Luonnonsuojelija 4/2021

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON JÄSENLEHTI 4/2021

5

vinkkiä vaatteiden valintaan

Ennallistus­talkoissa

Savansuolla

Tärkeimpiä asioita Juha Kauppinen ei enää pysy hiljaa.

Luonnonsuojelija 4/2021

1

14

20 2

Luonnonsuojelija 4/2021

Ympäristöasiat ovat nyt myötätuulessa Tapani Veistola iloitsee vuoden 2021 suojeluvoitoista.

Suoluonnon paluu Olli Turunen opastaa talkoolaisia Savansuon ennallistamisessa.

Julkisesti luonnonsuojelija Juha Kauppisen Heräämisiä-kirja rohkaisee toimimaan ilman häpeää.

Viisi vinkkiä ekologiseen pukeutumiseen Hanna Linkola kannustaa arvostamaan omaa kehoa ja laadukasta kangasta.

OUTI NEUVONEN, TUULI HAKULINEN

12

9 12 14 20 28

Vesi on elinehtomme Vesimerkillistä-podcastissa puhutaan veden mysteeristä ja vesiensuojelusta.

Pääkirjoitus

LIISA HULKKO liisa.hulkko@sll.fi

30 000 luonnonsuojelijaa ”VOISIKO LUONNONSUOJELIJA-lehden Juha Kauppinen kirjoitti kirjan luonnonsuo­ jelijuudesta. Lue haastattelu sivuilla 20–23.

Kannen kuva Outi Neuvonen

Suomen luonnon­ suojeluliiton jäsenlehti Nro 4/2021, marraskuu 47. vuosikerta ISSN 0788-8708

Päätoimittaja Liisa Hulkko Toimitussihteeri Jenni Hamara Taittaja Milja Parviainen Toimittajat Oona Lohilahti ja Jukka-Pekka Ronkainen

JENNI HAMARA

Aikakausmedia ry:n ja Kulttuuri-, mielipideja tiede­lehtien liiton jäsen

postittaa paperipussissa?” Näin lukija lähestyi minua kerran. Taustalla oli huoli siitä, että pienellä paikkakunnalla leimautuu herkästi eivätkä postisalaisuudetkaan pidä. On toiveita tullut muulloinkin. Nimeksi on ehdotettu Luonnonystävää ja Norppa-lehteä.

Olemme käyneet palautteet läpi, mutta päättäneet pitää kiinni Luonnonsuojelijanimestä. Me olemme siitä ylpeitä. Vahva, tunnetta ja arvomaailmaa sykkivä nimi sopii Suomen luonnonsuojeluliiton lehdelle.

Tässä numerossa on haastateltu toimittaja, kirjailija Juha Kauppista, joka kirjoitti vaikuttavan kirjan Heräämisiä – Kuinka minusta tuli luonnonsuojelija. Kirjassa hän pohtii sitä, miksi hänen tapanaan oli aiemmin korostaa päinvastaista, eli että hän ei ole osa luonnonsuojeluliikettä vaan riippumaton toimittaja.

Luonnonsuojelija ei ole helppo sana, nimitys. Luonnonsuojelijoita on aina haukuttu ja pilkattu. Toisaalta moni voi myös kokea, ettei ole nimityksen arvoinen.

Kirjaa varten Kauppinen haastatteli 80:tä luonnonsuojelijaa, joista monet ovat Luonnonsuojeluliiton pitkän linjan toimijoita. Hän käy läpi kaikkea sitä tunnetason painolastia, jota luonnonsuojelijat kantavat elettyään arvojensa mukaisesti. Heitä on parjattu ja

heitä haukutaan yhä jopa maanpettureiksi, vaikka luonnonsuojelijat puolustavat suomalaisuuden ydintä: metsiämme, soitamme ja virtaavia vesiämme. Tunnen hämmennystä sen voiman edessä, joka saa heidät jaksamaan. Kiitos.

Yhtä aikaa olen sitä mieltä, että luonnonsuojelija-sanasta ei pidä tehdä pyhimystasoista nimitystä. Mielestäni jokaisen luontoa rakastavan kannattaa nimittää itseään luonnonsuojelijaksi. Ei tehdä kynnystä liian korkeaksi, vaan kutsutaan mukaan uusia ihmisiä. Suomen luonnonsuojeluliitolla on 30 000 jäsentä. Tänä vuonna mukaan on liittynyt jo 1400 uutta jäsentä. Me kaikki olemme luonnonsuojelijoita. Ei tarvita luonnonsuojelutekojen CV:tä, anomuksia tai testejä. Halu suojella luontoa riittää.

Tänä vuonna Suomen luonnonsuojeluliitto on saanut paljon aikaan. Lista on pitkä, ja vain pieni osa saavutuksista on kuvattu tämän lehden sivuilla. Luonnonsuojelutyön tulokset ovat meidän kaikkien ansiota olitpa jäsen, vapaaehtoinen, lahjoittaja, työntekijä tai yhteistyökumppani. Koska yhdessä me kaikki muodostamme Suomen luonnonsuojeluliiton ­– Suomen luonnonsuojelijoiden liiton, sanoisin.

Minä olen luonnonsuojelija. Oletko sinä? l

Ota yhteyttä toimitukseen luonnonsuojelija@sll.fi Kirjoittajat 4/2021 Merja Paakkanen, Sini Tenkanen ja Hannu Toivonen Ilmestyy 2022 (aineistopäivät suluissa) 28.2. (16.1.), 23.5.(11.5.), 22.8 (10.8.), 21.11.

(9.11.)

Tilaushinta 2022 Ilmainen jäsenille ja kuukausilahjoittajille, erikseen tilattuna 20 €/vuosi Tilaukset Arkisin klo 9–15, 09 228 08210 jasenasiat@sll.fi Ilmoitushinnat 2022 1/1 sivu 2500 €, 1/2 sivu 1250 €, 1/4 625 € Ilmoitusmyynti luonnonsuojelija@sll.fi Painopaikka Botnia Print, Kokkola Ympäristö Painettu ympäristöystävällisellä vedettö­ mällä painoprosessilla 65–90-prosentti­ selle kierrätyspaperille.

Rahankeräyslupa RA/2016/780, sll.fi/rahankerayslupa Lue lehteä verkossa sll.fi/luonnonsuojelija Tilaa uutiskirje sll.fi/uutiskirje Liity jäseneksi sll.fi/liity Anna lahja luonnolle sll.fi/lahjoita Seuraa somessa Facebook, Instagram, LinkedIn, Youtube: @luonnonsuojeluliitto; Twitter: @luonnonsuojelu

Luonnonsuojelija 4/2021

3

Viisaat varislinnut Suomen Luonnon 80-vuotisjuhlavuoden viimeinen numero ilmestyy 9.12. Lehti esittelee korpin ja sen sukulaiset, koko varislintujen nokkelan klaanin. Mukana ovat harakka, varis ja naakka sekä metsien linnut närhi ja kuukkeli, kaupunkien mustavaris ja salaperäinen pähkinähakki. Varislinnuista osa on vähentynyt, kuten kuukkeli, ja osa taas runsastunut, kuten naakka. Talveksi moni varis ja naakka muuttaa läntiseen Eurooppaan, mutta kuukkelipari viihtyy talvet kotimetsässään. Usein kuukkeliemoilla on vielä talvella kesän poikaset seuranaan.

Joulukuun Suomen Luonto vie myös retkelle Tuntsan talvisille tuntureille ja saariston yöhön sekä paljastaa vuoden 2021 turhakkeen, joita lehti on valinnut jo vuodesta 2000.

Koonnut JENNI HAMARA

Aika kurkata joulukalenteriin

Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi

Luonnonsuojeluliiton somejoulukalenteri avautuu 1. joulukuuta Facebook- ja Instagram-tileillämme. Luvassa on luontoelämyksiä ja joulufiilistelyä sekä arvontoja. Ota kalenteri seurantaan! #joululahjaluonnolle

Tee uudenvuodenlupaus ja ryhdy Luonnonsuojeluliiton vapaaehtoiseksi ensi vuonna. Ei enää epämääräistä ympäristöahdistusta vaan toimintaa hyvässä porukassa! sll.fi/vapaaehtoiseksi

ADAMS, RAISA KYLLIKKI RANTA, JENNI HAMARA

MARKUS VARESVUO

Vink vink

Vaihda tina mehiläisvahaan Uudenvuoden perinteet pysyvät, mutta lyijypitoisten uudenvuodentinojen valanta jäi historiaan terveys- ja ympäristösyistä. Hyödynnä siis vanhat kynttilänjämät tai sokeri kaapistasi. Hifistelevämpi käyttää mehiläisvahaa tulevan ennustamiseen.

Katso Suomen Luonnon joulutarjous sivulta 11.

yhteistyössä

Joululahja luonnolle

ADAMS

RA/2016/780

Luonnonsuojelija 4/2021

Kannatusyrityksemme RetkiRent on retkeilijöiden yhteinen varustevuokraamo, joka toimii helpon luontoonpääsyn puolesta ja kertakäyttökulttuuria vastaan. Perustaja Mona Taponen kokee yritysvastuun ulottuvan myös oman toiminnan ulkopuolelle – ympäristötietoisuuden lisäämiseen ja luonnonsuojelutyön tukemiseen. ”Ilmastonmuutos ja luontokato ovat jo todellisuutta. Omassa arjessani yrittäjänä ja äitinä ympäristöongelmiin vaikuttaminen on kuitenkin rajallista. Tukemalla Luonnonsuojeluliittoa olen mukana pitkäjänteisessä suojelutyössä maanlaajuisesti ja paikallisesti. Toimitaan siis yhdessä – verkostossa on voimaa!”

Liity joukkoon: sll.fi/yritysyhteistyo/kannatusyritys

JOSH HILD / PEXELS

Verkostossa on voimaa

Jaa jouluiloa läheisillesi ja suojele samalla luontoa. Turvaa koti uhanalaisille lajeille, suojele metsiä, vesiä ja soita, tue ilmastotyötä tai tee yleislahjoitus suomalaiselle luonnolle: sll.fi/lahjoita

4

Teksti SINI TENKANEN

ekotekijä

Teksti SINI TENKANEN kuva SAMI LOPPI

Ilmastoasiat työehtosopimuksiin Ammattiliitto Akavan Erityisalojen markkinointi­ päällikkö Pirjo Leppänen haluaa vaikuttaa työelämän suuriin päästölähteisiin.

Arjen apuna

Teksti ja kuva JENNI HAMARA

Rakkausjoulukalenteri ilahduttaa Mitä jos saisit joka aamu joulukalenterin luukkuun kurkistaessasi tietää, miksi olet puolisollesi tai lapsillesi rakas?

Tykkäävätkö he hyvistä vitseistäsi, laittamastasi maailman parhaasta lasagnesta vai suklaasilmistäsi? Entä mitä sinä puolisossasi, työkaverissasi tai lapsissasi arvostat? Kerro se joulukalenterissa!

Sujautat vain kalenteriin, joulusukkaan tai tontun oven taakse lapun, johon olet viestisi kirjoittanut. Helppoa, lähes ilmaista ja hyvää mieltä lisäävää. Kalenteria voi varioida kirjoittamalla lappuun hauskan tehtävän lapsille tai lupaamalla puolisolle intialaisen kasvohieronnan. Työkaverille voi kertoa, miksi hän on niin huippu ja kutsua jouluisaan kahvihetkeen. Vain mielikuvitus on rajana ja rakkaus rajaton.

Jokaisesta uudesta jäsenestä pannaan euro sivuun. Joulun lähestyessä kertynyt potti jaetaan Suomen luonnonsuojeluliiton ja toisen hyväntekeväisyysjärjestön kesken. Joululahja luonnolle peilaa ammattiliiton ja sen jäsenten arvoja.

Markkinointipäällikkö Pirjo Leppäsen mukaan työnantajien halutaan huomioivan ympäristökysymykset ja myös ammattiliitolta odotetaan aktiivista otetta. ”Jokaisella on oikeus tehdä työtään ilmaston kannalta kestävällä tavalla. Siksi Akavan Erityis­ alojen tavoitteena on ilmastoasioiden sisällyttäminen työehtosopimuksiin. Työnantajat tulee velvoittaa ilmastotyöhön – kyse ei ole vain työntekijän, vaan kaikkien yhteisestä edusta”, Leppänen sanoo.

Hän korostaa kokonaisvaltaisen suunnittelun tärkeyttä. Suunnitelmat eivät saisi jäädä esimerkiksi vain pyrkimykseksi jätteiden kierrättämiseen. ”Suuret päästölähteet kuten liikenne, energiantuotanto ja kiinteistöt ovat vahvasti läsnä työelämässä. Tällä hetkellä käydään keskustelua esimerkiksi etätyöstä ja työmatkaliikenteestä. Muutokset vaikuttavat työelämään, mutta myös työelämä voi vaikuttaa muutokseen.”

Ammattiliiton sisäinen ilmastotyö käynnistettiin vuonna 2019. Tavoitteena on parantaa toimintaa sekä tuottaa jäsenille vertaistukea ja koulutusta. ”Katsomme, että meidän on sekä osallistuttava keskusteluun että sitouduttava parantamaan omaa toimintaamme. Suuret ympäristökysymykset koskevat kaikkia, eikä mikään taho voi ulkoistaa itseään. Ammattiliittona toivomme oman esimerkkimme kannustavan muita”, Leppänen tiivistää. l

Anna sinäkin yrityksesi joululahja luonnolle!

Lahjoitus luonnonsuojelutyölle on ympäristöystävälli­ nen tapa muistaa asiakkaita ja henkilöstöä joulun alla.

Tee lahjoitus ja lataa joulumateriaalit käyttöösi: sll.fi/joululahja-luonnolle

Luonnonsuojelija 4/2021

5

Uutisia

Tekstit OONA LOHILAHTI

Ilveksen metsästyskiintiö on liian suuri SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO kritisoi voi-

makkaasti maa- ja metsätalousministeriötä ilveksen hoitosuunnitelmasta. Ministeriö on linjannut, että ilveksiä voidaan tappaa 15 prosenttia kannan koosta, mikä tarkoittaa lupaa 320 ilveksen tappamiseen. Ilves on rauhoitettu suurpeto, mutta sitä saa metsästää poikkeusluvilla niin sanotuista kannanhoidollisista syistä. Luonnonsuojeluliitto esittää korkeintaan 200 ilveksen kiintiötä, josta tulee vähentää kaikki ihmisen aiheuttama kuolleisuus.

Ilvesten metsästyksen vähentäminen olisi perusteltua, sillä ilvekset pitävät kurissa esimerkiksi valkohäntäpeurojen ja supikoirien kantoja. Peurat

aiheuttavat tuhansia kolareita vuodessa ja pitävät yllä suurta puutiaiskantaa. Supikoira puolestaan on haitallinen vieraslaji.

Maa- ja metsätalousministeriö on mediassa kertonut, että ilveksen suuri metsästyskiintiö on perusteltu, jotta ilves pysyy ihmisarkana. Ilveksen aiheuttamat vahingot poronhoitoalueen eteläpuolella olivat viime vuonna vain noin 30 000 euroa.

Ilveskannan voitaisiin siis antaa kasvaa.

Kyselytutkimuksista myös selviää, että suomalaiset haluavat maahamme suuremmat ilveskannan. Vain yksi kymmenestä suomalaisesta ilmoittaa pelkäävänsä ilvestä. l

Eduskunta edistää avohakkuiden vaihtoehtoja AVOHAKKUUT HISTORIAAN -kansalaisaloite on kä-

sitelty eduskunnassa. Maa- ja metsätalousvaliokunta julkaisi aloitteesta mietintönsä lokakuun puolivälissä. Valiokunta hylkäsi aloitteen, sillä aloitteen hyväksyminen olisi tarkoittanut sen pilkuntarkkaa hyväksymistä.

