoilla betonipaaluissa kiinni olevaan runkoon. Hallin ainoa huoltotoimenpide on kuormaliinojen kiristäminen tarvittaessa.

Hallin perustukset ovat yksinkertaiset. Rekka toi p ­ ihalle 40 x 40 cm kokoisia, kaksi metriä pitkiä betoni­porsaita, jotka nostettiin paikoilleen. Niiden päälle kasattiin hallin runko.

– Pystytykseen meni vain kahdeksan tuntia. Porukka oli tehtaalta. Nostamiseen käytettiin meidän ­konettamme, joten trukkia ei tarvinnut tuoda erikseen kauempaa, Jurmu selvittää.

Hallin pohjana on sorakerros ja pintana asfaltti.

Edustalla oleva eläinten jaloittelualue on entisen lantalan pohja.

Pihaton sisälle tuovat valoa kätevät ja vähän energiaa kuluttavat led-valot. Valopisteet ovat nauhoissa, jotka on asennettu korkealle rungon kaareihin.

Kestää isonkin lumikuorman Juhani Jurmu päätyi pressuhalliin monestakin syystä.

– Havaitsin, että pressuhalli on paitsi helppo ja ­nopea pystyttää, myös toimiva ja käytännöllinen.

Hallin voi siirtää, jos muutamme tuotantosuuntaa tai tarvitsemme tilat muuhun käyttöön.

51

2

3

1

Pudasjärvellä on talvella tosi suuri lumikuorma, hallit on suunniteltu pohjoisen olosuhteisiin.

– Tärkeä syy siihen, miksi päädyimme nimenomaan M&T Farmsin ratkaisuun, oli lujuuslaskelmat hallin kantavuudesta. Meillä täällä Pudasjärvellä on talvella tosi suuri lumikuorma ja M&T Farmsin hallit on suunniteltu pohjoisen olosuhteisiin, isäntä toteaa.

– Hintakin oli houkutteleva. Se on myös pitänyt.

Kun sovimme kaupoista myyjän kanssa, kustannukset olivat heti tiedossa. Niihin sisältyivät kaikki, perustuksia ja pystytystä myöten.

Käyttökokemukset erittäin hyvät Jurmut siirsivät navetasta pressuhalliin 20 umpilehmää.

– Kun saimme lypsykarjalle lisää tilaa navettaan, ei tarvitse pitkään laskea, kun halli osoittautuu kannattavaksi, isäntä tuumaa.

Laskennallisesti halliin mahtuisi 30 eläintä. Jurmut haluavat pitää määrän noin 20:ssä, jolloin pihaton puhtaanapito on helpompaa ja kuiviketta kuluu vähemmän.

Eläimet näyttävät viihtyvän pihatossa, johon ne menevät oma-aloitteisesti suojaan ja ruokailemaan.

Koko pihattoalue on aidattu kiinteästi, mutta eläimillä on mahdollisuus päästä alueelta suoraan takana olevalle pellolle laitumelle.

– Hallin paikan valinnassa ajatuksena olikin, että umpilehmät pääsevät ulkoilemaan, saavat liikuntaa ja pysyvät hyvässä kunnossa.

– Kaiken kaikkiaan olemme tosi tyytyväisiä M&T Farmsin pressuhalliin. Käyttökokemukset ovat olleet juuri niin hyvät kuin odotimmekin. Halli tulee varmaan olemaan meillä pitkään, Sirpa ja Juhani Jurmu toteavat.

52

1. Pressun yläosa on kiristetty kuormaliinalla,

j­oten vesi ei pääse halliin sisälle. Materiaali kestää talvella lumikuormaa ja kesällä se heijastaa pois auringon lämpöä.

2. Sirpa ja Juhani Jurmu hoitavat lypsykarjatilaansa

Pudasjärven Sarakylässä. Töihin osallistuvat myös perheen kaksi poikaa.

