Luonnonsuojelija 1/2021
• Norppajohdon top 3 Ajankohtaisia poimintoja Luonnonsuojeluliiton toiminnasta
Jussi Ronkainen
8
Luonnonsuojeluliitto vaatii parempaa suojelua norpalle Saimaannorpan suojelu ilmaston kuumetessa vaatii kaikkien tehokkaiksi todettujen keinojen käytön. TEKSTIT OONA LOHILAHTI KUVA LASSE KURKELA
Saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittamista pohtineen työryhmän raportti julkaistiin tammikuussa, ja Luonnonsuojeluliitto jätti siihen eriävän mielipiteen yhdessä WWF:n, Itä-Suomen yliopiston ja Saimaan Norppa-Klubin kanssa. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee työryhmän esityksen pohjalta uuden viisivuotisen asetuksen saimaannorpan suojelemiseksi säädettävistä kalastusrajoituksista. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan 15. huhtikuuta. Järjestöjen ja yliopiston yhteisen kannanoton mukaan raportissa esitetyt toimet eivät turvaa riittävästi erittäin uhanalaisen saimaannorpan kannan kasvua. Vaikka kalastusrajoitusaluetta laajennetaan niille alueille, joihin norppa on viime
vuosina uudestaan levittäytynyt, heinäkuuta ei olla ottamassa rajoitusten piiriin eikä muikkuverkkoja lisätä verkkokalastusrajoitusten aikana kiellettyjen verkkojen listaan. Nyt päättyvällä viisivuotiskaudella jopa puolet havaitusta saimaannorppien kalanpyydyskuolleisuudesta tapahtui heinäkuussa, mikä puoltaisi vahvasti sitä, että keväisin alkavia kalastusrajoituksia pitäisi jatkaa heinäkuulle. Tuoreet mielipidekyselyt kertovat myös, että suomalaiset ja myös Saimaalla mökkeilevät haluavat suojella saimaannorppaa enemmän. Kahdessa eri kyselyssä 61 ja 66 prosenttia vastaajista kannatti verkkokalastusrajoitusten jatkamista heinäkuun loppuun asti.
Kysely: ilmastohätätila uhkaa
Suojeltavaa metsää kartoitettu
Kaksi kolmasosaa maailman väestöstä on sitä mieltä, että ilmaston kuumeneminen on hätätila, selviää YK:n ja Oxfordin yliopiston tutkimuksesta. Tutkimukseen osallistui 1,2 miljoonaa ihmistä 50 maasta, mikä tekee siitä historian laajimman ilmastonmuutosta koskevan kyselyn. Ilmastotoimista eniten tukea saivat maan ja metsän ennallistaminen sekä uusiutuva energia. Lähes 60 prosenttia niistä, joiden mielestä ilmaston kuumeneminen on hätätila, oli sitä mieltä, että ilmaston kuumenemisen estämiseksi on tehtävä kaikki voitava. Merkittävin taustatekijä maasta riippumatta oli koulutus: mitä korkeammin koulutettu vastaaja oli, sitä selvemmin hän vaati ilmastotoimia ja näki ilmaston kuumenemisen hätätilana. Tulokset lähettävät päättäjille viestin siitä, että ilmastotoimiin on ryhdyttävä ja siihen on kansalaisten tuki. Suomessa ensimmäisenä on lopetettava turpeen poltto.
Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen. Se tarkoittaa, että jäljellä olevat vanhat metsät on suojeltava. Joulukuussa julkaistu vapaaehtoisten luontokartoittajien raportti esittelee 55 valtion mailla sijaitsevaa esimerkkikohdetta suojelunarvoisista metsistä Hangosta Inariin. Kohteiden pinta-ala on yhteensä noin 5600 hehtaaria, ja niiltä löytyi tuhansia uhanalaisten lajien esiintymiä. Ympäristöjärjestöt rahoittivat luontokartoittajien asiantuntijatyötä. Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä toteaa, että Luonnonsuojeluliitto edellyttää toimenpiteitä valtioneuvostolta sekä maa- ja metsätalousministeriöltä. ”Nyt asiantuntijoiden suojelun arvoisiksi kartoitustyössään tunnistamat alueet pitäisi suojella ja jatkossa monimuotoisuudelle tärkeät alueet pitäisi kartoittaa järjestelmällisesti.”
Toiminnanjohtaja Päivi Lundvall ja puheenjohtaja Harri Hölttä
Kansalaiset, medborgare! Saimme vaihteeksi kunnollisen lumitalven ja nyt vuodenkierto on kääntymässä jo kevääseen. Mistä kaikesta muusta meillä on syytä olla kiitollisia?
1
Kiitos aloitteelliset kansalaiset
Suomen luonnonsuojeluliiton kansalaisaloite turpeen energiakäytön lopettamiseksi saavutti eduskuntakäsittelyyn tarvittavan 50 000 allekirjoituksen rajan 10.2. Suurkiitokset kaikille allekirjoittajille ja kampanjassa mukana olleille! Myös kansalaisaloite uhanalaisten lajien metsästyksen kieltämiseksi ylitti rajan pari päivää perässä.
2
Luonnonsuojelu eteni 2020
Vuoden vaihduttua on hyvä kerrata vuoden 2020 tuloksia suojelurintamalla. Soidensuojelu sai viimein vauhtia: niitä saatiin suojeltua viime vuonna 5000 hehtaaria ja ennallistettua 1800 hehtaaria. Metsiä suojeltiin noin 5500 hehtaaria ja uusia kansallispuistoja on tulossa kaksi. Kun pitkään pyörineen Metso-ohjelman rinnalle saadaan uusi Helmi-ohjelma, ovat suojelu- ja ennallistamistoimissa katettuina niin metsien, soiden, lintuvesien, perinnebiotooppien, pienvesien kuin rantojenkin elinympäristöt ja lajit. Tämän taas mahdollistaa se, että maan hallitus lisäsi luonnonsuojelun rahoitusta sadalla miljoonalla eurolla vuosittain.
3
Jäsenkuntamme kasvaa
Jäsenkuntamme kasvaa mukavasti: Luonnonsuojeluliiton jäsenmäärä oli viime vuonna yli 800 henkeä suurempi kuin vuonna 2019. Alkuvuosi on hyvä aika houkutella vaikka ystävä tai naapuri mukaan jäseneksi. Tuloksekas työ kaipaa aina uusia tukijoita! Harri Hölttä Liittohallituksen puheenjohtaja, Twitter: @HarriHoltta