Vuoteen 2014 avohakkuut olivat Suomessa ainoa sallittu metsänkäsittelytapa. Muutos tästä kestävämpään suuntaan on ollut hidas. Valiokunnan yksimieliset päätösehdotukset kuitenkin vievät Suomea kohti parempaa metsänkasvatusta, jossa jatkuvaa kasvatusta harjoitetaan enemmän ja enemmän.

Valiokunta edellyttää, että valtion metsien käsittelymenetelmät ovat jatkossa monipuolisia. Erikseen valiokunta korostaa, että maa- ja metsätalousministeriön tulee selvittää, miten valtion metsissä voidaan lisätä jatkuvaa kasvatusta erityisesti siihen soveltuvissa suometsissä, virkistys- ja matkailualu-

eilla sekä suojelualueiden ja vesistöjen reunoilla. ”Mietinnössä hyvää on valtion metsien tuottotavoitteiden ja tuloutusvaatimusten kohtuullistaminen, koska se mahdollistaa parempien vaihtoehtojen valinnan. Se antaa myös Metsähallitukselle lisää pelivaraa luonnolle parempiin ratkaisuihin”, kommentoi Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä mietintöä tuoreeltaan.

Luonnonsuojeluliiton ja aloitteessa mukana olleiden muiden järjestöjen mielestä jatkuvalle kasvatukselle olisi pitänyt kuitenkin asettaa prosentuaalinen tavoite.

Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite oli ensimmäinen ympäristöaiheinen kansalaisaloite, ja sen allekirjoitti yli 60 000 suomalaista. Aloite monipuolisti suomalaista metsäkeskustelua ja sai suomalaiset kyseenalaistamaan nykyisen metsätalouden, joka on suurin yksittäinen syy metsälajiston uhanalaistumiselle. l

HARRI HÖLTTÄ Suomen luonnonsuojeluliiton liittohallituksen puheenjohtaja, Twitter: @HarriHoltta

Vaikka jatkuvapeitteistä kasvatusta edistetään, se ei tarkoita sitä, että viimeisetkin luonnonmetsät voidaan hakata jatkuvapeitteisellä kasvatuksella.

6

Luonnonsuojelija 4/2021

JANI SIPILÄ, GREENPEACE, JUSSI RONKAINEN, EEMELI PELTONEN

Maa- ja metsätalousvaliokunta katsoo, että jatkuvan kasvatuksen osuuden lisääminen valtion metsissä on perusteltua. Tämä on tervetullutta kehitystä.

Suomen kaivoslakia pitää uudistaa, jotta arvokkaat luontokohteet pystyttäisiin turvaamaan kaivostoiminnan haitoilta.

Esimerkiksi Sodankylässä sijaitseva Viiankiaapa on vaarassa, koska kaivosyhtiö AA Sakatti Mining Oy suunnittelee kaivosta moninkertaisesti suojellun aapasuon alle.

Kipeästi kaivattu kaivoslain uudistus on jäämässä vaisuksi Teksti HANNU TOIVONEN kuva KAIJA KIURU

VALMISTEILLA OLEVA kaivoslain uu-

distus on vesittymässä ympäristönsuojelun osalta. ”Toivoimme tästä todellista uudistusta, mutta muutokset ovat jäämässä aika kosmeettisiksi. Tässä ei haluttu näemmä ottaa suurempaa loikkaa kohti kestävämpää kaivostoimintaa”, Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöjuristi Matti Kattainen sanoo.

Kattaisen mukaan lakiuudistuksessa on useita epäkohtia. Se ei estä muun muassa kaivostoimintaa ja malminetsintää luonnonsuojelu- ja muilla herkillä alueilla. Kaivostoiminnan ympäristöhaitoille ei olla muutenkaan asettamassa tarpeeksi tiukkoja säädöksiä.

Myös kaivosyhtiöille asetettavat vakuudet ympäristöhaittojen korvaamisesta ovat jäämässä liian pieniksi. Jos vakuudet ovat riittämät-

tömät, kaivosyhtiöiden aiheuttamat ympäristötuhot jäävät valtion ja sitä kautta veronmaksajien hoidettavaksi. ”Tulevissa kaivoksissa riskit ovat kertaluokkaa isompia, koska uudet kaivokset ovat entistä suurempia.”

Suomen ympäristökeskus Syke on arvioinut, että lakiuudistus parantaa vain vähän ympäristönsuojelun tasoa.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että vuonna 2011 säädetty kaivoslaki uudistetaan. Muutoksen tavoitteena on parantaa kaivosten ympäristönsuojelua ja toimintaedellytyksiä.

Kattaisen mukaan hallituksen asettamat tavoitteet eivät ole näillä näkymin toteutumassa.

Myös eduskunnan käsittelyyn päätynyt Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloite on vaatinut kaivoslain uudistamista.

Luonnonsuojeluliitto vaatii, että kaivoslakiin pitää kirjata, että ennen kaivosluvan hakemista kaivoksella pitäisi olla ympäristölupa. Lain sanamuotoja tulisi myös tiukentaa siten, että kaivokset saisivat aiheuttaa vain vähäisiä ympäristöhaittoja. ”Laissa säilyvä sanamuoto ’huomattavia ympäristöhaittoja’ on liian korkea, eikä se ole muutos nykyiseen tilaan.”

Kattainen tähdentää, että erityisen tärkeää olisi estää kaivostoiminta luonnonsuojelu- ja herkillä alueilla sekä nostaa vakuuksien rahamäärällistä tasoa merkittävästi.

Lakiesitys lähtee lausuntokierrokselle vuoden lopulla, ja eduskunnan käsittelyyn se on tarkoitus saada alkuvuodesta. Luonnonsuojeluliitto on ainut ympäristöjärjestö, joka on mukana työ- ja elinkeinoministeriön lakia valmistelevassa työryhmässä. l

Vaikuta!

Kannata keväällä jätettyä Kaivostoiminnalle RAJAT -kansalaisaloitetta. Aloitteen tarkoituksena on suojella vesistöjä ja muita arvokkaita luonto- ja kulttuurialueita kaivostoiminnan haitoilta.

Se määrittäisi alueet, joilla ei voisi harjoittaa kaivostoimintaa ja malminetsintää.

Niitä olisivat esimerkiksi luonnonsuojelualueet, kansallispuistot, erityisen arvokkaita luontotyyppejä sisältävät alueet ja saamelaisten kotiseutualue.

Aloite ylitti lokakuussa 50 000 kannatusilmoituksen rajan ja menee eduskunnan käsiteltäväksi. kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8561

Luonnonsuojelija 4/2021

7

Koonnut MARJA HAATANEN

Työ kantaa hedelmää Kysyimme Luonnonsuojeluliiton piirityöntekijöiltä ja yhdistysaktiivilta, millaisia voittoja luonnonsuojelussa on paikallisesti saavutettu.

1

2

3

Vesistöjen tilanne paranee kunnostus kunnostukselta

Luonnonsuojelualueiden poistaminen maakunta­ kaavasta saatiin estettyä

Katlakosken alueen avohakkuut torjuttiin

HELVI HEINONEN-TANSKI, puheenjohtaja Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri

LAURI KAJANDER, erityisasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri

TINA MATTSSON, puheenjohtaja Karkkilan luonnonsuojeluyhdistys

Järvitaimenen tila on hiljalleen paranemassa Pohjois-Savossa, mistä olemme hyvin iloisia. Vesistöjä on kunnostettu vähitellen ja tulokset alkavat nyt näkyä. Eräs yhdistysaktiivi sai Kallavedellä saaliiksi rasvaeväisen taimenen – ja ihan hyvän kokoisen.

Lainkuuliaisena luonnonsuojelijana hän laski taimenen jatkamaan uimistaan.

Kallavesi on Suomen suurimpia järviä ja sen valuma-alueeseen kuuluvat lukuisat reitit saarineen. Kallaveteen laskevat muun muassa Iisalmen ja Nilsiän reitit, joista jälkimmäinen on paremmassa kunnossa. Heinäveden reitti on yksi Suomen kansallismaisemista. Kallaveden kasveista, eläimistä ja jopa ihmisistä voi seurata vuoden kiertoa. Kallaveden rannat, itse Kallavesi ja muu hieno luonto vaikuttavat siihen, että moni on valinnut Kuopion asuinpaikakseen.”

Helsingin hallinto-oikeus kumosi syyskuussa luonnonsuojelualueiden poistamisen Uusimaa 2050 -maakuntakaavakokonaisuudesta Uudenmaan piirin valituksen perusteella. 2500 hehtaaria arvokkaita luontokohteita ympäri Uuttamaata säilyttää toistaiseksi maakuntakaavan suojan tuhohankkeilta.

Muilta osin piirin valitus hylättiin.

Piiri on hakenut valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, jotta myös poistetut viher­ yhteydet saataisiin maakuntakaavaan takaisin, Espoon Mynttilän arvokas metsäalue säästettäisiin rakentamiselta ja Luoman-Mankin huonolle junavarikkoalueelle etsittäisiin parempi vaihtoehto. Valitettavasti myös maakuntahallitus on hakenut valituslupaa, jotta saisi sittenkin poistaa suojelualuemerkinnät.”

Yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kanssa saimme ympäristölautakunnassa läpi Katlakosken maisematyöluvan (avohakkuut) kumoamisen. Saavajoen Katlakosken alue on maisemalliselta miljööltään ja luontoarvoiltaan merkittävä. Alueella elää EU:n luontodirektiivillä suojeltuja lajeja, kuten liito-orava ja saukko.

Katlakoski on lähes luonnontilainen koski, jonka vesiluonto on herkkä muutoksille.

Taistelu Katlakosken luontoarvojen puolesta jatkuu. Karkkilan luonnonsuojeluyhdistys ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ovat jättäneet uudelleen valmistellusta maisematyöluvasta oikaisuvaatimuksen.”

Oulujoessa on toivoa

PEKKA JURVELIN

4

8

Luonnonsuojelija 4/2021

Oulujoki on raskaasti vesivoimalaitoksilla padottu ja allastettu, mutta siitä voidaan saada tulevaisuuden vaelluskalajoki.

Nopeimmin muutos saadaan aikaan Oulujoen suulla, missä Oulun kaupunki on jo suunnitellut Merikosken palauttamista. Merikosken kuiva uoma kannattaisi vesittää ympärivuotisesti vaelluskalojen kutu- ja poikasalueeksi. Pidemmällä aikavälillä pato voidaan purkaa kokonaan pois.

Oulujoen Fortumin seitsemään voimalaan tarvitaan toimiva kalankulku ja ympäristövirtaamat. Oulujoella on aloitettava voimaloiden lupaehtojen velvoitepäivitys aivan kuten Kemijoella. sll.fi/vapauta-oulujoki l

4

1

5 3 2

5

Silja Kononen (vas.) ja Johanna Viitanen käsikirjoittivat ja toteuttivat Vesimerkillistä-podcastin osana luonto- ja ympäristöalan tutkintoaan. Korona-ajan merkillisyyksistä johtuen työtoverit eivät ole vielä tavanneet elävässä elämässä.

Vesi on elinehtomme Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Hämeen piirin tuottama Vesimerkillistä on Suomen ensimmäinen vesiensuojeluaiheinen podcast.

Ota kuunteluun!

Teksti MILJA PARVIAINEN kuvat MARJUT VUOTILA, JOHANNA VIITANEN

VUOSI SITTEN Etelä-Hämeen luon-

nonsuojelupiirin aluesihteerillä Ina Rosbergillä oli pulma: korona oli laittanut Freshabit-hankkeen järvikoulut jäihin ja hankerahaa uhkasi jäädä käyttämättä. ”Otin yhteyttä Hyriaan ja tarjosin luonto- ja ympäristöalan opiskelijoille mahdollisuutta toteuttaa piirille etäaikaan sopivaa ympäristökasvatusmateriaalia.”

Toimeen tarttuivat aikuisopiskelijat Silja Kononen ja Johanna Viitanen, joilla on vahva luonto- ja retkeilytausta. Syntynyt podcast on kokeneiden tekstityön ammattilaisten ensimmäinen audiototeutus.

Nyt on pakko toimia!

”Maamme vesistöjen tila on kurja”, Kononen huokaa. ”Viimeistään nyt on herättävä toimimaan!”

Kolmiosainen podcast tarjoaa kattavan tietopaketin vesiensuojelusta.

Asiantuntijavieraat esittävät yleistajuisesti ratkaisuehdotuksia ongelmiin, ja toivoa ammennetaan menestystarinoista, kuten ahdinkoon vajonneen Vesijärven renessanssista ja vaelluskaloille vapautetusta Renkajoesta.

Joka jaksossa myös inspiroidutaan luontoretkistä sekä aidoista vesiluonnon äänistä, joita Viitanen kiersi taltioimassa pitkin eteläistä Hämettä.

Jokainen voi toimia

Vesimerkillistä-podcastiin liittyvää Vesikoulua käytiin syksyn ajan luonnonsuojelupiirin somessa. ”Jaoimme Instagramissa neuvoja arkipäivän vesiensuojelutekoihin, kaikkiaan 50 vinkkiä. Niistä jokainen voi poimia itselleen sopivat tavat toimia omien lähivesiensä parhaaksi”, Viitanen kannustaa.

TIESITKÖ MUUTEN, mikä kumma on

juolua? Entä vesihöyryjoki? Podissa kuullaan vakavan vesiensuojeluasian ohessa myös kiehtovia vesitarinoita maanpinnan alta avaruuteen asti.

Kannattaa kuunnella! l

Vesimerkillistä

Podcast veden mysteeristä, vesiensuojelusta ja Etelä-Hämeen vesiluonnosta.

Podcastia voi kuunnella Anchor.fm:n jakelemana yleisimpien podcastpalvelujen kautta esimerkiksi Spotifyssa tai Applen podcasteissa.

Jaksot ja niiden taustamateriaalit löytyvät myös Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin verkkosivuilta: sll.fi/etela-hame/vesimerkillista

Luonnonsuojelija 4/2021

9

JENNI HAMARA Luonnonsuojelijan toimitussihteeri, jenni.hamara@sll.fi

Joulu paljastaa suhteemme luontoon PYYTEETTÖMIÄ LAHJOJA ei ole. Antropologi Marcel

eläinten kanssa kuusen ympärillä. Eri yhteiskunMauss kuvaa klassikkoteoksessaan Lahja*, mitaluokat ja eläinlajit kurkottavat hetken toisiaan ten Luoteis-Amerikan rannikon haida- ja tlingitkohti. Uskomme yhdessä ihmeisiin ja valoon.

Entäs sitten pikkujoulut? Ne ovat jouluaatto inti­aanit antavat toisilleen lahjoja. Kaikki lahjat kuuluvat vastavuoroisuuden järjestelmään, jossa käännettynä päälaelleen; juhlitaan julkisessa tipuntarissa ovat antajan ja vastaanottajan kunniat. lassa perheen ulkopuolella, pomo tanssii pöydillä Sääntö on, että kaikki lahjat pitää palauttaa. Tästä alaistensa kanssa ja hetkeksi unohdetaan kaikki säännöt ja hierarkiat. syntyy vaihdannan loppumaton kierto.

Perinteiset roolit palautetaan taas jouluaattoMaussin mukaan lahjojen vaihtoa seuraamalla na. Silloin olohuoneen lattia peittyy kiilteleviin voi nähdä, millainen yhteiskunta on.

Suomessa eletään kiihkeimlahjapapereihin ja tavaravuomän lahjojenvaihtokauden eli reen. Lahjat on avattu ja pankkitili tyhjä. Olemme kaikki joulun alkua. Mitä tapamme Mitä tapamme osallistuneet näytelmään, josvaihtaa lahjoja jouluna kertovat yhteiskunnastamme? sa yhteiskunnan hierarkiat ja vaihtaa lahjoja Entä mitä se kertoo luontomoraali on tehty näkyviksi ja jouluna kertovat suhteestamme? vahvistettu. yhteiskunnastamme?