3. Juhani Jurmu isännöi sukutilaa Pudasjärven Sa-

rakylässä, joka on myös poronhoitoaluetta. Tessukoira on opetettu pitämään porot pois kotipihalta.

Pressuhallista on moneksi M&T Farms on valmistanut pressuhalleja kahdeksan vuoden ajan.

Perus­malleja on kaksi: kaarirakenteiset pressuhallit sekä perinteisemmän näköiset palkkirakennehallit, joissa uutta ovat räystäät sivuilla ja päädyissä. Halleja saa monessa koossa ja erilaisilla päätyratkaisuilla.

– Pressuhalleilla on maatiloilla monenlaisia käyttömahdollisuuksia.

Esimerkiksi tuotevarastoina, konevarastoina ja yhä enemmän myös karjasuojina. Viimeisen puolentoista vuoden aikana nouseva trendi on ­ollut pressuhallien hankinta maitotiloille vasikkakäyttöön, umpilehmille ja hiehoille, selvittää M&T Farmsin toimitusjohtaja MIKA LAIHORINNE. Jos hallin käyttötarkoitus muuttuu, sitä voi helposti jatkaa. Tai jos hallia ei enää tarvitse, sen voi laittaa kasaan ja myydä pois.

M&T Farmsin pressuhallien ehdoton valtti on kestävä rakenne.

– Hallien rakenteista on tarkat lujuuslaskelmat. Tällä on merkitystä, jos paikkakunnan rakennusvalvonta vaatii hallille rakennusluvan, Laihorinne muistuttaa.

Kestävyyttää merkitsee myös se, että hallien materiaalit ovat suomalaista laatutavaraa. Kaariputket ovat Ruukin doublegrade -kaksoisrakenneputkia, jotka on valmistettu erityisesti taivuttamista varten.

Putket on sinkitty sisältä ja päältä eli niiden korroosiosuoja on paras mahdollinen. Pressu on 900-grammaista materiaalia, jonka repimis­ lujuus on huippuluokkaa. 

MAATILAN PIRKKA 1/2017

Ajankohtaista!

IN 40 SÄK SA LAVOIS STI APA A RAHTIV LE! TILAL

449

00

/lava

Black Horse Basic, 20 kg

Hevosille ja poneille suunniteltu matalatärkkelyksinen ja vähäsokerinen täydennysrehu, joka vaatii lisäksi vain korsirehua.

• Vähemmän tärkkelyskuormaa. Vähäsokerinen.

Sisältää mannaanioligosakkaridia (MOS) suoliston bakteerikannan hyvään toimintaan.

• Kampanjalavalla 800 kg eli 40 säkkiä.

• Saatavana vain K-maataloudesta.

Kampanjahinta (sis. alv 14%) on voimassa 31.1.2017 asti.

a Tammikuuss

85 litraa

495 /sk

VAPO -kuiviketurve • • • • • •

Kätevät koot 85 ja 190 litraa.

Sitoo ammoniakkia ja ravinteita – poistaa hajua.

Tehokas imuvoima; vähemmän lantaa.

Kompostoituu nopeasti.

Ehkäisee sienitautien leviämistä.

Vähentää kärpäsiä, myös lämpökäsiteltynä.

HIRNU -kuivikekutteri, 25 kg

PÖLKKY -kutteripuru, 20 kg

• Pakattuna n. 116 litraa – purettuna 250 litraa.

• Myös lemmikeille.

• Pakattuna n. 100 litraa – purettuna 200 litraa.

• Myös lemmikkieläimille alustaksi.

• Sopii kompostointiin.

Kuivattu höylälastu.

Kampanjahinta (sis. alv 24%) on voimassa 31.1.2017 asti.

Kuivattu höylälastu.

JEPPErtilla leimako kki sä joka 6. n puolee ! hintaan VAPO -puupelletti

HOTTI -puupelletti

Kotimaista ja tasalaatuista.

• Ympäristölle ystävällinen ja egologisesti kestävä kotimainen vaihtoehto lämmitykseen • n. 4,9 kWh/kg. 1000 kg vastaa n.450 l öljyä.

