Issuu on Google+

NRO 3 TOUKO–ELOKUU 2008

www.k-maatalous.fi/maatilanpirkka

Satoennuste kasvustonäytteestä Nurmikoneet näytöksessä s.32 Viljafutuurit heiluttavat hintoja s.20

Uusi parsinavetta s.42 ILMA-AVUSTEINEN RUISKUTUS ON HYVÄ SATOVAKUUTUS s.12


KASVINSUOJELU

www.k-maatalous.fi/maatilanpirkka

NRO 3 TOUKO-ELOKUU 2008

Viljaan kannattaa satsata

Tässä numerossa mm. Pikku-Massikka 3645 kasvihuonetilalla .................4 Nivelakselin valinta .............6 Valitse öljy nettityökalulla ...................10 Kokemuksia ilma-avusteisesta ruiskutuksesta .........12 Nurmien kasvinsuojelu ......16 Viljakasvustonäytteistä satoennuste .......................18 Viljakauppa USA:ssa .........20 Elintarvike-sarjassa Atrian toimitusjohtaja ..... ..22 Nurmenkorjuukoneita työssään ............................26 Säilöntäaineen käyttö .......34 Hevosheinän korjuu ..........37 Aitaus valmistolpista ........40 Uusi parsinavetta ..............42 Tarvikkeita parsinavetan remonttiin ..........................44

Siitä ei ole kauan, kun vilja tuntui kelpaavan hyvin jopa lämmitykseen. Täysipäiväisesti toimeentulon antavan viljatilan hehtaariraja näytti hipovan taivaita ja karjatilat testasivat väkirehuprosentin ylärajoja, varsinkin aperuokinnassa. Yhtäkkiä maailman markkinavoimat ja ilmastonmuutoksen uhka kiepauttivat yhtälön päälaelleen ja Matifin viljapörssikäyrästä tuli viljantuottajien mieluisinta kahvitaukoluettavaa. Kuten tämän numeron artikkeleistakin käy ilmi, kolikolla on taas kerran kaksi puolta. Vilja-Suomi hykertelee tyytyväisyyttään, ja se ilman muuta suotakoon. Viljatilojen kannattavuuden sietääkin parantua. KarjaSuomi on puolestaan huolissaan tuotantokustannusten noususta. Erityisesti tämä rokottaa sikatiloja, koska sika on laarista kotoisin. Nyt jos koskaan kannattaa panostaa viljanviljelyyn, myös karjatiloilla. Enkä tarkoita pelkästään X määrää hehtaareja, vaan hyviä, loh-kolle sopivia lajikkeita, sertifioitua siementä, sekä tarkkaan harkittuja viljelytoimenpiteitä myös kasvukauden aikana. K-maatalouksien viljelyohjelmakioskeja todella kannattaa hyödyntää tässä asiassa. Monestako paikasta enää nykypäivänä saa analyysipalveluja ilmaiseksi? Hauhon koetilalla järjestetään tänäkin kesänä Viljelyohjelmapäivä 29.7. Tätä kirjoitettaessa koetilan siemenviljelyksille on jo kylvetty pari kauralajiketta ja yksi ohralajike, ja myös koeruutukylvöt ovat alkamassa. Koeruutuja tulee tänä kesänä olemaan reilut 2000. Tutkimuksen painopisteenä ovat tänäkin vuonna viljelykasvien lajikkeet ja niiden testaaminen eri tyyppisillä viljelytoimenpiteillä; lannoitus, kasvinsuojelu, sekä eri maalajeilla. Viljan hintatason vuoksi karjatilojen kannattaa edelleen panostaa myös nurmiviljelyyn. Jos sika on laarista, on nauta puolestaan nurmesta kotoisin. Tässä numerossa on muutama esimerkki tehokkaista ja kyseiselle tilalle sopivista korjuuketjuista.

Merivirran avoimet ovet ....48 K-agro pesuaineet .............50

anne.penttila@dialogi.fi

Kauppias Kari Mylén . ........52 Uutta tietoa kivennäisruokinnasta ........54 Uutisia Nokka-Yhtiöiltä .....56 Huittisten uusi myymälä ...58

Kustantaja • Markkinointiviestintä Dialogi Oy, PL 410, 00811 Helsinki, puh. (09) 4242 7330, fax (09) 4242 7333, Päätoimittaja • Anne Penttilä, 044 502 9730, Ulkoasu • Jessica Leino, Mediatilan myynti • Tuuli Toivainen, A-lehdet, Kirjapaino • PunaMusta Oy, Osoiterekisteri • Maatalouskesko Oy, Osoitteenmuutokset • yhteyskuponki sivulla 63, Palaute • maatilanpirkka@dialogi.fi 3/2008 ■ MAATILAN PIRKKA

3


Kasvihuonetilalla MF3645 3-sylinterisellä Sisu-moottorilla MF 3645

Kompakti koko ja tehoreservi ratkaisivat Pihlajan tilalla Laitilassa ei olla suuren perään. Itse tilakaan ei ole pinta-alaltaan suuri, viljeltyä peltoa on nelisen hehtaaria ja muovihuoneita hehtaarin verran. Pääviljelykasvi on porkkana. Tilan traktoriksi Tauno Pihlaja ja tilanhoidon vastuulleen ottanut tytär Katja Pihlaja valitsivat uuden MF 3645-mallin. Tärkeimmät valintaperusteet olivat: helppo nousta ohjaamoon, pieni kääntösäde ja traktorissa riittää reilusti voimaa 2,5-metrisen kelajyrsimen pyörittämiseen.

Pihlaja kyntää tilan avomaaviljelmät syksyllä ja tekee kylvömuokkauksen kelajyrsimellä. Porkkana vaatii syvältä kuohkeutetun kylvöalustan. Työsyvyyden on oltava 25 cm, jotta porkkanoista tulee

kauniita, pitkiä ja tasapaksuja. Vain sellaiset menevät kaupaksi Porin torilla ja kelpaavat kuorimoille. Jyrsittäessä ajonopeus on 0,5-1 km/h ja moottorissa ”urku auki”. – Massikasta löytyy tähän työhön riit-

tävän pieniä vaihteita ja moottorin 91 hevosvoimaa riittävät, sanoo Tauno Pihlaja. Syksyllä maat kynnetään, eikä kolmisiipinen kääntöaura nosta traktorin keulaa maasta. Etukuormaimen aisat riittävät etupainoksi.

Puutarhatilalla traktorilla ajaminen on jatkuvaa hyttiin nousemista ja alas laskeutumista. Kulkuväylien ohjaamoon pitää olla väljät, kummallakin puolella.

4


Töitä riittää joka päivälle

Ketteryys ratkaisi 3-sylinterisen eduksi

Massikka on tilan päivärenki. Töitä on joka päivä ja eniten tarvitaan etukuormainta. Korjuuaikana kuormaimella siirretään porkkanalaatikot varastoon. Valmiiden tuotteiden laatikkopinot Pihlaja nostaa kuormaimella Mersun pakettiautoon. Traktori tuli taloon helmikuun alussa ja kaksi kuukautta myöhemmin paikallinen huoltoyrittäjä teki jo 100 tunnin huollon. Kasvihuoneissa työsesonki alkaa jo maaliskuun alussa. Vanhojen puurunkoisten huoneiden päältä puretaan talvikauden ajaksi muovit kelalle ja muovittaminen on ohjelmassa maaliskuun alkupäivinä. Massikan nostolaitteissa olevalta kelalta muovi vedetään 100 metriä pitkien muovihuoneiden sivulle ja kiskotaan käsin rungon päälle. Muovittaminen käy kahdelta ihmiseltä, kun ”sen osaa”. – Parhaiten veto käy pienellä aamukaheella, kun huurre on puurungon päällä liukastamassa.

Muovittamisen jälkeen on edessä kylvöalustan jyrsiminen. Pienikokoinen Massikka on näppärä traktori uusissa muovihuoneissa, joissa ei enää ole keskitolppia. Ajoon sisältyy pienellä puutarhatilalla vain vähän pitkiä työrupeamia. Ajaminen on jatkuvaa hyttiin nousemista ja ulos tulemista. – Kulkuväylän istuimelle pitää olla väljä, sanoo Tauno Pihlaja. Pihlaja kävi kauppaa myös 4-sylinteristä traktorista. Pienempi 3-sylinterinen miellytti kuitenkin enemmän. Onhan se yhden sylinterin verran lyhyempi ja samalla kääntösäde on pienempi. Massikka mahtuu myös korkeutensa puolesta hyvin liikkumaan muovihuoneissa. Tilan vanhemmassa traktorissa on kapeat riviviljelyrenkaat. Sitä käytetään kylvötöissä, ruiskutuksissa ja nostokoneen vetämisessä. Muut työt pihatöistä alkaen jäävätkin sitten uudelle traktorille. ■

Tekniset tiedot Massey Ferguson 3600-sarja

Nimellisteho 2150 rpm hv/kW Maksimivääntö Nm, 1400 rpm Moottori Moottorityyppi Moottoritilavuus l 3-pistenostolaite Nostolaitteen hallinta Maksimi öljytuotto l/min Max nostoteho kg Hydrauliikkalohkoja kpl Raideväli vakiorenkailla mm Paino kg Leveys, max m Pituus nostol. vaakasuorassa m Korkeus m Kääntösäde, sisäympyrä m Polttoainesäiliö, l

3635 3645 78/58 91/68 312 350 Sisu Diesel Sisu Diesel 33DT 33DTA 3,3 3,3 Työntövarsitunnustelu Mekaaninen: vetovastus, asento, työsyvyys 54,2 54,2 2500 2500 2 2 1310-1938 1310-1938 3260 3260 2,00 2,00 3,74 3,74 2,60 2,60 4,05 4,05 110 110

MF 3645:n tekniikka lyhyesti Uudessa Massikan mallissa on Sisun 3-sylinterinen, ahdettu ja välijäähdyttimellä varustettu moottori. Tehoa on puristettu moottorista 91 hv. Kolmisylinterisyydestä johtuen traktori on lyhyt, kääntösäde on pieni ja ohjaamoon on saatu jäämään reilusti tilaa. Vaihteistoksi on tarjolla useita vaihtoehtoja. Vakiomallissa on vaihteita 24+24. Luvuissa ovat mukana pikavaihteen suomat porrastukset. Pihlajan traktori on varustettu mekaanisella suunnanvaihtajalla ja sähköhydraulisella 2-portaisella pikavaihteella. Traktori on 40 km/h versio. Traktori on matala. Korkeus maasta ohjaamon katolle on rengasvarustuksesta riippuen noin 2,6 m. Traktori on normaalisti varustettu kahdella kaksitoimisella hydraulilohkolla. Hydrauliikan tuotto on 55 l/min. Voimanoton nopeuksia on tarjolla 540/750 ja vaihtoehtoisesti 1000 rpm. Ajovoimanottokin on saatavissa.

Pikku Massikka sopii Katja Pihlajan käteen yhtä hyvin kuin kellosepän työkalut.

OMA MAA MASSIKKA Traktori tottelee kellosepän kättä Pihlajan tilalla on sukupolvenvaihdos tehty. Se ei ole merkinnyt Isä-Pihlajan luopumista töistä. Hän on nuoren polven hyvänä apuna. Tilan hoidon on ottanut vastuulleen tytär Katja, joka on alkuperäiseltä koulutukseltaan kelloseppä ja ehtinyt harjoittaa ammattia kahdeksan vuotta. Nyt työsarkana on puutarhatilan isännyys ja virtaa tuntuu riit-

tävän. Kellosepän työkalut ovat vaihtuneet Massikkaan ja etukuormaaja tottelee tarkasti Katjan kättä. Huhtikuun puolivälissä porkkanat ovat jo hyvällä taimella muovihuoneissa. Parin kuukauden päästä alkaa sadonkorjuu, ja työtä riittää kasvihuoneissa, avomaalla sekä varastossa vuoden vaihteeseen saakka. – Niin tekijöille kuin Pikku-Massikallekin.

3/2008 ■ MAATILAN PIRKKA

5


TYÖKONEET K-maatalouden niveakselivalikoimaa esillä Kone-Forumissa viime vuonna.

Miten valitsen

nivelakselin? Nivelakseleissa on paljon valinnan varaa, eikä ole yhdentekevää millaisen akselin myymälästä mukaansa nappaa. Käyttökohteeseen sopimaton akseli saattaa kulua tai jopa rikkoutua ennen aikojaan. Tässä neuvoja juuri oikeanlaisen nivelakselin valintaan. teksti Kari Pyykkönen, kuvat Maatalouskesko ja valmistajat

Jos alkuperäinen akseli on rikkoutunut ennenaikaisesti, syy kannattaa selvittää ennen uuden hankintaa. Syynä voi olla esimerkiksi akselin nimelliskestoa huomattavasti suurempi traktorin VOA-teho. Ylikuormituskytkimen puuttuminen työkoneesta tai nivelakselista voi johtaa nivelakselin putkien kiertymiseen; putket eivät liiku sisäkkäin ja haarukat ovat vääntyneet. Laiminlyöty rasvaus voi johtaa ristikon laakereiden kuumentumiseen ja kiinnileikkaamiseen. Tällöin ristikko ja haarukat ovat palasina ja putket ovat väljät. Särkymissyynä voi olla myös ylisuuri nivelkulma, jolloin on yleensä jälkiä haarukassa, ja haarukat ovat vääntyneet tai kappaleina.

6

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2008

Uusi akseli vanhan tilalle

Akseli uuteen työkoneeseen

1. Lähtökohtana on löytää aina mahdollisimman samanlainen akseli kuin työkoneen alkuperäinen. Vastaava kokoluokka löytyy helposti nivelristikon mittojen avulla: laakerikupin halkaisija /ristikon kokonaiskorkeus. Tarkista myös onko alkuperäinen laajakulma-akseli. 2. Mittaa alkuperäisen akselin minimi- ja maksimipituus. Uusi akseli voi olla pidempi, koska se voidaan lyhentää, mutta lyhyempi se ei saa olla. 3. Tarkista onko akselissa jokin suoja- tai vapaakytkin ja valitse vastaavantyyppinen akseli. 4. Selvitä myös akselin päiden koko: normaali 1 3/8” vai suurempi 1 3/4”.

1. Tarkista valmistajalta tai maahantuojalta millainen akseli koneeseen sopii. Mikäli tähän ei saada selvää vastausta, on akselivalinnassa lähdettävä työkoneen asettamista vaatimuksista. 2. Mikä on työkoneen tehontarve ja työkonetta käyttävän traktorin teho: Yli sadan hv: n traktoriin tarvitaan vähintään 6-koon akseli. 120 hv:n traktorille on oltava 8-koon akseli, jotta työkonetta pystytään kuormittamaan reilusti. 3. Selvitä tarvitaanko käyttökohteessa laajakulma-akselia ja tarkista nivelakselin pituus. 4. Arvioi suojakytkimen tarve. Ellei työkoneessa itsessään ole suojakytkintä, on aina suositeltavaa, että nivelakselissa on.


i. sel

i. sel ru sn

ive

lak

ul m an jak

SF Tpe

SF Tlaa

KAg ro -p e

KAg ro va p

aa

ru sn

ky

ive

tk

lak

ive

sel

lak

i.

ä. im ell

ä. im ell ytk ik ul tt KAg ro p

TYÖKONEET

Molemmat sarjat valmistaa Bondioli&Pavesi. K-Agro-akselit ovat edullisia ja laadukkaita perusakseleita. SFT-nivelakselit sopivat korkeisiin käyttötuntimääriin ja niissä on kiinnitetty erityistä huomiota huollon helppouteen. Nipat on asennettu ristikoiden laakerikuppien päähän, jolloin ne on helppo rasvata, ja rasvausväli on jopa 50 tuntia.

Suojakytkinten tyypit EU-direktiivin mukaan suojakytkimen tai -kytkinten on sijaittava työkoneen päässä. Suojakytkin suojaa sekä traktorin että työkoneen voimansiirtoa ylikuormitukselta. Samalla se suojaa myös itse akselia, koska kytkimen toimintamomentti on aina tehtaalla asetettu akselin kestomaksimia alemmaksi. Siksi olisi toivottavaa suosia esimerkiksi pulttikytkintä kiinteän akselin sijasta.

Pulttikytkin Pulttikytkimessä on epäkeskeisesti asennettu murtopultti. Kun vääntömomentti ylittää raja-arvon, murtopultti katkeaa ja voimansiirto loppuu. Murtopulttina käytetään yleensä kovuudeltaan 8,8 pulttia. Käyttö: lietepumput, lumilingot, jyrsimet, perävaunut sekä ilman valvontaa käyvät koneet, esim. traktorikäyttöiset varavoimageneraattorit.

Levykytkin Kitkalevykytkin perustuu kitkalevyjen ja kitkapintojen väliseen kitkaan. Kitkalevykytkin välittää voimaa, kunnes vääntömomentti nousee asetettua arvoa suuremmaksi ja levyt alkavat luistaa. Voimansiirto ei lakkaa kokonaan ja ylikuormituksen loputtua kitkalevyjen luistaminen lakkaa. Ellei ylikuormitus poistu, levyt jatkavat luistamista ja palavat savuna ilmaan. Käytetään mm. lumilingoissa.

Vapaakytkin Vapaakytkin välittää voimaa traktorilta työkoneelle päin, mutta ei toiseen suuntaan. Käytetään niiden työkoneiden kanssa, joilla on suuri massahitausmomentti, esimerkiksi paalaajat ja suuret lumilingot. Ilman vapaakytkintä voi käydä siten, että kuljettajan vähentäessä kaasua kierrokset eivät kuitenkaan laske, koska työkoneen massavoima hidastaa kierrosten laskua. Vapaakytkintä tarvitaa myös, koska useimmissa traktoreissa kytkeytyy päälle

8

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2008

Valintataulukko

SFT S1 S2 S4 S5 S6 S7 S8 S9

Teho kW 540/1000 rpm 13/20 21/31 28/42 37/55 40/61 51/78 66/100 81/122

Vääntö Nm 234/190 364/295 494/400 651/527 716/583 911/745 1171/956 1431/1166

Vääntö max Nm 850 1500 2200 2500 3000 3700 4000 5000

SH 97/147 1717/1405 6750 S0 124/187 2199/1785 6750 K-Agro 1 12/18 172 320 2 15/23 220 450 43 26/40 380 780 4 26/40 380 780 5 35/54 520 1050 6 47/74 710 1450 Olettamus: käyttökulma alle 5 astetta ja käyttöikä enintään 1000 tuntia.

hydraulinen ulosottoakselin jarru silloin kun voimanotto pysäytetään. Tämä rasittaa jarrua tarpeettomasti, ellei akselissa ole vapaakytkintä.

Kiinteä levykytkin + vapaakytkin Samoissa kuorissa on erillinen kitkalevykytkin ja vapaakytkin, mikä yhdistää molempien suojakytkimien ominaisuudet. Esimerkiksi monet lumilingot tarvitsevat tämän tyyppistä akselia, jotta lingon massa ei vahingoita traktorin ulosottopakkaa ja jarrua. Kitkalevykytkin on ylikuormitustilanteita varten.

Automaattikytkin Automaattikytkin lopettaa voimansiirron, kun vääntömomentti ylittää kytkimen nimellisen vääntömomentin. Kytkimen toiminta perustuu nokkiin, jotka liikkuvat säteittäisesti momentin kasvaessa raja-arvon yli, ja voimansiirto lakkaa. Se kytkeytyy uudestaan kun voimanoton kierroksia lasketaan. Käytetään mm. lautas- ja lieriöniittokoneissa.

Perusakseli Perusakselit ovat kiinteitä, eikä niissä ole ylikuormitussuojia. Käytetään työkoneissa, joissa on itsessään ylikuormitussuoja, tai ellei suojaa tarvita. Käyttökohteita ovat mm. pöyhimet, lannoitteenlevittimet, peräkärryt ja niittokoneet.

Laajakulmanivelakseli Laajakulmanivelakselin traktorin puoleista laajakulmaniveltä voidaan käyttää tilapäisesti käännöksen ajan jopa 80 asteen kulmassa. On kuitenkin huomioitava, että työkoneen päässä on tavallinen nivel, eikä sen kulma saa ylittää 16 astetta 540 rpm tai 9 astetta 1000 rpm. Laajakulmaniveltä ei saa pysäytettynäkään kääntää yli 80 asteen kulmaan. Laajakulma-akseleiden käyttö on lisääntymään päin ja niitä käytetään mm. paalaimissa, noukinvaunuissa, niittomurskaimissa ja vesakkomurskaimissa. Niitä on saatavana kiinteänä, pulttikytkimellä, vapaakytkimellä, vapaakytkimellä varustetulla kiinteällä levykytkimellä sekä automaattikytkimellä. ■


HUOLTO

VARAOSAT

HUOLTOYRITTÄJÄT

HUOLTOPALVELUT

HUOLTO

– Täältähän löytyvät tuoreimmatkin Massey Fergusonin mallit, toteaa tuotepäällikkö Jarmo Aalto tutkiessaan koneeltaan Shellin LubeMatch-työkalua.

Shellin nettityökalu helpottaa öljyn valintaa

LubeMatch kertoo

sopivimmat öljyt Niin dieselmoottoreiden kuin apulaitteidenkin kehitys on monipuolistanut traktoreiden öljyvaatimuksia. Uusien mallien kohdalla täytyy olla tarkkana voiteluaineiden suhteen. Uusi Shell LubeMatch -työkalu kertoo sopivimmat öljyt mallikohtaisesti niin vanhaan kuin uuteenkin työkoneeseen. teksti Juha Partanen, kuvat Partanen ja Shell

LubeMatch on monipuolinen työkalu, josta löytyvät öljysuositukset niin moottoripyöriin, henkilö-, paketti- ja kuorma-autoihin kuin maatalouskoneisiin ja teollisuuteenkin. LubeMatch löytyy osoitteesta www. shell.fi: valitsemalla joko Virkistä moottoriasi -tekstin tai Shell Helix -painikkeella, jolloin ruudulle avautuu LubeMatch öljyhaku -painike. LubeMatchistä näkee hyvin havain-

10

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2008

nollisesti kuinka monipuolinen valikoima Shellillä on maatalouskoneisiin sopivia voiteluaineita, jotka täyttävät niin perinteikkäiden kuin uusien traktoreiden öljyja rasvavaatimukset. Traktoreiden ohella palvelusta löytyvät oikeat öljyt myös puimureihin, pyöräkuormaajiin, moottorisahoihin sekä moniin muihin maanviljelyskoneisiin ja -laitteisiin. Shellin öljyt ovat K-maatalouksien valikoimissa.

Monipuolinen työkalu Jatkuvasti päivitettävällä sivustolla ovat öljy-, rasva- ja jäähdytinnestesuositukset niin Massey Fergusonin kuin muidenkin traktorivalmistajien eri malleihin. Öljysuositusten ohella sivustolta löytyvät tiedot öljy- ja jäähdytysnestetilavuuksista sekä öljynvaihtoväleistä. Lisäksi palvelussa on merkkikohtaisia yleisiä ohjeita. Maatalouskeskon tuotepäällikkö Jarmo Aalto saa viikoittain puheluja maata-


HUOLTO

VARAOSAT

HUOLTOYRITTÄJÄT

HUOLTOPALVELUT

HUOLTO

Uuden traktorin takuuaikana niin öljynvaihto kuin muutkin huoltotyöt on syytä teettää valtuutetulla huoltajalla. louskoneiden öljyvalinnoista, pääasiassa tietysti uusimman kaluston edellyttämistä öljyistä. – Tämä on erinomaisen hyvä sivusto. Olen todella lämpimästi tämän kannalla, kunhan käyttäjä katsoo traktorinsa mallivaihtoehdon oikein, tuotepäällikkö Aalto toteaa LubeMatch-palvelua tarkastellessaan.

Standard- ja premiumvaihtoehdot Siinä missä vanhoissa traktorimalleissa voi käyttää yhtä ja samaa öljyä monessa kohdassa, kuluvan vuosituhannen traktoreihin yleisöljy ei yleensä enää käy, vaan ne tarvitsevat erityisöljyt moottoriinsa ja vaihteistoonsa. Shell Rimula -dieselmoottoriöljyistä löytyy LubeMatchin avulla useita maatalouskoneiden moottoreihin sopivia öljyvaihtoehtoja. Sivusto antaa monien traktorimallien moottoriöljyksi kaksi vaihtoehtoa, premium- ja standard-öljyn. Tuotepäällikkö Aalto kannustaa käyttäjiä valitsemaan varsinkin uusimpiin traktorimalleihin premium-vaihtoehdon. – On ajatusmaailman muutosten aika: ei enää edullisinta öljyä koneeseen vaan kannattaa valita synteettinen öljy. Sillä päästään pitempiin öljynvaihtoväleihin, öljyä kuluu vähemmän ja moottori pysyy puhtaampana, hän toteaa. Selvää on, että mitä raskaammassa käytössä traktori on, sitä suuremmalla syyllä kannattaa valita premium-vaihtoehto.

Voimansiirronkin vaatimukset kasvavat Moottoreiden kehityksen ohella myös voimansiirron vaatimukset öljyille ovat muuttuneet. Perinteinen yleisöljy Shell Harvella täyttää vaihteistoöljynä API GL-4-luokituksen asettamat edellytykset, mutta uusiin vaihteistomalleihin tarvitaan nimenomaan traktorien voimansiirron voiteluun kehitettyjä Shellin Donax-tuoteperheen öljyjä. Samoin jos peräöljyvaatimus on API GL-5, tarvitaan öljy, joka sisältää EP-korkeapainelisäaineita kaksinkertaisesti Harvellan täyttämään GL-4-vaatimukseen verrattuna. Shell Donax TDS on oikea öljy silloin kun traktorin vaihteistoon tarvitaan huippuluokan synteettistä erikoisvoiteluainetta. Massey Fergusonin luokituksessa Donax TDS täyttää CMS M1135:

n, M1141:n ja M1143:n ohella myös uusimman M1145-luokan suorituskykyvaatimukset. Shell Donax -voimansiirtoöljyt varmistavat voimansiirron ohella hydrauliikan ja märkien jarrujen tasaisen ja luotettavan toiminnan. Shell Spirax -vaihteistoja -vetopyörästö-öljyt puolestaan takaavat maatalouskoneille huippuluokan suorituskyvyn vaativissakin olosuhteissa.

Harvella on edullinen yleisöljy Edullinen Shell Harvella on monikäyttöinen öljyvaihtoehto perinteisiin traktoreihin, joita on edelleen runsaasti käytössä varsinkin maatilojen kakkos- ja kolmostraktoreina. Harvella käy moneen vanhempaan traktorimalliin niin moottorin, vaihteiston kuin hydrauliikankin voiteluaineeksi. Mineraalipohjainen Harvella T on kaikissa olosuhteissa luotettavaksi todettu edullinen öljy, joka toimii suorituskykyisesti kesät-talvet. Puolisynteettinen Harvella TX sopii yleisvoiteluaineeksi raskaassa käytössä oleviin vanhempiin traktoreihin. Se antaa maatalouskoneille huippuluokan suojan vaativissakin olosuhteissa. Shellin nettisivuilta osoitteesta www. shell.fi ja sieltä kohdasta Tuotetiedot ja käyttöturvallisuustiedotteet löytyvät eri voiteluaineiden tuotetieot. Tuotetiedoista näkee, että esimerkiksi Harvella T ja TX täyttävät moottoriöljyinä muiden luokitusten ohella myös Massey Fergusonin omat M1139 ja M1144-vaatimukset.

Valtuutetut huoltajat vaihtotöihin Perinteisesti maatiloilla on vaihdettu maatalouskoneiden öljyt itse, mutta tämä käytäntö on siirtymässä historiaan. Uusimpia traktorimalleja huollettaessa tarvitaan testereitä ja öljytkin vaihdetaan valtuutetun huoltomiehen toimesta. Maatalouskeskolla on koko maan kattava K-huoltoverkosto, josta voi kutsua Massey Ferguson -huoltajan paikan päälle. Hänellä on jatkuvasti ajan tasalla oleva koulutus ja tiedot uusimmistakin malleista sekä ajanmukaiset testausohjelmat tietokoneella. Jäteöljyistäkään ei tarvitse huolehtia, kun huoltaja vie ne mukanaan. On myös hyvä muistaa, että takuuaikana takuun voimassaolo edellyttää, että K-huolto suorittaa Massey Fergusonien öljynvaihdot. ■

Shell-voiteluaineet maatalouskoneisiin Rimula-dieselmoottoriöljyt ovat johtavien moottorivalmistajien hyväksymiä ja ne sopivat niin turboahdettuihin kuin vapaasti hengittäviin dieselmoottoreihin. Harvella-yleisöljyt ovat monikäyttöisiä voiteluaineita, jotka tarjoavat hyvän, kaikissa ilmastoissa ja olosuhteissa testatun suorituskyvyn. Spirax-vaihteisto- ja vetopyörästööljyt antavat huippuluokan suorituskyvyn kaikentyyppisille koneille kaikissa käyttöolosuhteissa. Retinax-rasvat varmistavat pitkäaikaisen suojan pyöränlaakereille, nivelille ja alustan voitelukohteille. Donax-voimansiirtoöljyt ovat edistyksellisiä ns. UTTO-öljyjä (Universal Tractor Transmission Oil), jotka varmistavat hydrauliikan, voimansiirron ja märkien jarrujen tasaisen ja luotettavan toiminnan.

3/2008 ■ MAATILAN PIRKKA

11

V


SVVINSUOJEL

Hardi Twin

Täysvakuutus onnistuneelle perunanviljelylle Hardi Twin oli pieni muoti-ilmiö kymmenisen vuotta sitten. Ilma-avusteinen ruisku on edelleen ajankohtainen. Sen kestosuosio perustuu samoihin asioihin kuin 90-luvun alussa: kasvinsuojeluaineiden tarkkaan sijoittamiseen. teksti ja kuvat Hannu Koivisto

Henrik Långfors ja Kaj Hemberg viljelevät kumpikin perunaa 50 hehtaarin alalla Kristiinankaupungissa, Dagsmarkissa. Hembergillä on kokonaispinta-ala 85 hehtaaria, Långforsilla 60 hehtaaria. Kasvinsuojelu on miehille tuttua puuhaa kyllästymiseen asti. Perunan viljelyssä ruttoruiskutusten sykli on tiheimmillään neljä päivää. Hemberg on laskenut ajavansa ruiskun kanssa 1500 kilometriä kesässä, matkanopeuden ollessa alle kymmenen kilometriä tunnissa. Maantieajoakin mukana on hiukan. Pellot ovat kuitenkin lähellä – kauimmainen lohko on viiden kilometrin päässä. Hemberg las-

Kaj Hemberg käyttää pääasiassa kahta eri viuhkasuutinta, sinistä ruttoruiskustuksiin. Vesimäärä on 200 litraa hehtaarille. Keltainen suutin sopii rikkaruiskutuksiin, kun nestemäärä on reilut sata litraa hehtaarille. Varsien tappamisessa pieni pisarakoko on valttia, silloin käytetään kovaa painetta.

12

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2008

kee ruiskuttavansa peruna-alan ainakin viisi kertaa kesässä. Vaikka kesä sujuu ruiskutuksia tehden, eivät miehet tunnusta, että kesästä nauttiminen menisi töitä tehdessä. Ennen rauhallisempi talviaika on muuttunut myös tasaiseksi puurtamiseksi. Perunan markkinointi sujuu Hemberillä osuuskunta Oskun kautta, mutta pottuja lähtee tasaiseen tahtiin maailmalle ympäri vuoden. Långforsilla on sopimus Klåvuksen kanssa ja puolet perunasta myydään Pirkka-tuotemerkillä. Kuluttajalle ei riitä, että potut viljellään viimeisen päälle hyvin ja varastoidaan pikkutarkan tun-

RUISKUN KANSSA 1500 KILOMETRIÄ KESÄSSÄ.


Henrik Långforsin Hardi on uudenveroisessa kuosissa. Puomin nivel on ainoa kohta, joka on vaatinut kunnostusta liki kymmenen vuoden aikana. Tarkalla pidolla ja hyvällä huollolla koneet myös säilyttävät arvonsa.

PERUNAN JOKAINEN LEHTI ON SUOJELTAVA RUTTOA VASTAAN. nollisesti. Långfors näyttää priimakuntoista varhaisperunaa viime vuoden juhannukselta. Hyvin toimiva kylmäketju katkeaa usein kaupan takahuoneen 20 asteen lämpötilaan. Miehiltä irtoaa pieni piikki kaupan suuntaan: Kuluttaja saa nahistuneita perunoita turhan usein, vaikka alkutuotanto on viritetty huippuunsa.

Jokainen lehti suojattava Kumpikin osti nostolaitesovitteisen Hardi Twininsä vuonna -99. Samalla Rosenbackan kaupasta luovutettiin neljä puhallinavusteista ruiskua. Molemmilla on edelleen sama ruisku käytössä. Långfors on tosin tehnyt kaupat uuteen Twiniin tänä keväänä. Tärkein muutos tulee olemaan tietokone, aikaisemmassa koneessa ei ole monitoria. Lisäksi uuteen koneeseen tulee filleri ja isompi 1200-litrainen säiliö. Kaj Hembergin ruiskussa on 1200-litrainen säiliö ja monitori. Hardin ilma-avusteinen ruisku on miehille ainoa vaihtoehto. Perusteluna on, et-

tä perunan jokainen lehti on suojeltava ruttoa vastaan. Torjunta-aineen tunkeutuminen myös lehtien alapinnoille on välttämätöntä. Täysi kasvusto antaa ruiskutukselle vaikeusastetta. Ilma-avusteisen ruiskun aikaansaama pisarakoko on pieni ja tunkeutuvuus hyvä. Maavaikutteisilla aineilla puolityhjään maahan tehty rikkatorjunta ei puolestaan tarvitse puhallusta, koska se nostattaisi vain pölyä ilmaan ja heikentäisi lopputulosta. Dagsmarkin miehet ovat myös tehneet sellaisen erikoisen huomion, että Hardi Twinillä ajettaessa saa vaimolta enemmän hellyyttä. Koska torjunta-aineet tunkeutuvat kohteeseen, eivätkä leiju hyttiin kuskin perspirantiksi, on kuskikin raikkaampi. Torjunta-aine toimii nimensä mukaisesti.

Enemmän ruiskutuspäiviä Koska Twinillä voi ruiskuttaa myös kohtuullisella tuulella, lisää se Dagsmarkin miesten mukaan ruiskutuspäiviä. Perunan viljelyssä hyödyt korostuvat. Ruttoruisku-

Luotettavuus Hardin huollot ja luovutushuollot ovat hyvissä käsissä. Tärkeä osan Hardin luotettavuutta on huoltoyrittäjä Timo Myllyviidan takana. Hardi saa hyvän arvosanan luotettavuudessa, mutta hitsaussaumoihin miehet haluavat kiinnittää huomiota. Hembergin ruiskun puomin jousi irtosi, kun hitasussauma on kiinni vain osittain. Puomin kannatusvaijerit Hemberg on korvannut kettingeillä. Långfors on parannellut puomien niveltä. Yleinen syy varsinkin kasvinsuojeluruiskun rikkoontumiseen on liian kova vauhti suhteessa olostuhteisiin. 15 metrin puomit rysähtävät eri lailla vesivakoon ajettaessa kahdeksan kilometrin vauhdilla kuin 15 kilmometriä tunnissa. – Aja kolme kilometriä hiljempaa, niin minulla on töitä paljon vähemmän, neuvoo Myllyviita.

3/2008 ■ MAATILAN PIRKKA

13


tuksen teho on sitä parempi, mitä kuivemmat olosuhteet ovat. Koska kasvusto kuivaa tuulella, on tuulella kyettävä myös torjuntaan. Rikkaruiskutusten teho on parhaimmillaan aamutuimaan, mutta ruttoa vastaan ruiskutus aloitetaan normaalisti vähän ennen puolta päivää ja sitä jatketaan iltaan asti. Aamu on usein tyven, mutta päivällä tuulee usein. Kovalla tuulella ei ruiskuttaminen onnistu ilma-avusteisellakaan ruiskulla, mutta kohtuullisella kahdeksan metrin puhalluksella homma toimii. Kahdeksan metrin tuuli tarkoittaa sitä, että koivunlehti pysyy vielä maassa. On selvää, että ruiskutus on kyettävä tekemään silloin kuin on sen aika. Ruiskutuksen tehon on myös oltava optimaalinen. Pellolla ei hyödytä ajaa toivoen parasta, koska ruiskutusten epäonnistuminen saattaa pudottaa sadon hyvinkin alas, laadun jäädessä kauppakelpoisuuden alapuolelle. Pahimmillaan ruiskutusten epäonnistuminen voisi tarkoittaa sitä, ettei pellosta saada myyntituloja ollenkaan.

Kustannuksia Långforsin ja Hembergin torjunta-ainekustannukset liikkuvat 15 000 euron tietämillä. Torjunta-aineiden hinnoissa ei ole vielä ollut isoja muutoksia, mutta trendin mukaisesti niitä on odotettavissa, vaikka perunan hinta ei ole noussut. Lannoituskustannuksen nousu on tehnyt 1,5 senttiä lisää kustanuspaineita perunakiloa kohti. Jotta pelissä selviää kunnialla mukana, on viljelyn onnistuttava aina vain paremmin. Vuonna 1999 Hardi Twin maksoi puolet vähemmän kuin mikä sen hinta nyt on. Toisaalta Twinin vaihtohyvitys on nyt samaa luokkaa kuin sen hankintahinta oli kymmenisen vuotta sitten. Kustannuskehitys on ollut erikoisen väkevää kautta koko konelinjan. Se, että viljelyllä edelleen pärjää, kielii osamisesta. Långforsin ja Hembergin tontit ovat säntillisessä kunnossa ja kalusto kiiltää. ■

Huomioita Twinistä Hardi Twin on monipuolinen ruisku. Ilma-avusteisen filosofia perustuu pieneen pisarakokoon ja hyvään tunkeutumiseen. Lisäksi Hardilla on yksi ylivoimainen ominaisuus muihin ruikuihin verratuna: Suutinkulmia voi kääntää eteen ja taakse tuulen mukaan. Hardi Twinillä ruiskutettaessa leijuminen on vähäistä.Pienen leijumisen huomaa torjunta-aineen hajuhaittojen häviämisestä. Kollegan vaimo kiinnitti huomiota siihen, että mies ei tuoksunut enää torjunta-aineelle. Aikaisemmin oli muotia pudottaa vesimäärää alas. Jos vesimäärää on tarkoituksenmukaista pudottaa alas 80 litraan ja torjunta-ainemääriä vähentää neljänneksen, onnistuu se periaatteessa Hardi Twinillä. 1200-litraisella ruiskulla pääsee 15 hehtaarin kertasaavutukseen. Etusäiliön käyttöä kannattaa harkita, jos siirtymäajoja on paljon. Puhalluksen avulla voidaan tunkeutumista lisää ratkaisevasti. Eron huomaa erityisesti sankassa kasvustossa. Eri filosofiat ovat erilaisia ja jokaiselle on oma kannattajakuntansa. Toinen tykkä äidistä, toinen tyttärestä. Kaikki perustelevat omansa vakuuttavasti. Kiistämätön tosiasia on, että hankalissa ja vaativissa olosuhteissa Twinillä on omat ylivoimaiset etunsa, jotka ainakin sen käyttäjät allekirjoittavat.

RIKKARUISKUTUKSEN TEHO ON PARHAIMMILLAAN AAMUTUIMAAN. Långfors on tilannut uuden Twinin (ei kuvan kone). Käytön kannalta suurin muutos tulee olemaan tietokone, nykyisessä koneessa ei ole monitoria.

14

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2008


KASVINSUOJELU

Nurmikoe MTT Maaningan tutkimusasemalla viime kesänä. Vasemmalla käsitelty kasvusto, Gratilia 50 g/ha, oikealla käsittelemätön.

Rikkakasvit huonontavat rehun laatua

Nurmien rikkatorjunnassa parantamisen varaa Nurmien kasvinsuojelu on vielä hyvin vähäistä verrattuna suureen viljelypinta-alaan. On arvioitu, että rikat torjutaan vain noin viidellä prosentilla kokonaisnurmialasta. Hyvä nurmen tiheys on perusta laadukkaalle ja runsaalle nurmisadolle. Rikkatorjunta on tärkein kasvinsuojelutoimenpide. teksti ja kuvat Janne Laine, Bayer CropScience

Voikukka on erittäin yleinen rikkakasvi nurmipelloilla. Kesän 2007 aikana saattoi toisinaan nähdä paljon nurmilohkoja, joissa voikukka oli vallannut alaa. Voikukka, hierakka ja leinikki ovat esimerkkejä rikkakasveista, jotka pilaavat säilörehun laatua. Siitä seuraa mm. maittavuusongelmia, rehunkäyttökyvyn alentumista, maidon makuvirheitä ja pahimmassa tapauksessa myrkytysoireita eläimille. Heinänurmilla esimerkiksi sauna-

16

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2008

kukka on sitkeä rikkakasvi, joka käyttää paljon ravinteita. Ongelmat korostuvat, koska samaa lohkoa voidaan pitää nurmella useita vuosia ilman kasvinvuorotusta. Rikkakasvien kemiallinen torjunta on siten tärkeää.

Perustamisvuoden torjunta oleellista Suurella nurmen viljelytiheydellä pyritään välttämään alhaiset sadot ja nurmirehun laatuvaihtelut, jolloin maidontuotanto

tehostuu. Paras sadon tuottaja on mahdollisimman vahva ja tasainen nurmikasvu heti kylvön jälkeen. Lohkolta on syytä torjua rikat huolella ja ainemääristä tinkimättä jo nurmen perustamisvaiheessa. Torjuntaa kannattaa jatkaa myös tulevina vuosina mahdollisimman hyvän tehon saamiseksi. Markkinoilla on jo useita eri kasvinsuojeluaineita nurmien rikkatorjuntaan: Gratil, Primus ja Starane XL. Kaikki nämä valmisteet toimivat hyvin viileissä-


kin olosuhteissa, koska ruiskutushetkellä lämpötila saattaa olla 0 – +10 astetta. Ensimmäisen torjunta ajoittuu usein jo toukokuulle, jolloin varsinkin yöllä saattaa olla viileää.

Niittojen välinen torjunta suositeltavaa Kasvukauden aikana torjunta 1. ja 2. niiton välissä parantaa myös tulosta. Tämä on erityisen tärkeää, jos kevään ruiskutus on jäänyt tekemättä johtuen esimerkiksi huonoista sääolosuhteista. Niittojen välissä suoritettavalla torjunnalla on lisäksi hyvä kestovaikutus seuraavaan vuoteen. Uusimpien tutkimustulosten mukaan nurmien rikkatorjunta kannattaa, koska tällöin saadaan yksi satovuosi lisää rikkakasvien osuuden laskiessa lohkolla. Kun rikat on torjuttu Gratililla niittojen välissä, on esimerkiksi leinikin määrä vähentynyt oleellisesti seuraavan vuoden

sadossa. Tämä osoittaa torjunnan vaikutuksen ulottuvan vielä pitkälle seuraavaan vuoteen.

Gratil torjuu perusrikkakasvit Bayer CropSciencen nurmen rikkatorjuntatuote Gratil torjuu mm. hierakat, leinikit ja voikukan. Gratil on helppokäyttöinen pienannosaine, jonka amidosulfuroni-tehoaineen ansiosta rikkojen kasvu pysähtyy 48 tunnin kuluessa ruiskutuksesta. Gratilin käyttökohteita ovat vakiintuneet säilörehu-, heinä- ja laidunnurmet, pikalaitumet, timotein siemenviljelykset (sisältävät raiheinää) sekä apilattomien nurmien suoja-viljat. Kasvusto ruiskutetaan joko keväällä tai ensimmäisen tai toisen niiton jälkeen, kun rikat ovat ruusukeasteella ja voimakkaassa kasvussa. Paras ja pitkäkestoisin torjuntatulos saadaan kuitenkin 1. tai 2. niiton jälkeisellä käsittelyllä. Käyttömää-

Rikkakasvit nurmilajien puhdaskasvustoissa

rä on 40-60 g/ha + kiinnite. Heinillä ruiskutus kannattaa tehdä orastumisen jälkeen, kun rikat ovat pieniä ja heinä on 2-3–lehtivaiheessa. Tällöin Gratilin käyttömäärä on 30-40 g/ha + kiinnite. Voikukkaan saadaan paras teho ruiskutettaessa lehtiruusukeasteella, jolloin riittävän aikainen torjunta on tärkeää. Gratilin lyhyt varoaika (7 vrk) on eduksi laidun- ja säilörehunurmien korjuussa niittojen välillä. Suorakylvö on lisääntymässä nurmien uudistamisessa, ja myös liete- ja turvelannoituksen käyttö on yleistä. Gratil tehoaa hyvin voikukkaan ja suolaheinään, jotka lisääntyvät nurmien suorakylvössä. Gratil myös säästää puna-apilaa, joka viihtyy hyvin liete- ja turvelannoitetussa pellossa. Apilan ansioista rehun ravintoarvo säilyy hyvänä. Mitä vanhempaa nurmi on, sitä paremmin apila kestää Gratilia. ■

Torjunnan jälkivaikutus Valmiste Käsittelemätön Gratil+Sito Gratil+Sito

Käyttömäärä g ja l /ha 40 ja 0,1 60 ja 0,1

Leinikki g/m² 240,4 8,9 22,1

Valkoapila g/m² 59,5 25,7 22,7

Torjunta edellisenä vuonna 26.7. ja rikkojen tuorepaino on mitattu 17.6. seuraavana vuonna. MTT Laukaa.

Lähde: MTT Maaninka.

Voikukan kasvuasteet. Vasemmalla kasvuaste, jolloin torjuntaruiskutuksen teho on parhaimmillaan. Voikukan sirkkalehdet ovat tumman vihreitä ja pitkänpyöreitä, ensimmäiset kasvulehdet kaljuja, ja niissä on useita hampaita. Lehdissä ei siis vielä ole voikukalle tyypillistä muotoa.

3/2008 ■ MAATILAN PIRKKA

17


VILJELYOHJELMA

Mittauksella esiin lohkon sisäisiäkin eroja

Lehtivihreä tekee kasvun

Lehtivihreä eli klorofylli on kaiken kasvun perusta. Auringonvalo ja lehtivihreä rakentavat kasvien kasvuunsa tarvitsemat aineet. Lehtivihreän muodostumiseen tarvitaan ennen muuta typpeä. Lehtivihreäanalyysillä on mahdollista todeta onko kasvi saanut typpeä riittävästi, puutetta voi korjata esimerkiksi kasvuaikaisella ruiskutuksella. Mikäli typpeä on runsaasti, on syytä harkita korrenvahvistajan käyttöä. teksti ja kuvat Jussi Knuuttila

Siinä sitä ohraa olisi. Tässä lohkossa taisi olla Vildeä. Kuvastakin näkyy, että epätasaisuutta esiintyy. Tosin epätasaisuus näkyy herkimmin juuri tähkälletulovaiheessa.

Antti Mäki-Latvala niittää tässä Fiskarin saksilla Edeliä pussitettavaksi. Metrinmitalla tarkistetaan korjattavan kylvörivin oikea pituus.

Veikko (vas.) ja Antti demonstroivat, kuinka suuria pituuseroja löytyy lohkon sisällä. Lehtivihreäanalyysi paljasti, että kyse ei ole typen puutteesta. Syynä on paikallinen kuivuus. Tämän veljekset kyllä osasivat arvata jo ennen analyysiä. Tulipa asia kuitenkin varmistettua.

Lehtivihreämittarilla saadaan erittäin hyvä käsitys kasvin typen saannista. Punnitustulos antaa satoennusteen, kun sitä verrataan kasvin kehitysasteeseen ja kertyneeseen lämpösummaan. Myös itäneiden jyvien määrä on oltava selvillä. Ennuste pitää varsin hyvin paikkansa, jos kasvukausi on mittaushetkestä eteenpäin keskimääräinen.

18

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2008


Timo Ikola ja Antti Mäki-Latvala syventyneenä tautijahtiin. Hieman näkyi mangaanipulan merkkejä. Ikolan mukaan mangaaninpuutos on yleistymässä nopeasti. Se tulee herkimmin esiin karkeilla, hyvin kalkituilla kivenäismailla.

Ilmajokelaiset Mäki-Latvalan veljekset Antti ja Veikko ovat teettäneet lehtivihreämittauksia siitä lähtien kun niitä on tehty. Viime kesänäkin näytteet kerättiin ja kiikutettiin K-maatalous Ilmajoen myymälään kesäkuun 27. päivänä. Myymälässä näytteitä analysoi isokyröläinen Timo Ikola. Hän toimii yrityksensä Agro-Konsultointi Ky: n nimissä. Näytteet kerätään satoarviota varten leikkaamalla kylvörivistä kaikki kasvusto metrin matkalta. Antti Mäki-Latvala käytti työhön metrinmittaa ja Fiskarsin taloussaksia. Hyvin näytti sujuvan, vaikka polvilleen pitikin nöyrtyä. Näytteet pakattiin muovipusseihin ja vietiin K-maatalouskaupan Viljelyohjelma-kioskille analysoitaviksi. Näytteet saatiin kuivina pussiin ja ne olivat analyysipöydällä vajaan tunnin sisällä leikkaamisesta.

Lohkon sisäisiäkin eroja selville Mäki-Latvalat ovat vanhoja konkareita tässä hommassa. Niinpä he eivät toimineet aivan ohjekirjan mukaan. He halusivat nähdä, kuinka suuri lohkon sisäinen vaihtelu oli kuivuuden vaivaamissa paikoissa verrattuna paikkoihin, joissa kosteus oli riittänyt. Toinen miehiä kiinnostava asia oli tietenkin Edelin, Tirilin ja Vilden väliset erot. Näytteitä ei siis koottu lohkolta tasaisesti ja edustavasti. Niitä ei liioin sekoitettu keskenään, kuten ohje opastaa. Kiin-

Analyysi ja satoennuste tuottaa tällaisen tulosteen. MäkiLatvaloiden Edelistä on odotettavissa 6 600 kilon hehtaarisato. Lisätyppeä ei tarvita, koska päälannoite on sian kuivalanta.

nostavampaa oli, olisiko vielä tässä vaiheessa heikoimmin kasvaneilla alueilla jotakin tehtävissä satotason nostamiseksi. Mäki-Latvalat ovat aikaisempina vuosina käyttäneet urearuiskutuksia antamaan lisätyppeä. Käytännöstä kuitenkin luovuttiin, koska lisätyöstä ei koettu olevan tarpeeksi hyötyä ja satokilpailuissakin on edelleen pärjätty kohtuullisesti.

Alkukesä analyysien parissa Timo Ikola hoitaa aluetta, joka ulottuu Teuvalta Ouluun asti. K-maatalous-kaupoissa analyysipäiviä on parikymmentä kesässä. Asiakkaita pistäytyy päivän mittaan 5–25. Kiinnostus on rannikon vahvoilla viljelyalueilla selkeästi suurempaa kuin sisämaassa. Analyysipäivien lisäksi Ikola järjestää joitakin pellonpiennartilaisuuksia. Ne järjestetään yleensä päivää ennen analysointipalvelua. Miehen toimintaa seuratessa havaitsi kyllä, että kokemusta on kertynyt. Satoanalyysit ja ohjeet satelivat varman oloisesti. Ikola onkin tehnyt työtään 90-luvulta lähtien.

Lahjomaton lehtivihreämittaus Mäki-Latvaloiden Edelistä oli kaksi toisistaan melkoisesti poikkeavaa näytettä. Lehtivihreää löytyi riittävästi, vaikkakaan lakoutumispelkoa tuskin oli. Ikola sanoi, että olisi suositellut lisätypen antamista, ellei lannoituksena ollut sian kuivalan-

taa. Hän arveli, että typpeä alkaa vapautua lannasta kesän edetessä. Satotason ei pitäisi jäädä typen saannista kiinni. Hieman näkyi Edelissä mangaanin puutosoireita. Ikola sanoi että muutama sata kiloa voisi satotaso tässäkin vaiheessa kelaattiruiskutuksella nousta, vaikka Edel oli tähkälle tulossa. Tirilissä ja Vildessä oli niissäkin melkoisia kasvueroja. Silti lahjomaton lehtivihreämittari osoitti, että kasvuston lyhyys ei johtunut typen puutteesta. MäkiLatvalan veljekset arvelivat syynä olevan veden puutteen. Sadetta on kyllä tullut, vaikkakaan ei normaalimääriä. Ehkä suurin syy veden puutteeseen on edellisen kesän ja etenkin syksyn kuivuus sekä melko vähäinen lumen määrä. Vettä ei ollut keväällä kasvun alkaessa maassa tarpeeksi. Sekin mitä satoi, karkasi osin kasvien ulottumattomiin pohjaveteen. Mäki-Latvalat palasivat tyytyväisinä koteihinsa pohtimaan, onko näytteiden antaman informaation pohjalta syytä jatkotoimiin. Veljekset hoitavat sikoja ja tuottavat emakonalkuja. Sika on tunnetusti laarista kotoisin. Tästäkin syystä tilalla on aina pyritty suuriin satoihin. Lehtivihreämittaukset tuovat varmuutta toimenpiteiden valintaan. Edellisestä huolimatta Mäki-Latvalat tuntevat luissaan, että kesän säät pitäisi tietää hyvissä ajoin talvella. Muuten viljelytoimenpiteet eivät täysin kohdalleen voi osua. Kuten sanonta kuuluu: ”Pellolla mies onneaan koettaa”. ■ 3/2008 ■ MAATILAN PIRKKA

19


Sijoittajat ohjaavat viljan hintaa USA:ssa Viljan hinnoittelu maailmanmarkkinoilla muuttui radikaalisesti tällä satokaudella. Viljan ja öljykasvien voimakkaan hinnannousun perustekijöinä maailmalla ovat olleet kasvava kysyntä ja samanaikaisesti laskeneet varastomäärät. Kasvanut kysyntä on tuonut mukanaan uuden tekijän viljamarkkinoille: maatalouden ulkopuolisten sijoitusrahastojen sijoitukset viljan- ja öljykasvien hinnoittelun perusteena oleviin futuureihin ja optioihin. teksti Taneli Rytsä, kuva Antti Korpinen

Jutun kirjoittaja Taneli Rytsä vieraili Chicago Board of Trade´ssa, joka on maailman merkittävin viljapörssi.

Spekulatiivisten sijoittajien aktiivisuus vilja- ja öljykasvifutuureihin on tuonut perinteisille viljakaupan toimijoille uusia haasteita myös maailman merkittävimmässä viljapörssissä Chicagossa, jossa viljojen ja öljykasvien hinnat ovat perinteisesti seuranneet futuurihintoja. Viljaketjun toimijoiden keskeinen kysymys on: Miten hallita viljan ja viljafutuureiden ajoittaisen kysynnän eriaikaisuudesta johtuva ero viljan hinnan ja sen hinnoittelun perusteena olevan futuurin välillä? Tilanteesta riippuen viljan ja sen hinnoitteluun liittyvän futuurin hintaero voi olla merkittävä. Muun muassa maataloustuotteisiin sijoittavat hyödykerahastot käyttävät vilja- ja öljykasvifutuureja yhtenä välineenä suojautumisessaan inflaatioriskeiltä ja muilta sijoitusmarkkinan laskuilta. Rahastot siirtävät varoja ostofutuureihin, jos näkevät niissä nousumahdollisuuksia, ja voittojen kotiutusvaiheessa myyvät vastaavat futuurit pois. Varojen siirtyessä ostofutuureihin hinnat nousevat ja myyntifutuureissa hinnat

20

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2008

vastaavasta laskevat. Hyödykerahastojen yhtenä periaatteena on välttää short-positiota, eli välttää ottamasta näkemystä hintojen laskemisesta. Viljan hintojen muutokset ovat tällä satokaudella tulleet osaksi sijoituspäätöksiä, ja vilja- sekä öljykasvifutuurit ovat osa maailman raaka-ainemarkkinoille tehtäviä sijoituksia. Näillä tekijöillä on osansa myös kotimaan viljamarkkinoilla. Suomen viljakauppa on tiiviisti yhdentynyt muuhun maailmaan. Viljan vienti tulee tällä satokaudella olemaan noin 700 miljoonaa kiloa ja kotimaan hintataso on pitkälti määräytynyt viennistä saatavan hinnan mukaan.

Hyödykerahastojen merkitys kasvaa USA:ssa futuurien käytöllä on pitkät perinteet vilja- ja öljykasvien hintamuutoksilta suojautumisessa. Muuttunut tilanne on nähty haasteellisena myös Chicagon raaka-ainepörssissä. Joidenkin hyödykkeiden sopimuskannasta arvioidaan olevan yli 50 % hyödykerahastojen hallussa. Tällöin futuurien hinnanmuutokset voi-

vat olla nopeitakin maataloustuotteiden markkinatilanteesta riippumatta, kertoo Scott Merrihew Iowa Grainista, joka tarjoaa riskien hallintavälineitä viljelijöille. Hyödykerahastojen sijoitusten raakaaineisiin arvioidaan olevaan 150 miljardia dollaria vuonna 2008, kun vastaava luku oli 20 miljardia dollaria vuonna 2002. Tämä selittää osaltaan vilja- ja öljykasvimarkkinoiden tilanteita, joissa futuurien hinnanmuutokset joko ohjaavat täysimääräisesti vastaavan hyödykkeen hintaa tai toisaalta niitä tilanteita, joissa viljamarkkinat ja futuurihinnat liikkuvat eri suuntiin. Tämä johtuu osaltaan futuurimarkkinoiden luonteesta: vain muutama prosentti futuureista johtaa viljan tai öljykasvien fyysiseen toimitukseen ko. sopimuksen sulkeutuessa. Yhtenä vaihtoehtona Merrihew kertoo optioiden käyttämisestä futuureiden sijaan. Option omistajalla on oikeus, muttei velvollisuutta hyödyntää kyseisen option kohteena olevaa futuuria. Näin futuurien ennakoimattomia liikkeitä voidaan joko hyödyntää tai olla hyödyntämättä. Optioi-


den käytännön ongelmana on ollut korkea hinta, joka johtuu markkinoiden volatilisuudesta (=hintojen voimakas vaihtelu).

Maatalous esillä sijoituskohteena Maatalouden kasvanut merkitys on USA: ssa huomioitu laajalti. Esimerkiksi sijoituslehti Wall Street Journal Magazinen teemana maaliskuussa olivat sijoitukset maataloussektoriin. Artikkelissa sijoituskohteina mainittiin mm. bioetanoliteollisuus, kehittyvien markkinoiden maatalousmaa, maatalouden panosteollisuus sekä vilja- ja öljykasvifutuurit. Pohjois-Amerikan viljelijöiden hintaodotukset satovuodelle 2008/09 ovat korkealla. Vehnän ja soijan alojen arvioidaan kasvavan, maissin hieman laskevan. Rehuviljojen kysyntä kasvaa erityisesti etanoliksi tarvittavan rehuviljaraaka-aineen kysynnän myötä. Rehuviljojen futuurihinnat eivät ole kuitenkaan innostaneet Pohjois-Amerikan viljelijöitä viljelyalojen lisäämiseen, ja esimerkiksi Kanadan kaura-alan arvioidaan laskevan 24 % tulevalle satokaudelle. Erityisesti kanadalaisilla kauranviljelijöillä on odotuksia korkeista futuurihintojen päälle maksettavista preemioista.

Miten tilannetta voi hallita? Miten yksittäinen viljelijä hallitsee nopeasti muuttuvia viljan hintoja? Käytännössä tuottamalla määrällisesti ja laadullisesti mahdollisimman korkean sadon. Luotettavat markkinointikanavat varmistavat myyntiä eri ajanjaksoina. Myyntien jaksottaminen satovuoden ympäri on kokemuksen perusteella yksi parhaimmista hintariskin hallintakeinoista. Futuureiden ja optioiden käytön kehittymistä kannattaa seurata, niillä on todennäköisesti tulevaisuudessa entistä suurempi merkitys hintariskien hallinnassa. Mutta ennen johdannaismarkkinoille osallistumista on ymmärrettävä niiden toimintalogiikka. Johdannaisten käyttöön liittyvät kustannukset, riskit ja markkinoiden seurantavaatimukset oman yrityksen kannalta on ensin tunnistettava, jotta ne toimisivat tehokkaana ja hyödyllisenä riskienhallintavälineenä. Perusperiaatteena on, että mitä suurempi joukko markkinoiden toimijoista hinnoittelee ostonsa tai myyntinsä futuureiden perusteella, sitä luotettavammaksi futuureihin perustuva hinnoittelu muodostuu. Hinnoittelun perusteita pohtii tälläkin hetkellä moni viljakaupan parissa työskentelevä. ■

Pohjois-Amerikan viljelijöiden hintaodotukset satovuodelle 2008-09 ovat korkealla. Sanastoa Futuuri (Futures Contract) on sitova sopimus ostaa tai myydä määritelty hyödyke jonakin tulevana ajankohtana hintaan, josta sovitaan kaupan tekohetkellä. Futuurisopimusten sisältö on kullekin tuotteelle erikseen määritelty. Futuurisopimukset yleensä kuitataan vastakkaisella kaupalla ennen sopimuksen erääntymistä, jolloin varsinaisen tavaran toimitusta ei tapahdu. Option ostajalla on oikeus, mutta ei velvollisuutta ostaa tai myydä option kohteena olevaa arvopaperia, esimerkiksi futuuria tietyin ehdoin (hinta ja määrä), määrättynä aikana tulevaisuudessa. Toisin kuin futuurista, optiosta maksetaan hinta ostohetkellä.


suurin haaste Tällä hetkellä suomalaisen elintarvikeketjun suurimpia haasteita ovat viljapohjaisten raaka-aineiden hinnat, näkee Atria Oyj:n toimitusjohtaja Matti Tikkakoski. Vilja ja rehut ovat lihantuotannon tärkein tuotantopanos ja myös lihateollisuus käyttää viljapohjaisia raaka-aineita. teksti Anne Penttilä, kuva Antti Vettenranta

ELINTARVIKE

SUOMALAISEN RUOAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

Raaka-aineiden hinnat

22

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2008

Viljanhinnat ovat lähes kaksinkertaistuneet lyhyessä ajassa. Samalla muutkin tuotantopanokset ovat kallistuneet, esimerkiksi lannoitteiden hinnat nousivat äskettäin 26 % yli yön, hämmästelee Tikkakoski. – Lihantuotantotilojen kannalta nämä ovat aika hirveitä lukuja. Olen todella huolissani suomalaisten lihantuottajien ja koko elintarvikeketjun puolesta. Tikkakosken mukaan varsinkin sikataloudella on nyt hankala tilanne maailmanlaajuisesti. Siihen on kolme syytä, joista yksi on edellä mainittu raaka-ainehintojen kallistuminen. Toinen on dollarin heikko kurssi, joka vaikeuttaa vientiä Euroopan ulkopuolelle ja parantaa mm. USA:n kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla. Viennin takkuilu on myös saanut aikaan ylitarjontatilanteen Euroopan markkinoilla, ja sianlihan hinta on ollut viime syksystä saakka todella alhaalla. – Sianlihan hinta on Euroopassa, ellei nyt sentään historiallisen alhaalla, niin ainakin alhaisimmillaan moneen vuoteen. Panoskustannukset ovat puolestaan historiallisen korkealla. Yleensä ne liikkuvat samaan suuntaan tuottajahintojen kanssa.


Suomessa sianlihan hinta on ollut viime kuukausina eurooppalaisittain parhaasta päästä. Olemme nostaneet kuluttaja- ja tukkuhintoja, mutta samalla olemme menettäneet markkinoita. Elämme markkinataloudessa, joten lihan tuonti Suomeen tulee todennäköisesti lisääntymään jatkossa.

Mitä olisi tehtävissä? Maailmanmarkkinoille tai dollarin kurssille ei suomalainen elintarvikeketju voi mitään. Avainasemassa on jälleen kerran suomalainen kuluttaja. – Kotimaisuus on ykkösasia: kotimaisen ruoan puhtaus, turvallisuus ja laatu. Siitä on pidettävä kiinni. Maatalouden tuet ovat Tikkakosken mukaan tärkeä perusta, mutta alan kannattavuutta ei voi laskea pelkästään niiden varaan. – Tukiratkaisujen olisi oltava oikeudenmukaisia ja turvattava lihantuotannon tulevaisuus koko Suomessa. Ne eivät saisi johtaa siihen, että tuottajat lopettavat lihantuotannon ja siirtyvät viljanviljelyyn. Ilman tukia meillä ei ole mitään mahdollisuutta kilpailla keskieurooppalaisten tuottajien kanssa. Tilojen lukumäärä tulee väistämättä pienenemään ja kannattavuuden ylläpito on yhä haasteellisempaa. – Tuet luovat edellytyksiä tilojen kehittämiselle. Kannattavuus per tuotettu eläin tulee laskemaan, mikä johtaa siihen, että on perustettava suurempia ja tehokkaampia yksiköitä. Näin on käynyt muillakin aloilla. Tikkakoski kysyy myös, olemmeko tarpeeksi itsekkäitä EU:n jäseninä. Koko Suomen sianlihantuotanto vastaa Tanskan yhden kuukauden tuotantoa ja ala on menettänyt Tanskassa 211 mrd kruunua (noin 28,3 mrd €) pelkästään tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. Jos markkinoiden ahtaus jää Euroopassa pysyväksi olotilaksi ja suomalainen tuotanto joutuu vaikeuksiin, ovatko esimerkiksi saksalaiset tai tanskalaiset edelleen sitä mieltä, että Suomessa tarvitsisi olla merkittävästi omaa lihantuotantoa? Aiemmin ulkomaillakin asuneena Tikkakoski on todennut suomalaisten olevan usein turhan sinisilmäisiä. – Kaikkine mahdollisine seurannaisvaikutuksineen tämä on kansallinen ky-

Atrian toimitusjohtaja Matti Tikkakoski toteaa varsinkin sikatalouden olevan nyt maailmanlaajuisesti harvinaisen hankalassa tilanteessa: tuottajahinnat ovat matalalla ja panoskustannukset korkealla.

Meidän on ajettava etujamme aktiivisesti ja agressiivisesti. symys, ei ainoastaan maatalouden tai elintarviketeollisuuden asia. Meidän on ajettava etujamme aktiivisesti ja aggressiivisesti, niin muutkin tekevät.

Sarjassa aiemmin ilmestyneet 2008 2 Tuotannon kannattavuus varmistettava Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila 1 Mitä kuuluu laatutyölle nyt? Maatilayrittäjät Aki Parkkonen ja Anu Eskelinen

2007 Luomu ja erikoistuotteet Kotimaisuuden lisäksi Tikkakoski laskee luomutuotannon vielä osittain hyödyntämättömäksi mahdollisuudeksi. Luomuelintarvikkeet ovat erikoistuoteryhmä, jolla olisi mahdollisuuksia enempäänkin, kunhan vain riittävän suuri osa kuluttajista saataisin ostamaan. – Ongelmana on, että kyselyissä luomua kyllä halutaan, mutta kaupassa sitä ei kuitenkaan osteta riittävästi. Monet kokevat hintaeron edelleen liian suureksi. Jos tuote ei käy riittävän hyvin kaupaksi, myös tuotantokustannukset nousevat suhteessa liian kalliiksi. Olisi mielenkiintoista, jos joku taho selvittäisi mitkä ovat todelliset kustannusrakenteet suomalaisessa, eettisesti tuotetussa tavanomaisessa elintarvikkeessa ja luomuelintarvikkeessa. Ehkä selvityksen jälkeen hinnoittelusta olisi puristettavissa mahdolliset löysät pois, tai hintaeron voisi ainakin perustella paremmin kuluttajalle. Atriallakin oli aiemmin luomulihatuotteita valikoimissaan, mutta se joutui luopumaan niistä kolme vuotta sitten. – Menekkiä ei ollut tarpeeksi. Kauppa tuskastui, kun tuotteet vanhenivat jatkuvasti käsiin. Kuuntelemme jatkuvasti kuluttajien toiveita herkällä korvalla ja voimme kyllä yrittää jossain vaiheessa uudestaan, mutta tässä asiassa on oltava realisti. Lihamiehenä Matti Tikkakoski pitää kaikenlaisista liharuoista, erityisesti possusta ja broilerista, mutta myös kalasta. Hän löytää pari mahdollisuuksien erikoistuoteryhmää myös omista herkkuruoistaan: – Lammasta ja poroa voisi tuoda esille nykyistä enemmän. Lampaalla on Suomessa kyllä menekkiä, mutta vain kolmena päivänä ennen pääsiäistä. Porossa on vähän arvo-osia, mutta sekin sopii erikoisherkuksi suomalaisiin ruokapöytiin ja erityisesti ravintolakäyttöön. ■

5 Oikeus tietää mitä syöt Kesko-konsernin pääjohtaja Matti Halmesmäki 4 Luomua vai perustuotantoa? SLU:n maaperätieteen ja kasvinravitsemuksen professori Holger Kirchmann 3 Asiakasta ei saa koskaan aliarvioida Citymarket-kauppias Matti Himberg 2 Laatua tuotantoon, hyvinvoitia eläimille Terveydenhuoltoeläinlääkäri Ulla Eerola 1 Evira hankkii todisteet suomalaisen elintarvikkeen laadusta Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio

2006 3 Pk-elintarvikkeilla parhaat mahdollisuudet Ruokakeskon johtaja Ari Akseli ja Finfoodin markkinointijohtaja Esa Anttila 2 Kuluttajat ostavat ja arvostavat kotimaisuutta Tuotetutkimuspäällikkö Matti Kalervo, Ruokakesko ja tutkija Sanna Piiroinen, Kuluttajatutkimuskeskus 1 Koko elintarvikeketju samassa veneessä K-supermarket-kauppias Simo Lignell ja Kmaatalous-kauppias Seppo Aalto

2005 5 Korkeaoja kehuu ruokaketjun taisteluasennetta Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja 4 Satotason pysähdys huolestuttaa viljateollisuutta K-maatalous-ketjun johtaja Antti Ollila ja Elintarviketeollisuusliiton raaka-aineista vastaava johtaja Pasi Lähdetie 3 Saako olla sinivalkoista? Ruokakesko Oy:n toimitusjohtaja Terho Kalliokoski ja Maatalouskesko Oy:n toimitusjohtaja Pekka Lahti

3/2008 ■ MAATILAN PIRKKA

23


Nyt

Kasvinsuojelupäivät ■

AJANKOHTAISTA

K-maatalouksien kasvinsuojelu- ja turvallisuuspäivät ovat pian ajankohtaisia. Neuvontapäivillä esitellään kasvinsuojeluaineita ja opastetaan niiden käytössä. Myös ruiskutuksiin liittyvät koneet ja tarvikkeet kuuluvat päivän teemaan. Tilaisuudet järjestetään seuraavilla paikkakunnilla:

MF-tuunauskisan karsinnat kesän tapahtumissa ■

Massey Ferguson -traktoreiden 50vuotisjuhlan kunniaksi järjestettävä tuunauskisa on jo ylittänyt järjestäjien odotukset, ja ilmoittautumisaikaa on vielä 12. 6. 2008 saakka. Kisaan voi osallistua Suomessa rekisteröidyllä Massey Fergusontai Ferguson-traktorilla, joka toistaiseksi ei ole ollut museo- tai muussa vastaavassa esittelykäytössä. Tuunatun traktorin pitää soveltua edelleen tavanomaiseen traktorin työkäyttöön. Tuomaristo kutsuu osallistujat aluekilpailuihin ennakkoilmoittautumisten perusteella. Alueelliset katselmukset järjestetään Okra-maatalousnäyttelyssä 4.-6.7. Oripäässä, K-maatalouden Viljelyohjelmapäivänä 29.7. Hauholla sekä Sirppi ja Puimuri -tapahtumassa 30.-31.8. Iso-

kyrössä. Tuomaristo valitsee kummankin sarjan parhaat Kone-Forum 2008 -näyttelyssä 18.10. Yleisön suosikki valitaan yleisöäänestyksen perusteella. Kilpailusarjoja on kaksi; alkuperäissarja ja fiktio-sarja. Alkuperäissarjassa arvostetaan traktorin alkuperäistä varustelua ja olemusta, koneen kuntoa sekä tyylikkyyttä. Fiktio-sarjan arvostelussa painotetaan tyyliä, varustelun monipuolisuutta, suunnittelun luovuutta ja mielikuvitusta. Tuomaristo korostaa arviointikriteereissä esteettisten tekijöiden lisäksi koneen moitteetonta toimintaa sekä traktoriin liittyvää historiaa ja tarinaa. MF-tuunauskisaan voi ilmoittautua mukaan sähköpostilla: markkinointi@k-maatalous.fi tai MF-traktorimyyjän kautta.

Hauholla työnäytöksiä ■

Hauhon koetilalla järjestetään jo perinteeksi muodostunut Viljelyohjelma-päivä 29.7. Tilan pelloilla testattaviin lajikkeisiin ja koeruutuihin tutustumisen lisäksi tapahtumassa voi seurata mittavaa työkonenäytöstä sekä tutustua bioenergia-asioihin ja -laitteisiin. Huoltoyrittäjä neuvoo puimurin esihuollossa. Lisäksi Hauholla ovat nähtävillä MF-tuunauskisan aluekarsintaan osallistuvat traktorit.

24

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2008

SOMERO

TO 22.5.

T E RVAJ O KI

PE 2 3 . 5 .

S ALO

TI 27.5.

S E IN ÄJ O KI

PE 3 0 . 5 .

T U R KU

PE 3 0 . 5 .

O U LU

MA 2 . 6 .

KAAV I

TI 3.6.

N U R M IJ ÄRV I

TI 3.6.

M ÄN T S ÄLÄ

KE 4.6.

R IIH IM ÄKI

TO 5.6.

LAH T I

TO 5.6.

O R IM AT T ILA

TO 5.6.

H ÄM E E N LIN N A

PE 6 . 6 .

KIT E E

PE 6 . 6 .

ILM AJ O KI

PE 6 . 6 .

LAPPE E N R AN TA

MA 9 . 6 .

KU O PIO /T O IVALA

MA 9 . 6 .

PO R I

MA 9 . 6 .

KO U V O LA

TI 10.6.

KALAJ O KI

TO 12.6.

Y LIV IE S KA

PE 1 3 . 6 .

Solitairit Suomessa ■

Ensimmäiset Lemken Solitair -kylvölannoittimet ovat saapuneet Suomeen, Raisioon ja Ilmajoelle. Koneet ovat päässeet heti kylvöpellolle.

Talvitiepäivien arvonta ■

Talvitiepäivien arvonnassa onnetar suosi Aki Nisulaa Turusta. Voittaja saa 200 euron lahjakortin K-maatalouteen.


URRMIVILJEL

Karhottimella

tehoa

noukinvaunulle Isoa lypsykarjatilaa Lestijärvellä pitävä Tommi Lappi korjaa rehut Claasin noukinvaunulla, joka on ollut käytössä jo useamman vuoden. Viime kesäksi korjuuta tehostettiin hankkimalla hinattavan 3-metrisen niittomurskaimen lisäksi Elhon NM 320 F Hydrobalance -etuniittomurskain. Karhojen yhdistämiseen käytetään Elhon V-Twin 700 -karhotinta. teksti ja kuvat Seppo Nykänen

Noukinvaunun toimintaperiaate on hyvin yksinkertainen: Heinä poimitaan noukkimella pellolta ja sullojaroottori pakottaa massan terien läpi silputtuna vaunun kuormatilaan, jossa pohjakuljetinketjut siirtävät massaa taaksepäin, kunnes vaunu on täynnä. Periaate on yksinkertainen, mut-

26

ta käytännössä tilanne hieman vaihtelee. Silpunpituuteen vaikuttaa terien lukumäärä, eli niiden väli. Mikäli terien väli on vaikka 40 mm, pitäisi teoriassa silpunkin olla samanmittaista. Käytännössä tähän ei päästä koskaan. Mitä heikompi karho sitä vähemmän menee heinämassaa terien läpi ja samalla silppuuntuminen

muuttuu epätasaiseksi. Vastaavasti mitä enemmän massaa saadaan kulkemaan sullojan läpi sitä tasaisempi silppu saadaan aikaan. Samalla myös kuormaan tulee enemmän tavaraa, koska sullojan läpi kulkiessaan runsaampi massa tiivistyy enemmän. Toisaalta silpun tasaisuuteen vaikuttaa myös lavalle sullottavan

RUNGON TAKAOSASSA ON PYÖRÄT AUTOMAATTISELLA OHJAUKSELLA.

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2008

Karhottimen molemmat siivet ovat kelluvia ja kulkevat työasennossa omien pyöriensä varassa. Työleveyttä voi säätää ajon aikana portaattomasti.


Elho tekee tasaisen karhon, eikä siihen ole noussut kiviä ja multaa.

Tommi Lappi kiireisenä kesken rehunteon.

REHUNTEKOKALUSTO ON MELKO OPTIMITASOA VERRATTUNA KORJUUALAAN. rehun vastapaine. Vastapaineen kasvaessa silpun laatu paranee jonkin verran, vaikka karho olisi heikompikin. Karhossa tavoitteena on myös symmetrisyys ja oikea leveys, riittävän kokoisen massavirran lisäksi.

kaosassa on pyörät automaattisella ohjauksella. Ohjauksen ansiosta konetta on helppo hinata ahtaissa peltoteiden liittymissä. Työleveyttä voidaan säätää 4,5:stä 7 metriin ja kuljetusleveys on 2,5 metriä. Karhottaminen nopeuttaa noukinvaunulla ajoa ja vähentää pellon tallautumista.

Karhottamalla tehoa Karhojen yhdistäminen lisää tietenkin sullojalle joutuvan heinämassan määrää ja siihen on olemassa erilaisia menetelmiä. Lappi on päätynyt yhdistämään karhot karhottimella. Elhon uutuuskarhotin toimii täysin eri periaatteella kuin yleisesti käytettävät roottorikarhottimet. Karhottimen muodostaa kaksi V-kulmassa toisiinsa nähden olevaa karhotinrunkoa, joissa kummassakin on vinottain toisiinsa nähden pyörivät kelat. Kummankin puolen kelojen välissä on kuusi piikkitankoa. Kelojen pyöriessä kukin tanko vuorollaan nostaa heinää ja siirtää sitä keskelle. Karhotinkelat saavat pyörintävoiman omista hydraulimoottoreistaan. Kummankin puolen karhotinrunkojen rakenne on kelluva, ne kulkevat työasennossa kumpikin kahden pyörän varassa ja seuraavat tarkasti pellon pintaa. Karhotinrungot on kytketty varsinaiseen runkoon kumpikin omalla varrellaan, jossa on myös sylinteri ja jolla ne nostetaan ylös sekä käännetään kuljetusasentoon. Rungon ta-

Kuivuminen nopeaa Karhottaminen nopeuttaa kuivumisaikaa, koska murskaimen karho voidaan jättää leveäksi, jolloin kuivuvaa pinta-alaa on enemmän ja karho on ohuempi. Lisäksi karhottaminen kääntää osan kosteasta heinästä pintaa, jolloin sekin kuivuu. Karhottimien kulmaa voidaan säätää kelin mukaan. Kuivalla ilmalla on vaarana, että heinä kuivuu liikaa. Silloin ajetaan jyrkässä kulmassa, heinä siirtyy vain sivuttain ja karhosta tulee tiivis. Kostealla säällä halutaan kuivattaa heinää tehokkaasti. Kulma säädetään loivemmaksi, jolloin heinä lentää ylöspäin ja karhosta tulee kuohkea. V-Twinin karhotusmenetelmä on hellävarainen. Yksi piikki ei kulje pellon pinnan läheisyydessä juuri 15 cm enempää, joten se ei ota helposti multaa tai kiviä mukaansa.

Etukone tuplasi niittotehon Etunostolaitteisiin kytketty Elho NM

320F -niittomurskain on tehostanut niittotyötä huimasti, nyt saadaan kerta-ajolla noin kuusi metriä niitettyä työleveyttä. Uutuusmallin tekniikka on kehittynyt. Kannatinrunko on nyt kotelomainen, joten se on huomattavasti vääntöjäykempi. Niittopää on kannatinrunkoon nähden täysin kelluva ja se pääsee seuraamaan tarkasti pellonpintaa. Liikevaran hyödyntämisen ja tarkan niittotuloksen takaa vaimennusja kevennysjärjestelmä Hydrobalance, joka estää niittopään ”loikkimisen” keveälläkin painotuksella. Lappi on ollut tyytyväinen hankintoihinsa, molemmat ovat toimineet odotusten mukaisesti. Korjuualaa on niin paljon, että koneiden on toimittava silloin kun on työn aika. Työteho on noussut huomattavasti. Pullonkaulaksi on noussut tornisiilojen täyttölietso, jota pyörittävä traktori on nyt noin 100-hevosvoimainen. Tarkoituksena on vaihtaa siihen isompi traktori. Lähietäisyydeltä ajettaessa vaunun kanssa joutuu odottamaan, että edellinen kuorma ehtii puhaltua siiloon. Lapin rehuntekokalusto on melko optimitasoa verrattuna korjuualaan. Pellot ovat kaikki talouskeskuksen ympärillä, joten ajomatkat jäävät lyhyiksi. Noukinvaunukalustolla rehut tekisi vaikka yksinkin, mutta niittokonetta ja karhotinta ajaa palkattu kuljettaja. ■ 3/2008 ■ MAATILAN PIRKKA

27


Mattoperällä karhot yhteen Karhojen yhdistäminen tehostaa luonnollisesti nurmirehun korjuuta, mutta sillä saavutetaan myös muita etuja erityisesti noukinvaunukorjuussa. Lisääntynyt massa sullojan roottorissa ja terillä lyhentää silppua ja tehostaa vaunun täyttöä, koska rehumassa tiivistyy. teksti ja kuvat Seppo Nykänen

Huolellisesti niittämällä karhosta saadaan mattoperäkoneellakin tasainen. Hyvämuotoinen karho jouduttaa korjuuta. Pihtiputaan Elämäjärvellä 65päistä lypsykarjaa pitävä Heikki Rasi hankki hinattavan Elho HNM 320C Side Flow -mattoperäkoneen viime kesäksi. Tilalla on ollut aikaisemminkin Elhon niittomurskaimia, joten merkin valinta oli selvä. Rasi aprikoi pitkään hankkiiko karhottimen vai mattoperäkoneen ja päätyi lopulta tähän ratkaisuun. Molemmilla menetelmillä on omat hyvät ja huonot puolensa. Karhottimella saadaan esikuivaus nopeammaksi, koska karhot ovat levällään ja heinäkerros on ohuempi. Karhottimella tulee kuitenkin yksi ylimääräinen ajokerta pellolla ja aina on olemassa vaara epäpuhtauksien joutumisesta rehun sekaan. Mattoperäkoneella saadaan kaksi tai kolme karhoa yhteen niiton aikana, kun opettelee ajotekniikan. Niiton jälkeen pellolle tarvitsee mennä pelkästään korjuu-

28

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2008

koneen kanssa. Ajokertojen harveneminen vähentää tallautumista ja maan tiivistymistä. Kasvusto on pyrittävä niittämään mahdollisimman kuivana, koska paksu karho kuivuu hitaammin. Karhon yhdistävä matto toimii täysin hydraulisesti ja sitä hallitaan murskaimen omalla sähköisellä ohjaimella. Matto pysähtyy automaattisesti, kun se nostetaan ylös. Elhon molemmilta puolilta niittävät HNM-mallit tehostavat niittotyötä, koska niittäessä käännytään aina samalle sivulle ja päisteissä jää turha ajo pois. Epämuotoisilla lohkoilla voi niiton suunnitella siten, ettei keskelle jää ikäviä kiiloja. Vetoaisa sallii kääntymisen ”takakäteen”, eli traktorilla voi kääntyä todella tiukan käännöksen.

Korjuuteho kasvaa Heikki Rasi korjaa kertaniitosta noin 80

ha kerrallaan noukinvaunulla. Mattoperällä työteho on noussut huomattavasti, koska ylimääräinen ajo pellolla on jäänyt pois. – Silppu on selvästi tasaisempaa, voi jopa sanoa että nyt rehu on silputtu, kun aikaisemmin se oli kuin niittosilppurilla ajettua. Työteho on noussut lähes kaksinkertaiseksi. Olisi noussutkin, mutta traktorissa ei riitä teho ajaa kovempaa, toteaa Rasi. – Niittotyö ei itsessään ole nopeutunut. Jos oikein huolellisesti tekee, niin hieman ehkä hidastunutkin. Mutta tasainen karho on eduksi noukinvaunulla ajettassa, noukin ei tukkeudu niin helposti. Kokonaisuutta ajatellen hän pitää mattoperämurskaimen hankintaa onnistuneena investointina. Kokemukset kahden sadon korjuusta ovat olleet pelkästään myönteisiä. ■


Hinattava

tarkkuussilppuri sopii urakointiin Saarijärveläinen Heikki Hiironen urakoi noin 500 hehtaarin rehut kesän aikana. Kalustona on hinattava tarkkuussilppuri JF-Stoll FCT 1050, karhotin ja tilasta riippuen perävaunutraktoreita tarpeen mukaan. Lisäksi on vielä paalain-käärin-yhdistelmä. Rehu-urakoinnin lisäksi Hiironen levittää lietettä Livakan 14 kuution perusvaunulla ja turvesuolla on kesäisin yksi traktori. teksti ja kuvat Seppo Nykänen

30

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2008


Hiironen on ajanut nykyisellä silppurillaan muutaman vuoden ja on aikeissa vaihtaa sen tulevalle kaudelle suurempaan JF-Stollsilppuriin. – Kyllä näillä nämä alat ehtii hyvin korjaamaan, ajosilppuria ei vielä tälle korjuualalle kannata hankkia. Kustannustehokkuus on etusijalla, tässä ei talvella seiso kun silppuri, voimakone on muissa töissä. Koko alaa ei edes korjata silppurilla, osa paalataan, kertoo Hiironen.

Ajosilppurille vähintään 700 ha Hiironen on laskenut, että ajosilppurin hankintaraja on 700 hehtaarissa per vuosi. Urakointiala on hiljalleen noussut ja arvio kuluneen kesän lopullisesta rehuntekoalasta on jossain 550 hehtaarin tie-

Tehoa löytyy myös hinattavasta silppurista. Yksi vaunu on täynnä ja uusi on jo tulossa Urakoitsija Heikki Hiironen pitää JF-silppuria omaan työhönsä sopivana, varmatoimisena koneena. JF:n leveä noukin nielee karhottimella kootun karheen helposti.

noilla. Näköpiirissä ei ole niin rajua kasvua, että kaluston muutostarve tulisi lähiaikoina. Uusi Massey-Ferguson 6485 tuli tilalle talvella. Koneen luovutuksesta ja käyttöönottoneuvonnasta oli juttu edellisessä numerossa. Tehokas traktori ja perään tehokkaampi silppuri, sillä yhdistelmällä pärjää pitkään. – Silppurimerkin vaihtaminen ei ole käynyt mielessä, tämä on toiminut hyvin ja remontit on olleet pieniä. Koskaan ei ole koneet särkyneet seistessään, kyllä ne aina työaikana laukeaa, naureskelee Hiironen. Huolellisella huollolla ja talvisäilytyksellä koneen käyttöikä jatkuu huomattavasti. Varsinkin ensimmäisen sadon aikana ei remonttiseisokkeja kaipaa, silloin tarvitaan varmaa ja toimivaa konetta.

Työmenetelmät avainasemassa Karhottaminen on ehdoton edellytys työn joutumisen kannalta, useamman karheen yhdistäminen tekee tilaa perävaunutraktorille. Lisäksi kosteina kesinä kuivumisajat ovat lyhyitä, joten ohuella karheella heinä kuivuu nopeammin

Karhottaminen on ehdoton edellytys työn joutumisen kannalta. ja karhottimella se voidaan vetää nopeasti yhteen, näin voi hyödyntää lyhyetkin poudat. Työmenetelmien kehittymisestä voi pitää esimerkkinä oheisten kuvien peltoa. Muutaman hehtaarin lohkoa on joskus tehty niittosilppurilla vuorokausikaupalla, nykyään sen alan korjuuseen menee kaikkine työvaiheineen muutama tunti. Hiirosella on tarvittaessa tuoda silppuritraktorin mukaan kaksi perävaunutraktoria. Aina niitä ei kuitenkaan tarvita, sillä isännillä on omiakin vaunuja. Aluksi Hiironen ajoi rehua hinaamalla vaunua silppurin perässä, siitä on kuitenkin luovuttu. Työ käy nopeammin, koska silppuri pyörii lähes keskeytyksettä, eikä tarvitse pulata vaunun vaihdon kanssa. Yleensä pidempiaikaisia pysähdyksiä tulee vain säilöntäaineastian vaihdossa ja ruokailutaukojen yhteydessä. ■


Vahva ote Säilörehun korjuuseen K-maatalous Koskela ja Oy Elho Ab järjestivät Toholammilla paikallisen rehunkorjuunäytöksen viime kesänä juhannusviikon alussa. Näytös sai ainakin allekirjoittaneen ja luultavasti muutaman muunkin syviin tuumeinkeihin. K-maataloudella on Elhon ja Claasin myötä raskaan sarjan edustukset rehunkorjuuseen. teksti ja kuvat Jussi Knuuttila

Aloitetaanpa vaikka Claasin noukinvaunuista. Koskelan konemyyjänä pitkään toiminut Risto Höykinpuro sanoi myyneensä noin 40 Claasin noukinvaunua alueelleen. Niitä on ollut mukava myydä, sillä vaunut ovat pelanneet. Kauppa käy edelleen hyvin, sillä mallistosta löytyy ase jokaiseen tarpeeseen ja laatu tuntuu vain parantuneen. Korjuunäytös vietiin läpi Mika Olkkolan ja Jarkko Rautiaisen yhteisesti omistamilla koneilla. Palettiin kuuluu perhosmallinen Elho NM 750 Delta -niittokone, Elho V-Twin VT700 -karhotin ja Claas Quantum 6800P -noukinvaunu. Kumppanukset hankkivat omiin tarpeisiinsa hiukan ylijäreät koneet sillä ajatuksella, että

Kyllä käy karhoksi. V-Twin on antamassa uutta merkitystä ilmaisulle ”hellävarainen haravointi”. Hellävaraisuudesta huolimatta 240 piikkiä haravoi tarkasti. Multaa ei heinään joudu, kunhan säädöt ovat kohdallaan ja pellon pinta normaalitasainen. Karhoista saadaan ilmavia tai tiiviitä kulloisenkin tarpeen mukaan. Harava kiinnostaa asiakkaita tavattomasti. Tage Ståhlbergin mukaan ensimmäinen 25 kappaleen valmistuserä loppui jo helmimaaliskuun vaihteessa.

32

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2008

niillä myös urakoitaisiin hieman. Omaa korjuualaa yhteistyökumppaneilla on yhteensä noin 150 hehtaaria. Claas Quantumilla on korjattu kevätsatoa yli odotusten, noin 340 hehtaaria. Käytännössä on päästy 30-35 hehtaarin päiväsaavutuksiin. Urakointi on revennyt siinä määrin, että vieras kuskikin on jo jouduttu palkkaamaan. Claas Quantum on järeä noukinvaunu. Sen kyytiin on sullottu jopa hehtaarin heinät. Tämä edellyttää tietenkin, että heinä on melko kuivaa eikä satokaan ole aivan parhaasta päästä. Kestävyyttä on ainakin vielä ollut piisalle asti.

Delta vastaa isoihin haasteisiin

Mika Olkkola (oikealla) ja Jarkko Rautiainen hankkivat tehokkaan rehunkorjuuketjun, jolla ehtii myös urakoimaan. Urakoinnin kysyntä on yllättänyt. Korjuuala nousi 340 hehtaariin heti ensimmäisenä keväänä.

On vaikea kuvitella kotimaista haastetta, johon Elhon NM 750 Delta ei kykenisi vastaamaan. Se pyyhkäisi työnäytöksen 2,5 hehtaarin alan karhoille vähin äänin ja vaivattomasti. Piti oikein mennä kysymään, onko Deltan maksimitehot jo punnittu. Mika Olkkolan mukaan sillä on koemielessä kaadettu 15 hehtaarin lohko tunnissa. Voimakoneena palveli 160 hevosvoiman traktori. Isommalla työsaavutus olisi ehkä vielä parempi, ellei ketteryydestä tarvitsisi tinkiä. Käytännön tuntisaa-

vutukseksi hän arveli noin 10 hehtaaria hyvissä olosuhteissa. Delta on osoittautunut lujaksi koneeksi. Tiedän, että sillä on urakoitu ruokohelpeä entisiltä turvealueilta varsin pienin murhein. Se, jos mikään puhuu kestävyyden puolesta. Käyttäjiä innostaa sekin, että Deltan käyttövoimaksi riittävät maatilojen normaalikokoluokan traktorit. Mitään erityismuskeleita ei tarvita. Se juoruaa teknisistä ratkaisuista, joilla on saavu-


On vaikea kuvitella kotimaista kohdetta, josta Elho NM 750 Delta ei suoriutuisi. Teho riittää varmasti, sillä kahdeksassa tunnissa on lupa odottaa 50-80 hehtaarin niittosaavutusta. Työn laatu on luku sinänsä. Elhon niittomurskaimet on toistuvasti palkittu erittäin arvostetuilla kansainvälisillä palkinnoilla. Saksalaisen DLG:n testitulokset ovat mairittelevia, suorastaan kansallistuntoa nostattavia.

tettu pieni tehontarve. Työleveys on silti mahtavat 7,5 metriä. HydroBalance tuo työhön mukavuutta ja huolettomuutta. Se vähentää kuljettajan stressiä, joka puolestaan mahdollistaa suuret ajonopeudet. Tämä tarjoaa sellaista tehokkuutta, jota kellokallen on vaikea mitata.

Karhotuksen uusi aikakausi V-Twin-haravan toimintaperiaate ei ole uusi. Se on kehitetty helposti varisevan sinimailasen haravointiin jo hevoskaudella. Tässä, eli hellävaraisuudessa on uutuuden juju. V-Twinin monipuolisten säätöjen ansiosta heinälle voidaan tehdä melkein mitä tahansa. Hellävaraisuus seuraa siitä, että haravan piikkipalkin ja piikin liike on lyhin mahdollinen. Sopivalla pyörimisnopeu-

den ja ajonopeuden suhteella heinä siirtyy suorinta reittiä karhoa kohti. Sitä ei laahata epämääräisiä reittejä maan pintaa pitkin. Kun piikkejä on kaikkiaan 240, ei heinällä juurikaan ole mahdollisuuksia väistellä. Tuskin on toista haravaa, jolla pääsisi yhtä hellävaraiseen haravointiin. Haravakelojen vinoutta menosuuntaan nähden voi säätää. Asennon vinoudesta riippuen työleveys vaihtelee 4,5 ja 7,0 metrin välillä. Karhon leveys on 11,5 metriä. Mitä vinommassa haravakelat ovat, sitä tarkemmin haravoidaan. Haravakelojen pyörimisnopeutta voi säätää täysin portaattomasti, sillä niitä pyöritetään hydraulimoottoreilla. Hydrauliöljyn tarve on noin 25 litraa minuutissa. Myös haravakelojen kaltevuutta voi säätää. Ne joko nojaavat eteenpäin menosuuntaan tai taaksepäin. Heinä saadaan tiiviiseen karhoon kääntämällä harava-

Claas Quantum 6800 P -noukinvaunu esiintyi sekin edukseen Toholammin työnäytöksessä. Noukin toimi varmasti isossakin karhossa. Suuret renkaat estävät painumista eikä ohjaava teli riko nurmen pintaa.

kelat nojaamaan eteenpäin ja käyttämällä kohtalaisen alhaista pyörimisnopeutta suhteessa ajonopeuteen. Tästä on hyötyä esimerkiksi silloin, kun säilörehun raakaaine uhkaa kuivua käsiin. Kun tarvitaan aggressiivista haravointia, käännetään haravakelat suurimpaan kulmaan ja pannaan täysi pyöritysnopeus päälle. Lisäksi säädetään haravakelat nojaamaan täysin taaksepäin. Tällaisessa asennossa piikit heittävät heinää hieman ilmaan. Näin saadaan aikaiseksi ilmavat karhot ja samalla heinä saa kuivumista edistävää käsittelyä. Takapyörät ovat automaattisesti ohjautuvat. Niiden ansiosta harava seuraa tarkasti vetotraktorin jälkiä. V-Twin taittuu kuljetusasennossa 2,5 metrin leveyteen. Se menee suunnilleen samasta reiästä kuin traktorikin. Elhon HydroBalance löytyy tietenkin löytyy tästäkin koneesta. ■

Tage Ståhlberg ja Risto Höykinpuro olivat tyytyväisiä työnäytöksen sujumiseen. Yleisö sai hyvän käsityksen mukana olleiden tehokkaiden korjuukoneiden ominaisuuksista.

3/2008 ■ MAATILAN PIRKKA

33


NURMIVILJELY 34

Keskimääräinen rehusta löytyneen hapon määrä oli 2,6 l/tonni. Rehunkorjuun koneketjujen kasvaneet tehot asettavat kovat vaatimukset myös säilöntäaineen annostelutarkkuudelle.

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2008


Säilörehun hyvän laadun perusta

Riittävästi

säilöntäainetta Yli puolet suomalaisesta maidosta ja lihasta tuotetaan nurmisäilörehulla. Rehunteko ja sen onnistuminen onkin yksi karjatilojen tärkeimpiä työvaiheita. Rehunsäilöntä perustuu hapettomuuteen ja happamuuteen. Koneketjujen tehostuessa on huomioitava erityisesti huolellinen siilojen tiivistäminen, säilöntäaineen käyttö ja sen riittävä annostelu. teksti Mikko Korhonen, Yara Finland, kuva Maatalouskesko

Säilörehun pH:n pitää laskea mahdollisimman nopeasti säilönnän alussa, jotta ravintoainetappiot ja virhekäyminen estyisivät. Esikuivattua säilörehua tehtäessä pitää ehkäistä lisäksi laatu- ja rehutappioita aiheuttava jälkikäyminen tai -lämpeneminen. Parhaiten nämä riskit hallitaan käyttämällä riittävästi sopivaa säilöntäainetta, olipa korjuumenetelmä tai säilöttävän rehun kuiva-aine mikä tahansa. Happopohjaiset säilöntäaineet soveltuvat kaikkeen säilöntään ja niiden käyttömäärä on 5 l/tonni. Useimmat biologiset säilöntäaineet ovat esikuivatun säilörehun säilöntäaineita ja niiden annostustaso on 3 l/t. Rehun säilyvyys perustuu aina myös hapettomuuteen, minkä vuoksi rehun riittävä tiivistäminen ja peittäminen on erittäin tärkeää. Säilöntäaine ei pelasta huonosti tiivistettyä aumaa tai siiloa pilaantumiselta. Märillä rehuilla pitää huolehtia myös puristenesteen pois johtamisesta.

Annostelu vaikuttaa rehun laatuun Säilörehua tehdään nykyään huolestuttavan paljon ilman säilöntäainetta. Säilöntäaineettomista rehuista yli puolet on laatuarvosanaltaan huonoja (alle 7). Huonojen rehujen osuus on lisääntynyt viime vuosina myös hapoilla säilötyistä rehuista. Totta on sekin, että kesän 2007 säilörehuista (Valio Artturi-analyysit 178 kpl, eri korjuuketjut) tehtyjen analyysien perusteella keskimääräinen rehusta löytyneen hapon määrä oli 2,6 l/tonni. Vähäinen hapon määrä näkyi suoraan rehun laadussa, kts. oheinen graafi. Rehusta löydettyjen annosmäärien takana tuskin on tarkoituksellisuus. Koneketjun tehot vaan ovat nykyään sitä luokkaa, että säilöntäaineen annostelijoiden tehot tai ominaisuudet eivät tahdo pysyä kyydissä mukana.

Miten annostelua voi tarkentaa? Yksinkertaisin tapa tarkentaa säilöntäaineen annostelua on huoltaa annostelupumppu ja testata sen teho ”kiertokokeella”, jossa mitataan pumpun tuottama nestemäärä l/min eri säädöillä. Toisaalta pitäisi tietää, kuinka paljon kuormassa on massaa ja kuinka kauan kuorman teko kestää. Esimerkiksi kuivaaineen ollessa 30 %, tilavuuspaino 240 kg/ m³, 22 m³ /kuorma ja 5 min/kuorma, tarvittava säilöntäaineen virtaus lasketaan: (240*22*5)/5=5 l/min. Massan määrittämiseen kuorman tilavuuden, kuiva-aineen ja kuutiopainon perusteella löytyy hyvää tietoa esim. nettisivulta www.mtt.fi/artturi/tilaartturi. Annostelua voi myös tarkentaa seuraamalla ja laskemalla hapon kulutusta sekä arvioimalla hehtaarisatoja. Tällöin hapon tarve l/ha on tiedossa ja sen kulutusta voi

seurata. Esim. 6000 kg kuiva-ainetta /ha ja kuiva-aineen ollessa 30 % saadaan 20 000 kg korjattavaa massaa /ha. Tällöin AIVliuoksen tarve on 100 l/ha. Sen lisäksi, että putken päästä tulee riittävästi happoa, tulee myös huolehtia sen päätymisestä rehuun, eikä ilmaan tai maahan. Tässä ratkaisevinta on esimerkiksi suutinten määrä ja sijoittelu. Hyvä säilörehun laatu on edellytyksenä huippulaatuiselle maidolle, joka puolestaan on kaikkien yhteinen etu. Edelleen voidaan sanoa, kuten yli 50 vuotta sitten Valion AIV-mainoksessa: – Jos AIV-liuosta käytetään vähemmän kuin neuvotaan, lopputulos saattaa olla sama kuin jos liuosta ei lainkaan olisi käytetty. Suosituksen mukainen annostelu 5 l/t on edelleen perusteltua ja siihen tulisi pyrkiä. ■

Säilörehusta määritetyn happopitoisuuden vaikutus laatuun

Valion Artturi-analyysit 2007, 178 kpl.

3/2008 ■ MAATILAN PIRKKA

35


Kun perinteiset ratkaisut eivät enää riitä, Cantor+Express -tankkiseos nujertaa kaikki tärkeimmät rikat, varmasti ja kustannustehokkaasti kaikilta kevätviljoilta Molemmat valmisteet toimivat viileässä ja sopivat myös pohjavesialueille. Cantor Express Peipit

x

Cantor+Express -tankkiseos

xxx

Cantor

0,4 l 1 tab 0,1 l

Hatikka

x

xxx

Express E

Emäkki

x

xx

Mestarikiinnite Mestarik

Matara

xxx

x

Pillikkeet

xx

xxx

Kiertotatar

xxx

xx

Lemmikki

xx

xxx

Linnunkaali

xxx

xx

Orvokki

xx

xx

Pihatähtimö

xxx

xxx

Ristikukkaiset

xxx

xxx

Savikka

xxx

xxx

Saunakukka (kevätitoinen)

xxx

xxx

Tehot: xxx 90-100%, xx 70-90%, x 50-70%. Lähde: Peltokasvien kasvinsuojelu 2007

/ha


Hevostallit tarvitsevat

Paljon hyvää heinää Vantaalainen viljelijä ja hevosyrittäjä Stig Winqvist suosittelee etelän viljatiloille hevosheinää uudeksi myyntikasviksi. Heinälle riittää markkinoita, sen viljely parantaa maan rakennetta ja tukipolitiikkakin suosii sitä. teksti Raila Aaltonen, kuvat Vesa Jääskeläinen

– Tässä olisi mainio lisäansiomahdollisuus viljanviljelijöille. Täällä etelässä on paljon talleja, jotka ovat täysin ostorehun varassa. Heinää rahdataan tänne Pohjanmaalta ja Keski-Suomesta asti, vakuuttaa Stig Winqvist. Osa Winqvistien tilan heinistä paalataan Hänen maatilansa, jonka yhteydessä esikuivattuna säilöheinäksi suurpaaleihin. on suuri ratsastuskoulu, sijaitsee Vantaalla aivan Tuusulan rajalla. Viljelyalaa on Ennen heinää viljeltiin heikoimmilla kaikkiaan 240 hehtaaria, josta reilut 30 lohkoilla ja säästettiin hyvät pellot viljalle. hehtaaria on heinällä. Kun omia hevosia Winqvistin tilalla hevosheinä kasvatetaan kunnollisessa maassa ja riittävällä lannoion ruokittavana 60, ei heinää juuri liiketuksella. ne myytäväksi.

– Hevosheinäkaupassa pyörivät melko isot rahavirrat. Paikallisesta heinäkaupasta hyötyvät alueella monet eri yrittäjät, joten markkinoita kannattaa kehittää avoimella yhteistyöllä, toteaa Stig Winqvist.

Hevoset ovat vaativia ravintonsa suhteen. Siksi Winqvist kasvattaa hevosheinän hyvillä mailla, joilla pH on yli 6,5. Kasvilajeina hän käyttää paalaukseen sopivaa, nopeasti kuivuvaa sekoitusta, joka koostuu timoteistä, koiranheinästä ja nurminadasta. Satotaso on 5000-6000 kiloa hehtaarilta. Heinämaa tuottaa satoa 4-5 vuotta, sen jälkeen lohko kylvetään viljalle muutamaksi vuodeksi. Lohkojen sijainti rajoittaa hieman viljelykiertoa. Heinälohkot ovat lähellä talouskes3/2008 ■ MAATILAN PIRKKA

37


Näin pääset kiinni heinäbisnekseen Stig Winqvist neuvoo viljelijöitä rohkeasti vuoropuheluun alueen hevosyrittäjien kanssa. Ensiksi tarvitaan puuhamies, joka kerää asiasta kiinnostuneet viljelijät ja talliyrittäjät yhteen. Palaverissa selvitetään yhteistyömahdollisuudet ja tarpeet sekä tehdään sopimukset. Sopimukset takaavat molemminpuolisen luottamuksen ja hankkeen turvallisuuden. Heinäkuivuri on oltava jokaisella tilalla, mutta korjuukoneiden hankinnassa yhteistyö kannattaa: Yksi ostaa murskaimen, toinen pöyhimen, kolmas karhottimen ja neljäs paalaimen. Tehokkailla koneilla voidaan hoitaa isoja aloja, jolloin pääomakustannukset jakaantuvat mahdollisimman monille kiloille. – Lähellä tuotetun heinän laatua on helpompi valvoa kuin maan toisella puolella korjatun. Toimitusajat ovat lyhyet ja pitävät paikkansa pienen etäisyyden ansiosta. Jos ongelmia on, on reklamointi helpompaa viiden kuin viidensadan kilometrin päähän, luettelee Winqvist alueellisen yhteistyön etuja.

Säilöheinä maittaa hevosille Tuore, esikuivattuna paalattava säilöheinä on hevosrehuna vielä suhteellisen uusi asia. Kokemuksia on noin kymmeneltä vuodelta, ja opittavaa on vielä paljon. – Tärkeää on sopiva kosteus. Jos paali on liian märkä, heinän maittavuus kärsii ja talvella se jäätyy. Jos taas liian kuiva, se ei säily, tietää Stig Winqvist. Hän käyttää kosteusmittarina omaa kättään. Näppituntuma kertoo, milloin heinä on sopivaa paalattavaksi. Alkukesän sadossa hän käyttää säilöntäainetta, ja pyrkii syöttämään paalit ennen talvea. Rehun säilymistä heikentävät kesällä niin aurinko kuin paaleja naputtelevat linnutkin. Syyssato tehdään ilman säilöntäainetta. Silloinkin paali tarvitsee suojakseen riittävän monta muovikerrosta. Hyvin säilynyt ylivuotinenkin heinä maittaa hevosille hyvin. Kokeneen hevosmiehen mielestä hyvä heinä ja kaura riittävät hevosen perusravinnoksi. Lisävitamiinit annetaan tarpeen mukaan päivittäisen leseannoksen mukana. Heinän ravintoarvo on kuitenkin selvitettävä rehuanalyysin avulla, sillä hienokin vihreä heinä saattaa olla köyhää, vain hiukan olkea parempaa rehua.

38

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2008

Koneissa on oltava kapasiteettia, jotta kuiva heinä saadaan talteen mahdollisimman pienellä sääriskillä. 6-metrinen pöyhin kääntää heinät hetkessä isoltakin alalta.

kusta, jotta isoja kuormia ei tarvitse ajaa kovin kaukaa. Odelma lannoitetaan, jotta syksyllä saadaan korjattua toinen heinäsato esikuivattuna.

päivässä. Kahden heinäkuivurin kapasiteetti on 8000-9000 paalia. Kun paalikuivurit ovat täynnä, alkaa esikuivatun heinän korjuu, jolloin homma nopeutuu.

Heinäaikaan oltava kotona

Laatua ja suorituskykyä

Winqvist korjaa valtaosan heinästä perinteiseksi kuivaheinäksi pienpaaleihin. Osa paalataan esikuivattuna säilöheinänä suurpaaleihin. Heinätyöt on saatava tehtyä tehokkaasti, joten työhön tarvitaan suorituskykyiset koneet ja riittävästi porukkaa. Päivät ovat pitkiä. – Yritämme saada heinätöihin kymmenen henkeä. Yksi pöyhii ja karhottaa, toinen ajaa paalainta ja paalikärryillä on kaksi henkeä. Ladossa tarvitaan kaksi purkamassa ja muutama pinoamassa paaleja heinäkuivuriin. Winqvistin tilalla on vakituisesti töissä kaksi miestä, lisäksi ratsastuskoulun palkkalistoilla on neljä henkeä. Emäntä Nina Winqvist huoltaa ratsastuksenopettajan tehtäviensä ohella ruoat ja kahvit koko työporukalle päivittäin. Heinä murskataan levälleen, jotta se lähtee nopeasti kuivumaan. Kaatopäivänä se pöyhitään kertaalleen, ja sen jälkeen kerran päivässä, varoen maan joutumista heinän joukkoon. Paalaus aloitetaan yleensä neljäntenä päivänä niiton jälkeen. Kun homma toimii ja sää suosii, Winqvistit saavat talteen yli 2000 pikkupaalia

Koneissa on oltava kapasiteettia, jotta heinämiehet eivät jää pahasti säiden armoille. Työleveydeltään 6-metrinen pöyhin kääntää isoltakin alalta heinät hetkessä. Koneketjuun kuuluu uusi JF 2800 niittomurskain sekä Claasin pöyhin ja karhotin. Pienpaalit tehdään Welgerin kovapaalaimilla, suuret Claasin pyöröpaalaimella. Claasia Stig Winqvist suosii, koska koneet ovat vahvoja ja työn laatu on hyvä. Merkkiuskollisuus ei silti estä häntä katselemasta muitakin koneita hankintaa suunnitellessaan. Koneiden vuotuinen käyttöaika jää aina lyhyeksi, mutta silti niitä on uusittava melko tiheään, sillä Winqvist urakoi heinätöitä myös muille tiloille. Edellinen niittomurskain palveli kuusi vuotta. Tilan uudempi traktorikanta käsittää kuusi konetta, jotka kaikki ovat etukuormaimellisia. Myös niitä Winqvist vaihtaa ahkeraan. Uusimpiin hankintoihin kuuluu MF 7490 vuosimallia -07. – Urakointihommissa koneiden on oltava aina hyvässä kunnossa ja siistejä, ovat ne sitten lumi- tai heinätöitä. Hyvin pidetyn ja kohtuullisesti ajetun koneen vaihtoarvokin säilyy hyvänä, hän perustelee. ■


Paimenpoikalanka rengaseristimessä varmistaa, että naapuritarhan hevoset eivät häiritse toisella puolella ulkoilevaa Osku-hevosta.

Hevosaita vaatii kunnon tarvikkeet Ratsastuksenopettaja ja talliyrittäjä Mia Laurinkosken mukaan hyvä hevosaita on kestävä, hyvin erottuva, helppo tehdä ja nopea huoltaa. Aitaan käytettävillä tolpilla, eristeillä ja langoilla on väliä. teksti ja kuvat Irma Peltola

Kumpumäen tilalla Pornaisissa on vajaat 30 hevosta, joista puolet on ratsastuskoulun omassa käytössä, loput ovat yksityisten hoitohevosia. Hevosia laidunnetaan kesäisin, joten aitojen on oltava kunnossa. – Meillä on noin 6 hehtaaria laitumia 13 eri lohkossa ja lisäksi 9 hiekkatarhaa, kertoo Mia Laurinkoski.

Siisti ja nopea valmistolppa Mia Laurinkoski hankki ensimmäiset valmistolpat laidunaitauksiin muutama vuosi sitten, kun alkoi tuntua siltä, ettei oma aika riitä tolppien tekoon. Valinta osui Octowoodin tolppiin, jotka ovat kyllästettyä puuta ja muodoltaan kahdeksankulmaisia. – Kahdeksankulmaiseen saa eristimen ja aitalaudan hyvin kiinni, paremmin kuin pyöreään tolppaan. Kyllästetyllä tolpalla on pitkä käyttöikä ja lisäksi se maistuu hevosen suussa pahalle. – Monilla hevosilla on tapana järsiä aidantolppia huvikseen. Octo-tolpat eivät niille oikein maistu, naurahtaa Mia.

40

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2008

Hevoset viihtyvät laitumella hyvin, siksi laidunaitojen ei tarvitse olla korkeita. Laurinkosket käyttävät 1,5 metriä korkeita ja halkaisijaltaan 60 mm tolppia. Vierekkäisillä laidunlohkoilla käytetään kolmea lankaa, muuten kahta. Aitojen teko on Mia ja Mikko Laurinkosken yhteistä työsarkaa. – Tolpan ohuus on etu, sille on helpompi tehdä reikä maahan kuin paksulle. Työtä keventää myös mönkijä, jonka perään kytketyssä auton perävaunussa kulkevat mukana tolpat, langat, eristimet, työkalut ja tarvittaessa vaikka omat lapset. Valmistolpista tehty aita on siisti, koska tolpat ovat samankokoisia ja samanvärisiä. – Valkoiset aidat tahtovat olla utopiaa. Ne olisi maalattava joka kesä, jotta ne olisivat kauniit. Kaikkeen ei itse ennätä, sanovat yrittäjät.

Kuumasinkittyä rengaseristimiin Kumpumäellä on vuosien varrella käytetty laitumien ja hiekkatarhojen aidoissa monenlaista sähköpaimenlankaa, eri le-

vyistä nauhaa ja eristintä. Mia pitää parhaana lankana OFAn 1,4 mm paksuista kuumasinkittyä paimenpoikalankaa. Laidunaitojen metalliset paimenpoikalangat voi jättää huoletta talveksi paikoilleen, ja silti lanka kestää vuosia. Metallilankaan on helppo tehdä jatkos ilman liittimiä. – Metallilanka ei lepata, veny, eikä kerää talvisin lunta päälleen. Katkenneen kohdankin huomaa välittömästi. Metallilangan ainoa huono puoli laidunkäytössä on sen heikko erottuvuus. Tämä on ratkaistu käyttämällä aidoissa yhtä vanhaa valkoista aitanauhaa metallilangan lisäksi. – Metsien reunamilla hevoset tietävät hyvin aidan paikan. Lisänauhaa käytän lähinnä laidunlohkojen välillä tai tien reunassa. Hyvänä eristimenä Mia Laurinkoski pitää rengaseristintä. Lanka pysyy siinä napakasti ja eristimen voi vääntää puutolppaan käsin ilman apuvälineitä. – Rengaseristin on vahva. Siinä ei ole muoviklipsejä, jotka murtuvat, jos hevonen tempaisee lankaa. Hiekkatarhoissa pitää olla korkeat puutolpat ja tukevat lankut poikkipuina.


Paimenpoikalanka laitetaan niihinkin lankkujen sisäpuolelle. Sähkölanka estää lankkuihin nojailun ja niiden puremisen.

Veräjät vahvoiksi Kumpumäen tilalla on käytössä neljä verkkovirtapaimenta, joissa kaikissa on vikavirtasuojat. Paimenet ovat suojassa aitan ja tallin seinustoilla ja maneesin sisällä. Ukonilman uhatessa paimenet irrotetaan välittömästi verkosta. Hevoset ovat herkkiä sähköpaimenen iskulle. Osa pysyy aidan takana ilman sähköäkin, jos vain aidan luota kuuluu tasainen nakutus. – Jos hevonen haluaa karata, se todennäköisesti yrittää veräjästä. Karkureille kannattaa virittää enemmän tavaraa veräjien kohdalle. Olemme siirtyneet jousiveräjiin. Jousiveräjä on edullinen eikä jää lojumaan maahan, vaan napsahtaa avaamisen jälkeen napakasti sivuun. Jousiveräjää eivät kaikki suosittele hevosille, koska häntäjouhet saattavat jäädä jousen kierteiden väliin. Mia Laurinkosken mielestä maahan jäänyt lankaveräjä saattaa olla vaarallisempi, koska hevoset voivat sotkea jalkansa siihen. ■

Kyllästetyllä tolpalla on pitkä käyttöikä. Laidunaidat tehdään Octo-tolpilla ja paimenpoikalangalla. Valkoiset eristimet vaihtuvat korjausten myötä vähitellen rengaseristimiin. Aitanauha toimii huomiolankana Rumballe, kertoo Mia Laurinkoski. Tämä Olli 450 -sähköpaimen on kestänyt ympärivuotisessa käytössä jo vuosia.


RAKENTAMINEN

Pietikäisten uusi parsinavetta

Toimiva kokonaisuus Tiina ja Hannu Pietikäisen uusi parsinavetta otettiin käyttöön Haapajärvellä helmikuussa 2007. Tilakaupan Pietikäiset tekivät vuotta aikaisemmin, mutta uuden navetan suunnittelun he olivat aloittaneet jo ennen sitä. Nykyinen navetta sijaitsee neljän kilometrin päässä kotitilalta. teksti ja kuvat Kati Tuokko

– Vanha navetta on alun perin vuonna 1937 rakennettu hirsirakennus, johon lehmiä mahtui 17. Siellä oli molemmille kyllä töitä, mutta ei toimeentuloa, joten uuden navetan rakentaminen oli ajankohtaista. Koska vanha navetta sijaitsee pohjavesialueella, oli tämä tilakaupan mukana tullut tontti luonnollinen ratkaisu rakentamiseen, sanoo Tiina. Uudessa navetassa on reilut 40 lehmäpaikkaa ja saman verran nuorta karjaa. Vaikka Pietikäiset päätyivät suunnitelmissaan parsinavettaan, myöntää Tiina myös pihaton rakentamisen käyneen mieles-

42

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2008

sä. Se olisi kuitenkin vaatinut suurempaa eläinmäärää, mikä olisi noin 40 peltohehtaarin tilalla tuonut eteen uusia ongelmia. – Meille tämä ratkaisu oli järkevin. Vaikka eläinmäärä kolminkertaistui, ei työmäärä ole lisääntynyt toimivien ratkaisujen ansiosta, Pietikäiset sanovat. Navetan suunnittelussa he luottivat pitkälti omaan kokemukseen, jota kummallekin oli kertynyt työskentelystä lomittajana, Tiina myös johtavana lomittajana. Työkokemuksen kautta heille muodostui selkeä kuva, mitä he omalta naveltaltaan haluavat. Ideoita he keräsivät myös kier-

rellessään lähikunnissa tutustumassa uusiin navettoihin. – Suunnittelu lähti käyntiin niin, että yhtenä iltana minä istuin keittiössä pöydän ääreen ja isäntä olohuoneeseen piirtämään mieleistään pohjapiirustusta. Pienten alkutyrmäysten jälkeen pystyimme onneksi keskustelemaan suunnitelmista rakentavasti, Tiina nauraa. Lopulliset rakennuspiirustukset valmistuivatkin pitkälle Pietikäisten toiveiden mukaan. Lähtökohtana oli, että navetan on oltava helposti hoidettava kuivalantanavetta ilman turhia hienouksia.


Lehmien sijoittaminen takapäät vastakkain on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi lypsytöissä. Tiina ja Hannu Pietikäisen parsinavetta valmistui betonielementeistä. Ikkunapuitteet ja ilmastointiluukut olivat elementeissä valmiina. Tiina Pietikäinen iloitsee uudesta navetasta. Työhön kuluu sama aika vaikka eläinmäärä kolminkertaistui entisestä.

Harkitut ratkaisut helpottavat työtä Uudessa navetassa lehmät ovat takapäät vastakkain lypsytyön helpottamiseksi. Väkirehut jakaa Mullerup M600 -kiskorobotti. Ruokkijassa on säiliöt kolmelle rehulle ja kahdelle kivennäiselle. Säilörehu jaetaan ja pöytä puhdistetaan pienkuormaajalla, jolla käy kätevästi myös paalien nostelu. Vilja jauhetaan navetan ulkopuolelle sijoitetussa entisessä laivakontissa, jossa pyörivät Murska SM200 -automaattimylly ja spiraalit. Tiinan ehdotuksesta vasikoiden ruokintaa varten tehtiin oma paikka vesiboilereineen ryhmäkarsinoiden viereen. Näin vasikoiden juomat voi valmistaa kätevästi karsinoiden vieressä, jolloin sankoja ei tarvitse kuljetella hankalasti läpi navetan. Pietikäisten navetassa on lehmillä Merivirta Oy:n valmistamat Pomo Magnum -niskapuomiparret. Suurin osa parsista on 130 cm leveitä, osa 120 cm. Makuualueen pituus on 165 cm. – Käytännössä pituus on 185-195 cm, koska etuesteet ovat nyt vähän turhan kaukana, jolloin parsi sotkeentuu herkemmin. Olen jo virittänyt muutamia parsia lyhyemmiksi, kertoo Hannu. Parsien valinnassa ratkaisi kustannusten lisäksi myös kalusteiden rakenne. Nykyiset parret ovat järeämmästä raudasta. Joka kolmanteen parteen sijoitettiin pitkät tolpat, jolloin ruokkijalle ei

tarvinnut erikseen asentaa kattokiinnikkeitä. Nuorkarjan ryhmäkarsinat makuuparsilla ja avoraapalla on myös koottu Merivirran kalusteista. Ne ovat toimineet erittäin hyvin. Lypsykoneena Pietikäisillä on Westfalian Dematron 50T Stimopuls-irrottimilla ja esihieronnalla, lypsimet ovat mallia Classic. Lypsinten kuljettelu sujuu ilman melua ja kiskomista K-Agro-lypsykiskoja pitkin. Lypsykoneen pesee Turbostarpesuautomaatti. Tilasäiliönä on esittelykäytöstä poistettu 3600 litran Westfalia Kryos levylämmönvaihtimella ja omalla pesuautomaatilla. – Alunperin ei ollut tarkoitus ihan noin suurta tilasäiliötä hankkia, mutta asian ratkaisi toimituksen nopeus. Lisäksi se tuli halvemmaksi kuin pienempi uusi, perustelee Hannu.

Hyvinvointi lisääntynyt Navetan ilmanvaihdolla on suuri merkitys niin lehmien kuin siellä työskentelevien ihmistenkin hyvinvointiin. Pietikäisten navetassa ilmanvaihdosta huolehtivat Fancom-puhaltimet perusohjauskeskuksella ja Reventa-hormit. Seinällä sijaitsevat korvausilmaluukut säädetään käsin. – Aluksi meille ehdotettiin kahta poistoimuria, mutta pidin pääni ja niitä tuli kolme. Navetan pituus on kuitenkin

Eläinten hyvinvointi on lisääntynyt uuden navetan myötä. 53 metriä. Nyt näitä kolmea ei tarvitse kovilla helteilläkään pyörittää täysillä. Ne on myös upotettu hormeihinsa, joten niistä lähtevä ääni ei häiritse. Pietikäisten navetan alkuperäinen kustannusarvio oli 320 000 euroa. Ylitystä tuli pienehkön omakotitalon hinnan verran, johtuen muun muassa yleisestä kustannusten noususta sekä kuivike- ja jyvävaraston pohjatöistä. – Erilaisissa valinnoissa tärkein kriteeri oli yksinkertaisesti raha. Esimerkiksi lypsykoneen kohdalla kaikki vaihtoehdot olivat melko tasaväkisiä hinnan suhteen, mutta valinnan ratkaisivat lopulta vuosihuollon ja varaosien hinnat, sanoo Hannu. Pietikäisten mukaan eläinten hyvinvointi on lisääntynyt uuden navetan myötä. Polvipatit ja vedinpolkemat ovat hävinneet ja maitotuotos parantunut selvästi. Myös fyysinen työ on vähentynyt merkittävästi. – Kaksi ensimmäistä viikkoa minulla kuitenkin oli selkä kipeänä pelkästään siitä syystä, että enää ei tarvinnut heilua talikon kanssa, Hannu muistelee. ■

Murskan automaattimylly ja spiraalit on sijoitettu kätevästi merikonttiin, joka on viimeksi seilannut Japanissa. Nuorkarjan siirtely onnistuu ilman turhaa sählinkiä ryhmäkarsinoiden välissä olevien teleskooppiporttien avulla. Idean niistä isäntä poimi eräästä sikalasta.

3/2008 ■ MAATILAN PIRKKA

43


Ubo-parsimatto

Pomo-vasikkahäkki

Karjan olot kuntoon

parsinavetassa Vanhassa parsinavetassa voi parantaa lehmän lähiympäristöä merkittävästi pienelläkin remontilla. Parannukset kohentavat lehmän elinoloja ja terveyttä sekä helpottavat hoitotyötä, muun muassa hygienian ylläpitoa. teksti Anne Penttilä, kuvat Maatalouskesko

Parsiremontilla pienenee esimerkiksi lehmien vaurioriski: uhkana ovat vedinpolkemat, polvivauriot ja hiertymät. Hoitajan työ helpottuu sekä suoraan että välillisesti. Eläinten käsittely ja hygienian ylläpito on helpompaa, eläimet pysyvät terveempinä ja maito parhaassa luokassa ilman ylimääräisiä toimenpiteitä. Remontin tekeminen koko ajan käytössä olevassa navetassa ei tietenkään ole yksinkertaista, mutta lopputulos palkitsee vaivan. Käytännössä remontti kannattaa ajoittaa kesään ja hoitaa joko muutama parsi tai toinen puoli kerrallaan. Siitä on hyötyä, jos umpilehmät voivat olla erillään lypsettävistä, vaikkapa ympärivuorokautisesti laitumella nuorkarjan kanssa. Varsinkin valujen ja pinnoitusten vaatimat kuivumisajat johtavat siihen, että voi olla järkevää lypsää lehmät kahdessa erässä ainoastaan toisessa parsirivissä,

44

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2008

samalla kun toinen puoli on työn alla. Jos lehmille jaetaan laidunkaudella väkirehut lypsyn yhteydessä, voi aamulla pinnoitetun ruokintapöydän tai valetut kaukaloelementit peittää lypsyn ajaksi muovilla tai vanerilevyillä. Edellyttäen, että pinnoite tai valu on ehtinyt kovettua riittävästi, jotta pinta kestää kevyttä painoa. Voi myös olla järkevää jakaa työ kahteen osaan siten, että ruokintapöytä jakautuu pituussuunnassa kahtia. Tällöin kevyt rehunjakoliikenne hoituu kuivumisaikana toista puolta pitkin, traktorilla ei tietenkään ole menemistä ruokintapöydälle. Seuraavassa muutamia poimintoja parsinavettaremonttiin K-maatalouksien valikoimista.

Parsikalusteet Remonttikohteisiin hankitaan eniten Pomo-säätöparsia. Säätöparren leveys on 100-120 cm ja sitä on saatavana myös la-

paesteellä. Parren pituus säädetään puomia kääntämällä. Säätöpuomi on 50 mm vesijohtoputkea. Parressa on nailoninen ristihihnakytkyt pikalukolla ja P-parrenerottajat 50-putkesta. Yläputkea voidaan käyttää vesijohtoputkena. Säätöparsi voidaan asentaa joko valuun tai pulttaamalla parren pintaan. Pomo Magnum -säätöparsi on edellistä järeämpi ja sitä on saatavana myös pultattavana. Parren leveys on 100-130 cm ja parren pituus säädetään puomia kääntämällä. Yläsäätövara on 15 cm. Kalusteessa on vakiona laidunkauden lypsylukitus. Runkoputket ovat 60 mm ja puomi 50 mm vesijohtoputkea. Yläputkea voidaan käyttää vesijohtoputkena. Pelkät uudet kytkyetkin saattavat helpottaa lehmän makuullepano- ja ylösnousuliikkeitä, sekä laitumelle laskua ja takaisinkiinnitystä parteen. Kytkyissä on laaja valikoima nahkavahvikkeisista nai-


Kytkyissä on laaja valikoima.

ap ul

Ka an

lap au

n

na osa

ala

ta

ilä

an

rit ru ou

nk

sak

ylo N

rt Vi

lonkaulapannoista alahihnoineen, eri kokoisille eläimille vasikasta sonniin sekä erilaisista ketjukytkyistä teräksisiin kaarikaulaimiin. Kytkytvalikoimaa ja niihin liittyviä osia on esillä lehden viime numeron mukana ilmestyneessä tarvikekuvastossa.

Matot ja koururitilät Ubon perinteiset parsimatot ovat olleet Suomen markkinoilla jo yli 30 vuotta. Mattomateriaalissa on korkea luonnonkumipitoisuus, jonka ansiosta matto on kimmoisa, kulutuskestävä ja helppo pitää puhtaana. Kulumispinta säilyy sile-

änä ja hygieenisenä, koska materiaalissa ei ole kierrätyskumirouhetta. Kimmoisuuden ansiosta sorkat painuvat mattoon, mikä tekee alustasta turvallisemman. 17 mm paksun, pitkittäisuritetun parsimaton takuu on 10 vuotta. Takuu alenee 10 % vuodessa. Leveys 120 cm ja pituudet 150, 165 ja 210 cm. Lantakoururitilän ja sen päälle ulottuvan parsimaton avulla on myös mahdollista pidentää partta esimerkiksi suurikokoisille lehmille. Tällöin kourun päälle sopii esimerkiksi säätöritilä 70x119 cm. Lantaritilöissä 60x120 ja 90x120 on parren puoleisessa reunassa kolme leveäm-

pää lattapalkkia sorkan alle. Ritilät ovat kuumasinkittyjä. Merivirralta löytyy lisää lantaritilävaihtoehtoja.

Rehulle ja vedelle Pomo-ruokintakourujen polymeeribetoni kestää hyvin kulutusta ja rehuhappoja. Sileäpintaiset kourut on helppo pitää puhtaina. Ne asennetaan valamalla ja puskusaumat tiivistetään kouruliimalla, jolloin saadaan yhtenäinen, saumaton ruokintapöytä. Nautakouru KL60-elementissä on suora takareuna. Koko on 100x58 cm, reunoistaan pyöristetyn takareunan korkeus 17 cm.


Pinnoitteen on kuivuttava vähintään 1 vrk. ky faO tk yt

ar

nt

La iti lä tty

ki

sin ia

ast

a-

nt

ki

o Ru ro Ag

K-

Kulunut ruokintapöytä voidaan kunnostaa myös pinnoittamalla. Pohjustukseen ja paikkaukseen tarvitaan Mastertop FC310:ä noin 0,7 l/m² ja hiekkaa. Pinnoitukseen käytetään FC309:ää noin 0,5 l/ m², ja tarvittaessa karhennukseen 0,1-0,6 mm luonnonhiekkaa noin kilo neliölle. Yleensä vanhan pinnan käsittelyksi riittää huolellinen painepesu. FC310 vaatii kuivan alustan. Myös pohjustuksen pitää kuivua lämpötilasta riippuen vähintään 18 h +10 asteessa tai vähintään 4 h +23 asteessa. Varminta on jatkaa pinnoitteella seuraavana päivänä. Pinnoitteen on kuivuttava vähintään 1 vrk, mutta käyttöönottoa suositellaan 2 vrk:n kuluttua. Väkirehut voidaan jakaa myös muoviseen rehukuppiin. Parsinavettaan sopii 11 litran OK-110, jonka mitat ovat 31x28x38,5 cm. Se tarvitsee kiinnitystelineen OK-120, joka sopii yhdelle tai kahdelle kupille ja kiinnitetään 11/2” putkeen. Korkeatuottoinen lehmä tarvitsee jopa sata litraa vettä vuorokaudessa maidontuotantonsa ylläpitämiseksi ja ripeä vedentulo juomalaitteesta mahdollistaa riittävän veden juonnin. Suevian emaloitu valurautainen peruskuppi läppäventtiilil-

Nuorkarjan karsinaelementit

46

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2008

Pomo-säätöparsi

lä tuottaa 7 litraa minuutissa ja rosterinen huippukuppi Suevia 1200 putkiventtiilillä 20 l/min. Jos vanhat kupit ovat muuten hyväkuntoisia, pelkkä uuden venttiilin vaihto saattaa riittää. Vaihtoventtiilejä on saatavissa muihinkin kuppimerkkeihin.

Hyvä ympäristö nuorkarjalle Hyvä lähiympäristö on tärkeää pienestä pitäen. 100x120 cm Pomo-vasikkahäkki on nykymääräysten mukainen. Siinä on kuumasinkityt putkikehykset, seinäminä 9 mm filmivanerilevyt ja ämpäriteline. Lisävarusteita ovat kaukalo, heinähäkki sekä lämmin ja kestävä muoviritilä, joka on myös helppo pitää puhtaana. Suurempi häkkikoko yhdelle vasikalle on 120x120 cm. Molempia vasikkahäkkejä on saatavana tuplamallina, jolloin kaksi karsinaa on peräkkäin yhteisellä väliseinällä. Useamman karsinan riviä voidaan jatkaa sekä yhden karsinan levyisenä että tuplarivinä. Uusi Eläinten hyvinvoinnin tuki sisältää valittavana lisätoimenpiteenä yli kahden viikon ikäisten vasikoiden ryhmäkasvatuksen, joko pinta-alavaatimuksella tai ilman. Ryhmäkarsina on helppo rakentaa esimerkiksi Pomo-ryhmäkarsinaelementeistä. 225x225 cm karsinaan sopii kolme ja 165x225 cm karsinaan kaksi kahdesta seitsemään kuukauden ikäistä eläintä. Runko on 50 mm putkea, elementit asennetaan pulttaamalla lattian pintaan. Kaukalo ja ritilänkannatin sisältyvät hintaan. ■


YRITYS

Merivirta Oy järjesti keväällä avointen ovien päivän. Muovielementtiseinä on vallannut alaa etenkin porsituskarsinoissa. Tässä tutkitaan joutilaspihattoparsia.

Neljä vuosikymmentä karjakalusteita Somerolainen Merivirta Oy on valmistanut kalusteita suomalaisten sika- ja lypsykarjatilojen tarpeisiin jo yli 40 vuotta. Vaativa tehtävä edellyttää sikaloiden ja navetoiden rankanpuoleisten käyttöolojen, eri eläinlajien tarpeiden sekä säädösten tuntemista. teksti ja kuvat Anne Penttilä

Uusiin pihatoihin menee eniten joustoparsia, kertoo Martti Merivirta.

48

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2008

Tallikalusteet ovat nopeimmin kasvava tuoteryhmä. Sinkittyyn teräkseen yhdistetään siistinä pysyvää muovilankkua.

Ehkä sijainnista johtuen Merivirran voisi profiloida enemmänkin sikalakalustevalmistajaksi, mutta lypsy- ja lihakarjakalusteet ovat olleet vahvasti mukana läpi koko yrityksen historian. Nautakalusteita on kattava valikoima sekä parsi- että pihattonavetoihin ja sekä uudis- kuin myös remonttikohteisiin. Itse asiassa yritystoiminta sai alkunsa juuri niistä. Merivirta Oy:n omistaa toimitusjohtaja Martti Merivirta perheineen. Martin isä Armas Merivirta aloitti putkirakenteisten parsilaitteiden valmistamisen yhteistyössä TTS:n kanssa vuonna 1966. Vuonna 1972 yrityksestä tuli osakeyhtiö ja se muutti nykyiseen osoitteeseensa. Sen jälkeen tuotantotiloja on laajennettu vähän kerrallaan samalla tontilla. Yrityksen tuotteet tottelevat nimeä Pomo. Nautakalusteet ovat suurin tuoteryhmä. Viime aikoina nopeimmin kasvanut tallikalusteryhmä ei sentään vielä ole ohittanut sikalakalusteita. Laitteitakin tuotevalikoimasta löytyy. Lannanpoistolaitteet ovat tasoissa sikalakalusteiden kanssa. Perheyrityksessä työskentelee 20 henkilöä ja markkina-alueena on Suomi. Kmaataloudet ovat olleet yksinomainen myyntikanava vuodesta 1973. Nyt kalusteita menee Maatalouskeskon tarvikeosaston ja myös Mestarifarmin kautta. ■


KARJATALOUS

TOPSO-menetelmä utareen käsittelyyn LYPSYJEN AIKANA: Puhdistus + kuivaus yhdellä pyyhkeellä ENNEN LYPSYÄ: Puhtaat utarepyyhkeet +kuuma vesi K-AGRO TOPSO (1 pumppaus / 10 l vettä)

LYPSYJEN AIKANA

ENNEN LYPSYÄ

LYPSYJEN JÄLKEEN LYPSYJEN VÄLILLÄ

ENNEN LYPSYÄ: Ota utarepyyhkeet pois nesteestä

LYPSYN JÄLKEEN: Nopea likaisten lypsyliinojen pesu

LYPSYJEN VÄLILLÄ: Kuuma vesi K-AGRO TOPSO 30 ml (1 pump. / 5 l vettä) Säilytä pyyhkeet liuoksessa

Pesuohjelma ja veden kovuus ratkaisevat

Pesuaineen valinta Lypsykarjatilojen tarpeisiin kehitettyjen pesuaineiden ja hygieniatuotteiden valikoima on laajentunut voimakkaasti viime vuosina. Valinnan varaa on erilaisiin käyttötapoihin, sekä pienemmille että suuremmille lypsykarjatiloille, ja myös robottilypsyyn. teksti Reino Pulkkinen

Lypsykoneiden ja tilasäiliöiden pesuaineet ovat navetan käytetyimpiä kemikaaleja. Niitä on K-Maatalouden valikoimassa tarjolla kolmeen yleisimpään tiloilla käytettävään pesuohjelmaan: kiertopesuun jauheella, kiertopesuun nesteellä sekä vuoropesuun nesteellä. Tilalla käytettävän pesuohjelman määräävät pesulaitteiston ominaisuudet sekä tilalla käytettävän veden ominaisuudet.

Valitse oikea pesuaine Jos tilalla on totuttu käyttämään jauhemaista pesuainetta, pesuun sopii K-Agro Kymppi. Tämä ns. yhdistelmäpesujauhe käy monenlaisiin vesiin, olipa veden kovuusaste matala tai korkea; annosmäärää nostetaan kovemmilla vesillä. Tässä pesuohjelmassa suositellaan pesua noin kerran viikossa K-Agro Hapanpesujauheella,

50

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2008

joka poistaa laitteistojen pinnoista alkavat maitokivikerrostumat. Kun tilalla on pehmeä tai keskikova vesi ja käytetään kiertopesua nestemäisellä aineella, sopii pesuaineeksi K-Agro Yhdistelmäneste. Tämä taloudellinen yhdistelmäpesuneste käy vedenkovuuteen 13 dH asti. Suuri osa Suomen talouksissa käytettävistä vedestä ja verkostovedestä on pehmeämpää, joten tätä pesuohjelmaa käytetään paljon. Kun veden kovuus on yli 13 dH, on varminta käyttää vuoropesua nesteellä. Vuoropesuohjelmassa pestään lypsylaitteistot aamuisin voimakkaasti emäksisellä K-Agro Drop AL -nesteellä ja iltalypsyn jälkeen voimakkaasti happamella K-Agro Drop CID -nesteellä. Näitä pesuaineita voi toki käyttää myös pehmeämmillä vesillä. Drop AL ja Drop CID sopivat mai-

niosti mm. Westfalian lypsylaitteiden varastopesuohjelmaan. 1.17-pesuohjelmassa Drop AL käy Circostar RF:n tilalle ja Drop CID Circostar DF:n tilalle. 2.10pesuohjelmassa Drop AL käy Circostar Plus AF.n tilalle ja Drop CID käy Circostar Ultra SF:n tilalle.

Robottitilalla kuluu vedinsprayta Suurissa karjoissa ja etenkin automaattilypsyssä kuluu vuodessa melkoinen määrä pesuaineita ja vedinspraytä. Tällöin kemikaalien hinta-laatusuhde on erityisen tärkeä. Monilta robottitiloilta on kommentoitu tyytyväisesti, että K-maatalouksien laajentunut valikoima on tuonut kaivattua kilpailua pesuainemarkkinoille, mikä on laskenut hintoja. Lypsyrobottien pesuun sopivat vuoropesuaineet, emäksinen K-Agro Drop AL


K-Agro-pesuaineiden annostelu Veden kovuus

0-4 dH

4-7 dH

7-10 Dh

10-13 dH

13-15 dH

Yli 15 dH

Kymppi

0,3 dl

0,4 dl

0,5 dl

0,6 dl

0,7 dl

0,8 dl

Hapanpesu

0,5-1,0 dl vähintään kerran viikossa

Yhdistelmäneste

0,4 dl

0,4 dl

0,5 dl

0,5dl

Drop AL*

0,5 %

0,5 %

0,5 %

0,5 %

0,5 %

0,5 %

Drop CID*

0,5 %

0,5 %

0,5 %

0,5 %

0,5 %

0,5 %

Lypsykoneen ja tilasäiliön pesuun annostelu dl /10 litraa pesuvettä tai %. Pakkauskoot: Kymppi 25 l, Hapanpesu 5 kg, Y-neste 20, 200 l, Drop AL ja CID 25, 70, 230 kg. Nestekanistereihin on saatavissa hanakorkki, tynnyreihin annostelupumppu. *Sopii erinomaisesti myös robottitilypsyyn.

Hygieniatuotteet Pakkaus

Annostelu

Ennen lypsyä

K-Agro Topso

10 kg

0,5-1 %

Lypsyn jälkeen

K-Agro Prodip ID*

10, 200 kg

Valmis

K-Agro Prodip Plus

10 kg

Valmis

K-Agro Prodip Super

5 kg

1:3

Sorkkahoitoon

K-Agro Glades

12 kg

2-3 % 5-7vrk

Kuivadesinfiointiin

Actilith Prosanex

25 kg

50-100 g

*Sopii erinomaisesti myös robottilypsyyn.

ja hapan K-Agro Drop CID. Annostelu on 0,5 painoprosenttia eli 0,4 dl pesuainetta /10 litraa vettä. Vedinkäsittelyaineista robottitilojen suosikiksi on noussut K-Agro Prodip ID, joka on jodipohjainen, mutta sisältää vetimen pintaa pehmeyttäviä ja kosteuttavia aineita kuten lanoliinia, sorbitolia ja glyseriiniä. Menekki on robottitiloilla sen verran runsasta, että yleisimmin käytössä on 200 kilon tynnyri. Valikoimasta löytyy myös kaksi maitohappopohjaista vedinkastoainetta.

Maitohappopohjaiset vedinkastot K-Agro Prodip Superia voidaan käyttää joko vedinkastona että suihkeena. Käyttöliuos laimennetaan suhteessa 1:3. Superin valmistusmenetelmä on ISO 9001 -sertifioitu ja sen ominaisuuslista on varsin vaikuttava. Se sisältää kärpäsiä karkottavaa ainetta, mutta ei tuhoa luonnollista bakteerikantaa. Tehoaineet lauricidin, maitohappo, capric-ja capralhappo ovat samoja kuin maidossa, joten jäämäriskiä ei ole. Prodip Super ennaltaehkäisee sekä akuutteja että piileviä utaretulehduksia, lehmärokkoa, valelehmärokkoa, herpestä ja syyliä. Toinen maitohappopohjainen vedinkastoaine on K-Agro Prodip Plus, jota käytetään pelkästään kastona. Plus jättää vetimiin pitkäaikaisen pehmeän kalvon,

joka säilyttää vedinten kosteuden ja pehmeyden. Plus tehoaa taudinaiheuttajabakteereihin, myös kolibakteereihin. Prodip Plussaa suositellaan käytettäväksi joka lypsyn jälkeen tai kriittisinä aikoina, jolloin vaaditaan erittäin hyviä ihoa hoitavia ominaisuuksia.

Topso tehoaa jopa itiöihin K-Agro Topso -vedinpesuneste sopii niin perinteisillä lypsykarjatiloilla kuin automaattilypsyssäkin vedinten pesuun ja desinfiointiin ennen lypsinten kiinnitystä. Säännöllisesti käytettynä Topso ehkäisee tehokkaasti itiöongelmaa ja myös hoitaa vedinten kuin käsienkin ihoa. K-Agro pesuaineet voit hankkia tilallesi haluamallasi tavalla. Esimerkiksi Kymppi-yhdistelmäpesujauhetta voi ostaa säkeittäin lähimmästä K-Maataloudesta, tai tilata rahtivapaina tilatoimituserinä, eli vähintään 6 säkkiä samassa toimituksessa samaan osoitteeseen. Samoin esimerkiksi Yhdistelmäpesunestettä voi ostaa myymälästä 20 litran kanistereissä, isot 200 litran tynnyrit toimitetaan suoraan tilalle rahtivapaasti. K-Agro-vuoropesuaineissa pienet 25 kilon kanisterit ja 70 kilon pientynnyrit saa myymälästä. Suuret tynnyrit vuoropesunesteitä on kätevintä toimittaa suoraan tilalle. Sovi myyjän kanssa toimitustavasta. ■

Super sisältää kärpäsiä karkottavaa ainetta. Lattiatason tautitorjuntaa Taudinaihettajabakteerien lisääntymistä voi ehkäistä jo navetan lattiatasossa, niillä alueilla missä eläimet oleskelevat. Tähän sopii kipsipohjainen, klooria sisältävä kuivadesinfiointijauhe Actilith Prosanex. Prosanex on turvallista käyttää eikä se esimerkiksi aiheuta korroosiota navettakalusteissa. Kipsi on runkoaineena ainutlaatuinen sekä vedensidontakykynsä että turvallisuutensa puolesta. Kloori vapautuu parren kosteissa olosuhteissa ja eliminoi tehokkaasti taudinaiheuttajabakteereja: Escherichia Coli, Stafylococcus Aureus ja Streptococcus Uberis. Prosanex myös sitoo ammoniakin kemiallisesti, mikä poistaa hajua navettailmasta. Annostelusuositus on noin 100 grammaa per parsi joka toinen päivä. Prosanex sopii myös vasikka- ja hevoskarsinoihin, koska se estää kärpäsen munien kehityksen. Eläinten ja hoitajien viihtyisyys lisääntyy, eivätkä taudinaiheuttajat pääse leviämään kärpästen mukana. Vasikkakarsinoihin suositellaan käyttöä kerran viikossa noin 50-100 g/karsina. Kun navettakoko kasvaa, kohoaaa myös sorkkasairausriski. Sorkkasairaudet ovat tehokkaan maidontuotannon näkökulmasta salakavalia, koska ne vaikuttavat lehmien tuotostasoon, vaikka niitä ei vielä ulospäin huomattaisikaan. K-Agro Glades -sorkkahoitoainetta voidaan käyttää sorkkakylpy-altaassa joko jatkuvasti tai kuurihoitona joka toinen kuukausi. Clades on monivaikutteinen ja taloudellinen, se sisältää viittä eri tehoainetta. Käyttö 2-3 %:n liuoksena ja 5-7 vuorokauden hoitojaksoissa.

3/2008 ■ MAATILAN PIRKKA

51


KAUPPIAS

Huittisten Rautia-K-maatalous vietti avajaisia huhtikuussa.

Olen

toiveammatissani Loimaan ja Huittisten RautiaK-maatalous-kauppias Kari Mylén on lähtöisin Vampulasta, pieneltä kotieläintilalta, jota hän nyt viljelee kasvinviljelytilana. Kaupallinen ala veti miestä puoleensa jo nuorena. teksti ja kuvat Anne Penttilä

Maatilateknisen koulun ja kauppaopiston jälkeen Kari Mylén aloitti traktorimaahantuoja Aatto Oksanen Oy:n palveluksessa. Sen jälkeen Mylén on toiminut useassa eri maatalousalan yrityksessä. K-maatalouden palvelukseen Mylén tuli 1998, aluksi työkoneiden tukkumyyntiin. Ennen Loimaan K-maatalous-kauppiaaksi ryhtymistään hän ehti olla myös Turussa myymäläpäällikkönä ja EteläSuomen konemyyntipäällikkönä. – Varaosia lukuunottamatta olen myynyt kaikkea maatalouteen. Tästä hommasta täytyy pitää. Olen joskus sanonut leikillisesti tämän olevan sen verran vaativaa hommaa, että jos tämä alkaa tuntua totiselta työnteolta, lopetan heti.

Viljakauppa tärkeää Huhtikuun alussa K.Mylén Oy avasi uuden Rautia-K-maatalouden Huittisiin. Mylénin mukaan Loimaan ja Huittisten maatalousalue on kaksijakoinen. – Huittisissa ympäristökuntineen on paljon voimakkaasti laajentaneita ja edelleen

52

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2008

investoivia sika- ja siipikarjatiloja. Viljaakin tuotetaan, mutta Huittisten maatilat ostavat enemmän viljaa kuin myyvät sitä. Siipikarjatilat lisääntyvät Alastaron ja Oripään suunnassa. Viljanviljely valtaa lisää alaa Loimaalta Kyrön kautta Turkuun päin. Loimaan ja Kyrön alueella tuotetaan paljon esimerkiksi mallasohraa. – Pelkistettynä Huittinen ympäristöineen ostaa viljaa, jonka Loimaa ja Kyrö ympäristöineen tuottavat. Loimaan ja Huittisten K-maataloudet ovat luonteva kauppapaikka. Lypsykarjatilojakin on, mutta esimerkiksi Farma-maaseutukeskuksen alu-

eella taitaa jo olla enemmän hevosia kuin lehmiä. – Osa-aikaisuus on lisääntynyt, varsinkin kasvinviljelytiloilla.

Positiivista pöhinää Maatalouskaupassa tämä merkitsee suuria myyntivolyymejä. Toimitusmyynnin osuus liikevaihdosta on yli 70 %. Viljakaupalla on suuri merkitys. Jalostavan teollisuuden ja viennin lisäksi sikatilat ovat merkittävä viljan ostajaryhmä. – Maatilayrittäjillä on nyt rohkeutta investoida tuotantoon ja muuhunkin yritystoimintaan. Esimerkkejä ovat Satarehu Oy:n broilerinrehutehdashanke Vampulassa ja munantuottajien perustaman Kieku Oy:n munapakkaamo Loimaalla. Loimaan ja Huittisten K-maataloudet ovat viljan hankinnassa Satarehun pääyhteistyökumppani. – Haluamme olla voimakkaasti mukana paikallisissa projekteissa. Se on yksi yrittäjävetoisen K-maatalouskaupan vahvuuksista. Pystymme helposti ohjaamaan omaa toimintaamme paikallista asiakasta kuunnellen. Mylén näkee, että tilojen keskittyminen tulee jatkumaan alueella. Kotieläintalouden tukimuutokset nopeuttanevat tätä kehitystä. – Selkeät signaalit näyttävät, että yrittäjät haluavat kuitenkin edelleen kehittää tilojaan ja heillä on valmiuksia tehdä ennakkoluulottomia ratkaisuja.Globaalit tekijät tulevat vääjäämättä vaikuttamaan siihen, että ainakin lähivuodet ovat hyvää aikaa maatalouselinkeinolle. Maailma tarvitsee yhä enemmän elintarvikkeita. ■

Kari Mylénillä on erittäin monipuolinen maatalousalan myyntikokemus. – Aina on pitänyt opetella paljon uutta, mutta K-ryhmä on kyllä ihanteellinen paikka koulutuksen puolesta.


FOSFORIAINEENVAIHDUNNAN SÄÄTELY

REHUT

Luustossa 3600 g

1,25-Vitamiini D3

Sylki 30–90 g

CT kalsitoniinihormoni Sikiö 4–10 g

PTH parathormoni

ELÄIN 24–45%

SONTAAN 55–76%

VERI 1–2 g

REHUN P

Dieetti Sontaan => riippuu määrästä Virtsaan 2-12 g/pv

- ummessa 40 g - maidossa >100 g

Maito 30l/pv 10 -70 g

Ylläpito 7g

Perusrehujen fosfori riittää naudoille Uudet tuulet puhaltavat nautojen kivennäisruokinnassa. Nykytiedon mukaan perusrehujen fosfori riittää naudoille kaikissa tuotantovaiheissa. Rehuvalmistaja Melica ennustaa fosfaattien käytön kivennäisseoksissa loppuvan lähiaikoina jo raaka-aineen hinnannousunkin takia. MTT ja Melica ovat tutkineet yhteisprojektissaan kivennäisseoksia nautojen ruokinnassa. teksti Raila Aaltonen

Ruokintaneuvojat ja maidontuottajat saivat uutta kivennäistietoa maaliskuussa Osaran maaseutuoppilaitoksella. ProAgrian, Länsi-Maidon, Ammatti-Instituutti Iisakin ja Melica Finlandin järjestämässä tilaisuudessa luennoivat yliopettaja Susanna Tauriainen Opetushallituksesta sekä Jouni Rantala Melica Finlandilta. MTT ja Melica ovat tutkineet kivennäisseosten käyttöä nautojen ruokinnassa. Tutkimusprojekti aloitettiin vuonna 2005 ja paikkana on ollut Ilmajoen Maatalousopiston koenavetta. Kivennäisruokinnasta on vallalla edelleen vanhentuneita käsityksiä, jotka eivät ole muuttuneet. Vaikka niin rehut, maaperä kuin eläinaineskin ovat nyt erilaisia kuin vuosikymmen sitten. – Kivennäisten vuorovaikutussuhteista on saatu uutta, tarkempaa tietoa. Siitä huolimatta ruokinnan suunnittelussa korostuu yhä vanha ajattelu kalsium-fosforisuhteen ratkaisevasta merkityksestä, totesi kivennäisistä tohtoriksi väitellyt Susanna Tauriainen.

54

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2008

Hänen mukaansa nauta ei ole erityisen herkkä rehun kalsium-fosforisuhteelle. Liika fosfori poistuu eläimestä vaivattomasti, mutta ympäristösyistä eläinten kautta ei kannattaisi kierrättää yhtään ylimääräistä fosforikiloa. Nyt sitä menee turhan paljon suoraan lehmän läpi: nauta erittää saamastaan fosforista suurimman osan lantaan, jopa 17 kiloa vuodessa. – Liika fosfori kuormittaa ympäristöä, mutta ei lisää syöntiä, ei paranna maidontuotosta eikä myöskään eläinten terveyttä. Päinvastoin, ylenpalttinen fosforin saanti voi altistaa poikimahalvaukselle häiritessään magnesiumaineenvaihduntaa. Umpilehmäkään ei tarvitse lisäfosforia, tärkeää on kivennäisen matala Ca-pitoisuus. Niukkaan kalsiumin saantiin tottunut lehmä saa lypsykauden alkaessa luuston kalsiumvarastot nopeasti käyttöön.

Varo liikaa kalia Kivennäisrehujen magnesiumpitoisuuksia on Tauriaisen mukaan nostettu kiitettäväs-

ti. Magnesiumia lehmä tarvitsee jatkuvasti rehustaan, sillä se ei varastoidu elimistöön. Umpikaudella Mg on erityisen tärkeä kivennäinen. Ilman sitä aineenvaihdunta ei saa irrotettua kalsiumia luustosta. Natrium on ruokinnassa usein rajoittava tekijä, sillä sen saanti perusrehuista jää niukaksi. Tauriainen ei kierrättäisi natriumia pellon kautta, vaan neuvoo korjaamaan vajeen ruokasuolalla. Hänen mukaansa suolaa ei voi antaa liikaa, lehmä voi syödä sitä vaikka kilon päivässä ilman haittavaikutusta. Kaliumia lehmät taas saavat nykyään helposti liikaa. Maaperän K-pitoisuus on noussut selvästi, ja kalium saattaa olla ongelma varsinkin aloilla, joille on levitetty virtsaa. – Säilörehuvaltaisella ruokinnalla riskiraja on 30 grammaa kaliumia kilossa säilörehun kuiva-ainetta. Liika kalium heikentää magnesiumin hyväksikäyttöä. Sen on todettu lisäävän poikimahalvauksen riskiä ja heikentävän utareterveyttä.


Tauriainen luetteli keinoja vähentää tilalla kiertävän kaliumin määrää. Lannoitustaso on tarkistettava ja virtsanlevitys suunniteltava huolellisesti. Lantaa voi viedä pois tilalta lantasopimusten avulla. Kokoviljasäilörehussa kaliumin määrä on pieni, ja sopivilla täydennysrehuilla kuormaa voi edelleen keventää. Äärimmäinen keino on ostaa umpilehmille vähemmän kaliumia sisältävää säilörehua.

Rehujen analysointi kannattaa Kivennäistäydennys on suunniteltava aina rehujen kivennäisanalyysin pohjalta. Säilörehun kivennäissisältöön vaikuttavat niin maaperä, kasvilaji ja kasvuaste kuin kalkitus, lannoitus ja sääolotkin. Myös korjuutapa vaikuttaa: esikuivattu säilörehu sisältää mm. enemmän kalsiumia, kaliumia ja magnesiumia kuin tuoreena säilötty rehu. Kivennäisseoksia on eri valmistajilla tarjolla kymmenittäin. Kaikkia tarvitaan, koska esimerkiksi seosrehussa käytettävien raaka-aineiden kivennäissisältö vaihtelee laajasti. Jos seosrehussa käytetään ruokasuolaa ja ruokintakalkkia, ostokivennäi-

sessä ei tarvita natriumia eikä kalsiumia. Toimitusjohtaja Eero Mäkäräinen kertoi Melican jo vähentäneen fosforia useimmista tuotteistaan Ilmajoella tehtyjen ruokintakokeiden tulosten perusteella. Hän uskoo rehufosfaatin hinnannousun muuttavan markkinoilla olevat kivennäisseokset entistä ympäristöystävällisemmiksi aivan lähiaikoina. – Muutosta jarruttaa se, että ruokintanormit laahaavat jäljessä, Mäkäräinen huomauttaa. Yleisesti käytetty ruokinnan suunnitteluohjelma Märe ei sekään vielä tunne fosforivapaata umpikivennäistä. Melica-Finlandin kivennäisrehuista jo noin kolmasosa räätälöidään asiakaskohtaisesti. Jouni Rantalan mukaan Omatila-kivennäisellä päästään entistä tarkempaan kivennäisruokintaan: hinta on kalliimpi, mutta käyttömäärä pienempi kuin strandardituotteilla. Reseptiin voidaan myös lisätä erikoisaineosia, kuten biotiinia, rehuhiivaa tai vitamiineja. MMT Susanna Tauriaisen esitelmä löytyy verkko-osoitteesta www.edu.fi > Ammatillinen peruskoulutus -> Luonnonvara- ja ympäristöala-> Kivennäisseminaarin aineistoa. ■

Hyvän säilörehun kivennäiskoostumus Ca

4,0-4,5 g/kg ka

P

3,0-4,0 g/kg ka

Mg

2,0 g/kg ka

K

<30,0 g/kg ka

Cu

10 mg/kg ka

Zn

50 mg/kg ka

Susanna Tauriainen vakuuttaa, että fosforin voi jo huoletta jättää kivennäisistä pois. Liika fosfori kuormittaa ympäristöä ja saattaa häiritä lehmän kalsiumaineenvaihduntaa.


Esko-lumilingon kokoamisen viimeisiä työvaiheita on puhallustorven ritilän asennus. Jorma Raskinen on ollut Nokalla reilut 20 vuotta.

Nokka on yhä enemmän

Made in Muurame Esko-lumilingot ovat jatkossa suomalaista laatutyötä. Muutakin uutta kuuluu Nokka-Yhtiöille, sillä Hakki-metsäkoneet vaihtavat nimeä ja löytyvät jatkossa Nokka-tuotemerkin alta. teksti ja kuva Irma Peltola

Lumilinkoja hitsataan, maalataan ja kootaan Viron vuosien jälkeen jälleen Muuramessa. – Esko-lingoissa on panostettu onnistuneesti tuotekehitykseen, ja meillä on hyvä uusi sarja tuotannossa. Haluamme, että työn laatu ja toimitusvarmuus ovat samalla korkealla tasolla, sanoo toimitusjohtaja Lassi Pesonen Nokka Oy:stä. Viron tuotanto perustui omaan kokoonpanotehtaaseen ja linkojen osia valmistavien alihankkijayritysten verkostoon. Kokoonpanotehdas ei pysynyt tavoitteissaan, kun alihankkijat vuorotellen lipsuivat sovitusta. Tuotannon siirto oli lopulta ainoa keino ratkaista vaikeudet. – Virossa oli liian paljon laatu- ja aikatauluongelmia. Hitsaussaumoissa työn jälki oli huono ja maalauksen kestävyys vaihteli liikaa, kuvaa Pesonen. Nokka-yhtiölle jäi Viroon yksi hyvä alihankkija, joka valmistaa Eskon 1-sarjan toisen linkomallin alusta loppuun.

Kotimainen työ arvossaan Lassi Pesonen arvelee, että he eivät ole ensimmäinen eivätkä viimeinen metallialan yritys, joka tekee vastaavan ratkaisun. Nokallakin Viron tuotanto toimi hyvin 10 vuotta, mutta sen jälkeen vaikeuksia riitti.

56

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2008

Kustannustaso Virossa nousee ja osaavasta työvoimasta alkaa olla pula. Eskolumilinkojen kohdalla markkinoiden sijaintikaan ei tukenut Virossa pysymistä. Valmiit lumilingot lähtevät pohjoiseen, sillä päämarkkinat ovat Suomen lisäksi Norjassa ja Ruotsissa. – Tosiasia on, että kustannustaso Suomessa on Viroa korkeampi, niin teräksen kuin työnkin suhteen. Tämä tulee valitettavasti näkymään linkojen hinnoissa. Muurameen siirtymisen myötä sarjavalmistus vaihtui moduulituotantoon, jossa linko kootaan valmiista moduuleista asiakkaan tilauksen mukaan. Läpimenoaika tilauksesta Esko-lingon valmistumiseen on parhaimmillaan 3-4 päivää. Tilausjonosta riippuen tilauksesta toimitukseen menee keskimäärin 14-16 päivää. – Moduulituotannolla minimoimme varastot ilman toimitusaikojen pitenemistä. Osia, osakokonaisuuksia ja valmiita lumilinkoja ei seisoteta tehtaalla. Säästöjä odotetaan syntyvän myös logistiikassa ja henkilöstöhallinnossa. Tärkeintä on kuitenkin, että tuote kehittyy ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. Tuotannon Suomeen siirtymisestä on tullut myönteistä palautetta. Muuramen tehtaalle päätös toi neljä työpaikkaa lisää. Asiakkaat ovat ehdottaneet, että liimat-

kaa Esko-linkojen kylkeen tarra: Made in Muurame.

Metsäkoneiden myynti kasvanut Sekä Nokan metsäkoneiden myynti kotimaassa että vienti ovat sujuneet mainiosti. Jatkossa markkinointiin saadaan lisää vahvuutta, kun kotimaassa myytävät metsäperävaunut, juontokourat ja metsäkuormaimet siirtyvät Nokka-tuotemerkin alle. Tuttu Hakki-nimi jää historiaan, sillä vientikoneet ovat aiemminkin olleet Nokka-nimisiä. Tuotteet ja sarjojen numerointi eivät muutu, vaan esimerkiksi Hakki 4970HL -metsäkuormain on jatkossa nimeltään Nokka 4970HL. Selkeä numerointi helpottaa myyjän ja asiakkaan tunnistamaan kuormaimen kokoluokan ja ulottuvuuden, koska kaksi ensimmäistä numeroa ilmoittavat nostomomentin bruttona ja kaksi viimeistä ulottuvuuden desimetreinä. Metsäperävaunuissa kaksi ensimmäistä numeroa ilmoittavat kantavuuden ja viimeinen runkopalkkien määrän. – Markkinointi selkiytyy nyt huomattavasti. Tuotekuvauksissa ja materiaalin valmistuksessa ei tarvita kahta merkkiä, kun metsäkoneet ovat jatkossa myyntimaasta riippumatta Nokka-nimisiä. ■


Mielenkiintoista työtä tulevaisuuden alalla

Tule töihin

maatalouskauppaan Maatalous on alana tällä hetkellä kokonaisuudessaan murroksessa. Maatilojen määrä vähenee ja samalla tilojen keskimääräinen koko kasvaa, eli yksittäiset asiakkaat ovat suurempia ja ammattimaisempia. Maatalouskauppa onkin hyvin vahvasti yritysten välistä, business-to-business-kauppaa. teksti Joni Pärssinen, kuva Anne Penttilä

Maatalouskauppa tarjoaa myyjälle haasteita ja mahdollisuuksia, sillä kysymys on vastuullisesta ja monipuolisesta työstä, jossa tehdään usein suuriakin kauppoja. Asiakkaana on usein maanviljelijäyrittäjä, joka johtaa tilaansa kuin mitä tahansa muuta yritystä tulostavoitteineen. Myyjän on siis oltava hyvin perillä niin asiakkaan tarpeista kuin omasta tuotevalikoimastaankin voidakseen tarjota asiakkaalle parhaita mahdollisia ratkaisuja. Osaava ja ammattitaitoinen myyjäkunta on kaupan menestyksen perusedellytys. Henkilöstöhallinnon rooli onnistuneissa rekrytoinneissa kasvaa vaatimustason noustessa. Maatalouskeskon HR-osasto vastaa sekä rekrytoinneista että työnantajakuvan edistämisestä. Lisäksi Maatalouskeskon HR kiertää oppilaitoksissa

ja messuilla kertomassa yrityksestä ja sen K-ryhmä panostaa henkilöstön koulutuktarjoamista mahdollisuuksista. seen. Työntekijöille on tarjolla monipuolista perehdytystä tuotteisiin sekä kouluPerehdytystä ja tusta työn ohella, mm. Suomen suurimkoulutusta man aikuiskoulutusjärjestelmän, MestariMaatalous on tulevaisuuden ala, sillä ruo- myyjä-ohjelman kautta. Nykyisten myyjien rinnalle tulisi löyka ja elintarvikkeet ovat aina välttämättömiä ihmisille ja elintason noustessa pa- tää nuoria, jotka voisivat hyötyä kokenostetaan yhä enemmän laadukkaisiin neempien opastuksesta ja valtavasta hiltuotteisiin. Bioenergiatuotannon lisäänty- jaisen tiedon määrästä. Tästä syystä Maaessä viljeltävän peltopinta-alan tarve kas- talouskeskossa ja K-maatalous-ketjussa vaa ja vaatimukset viljelyn tehokkuudel- halutaankin ensisijaisesti löytää potentile nousevat. Muutoksen seurauksena alan aalisia henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneimahdollisuudet kasvavat entisestään. ta oppimaan uutta ja kehittymään. ■ Maatalouskaupan henkilöstön keskiikä on Suomessa korkea ja monen koh- Kirjoittaja työskentelee Maatalouskeskon dalla eläkeikä lähestyy. Lähivuosina rek- henkilöstöosastolla. Lisätietoja rytoinnin tarve kasvaa, eikä aiemmin lä- Maatalouskeskon rekrytoinnista ja HRhes sääntönä ollut oma maanviljelijäta- tiimin yhteystiedot löydät osoitteesta usta enää ole vaatimuslistan kärkipäässä. www.k-maatalous.fi.

Maatalouskaupassa korostuu asioiden hallinta. Sekä myyjä että asiakas ovat alansa rautaisia ammattilaisia. Maatalouskaupan palvelukseen tulevankaan ei silti tarvitse olla seppä syntyessään. Työssä oppimisen lisäksi tarjolla on mittava koulutusohjelma.

3/2008 ■ MAATILAN PIRKKA

57


KAUPASSA Ei silloin mitään silkkinauhan lipareita leikatakaan, kun maatalous- ja rautakauppaa avataan, ja työkalutkin ovat työtä myöten. Ketjua pitämässä kauppias Kari Mylén (vas.) sekä K-maatalous- ja Rautia-ketjujohtaja Kimmo Vilppula. Huittisten kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aimo Lepistö leikkaa.

Huittisiin uusi Rautia-K-maatalous

Maatalouteen panostetaan Huittisten uusi Rautia-K-maatalous vietti avajaisiaan huhtikuussa. Juhlallisen kettingin leikkuun ja kakunsyönnin ohessa luotiin katsaus myös maatalouden yleiseen tilanteeseen. Maatalous ja elintarviketuotanto ovat nyt kovassa nosteessa sekä meillä että maailmalla. teksti ja kuvat Anne Penttilä

Ryhmäpotretissa myymäläpäällikkö Vesa Kantonen (vas.), kauppias Kari Mylén, toimitusjohtaja Seppo Hämäläinen sekä ketjujohtaja Kimmo Vilppula.

58

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2008

Uusi myymälä sai komeat tilat kauppakeskittymään, aivan Hullun miehen kauppakeskuksen lähelle.


– Maatalous elää nyt voimakkaan kasvun aikaa, totesi myymälän avajaisissa Maatalouskeskon toimitusjohtaja Seppo Hämäläinen. – Maatalouden nykytrendejä ovat muun muassa bioenergian tuotannon kasvu etenkin USA:ssa. Maailman väkiluku kasvaa ja elintaso nousee, silti peltopinta-ala pysyy samana. Väkirikkaissa Kiinassa ja Intiassa ihmisillä on varaa syödä yhä paremmin. Yhden lihakilon tuottamiseen tarvitaan noin kolme kiloa viljaa, joten maailman viljantuotantokapasiteetti tulee olemaan kovilla. Jos esimerkiksi Kiinassa keskimääräinen lihan syönti nousee vaikkapa puolella kilolla vuodessa, merkitsee se 1,3 miljardin ihmisen maassa noin kahden miljardin viljakilon lisätarvetta. – Viimeisten kymmenen vuoden aikana maailmassa on ainoastaan yhtenä vuotena tuotettu enemmän vehnää kuin sitä on kulutettu. Reilun vuoden sisällä vehnän hinta on lähes kaksinkertaistunut ja viljan hinnat elävät voimakkaasti. Hämäläinen näkee, että maatalouden rakennemuutos jatkuu Suomessakin. Noin kaksi prosenttia tuottajista lopettaa vuodessa, silti kokonaiseläinmäärä py-

syy suurin piirtein samana ja viljelypinta-ala jopa kasvaa. – Osa-aikaviljely ja urakointi lisääntyvät. Maatalousyrittäjät ovat valmiita panostamaan tuotantoon ja he arvostavat testattuja sekä hyviksi havaittuja kokonaisratkaisuja. K-maatalousketjun myynti kasvoi 12 % viime vuonna. – Tämän vuoden näkymät ovat, että viljan hyvä markkinatilanne jatkuu edelleen, siemenkauppa kasvaa ja viljelyyn, mm. kasvinsuojeluun panostetaan enemmän. K-maatalouden markkinaosuus lannoitteissa kasvaa, ja myös työkonemyynti kasvaa samoin kuin koneiden kokokin.

Maatalous ja rauta hyvä yhdistelmä K-maatalous-ketjussa on yhteensä 92 toimipistettä, joista 45 on K-maatalouksia, 45 Rautia-K-maatalouksia ja kaksi K-rauta-maataloutta. Huittisten uuden Rautia-K-maatalous-kaupan kauppiaalla Kari Mylénillä on ennestään vastaavanlainen liike myös Loimaalla. – Tämä on ihanteellinen paikka maatalouskaupalle, sanotaanhan sananlaskussakin, että ”Hullu mies Huittisista,

syö enemmän kuin tienaa”, hauskuuttaa Mylén toimittajajoukkoa. – Maatalous on merkittävä elinkeino Huittisissa. Viljaa viljellään yhteensä noin 35 000 hehtaarilla. Jos satotasoa saadaan nostettua viljelytoimenpiteillä vaikkapa sadalla kilolla per hehtaari, merkitsee se rahassa noin miljoona euroa. Rautia-K-maataloudelle rakennettiin kokonaan uudet tilat. Edelliset Rautiakauppiaat Ilkka Rannikko ja Pentti Mäki jäivät eläkkeelle ja kasvavasta Hullun miehen kauppakeskittymästä löytyi sopiva tontti. Yhdistelmäkauppa koettiin järkeväksi, koska maatilat ovat suuri asiakasryhmä rautakaupallekin. – Rauta- ja maatalouskauppa tukevat toisiaan: rautakaupan etuna on parempi kannattavuus, maatalouskaupan etuja ovat suuret volyymit ja kehittyneet logistiset järjestelmät. Kahdella myymälällä saavutamme myös aiempaa suuremmat ostomäärät. Lisäksi Huittisissa oli selkeästi tarvetta täyden palvelun rautakaupalle, sanoo Mylén. Myymälätilaa on peräti 2000 neliötä ja saman verran varastoa. Lisäksi K-maataloudella on erillinen konepiha, jolloin maatalouskoneet saadaan paremmin esille kuin vaikkapa rakennustarvikkeiden seassa. ■


Nyt AJANKOHTAISTA

K-maatalous ja Satarehu yhteistyöhön

Palvelunumero 01053 20123 K-maatalouden huolto- ja varaosapalvelut ark. klo 17-21 la-su 9-21

Alueen broilerikasvattajien omistama Satarehu Oy aloittaa rehuseosten valmistuksen Vampulassa vuoden lopussa. Uusi broilerrehuseoksia valmistava tehdas tarvitsee vuosittain vehnää 20-30 milj. kg ja kauraa 5-10 milj. kg. K-maatalous ja Satarehu Oy ovat sopineet viljatoimituksista ja sopimustoiminta viljelijöiden kanssa on aloitettu. – Toiminnan pitää olla kannattavaa viljelijän, rehunvalmistajan ja viljakauppiaan kannalta. Se vaatii suoraviivaisia toimintamalleja, joita kehitetään yhdessä. Lyhyet etäisyydet vähentävät sekä viljelijöiden

että rehun käyttäjien kustannuksia, korostaa Satarehu Oy:n toimitusjohtaja Jukka Haikonen. Vampulan tehtaan tuotanto tulee kasvaville markkinoille. Eviran tietojen mukaan broilerrehunjen valmistus kasvoi viime vuonna 8,5 %. K-maatalous-kauppias Kari Mylénin mukaan Satarehu Oy on erittäin tervetullut toimija alueen viljakauppaan ja sopimustoiminta on otettu hyvin vastaan. – Uuden tehtaan toimialueen vehnäala on noin 23 500 hehtaaria ja kaura-ala tulee olemaan noin 47 400 hehtaaria, joten tarjontaa on.

Uusi farmarisäiliö ■

Ajoneuvovaaka ■

Holi-ajoneuvovaaka soveltuu erinomaisesti maatalouden käyttötarpeisiin, esimerkiksi rehu- ja viljakuormien punnitukseen. Maksimikuorma on 20 000 kg ja tarkkuus yksi kilo. Vaaka asennetaan lujalle betonialustalle, näyttö ja näytönjohdot hyvin suojattuina. Voimanlähteitä ovat verkkovirta ja akku. Näyttölaite on varustettu kuittikirjoittimella. Automaattipunnitus on myös mahdollista. Kuorma punnitaan joko pysähtymällä jokaisen akselin kohdalla tai hitaasti yliajaen.

Salolainen Nikkasen konepaja on valmistanut farmarisäiliöuutuuden kesälle 2008. Säiliön tilavuus on 1700 litraa, siinä on Nira 6 -käsipumppu, kolmen metrin letku ja mekaaninen pistooli. Mitat ovat: pituus 160 cm ja halkaisija 120 cm. Säiliö painaa 420 kg. Seinämän paksuus on 5 mm ja pohja on käsitelty sisäpuolelta kaksikomponenttimaalilla. Miesluukun halkaisija on 50 cm ja väri harmaa. Säiliöt ovat Inspecta-tarkastuslaitoksen hyväksymiä. Paketin suositusvähittäishinta on 1690 € sis. alv 22% + toimituskulut. Kuljetus järjestyy tarvittaessa suoraan tilalle tai K-maatalouteen Keslog:in kautta.

Kuumavesipesuri kovaan käyttöön ■

Kärcher HDS 9/18-4 M /MX on Medium-sarjan kuumavesi- /höyrypesuri, joka sopii monipuoliseen ammattikäyttöön, esimerkiksi kaluston ja koneiden pesuun. Pesurissa on 3-mäntäinen aksiaalipumppu keraamisella männillä ja venttiilit ruostumattomasta teräksestä. Käyttövoimana on voimavirta, liitäntäteho 6,4 kW. Työpaine on 30-180 baria ja vesimäärä 450-900 litraa. Polttoainesäiliön tilavuus on 25 litraa ja pesuri soveltuu myös biodieselille.

60

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2008

Patentoitu voimasuutin tuottaa koko leveydeltään tasaisen ja voimakkaan korkeapainesuihkun. Koneessa on Easypresspesukahva Softgrip-pinnalla, joka vaatii käyttäjältä vain vähän voimaa. Paine ja vesimäärä ovat portaattomasti säädettävissä suihkuputkesta Servo Control -säätimellä. Pesuainesäiliöt 20 ja 10 litraa. M-mallissa on 10 metrin Longlife-korkeapaineletku, MX-mallissa letkukela ja 20-metrinen Longlife-korkeapaineletku.


Nyt

Helppo puhdistaa ja huoltaa Partnerin uusimmassa P11-C94-etuleikkurissa on ylös, huoltoasentoon käännettävä leikkuulaite, minkä ansiosta se on vaivaton puhdistaa ja huoltaa. Runko-ohjauksen ansiosta koneen kääntösäde on pieni. Hallintalaitteet sijoittuvat ergonomisesti hyvin käyttäjän ulottuville. Etuleikkuulaite on koko ajan hyvin käyttäjän näkökentässä, mikä helpottaa ajoa. Koneessa on moottorina hyvin vääntävä 10 hevosvoiman B&S ja portaaton

AJANKOHTAISTA

hydrostaattivaihteisto. Leikkuuleveys on 94 cm. Lisävarusteita ovat mm. lehtien kerääjä, peräkärry, puskulevy, lumiketjut ja pyöräpainot. K-maatalouksista, hinta 3499 €.

Uudistunut k-maatalous.fi

K-maatalous on avannut uudistuneen verkkopalvelun osoitteessa www.k-maatalous.fi. Sivusto tarjoaa monipuolisesti ja helppokäyttöisessä muodossa tietoa K-maatalous -ketjun ajankohtaisista tapahtumista, tuotteista ja palveluista. Paikkakuntakohtainen säätietopalvelu on uusittu ja K-maatalouden kauppaverkoston yhteystiedot ovat kätevästi saatavilla.

Normandia sykähdytti ■

Keväinen K-maatalouden asiakasmatka suuntautui huhtikuun alussa Massey Ferguson tehtaalle Beauvaisiin Ranskaan sekä Normandian maaseudulle. Tehdaskäynnillä tutustuttiin MF-traktorien tuotantolinjaan, joka pyöri täydellä kapasiteetilla. Yksilöllisiä, asiakastilausten pohjalta kokoonpantavia traktoreita valmistuu päivässä lähes 100. Vierailijaryhmä kiinnitti huomiota tuotantolinjan tarkkaan laadunvarmistukseen sekä tehtaan oman työn laajaan osuuteen. Normandian maaseudun keväiset maisemat ja hyvät viljelyolosuhteet sykähdyt-

tivät matkalaisia. Syysviljojen kasvustot näyttivät erittäin hyviltä ja ruiskutukset olivat käynnissä. Matkan toisena päivänä tutustuttiin Normandian maihinnousun muistomerkkeihin sekä vierailtiin paikallisella maatilalla. Maatilavierailun kohteena oli nykyaikainen lypsykarjatila. jossa on toistasataa normandialaislehmää. Tilalla tuotetaan maidon lisäksi omaa juustoa sekä Calvadosta. K-maatalous järjestää 3-4 päivän asiakasmatkoja vuosittain. Kohteena ovat yleensä konevalmistajat ja muut yhteistyökumppanit sekä paikalliset maatilat.

Kosteusmittari paaleille ■

Olli Control on helppo- ja nopeakäyttöinen kosteusmittari paalatulle heinälle ja säilörehulle. Sen kosteusmittausalue on 10-70 %. Mitattavan materiaalin kuivaainepitoisuus saadaan suoraan vähentämällä saatu tulos sadasta prosentista. Mittarissa on valmiit tiheysasetukset erityyppisille paaleille. Mittausanturi on terästä ja toimitukseen sisältyy 9 V paristo. Hinta 199 €.

Testisalkku typpimittaukseen ■

Testisalkku pH258 sopii analyysimenetelmäksi ympäristötuen lisätoimenpiteen mukaiseen typpilannoituksen tarkentamiseen peltokasveilla. Liukoisen typen lisäksi testisalkun avulla voidaan selvittää peltomaasta myös pH, fosfori ja kalium. Menetelmä on helppokäyttöinen ja nopea. Salkun testikemikaalit riittävät noin 40 testiin, eli 10 testiin per ravinnetyyppi.

3/2008 ■ MAATILAN PIRKKA

61


Nyt

Potilan äkeet vaihtoivat K-maatalous Ilmajoen pihalla omistajaa kevään markkinapäivien aikaan.

AJANKOHTAISTA

K-maatalous Ilmajoki luovutti 11 äestä kerralla

Jukka Särösalo Potila Oy:stä kertoi Ilmajoen K-maatalouden markkinapäivillä, että äkeiden kysyntä on kasvanut noin kolmanneksella viime vuodesta. Tehdas pinnistelee äärirajoilla tyydyttääkseen kysynnän. Ilmajoella luovutettiin hinattavat Potilat juhlavasti samalla kertaa 11 asiakkaalle. Särösalo kertoi myös sekä Kauhavan että Nivalan K-maatalouskauppojen myyneen toistakymmentä Potilan äestä talven mittaan. Konemyyjä Mikko Mäki-Latvalan mukaan hyvää on helppo myydä. Hänen alueellaan on tärkeää, että äes on avara. Potilan äkeissä on riittävästi piikkirivejä, ne eivät tukkeudu keveilläkään mailla. Monet asiakkaat haluavat tukevat Master-mallin piikit, joilla onnistuu myös jäykkien kohtien muokkaus. Usein peltolohkolta löytyy savipaikkoja. – Potilan toimitukset ja takuuasiat ovat aina sujuneet mallikkaasti, sanoo Mäki-Latvala. Varaosia on saanut lyhyellä varoitusajalla. Asiakkaat on ollut helppo pitää tyytyväisinä. Kai Latvala Kurikasta oli vastaanottamassa omaa viisimetristä Potila Classiciansa. Se on varustettu etuladalla, kuudella piikkiakselilla, Master-piikeillä ja jälkiharalla. Latvalan mukaan valinta oli helppo, Potilassa on hinta-laatusuhde kohdallaan. Lopullinen varmuus tuli naapurin Potilasta saamista hyvistä kokemuksista. Latvala sanoo arvostavansa erityisesti Potilan väljää ja tukkimatonta rakennetta. Se on tarpeen, sillä hänen tilallaan käytetään kevennettyä muokkausta korvaamaan kyntöä. Latvala viljelee Kurikassa viljaa ja munittaa broileriemoja.

Veteraanikonemies muistelee

Suomen maatalouden mekanisoinnin huippuvuodet olivat 1950-90. Hevosvetoisesta kalustosta siirryttiin traktorivetoiseen ja puimakoneista aluksi vedettäviin, myöhemmin itsekulkeviin leikkuupuimureihin. Metsiin tulivat moottorisahat. Maatalouskoneiden tuotantoon syntyi uutta teollisuutta ja viljelymenetelmät kehittyivät. Näitä aikoja muistelee kirjassaan ”Käytetty konemies” konekaupan veteraani Antti J. Jussila, joka jäi eläkkeelle Keskon traktorikaupan myyntipäällikön työstä 1992. Suuren keskusliikkeen eri tehtävissä hänellä oli näköalapaikka Suomen maatalouden mekanisoinnin aikaan. Kirja ilmestyy toukokuussa, kustantaja on MinunKirjani.com ja sitä on saatavissa hyvin varustetuista kirjakaupoista sekä kustantajalta.

3/2008 ■ MAATILAN PIRKKA

63



MaatilanPirkka0308