Valmistaudumme suureen Kiinnostavaa tässä näytelmässä on myös se, mikä siitä kollektiiviseen rituaaliin, joka huipentuu jouluaaton kliimakpuuttuu. Villi luonto. Metsä siin. Vyörymme massoina kauppakeskusten käyon otettu haltuun tuomalla joulukuusi keskelle tävillä ja unohdamme hetkeksi omat taloudelliset olohuonetta. Se on koristeltu ihmisen myyttisisja luonnon kantokyvyn rajat. Vuodenaikana, joltä kertomuksista nousevin koristein ja pimeys on loin luonnolla on meille kaikkein vähiten ravintoa kesytetty jouluvaloin. Joulun tarinoissa eläimet ja valoa annettavanaan, heittäydymme kulutusovat hetkeksi saaneet ihmisen kykyjä ja inhimiljuhlaan täysin siemauksin. lisiä piirteitä, kunnes ne arjen taas koitettua palautetaan tuotantoeläinten rooliin. Joulu on nyJoulunalusaika on sosiaalisten suhteiden vahvistamisen aikaa. Lahjoja halutaan antaa myös kymuodossaan läpikotaisin ihmisen kulttuurin niille, jotka muun ajan vuodesta jäävät sosiaalisilojuhla. ten verkostojen ulkopuolelle. Pelastusarmeijan Aikamme tiivistyy tähän joulukuvaelmaan. Minään muuna aikana vuodesta ei niin selvästi voi joulupadat roihuavat ja Luonnonsuojeluliittokin nähdä, millainen yhteiskuntamme ja kulttuurimkannustaa lahjoittamaan luonnolle. Näkyväksi tulee, millä ryhmillä ei ole mahdollisuutta määrime on. tellä omaa asemaansa hierarkiassa.

Joulu paljastaa, kuinka kytkemme itsemme irti Joulun kuvastossa kiidetään hevosen tai poluonnosta. l ron vetämällä kelkalla pitkin lumisia hankia, syötetään linnulle siemen ja tanssitaan tonttujen ja *)Mauss, Marcel: Lahja (1999 [1950])

10

Luonnonsuojelija 4/2021

SOILI JUSSILA, LIISA HULKKO

Kolumni

HARKITTU LAHJA

ilahduttaa aidosti!

TERO TURUNEN / IKKUNASUOMENLUONTOON.FI

Koonnut MILJA PARVIAINEN

Lukuretket luontoon piristävät.

Pääseeköhän lapsi ollenkaan luontoon?

LUONTO-LIITTO on lasten ja nuorten luontohar­

En halua antaa tavaraa.

RA/2016/780

AINEETON LAHJA on hyvä vaihtoehto tavaralle, jon­

ka tarpeellisuudesta ei voi olla varma. Luonnonsuoje­ luliiton aineettomat lahjat tekevät hyvää luonnolle ja lämmittävät lahjan saajan mieltä!

Tue ilmastotyötä valkoisten joulujen puolesta, anna koti uhanalaiselle tai suojele elinympäristöjä.

Tulosta lahjan saajalle lahjaksi kortti verkkosivuilta tai lähetä se sähköisesti. l sll.fi/lahjoita

rastus- ja ympäristönsuojelujärjestö, joka tarjoaa mahdollisuuksia konkreettisiin luontokokemuksiin ja vaikuttamisen paikkoihin, sekä runsaasti tärkeää tietoa.

Edistä myönteisen luontosuhteen muodostumis­ ta antamalla lahjaksi Luonto-Liiton jäsenyys (28 €).

Varmista jäsenyyden saajan tai alaikäisen jäsenen huoltajan suostumus jäseneksi liittämiselle. l luontoliitto.fi/liity

KYMMENEN KERTAA vuodessa ilmestyvän Suomen Luonto -lehden kiinnostavat jutut on kuvitettu parhaiden suomalaisten luontokuvaajien otoksilla.

Runsas lehti antaa myös perusteellisia vastauksia kysymyksiin luonnon ja ympäristön tilasta, ja moni­ puoliset verkkosisällöt tarjoavat vielä lisää tutkitta­ vaa. Lehden tuotot käytetään luonnonsuojelutyöhön.

Suomen Luonnon joulutarjous: lehti ja digipalvelu vuodeksi 2022, 58,50 € (norm. 92/80,50 €) (Tarjous voimassa uusille tilauksille Suomeen) Käytä lehden liitteenä olevaa korttia tai tilaa: l suomenluonto.fi/joulu

Kaikki lapset tykkäävät norpasta.

NESTORI on tavanomaista pehmolelua ekologisem­

LUONTOKAUPPA, JOHANNA LEVOMÄKI

Tarpeellinen on mieluinen lahja.

NORPPAMUKIN valmistaja on Arabia, mukipohjana

klassinen Teema, 25,90 €. Pinnan alla -kestomuki on valmistettu kierrätysmateriaaleista. Kannellinen muki on tiivis, eristetty ja konepesun kestävä, 17,90 €.

Retrologo-kylpypyyhe on 100-prosenttista luomu­ puuvillaa, 29,90 €. Pinnan alla -pyyhe on valmistettu meristä kerätyistä muovipulloista ja kierrätyspuuvil­ lasta, 24,90 €.

Jos et tiedä mitä lahjansaaja tarvitsee, anna hänen itse valita Luontokaupan lahjakortilla.

pi, koska se on valmistettu OEKO-TEX-sertifioidusta polyesterikankaasta, jonka valmistuksessa ei ole käytetty ympäristölle haitallisia yhdisteitä. Norp­ papehmon täyte on kompostoituvaa maissikuitua, 18,90€.

Vesistön taikaa -kehyspalapeli viihdyttää lasta, 7,90€. 1000 palan palapelissä on yhteistä puuhaa koko perheelle, 16,90€.

Muista 10 prosentin jäsenalennus Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille.

Luontokaupan tuotot menevät lyhentymättöminä luonnonsuojeluun.

Osta verkkokaupasta tai tule käymään Helsingin Lauttasaaren kivijalkamyymälään, osoite Itälahdenkatu 22 B. Tee tilauksesi ajoissa: l luontokauppa.fi

Luonnonsuojelija 4/2021

11

Ympäristöasiat ovat nyt voimakkaassa myötätuulessa

Teksti HANNU TOIVONEN kuva MERJA PAAKKANEN Voitot LIISA HULKKO

VUODEN 2021 AIKANA Suomen luonnonsuojeluliit-

to on työskennellyt jälleen Suomen metsien, vesistöjen ja soiden eteen. Irti turpeesta -kansalais­ aloite nosti turvekysymyksen keväällä kehysriihen ja uutisten keskiöön. Vapauta virrat -kampanjassa taisteltiin padottujen jokien palauttamiseksi uhan­alaiselle jokiluonnolle ja kalojen kulkuväyläksi. Myös ilmastokriisin vastaisessa taistelussa on menty eteenpäin.

Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö ja va. toiminnanjohtaja Tapani Veistola kertoo, mistä vuosi 2021 muistetaan.

Mikä on ollut vuoden suurin luonnonsuojeluvoitto?

Ilmastokriisin ratkaisemisessa on otettu tänä vuonna suuria edistysaskeleita niin kotimaassa kuin EU:ssa.

Huippuhetki oli, kun huomasimme, että hallituksen kevään kehysriihi muuttui ilmastoriiheksi.

Se tuntui hyvältä, ja näytti, että olemme tehneet asioita oikein. Nyt näyttää siltä, että hallitus voi saavuttaa hallitusohjelmaan kirjatut ilmastotavoitteet ja mennä jopa hieman niiden yli.

EU:n komission päästövähennyksiin tähtäävä ilmastopaketti Fit for 55 oli myös iso saavutus, jonka syntymiseen me ja muut Euroopan ympäristöjärjestöt vaikutimme vahvasti.

Ilmastokriisin ratkaisut ovat edistäneet merkittävästi myös luontokadon torjumista, koska näillä asioilla on selvä yhteys toisiinsa. Ympäristöasiat ovat nyt voimakkaassa myötätuulessa.

Mikä Luonnonsuojeluliiton rooli oli näissä?

Pohjustimme kevään ilmastoriihtä tapaamalla lukuisia päättäjiä. Keskustelimme ministereiden, heidän avustajiensa sekä valmistelutyötä tekevien kanssa.

Teimme myös aloitteita, jaoimme tietoa ja kävimme ulkoiluttamassa Irti turpeesta -lakanaa Säätytalon edessä.

Edistysaskeleet ilmastotyössä ja ilmastoriihessä saatiin aikaan laajalla yhteistyöllä muiden ympäristöjärjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa.

Mikä oli liiton suurin onnistuminen vuonna 2021?

Ilmastoriihen lisäksi onnistuimme nostamaan turvekysymyksen Irti turpeesta -kampanjalla ja kansalaisaloitteella esille. Turpeen energiakäytöstä

12

Luonnonsuojelija 4/2021

luopuminen on keskeinen osa ilmastotyötä, ja nyt se on niin päättäjien kuin muidenkin tiedossa.

Saimme turpeen energiakäytön lopettamista ajavan kansalaisaloitteen eduskuntaan, mikä on hieno asia.

Vaikka turpeen käyttöä ei onnistuttu vielä kehysriihessä lopettamaan, kaikki ymmärtävät, että se loppuu joku päivä. Turpeesta eroon pääsemiselle pitäisi saada päätöspäivä, jotta se voidaan ajaa hallitusti alas. Ilman lopetuspäivää se loppuu päästökaupan kautta hallitsemattomasti.

Mikä on jäänyt kaihertamaan vuodessa?

Kaikista eniten minua harmittaa se, kuinka maaja metsätalousministeriö on systemaattisesti sabotoinut luonnonsuojelu- ja ympäristötyötä – jopa asioissa, jotka eivät sille kuulu. Se on vastustanut kaikkia ympäristönsuojelun kannalta tärkeitä lakihankkeita, kuten luonnonsuojelu- sekä kaavoitusja rakennuslain uudistusten luonnoksia.

Maa- ja metsätalousministeriö ei ole tehnyt myöskään riittävästi maataloustukien remontissa, ja sen petopolitiikka on ollut aivan luokatonta. Se on esimerkiksi palauttanut ihmisarkuuden tavoittelemisen ilveksen kannanhoidollisen metsästyksen perusteeksi. Se on täyttä roskaa, koska ilves on ihmiselle vaaraton.

Mitä lämpimiä muistoja vuodesta jää muisteltavaksi jonain päivänä kiikkustuolissa?

Yksi vuoden kohokohdista oli pääministeri Sanna Marinin tapaaminen. Oli hienoa huomata, kuinka hän on henkilökohtaisesti sitoutunut ilmastokriisin ratkaisemiseen ja luontokadon pysäyttämiseen. Voimme olla onnellisia, että meillä on pääministeri, joka suhtautuu ympäristönsuojeluun näin päättäväisesti. Hän on selvästi hallitusohjelman tavoitteiden takana.

Kauniina syyskesän päivänä ilahduin, kun näin Suomen lippujen liehuvan saloissa luonnon kunniaksi. Keväällä Suomen luonnon päivästä tuli virallinen liputuspäivä.

Luonnonsuojeluliitto on ollut alusta asti ajamassa luonnolle omaa liputuspäivää – sen se todellakin ansaitsee.

Minkä asian eteen pitäisi erityisesti työskennellä vuonna 2022?

Ensi vuonna pitäisi saada läpi neljä tärkeää ympäristönsuojeluun liittyvää lakia: ilmasto-, luonnonsuojelu-, kaivos- sekä kaavoitus- ja rakennuslaki.

Toteutuessaan lait hidastaisivat luontokatoa ja toisivat ratkaisuja ilmastokriisiin.

Lait pitäisi saada läpi vuoden 2022 aikana, koska muuten seuraavat eduskuntavaalit tulevat liian lähelle, mikä vaikeuttaa päätöksentekoa. Olemme vahvasti mukana lakien työryhmävalmistelussa, tapaamme päättäjiä ja painamme päälle, jotta luontoa pystyttäisiin suojelemaan uusien lakien avulla. l

JUHA TASKINEN; SLL / VIEKAS LIFE; TUULI HAKULINEN; TITTA LASSILA; LIDL, EKOENERGIA; VIRPI SAHI; EMMI HOLOPAINEN

Yksi vuoden huippuhetkistä oli se, kun hallituksen kevään kehysriihi muuttui ilmastoriiheksi, sanoo Luonnonsuojeluliiton va. toiminnanjohtaja Tapani Veistola.

50 000

2000

Keräsimme Irti turpeesta -kansalais­ aloitteeseen yli 50 000 nimeä. Lakialoi­ te turpeen energiakäytön lopettamiseksi toimitettiin eduskuntaan 20.4.2021. Edus­ kunnassa aloitteen käsitteli eduskunnan talousvaliokunta. Turve pysyi otsikoissa koko vuoden.

Noin 2000 koululaista osallistui etäyh­ teydellä Suomen suurimmalle luokkaret­ kelle, jossa suunnattiin norpparisteilylle Saimaan Pihlajavedelle. Lisäksi tavoitim­ me kevään ja kesän norppa-aiheisissa ta­ pahtumissa yhteensä noin 3400 henkilöä.

KERTAA IRTI TURPEESTA

ETÄNORPPARETKELLÄ

45

95 000

Suomen luonnon monimuotoisuutta tur­ vattiin yli 70 talkoissa, joissa torjuttiin haitallista vieraslajia jättipalsamia yli 30 hehtaaria. Jättiputkea taas torjuttiin 15 hehtaaria 12 kunnassa Varsinais-Suo­ messa.

Koskenalassa, Leningradin alueella saa­ daan pian rauhoitettua 95 000 hehtaaria suojelunarvoista metsää. Suomen luon­ nonsuojeluliitto, venäläiset ympäristö­ järjestöt ja Botaninen instituutti ovat so­ pineet Metsä Groupin kanssa pysyvästä hakkuumoratoriosta eli vapaaehtoises­ ta suojelusta.

HEHTAARIA VIERAS­LAJEJA NURIN

HEHTAARIA RAUHOITETAAN VENÄJÄLLÄ

150

40

150 perhettä sai itselleen puuta ja puuhiil­ tä säästävän hellan. Vaikutukset metsiin ovat merkittävät, sillä hellan avulla ener­ gian kulutus puolittuu. Lisäksi taimitar­ hassamme tuotettiin 25 000 hedelmä­ puun taimea sekä paikallisten, nopeasti kasvavien puulajien taimia kestävään polttopuutuotantoon.

Hiitolanjoen latvavesille on tehty kartoi­ tuksia ja laadittu yli 40 kilometrin erä­ melontareitistö, jonka avulla kehitetään alueen kestävää luontomatkailua. Lisäksi Laatokalta Saimaalle -hankkeessa on en­ nallistettu 34 hehtaaria soita Heinävedel­ lä ja Miehikkälässä.

PUUTA SÄÄSTÄVÄÄ HELLAA MADAGASKARILLE

KILOMETRIN MELONTAREITTI HIITOLANJOELLE

22

60

Yritysyhteistyökumppani Lidlin tuella jär­ jestettiin valtakunnallinen talkootempaus Muovintorjuntajoukot, jossa oli muka­ na 22 paikallisyhdistystä Helsingistä Iva­ loon. Tapahtuma sai hyvin positiivista pa­ lautetta.

EKOenergian kansainvälistyminen jatkuu.

EKOenergia-ympäristömerkkiä on käytet­ ty nyt yli 60 maassa. EKOenergia palkittiin Euroopan parlamentin Euroopan kansalai­ sen palkinnolla työstä ilmastonmuutok­ sen ehkäisemisen parissa, työstä kohti kestävän kehityksen tavoitteita sekä uu­ siutuvien energiamuotojen tukemisesta.

MAASSA EKOENERGIAA

MUOVINTORJUNTA­ TALKOOT

65

1700

Kemijoen viimeisten vapaiden virtojen puolesta soudettiin jo viidettä kertaa, sil­ lä Kemijoki Oy ei ole haudannut Sierinie­ meen suunniteltua voimalaitoshanketta.