• 20 kg säkissä, 500 kg suursäkissä tai irtona.

• Edullinen hiilidioksidineutraali polttoaine kaikkiin vesikiertoisiin lämmönjakelujärjestelmiin.

• Palamisen hyötysuhde on hyvä ja päästöt pieniä.

• 16 kg säkissä, 500 kg suursäkissä tai irtona.

• Irtopellettiä käytettäessä pelletin käyttö on hyvin automatisoitavissa.

www.k-maatalous.fi

Kysy puupelletin irtojakelumahdollisuudesta lähimmästä K-maataloudesta.

1.

2.

3.

K-MA

ATALO

US

K-MAATA

LOUS

K-M A

ATA LO

US

4.

5.

6.

Valinna JEPP inen puolee E-säkki n hint aan!

Kampanja koskee seuraavia Jeppetäysravintoja: Aktiivi, Aktiivi Plus, Kana & Riisi, Kevyt sekä Pentu.

Kampanja voimassa 31.3.2017 asti.

K-MAATALOUS

NETISSÄ

Korrensäätöä viileässä ja SOKERIJUURIKASTUTKIMUSTA Lue lisäksi www.maatilanpirkka.fi-sivustolta oikeanlaisen korrensääteen valinnasta etenkin viileänä kesänä sekä sokerijuurikkaan kasvinsuojelu-ohjelmien tutkimustuloksista.

U

seiden korrensääteiden tehoaineet vaativat aktivoituakseen lämpöä ja valoa, joten niiden teho jää vajaaksi viileässä tai pitkään jatkuvalla pilvisellä säällä. Medax Max on kahden tehoaineen hellävarainen ­uutuuskorrensääde kaikille viljoille. Sen tehoaineista trineksapakki-etyyli on useimmille entuudestaan tuttu, mutta proheksadioni-kalsium on uusi tehoaine viljoilla.

Proheksadioni-kalsiumin vaikutus alkaa nopeasti ja se toimii luotettavasti myös reilusti alle +10 °C lämpötiloissa sekä vähäisessä auringonvalossa. Trineksapakki-etyyli alkaa vaikuttaa hieman hitaammin, mutta se tuo pitkäkestoista tehoa. Niiden yhdistelmä tuo joustavuutta korrensäädekäsittelyyn.

Tutkija Marja Turakainen ja johtaja ­Susanna Muurinen SjT:stä.

54

ADAS:n monivuotisissa ­ okeissa Medax Maxin on osoik tettu parantavan viljojen juuriston kasvua, mikä edesauttaa veden ja ravinteiden ottoa ja parantaa juuriston ankkuroitumista maahan. Tällä on merkitystä varsinkin kevyillä maalajeilla, joissa juuriston pettäminen sateiden aikana johtaa herkästi lakoutumiseen.

Medax Max -korrensääde toimii myös viileänä kesänä.

Sokerijuurikkaan tutkimusta yhteistyössä K-maatalouden valikoimassa olevia, sokerijuurikkaan viljelyssä käytettäviä kasvinsuojeluaineita ei tarvitse valita arvion perusteella. Tuotteita ja viljelyohjelmaa testataan säännöllisesti yhdessä Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksen, SjT:n kanssa.

SjT pyrkii parantamaan sokerijuurikkaan satotasoa ja sadon laatua muun muassa testaamalla uudet siemenlajikkeet ennen niiden käyttöönottoa Suomessa sekä kehittämällä oloihimme parhaiten soveltuvia viljelymenetelmiä.

– Olosuhteemme ovat sen verran poikkeavat, että Euroopassa jalostettuja lajikkeita ei välttämättä voi suoraan ottaa Suomessa käyttöön. Myös kasvinsuojeluaineet testataan ennen niiden markkinoille ­tuloa, jotta osaamme antaa viljelijöille ohjeita parhaan ­tuloksen saavuttamiseksi, kertoo SjT:n johtaja ­ USANNA MUURINEN. S K-maatalous on yksi laitoksen merkittävimmistä yhteistyökumppaneista kasvinsuojeluaineiden testauksessa. Parhaillaan on menossa kolmevuotinen viljelyohjelmakoe, jossa testattavana on muun muassa Target SC.

Lue lisää: www.maatilanpirkka.fi MAATILAN PIRKKA 1/2017

Helppo ja tehokas

rikkakasvivapaa

öljykasvien viljelymenetelmä

PUHDAS PELTO

Varmaa sadontuottoa kahdella niitolla

Parempi kannattavuus kolmen korjuun taktiikalla

TRYGGVE -timotei

GRINDSTAD -timotei

• BASF:in Clearfield-tuotantomenetelmä koostuu vil• • jelyvarmasta Clearfield CL-lajikkeesta ja rikkakasvien torjunta-aine Clamoxista. Clearfield mahdollistaa myös • öljykasvin viljelyn lohkoilla, joilla esiintyy perinteistä öljykasvinviljelyä haittaavia rikkoja.

Clamox® - rikkakasvien torjunta-aine • Laajatehoisin aine rikkakasveihin - myös juolavehnään, hukkakauraan, ohdakkeeseen ja valvattiin • Torjunta tehdään joustavasti taimettumisen jälkeen

Korkealaatuista ja sulavaa rehua kahteen niittoon Säilyttää D-arvon korjuun pitkittyessä Koko viljelyalueelle aina lappia myöten Nyt laatua, varmuutta ja sulavuutta pohjoisemmille viljelyalueille

PAALINURMISEOS • 2. niiton sadonkorjuuseen ja kuivaheinäntuotantoon • Pohjoisen tyypin timotei Jonatan tai Tryggve sekä nurminata Kasper takaavat hyvän sadon • Koko nurmialueellemme

Clearfied -kevätrypsi

Aurea CL Aikaisin rypsilajike Hybridi Clearfield kevätrapsi

DK 7130 CL Clearfield® -tuotantomenetelmä nostaa rikkakasvien torjunnan uudelle tasolle ja tuottaa puhtaan ja hyvälaatuisen sadon.

LICAMERO UUSI PÄÄTYYPIN VEHNÄLAJIKE

NY T NURMISIEMENET ENNAKKOON! a Kysy myös tilan om nurmisiemenseos

TRYM

• Ehdoton valinta kolmen niiton seoksiin • Satoisin timotei -lajikkeemme

SÄILÖNURMISEOS Nyt GRINDSTAD timoteillä!

• Seoksessa sulava ruokonata swaj (15%) ja satoisa nurminata Kasper/SW Minto (15%) • Huippulaatua kolmen korjuun järjestelmissä!

ETELÄN PAALINURMISEOS • 3. niiton rehunkorjuuseen ja kuivaheinäntuotantoon • Timotei Grindstad tai Switch ja nurminata SW Minto

AVANTI

LICAMERO

TRYM

AVANTI

UUTUUS! Se satoisampi kevätvehnä

UUTUUS! Monitahoinen ohra

UUTUUS! Kaura

• Zebraa 8 % satoisampi, suuri jyvä • Satoluokassaan korkea valkuainen • Kasvuaika Demonstrantin luokkaa

• Aikainen, satoisa • Hyvä happamilla mailla • Iso jyväkoko

• Suuri sato ja erittäin luja korsi • Hyvä hehtolitrapaino ja tsp • Belindan aikaisuusluokka

DEMONSTRANT

BRAGE

AVETRON

Erittäin satoisa kevätvehnä

Erittäin satoisa aikainen monitahoinen ohra

• Zebran aikaisuus ja laonkestävyys • Korkea hl-paino • Hyvä taudinkestävyys

• Viljellyin ohralajike (v. 2015-16) • Erittäin korkea hl-paino • Lujakortinen, hyvä taudinkestävyys