Sierilän vesivoimalahankkeen lupa van­ heni 22. toukokuuta, mutta Kemijoki Oy haki luvalle jatkoaikaa. Luonnonsuojelu­ liitto vaatii, ettei sitä myönnetä.

Norppajengiin on liittynyt marraskuun al­ kuun mennessä jo 1400 uutta jäsentä ja yli 300 uutta kuukausilahjoittajaa. Luonnon­ suojeluliitto ei ole mitään ilman jäseniään ja tukijoitaan. Tervetuloa Luonnonsuoje­ luliittoon!Luonnonsuojelija Yhdessä suojelemme 4/2021 suoma­ 13 laisen luonnon.

SOUTAJAA VAPAAN KEMIJOEN PUOLESTA

UUTTA JÄSENTÄ JA LAHJOITTAJAA

Virpi Sahi, Jenni Hamara ja Emilia Horttanainen suon ennallistamistalkoissa Savansuolla Miehikkälässä.

Suoluonnon Suomen soita ojitettiin vimmaisasti 1960- ja 1970-luvulla, mistä kärsivät suoluonto, vesistöt ja ilmasto. Yksi kuivatetuista soista on Savansuo Miehikkälässä.

Nyt tämä suo palautetaan talkoilla mahdollisimman lähelle sen alkuperäistä tilaa.

Samalla Suomen luonnonsuojeluliitto kokeilee, nopeutuuko luonnon paluu, kun suolle istutetaan rahkasammalta.

Teksti HANNU TOIVONEN kuvat OUTI NEUVONEN

14

Luonnonsuojelija 4/2021

paluu Luonnonsuojelija 4/2021

15

L

uonnonsuojeluliiton asiantuntija, biologi Olli Turunen pysähtyy kanervamättäälle, kaivaa kainalostaan paperirullakäärön ja avaa yhden. Se on ilmakuva paikasta, jossa juuri nyt seisomme. Miehikkälän Savansuosta itärajan kupeessa.

Viisikymmentä vuotta vanhassa kuvassa alueella kasvaa mättäillä varpukasvillisuutta muttei puita. Ainoastaan suon laidassa olevilla mättäillä näkyy pientä puustoa. Muuten on vetistä, niin kuin keidassuolla kuuluu ollakin.

Savansuota ennallistamaan saapunut talkooporukka seisoo mäntymetsän keskellä. Maa on kuivaa, eikä jalka uppoa maahan kuten suon märkään mättääseen. Puut ovat melko hoikkia, kymmenmetrisiä runkoja – ei tietoakaan järeistä taivaisiin kurkottavista männyistä.

Turunen kertoo, että puut alkoivat kasvaa suolla sen jälkeen, kun se ojitettiin 1960- ja 1970-luvulla. Paikalle odotettiin nousevan talousmetsää, mutta puiden kasvu jäi vaatimattomaksi.

Ojitettu suo oli liian märkää. Syntyi harvaa turvemetsää, josta ei saatu taloudellista hyötyä puuta korjaamalla. Samoin kävi monella muullakin Suomen suolla.

Virheiden hinnan sai maksaa Savansuo ja sen suoluonto. Vetinen keidassuo on pääosin kadonnut, ja sen mukana moni kasvi- ja eläinlaji. Enää täällä ei kuulu liron sirkutus, eivätkä lakan valkoiset kukinnot valtaa suota keväisin.

Suon kuivattamisesta on ollut muutakin haittaa. Se on omalla pienellä osallaan kiihdyttänyt ilmaston lämpenemistä. ”Tästä on kadonnut 30–40 senttiä turvetta. Hiilivarasto on purkautunut ja mennyt taivaan tuuliin”, Turunen kertoo.

Myös lähellä oleva Savanjärvi on kärsinyt. Ojia pitkin järveen on valunut valtavasti turvetta ja humusta.

Kaivinkoneella ojia umpeen Nyt vanhat virheet korjataan. Savansuo ennallistetaan mahdollisimman lähelle luonnontilaa Suo-

16

Luonnonsuojelija 4/2021

Nämä mättäät tulevat täyttymään hyvin todennäköisesti lakalla. men luonnonsuojeluliiton, Metsähallituksen ja kosmetiikkayritys Lumenen yhteistyöllä. Lumene rahoittaa ennallistuksen.

Muutama kuukausi sitten kaivinkone on vetänyt suolla ojia umpeen ja loput on tarkoitus tukkia talven aikana. Ojaa on yhteensä yli kymmenen kilometriä, Turunen arvioi.

Ennallistuksessa suolta poistetaan myös sinne kasvaneita puita. Jos niitä ei poisteta, suon vesitalous ei palaudu entiselleen, koska puut haihduttavat maasta vettä. Turusen mukaan puiden haihduttava vaikutus suon vesitalouteen voi olla yhtä suuri kuin ojilla.

Pikku hiljaa männyt muuttuvat yhä ohuemmiksi ja matalammiksi. Hyppäämme ojan yli, ja paikoin kumisaapas uppoaa hieman kosteaan rahkasammaleeseen. Lopulta edessämme avautuu lähes kuivatettu suo, jolla kasvaa kitukasvuisia puita ja varvikkoa.

Siellä täällä on kasvittomia, mutaisia laikkuja.

Niistä on nostettu vuosikymmeniä sitten kuiviketurvetta maatilojen käyttöön, eikä luonto ole ehtinyt palautua.

Olli Turunen on asettunut tukitun ojan päälle.

Se näyttää rujolta ja karulta. ”Tämä näyttää myllätyltä alueelta, mutta parin vuoden päästä tavallinen suolla liikkuja ei välttä-

mättä edes huomaa, mitä täällä on tehty. Nämä mättäät, joilla seison, tulevat täyttymään hyvin todennäköisesti lakalla. Kymmenen vuoden päästä suolla liikkujan on syytä käyttää kunnon kumisaappaita.”

Tukitun ojan vieressä on kuoppia, joista kaivinkone on ottanut turvetta. Ne ovat täyttyneet vedellä, mutta pian ne vihertävät Turusen mukaan rahkasammalista. ”Seuraavana kesänä näihin tulee hirveän kiinnostavia lajeja, kuten erilaisia sammakoita ja hyönteislajeja. Kuivaniemen suolla tällaisissa kuopissa ruokaili kesällä taveja.”

Muutos parempaan on siis mahdollinen. Se vaatii työtä ja jonkin verran aikaa.

Rahkasammalta kuljuun Mutta nyt on aika ruveta töihin. Seitsenhenkinen talkooporukka on tullut jatkamaan Savansuon ennallistamista.

Luonnonsuojeluliiton järjestämissä talkoissa suon ennallistettuun osaan istutetaan rahkasammalta, joka on kadonnut monin paikoin kuivatuksen seurauksena.

Rahkasammaleen istuttamisella on kaksi tarkoitusta. Rahkasammaleen bakteerit syövät ennallistetusta suosta vapautuvaa metaania. Näin hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu ei vapaudu ilmakehään.

Rahkasammaleen istuttaminen voi myös nopeuttaa suokasvillisuuden palautumista alueelle.

Luonnonsuojeluliiton valtuuston jäsen Emilia Horttanainen ja kehityspäällikkö Virpi Sahi alkavat kaivaa kasvittomaan länttiin kuoppia rahkasammalia varten. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun menetelmää kokeillaan Suomessa, joten kysymyksiä riittää: ”Miten syvä kuopan pitää olla?” ”Pitääkö kuopan olla laakea vai syvä?” ”Noin 30 senttiä”, Turunen ohjeistaa.

Luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piirin vs. aluepäällikkö Jari Kiljunen sujauttaa lapion sivummalla kirkkaan vihreään rahkasammaleeseen.

Jari Kiljunen nostaa rahkasammalta suosta Virpi Sahin pitelemään ämpäriin.

Emilia Horttanainen viimeistelee männystä tehtyä merkkikeppiä.

Rahkasammaleen bakteerit syövät ennallistetusta suosta vapautuvaa metaania.

Neljältä sivulta isku, kuopaisu alta ja rahkasammalpalanen nököttää lapion kärjessä. ”Ai miten hyvä pala tuli.”

Könttä ämpäriin, ja pian se on kuopan pohjalla. Rahkasammalistutusten päälle kaadetaan vielä vähän vettä. Ei ole varmuutta, onko se tarpeellista, mutta varmuuden vuoksi.

Keltaiset ja punaiset sangot heiluvat, kuoppia syntyy kuljuun ja iloinen puheensorina kiirii syys­ auringossa.

Turunen johtaa toimintaa samalla, kun kantaa sammalta. ”Kannattaa laittaa piripintaan, ettei rahkasammal jää kuoppaan. Ja riittävän etäälle toisistaan.”

Touhun lomassa hän ottaa näytteen rahkasammaleesta. Vaikuttaa silmäkerahkasammaleelta, hän tuumaa.

Pikku hiljaa kasvittomaan kuljuun alkaa muodostua kirkkaan vihreitä laikkuja. Turunen arvelee, että jo ensi keväänä suo on vettynyt ja osa lintu- ja kasvilajeista on palannut.

Horttanainen ihailee työn tuloksia. ”Tästä se lähtee, kiva.”

Rahkasammaleen istutus suolle on kovaa työtä.

On aika lähteä syömään, kun lapio ei meinaa enää pysyä kädessä.

Talkooryhmä laittaa ämpärit, lapiot, sahat ja kirveet puihin roikkumaan, jotta ruokatauolta löydetään helpommin takaisin. Reilun kilometrin päässä metsän reunassa odottaa lähitilalla valmistettua lammas- ja kasvispataa.

Suoluonto kärsi pahoin ojituksista Alun perin Suomen pinta-alasta kolmannes on ollut suota, mutta vuosien saatossa yli puolet siitä on ojitettu.

Voimakas ojittaminen aloitettiin 1950-luvulla, mutta kiivainta se oli 1960- ja -70-luvuilla. Valtio tuki soiden kuivattamista, koska sodan jälkeiseen jälleenrakennukseen ja teollisuuteen tarvittiin puuta.

Turvemaita kuivatettiin myös pelloiksi ja turpeen energiakäyttöä varten.

Paikoin kuivatetut suot tuottivat hyvin puuta, mutta monessa paikassa se ei ollut taloudellisesti kannattavaa, koska puun korjaaminen suolta on kallista. Aina se ei onnistu lainkaan.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan yli 800 000 hehtaaria Suomen ojitetuista soista on metsänkasvatukselle liian karua tai liian pohjoisessa. Monet epäilevät, että puunkorjuun vaikeudet huomioon ottaen todellinen virheojitusten määrä on lähes kaksinkertainen.

Suomen luonnonsuojeluliiton pitkäaikainen puheenjohtaja Rauno Ruuhijärvi on kuvannut ojituksia suurimmaksi ihmisen aiheuttamaksi muutokseksi Suomen luonnossa.

Kovimman hinnan ojituksista on joutunut maksamaan suoluonto. Suomessa on noin kaksisataa suoluontotyyppiä, joista noin puolet on luokiteltu uhanalaisiksi.

Saman verran on uhanalaisia suolajeja. Erityisen vaikea tilanne on suolinnuilla ja -perhosilla.

Olli Turunen kirjaamassa istutusruutujen sijainteja ylös.

Rahkasammalistutus valmiina levittäytymään suolle.

Ensimmäiset merkit suon palautumisesta nähdään jo ensi kesänä. Silloin monet suokasveista ovat jo todennäköisesti runsastuneet Savansuolla, Olli Turunen kertoo.

Luonto löytää takaisin Toivoa kuitenkin on, koska soita pystytään palauttamaan lähelle luonnontilaa.

Kun suon vesitalous palautetaan ennalleen, luonto löytää sinne takaisin. Ensimmäiset merkit toipumisesta nähdään Turusen mukaan jo vuoden kuluttua, kun lakka ja muut suomarjat alkavat kukkia runsaammin ja rahkasammaleet vallata alaa. Niiden perässä suolle palaavat linnut. Riekot, lirot, keltavästäräkit.

Myös soiden läheisyydessä olevat vesistöt hyötyvät ennallistamisesta, kun ravinteiden kulkeutuminen ojia pitkin loppuu.

Soita ennallistamalla voidaan torjua tehokkaasti myös ilmastonmuutosta, koska arvioiden mukaan Suomen ojitetuilta soilta vapautuu vuodessa noin 10–30 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Suomen liikenteen hiilidioksidipäästöt ovat vuodessa noin 10 miljoonaa tonnia.

Aluksi ennallistetulta soilta vapautuu ilmaan jonkin verran metaania, minkä takia soiden ennallistaminen ilmastonäkökulmasta on kyseenalais-

Luonnonsuojelija 4/2021

17

Ojitusten seurauksena Savansuolle on kasvanut puita, mutta suurin osa niistä on kasvanut todella huonosti.

tettu. Turunen tyrmää epäilyt. ”Ei ole järkevää tuhota esimerkiksi Savansuolta useiden metrien paksuista hiilivarastoa sen takia, että metaani lämmittää lyhytaikaisesti ilmastoa.

Metaania vapautuu ennemmin tai myöhemmin, kun suo palautuu lopulta, sadan vuoden päästä viimeistään. Se on hintalappu, minkä luonto vaatii.”

Tähän mennessä Suomen ojitetuista soita on ennallistettu Turusen mukaan alle puoli prosenttia. Kuinka paljon Suomen pitäisi ennallistaa soitaan? ”Kansainvälisen velvoitteen mukaan soista pitää ennallistaa vähintään 15 prosenttia, mutta ilmastosyistä kaikki. Muuten turpeen pysyvät hiilivarastot menetetään.”

Koealue jää odottamaan kesää Aurinko on ehtinyt kiertää Savansuon yllä iltapäivään ja trangiassa keitetyt kahvit juotu, kun talkooporukka palaa suolle. Nyt on aika merkata rahkasammaleen koeistutukset, jotta ensi kesänä voidaan seurata, miten ne ovat lähteneet leviämään ja mitä muuta lajistoa niiden läheisyyteen alkaa ilmestyä. Ämpärit ja lapiot jätetään puihin, ja kädet tarttuvat vesureihin ja sahoihin. Suolta kuuluukin jo tasaista nakutusta ja lastut lentävät, kun Luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piirin varapuheenjohtaja Heikki Susiluoma heiluttaa vesuria. Katajasta vielä oksat pois, ja merkkikeppi on valmis.

Suohon upotetut kepit auttavat koealueiden paikantamisessa, kertoo Turunen samalla, kun merkkaa gps-paikantimeen istutusten sijainteja.

Lopuksi hän piirtää niistä kartan ja kuvaa jokaisen alueen.

18

Luonnonsuojelija 4/2021

Kansainvälisen velvoitteen mukaan soista pitää ennallistaa vähintään 15 prosenttia.

Kun rahkasammalistutukset on merkattu, on aika jäädä odottamaan ensi kesää ja luonnon palautumista.

Talkooporukka kerää työvälineet mukaansa ja palaa pikku hiljaa autoille.

Ennen sitä tehdään vielä kierros sadan hehtaarin kokoisen Savansuon muissa osissa ja käydään katsomassa, minkälaisia vaikutuksia ojituksilla on ollut viereiseen Savanjärveen.

Savanjärvi kirkastuu hitaasti Savanjärvi lepää muutaman sadan metrin päässä Savansuosta metsän ympäröimänä mutta kovin tummana.

”Tästä näkyy aika hyvin, minkä verran tätä tavaraa on”, Turunen sanoo saappaanvarret puoliksi rantavedessä ja kahmaisee järven pohjasta turvemassaa.

Aikaisemmin järvi on ollut hyvin kirkasvetinen, mutta nyt edes saappaan kärjet eivät erotu. Turvetta on järven pohjassa useita senttejä, Turunen arvioi.

Se on valunut järveen ojia pitkin erityisesti rankkasateiden ja tulvien aikana. Muulloin ojien vesi voi olla jopa kohtalaisen kirkasta.

Kun suon loputkin ojat tukitaan tulevana talvena, ravinnekuorma Savansuolta järveen loppuu. Se ei kuitenkaan ratkaise Savanjärven ongelmaa.

Järven toisella puolella on lisää menneisyyden virheitä eli ojitettuja soita. Myös ne pitäisi ennallistaa, jotta ravinnekuorma loppuisi kokonaan.

Järven paluuta kirkasvetiseksi uimajärveksi hidastaa myös se, että siitä ei johda pois jokia, joiden mukana turve ja humus kulkeutuisivat pois.

Järven puhdistuminen vaatii tässä tapauksessa enemmän aikaa. ”Kaikki vesi, mikä sataa suolle, suodattuu siellä ennen järveen päätymistä. Suo toimii suodatusjärjestelmänä. Mitään ei pitäisi tulla enää järveen Savansuolta.” l

Lumene luopui turpeesta

Suon ennallistamisen ABC Suunnittelu ja valmistelu: Ennen suon ennallistamista asiasta pi­ tää sopia maanomistajien kanssa. Suo voi olla usean omistajan hallus­ sa, jolloin kaikilta omistajilta pitää saada suostumus.

Jos alueen omistaa valtion ohjauksessa oleva Metsähallitus, ennal­ listaminen pitää sopia sen kanssa.

Ennen työhön ryhtymistä tehdään ennallistamissuunnitelma, jo­ hon kirjataan muun muassa suoritettavat toimenpiteet ja tavoitteet.

Puiden poistaminen: Suolta poistetaan usein metsätyökoneella ojituksen seurauksena syntynyttä puustoa. Puiden poistaminen teh­ dään yleensä talvella, koska metsätyökoneet eivät pysty usein liikku­ maan suolla kesällä.

Puiden poistaminen on tärkeää, koska ne haihduttavat vettä ja sitä kautta kuivattavat suota.

Ojien täyttäminen: Seuraavaksi kaivinkoneella tukitaan ja täytetään ojat. Täyteaineena toimii suosta kaivettu turve.

Ojia voidaan tukkia käsin lapioilla, mutta ammattitaitoinen kaivin­ koneen kuljettaja tekee työn huomattavasti nopeammin.

Ojiin tehdään myös patoja, mutta pelkät padot eivät estä vesien vir­ taamista pois suolta. Samalla vesien virtausta muutetaan siten, että ojien vedet ohjataan suolle. Näin varmistetaan, ettei turvetta ja muuta maa-ainesta päädy enää läheisiin vesitöihin.

Suomen luonnonsuojeluliiton ja kosmetiikkayritys Lumenen yhteistyö alkoi lähes 15 vuotta sitten kampanjalla, jolla kerättiin varoja pienvesien suojeluun. Nyt yritys rahoittaa Savansuon ennallistamisen Miehikkälässä.

Lumenen tuotekehitys- ja vastuullisuusjohtaja Tiina Isohanni kertoo, että yritys on halunnut tukea erityisesti suoluonnon suojelua, koska kolme heidän tärkeistä pohjoisista raaka-aineistaan – lakka, karpalo ja tupasvilla – tulevat suolta.

Yhteensä yritys käyttää noin 40:ä Suomen luonnossa kasvavaa kasvia raaka-aineenaan. Luonnonsuojelutyöllään yritys myös erottuu kansainvälisistä kilpailijoistaan ja vahvistaa brändiään.

Lumene ei käytä kosmetiikkatuotteissaan esimerkiksi suoraan luonnosta kerättyjä marjoja, vaan tuotteissa hyödynnetään elintarvike- ja metsäteollisuuden prosesseista ylijääneitä raaka-aineita. ”Kun lakat on poimittu ja niistä on puristettu mehu esimerkiksi lakkaliköörin valmistukseen, siemenet ja kuoret jäävät yli. Niissä on paljon hyödyllisiä aineita, joita käytämme muun muassa ihonhoitotuotteissamme”, Isohanni sanoo.

Soiden suojelutyöllä yritys haluaa pitkällä aikavälillä suojella myös hiilivarastoja. Yrityksen omana tavoitteenaan on olla hiilineutraali vuonna 2025.

Lumene käytti aikaisemmin turvetta muutamassa ihonhoitotuotteessa, mutta pari vuotta sitten se päätti luopua siitä. ”Halusimme lopettaa turpeen käyttämisen, koska se on ristiriidassa luonnonsuojelutyömme kanssa.”

Osa tuotteista lopetettiin, ja osassa turve korvattiin toisella raaka-aineella.

Lumenen koko henkilökunnan oli tarkoitus osallistua Savansuon ennallistamistalkoisiin, mutta koronaepidemian takia suunnitelmasta piti luopua. Luonnossa lapsuudesta asti liikkunut Isohanni on ilahtunut, että luonnonsuojelutyö tuottaa tulosta Savansuolla. ”On hienoa, kun suolta kadonneet kasvit ja eläimet alkavat pikku hiljaa palata sinne. Ja suhteellisen pian suon hiilensidonta paranee.” l

Rahkasammaleen istuttaminen: Suolle voidaan istuttaa rahka­ sammalta, joka imee ennallistamisessa syntyvää metaania. Rahka­ sammal todennäköisesti nopeuttaa kasvien ja eläinten paluuta suolle.

Rahkasammalia ei ole aikaisemmin istutettu ennallistetuille soille Suomessa, joten sen vaikutuksista ei ole vielä tarkkaa tietoa.

Seuranta: Suon ennallistumista seurataan kartoituskäynneillä en­ nen ja jälkeen ja esimerkiksi valokuvia ottamalla. Näin saadaan tietoa, miten työ on onnistunut ja mitkä käytännöt ovat toimineet parhaiten. n n

Lue lisää: sll.fi/ennallistaminen Opas soiden ennallistamiseen käsityönä: sll.fi/ennallistamisopas

”Kolme Lumenen tärkeistä raaka-aineista – lakka, karpalo ja tupasvilla – tulevat suolta”, Tiina Isohanni kertoo.

Luonnonsuojelija 4/2021

19

Julkisesti

luonnonsuojelija Biologi, toimittaja-kirjailija Juha Kauppinen kielsi pitkään olevansa luonnonsuojelija.

Hän sanoi mieluummin olevansa puolueeton tarkkailija ja toimittaja.

Nyt hän ajattelee toisin.

Teksti JENNI HAMARA kuvat OUTI NEUVONEN

LUONNONSUOJELIJA-LEHTI tapasi Juha

Kauppisen, jonka tuore Heräämisiä-kirja avaa suomalaisen luonnonsuojeluliikkeen avainhetkiä ja kirjailijan oman luonnonsuojelijaidentiteetin kehittymistä.

Samalla esiin nousevat koko ihmiskuntaa koskettavat perimmäiset kysymykset.

Miten yhteiskuntaamme ja talout­tamme täytyy muuttaa, jos haluamme pitää planeetan ekosysteemin elinvoimaisena?

Kuka hyötyy siitä, että luonnonsuojelijat esitetään kielteisessä valossa? Miksi tarvitaan uusia mittareita bruttokansantuotteen rinnalle?

Annetaan luonnonsuojelija Kauppisen puhua.

20

Luonnonsuojelija 4/2021

Tavoite Onko kirjallasi jokin tavoite? Miksi kirjoitit kirjan?

Halusin saada ihmiset ymmärtämään, että luonnonsuojelussa ja luonnonsuojelijoissa ei ole mitään pahaa. Usein he ovat ihmisiä, jotka ovat tajunneet asiat vuosikymmeniä ennen muita. Se, miksi luonnonsuojelijat nähdään kielteisessä mielessä, ei ole sattumaa. Isoille eturyhmille on ollut bisneksen jatkumisen kannalta tärkeää, että luonnonsuojelijat nähdään huonossa valossa.

Toinen puoli on omakohtaisuus: Ensimmäisen kerran tajusin, mitä ihmiset tarkoittavat sanoessaan käsittelevänsä asioita kirjoittamalla. En ollut tun­nistanut sitä aikaisemmin.

Nyt kirjan kirjoittamisen jälkeen minulla on ihanan selkeä tunne siitä, mikä oma suhde luonnonsuojeluun on, mikä se on ollut ja miksi.

Kirjassa yhtenä tärkeänä elementtinä on myös dokumentointi. Olen haastatellut 80:tä ihmistä. Sitaatit ja haastatteluiden tallenteet ovat nyt olemassa. Luonnonsuojelukonflikteista on kirjoitettu kohtuullisen vähän valtavirrassa suojelijoiden vääryyden ja voimattomuuden kokemuksen kautta. Joku on mennyt paikalle, tarkkaillut ja kysellyt. Kirja täyttää aukon, jota Suomessa ei aiemmin ole täytetty.”

Isoille eturyhmille on ollut bisneksen jatkumisen kannalta tärkeää, että luonnonsuojelijat nähdään huonossa valossa.

Luonnonsuojelijuus

”En usko, että se ratkaisee asioita, jos me kirjoitamme nykyiseen järjestelmään sisälle pätkän koodia – hinnan luonnolle. Ihmisillä on taipumus etsiä porsaanreiät, keinotella ja löytää tavat huijata itseään ja muita. Meillä ei ole aikaa ja varaa sellaiseen”, Juha Kauppinen sanoo.

Kuka voi sanoa olevansa luonnonsuojelija? Mitkä ovat mielestäsi kriteerit?

Jokainen päättää itse, onko luonnonsuojelija. Minulle tuli täysin puskista, että niin moni kysyi itseltään, onko luonnonsuojelija-sanan veroinen. Se oli tosi hämmentävää.

Kirjaa tehdessä kysyin sitä monelta kymmeneltä ihmiseltä ja sama toistui. En ensin tajunnut, mistä oli kysymys, mutta oivalsin sen jyrkkien, omista mielipiteistään varmojen hahmojen kautta. Linkolamaisten. Pentti Linkola oli kaikki tai ei mitään -hahmo. Olet joko luonnon puolella tai luonnon vihollinen. Itse en ajattele niin.

Ehkei toisaalta ole sattumaa, että moni kokee, ettei ole luonnonsuojelija-tittelin veroinen. Menneinä vuosikymmeninä on ollut paljon keskustelua ja kirjoittelua, missä on arvioitu ihmisten tekojen ja olemisen riittävyyttä. Ehkä se on tarpeellistakin. Muutenhan kaikki voi lopulta olla viherpesua. Olisi terveellistä, että jokainen ihminen miettisi, mitä luonnonsuojelu on. Ja ehkä tulisi siihen tulokseen, että ei ole minun juttuni. Mutta

ettei joku muu määrittelisi luonnonsuojelijuutta.

Ihmiset eivät saisi luopua omasta määrittelyn ja ajattelun oikeudestaan.

Omalla kohdallani nuorempana, teininä, luontoharrastajana se on ollut puhdasta varovaisuutta.

Olin tarkkailija, sivusta seuraaja. Vanhempana, sanotaan kolmekymppisenä, se oli identiteettikysymys. Olen toimittaja, ja se riittää hyvin. Puritaaniseen toimittajaidentiteettiin eivät kuulu pohdinnat siitä, olenko mahdollisesti luonnonsuojelija.

Se on automaatio: En ole enkä voi olla. Täytyy skarpata ja olla vahvempi. Olla olematta mitään.

Nykyään ajattelen, että totta kai voi olla toimittaja ja luonnonsuojelija. Tämän planeetan ekosysteemien elinvoimaisena pitäminen ja hallitsemattoman kuumenemisen taltuttaminen on tärkeimpiä asioita. Se, että sanon ja ajattelen niin, on sitä, että olen luonnonsuojelija. Noiden asioiden pitää olla kärjessä. Minun arvomaailmassani ne ovat. Se ei estä minua olemasta toimittaja.”

Ekosysteemien elinvoimaisena pitäminen ja hallitsemattoman kuumenemisen taltuttaminen on tärkeimpiä asioita.

Luonnonsuojelija 4/2021

21

Häpeä

Miksi luonnonsuojelua on pitänyt hävetä Suomessa?

Luonnonsuojeluun liittyvä häpeä johtuu siitä, että luonnonsuojelijoita kohtaan on tunnettu vihaa ja inhoa. Myöhemmin 1900-luvun loppupuolella heille on naureskeltu.

On ollut iso valinta olla luonnonsuojelija. Haluan omalla esimerkilläni sanoa, että niin ei tarvitsisi olla. Ei tarvitse hävetä.

Ideaali olisi se, että kaikki ne luonnonystävät, jotka todellisuudessa ovat luonnonsuojelijoita, mutteivät ole tuoneet sitä julki, kehtaisivat ja viitsisivät. Ei kaikkien pidä olla luonnonsuojelijoita, mutta niiden äänien ja arvojen pitäisi olla yhteiskunnassa esillä niin paljon, että se vastaisi todellisuutta. Eli sitä, kuinka paljon todellisuudessa

on ihmisiä, jotka asettavat luonnon tosi korkealle prio­riteeteissa.

Olen saanut kirjastani palautetta, että ihmiset ovat oivaltaneet olevansa tällaisia ihmisiä. He ovat miettineet, mikseivät ole tuoneet sitä esille ja huomanneet vähätelleensä sitä puolta itsessään.

Näen esikuvien merkityksen isona. En ala osoitella, mutta sanon, että on yhteisöjä, joissa ei ole juurikaan julkiluonnonsuojelijoita. Luonnonsuojelu on sen verran normaalia toimintaa, että mielestäni sellaisia yhteisöjä ei pitäisi olla. Tähän auttavat esikuvat ja edelläkävijät. Sellaisilla ihmisillä, joita katsotaan ja seurataan, on suuri merkitys.”

Kapitalismi

Miten näet luonnonsuojelijuuden ja kuluttajuuden suhteen?

Luonnonsuojelija on väistämättä myös kuluttaja ja osa kapitalistista järjestelmää.

On hienoa, että on ihmisiä, jotka rajoittavat itseään maksimaalisesti ja elävät niin kuin saarnaavat. Arvostan. Mutta meistä kaikista tai riittävän monista ei tule sellaisia. Ratkaisu ongelmiin löytyy muualta. Kohtuullisuudesta. Toisaalta rakenteellisesta yhteiskunnan voimakkaasta rajoittamisesta.

Maailman rikkain yksi prosentti ansaitsee neljäsosan tuloista, ja sillä on hallussaan puolet maailman varallisuudesta. Kapitalismi on rikki; pääoma kasaantuu. Ongelma on absoluuttinen. Se ei

ole vain eettinen ongelma, se on tuhlausta.

Tällä hetkellä seuraamme bruttokansantuotetta mittarina, jossa ei ole sisäänrakennettuna sitä tuhoa, jonka se aiheuttaa luonnolle ja ilmastolle.

Ei tarvitse kuin katsoa, miten se on toiminut viimeiset 40 vuotta. Surkeasti.

Nykyjärjestelmämme on epäonnistunut, ja sitä pitää korjata. Minulla ei ole ikävä sosialismia ja kommunismia, vaan järjestelmää, jossa keskeisimmät ongelmat saataisiin ratkaistua. Itse olen vetänyt rajan: En voi olla hiljaa tästä asiasta eikä kenenkään pitäisi. Näiden asioiden ääneen sanominen ei vaadi sitä, että on taloustieteilijä.”

Luontosuhde

Väität, että luontosuhteemme on kehittyneempi kuin koskaan.

Milloin syntyi ajatus, että ihminen ei olisi osa luontoa?

Se on syntynyt vähitellen, kun olemme alkaneet raivata itsellemme selvästi rajattua tilaa muusta luonnosta. Sitä voi pitää yhtenä virstanpylväänä. Valistuksen ajan merkittävät ajatukset ja kristinusko ovat olleet tekijöitä, jotka ovat voimistaneet erkaantuneisuutta luonnosta.

Ne toivat ajatuksen, että on oikein nähdä luonto ihmisen vihollisena. Edistysajattelu huipentui 1900-luvulla, kun sodan jälkeen ajateltiin, että ihminen kykenee elämään irrallaan luonnon järjestelmistä. Mutta se ei ole mahdollista. Aina kun kasvatamme jotain, olemme ekosysteemissä mukana ja sisällä.

1960-luvun edistysuskon aikana luonnosta irrallaan eläminen on ollut valtavirtainen ajatus.

Koko 60-luvun ympäristöheräämisessä, kansainvälisen ympäristöliikkeen synnyssä kyseenalaistettiin ajatus, jossa tekniikka ja edistys vapauttaisivat ihmisen riippuvuussuhteesta luontoon ja ikäänkuin suojelisivat ihmistä luonnolta.

22

Luonnonsuojelija 4/2021

Ajatellaan vaikka havahtumista ympäristömyrkkyihin 60-luvun alusta lähtien. Kun myrkkyjen haitallisuus ihmiselle ja luonnolle kävi ilmi, paljastui samalla, että rakenteet ja valtaa pitävät ihmiset olivat epäonnistuneet. Se oli hetki, jona paljastui, että edistysuskoinen yhteiskunta oli epäonnistunut ihmisen suojelemisessa ja turvaamisessa. Siksi Äänettömän kevään kirjoittanutta Rachel Carsonia vastaan hyökättiin niin silmittömästi.

Nykyäänkin sama ristiriita on rakennettu sisälle kaikkeen keskusteluun siitä, onko jokin aine myrkyllinen vai ei. Ympäristömyrkyistä huolissaan olevia vastaan hyökkäävien peruseetos on sama. He ovat loukkaantuneita edistyneen järjestelmän puolesta. Keskustelu on aina sama, kunnes tulevat tutkimukset, jotka osoittavat, että ’Oho! Ne ovatkin haitallisia’. Tällä hetkellä puhutaan esimerkiksi neonikotinoideista ja glyfosaatista.”

Muutos

Miten muutos saadaan aikaan?

Meillä voi olla intuitiivinen ajatus, että jotta jotakin tapahtuu, enemmistön pitäisi ajatella tietyllä tavalla. Ilmastonmuutoksen tai luontokadon hillitsemistä tavoitteleva ihminen saattaa pyörittää päässään levyä, joka kuuluu ’Se pitäisi saada aikaiseksi, mutta sitten ajattelen niitä muutamaa hankalaa ihmisistä, jotka tunnen. Emme ikinä saa niitä muuttumaan, havahtumaan’. Se on turha huoli.

Historian valossa näyttää siltä, että vain 3,5 prosentin väkimäärän mukaan saaminen voi riittää muutoksen syntymiseen. Se on lohdullinen tieto.

On järkevää toimia niin, että saisi muutkin ihmiset toimimaan. Jos näin toimii vaikka kansalaisjärjestöjen kautta, historiasta löytyy osviittaa, että noinkin pieni määrä populaatiosta on riittävä saamaan muutoksen aikaan väkivallattomasti. Siinä toimii riittävän massan ilmiö.

Muutoksessa yhteiskunnan pitäisi tehdä vaikeat valinnat yksilön puolesta. Jos ajattelee, miten suuri tutkijayhteisön yksimielisyys vallitsee siitä, että luonnonvarojen kulutus on liiallista ja päästöjä on leikattava, on yhtä suuret perusteet puuttua

Olen vetänyt rajan: en voi olla hiljaa tästä asiasta eikä kenenkään pitäisi.

rakenteellisesti siihen kuin on puuttua tupakointiin tai autolla ajamiseen ilman turvavyötä.

Pohjalla on kuitenkin talouskasvun vaatimus.

Seurauksena olisi konkursseja ja kärsimystä, jos rakennetta noin vain muutettaisiin. Muutoksen on oltava hallittu. Hallittua on vaikkapa se, että turveyrittäjille maksetaan siirtymäajalta korvauksia. Kun ollaan todettu, että jokin elinkeino on hyvin haitallinen ilmastolle, on pystyttävä tekemään muutokset hallitusti. Se on sosiaalisesti tärkeää.

Muuten syntyy lisää osattomia ja vihaisia ihmisiä, jotka katkeroituvat – ja se on vaarallista polttoainetta yhteiskunnassa.”

Historiasta löytyy osviittaa, että noinkin pieni määrä populaatiosta on riittävä saaman muutoksen aikaan väkivallattomasti.

Luonnonsuojelun kertomus Kirjoitat, että luonnon suojelemisen suuri kertomus on kesken. Miten tarina jatkuu?

Suomen suojeluhistoria on kunniakas.

Mielestäni on tärkeää tajuta, että Suomi valtiona on tehnyt paljon. On vaadittu paljon. Olemassa olevat mittarit näyttävät kuitenkin valitettavasti siltä, että se ei riitä.

Luonnonsuojelutarinan voi nähdä yhtenä isona tarinana: Ensin on haluttu suojella pieniä näytteitä siitä, mitä luonto on. Yksi luonnontilainen alue aluemetsänhoitajan alueella riitti. On myös suojeltu yksittäisiä puita. Sitten on suojeltu yksittäisiä lajeja – ja onnistuttukin siinä: merikotka, saimaannorppa, valkoselkätikka. 1990-luvulla Naturan myötä on alettu puhua luontotyypeistä ja suotuisan suojelun tasosta.

Tutkimus siitä, mihin suuntaan luontokato ja ilmastonmuutos menevät, osoittaa, että meidän on pystyttävä tekemään vielä isompia toimia. Sitä tarkoitan yhä suurempien realismien haastamisella. Luonnonsuojelun kertomus on kesken.

Uskon, että ihmiset ovat heränneet ekokriisiin, mutteivät siihen, mitä sen taltuttaminen vaatii. Itselläni on tunne, että suurimmat heräämiset ovat vasta edessä. Ne tulevat olemaan kuten kaikki aiemmatkin heräämiset, eli ne aiheuttavat konflikteja, kun business as usual haastetaan. Samalla kaikki tahot, jotka hyötyvät siitä, että asiat menevät entisellään, ärsyyntyvät.

Miksi kaikkea pitää mitata sen mukaan, onko se tärkeää ihmiselle? Jos kysyttäisiin, että onko sinulle ok, että joka yhdeksäs laji katoaa seuraavien 50 vuoden aikana, veikkaan, että aika moni olisi suruissaan.

Kun ajatellaan luonnonsuojelua, paikallistaso on tärkeä. Omilla seuduillaan ja paikkakunnillaan ihmiset tarvitsisivat kanavan, jolla olla mukana muutoksessa. Ekosysteemit ovat olemassa paikallisesti. Niitä täytyy puolustaa paikallisesti. Monilla on siihen hahmottumaton tarve. Luonnonsuojeluliitto voisi olla tähän kanava.” l

Kuka Juha Kauppinen? l toimittaja, kirjailija

l saanut muun muassa Bonnierin Suuren journalisti­

palkinnon, Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon ja Luonnonsuojeluliiton Kultainen sulka -palkinnon l teokset: Talvivaaran vangit (yhdessä Sampsa Oinaalan kanssa), Monimuotoisuus ja Heräämisiä – Kuinka minusta tuli luonnonsuojelija l kuuntelee Bruce Springsteeniä joka viikko

Luonnonsuojelija 4/2021

23

Tapahtumat sll.fi/tapahtumat KESKUSTOIMISTO Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto Toimisto ja palvelu arkisin klo 9–15.

Itälahdenkatu 22 b-talo, A-rappu, Helsinki, 050 361 9547, toimisto@sll.fi Työntekijöiden yhteystiedot: sll.fi/yhteystiedot Asiakaspalvelu ja lahjoitukset: jasenasiat@sll.fi, kuukausilahjoittajat@sll.fi, 09 228 08 210, jäsenpalvelu: sll.fi/palvelu Lahjoita: sll.fi/lahjoita, tilinumero: OP Helsinki FI28 5000 0120 4430 71, OKOYFIHH ETELÄ-HÄMEEN PIIRI Aluesihteeri Ina Rosberg, 050 576 8953, etela-hame@sll.fi Toimisto: Hämeentie 2 A 6 as. 2, 13200 Hämeenlinna Seuraa: sll.fi/etela-hame n Luonnonsuojelupiirin syyskokous 27.11. klo 13-15. Kaupunkikylän Hanketila, Hollolankatu 1, Lahti. Esitelmä: Euroopan unionin metsä- ja biodiversitettistrategia alueellisessa luonnonsuojelutyössä.

Tapani Veistola esittelee. Ennakkoilmoittautumiset sähköpostitse. Myös etäosallistumismahdollisuus. Lisätietoja: Ina Rosberg, 0505768953, etela-hame@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/44954 Hollolan ympäristöyhdistys n Vuosikokous 24.11. klo 18. Heinsuon koulu, Terveystie 10. Sääntömääräiset asiat. Lisätietoja: Matti Laurila, 0405953147, matti.a.laurila@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/45710 Hämeenlinnan seudun yhdistys n Cupidon puurojuhla 9.12. klo 18 Stone Gallery Lunnikivellä, Idänpääntie 6.

Hyönteiskerho Cupidon kokoukset ovat kaikille avoimia. Esitelmien lisäksi valokuvaesitykset ovat tervetulleita. Huom: Tarjoilu + tilamaksu 5 €/osanottaja. Lisätietoja: Timo Leponiemi, 0408099887, timo.leponiemi@yle.fi ja sll.fi/tapahtuma/44847 Salpausselän luonnonystävät n Syyskokous 30.11. klo 17 Kaupunkikylän tila, Hollolankatu 1, Lahti. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, kuten valitaan yhdistyksen hallitus vuodeksi 2022.

ETELÄ-KARJALAN PIIRI Vs. aluepäällikkö Jari Kiljunen 040 484 2341, jari.kiljunen@sll.fi, Saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen, 050 530 3270, kaarina.tiainen@sll.fi.

Toimisto: Luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta Seuraa: sll.fi/etela-karjala, facebook.com/sllitasuomi n Norppaturvallisten Saimaa-katiskojen rakennustalkoot 22.11. klo 17-20,

24

Luonnonsuojelija 4/2021

Järvimaailma Saimaarium, Satamatie 8, Lappeenranta. Talkoissa on mahdollisuus rakentaa itse alusta pitäen helppokäyttöinen ja norpille turvallinen Saimaa-katiska. Tarvikkeet ja työkalut ovat paikan päällä valmiina. K atiskan voi lahjoittaa Luonnonsuojeluliitolle, tai sen voi lunastaa itselleen 25 euron tarvikemaksua vastaan. Talkoot järjestetään Suomen luonnonsuojeluliiton Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hankkeen ja Järvimaailma Saimaariumin yhteistyönä. Lisätietoja: Hanne Kosonen, 0401941885, hanne.kosonen@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/45493 Lappeenrannan seudun yhdistys n Kuvailta: Lähikuvia hyönteisten monimuotoisuudesta 8.2. klo 18. Verkkoluento/tapahtumapaikka varmistuu myöhemmin. Kuvaillassa on mahdollisuus tuijottaa ampiaista naamasta naamaan!

Valokuvaaja Max Söderholm tuo esiin luonnon monimuotoisuutta ottamiensa lähikuvien avulla. Kohteena ovat erityisesti erilaiset hyönteiset, joista osan havaitseminen paljaalla silmällä ei ole ihmiselle mahdollista. Söderholm havainnollistaa lähikuvaukseen liittyvää tekniikkaa esimerkein ja esittää sekä kuvia että kokemuksiaan niin studiossa kuin luonnossa kuvaamisesta. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, 0414631737, kimmo.saarinen@ sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/43249 ETELÄ-SAVON PIIRI Toiminnanjohtaja Heikki Härkönen, 044 208 0770, etela-savo@sll.fi Toimisto: Järjestötalo Kolomonen, Pappilankatu 3, 57100 Savonlinna Lisätietoa: sll.fi/etela-savo, facebook.com/sllitasuomi KAINUUN PIIRI Toiminnanjohtaja Ari Jäntti, 040 7741 983, ari.jantti@sll.fi Postiosoite: PL 125 87101, Kajaani Seuraa: sll.fi/kainuu, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry KESKI-SUOMEN PIIRI Vs. toiminnanjohtaja Taina Peltonen, 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi Toimisto: Yliopistonkatu 30 C 3. krs, 40100 Jyväskylä (yleensä ti klo 10–14) Seuraa: sll.fi/keski-suomi n Keski-Suomen virtavesien tila ja tulevaisuus -webinaari 23.11. klo 1517.30. Asiantuntijat kertovat Keski-Suomen virtavesissä olevista nousuesteistä ja virtavesien kunnostuksesta sekä valuma-aluekunnostuksista maakunnassamme. Äänessä edustajat ELY-keskuksesta, Keski-Suomen vesistönkunnostusverkostosta sekä Keski-Suomen Vesi ja ympäristö ry:stä. Mahdollisuus esittää kysymyksiä. Webinaarin tallenne on katsottavissa jälkeenpäin. Lisätietoja: Hanna Jyske, 0503038456, hanna.jyske@sll.fi ja sll.fi/ tapahtuma/44879 KYMENLAAKSON PIIRI Toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas, 045 1049 388, kymenlaakso@sll.fi Toimisto: Savonkatu 23, 45100 Kouvola.

Lisätietoja: kymenlaakso@sll.fi, 045 1049 388.

Seuraa: sll.fi/kymenlaakso

n Piirihallituksen kokous 15.12. klo 18.

Meri-Kymen Luonto n Syyskokous 22.11. klo 18-19 Juurikorven Kauppa, Kokous ja Cateringissa, Juurikorventie 214. Sääntömääräiset asiat. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/45472 LAPIN PIIRI Toiminnanjohtaja Mika Flöjt, 040 823 2443, lappi@sll.fi Toimisto: Rovakatu 23, 96100 Rovaniemi, varmimmin auki ma–to klo 11–16 Seuraa: sll.fi/lappi, facebook.com/sll. lapin.piiri, twitter.com/LapinLSpiiri, skypessä: lapin.luonnonsuojelupiiri PIRKANMAAN PIIRI Aluesihteeri Anne Hirvonen, 045 233 6356, pirkanmaa@sll.fi Järjestösihteeri Sari Hämäläinen 040 930 4118, pirkanmaa@sll.fi Toimisto: Kuninkaankatu 39, 33200 Tampere Seuraa: sll.fi/pirkanmaa, facebook. com/pirkanmaanluonnonsuojelupiiri Nokian yhdistys n Lyhyen päivän sammalretki Koukkujärvelle ja Nuijalammin laavulle 27.11. klo 10-14. Varusteeksi sään mukainen maastovarustus, kosteuden pitävät jalkineet, mahdollinen luuppi ja nuotioeväät. Tapaaminen Kankaantaan majan P-paikalla Koukkujärventie 420. Kerro, jos tarvitset kyytiä! Retken vetävät Minna Rauhala

ja Kaija Helle. Lisätietoja: Kaija Helle, 044 017 7180, hellekaija@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/45350 n Pitkänniemen alueen talvilintulaskenta 30.12. klo 10-13. Lähtöpaikka Nokian kirkko. Mukaan mahtuu 5 laskennoista kiinnostunutta. Ilmoittautumiset Nokian Lintukoulun Anne Viitalaaksolle, 045888 3720. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/44972 Loppiaisen lintutapahtuma 6.1. klo 13-15.

Kokoonnumme Nokian keskustassa, Kylmänojan sorsalammikolla (Teboilin takana, os. Pinsiöntie 1). Aluksi laskemme talvehtimaan jääneet sinisorsat ja sitten jatkamme kävelylenkillä keskusta-alueella (1-2 km). Ei ennakkoilmoittautumista.

Lisätietoja: Nokian Lintukoulu, Anne Viitalaakso ja sll.fi/tapahtuma/44984 n Kuutamoretki Siuron Ketaranvuorelle ja Kuljun kulttuurimaisemaan 15.1. klo 18-21. Tapaamme Siuron koulun P-paikalla Kuljuntie 34. Varusteena sään mukainen vaatetus, tukevat jalkineet ja eväät.

Retken vetäjänä Kaija Helle. Tule mukaan kuutamon taikaan! Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Kaija Helle, 0440177180, hellekaija@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/45354 n Koskikararetki 20.2. klo 13-15. Tule mukaan bongaamaan koskikaroja Nokian Siuronkoskelle. Tapahtuma on osa Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen koskikaralaskentaviikkoa. Kokoontuminen Koski-Baarin vieressä. Opastettu kävely. Oppaina toimivat Nokian Lintukoulun Jarmo Koivisto ja Anne Viitalaakso.

Lisätietoja: 0458883720 ja sll.fi/tapahtuma/44988 Pälkäneen seudun ympäristöyhdistys n Pikkujoulu la 11.12. alk. klo 16 Onkkaalan rantasaunalla, os. Lomakodintie 13. Paikassa ei ole mitään astiastoa eikä ruokailuvälineitä, joten koska emme luonnonsuojeluyhdistyksenä suosi kertakäyttöisiä, ottakaa omat mukaan! Mitään pikkujoululahjoja ei tällä kertaa vaihdella. Ilmoittautumiset sihteerille puh.

0505911663.

Tampereen yhdistys n Syyskokous ja yleisöesitelmä 1.12. klo 18 Pääkirjasto Metson Kuusi-sali, Pirkankatu 2. Käsitellään sääntömääräiset asiat (toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen sekä yhdistyksen hallituksen pj:n, hallituksen jäsenten ja toiminnantarkastajien valitseminen). Jos haluat osallistua etänä, ilmoittaudu viim. 26.11. sähköpostitse. Kokousta ennen mahdollinen yleisöesitelmä. Lisätietoja: Antti Putaja, sll.tampere@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/42573 POHJANMAAN PIIRI Piirisihteeri Teemu Tuovinen, 040 934 6320, pohjanmaa@sll.fi Toimisto: Valtionkatu 1, 60100 Seinäjoki Seuraa: sll.fi/pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Mäntän seudun yhdistys n Syyskokous 23.11. Mäntän lukion kirjasto, Koskelankatu 3. Käsitellään sääntömääräiset asiat, katsellaan valokuvia ja juodaan kokouskahvit. Lisätietoja: Sirkku Polvinen, 0503731283, sirkku.polvinen@ taidekaupunki.fi ja sll.fi/tapahtuma/45132 POHJOIS-KARJALAN PIIRI Toiminnanjohtaja Heikki Pönkkä, 040 543 0011, pohjois-karjala@sll.fi Postiosoite: Keskijärventie 75, 82120 Keskijärvi Seuraa: sll.fi/pohjois-karjala, facebook.com/sllitasuomi POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI Toiminnanjohtaja Kirsi Eskelinen, 041 3191 816, pohjois-pohjanmaa@sll.fi Toimisto: Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu Seuraa: sll.fi/pohjois-pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjois-Pohjanmaa POHJOIS-SAVON PIIRI Aluesihteeri Juha Ahola, 040 848 2869 Toimisto: Puijonkatu 15, 70100 Kuopio Avoinna ma ja to klo 13–17 Seuraa: sll.fi/pohjois-savo, facebook.com/sllitasuomi n Piirin syyskokous 27.11. klo 13 Iisalmen luontomuseolla sekä etäyhteydellä.

Sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen

Luonnonsuojelija 4/2021

>

25

>

tutustumme Iisalmen luontomuseon näyttelyyn. Ilmoittautumiset sähköpostitse, tekstiviestillä tai puhelimitse 23.11. mennessä. Ilmoita, jos osallistut etänä, niin saat osallistumislinkin. Lisätietoja: Juha Ahola, 0408482869, pohjois-savo@ sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/45238 Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys n KLYY:n taideomaisuus – jäsenilta 30.11. klo 17-19. Luontotupa, Puijonkatu 15.

KLYY:lle on 125-vuotisen historiansa aikana kertynyt monenlaista taideomaisuutta. Millaisia tauluja – entä muuta ja mistä ne ovat tulleet yhdistykselle? Vieraana lintumaalari Matti Karppasen tytär Alli Karppanen. Jos haluat olla mukana etäyhteydellä, ilmoittaudu tapahtumat@klyy.fi.

Lisätietoja: Pekka Tenhunen, 0442892220, tenhunen.tenhunen@gmail.com ja sll.fi/ tapahtuma/45266 n 125-vuotisjuhlaviikko 13.-16.12. klo 13-20 Luontotupa, Puijonkatu 15. Tarjolla jouluglögiä ja yllätysohjelmaa. Synttäripäivää 16.12. juhlistamme kakkukahvien kera. Samalla voit hankkia uuden Luonnonkalenterin 2022, jota Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri myy jäsenhintaan 16,20 e. Lisätietoja: Pekka Tenhunen, 0442892220, tenhunen.tenhunen@gmail. com ja sll.fi/tapahtuma/45270 n Jäsenilta – Valokuvakilpailu 11.1. klo 17-19 Luontotupa, Puijonkatu 15. Julkistetaan KLYY:n valokuvakilpailun voittajat ja vietetään näyttelyavajaisia. Lisätietoja: Pekka Tenhunen, 0442892220, tenhunen.tenhunen@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/45274 n KLYY:n 125-vuotisjuhlakokous 20.2. klo 13-16 Kuopion lyseon lukion juhlasalissa, Puijonkatu 18. KLYY:n ensimmäi-

nen virallinen kokous oli 20.2.1897. Tarkempi ohjelma lähempänä juhlaa. Seuraa kotisivujamme ja KLYY:n Facebookia. Lisätietoja: Pekka Tenhunen, 0442892220, tenhunen.tenhunen@gmail.com ja sll.fi/ tapahtuma/45278 Nilsiän luonnonsuojeluyhdistys n Yhdistyksen pikkujoulut ja tiedotustilaisuus nuorille 10.12. klo 15-17, Ravintola Pölli Nilsiäntie 76. Yhdistys tarjoaa joulupuuron ja kiisselin sekä joulukahvit torttuineen. Nuorille järjestetään pieni tiedotustilaisuus, jossa kerrotaan yhdistyksestä ja ensi vuoden toiminnasta, erityisesti tulevista retkistä. Imoittautumiset sähköpostitse tai tekstiviestillä 3.12. mennessä. Lisätietoja: Mauri Tiainen, 0504645458, mauri64.tiainen@ gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/45661 SATAKUNNAN PIIRI Aluesihteeri Karri Jutila, 044 0211 838, satakunta@sll.fi Postiosoite: Otavankatu 5, 28100 Pori Seuraa: sll.fi/satakunta, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry UUDENMAAN PIIRI Va. toiminnanjohtaja Lauri Kajander, 045 1140 088, uusimaa@sll.fi Erityisasiantuntija Jiri Räsänen, 044 2580 598, jiri.rasanen@sll.fi Toimisto: Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki Seuraa: sll.fi/uusimaa, Facebookissa: SLLUP (Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri). Tapahtumat Uudellamaalla: sll.fi/uusimaa/tapahtumat

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys n Syyskokous ja esitelmä 24.11. etätapahtumana. Esitelmä klo 17.30. Syyskokous alkaa klo 18.15. Lisätietoja: Emilia Pippola, 050 3011633, helsy@sll.fi. Ilmoittautumislinkki: sll.fi/tapahtuma/44710 n Töölönlahden lintuaita joulukuun alkuun saakka. Katutaidenäyttely Finlandia-talon kupeessa: työmaa-aidoista löydät mm. kyhmyjoutsenen, meriharakan ja haapanan. Siivekkään taide-elämyksen tarjoaa Helsy tukijoinaan Musiikkitalo, Töölön seurakunta, Tringa, Finlandia-talo ja Juha Leppälä. Linnut on taiteillut Tommi Sirviö avustajinaan Hannu Pentikäinen ja Visa Raittinen. Lisätietoja: Emilia Pippola, 0503011633, helsy@sll.fi ja sll. fi/tapahtuma/44514 Itä-Uudenmaan yhdistys n Vuosikokous 25.1. klo 18 Yhdistyskeskuksessa os. Mannerheiminkatu 20 K, Porvoo. Esillä sääntömääräiset asiat ja sääntöjen muuttaminen. Lisätietoja: sll. fi/ita-uusimaa Keravan ympäristönsuojeluyhdistys n Syyskokous 25.11. klo 18 Keravan lukiolla, os. Keskikatu 5. Sääntömääräiset asiat kuten hallituksen valitseminen ja toimintasuunnitelman vahvistaminen.

Luvassa on myös asiantuntijapuheenvuoro. Kahvitarjoilu! Lisätietoja: Kristiina Thessman, kerava@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/45300 Mäntsälän yhdistys n Kierros Mäntsälän hautausmaalla 5.12. klo 13-15. Aloituspaikkana kirkon parkkipaikka, Vanha Porvoontie. Voit ottaa mukaan kynttilän ja viedä sen haudal-

le tai muistelupaikalle kierroksen aikana.

Lisätietoja: Jorma Ulmanen, mantsala@ sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/45292 n Roskaretki 2.1. klo 13-15. Aloituspaikka Mäntsälän seurojentalon edestä, Huvitie 3. Kerätään vanhan vuoden roskat pois uuden vuoden tieltä kirkonkylän alueella.

Ota omat hanskat mukaan, yhdistys tarjoaa roskapussit. Lisätietoja: Satsa Orajärvi, 0440621940, mantsala@sll.fi ja sll.fi/ tapahtuma/45296 Vantaan yhdistys n Koko perheen luontokoulusunnuntai 28.11. klo 10-13. Vantaan luontokoulu, Sotungintie 25 A. Lahjojen lumo, tulevaisuuden tuho? Miksi lahjoja annetaan?

Pitääkö lahjoja antaa? Voiko lahja olla aineeton tai ehkä kierrätetty? Miten lahjat ja ilmastonmuutos sovitetaan yhteen?

Luontokahvilasta reilun kaupan luomukahvia ja pullaa, mehua kylmänä tai kuumana. Nuotiolla omien eväiden syömistä ja omien makkaroiden paistamista. Lisätietoja: Veera Piironen, veera.piironen@ gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/42537 n Elämyksiä ja luonnon lahjoja mehiläismaailmasta -esitelmä 29.11. klo 1819.30 Tikkurilan kirjastossa, Lummetie 4.

Mehiläisten elämästä ja mehiläisten keräämien luonnon eliksiirien käytöstä kertoo mehiläisalan uranuurtaja Arto Koljonen. Esitelmää voi seurata paikan päällä tai kirjaston YouTube-kanavalla. Esillä myös mehiläisaiheisten kirjojen näyttely. Lisätietoja: Kaarina Aro, kaarinaaro@ gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/42935 n Koko perheen luontokoulusunnuntai 30.1. klo 10-13. Vantaan luontokoulu, Sotungintie 25 A. Mistä metallit tulevat? Käytämme erilaisista metalleista

Millaisen jäljen sinä jätät suomalaiseen luontoon?

Tekemällä testamenttilahjoituksen Suomen luonnonsuojeluliitolle autat suojelemaan yhteisen omaisuutemme, suomalaisen luonnon.

Varasi käytetään kokonaisuudessaan suomalaisen luonnon hyväksi.

Lahjoituksestasi ei peritä veroja, sillä testamentit yleishyödyllisille yhdistyksille ovat verovapaita.

Lue lisää sll.fi/testamentti

RA/2016/780

26

Luonnonsuojelija 4/2021

tehtyjä esineitä ja metalleja löytyy laitteiden sisuksista, sähköjohdoista, komponenteista ja rakennusten betonisista elementeistäkin. Miten kiviin kätkeytyneen metallin saa esille ja hyödynnettävään muotoon? Entä haittaako maapalloa jotenkin, että sen sisuksista kaivetaan esille kaikenlaista? Tule tutustumaan metallin elinkaareen ihan alusta loppuun asti!

Luontokahvilassa tarjolla reilun kaupan luomukahvia ja luomupullaa, mehua ja luontokoulun omaa suklaakakkua. Sään salliessa sytytämme nuotion, joten älä unohda makkaroita! Lisätietoja: Veera Piironen, veera.piironen@gmail.com ja sll.fi/ tapahtuma/45224 n Vuosikokous 17.2. klo 18 Kulttuurikeskus Vernissan yläkerran Tabula Rasa -salissa (Tikkurilantie 36). Käsitellään sääntömääräiset asiat, keskustellaan vuoden 2022 toiminnan tavoitteista ja tapahtumista. Ajatukset toimintaa koskien ovat erittäin tervetulleita! Vuoden 2022 teemana on kaivokset, mihin liittyen saamme lyhyen tietoiskun vuosikokouksen aluksi. Ilmoittautumiset sähköpostitse, mainitsethan mahdollisesta ruokavaliostasi.

Lisätietoja: Minerva Schultz, 0443310327, vantaa@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/45210 VARSINAIS-SUOMEN PIIRI Aluepäällikkö Hannu Klemola, 040 3725 301, 02 2355 255, varsinais-suomi@sll.fi Toimisto: Martinkatu 5, 20810 Turku Seuraa: sll.fi/varsinais-suomi, Facebook: Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri Raisionjokilaakson yhdistys n Syyskokous 24.11. klo 19, Raision kaupungintalo, Nallinkatu 2, Raisio. Sääntömääräiset asiat. Ennen kokousta klo 18 alkaen nautimme yhdistyksen tarjoamat kahvit ja pullat. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/45610 n Jouluglögit 9.12. klo 18 alkaen. Kokoontuminen Friisilän pihalla Hulvelankatu 35, Raisio. Tapahtuma pidetään joko Friisilän päärakennuksen tiloissa tai Pajupillissä. Glögitarjoilun yhteydessä järjestämme pienen tehtävän luontoristikon muodossa. Ristikossa on kysymyksiä, joiden kautta luonto tulee tutuksi sekä tietoja luonnonsuojelusta ”Jokamiehen oikeuksien pohjalta”. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/45606 LUONTO-LIITTO Toimisto: Mannerheimintie 109, 00280 Helsinki, p. 09 648 4420 Seuraa: luontoliitto.fi/tapahtumat, myös Facebookissa ja Twitterissä n Älä osta mitään -päivä 26.11. Päivän kestävä ostolakko ilmaston, ympäristön sekä ihmis- ja eläinoikeuksien puolesta. ÄOM-päivä on joka vuosi uusi musta. Tutustu lisää ja liity mukaan: alaosta.fi n Luonto-Liiton hyvinvointipäivä vapaaehtoisille 27.11. Tampereella LHP:n

toimistolla (Kuninkaankatu 39) kello 1218. Hyvinvointipäivän yhteydessä järjestetään työpaja turvallisemman tilan periaatteista kouluttaja ja ympäristöaktivisti Elina Kauppilan ohjaamana. Tarjolla vegelounas. Päivän päätteeksi osallistujille on luvassa kulttuuripainotteista ohjelmaa. Lisätietoja: teija.peura@luontoliitto. fi ja sami.saynevirta@luontoliitto.fi Hämeen piiri n Pikkujoulut 10.12. Kohtaamispaikka Tampurissa (Otavalankatu 12a) alkaen klo 18. Tervetuloa juhlistamaan kulunutta vuotta ja LHP:n 45-vuotis synttäripäivää! Ilmoittauduthan etukäteen, jotta osaamme varata sopivan määrän tarjottavaa: lhp@luontoliitto.fi tai lähetä viestiä somessa. n Pieni hyvän mielen joulupuoti ja kahvio 4.-5.12. järjestetään LHP:n toimistolla (Kuninkaankatu 39) klo 11-15. Ilahduta läheisiä jouluna kestotuotteilla, luontotehtäväpussilla tai adoptiosiilillä. Nauti kahvion vegaanisista herkuista ja tuet samalla LHP:n toimintaa. n Kerhon- ja leirinohjaajakurssi 28.30.1. Vahderpään vapaa-aikakeskuksessa Kangasalla. Tuhti, toiminnallinen ja innostava paketti ohjaajuuteen! Kurssin käytyäsi voit hakea ohjaajaksi tai johtajaksi luontoleireillemme ja kerhoihin. n Ekokipinä-hanke Luonto- ja ympäristötoimintaa 13-17-vuotiaille Tampereella. Tulevia retkiä ja ympäristövaikuttamisprojekteja: seuraa Instagramissa @ekokipina n Toimintaa nuorten toiveiden mukaan: nuori, laita rohkeasti viestiä toiveistasi puh 0402211238 n Kasvisruokakokkailua alle 20-vuotiaille 12.12. kello 16-19 Pohjois-Suomen piiri n Älä osta mitään päivän tempaus 26.11.

Tule korjaamaan, paikkaamaan, parsimaan tai tuunaamaan rikkinäiset vaatteesi Kässä Marttojen avustuksella! Tapahtumassa on myös tuo vaate – vie vaate -vaihtopiste. Tempaus järjestetään Rovaniemen kansalaistalolla kello 14-18 (Rovakatu 23). Kahvitarjoilu, tervetuloa! Lisätietoja: sirpa.nevala@luontoliitto.fi Susiryhmä n Anna suden elää -mielenosoitus 2.12.

Helsingissä klo 14 maa- ja metsätalousministeriön edessä. Lisätiedot: susiryhma@ luontoliitto.fi n Erittäin uhanalainen susi tarvitsee puolustajia! Suden elämälle pahin uhka on lajiin kohdistuva laillinen ja laiton metsästys sekä susiviha. Tuethan Luonto-Liiton susiryhmän tekemää työtä soittamalla numeroon 0600 10999 (hinta on 10 €, sisältää palvelumaksun 0,90 €). Puhelinkeräys on voimassa 31.12. saakka.

Lämmin kiitos tuestasi. l

Tule mukaan!

Menovinkit netissä: sll.fi/tapahtumat

MIKÄ OLI LEHDEN PARAS JUTTU? Äänestä tämän lehden parasta juttua ja vuoden parasta kantta osoitteessa sll.fi/parasjuttu Voit lähettää vastauksesi myös postikortilla osoitteeseen: Luonnonsuojelija-lehti / Luonnonsuojeluliitto, Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki.

Muista merkitä korttiin nimesi ja postiosoitteesi.

Vastanneiden kesken arvotaan koottava lintulauta (arvo 28,90 €).

Aktiivin muistilista -osoitteesta saat neuvoja - jarjestoasiat@sll.fi mieltä askarruttaviin järjestökysymyksiin. Mistä

löytyy Yhdistysnetti ja tunnukset? Mitä kaikkea liiton vakuutukset korvasivatkaan? Milloin virallinen jäsenmäärä piti poimia ja mistä?

kuluvan vuoden tapahtumien lukumäärä sekä - Onhan osallistujamäärät ylhäällä? Vuoden lopussa niitä taas kysellään.

joulumieltä! Seuraa ja jaa Luonnonsuojeluliiton - Levitä joulukalenteria Facebookissa ja Instagramissa. lainassa -viikkoa vietetään viikolla 6, eli - Luonto 7.2.–13.2.2022. Teemana on ilmastokriisi. Vinkkaa lähikirjastollesi teemaviikosta!

Luonnonsuojelija 4/2021

27

ekoelämää

Teksti ja kuva JENNI HAMARA

5 vinkkiä ekologiseen pukeutumiseen

Hanna Linkolan suosikkimateriaali on kasariviskoosi, eli selluloosapohjainen, sileä ja hengittävä muuntokuitu. ”Hyvälaatuista viskoosia on vaikea löytää nykyään. Siksi etsin sitä kirppareilta ja modifioin vaatteen sopivaksi. 1980-luvulla valmistettiin laadukkainta viskoosia.”

”VAATE ON AINA VIESTI sekä ulos-

päin maailmalle että sisäänpäin iholle ja keholle”, sanoo graafinen suunnittelija ja kulttuurintutkija Hanna Linkola.

Mallina ja muodin markkinoinnissa visualistina työskennellyt Linkola on pohtinut pukeutumista paljon: ”Kysymys ekologisesta muodista on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen. Me pärjäämme kyllä aika pienellä määrällä vaatteita, mutta toisaalta kauniisti pukeutuminen tuo arkeen merkityksen tunnetta ja iloa.”

Linkola pitää Riisuttu malli -nimistä blogia, jonka nimi viittaa sekä Linkolan mallihistoriaan että muodin nykyisen toimintamallin muutokseen. ”Meidän on pakko tyytyä vähempään, jos haluamme, että luonnonvaroja riittää tulevillekin sukupolville”, hän sanoo.

1

Mieti tarkkaan, mitä tarvitset

Jos kaipaat uutta vaatetta, mieti hetki mitä oikeasti kaipaat. Joskus kannattaa vaatekaupan sijaan mennä elokuviin tai hierontaan. Löytyisikö kaapistasi yhdistelemällä jotain? Tee hankinnat ajoissa. Kiireessä tekee helposti hutiostoksia. Vaatekauppaan voi myös mennä vain kokeilemaan vaatteita. Kaupassa vierailu ei

28

Luonnonsuojelija 4/2021

velvoita ostamiseen. Jos olet epävarma ostoksestasi, varaa vaate ja käy kahvilla tai harkintakävelyllä. Muista, että vaatteita voi myös lainata ja vuokrata.

2

Osta kestävää ja monikäyttöistä

Hanki vain laadukkaista materiaaleista huolella valmistettuja vaatteita. Tämä säästää sekä luonnonvaroja että vaatekaappisi tilaa. Katso, että kankaan neulos tai kudos on tar-

”

Tyytyväiselle ihmiselle ei voi myydä mitään turhaa. peeksi tiivis. Tarkista, että saumat, nappien kiinnitykset ja vetoketjut ovat kunnossa. Muista ostoksilla vaatekaappisi sisältö ja katso, että ostoksesi sopii ainakin kahteen sinulla jo olevaan vaatteeseen. Näin vaatekaappisi kehittyy kokonaisuutena eikä tehty vaatehankinta jää irralliseksi ostokseksi.

3

Osta luonnonkuituja ja vältä sekoitemateriaaleja

Luonnonkuitujen suosiminen kannattaa myös siksi, että ne tuntuvat iholla parhaalta. Omat suosikkini ovat pellava ja merinovilla sekä muuntokuituihin kuuluva viskoosi.

Suosi luonnonkuituja. Sekoitemateriaalien kierrättäminen on käytännössä mahdotonta. Jos kuitulaatuja alkaa olla kolme tai enemmän, se ei ole mitenkään perusteltua. Tämä on hyvä nyrkkisääntö. Polyamidi villasukissa on ok ja lisää kestävyyttä, mutta hälytyskellojen pitäisi soida viimeistään silloin, jos villaa on alle 50 prosenttia kokonaiskuitumäärästä.

4

Hanki luotto-ompelija!

Satsaa vaatteen istuvuuteen ja kunnon kankaisiin. Arvosta kangasta, suhtaudu siihen kunnioituksella.

Vanhoja vaatteita voi muokata sopiviksi ompelijan avulla. Näin perintövaatteesta voi saada toimivan.

Vanhat vaatteet on usein tehty huikeista kankaista, jollaisia ei enää valmisteta.

Se, että ihmisestä otetaan mitat, on kehoa arvostava kokemus. Hyvin istuva vaate ei ole vain tyylikysymys vaan keholle hyvä viesti. Tyytyväiselle ihmiselle ei voi myydä mitään turhaa.

5

Opettele hyvät vaatehuoltotaidot

Pese vaatteet ajoissa, etteivät tahrat pinty. Hanki sappisaippua. Älä pese vaatteita liian kuumassa tai linkoa liikaa, etteivät ne kutistu. Ripusta ne huolella ja venyttele vaate muotoonsa ripustaessasi. Älä pese turhaan.

Villa ja muut eläinkuidut puhdistuvat tuulettamalla. Opettele korjaamaan vaatteesi. Vaatteet kannattaa paikata heti, etteivät pienet reiät ja saumojen repeämät suurene.

Bonusvinkki: Hanki hyvät kengät!

Sopivilla kengillä saat hyvän ryhdin ja kauniin kävelyn. Mikä tahansa vaate näyttää hyvältä, kun kannat sen oikein. l

Lue lisää ekologisesta muodista Hanna Linkolan blogista riisuttumalli.fi

Lempipaikka Kotitunturit Käsivarren suurtunturit, minun lempipaikka­ ni. Voimakas, karu ja säälimätön, kuitenkin sa­ maan aikaan herkkä ja elämän loppumatonta voimaa täynnä. Äkkiseltään katsottuna vain yhdenlaista, mutta hitaasti kulkien hämmästyttävän monimuotois­ ta. Silmänkantamattomiin jatkuvat maisemat yhdisty­ vät pieniin yksityiskohtiin.

Kesä tuntureilla on lyhyt, kaunis ja kiihkeä. Ruskaan pukeutunut luonto taas loistaa värejä. Mielestäni kuiten­ kin kesän kiireestä riisutussa luonnossa on jotain mystis­ tä. Se huokuu rauhaa, mitä on vaikea tavoittaa muulloin.

Levollisuus kietoutuu ympärilleni kuin vyöryvät sumupil­ vet, jotka kulkevat tunturiylängöillä. Tunnen talven jo ihol­ lani. Paljakka hohtaa upeita harmonisia ruskean sävyjä, jotka tuntuvat jo odottavan lumipeitettä ylleen.

Tuntureilla kulkiessa oloni on onnellinen ja vapaa.

Korkealla tuulee usein. Liekö tuuli se, joka tuo tilaa ja vie menneet mukanaan. Onnen lisäksi tuntureilla on vahvasti mukana suru. Tapahtumassa olevat muutokset ovat läs­ nä jokaisessa askeleessani. Talvi lyhenee, palsat sulavat eikä jääleinikillä ole kohta enää mahdollisuutta kavuta ylemmäs. Jos Itä-Suomessa asuessa metsien ja soi­ den kohtalo sai surulliseksi, niin nyt rinnalla on yhtä vahvasti suru pohjoisen tunturiluonnosta.

Ei tuota surua pääse karkuun missään. Mutta en minä sitä ilman haluaisikaan olla. Se kertoo minulle, mikä on tärkeää ja mitä haluan suojella.

Merja Paakkanen Kilpisjärveläisen valokuvaajan luontokuvista pääsee nauttimaan seuraamalla Instagram-tiliä: @merjapaakkanen

Luonnonsuojelija 4/2021

29

Vino puu tietää valon ja tuulen.

Kun katson rantakalliolla kasvavaa kituliasta ja vinoa mäntyä, minusta on kiehtovaa ajatella, että puusta on tullut sellainen kuin se on, koska se on reagoinut mereltä puhaltaviin tuuliin, piiskaaviin sateisiin ja vapaasti paahtavaan aurinkoon. Sen juuret ovat sopeutuneet löytämään vettä ja ravinteita niukoissa oloissa. Siitä ei ole kasvanut HANNA-LEENA YLINEN kirjoittaja ja luonnonystävä puupeltojen suorarunkoista tukkipuuta, vaan haastaviin Aforismit on poimittu kokoelmista Jotta olosuhteisiin mukautunut varastaisit ajatukseni ja Kilpikaarnaihminen (Kulttuurivihkot 2019 ja 2021). paras mahdollinen puu.

Valaisemme tähdet näkyvistä.

En tunnista kuin muutaman tähden, mutta tähtitaivasta katsoessani ymmärrän oman merkityksettömyyteni ja se saa minut tuntemaan oloni turvalliseksi. Kotilähiöstäni löytyy vielä paikkoja, joissa on riittävän pimeää tähtien tarkkailuun. Valitettavasti tällaiset pimeyden keitaat vähenevät, sillä valaistuja reittejä rakennetaan koko ajan lisää. Tähtien ystävien ohella valosaasteesta kärsivät monet eläinlajit, joiden elämää keinovalo sekoittaa. Valaistuksen sijaan kaupunkeihin kannattaisikin lisätä pimeyttä.

Puhuvat metsästä, vaikka tarkoittavat sellua.

Vaikka luonnontilaisten tai niiden kaltaisten metsien häviäminen on tunnistettu merkittävimmäksi lajien uhanalaisuutta lisääväksi tekijäksi Suomessa, kuuluu mediassa käytävässä metsäkeskustelussa yhä metsäteollisuuden ääni. Näin syntyy vaikutelma, että metsien voimakkaaseen käyttöön liittyvät taloudelliset argumentit olisivat yhtä päteviä elleivät peräti pätevämpiä kuin luonnon monimuotoisuutta ja ilmastoa tukevat suojelunäkökulmat. Metsäteollisuus ja metsänomistajat voivat toki osallistua keskusteluun, mutta vastuullisessa mediassa olisi tällöin muistutettava, että heidän näkemyksensä eivät voi olla riippumattomia.

RIITTA MALVE

Sanoja luonnosta

Hudit ja osumat

Susien päät kohta kolisevat tuolla metsissä yhteen, niin paljon niitä on.

Timo Piirainen, Suomenmaa 17.10.2021

Perustelujen hataruudesta päätellen on syytä epäillä, että hankkeen [susien kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisen] todellinen syy ei ole edistää suden vaan keskustan hyväksyttävyyttä. pääkirjoitus, hs.fi 7.11.2021

Moni sanoo, että on holtitonta siirtää lapsillemme tällaisia velkamääriä.

Minusta siihen voisi sanoa, että on vielä holtittomampaa siirtää lapsillemme tuhottu ympäristö. Loppupelissä ilmastovelka on isompi asia kuin valtionvelka.

Olen pahoillani. Sukupolveni on vastuussa tuhosta, jonka teimme puolivahingossa. Haastan kaikki keskiikäiset tekemään jyrkän käännöksen.

Aletaan ratkaista, pelastaa, säilyttää ja ennallistaa. #ilmastokriisi #luontokato @HeinoHeli, Twitter 10.11.2021

30

Luonnonsuojelija 4/2021

MIIA PIETILÄINEN

Sixten Korkman, Yle uutiset 9.11.2021

luontokauppa.fi @ luontokauppa # norppatuote

Hiilellä on luonnollinen rooli ympäristössämme.

Se on orgaanisen elämän perusta. Hiili kiertää

PINNAN ALLA -PIPO

luonnossa, se varastoituu meriin, maaperään ja kasvillisuuteen vapautuakseen ajan myötä taas

29,90

uudelleen ilmakehään.

Luontokaupan uutuusmalliston nimi HIILI

Muista 10 % jäsenalennus!

symboloi kiertokulkua. Tuotteet on valmistettu kierrätysmateriaaleista vettä säästäen ja hiilipäästöjä vähentäen. Valitse oma suosikkisi useista eri luontoaiheisista paidoista ja lue lisää malliston synnystä verkkosivuiltamme luontokauppa.fi/tarinat

HIILI-COLLEGE HUUHKAJA

59,90 Muista 10 % jäsenalennus!

Huuhkaja-paidan kuva on

AAPO KARHU

Ossi Saarisen ottama.

Luonnonsuojeliiton jäsenenä suojelet suomalaista luontoa niin omalla paikkakunnallasi kuin koko Suomessa. Jäsen­ maksu on 38 euroa vuodessa.

Jäsenetuna saat mm.

Luonnonsuojelija-l­ehden, 10 % alennuksen Luontokau­ pan tuotteista sekä Suomen Luonto -lehden jäsenhintaan.

Liity jäseksi: sll.fi/liity Puh 09 2280 8210 Tutustu tuoreisiin jäsen­­etuihin: sll.fi/jasenelle

Liity norppajengiin!

Luonnonsuojelija 4/2021

31

IRTONUMERO 5 €

32

Luonnonsuojelija 4/2021