KRABAT

RAGNA

Viljelyvarma kevätvehnä

Lujakortisin ohra

• Erinomainen taudinkestävyys • Erinomainen sakoluku, lujakortinen

• Monitahoisten korkein hlp • Todella suuri siemen • Erittäin satoisa

BJARNE

SW MITJA

Aikainen kevätvehnä

Aikainen 2-tahoinen ohra

• Huippulaatuinen myllyvehnä • Korkea valkuaispitoisuus • Hyvä sakoluku, lujakortisin kevätvehnä

• Erinomainen satoisuus • Suuri ja tasakokoinen jyvä, korkea hlp

www.k-maatalous.fi

UUTUUS! Aikainen satoisa kaura • Erinomainen hehtolitrapaino • Suuri tasakokoinen jyvä • Erittäin ohut kuori

RINGSAKER Huippusatoisa kaura • Pieni kuoripitoisuus - erittäin suuri ydinsato, valkokuorinen, melko aikainen

net Varaa sieme nyt! öille kevään kylv

K-MAATALOUS

ELHO Scorpio 550 Uuden ajan kivenkeräyskone - Teho ohjataan sinne mihin sitä tarvitaan.

• Scorpiossa on tukeva runko, teleskooppinen vetopuomi törmäyssuojalla, leveä karhotin automaattisella työsyvyyden säädöllä, isot telipyörät.

• Täyshydraulinen veto, ei nivelakseleita eikä remmejä. Nostoroottorin ja karhottimien peruutusmahdollisuus. Kippauskorkeus 2,7 m.

ELHO Arrow 3200 F Front etuniittomurskain

!

UUTUUS ELHO Arrow NM 3200

• Murskainta ”hinataan” niittopalkin yläpuolen kiinnityspisteestä • Erinomainen niittoteho, hyvä ajettavuus ja ELHOn kehittämät Hydrobalance kevennys ja PCS (Pendulum Centre System) keskiripustus.

SideFlow takaniittomurskain • Sideflow ruuvikuljetin karhojen yhdistämiseen - mahdollisuus asentaa jälkeenpäin vasen niittoyksikkö • Etukoneen kanssa suuri yli 6m työleveys

ELHO V-Twin 950 S Karhotin

• 1-, 2- ja 3-akseliset mallit - 2,6 -30 m3 • Kokonaan kuumasinkitty painesäiliö ja integroitu runko • painonsiirto ja tehokas turboimutäyttö - 5 vuoden runko- ja säiliötakuu!

Euroopan levein nostolaite -perhosniittomurskain

• GPS -ohjattu kaarre- ja päisteautomatiikka. Saatavana myös niittokonemallina.

• Uutuus! SideFlow - Isolla siirtoruuvilla toimiva sivukuljetin.

Suljettu kotelolointi - niitetty rehu ei varise. Hajalevitysmahdollisuus.

Elho 9000 Delta edullisempi vaihtoehto manuaalisella käytöllä.

ELHO Arrow 3200 / 3700 hinattava niittomurskain

• Molemmin puolin niittävä. Hydrobalance kevennyksellä tarkka maanpinnan seuranta, helposti noukittava karho

• Hydr. portaattomasti säädettävä työleveys 4,5-9,5 m • Voidaan ohjata kulkemaan trak. oik. tai vasem. puolella

PICHON lietevaunut Kestävyyttä urakointiin

ELHO Delta 10500 SideFlow

PICHON potkurisekoittimet

PICHON Muck Master 1045 • • • •

n. 10 m3 max. tilavuus Kuumasinkitty lava/runko Vakiona nivelakseli ja hydraulinen annosteluportti 620/75R26 renkaat

Laaja valikoima muita malleja 8-24 m3

Pichon B Mix 45 Hinta alk.

4.000,-

(alv 0%) + toim.kulut

Hinnat (alv 0%) voimassa 28.2.2017 saakka tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Kuvissa mahd. hintaan kuulumattomia lisävarusteita. Hintoihin lisätään toimituskulut.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS