__MAIN_TEXT__

Page 1

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta.

Härkäpapu on ravinnesyöppö typensitoja

www.luomulehti.fi

s.60

Synttärit kesäkuussa

juhlat marraskuussa s.8

Nro 3/2015

10,00 €


VILOMIX FINLAND OY:N VALIKOIMASTA LUOMUTUOTANTOON SOVELTUVAT: • ADE–vitamiinivalmisteet • E-vitamiini- ja seleenivalmisteet Useita orgaanista seleeniä sisältäviä valmisteita

• Mira-kivennäisrehut • Nuolukivet naudoille • Natriumbikarbonaatti, merilevä ja magnesiumoksidi tilaseoksiin • Lisäksi runsas valikoima luomutiloille soveltuvia puhdistus- ja pesuaineita mm. vedinkastot ja kiertopesuaineet.

TIEDUSTELE TUOTTEITA PALVELEVALTA ALUE-EDUSTAJALTASI:

www.vilomix.fi/edustajat

U

U

T

U

U

Vilomix Finland Oy Yrittäjäntie 1, 21530 Paimio puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

S!

LEGATO-syysrypsi varma ja satoisa

92400 Ruukki, Puh. (08) 270 7200, (02) 762 6200

www.syysrypsi.fi


Kirjoitin viime numerossa sääntelyn hyvistä ja huonoista puolista luomun näkökulmasta. Julkisessa keskustelussa sääntely saa kovaa kritiikkiä ja sen on todettu nykyisessä laajuudessa aiheuttavan paljon haittaa. Se saattaa tappaa luovuuden, kokeilunhalun sekä estää tehokkaan ja järkevän toiminnan. Siitä syystä muun muassa MTK piti viime syksynä ison kapinakokouksen Seinäjoella. Eräs esimerkki epäonnistuneesta sääntelystä oli huhtikuun alussa voimaan tulleen nitraattidirektiivin kohta, jossa kiellettiin lannan levitys kalteville pelloille. On miltei mahdoton ymmärtää, miten sellainen pykälä päätyy valmiiseen asetustekstiin asti. Asiasta syntyi kiivas julkinen keskustelu mielipideosastoilla ja sosiaalisessa mediassa. Siitä puhuttiin melkein joka paikassa, missä viljelijät tapasivat. Tästä syystä Luomuliitto ja MTK sopivat tekevänsä kumpikin lähes saman sisältöisen kannanoton ministeriölle, jossa esitetään ko. ongelman korjaamista. Sain ympäristöministeriltä lupauksen, että asia voidaan avata vielä ennen kevätkylvöjä. Niin sitten tapahtuikin ja asetusta korjattiin niin, että kalteville peloille voidaan levittää kuivaa lantaa, kunhan se mullataan 12 tunnin sisällä. Samoin lietettä ja nestemäisiä lannoitevalmisteita voidaan levittää, jos se tapahtuu sijoittamalla. Luomuliiton panosta tarvittiin myös poliittisen sovun löytämiseen. Järki voitti ja kiitos siitä kuuluu ympäristöministeri Sanni Grahn–Laasoselle. Luulen, että tuossa oli maatalouden sääntelyn kulminaatiopiste. Tulevaisuudessa säädösten ja lainvalmistelun tulee ottaa paremmin huomioon niiden soveltuminen käytäntöön. Myös sellaisia säädöksiä tulee voida purkaa, jotka eivät anna mitään lisäarvoa, vaan vaikeuttavat turhaan toimintaa. Seuraavaksi pieni ajatusleikki siitä, millaisia hyvät säädökset olisivat. Vesistöjen kuormittumisen määrää käytettyjen ravinteiden kokonaismäärä, ei se, paljonko jollekin yksittäiselle lohkolle levitetään lantaa tai lannoitteita. Siinä mielessä yksittäisen lohkon lannoittamisen tarkka sääntely ja valvonta ovat turhaa. Tiukalla käytännöllä rajataan isännän mahdollisuutta huomioida lohkojen erilaista kasvukuntoa ja vaikeutetaan erityisen vaativien kasvien viljelyä.

Marjo Koivumäki

Olivatko ”kaltevat pellot” sääntelyn kulminaatiopiste?

Myös heikossa kasvukunnossa olevien lohkojen saattamien viljelykuntoon tarvitsisi runsaampaa ravinteiden käyttöä kuin tiukka lohkokohtainen käytäntö mahdollistaa. Ympäristön kannalta aivan yhtä hyvään lopputulokseen päästäisiin tilakohtaisilla ravinnekiintiöillä, jotka laskettaisiin käytettävissä olevan peltoalan ja määritellyn hehtaarikohtaisen määrän perusteella. Tällainen järjestelmä antaisi viljelijälle paljon enemmän mahdollisuuksia. Samalla se vähentäisi turhaa työtä ja valvontaa. Viljelijän työ voisi kohdentua nykyistä enemmän hyvän sadon tavoitteluun. Pauli Talvitie Luomuliiton puheenjohtaja

Luomulehti 3/2015

3


RAKKAUDESTA LUOMUUN

Laajin valikoima. Paras saatavuus. Kilpailukykyiset hinnat. Tarjoamme huolellisesti valitut tuoreet luomuhedelmät, -vihannekset, -juurekset ja -yrtit Suomen laajimmasta luomuvalikoimasta kilpailukykyiseeen hintaan ympäri vuoden. Kun haluat kehittää suomalaista luomukulttuuria, valitse yhteistyökumppaniksi Satotukku. Me osaamme luomun.

Satotukku Oy | Tuupakantie 32, 01740 Vantaa | 010 581 6000 | satotukku@satotukku.fi | satotukku.fi


Sisällys 3/2015

le h ti

> Muumaa luottaa omaan rehuun s. 26

> Koivikon tilan tavoitteena lannoite- ja energiaomavaraisuus s. 34

3

38 Erotu ja elä hetkessä

Pääkirjoitus: Olivatko ”kaltevat pellot” sääntelyn kulminaatiopiste?

12

Luomuu....

14

22

Tuotteiden suoramyynti ja elintarvikelain tarjoamat mahdollisuudet Tarkastus on arvokas asia

26

Muumaa luottaa omaan rehuun

28

Pitkäikäisemmat lypsylehmät ovat ympäristöystävällisempiä kuin lyhytikäiset

30 Luomulampaat valmiina kesätöihin 32 34 36

Nähdään kesällä! Koivikon tilan tavoitteena lannoite- ja energiaomavaraisuus Kyytöt palauttivat ilon ja luovuuden

42

Tuotekortti on käytännöllinen yhteistyön apuväline

48

Pientuottajille toimivaa markkinointia ja sertifiointia

50 51

Reko-ringit kiinnostivat kansainvälisiä vieraita ja mediaa Ruokapiirit vastuullisten kuluttajien suosiossa

on ravinnesyöppö 60 Härkäpapu typensitoja

Luomulla taloudelliseen menestykseen s. 46 Palstat

6 Alkupalat 8 Luomuliitto 30 v. 10 Kasvoja luomun historiasta 13 Uutuuksia 16 Lisää puutarhatuotantoa 18 Ulkomailta 20 Edunvalvontaa Euroopassa 25 Kolumni 40 Kasvot luomulle 45 På Svenska 46 Mentorin vinkit 52 Palveluksessanne 54 Kirjoja 56 Kysymyksiä 58 Kommentti 59 Asiantuntija vastaa 63 Yhdistyksistä

Kannen kuva: Karoliina Manninen

Luomulehti 3/2015

5


Marjo Koivumäki

Laki luomutuotannon valvonnasta astui voimaan

Luomulihan tuotanto laajeni edelleen Luomulihaa tuotettiin Suomessa vuonna 2014 kahdeksan prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Sekä naudan-, lampaan- että siipikarjanlihan tuotanto luomuna kasvoi, kun taas luomusianlihan tuotanto väheni hieman. Luomujoulukinkkujen tuotanto kuitenkin tuplaantui ja kotimaisesta lampaasta jo viidennes tuotetaan luomuna. Luomulihaa tuotettiin viime vuonna yhteensä 3,1 miljoonaa kiloa (luullisena), kun edellisvuoden määrä oli 2,86 miljoonaa kiloa. Kaikesta lihantuotannosta Suomessa luomun osuus on yhä alle prosentin. Suoramyynnin osuus on suurin luomulampaanlihalla, josta tuottajat markkinoivat itse lähes 40 prosenttia. Luomunaudanlihasta viidennes ja luomusianlihasta 15 prosenttia menee suoramyyntiin. Tiedot käyvät ilmi Pro Luomun teettämästä kyselystä, jonka TNS Gallup toteutti alkuvuodesta. Kyselyyn vastasi 22 teurastamoa, ja sitä rahoitti maa- ja metsätalousministeriö. Lue lisää: proluomu.fi/luomulihan-tuotanto-laajeni-edelleen

6

Luomulehti

3/2015

Vaikka uuden EU:n luomulainsäädännön käsittely on kesken Euroopan parlamentissa ja maatalousneuvostossa, tehtiin kansalliseen valvontalakiin muutoksia ja se astui voimaan toukokuun alusta. Valvontaviranomaisia ei muutettu, mutta tehtyjen lakimuutosten tarkoituksena on turvata luonnonmukaisen tuotannon edellytykset ja kasvu Suomessa paremmin siten, että se on mahdollisimman kustannustehokasta ja luotettavaa. Laissa on selkeytetty markkinavalvontaan sovellettavaa lainsäädäntöä sekä rangaistus- ja pakkokeinosäännöksiä. Lausuntovaiheessa laki sai kovaakin kritiikkiä kotirauhan piirissä olevien tilojen ja toimintojen tarkastamisesta, mutta EU:n luomuasetus on täsmällinen ja edellyttää tarkastuksen ulottuvan vaikka kotikeittiöön, mikäli siellä harjoitetaan valvonnassa piirissä olevaa luomutoimintaa. Hämmennystä aiheutti elintarvikevalvonnan erilainen toimintatapa, jossa tarkastaja ei tee tarkastusta toimijan tiloissa, joita käytetään pysyvästi asuin tiloina vaan tarkastus tapahtuu valvojan toimistossa. Oikeuskanslerin kannanoton mukaan luomuvalvonta voidaan jatkossakin tehdä toimijan kotona, tosin näissä olosuhteissa tarkastuksen voi tehdä vain viranomainen. Tällä hetkellä pääosan luomutarkastuksista tekevät valtuutetut. Mutta tärkeintä on, että jatkossakin pienet toimijat voivat valmistaa kotikeittiössä mehua ja hilloja omista marjoista, leipoa leipää tai pussittaa jauhoja. Toimija itse päättää, täytetäänkö paperit tuvan pöydän ääressä vai ulkona, mutta jalostustoiminta ja tuotanto, varastot ja kirjanpito tulee kuitenkin voida aina tarkastaa.


Uudessakaarlepyyssä Pohjanmaalla alueelliset tuottajayhdistykset lähtevät tukemaan kaupungin ruokahankintoja niin, että tarjoavat Portaat luomuun -ohjelman vuosimaksun. Tuottajat haluavat tukea sitä, että kunta ostaa julkisiin ruokapalveluihin ruokaa läheltä. Kun ostaa lähiruokaa, se on askel kohti luomua, toteaa luomusiantuottaja Steve Nyholm. Uudessakaarlepyyssä on vanhojen kuntarajojen mukaan kolme alueellista tuottajayhdistystä: Jepua, Munsala ja Uusikaarlepyy. Jepualla tuotetaan paljon perunaa ja paikallisia on ärsyttänyt se, että silti esimerkiksi kouluihin on ostettu ulkomaista perunaa. Portaat luomuun ohjelmaan tulivat osallistumismaksut tänä vuonna. Ne ovat ruokapalvelun ateriamääristä riippuen 100, 250 tai 500 euroa. Ravintolapuolella on alettu nyt aktiivisesti hakemaan luomua. Tämä tuntuu taas askeleelta eteenpäin, kertoo Nyholm, joka ensin myi 2000-luvun alussa sianlihaa itse, sitten pääkaupunkiseudun marketit kiinnostuivat ja nyt sitä menee myös ravintoloihin.

Marjo Koivumäki

Tuottajat tukemaan kaupungin ruokapalveluita mukaan Portaat luomuun -ohjelmaan

Tietoa luomueläinten hyvinvointiin panostamisesta

Euroopan luomumarkkinat kasvavat muita elintarvikemarkkinoita nopeammin, keskimäärin 10 prosenttia vuodessa. Myös Aasiassa ja Lähi-idässä luomun kysyntä nousee. Esimerkiksi L’Uomun Nokan tuotteilla tähdätään sinne, kertoi Luomu invest Oy:n toimitusjohtaja Arto Jokinen Elintarvikepäivässä. Tällä hetkellä Suomen luomuvienti on vuositasolla noin 20 miljoonaa euroa, joka on vain yksi prosentti koko elintarvikeviennistä. - Luomuviennillämme on potentiaalia kasvaa huomattavasti nykyistä vientiämme suuremmaksi, kertoo Food from Finlandin ohjelmajohtaja Esa Wrang Finprosta. - Harva maa maailmassa pystyy esimerkiksi siipikarjatuotteissaan lupaamaan, että tuote on vapaa eläintaudeista, salmonellasta ja GMO:sta.

Viranomaisilla ja eläinlääkäreillä ei aina ole riittävästi tietoa luomueläintuotannosta. Luomuliitto laati nettisivuilleen ytimekkään koosteen levitettäväksi. Runsas karkearehun käyttö ja eläinten lisääntynyt ulkoilu ja liikunta saattavat aiheuttaa sen, etteivät luomueläimet saavuta yhtä nopeaa ja tasaista päiväkasvua kuin tavanomaisesti kasvatetut eläimet. Korkea päiväkasvu ei olekaan tae eläinten hyvinvoinnista vaan voi olla jopa syy lisääntyviin hyvinvointiongelmiin, jotka näkyvät esimerkiksi jalkavikoina sioilla ja broilereilla. Kunkin eläinlajin lajinmukainen ruokinta on tärkeä elementti luomutuotannossa. Märehtijöillä tämä tarkoittaa laitumen ja nurmirehun maksimaalista hyödyntämistä. Runsas viljan ja väkirehun syöttäminen saattaa aiheuttaa märehtijöille hyvinvointiongelmia. Luomukotieläinsäännöt asettavatkin rajoituksia väkirehun käyttömäärille. Karkearehun on todettu olevan hyödyllistä myös sioille ja kanoille ja niiden on saatava karkearehua päivittäin. Luonnossa eläimillä suurin osa valveillaoloajasta kuluu ruuan etsimiseen ja syömiseen. Ruuan hankintaan liittyvä käyttäytymistarve on vahvana olemassa myös tuotantoeläimillä. Tiiviissä muodossa annettu rehu saa eläimet usein pitkästymään ja aiheuttaa erilaisia ruuan hankintaan liittyvää häiriökäyttäytymistä. Luomukotieläintuotannon tärkein tavoite on tarjota eläimille mahdollisimman luonnonmukainen kasvuympäristö, korkealaatuinen hoito ja ruokinta. Eläinten pitää luonnollisesti tuottaa lihaa, maitoa ja munia, mutta mahdollisimman korkeaa tuotantoa ei luomussa tavoitella eläinten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin kustannuksella.

www.finpro.fi

Tietoa jaettavissa netissä:

www.portaatluomuun.fi

Suomen luomuviennillä potentiaalia

www.luomuliitto.fi/elainten-hyvinvointi

Luomulehti 3/2015

7


Luomuliitto

30v. Synttärit kesäkuussa & juhlat marraskuussa

Teksti: Elisa Niemi Grafiikka: Eveliina Pakarinen

16.6.1985 pidettiin Luomuliiton perustamiskokous Juvalla. 30-vuotisjuhlat pidetään

2015

Luomuliitto 30 vuotta!

Mikkelissä 9.11.2015.

2014

2013

Puheenjohtajaksi Pauli Talvitie - Luomutiloja Suomessa 4200 -> luomun osuus Suomen peltoalasta 9,4 % - enemmän kuin koskaan aiemmin.

Neljän hengen asiantuntijatiimi aloittaa Luomuliitossa -> Reilussa kahdessa vuodessa yhteensä noin 1000 yhteydenottoa

2011

2010

Puheenjohtajaksi Jaakko Nuutila

Toiminnanjohtajaksi Elisa Niemi - Luomun myynti kasvoi 46 % (Nielsen kuluttajapaneeli, Luomuliitto)

2009

Luomutiloja Suomessa 4050 -> luomun osuus Suomen peltoalasta 7,2 % - tavanomaisten tilojen määrä jatkaa pitkäaikaista laskuaan.

2008

Vuoden Luomuyritys: Riihipuoti

2006

Luomutilojen määrän huippu: 5070

2001

Vuoden luomuyrittäjjä: Juvan Muumaa Ay (ks. s. 26)

1999

1995

1994

Vuoden luomuviljelijät Stina ja Bjarne Back kertoivat luomutuotannosta aktiivisesti mediassa

Luomutiloja Suomessa 1300

1991

1989

1988

Toiminnanjohtajaksi Hannu Kovanen

1985

Perustamiskokous Partalassa Juvalla - Puheenjohtajaksi Kari Ilmarinen Suomussalmen ekoviljelijät ry

Ekoviljelijät ry Savonlinnan seudun luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry

Biodynaaminen yhdistys ry

8

Luomulehti 3/2015

Etelä-Savon luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry

Luomutiloja Suomessa 670

1987

Luomulehden päätoimittaja Riitta-Leena Inki

Luomutiloja vain 160 koko Suomessa

1990

Puheenjohtajaksi Urho Kari

1988-1998

Ensimmäiset Vuoden Luomuviljelijät valitaan: Ensio ja Anita Heikkinen

Elävä maa ry

Puheenjohtajaksi Kimmo Tiilikainen - Toiminnanjohtajaksi Pekka Terhemaa

Luomutiloja Suomessa 1800

1993

1992

LÄHTEET: Luomuliitto 20 v. -julkaisu: www.luomuliitto.fi/jarjesto/ historiaa

Luomuliitto ja Finfood listasi luomuviljelijät nettiin Tuottajatorille. -> Nyt MMM rahoittaa hakupalvelua aitojamakuja.fi

2002

Puheenjohtajaksi Esa Partanen - Toiminnanjohtajaksi Anu Tuomola

Vuoden luomuviljelijät Eija ja Erkki Laaksonen toivat esiin luomutuotteiden terveellisyyttä

2004

Vuoden Luomuyritys: Helsingin mylly

2005

1998

Vuoden Luomuyritys: Ilmajoen makkaramestarit

2007

Puheenjohtajaksi Risto Mäkipernaa - Luomutiloja Suomessa 4450

2012

Puheenjohtajaksi Jukka Lassila

Luomuliiton perustajajäseninä olivat neljä alueellista luomuyhdistystä sekä Elävä maa ry (ks. s. 11) ja näistä suurimpana silloin 700 jäsenen Biodynaaminen yhdistys. Perustamiskokous oli Partalassa, jonka tutkimuskeskus oli myöhemmin Luomuliiton rinnalla Luomulehden julkaisijana.


Juhlat Luomupäivien yhteydessä Luomuliiton 30-vuotisjuhlia suunnitellaan nyt. Minkälaisia ohjelmanumeroita sinä haluat nähdä? Keitä kutsutaan juhlapuhujiksi? Kerro ehdotuksesi! luomuliitto@luomuliitto.fi, puh. 0400 534003 luomu.fi/luomupaivat

Elisa Niemi

9.11. illalla Naisvuoritalolla Mikkelissä

Löydä Leppis-tuotteet! YRITTÄJÄ:

”Leppäkerttu-merkki tuo kotimaisuuden esille.”

Ainoa merkki, joka takaa myös rehujen kotimaisuuden. ASIAKAS:

”Leppismerkistä tulee hyvä mieli.” rg ila.o t u m www.mikolanluo

erttumerkki uotanto/leppak ut m uo /l .fi to iit omul tyksiä: www.lu Lisää leppis-yri

Hae nyt Leppäkerttu-merkkiä!

Lisätietoja: Elisa Niemi, elisa.niemi@luomuliitto.fi, puh. 0400 534 003 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/leppakerttumerkki Luomulehti 3/2015 9


Uusi palsta

Teksti: Marja Nuora kuva: A-lehdet/Paavo Martikainen

Luomutiedon kylväjä Anja Alanko muistetaan Viikin tiedekirjaston tiskin takaa 70ja 80-lukujen vaihteesta, kun hän tarjoili luomutietoa nykyisille luomuasiantuntijoille. Hänestä tuli myös Luomuliiton perustajajäsen Elävä maa ry:n ensimmäinen toiminnanjohtaja ja Partala ry:n kirjaston perustaja.

10

Luomulehti 3/2015

H

elsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteelliseen tiedekunnan Viikin tiedekirjaston ilmoitustaululle ilmestyi 70-luvun lopulla ilmoituksia kuten: ”Toivo Rautavaara: Kolme kompostoinnin tarkoitusta” ja ”Pentti Valkama: Pelto, kesanto, vanhan kansan tietoisuus ja luontaisvoimainen talous”. Lisäksi kirjastoon alkoi ilmestyä luetteloita luonnonmukaisen viljelyn kirjoista ja lehtihyllystä löytyä alan ulkomaisia lehtiä. Joku professori jo tokaisi, että täällä on jotain tällaista propagandaa. Kaiken takaa paljastui tuttavallinen ja leppoisa kirjaston amanuenssi Anja Alanko. Myönteistä ilmapiiriä luomutietouden kartuttamiseksi loi Alangon mukaan myös kirjaston informaatiikko Anita Ellala.

Alangon tavoitteena oli koota Viikkiin ryhmä, joka opiskelisi luonnonmukaista viljelyä. Sitä ei ollut laitoksen koulutusohjelmassa. Näin sai vuonna 1976 alkunsa Vaihtoehtoisen viljelyn opintopiiri. – Silloin, kun piti aloittaa se ryhmä siellä Viikissä, näin unen, että elämäni matkalle sain leipää, juustoa ja hunajaa, ja se tarkoittaa kasvi-, eläin- ja hyönteiskuntaa, Alanko muistelee.

Lapsuus omavaraistaloudessa ja kirjojen parissa Alanko syntyi sotaan vuonna 1942 perheen asuessa Mottitiellä Helsingin Pitäjänmäellä. Naapurissa oli kanoja, kaneja ja jopa kolme lehmää, mutta Alanko kehuu: – Äidillä oli kylän kaunein puutarha, jota myös me lapset hoidimme. Vanhempien puutarhasta riitti ruokaa lähes koko talveksi, mutta varsinais-


Vuonna 1976 Helsingin yliopiston Viikin kampuksella alkoi Vaihtoehtoisen viljelyn opintopiiri. Näin kirjaston amanuenssi Anja Alanko saavutti tavoitteensa saada tietoa leviämään, kun opetusta aiheesta ei vielä ollut. Kuvassa Anja ja Pentti Alanko.

ta omavaraistaloutta Anja-tyttö eli kesäisin vieraillessaan äidin vanhempien luona Savossa, Suonenjoella. Isän synnyinmailla Lopen seuduilla sukulaisten tilat ovat isoja tänäkin päivänä. Tutuksi tulivat hevosmaatalous, työt heinäpellolla ja sokerijuurikasmaalla. Alanko oli kova lukemaan kirjoja, ja hänestä tuli lähikirjastonhoitajan lemmikki. Tätä ammattia hän haaveili itselleenkin, kun aloitti opinnot Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Oppiaineisiin pettyneenä Alanko kuitenkin päätti vuoden kuluttua pitää välivuoden Lepaan maatalousoppilaitoksen puutarhurikoulussa. Lepaalla hän tapasi tulevan miehensä Pentti Alangon ja kuuli ensimmäisen kerran biodynaamisesta viljelystä. Toinen hyvin merkittävä jakso Alangon elämänuralle oli kesätyö saksalaisella perennataimitarhalla. Vanhojen perennojen lisäksi hän tutustui lähemmin biodynaamiseen viljelyyn.

Luomutietoa Viikkiin Suomeen palattuaan Alanko toimi ensin Biodynaamisessa yhdistyksessä. Viikin kirjastoon hän pääsi töihin vuonna 1967 ja opintopiirin kokoaminen alkoi. Vaihtoehtoisen viljelyn opintopiiristä muotoutui vuonna 1980 Elävä Maa -yhdistys, jonka toiminnanjohtajaksi tuli Alanko. Lisäksi Omavarainen Maatalous -lehti, josta myöhemmin tuli Luomulehti, siirtyi yhdistyksen julkaistavaksi. Sekä opintopiirin että Elävän maan toiminta oli aktiivista ja innostunutta; kirjojen ja lehden kustannustoiminnan ja luentojen lisäksi oli viljelyneuvontaa ja nuoria opiskelijoita opastettiin kirjojen ja lehtien tekemiseen. Mukana oli monia tulevia luomualan vaikuttajia kuten Jukka Rajala, Jaana Väisänen, Heidi Hautala, Sampsa Heinonen, Eija Kunnari,

Opintopiiristä ilmoitettiin Viikin tiedekirjaston ilmoitustaululla mm. näillä lapuilla.

Ilmari Schepel, Jukka Kivelä ja Helena Kahiluoto. Alanko itse opiskeli nuorena perheenäitinä kirjallisuus- ja kirjastotiedettä, vertailevaa uskontotiedettä, kansanrunoutta, kansatiedettä ja teoreettista filosofiaa. Hän halusi löytää omasta kansanperinteestämme oppia luomuviljelyyn. Elämänsä varrella hän perusti useampia kirjastoja, yhden esimerkiksi Partalan luonnonmukaisen viljelyn tutkimusasemalle. Ollessaan Helsingin kaupunginvaltuutettuna 1980-luvun lopulla hän muun muassa sai aikaan kirjaston kotipalvelujen alkamisen vanhuksille ja vammaisille. Alanko ehti olla mukana myös Kuvaliiterin ja Ruohonjuuren alkuvaiheissa.

Maatiaiset sydämen asiana Kun nuorelle polvelle haluttiin antaa tilaa Elävä maa -yhdistyksessä, siirtyi vanhempi väki kustannustoimintansa kanssa Hyötykasviyhdistykseen. Mutta yhdistyksen toiminta oli liian harrastusluonteista ja Alankoa alkoi muutenkin kiehtoa Ruotsista tullut ajatus maatiaiskasvien ja -eläinten sekä vanhojen kulttuurimaisemien säilyttämisestä. Niin perustettiin Maatiainen ry. Sen toiminnanjohtajana Alanko etsi mukaan uusia ihmisiä, organisoi tapahtumia, kuten luentoja, taimienvaihtopäiviä, kerättyjen siementen pussitustalkoita sekä siemen- ja kirjamyyntiä. Anja Alanko on ollut johdattamassa useaa sukupolvea omavaraisen luonnonmukaisen ruoantuotannon pariin eloisalla tavallaan. – Koen itseni kylväjäksi. Aloittamistani yhdistyksistä ja töistä on ollut muiden hyvä jatkaa. Alangon kolme omaa lasta kasvoivat siinä sivussa. Nyt on jo kuusi lastenlastakin. Yksi heistä, 6-vuotias Matilda, huusi,

että kasvinviljely on ihanaa, kun maa-artisokkia korjattiin. – ”Istutetaan” näitä lapsenlapsia maahan, kannustaa Alanko ympäristö- ja ruokakasvatukseen. – On ihanaa hoitaa hyvin jotain palaa maapallosta, tuumaa Alanko luomun vetovoimasta. ◄

Luomulehti 3/2015

11


Teksti: Elisa Niemi

Luomuu…

Maa- ja metsätalousministeriön kaksivuotinen kuluttajakampanja alkoi toukokuussa TV-, radio ja ostoskärrymainoksilla.

K

ampanja on osa maa- ja metsätalousministeriön tilaamaa hallituksen luomualan kehittämisohjelmaa, joka aloitettiin vuonna 2013. Hallituksen luomualan kehittämisohjelman tavoitteena on nostaa luomuviljelyn osuus 20 prosenttiin koko Suomen viljelyalasta vuoteen 2020 mennessä. - Luomuviljelyn osuus on kasvanut tasaiseen tahtiin Suomessa. Kansainvälisellä mittapuulla Suomen luomutuotanto ja luomun ostovoima ovat kuitenkin jäljessä luomumahteja, kuten Tanskaa, kertoi tiedotustilaisuudessa Luomuohjelmaa

12

Luomulehti 3/2015

koordinoiva maatalousylitarkastaja Leena Seppä. – Mainokset on sijoitettu kotoiseen ympäristöön, jonka henkilöihin erityisesti aikuiset voivat samastua. Lapsia taas luultavasti puhuttelee mainosten lehmä ja sen ”luomuu”-ammuminen, selvittää Tommi Hongisto, kampanjan toteuttaneen mainostoimisto Markit Oy:n toimitusjohtaja. Kampanjan tavoitteena ei ole antaa tietopakettia vaan herätellä luomuostojen lisäämiseen. Euro- tai kilogrammatavoit-

teita myynnin edistämiselle ei ole kuitenkaan asetettu. Kampanjan Luomuu.fi-sivustolle on koottu hyvin ytimekkäästi pääkohtia luomusta ja sieltä kiinnostuneet ohjataan edelleen luomu.fi-sivustolle sekä Luomuliiton, Pro Luomun, Luomuinstituutin ja Portaat luomuun sivuille. Luomuliitosta kysyttiin kampanjan ensimmäisellä viikolla esimerkiksi luomulehmien hyvinvoinnista. TV-mainoksessa äänessä on nimenomaan lehmä. ◄

TV:

Radio:

Ostoskärryt:

Toukokuu 2015, Elosyyskuu 2015, Toukokuu 2016, Elo-syyskuu 2016

Toukokuu 2015, Elosyyskuu 2015, Joulukuu 2015, Toukokuu 2016, Elo-syyskuu 2016, Joulukuu 2016

Toukokuu 2015, Toukokuu 2016


Luonnollisesti gluteeniton -luomuna tiety

aamua ja vauh ilmanMaukasta e-koodeja ja vehnät Luonnollisesti gluteenittomia pastoja suoraa Urtekramin gluteenit mamma mia! ja rapeill hiutaleilla, mysleillä

BerryPickerluomumuroissa

Nyt leivotaan luonnollisesti gluteeni

Pajuniemi

on vain hitaasti vapautuvia hiilareita ja ne on makeutettu isomaltuloosisokerilla, jota löytyy luonnosta mm. hunajasta. Se on hammasystävällinen.

URTEKRAM

Kesään kuuluu tietysti grillaus! Luomuvalikoimassa on Pajuniemen uutuus Mökkimakkara.

Gluteenittomat Jauhot: Jauhoilla leivot kätev GluteenittomatKaurajauho, pastat: Nämä vertailun “ta 500 g pastat kestävät pizzapohjia ym. herk Penne, 250 g Tumma leivontamix, pastaan mennen tullen.tarvittavan, Säilyttävät 600 g kaiken Fusilli, 250 g Yleisleivontamix, rakenteen ja soveltuvatmittail loista 600 g hyvinjauhopölyistä Spagetti, 250 gKuituleivontamix, esim. pastasalaatteihin. Gluteenittomat hiutaleet: Tanskalainen Gluteenittomat myslit: Kauramyslissä kauran seuranamak on 600 g Mixeillä leivonta onn 700 g ja tattaria, kaurarunsaasti puuroihin Kauramysli, 550Kaurahiutale, g siemeniä maj Spagettii on valmistettu täy Iso kaurahiutale, 600jagfusilli Hedelmämysli, 400 g proteiinia. PakkauksIssa resept hosta. Pennessä käytetty maissi-, Neljän viljan puuro, 700 g onMaukkaassa Neljä tuotesarjassa on375 jauhoseoksia, riisiä ja hi Gluteeniton C-flakes, gkvinoajauhojen Hedelmämysliseosta. eimaissia, sisällä kauraa, jo 4-5 minuutissa. herkimmät keliaakikot voivat na hiutaleita, myslejä ja pastoja. maissilastuista, siemenistä ja hede desta.

BP

Urtekramin gluteenittomassa

Teksti ja kuvat: Birgitta Partanen

Uutuuksia Lontoon messuilla Lontoon ExCelissä pidettiin 19. -

◁ Tuotantoprosesseista suosiossa ovat hellävaraiset menetelmät, korkeaan lämpötilaan kuumentamisen välttäminen ja pakastekuivaus. Pakastekuivattuja tuotteita oli useista raaka-aineista, jopa parsakaalista ja kurpitsasta.

20. huhtikuuta Natural & Organic Products Europe 2015 –messut.

A

mmattilaistapahtumassa oli yli 600 näytteilleasettajaa, värikäs kirjo erilaisia yrityksiä luonnontuote- ja luomusektorilta eri puolilta maailmaa. Näillä erikoistuotteilla on voimakkaasti kasvavat, suomalaisittainkin kiinnostavat markkinat. Suomesta messuilla oli ainoastaan yksi näytteilleasettaja, Leader Foods Oy, joka tuottaa proteiini- ja urheiluvalmisteita, vitamiineja ja urheiluravinteita, myös luomutuotteita. Päällimmäisenä esille nousi puhtaus, terveellisyys ja lisäaineettomuus. Raakaaineissa näkyi etenkin lehtikaalin, parsakaalin ja punajuuren käyttö hyvin erityyppisissä tuotteissa. Myös sieniä oli monenlaisissa tuotteissa pikajuomajauheista suklaaseen ja eläintenhoitotuotteisiin. ◄ Lisätietoa messuista: www.naturalproducts.co.uk

▷ Brittiläinen Nature on Tap Ltd markkinoi suomalaista koivunmahlaa, josta on tarjolla myös kaksi maustettua versiota, mustikka-puolukka ja omenainkivääri. ◁ Parhaaksi uudeksi luomuruokatuotteeksi valittiin yleisöäänestyksessä InSpiral Visionary Productsin lehtikaali-tuoteperhe, johon kuuluu alle 45 asteessa kuivattuja napostelutuotteita. Makuvaihtoehtoja on kolme: tomaatti-basilika, merisuola-lime ja chili-minttu.

▷ Lontoossa, Borough Marketissa London Bridgen kupeessa, ilahdutti ”Luomutuoremehubaari”. Tarjolla oli sekoituksia marjoista, hedelmistä, vihanneksista ja yrteistä vehnänoraaseen. Vehnänoraslaatikoita oli myynnissä myös kotikäyttöä varten.

Luomulehti 3/2015

13


Teksti: Jaana Elo

Tuotteiden suoramyynti

ja elintarvikelain tarjoamat mahdollisuudet

Elintarvikelain helpotuksista on vielä paljon epätietoisuutta toimijoiden keskuudessa. Elintarvikehuoneistoa ei tarvita vähäriskisten tuotteiden myyntiin.

E

lintarvikelakia muutettiin perusteellisesti vuonna 2011. Elintarvikehuoneistojen hyväksymisestä siirryttiin ilmoitusmenettelyyn ja jälkivalvontaan, toiminnan riskiperusteisuus kirjattiin lainsäädäntöön ja lainsäädännöllä luotiin reunaehdot joustavuuden soveltamiselle. Tavoitteena oli keventää pk-yritysten hallinnollista taakkaa elintarvikealalla ja pienimuotoisen toiminnan edellytyksiä parannettiin vapauttamalla kaikkein pienimpien toimijoiden vähäinen myynti kokonaan ilmoitusvelvollisuudesta. Alkutuotannon määritelmä laajeni kattamaan myös tuotteiden vähäisen luovutuksen suoraan kuluttajalle, samoin alkutuotannon tuotteiden luovuttaminen kauppoihin ja suurtalouteen tehtiin entistä helpommaksi. Kaiken kaikkiaan hallinnon ja valvonnan byrokratiaa haluttiin keventää, lähiruoan saatavuutta helpottaa.

Vähäriskisen toiminnan rajat Valtioneuvoston asetus (1258/2011) eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista eli ns. vähäriskisyysasetus, tuli voimaan vuoden 2012 alusta. Se tarjoaa vähäriskisille toimijoille joustoa eräistä Euroopan Unionin hygieniavaatimuksista. Tarkoituksena ei ollut tinkiä elintarvikkeiden turvallisuudesta vaan vähäriskisyyden määrityksessä otetaan huomioon toiminnan luonne ja laajuus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toiminta on elintarvikevalvonnan alemmalla tasolla ja sitä valvotaan harvemmin ja monet omavalvonnan vaatimukset ovat kevyempiä.

14

Luomulehti 3/2015

Tuotteet tulee kuitenkin olla kuluttajalle turvallisia eikä niiden myynnissä saa johtaa kuluttajaa harhaan. Alkutuotannon ohessa voi siis myydä omia tuotteitaan ilman elintarvikehuoneistoa ja eläimistä saatavia elintarvikkeita voi käsitellä ja myydä ilmoitetusta elintarvikehuoneistosta ilman laitoshyväksyntää. Tuotteiden myynnin ei tarvitse tapahtua alkutuotantopaikalla, maatilalla, vaan tärkeintä on, että se tapahtuu ilman välikäsiä tuottajalta lopulliselle kuluttajalle. Tyypillisiä paikkoja ovat erilaiset torit ja markkinat, myyntiautot ja tienvarsimyyntipaikat tai asiakkaan koti, ruokapiirit ja suuren suosion saavuttaneet REKO-sopimustoimitukset. Poikkeuksena on raakamaito, joka tulee luovuttaa suoraan alkutuotantopaikalta. Pienimuotoinen toiminta on määritelty tuoteryhmäkohtaisesti, jossa jokaiselle alkutuotannon tuotteella on selkeä kilomäärä, joka saadaan luovuttaa

jaMar illo h jaMar illo h

ilman erillistä elintarvikehuoneistoa. Paikallisella vähittäismyynnillä tarkoitetaan oman maakunnan kokoista aluetta.

Alkutuotannontuotteiden jalostaminen Toimija voi myös jalostaa tuotteita: esimerkiksi marjoista hilloa tai mehua, vilja jauhoiksi ja ryyneiksi, yrttien kuivaaminen tai juureksien kuoriminen tai raastaminen. Tällöin tuotteiden luonne on muuttunut ja alkutuotannon tuote on muuttunut jalosteeksi. Silloin jalostuksesta ja myyntitoiminnasta tulee tehdä elintarvikehuoneistoilmoitus. Samoin elintarvikehuoneistoilmoitus pitää tehdä, jos vähäiseksi katsottu myyntimäärä ylittyy vuositasolla. Asetus mahdollistaa myös pienimuotoisen eläimistä saatavien elintarvikkei-


Elintarvikehuoneistoilmoituksen antaminen Elintarvikehuoneistoilmoitus tulee tehdä oman kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista. Lomake löytyy oman kunnan sekä Eviran sivuilta. Toiminnan saa aloittaa, vaikka ensimmäistä tarkastusta ei olisikaan vielä tehty. Ilmoituksen käsittelyn jälkeen elintarvikevalvontaviranomainen lähettää toimijalle maksullisen todistuksen liittymisestä elintarvikevalvonnan piiriin. Oman toiminnan

tueksi tulee laatia omavalvontasuunnitelma, jossa on kuvattu yrityksen toiminta ja toimintaan liittyvät elintarviketurvallisuusriskit ja niiden hallinta. Ensimmäinen tarkastus tehdään yhden, kolmen tai kuuden kuukauden kuluttua toiminnan aloittamisesta toiminnan luonne ja laajuus huomioon ottaen.

Suoramyynti ja jatkojalostus tilalla on mahdollisuus Elintarvikelainsäädäntö on huomioinut pienimuotoisen, vähäriskisen toiminnan ja lainsäädännön vaatimuksia on helpotettu. Elintarvikehuoneiston voi perustaa vaikka kotikeittiöön kunhan huolehtii, ettei asuminen vaaranna elintarvikkeiden turvallisuutta. Kuluttajat kaipaavat läpinäkyvyyttä ruokaketjuille ja peräänkuuluttavat ruoan tuoreutta, alkuperää ja aitoutta. Tähän suoramyynti ja lähiruoka antavat mahdollisuuden. Yrittäjälle suoramyynti ja tuotteiden jalostusarvon nosto mahdollistavat paremman tuottajahinnan sekä suoran tiedotus- ja markkinointikanavan tuottajalta kuluttajalle. ◄

Jaana Elo

den jalostamisen vaikka se normaalisti edellyttäisi laitoshyväksyntää. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi tilajuustot omasta maidosta, lihalajitelmat ja jauheliha sekä savukalat. Toiminta edellyttää kuitenkin ilmoitetun elintarvikehuoneiston ja lopputuotteet tulee myydä lopulliselle kuluttajalle. Vähäriskisyysasetus mahdollistaa myös pienien määrien (1 000 kg tai 30 prosenttia tuotannosta) myymisen toisen vähittäisliikkeen myytäväksi tai toimittamisen paikalliseen ravintolaan. Tuotteiden oma myynti voi tapahtua esimerkiksi torilla tai myyntiautosta, kunhan nämä on ilmoitettu elintarvikehuoneistoon ja sen omavalvontasuunnitelmaan kuuluvaksi.

Elintarvikehuoneiston voi perustaa vaikka kotikeittiöön kunhan asuminen ei vaaranna elintarviketurvallisuutta.

Lisätietoja: jaana.elo@luomuliitto.fi, puh. 040 9641 518

SUORAMYYNTI MYYNTI PAIKALLISEEN KULUTTAJALLE VÄHITTÄISMYYNTIIN kg / v

ALKUTUOTANNON TUOTE Kasvikunnan tuotteet Lehtivihannekset Muut kasvit ja sienet Kalastustuotteet Riista

Maito Kananmunat Muut linnunmunat Hunaja

Jänikset ja kanit Linnut Hirvieläimet Hirvi Peura Metsäkauris Ternimaito Muu raakamaito

eläin / v

5 000 10 000 5 000

kg / v

eläin / v

5000 10 000 rajattomasti 1 000 3 000

1 000 3 000

10 30 50 2 500 2 500 10 000 2 500 1 000

2 500 * 30 000 ** 2 500 1 000

* Jäädytettynä ** Poikkeusalueella; entiset Lapin, Oulun ja Ahvenenmaan läänit sekä Itä-Suome läänissä sijaitsevat Pohjois-Karjalan ja Pohois-Savon maakunnat. Tuottaja voi toimittaa tuottamiaan kananmunia paikallisiin vähittäiskauppoihin max. 30 000 kg vuodessa ilman laatu- ja painoluokitusta sekä leimausta.

Luomulehti 3/2015

15


Lisää puutarhatuotantoa Teksti ja kuvat: Elisa Niemi

Palstalla haastatellaan Luomuliiton puutarhatyöryhmän jäseniä.

Versoja ja yrttejä

nyt enemmän marketteihin Pääkaupunkiseudun kuluttajat ostavat yhä enemmän Ahlbergin kiinnostavia tuotteita marketeista. Aiemmin ravintolat ostivat

P

suuremman osan sadosta.

uutarhatoimisto Ahlberg Oy:lla on kasvihuonepinta-alaa 2 300 neliömetriä ja peltoalaa on 2,4 ha. Tuote-valikoimassa on mm. versoja, salaatteja ja yrttejä sekä minikesäkurpitsaa ja varhaisperunaa. Kaijus Ahlberg on innovatiivinen puutarhatuottaja jo kolmannessa sukupolvessa. Hänen vaimonsa Minna Tengvall hoitaa yrityksessä muun ohella markkinointia. Kesän aikana heidän lisäkseen puutarhalla työskentelee kaksi vakituista kausityötekijää ja kesällä yhteensä jopa yhdeksän henkeä.

Ammattikeittiöistä marketteihin Aikaisemmin suuri osa tuotannosta meni ammattikeittiöille, mutta viime aikoina

16

Luomulehti 3/2015

Helsingissä monet korkeatasoisista ravintoloista ovat ketjuuntuneet, ostot tehdään keskitetysti ja hintakilpailu mennyt kovaksi. Pitkäaikainen yhteistyö keittiömestareiden kanssa on kuitenkin antoisaa. Yhteiskumppaneihin kuuluu mm. Michelin tähden saanut Ask ja aktiivista tuottajayhteistyötä tehnyt Ravintola Nokka. Saariravintola Lonnan menussa on nostettu esille Ahlbergin salaatti. – Huippuravintoloista kulkee tietoa eteenpäin, koska tulevat huippukokkiyrittäjät ovat ensin niissä opissa. Yhteistyön kautta tulee myös ideoita uusista kasveista, mitkä ovat nousemassa trendikkäiksi, kertoo Ahlberg. Marketit ovat nousseet Ahlbergeilla tärkeämmäksi myyntikanavaksi. Suurin asiakas on Satotukku, jonka kautta tuotteita menee, mutta viimeisen vuoden aikana tuotteita on saatu myös muutamiin Itä-Helsingin marketteihin suoraan. Marketit ovat olleet kiinnostuneita lähiruoasta ja laadusta. Sopimuksia näiden kauppojen kanssa ei ainakaan vielä ole

tehty vaan tilaukset tulevat heidän tarpeidensa mukaan. Kaupat ovat laittaneet uudet tuotteet hyvin esille ja jotkut pyytäneet vielä lisämateriaaliksi esimerkiksi julisteita. Tuotteiden visuaalisuus on osattu houkuttelevasti tuoda esiin yrityksen julkaisuissa ja nettisivuilla, joiden tekemiseen on käytetty mainostoimistoa.

Kilpailua tavanomaisten tuotteiden kanssa Tällä hetkellä versojen ja syötävien kukkien tuotannossa ei ole luomutoimijoissa kilpailijaa. Miten kilpaillaan tavanomaisen tuotannon kanssa? – Maun voi sanoa olevan meidän luomutuotteissa parempi, mutta sen mainitseminen johtaa helposti ristiriitaiseen keskusteluun. Meillä huomioidaan ennen kaikkea ekologinen järkevyys, kertoo Kaijus Ahlberg. Tavanomaiset versot tuotetaan lannoiteliuoksien avulla ja hinnat saadaan painettua hyvin alas. Useiden yrttien tuotanto on luomussa hinnaltaankin kilpailukykyistä.


◁ Ahlbergin tuotevalikoima on hyvin laaja. Kuvissa salaattia, rucolaa, orvokkeja eli syötäviä kukkia sekä Japanin sinappia. ▷ Kastelu hoidetaan kasvihuoneessa pääosin automatiikalla, mutta osin myös käsikäyttöisillä letkuilla.

Ahlbergin tuotanto perustuu kasvuturpeen kierrättämiseen. Ensimmäisen käyttökerran jälkeen se kompostoidaan, lannoitetaan ja käytetään sitten uudestaan kasvihuoneessa basilikalla, salaatilla tai avomaan tuotannossa. Ongelmien ennaltaehkäisy on keskeistä ja kasvihuoneille tulee viikoittain paketti noin viittä eri tuhohyönteisten luontaista vihollista. Luonnon pyretriiniä ruiskutetaan vain hätätapauksissa, jos ennaltaehkäisy ei jostain syystä ole onnistunut. Silloin menetetään myös suurin osa hyödyllisistä hyönteisistä. – Tekniikan kehittymisessä täytyy seurata niitä, jotka ovat kärjessä ja soveltaa sieltä luomuun. Paljon teemme matkoja ulkomaille ja haemme sieltä tietoa. Kaijus Ahlberg on Luomuliiton puutarhatyöryhmän lisäksi mukana muutamissa ohjausryhmissä. Miltä puutarhatuotannon tulevaisuus näyttää? – Hinnat ylös. Ei kai siihen muu auta. Jos hanttihommista saa parempaa tuntipalkkaa, on ymmärrettävää, ettei ala houkuta. Myyntikanavat vaikuttavat saatavaan hintaan, mutta suuren määrän myyminen ilman välikäsiä teettää myös paljon työtunteja. Ahlberg myy vain pienen osan tuotannostaan suoraan asiakkaalle esimerkiksi tapahtumissa. Facebook-ryhmän kautta tilaavaan REKO-rinkiin he myyvät Espoossa. Itä-Helsingissä etsitään vielä aktiivisia kuluttajia, jotta REKO-toiminta lähtee käyntiin. – REKOt voisivat olla kannattavaa toimintaa, jos kuluttajat lähtevät laajasti mukaan ja kuljetukset suunnitellaan niin, että monelle ringille voi toimittaa tavaraa samana päivänä perättäisinä keikkoina. ◄

△ Elomestarilta ostettu ryömijä on hyödyllinen ja Kaijus Ahlberg myös kehitti sitä edelleen. ◁ Kasvuturpeen laadun kanssa oli erityisesti viime vuonna ongelmia ja basilikan sato jäi silloin alhaiseksi.

Luomulehti 3/2015

17


Ulkomailta

Teksti ja kuvat: Katarina Boijer

Nancarrowssa

kasvatetaan lihaa ja tanssitaan häitä Cornwallissa sijaitseva luomutila Nancarrow on ollut saman perheen hallussa jo 1700-luvun lopulta, nyt jo kymmenennessä sukupolvessa. Tilalla voi mennä myös naimisiin tai pitää yritysjuhlia.

18

Luomulehti 3/2015

N

ancarrow’n isäntä on Peter Mewton tyttärensä Lucyn sekä vävypoikansa Steve Chamberlainin kanssa. Mewtonin 92-vuotias isä asuu myös tilalla, mutta ei ikänsä puolesta osallistu tilan töihin – ellei lasketa kuuluvalla äänellä annettuja jokapäiväisiä ohjeita! Neljänkymmenen hehtaarin tila ei kaupallisesti ole suuren suuri, mutta Nancarrow haluaa pitää tilan ja karjamäärän mukavasti hallittavissa. Roduiksi on valittu Devonin Ruby Red sekä Aberdeen Angus. – Molemmat rodut ovat oivallista lihakarjaa, joissa on täydellinen lihan ja ras-

van suhde. Ne ovat luonteeltaan mukavia ja nöyriä ja pärjäävät kaikissa olosuhteissa, Mewton kertoo. – Naudat laiduntavat ympäri vuoden ja karjasuojaan tullaan sateita ja tuiskuja pakoon. Säilörehua emme syötä ollenkaan, mutta omalla tilalla kasvatettua ohraa ja kauraa annetaan talvisin pieniä määriä. Niille maistuvat myös tilamme vihannekset. Laitumemme ovat tulvillaan apilaa, joten kesäisin lisärehulle ei ole tarvetta. Karjamme kasvaa hiukan hitaammin kuin säilörehulla ruokitut eläimet, mutta rauhallinen ja luonnonmukainen kasvu takaa erinomaisen lihan maun, hän kertoo.


◁ Tilan isäntä Peter Mewton karjansa kanssa.

Karjan määrä vaihtelee teurastusajasta riippuen. Joskus ruohoa rouskuttaa kuutisenkymmentä eläintä, joskus vain parisenkymmentä. Nancarrow’ssa on myös lampaita, joiden liha päätyy läheisille ruokatoreille tai omaan käyttöön. – Ovathan keväiset karitsat suloisia, mutta lampaat voivat olla pahuksen hankalia ja itsepäisiä. Olen lehmäihminen henkeen ja vereen! Mewton nauraa.

Luomua luontevasti Soil Associationin luomuleiman Nancarrow sai vuonna 1999. – Isäni oli hyvin avoin luomuaatteelle. Tavanomaisenkin viljelyn aikana yritimme pitää myrkytykset minimissä. Opiskelin biologiaa yliopistossa, ja siellä sain kipinän. Kävin useilla luomutiloilla oppia saamassa, kertoo Mewton. – Itselleni ja perheelleni luomu edustaa kaikkea sitä mihin uskomme: eläinten hyvinvointiin, puhtaaseen ruokaan sekä perinteiseen viljelyyn ja maankäyttöön. – Isovanhempani valjastivat ponin joka viikko kärryjen eteen, ja oman tilan tuotteita vietiin markkinoille. Nykyäänkin koko tuotantoketju on meidän hallussamme, ja teurastamo sijaitsee muutaman sadan metrin päässä. Viisi kanaa antaa meille munia, ja muutamia possujakin pidetään sianlihan ystäville.

△△△ Tilan remontin myötä Nancarrow’n kyltti uudistui. Kuvan pöllö päätyi logoksi tilan omaan olutmerkkiin. △△ Nancarrow’n päärakennus on satoja vuosia vanha. △ Kokki Ben antaa possuille rapsutuksia.

Kauniita unia navetassa Tilan tyttären, Lucyn aviomies Steve Chamberlain ei ole alunperin maajussi. – Itselläni on markkinointitausta, ja selkärangassani on aina ollut ajatus kuinka viedä yritystä eteenpäin ja laajentaa toimintaa, kertoo Chamberlain. – Useat tilat tarjoavat oheistoimintaa sekä maatilamatkailua, joten myös Nancarrow laajeni kaksi vuotta sitten. Pankki oli onneksi myöntyväinen ja vanhat navetat, karjasuojat sekä sikalat remontoi-

tiin käyttöön. Komein projekti oli vanhan vesimyllyn korjaus. Nyt siellä voi mennä naimisiin ja juhlia häitä 130 vieraan voimin, sekä jäädä yöksi kunnostettuihin karjasuojiin. Myös yritysjuhlat sekä hyväntekeväisyystapahtumat ovat ottaneet tuulta alleen. Tilalla on ollut paljon ulkorakennuksia, joten seuraavaksi korjautamme vanhan meijerin, joka on jäänne ajalta kun tilalla oli vielä lypsykarjaa.

Herkkuhetkiä ruokajuhlissa Erityisen suosittuja tilalla ovat olleet ruokajuhlat. Pitkien pöytien ääressä vieraat nauttivat tilan antimia, ja takapihalla kuumenee huikean kokoinen grilli. Kasvissyöjätkään eivät lähde tyhjin vatsoin kotiin. Pääkokkina häärää Jamie Oliverin Fifteen-ravintolasta aloittanut Ben Quinn. – Olemme tarjonneet ruoka- ja grillijuhlia parin vuoden ajan, aluksi vain muutaman kerran vuodessa, mutta suosion kasvaessa tahti on nyt noin kuukausittain. Grillissä paistuvat pihvikarjamme lihat ja lautaselle päätyvät myös sesongin mukaiset luomukasvimaamme antimet, kertoo Chamberlain. Tilan järjestelmät ovat kokonaisuus, jota asiakkaat arvostavat. Keittiön takana sijaitsee viiden possun aitaus, ja niille syötetään kaikki kokkauksesta ylijäävät kasvisten osat. Pikkuinen kotipanimo tuottaa suloisella pöllö-logolla varustettua olutta, ja oman hunajan tekeminen on seuraavana listalla. Lihat päätyvät myös luomuvegebokseihin, joita asiakkaat voivat tilata netistä. Steven ja Lucyn kaksi lasta ovat vielä pienokaisia, mutta Steve toivoo että Nancarrow pysyisi perheen hallussa ikuisesti – maata ja eläimiä kunnioittaen sekä rehellistä ruokaa tuottaen. ◄

Luomulehti 3/2015

19


Teksti ja kuvat: Brita Suokas

Luomuasetuksen neuvottelut etenevät Euroopan unionin luomuasetuksen uudistus muotoutuu jäsenmaiden neuvottelujen tuloksena. On monia yksityiskohtia, joista käydään kovaakin kädenvääntöä. Neuvotteluja käydään jatkuvasti. Syksyllä on vuorossa neuvoston, parlamentin ja komission neuvottelut, joissa muotoillaan asetuksen lopullinen muoto.

Pellot ja karja voivat siirtyä luomuun joko yhtäaikaa tai eri tahdissa.

20

Luomulehti 2/2015

Iso asetusremontti kestää vuosia Euroopan unionin luomulainsäädännön uudistus alkoi toden teolla kevättalvella 2014, kun komissio julkaisi esityksen asetusluonnokseksi. Monet ehdotukset tyrmistyttivät luomutoimijoita. Viime joulukuussa Italian presidenttikauden päätteeksi julkaistiin kompromissiehdotus, joka ei saanut laajaa kannatusta. EUpresidenttimaa Latvia on jatkanut ahkerasti muokkaustyötä tämän vuoden puolella. Tässä artikkelissa kerrotaan muutamista kiinnostavista aiheista maataloustuottajien näkökulmasta katsoen. Valvontaa kohdennettaisiin myös tuotteiden sisältöön Valvontajärjestelmään ehdotettiin komission luonnoksessa kahta uudistusta. Ehdotuksena oli, että useampi pieni tila voisi liittyä ryhmänä luomuvalvontaan. Näin säästettäisiin kustannuksissa ja työmää-

rässä. Lisäksi ehdotettiin, että joka vuosi ei olisi välttämätöntä tehdä paikan päällä tarkastusta kaikissa tuotantopaikoissa. Nämä molemmat ehdotukset ovat yhä mukana. Ryhmäsertifioinnin toteuttamisen määritteleminen on edennyt melko juohevasti. Jokavuotisen, paikan päällä tehtävän valvonnan tilalle tulevan menettelytavan neuvotteleminen on ollut kiperämpää. Luomualaa kenties hämmentävin uudistusehdotus on, että luomuvalvonnan läpäissyt tuote voidaan vielä määrätä tavanomaiseksi, jos tuotteesta löytyy luomussa kiellettyjä torjunta-aineita yli tietyn raja-arvon. Monet tahot ovat vastustaneet tätä ankarasti, koska luomutuotanto on laaja valvottu tuotantomenetelmä, eikä järjestelmä, joka aina takaa lopputuotteen sisällön. Vaikka luomutuottaja ei itse käytä rikkakasvihävitteitä ja tuholaistorjunta-ai-


Pohjoisen oloihin sopivia luomuvihannesten siemeniä on saatavilla niukasti. Joustoa hankinnoissa tarvitaan vielä pitkään.

neita, niin tuotteista voi löytyä jäämiä. Näin on erityisesti hyvin tiheään asutuilla viljelyseuduilla, joilla torjunta-aineet leviävät tuuli-ja vesikulkeumien myötä kaikkialle. Viimeisin ehdotus on, että tuotteista mitattaisiin jäämien määrä ja arvioitaisiin syyt, miksi kiellettyjä aineita esiintyy. Kun määrä ja syyt ovat selvinneet, päätetään, jatkavatko tuotteet matkaa luomulaatuisina vai eivät.

Säännöt selviksi siirtymävaiheessa Voiko samalla tilalla olla sekä luomu- että tavanomaista tuotantoa? Aluksi vaikutti siltä, että ehdottomasti ei. Viimeisimmissä ehdotuksissa on paneuduttu erilaisiin tapoihin rajata tavanomainen ja luomu toisistaan. Tilan eri tuotantosuuntien vaiheittainen siirtäminen luomuun onnistunee jatkossakin. Siirtymävaihe tavanomaisesta luomuun kestää 2 tai 3 täyttä vuotta riippuen viljelykasvista. Asetuksen uudistuksessa on väitelty hetkestä, mistä siirtymäaika voi alkaa. Siitäkö kun tuottaja ilmoittaa pellot luomuun, ja sitoutuu käyttämään vain luomussa sallittuja tuotantopanoksia, vai siitä alkaen, kun valvonta on varmistanut, että aloitettu tuotanto on luomusääntöjen mukaista. Tämänhetkinen sanamuoto on päätynyt ilmoittautumishetkeen. Komission esitys vaati, että vain luomulaatua olevat siemenet ja muut kasvien lisäysaineistot ovat sallittuja vuoden 2022 alusta alkaen. Hyvä tavoite, mutta ilmasto-olot rajoittavat siementen käyttämisen tiettyjen ilmastovyöhykkeiden sisälle. Siementen ja taimien hankinta ei ole mahdollista koko Euroopan alueelta. Lähes kaikissa jäsenmaissa koettiin, että näin nopea aikataulu ei ole millään mahdollinen. Viimeisimpien lakiluonnosten mukaan tavanomaisen siemenen ja lisäysaineistojen hankkiminen on mahdollista poikkeusluvilla. Uusi tarkastelu on ehdotettu tehtäväksi vuoden 2024 lopussa.

Eläintuotannolle on neuvoteltu joustojen jatkumista Myös kaikkien eläinten osalta alkuperäinen vaatimus oli, että luomutila saa ottaa hoitoon ja kasvatukseen vuoden 2022 alusta alkaen vain luomualkuperää olevia eläimiä. Näyttää syntyneen yhteisymmärrys siitä, että jalostuseläimiä voidaan jatkossakin tuoda luomukotieläintiloille suurin piirtein samoin ehdoin kuin nyt. Uusi tarkastelu on ehdotettu tehtäväksi 2024. Komissio ehdotti tiukennusta siirtymävaiherehun käyttömäärien pudottamiseksi 15 ja 20 prosenttiin. Talven keskustelut ovat palauttaneet vanhat luvut. Viimeisimmän luonnoksen mukaan omalta tilalta korjattua nurmirehua ja valkuaisrehua, joka on ensimmäisen siirtymävaiheen rehua (sv1) saisi käyttää 20 prosenttia ja sv2 rehua saisi käyttää 30 prosenttia vuotuisesta rehun kuiva-ainemäärästä. Koko tilan yhtäaikaisessa siirtymisessä omalta tilalta saatavaa sv2 rehua saisi käyttää 100 prosenttia. Eläinten hoito-oloihin ja hoitotapaan vaikuttavat säännöt täsmentyvät Komission ehdotuksessa oli alun perin sallittu vain kastrointi ”tuotteiden laadun ja perinteisten tuotantomenetelmien säilyttämiseksi”, mutta ei sarvellisten rotujen nupoutusta, tai sarvien poistamista tarpeen mukaan. Sarvien muokkaamisen mahdollisuudet ovat viimek-

si lukemassani ehdotuksessa mukana. Kaikkia mainittuja on sallittua tehdä, kun tarve on todettu, ja luomuvalvonta myöntää luvan. Lisäehtona on, että tehtäessä käytetään asianmukaista anestesiaa ja/tai kivunlievitystä. Mukana listassa ovat myös lampaiden häntien ja kanojen nokkien lyhentäminen, mitkä eivät ole Suomessa sallittuja tavanomaisessakaan tuotannossa. Nautojen parteen kytkemisen mahdollisuudesta on keskustelu ahkerasti. Me Suomessa pidämme itsestäänselvyytenä, että lihaksi kasvatettavia luomueläimiä ei saa ollenkaan kytkeä parsiin, mutta joissain jäsenmaissa on yhä mahdollista kasvattaa lihaeläimiäkin parteen sidottuna. Keskusteluja on käyty siitä, kuinka suuren karjan saisi poikkeusluvalla pitää kytkettynä. Tämänhetkinen ehdotus on enintään 50 eläintä, nuorkarjaa ei ollenkaan. Ensimmäisestä vuonna 2000 voimaan tulleesta luomueläintuotantoa määrittävästä laista alkaen, perussääntö on ollut, että kytkettyinä olevien eläinten on päästävä sisäruokintakauden aikana ulos vähintään kahdesti viikossa. Kesällä eläinten on päästävä laiduntamaan. Nämä vaatimukset ovat yhä mukana. ◄ Kirjoittaja työskentelee Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla –hankkeessa Helsingin yliopiston Ruraliainstituutissa.

Luomulehti 2/2015

21


Teksti ja kuvat: Brita Suokas

Tarkastus on arvokas asia Ammattitaitoinen, päteviä neuvoja antava luomutarkastaja on tuottajan mieleen. Myönteinen tarkastustulos on arvokas. Luomuvalvonnassa koetaan olevan myös turhauttavaa rutiinia.

H

elsingin yliopiston Ruraliainstituutin Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla-hanke on lähtenyt hyvin liikkeelle. Hanke on Maaja metsätalousministeriön, ruokaketjun toiminnan edistäminen varoin rahoitettu. Hankkeen osatoteuttajat ovat ProAgria ja Luomuliitto. Hanke alkoi vuoden 2015 alusta ja päättyy 2016 loppuun. Ensimmäisessä työpajamuotoisessa hankkeen järjestämässä tapaamisessa luomueläintilalliset kertoivat kokemuksistaan luomueläintuotannon valvonnasta. Mukana vilkkaassa keskustelussa oli seitsemän tuottajaa seitsemästä eri maakunnasta. Työpaja järjestettiin Lahdessa Luomuliiton kevätkokouksen yhteydessä.

Tiukasti mutta oikeudenmukaisesti Hanke koettiin erittäin tarpeelliseksi, koska jos luomuvalvontaa ei koeta mielekkääksi, niin erityisen markkinalähtöisesti ajattelevat toimijat etsiytyvät kevyempien brändien piiriin. Näitä ovat esimerkiksi luonnonlaidunliha, niittyliha ja vapaan lehmän maito. On myös toimijoita, jotka kaipaavat luomuehtoja pidemmälle meneviä tuotantoehtoja. He ovat perustamassa omia tilabrändejä aja-

tuksella ”luomu on nollataso, jolta lähdetään liikkeelle”. Osallistujat löysivät syitä mielekkyyden puuttumiseen. Valvontajärjestelmässä ei ole työkaluja riittävään ohjaukseen ja opastamiseen, jolloin tuottaja jää yksin tuotantoehtojen soveltamisen kanssa. On myös tavattu vianetsintähakuisia tarkastajia. Tarkastukset sujuvat hyvin silloin, kun tarkastaja on neuvonnallishakuinen. Eli on oltava tarkka ja tiukkakin, mutta oikeudenmukainen. Neuvojen, jotka antaa, on oltava päteviä ja pitäviä.

Hankaluuksia syntyy silloin, kun tarkastaja toimii usean ely-keskuksen alueella ja vaatimustaso on erilainen eri ely-keskuksissa. Tarkastajan antama toimintaohje on siis väärä toisella alueella. Pitää saada yhtenäisyys aikaan.

Uudistuvista vaatimuksista tulee saada ajantasaista tietoa Hankkeelle esitettiin myös toiveita. On tarpeen, että koottaisiin yhteen säädökset, jotka koskevat luomueläintilaa. Yhdestä paikasta tulisi löytyä luomuvaatimuk-

Luomurehuista on pidettävä tarkkaa kirjanpitoa, mutta pitääkö tavanomainen olkikin merkata eri kirjanpitoon? Hankalaa on kun eri tarkastajat vaativat eri muistiinpanoja.

Vastauksia kysymykseen milloin luomuvalvonta on vahvuus ja milloin taakka Vahvuus • Hyvät tarkastajat, kokemusta alalta • Todennettavasti luomua, kun on tarkastettu • Luomutuote on arvostettu • Asiat tulee kirjattua ylös, ja niitä voi tarkastella jälkikäteenkin • Ammattilaiset tarkastajat, jotka osaavat myös neuvoa • 5-vuotinen kiertosuunnitelma auttaa vuosittaisessa tukihakemuksessa • Eläinten lajityypillistä käyttäytymistä ja hyvinvointia tulee seurattua jatkuvasti

22

Luomulehti 3/2015

Taakka • Kun on ollut pitkään luomussa, kyllästyttää aina samojen kyseleminen. On syntynyt rutiini, josta ei saa uusia ideoita • Muutama epäonnistunut tarkastus leviää isona huhuna, jolloin syntyy olettamus koko luomutoiminnan huonoudesta • Koko ajan tulee uusia vaatimuksia ja varsinkin keksitään uusia dokumentteja, jotka vaaditaan • Alati muuttuvat lomakkeet • Tarkastajan tulopäivä suurimman työruuhkan aikana • Jos ei kuluttajat tiedä, mitä luomumerkin taakse kätkeytyy, niin turhaan tarkastetaan, ja jos kukaan ei osta tuotteita


PARANNA PELTOSI KASVUKUNTOA

CONTRA MONIRESISTENTTI

Öljyretikka saneeraukseen ja ankeroistorjuntaan

• parantaa maan rakennetta • sitoo ravinteita • tukahduttaa rikkakasvit • torjuu ankeroisia • pienentää kasvitautipainetta

Eläinten tilavaatimukset ja karjasuojien olosuhteet ovat tärkeä osa luomueläintuotannon tuotantosääntöjä. Ikkunoiden ei aina tarvitse olla seinissä.

set ja niihin liittyvät muut vaatimukset. Tärkeimpänä eläinsuojeluvaatimukset ja hyvät käytännöt, jotka ohjaavat eläinten tuotanto-olosuhteita. Lantaloiden ja ulkotarhojen perustamisvaatimukset tarvitaan myös selvästi ilmaistuina mukaan. Aloittava tila tarvitsee näitä erityisesti, mutta myös pitkään mukana olleet, koska määräykset uudistuvat aika ajoin, noin 5 vuoden välein. Mapitusjärjestelmä, tai sähköinen järjestelmä, johon luomuvalvonnan tarpeisiin vaadittavat dokumentit voisi koota ohjatusti helpottaisi työtä. Lammas- ja emolehmätiloilla tarve on suurin. ◄

UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN

KATSO

eo: haran esittelyvidom www.garford.c

Robocrop RIVIVÄLIHARAT IP- JA LUOMUVILJELYYN

To 2.7. seuraava työpaja Polvijärvellä klo 17.30 -19.00 iltaohjelman yhteydessä Saarilan maatilamatkailutilalla, Farmarin-näyttelyn aikaan. Pe 3.7. Joensuun Farmarissa voi tulla keskustelemaan luomueläintuotannon aiheesta klo 14. Brita Suokas alustaa aiheesta Mihin luomueläintuotanto on matkalla? Kertokaa kokemuksia ja ideoita brita. suokas@helsinki.fi ja puh. 050 318 02 52 luomu.fi/tietopankki/luomuvalvonta-elaintiloilla

Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm:

• Viljat • Öljykasvit

• Vihannekset • Juurekset

Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. Maahantuonti ja myynti: Luomulehti Oy, 3/2015 S.G.Nieminen Pasi Myllymäki 23 puh. 040 582 9955, www.sgnieminen.fi


LUOMU

KÄSINTEHTYÄ HERKULLISTA KOTIRUOKAA

VALMISRUOKAA

Valmistamme puhdasta, aitoa, tuoretta ja maukasta luomuvalmisruokaa. Tutustu luomuvalikoimaan www.kruunuherkku.fi

facebook.com/kruunuherkku

LEIKATTU LUOMU JÄÄSALAATTI NYT KAUPOISSA! Luomu on terveellistä NITRAATTIPITOISUUS mg/kg Näytteenotto pvm

Ikaalisten Luomun Luomusalaatti

Tavanomaisesti tuotettu kotimainen salaatti

Sallittu raja-arvo

28.07.2011 09.03.2012 10.12.2013 28.03.2014

62 170 240 110

2710 3400 3300 3200

4000 ** 5000 * 5000 * 5000 *

Näytteenotto pvm

Ikaalisten Luomun jääsalaatti

Tavanomaisesti tuotettu jääsalaatti

Sallittu raja-arvo

28.07.2011 10.12.2013 28.03.2014

182 300 330

4440 3900 4900

4000 ** 5000 * 5000 *

Näytteenotto pvm

Ikaalisten Luomun Tammenlehtisalaatti

Tavanomaisesti tuotettu tammenlehtisalaatti

Sallittu raja-arvo

28.03.2014

270

2500

5000 *

* Talviaikana (1.10.–31.3.) raja-arvo on 5000 mg/kg ja ** kesäaikana (1.4.–30.9.) 4000 mg/kg.

Salaateissamme on erittäin alhaiset nitraattipitoisuudet. Nitraatin on todettu heikentävän elimistön kykyä käyttää happea. Se muuttuu elimistössä nitriitiksi ja syöpävaarallisiksi nitrosoamiineiksi, jonka takia lehtivihanneksille on määrätty nitraattipitoisuuden raja-arvot.

Tutkimukset: Novalab Oy

w w w. i k a a l i s te n l u o m u. f i

24

Luomulehti 3/2015


Marjo Koivumäki

Kolumni

Sopimusviljely on parempaa kuin spottikauppa

E

lintarvikeviljan tuotanto ja kauppa Suomessa on varsin pirstaloitunutta. Keskimääräinen tilakoko on pieni, ammattimaisia viljatiloja on suhteellisen vähän ja kauppaerät on tyypillisesti pieniä. Myös ruokaviljan ostajakunta on hajanaista, koostuen ensisijaisesti viljakauppiaista ja myllyistä. Myllyjen tarpeet ja vaatimukset vaihtelevat; ne ostavat mielellään viljaa suoraan tiloilta, mutta sen hankaluutena on suhteellisen työläs hankinta ja pienet ja laadultaan vaihtelevat erät. Viljakauppiaiden etu puolestaan on suuret ja tasalaatuiset kertaerät. Luomuviljassa tämä ongelmatiikka on kertaluokkaa suurempi, koska kauppaan tulevan sadon kokonaismääräkin on pieni ja tuottajia myös vähälukuisesti. Tämän takia luomuviljan hankinta on toteutettu pääsääntöisesti sopimusviljelynä, tarkoittaen käytännössä, että sopimus viljan tuottamisesta ja ostamisesta tehdään keväällä. Toimintamallin etuna on, että sekä saatavuutta että hintaa voidaan varmistaa ennen satoa, mikä puolestaan mahdollista viljasta valmistettavien tuotteiden myyntisopimuksien teon etupainotteisesti, ennen satoa. Jos näin ei toimittaisi, käytännössä mitään ei voisi myydä ennen vuoden loppupuolta, koska takeita raaka-aineen saatavuudesta ja hintatasosta ei olisi. Koska luomuviljan markkina on ohut, koostuen vain muutamasta ostajasta ja riippuen suuressa määrin näiden myynnistä, malli tarjoaa myös tuottajalle varmuuden siitä, että sadon saa kaupaksi, ennakoitavaan hintaan. Helsingin Mylly on Suomen suurin elintarvikeluomuviljan käyttäjä, jalostaja ja ostaja. Luomun osuus ja sen volyymi yhtiön liiketoiminnassa on kasvanut tasaista tahtia jo vuosia. Volyymiltaan selvästi suurin on luomukaura, josta valmistettavien tuotteiden markkina on pääosin viennissä. Luomuruis on paljolti luomuleipävetoista, ja luomuleivän menekki Suomessa on hyvin heikkoa, vaikka tarjontaakin tuli markkinoille toissavuonna laajalti. Ruis elintarvikkeena taas on yleinen lähinnä Pohjois-Euroopassa, joten luomurukiille on varsin vähän vientimarkkinaa. Luomuvehnätuotteiden volyymista suurin osa on suuntautunut vientiin, joka viime vuosina on supistunut, mikä näkyy selkeästi luomuviljatilastoissakin. Osto mieluummin isoissa erissä Sopimusviljelyssä ydinkysymyksiä ovat luonnollisesti määrä, hinta ja laatu. Määrää voidaan varmistella lähinnä riittävällä viljelyalalla, mutta satoriski on silti aina olemassa. Sadon laadussa on myös epävarmuustekijänsä, joita on tyypillisesti ratkottu laatuhinnoittelulla. Luomuviljassa laatuun vaikuttaa erityisen selvästi myös viljelijän ammattitaito. Luomuviljelyyn erikoistuneita vilje-

lijöitä on jo useita, ja osaamisen erot näkyvät myös tuloksissa. Keskeisin kysymys on sopimuksen perushinta. Tähän on viime vuosina kokeiltu erilaisia hinnoittelumalleja, mutta käytännössä suosituin on edelleen kiinteähintainen viljelysopimus. Ilahduttava piirre luomuviljan sopimuskaupassa on viime vuosina ilmaantuneet luomuviljelijäosuuskunnat ja –renkaat. Myllylle on huomattavasti mielekkäämpää tehdä sopimus isomman ryhmän kanssa, jolloin kauppaa tehdään kerralla suuremmasta määrästä. Koska tämä tarkoittaa myös parempaa saatavuuden varmistusta, isommista kertamääristä ollaan usein halukkaita maksamaankin enemmän kuin pienistä ja hajanaisista eristä. Osuuskuntamalli tarjoaa myös tuottajille mahdollisuuden jakaa riskiä ja tuottoa, jos osuuskunta näin järjestetään. Tällaisen toimintamallin ehdoton edellytys on luotettavuus; viljaa myyvän ryhmän on pystyttävä yhdessä sitoutumaan tehtyyn sopimukseen. Vastaavasti ostajan on pidettävä kiinni ostositoumuksestaan sovituin ehdoin. Erityisesti kauran markkinat vetävät Luomuviljalle, erityisesti suomalaiselle luomukauralle, on maailmalla markkinoita yllin kyllin. Sitä voidaan tavoitella viemällä luomuviljaa tai siitä valmistettuja tuotteita. Viljelijälle keskeistä tietysti on, saako sadosta paremman hinnan myymällä kotimaiselle teollisuudelle vai suoraan rahtilaivaan, mutta kaikista muista näkökulmista tuotteeksi jalostaminen kotimaassa on tietysti paljon parempi vaihtoehto. Luomuviljatuotteiden viennissä Helsingin Mylly on törmännyt välillä viljan saatavuusongelmiin, välillä tuotantokapasiteetin riittävyysongelmiin ja toisinaan hintaongelmiin, eli joku muu on vain ollut kilpailukykyisempi ja saanut kaupan. Mutta sitä ongelmaa ei vielä ole nähty, että markkinaa ja ostajia luomuviljatuotteille ei olisi tarpeeksi; niitä on nytkin jonoksi asti. Luomuviljan viljelyalat ovat kasvaneet, mutta eivät vielä läheskään vastaa tarvetta, etenkään kaurassa. Tuotantokapasiteetin riittävyys on taattu ainakin toistaiseksi, kun Vaasaan valmistuu tänä vuonna uusi kauramylly. Hintakysymyksessä haaste taas on tuottajien ja jalostajien yhteinen; vain kilpailukykyistä voi myydä. Miska Kuusela Kirjoittaja on Helsingin myllyn toimitusjohtaja.

Luomulehti 3/2015

25


Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

◁ Koska Muumaassa on kaksi karjanhoitajaa, Heli Ahoselle jää aikaa vaikuttaa luomualan luottamustehtävissä ja seurata alan tutkimusta. Muumaan poikivat lehmät ovat varsin pyöreitä daameja.

Muumaa Luottaa

omaan rehuun

Jos haluaa korottaa keskituotosta, pitää löytää talouden ja eläinterveyden tasapaino, Heikki Teittinen ja Heli Ahonen Juvan Muumaa Ay:stä sanovat.

M

uumaan kolmen tilan yhteisnavetassa lypsää 120 lehmää ja kasvaa nuorta karjaa noin 100. Lypsylehmät ruokitaan kerran päivässä luomuseosrehulla, johon kuuluu säilörehua, murskesäilöttyä viljaa, rypsipuristetta, härkäpapua tai -hernettä sekä kivennäis-suolaseosta.

26

Luomulehti 3/2015

Meillä on kotovarainen perusruokinta. Kun aloittelimme 15 vuotta sitten, teollisuudella ei ollut tarjota luomurehuja, joten kaikki oli kehiteltävä itse, Heikki Teittinen kuvaa. Ruokinnassa hyödynnetään ProAgrian neuvoja. Sekä säilörehun että herneviljan laatua tarkkaillaan teettämällä säännöllisesti analyysejä. Dieetin onnistumista katsomme seuraamalla maidon ja lannan koostumusta. Jos säilörehu on hyvää, ei tarvita niin paljoa täydennysrehua. Muumaan lehmillä on keskimäärin kolme poikimakertaa, ja lehmä lypsää vuosittain keskimäärin noin 9 200 kiloa energiakorjattua maitoa. Tuotos on korkeampi kuin tavanomaisen tilan keskiarvo, mutta meille tuotos ei ole itseisarvo. Tärkeämpää on tasapainoi-

nen ruokinta ja eläinten terveys. Yritämme tehdä asiat mahdollisimman hyvin. Jos säilörehu on todella hyvää, pikemminkin hirvittää, tuleeko eläimille siitä jotain ongelmia, Heli Ahonen pohdiskelee. Eläinten hyvät olosuhteet ja hyvä perushoito ovat ennaltaehkäisevää hoitoa. Teollinen väkirehu ei ole meille kannattava vaihtoehto nykyisillä rehunhinnoilla, Heikki Teittinen sanoo ja muistuttaa, että nauta on märehtijä, joka hyödyntää vain rajallisesti valkuaisrehua. Hän ounastelee, että valkuaisrehun syöttämistä kannattaisi taloudellisista syistäkin pikemminkin vähentää. Valkuaisrehujen sopimustuotannosta juvalaistiloilla on yli 15 vuoden kokemus. Yhdessä on myös teetetty ja tilattu esimerkiksi seleenipitoisia kivennäisiä.

Rehuseos syntyy omista raaka-aineista Yhteisnavetan hallinnassa on 450 hehtaaria viljeltävää peltoa, ja siitä noin 50 hehtaaria on laitumena. Pellot sijaitsevat keskimäärin 10 kilometrin päässä navetasta ja kauimmaiselle lohkolle on matkaa 40 kilometriä. Käytössä on pääosin kuuden vuoden viljelykierto eli kolme vuotta viljellään nurmea, yksi vuosi rypsiä, yksi hernettä ja sitten yksi viljan ja nurmen siementä. Hyvillä pelloilla viljelemme vehnää ja huonommilla kauraa. Tämä on osoittautunut hyväksi systeemiksi. Mukautamme viljelykierron eläinten ruokinnan mukaan. Säilörehua korjataan tarpeellinen määrä. Kauimmaisilta lohkoilta sato saatetaan murskata viherlannoitukseksi. Murskesäilötyn vilja-herneseoksen raaka-aineet kasvavat nekin omilla pelloilla. Yhteisnavetta viljelee rypsiä ja myy sen siemenet Trifol Oy:lle, joka puristaa niistä öljyn ja palauttaa puristeet tilalle. Härkäpapua yhteisnavetta ostaa tarvittaessa Kymenlaaksosta sopimusviljelijöiltä ja pitää siitä 6–12 kuukauden varmuusvarastoa.


▽ Maitoa tuotetaan enemmän kuin tavanomaisilla tiloilla keskimäärin, mutta tuotos ei ole itseisarvo. Tärkeämpää on tasapainoinen ruokinta ja eläinten terveys.

△ Muumaan imettäjälehmät takaavat sen, että kaikki alle kolmikuukautiset vasikat saavat imeä maitoa. Sonnivasikat myydään toisille luomutiloille vasta imetysajan jälkeen.

△ Lähinnä osastopäälliköksi ja vastaavaksi työnjohtajaksi itseään kuvaava Heikki Teittinen liikkuu tiluksilla polkupyörällä yhdessä paimenkoirien kanssa. Hän kouluttaa tilan omat border collie -paimenkoirat ja järjestää myös muille alan koulutuksia. Hän on myös juvalaisten biokaasuyhtiön Bioson Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

Laiduntamaan lehmät pääsevät neljä, viisi kuukautta vuodesta. Laidunseokseen kuuluu muun muassa valkoapilaa ja säilörehunurmiseokseen puna- ja alsikeapilaa. Lehmät laiduntavat vapaasti kesällä, vaikka ruokintaa tapahtuu myös sisätiloissa. Helteelläkin lehmät haluavat laitumelle, vaikka välillä etsisivät sisältä varjoa ja yöt ne viettävät ulkona. Keskellä talveakin ne haluavat oleskella ulkotarhoissa, mikä on hyvä asia sorkkienkin terveyden kannalta.

Homma toimii Pariskunta on tyytyväinen siihen, miten yhteisnavetalle on saatu kehitettyä nykyinen toimintamalli. Luomutuotanto on ollut meille koko ajan kannattava vaihtoehto, emme ole kaivanneet muuta. Ajatuksena on, että jos myymme yhtä lajia, voimme ostaa toista. Myymme vaikkapa leipäviljaa teollisuudelle ja ostamme härkäpapua. Jos

maidon hinta laskee reilusti, kannattaa pikemminkin myydä valkuaisrehuksi sopivaa rypsiä tilalta kuin antaa sitä omalle karjalle. Aikanaan koulutussuunnittelijana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa Mikkelissä työskennellyt Heli Ahonen on tullut vuosien varrella tutuksi monille luomualan toimijoille Luomuliiton edunvalvontakuvioista. Hän on ollut mukana ohjausryhmän jäsenenä myös kansainvälisessä EU-hankkeessa SOLID eli Sustainable Organic and Low Input Dairying -hankkeessa, jossa visioitiin tulevaisuuden maidontuotantoa. Kärkeen nousivat kotimainen valkuaisrehu, vasikoiden pidennetyt imetysajat ja metsien hyödyntäminen laidunnuksessa. Tavoitteiden saavuttaminen arvioitiin hankalaksi erityisesti muissa EU-maissa. Meillä Muumaassa nämä asiat toteutuvat jo nyt, Heli Ahonen muistuttaa. ◄

Luomulehti 3/2015

27


Teksti: Brita Suokas

Pitkäikäisemmät lypsylehmät ovat ilmastoystävällisempiä kuin lyhytikäiset Vuosituotoksen rinnalla on syytä

Poistoprosentti 40

tarkastella eläinten elinikäistuotoksen ja lehmien pitkäikäisyyden vaikutusta kasvihuonekaasupäästöjen määrään.

M

ärehtimisessä syntyviä kasvihuonekaasuja tarkastellaan usein metaanintuottona per lehmän vuosituotos. Tällöin metaanin tuoton osuus vähenee sitä enemmän maitokiloa kohden mitä korkeampi eläimen vuosituotos on. Elinikäistuotos on kuitenkin myös huomioitava. Kun vasikka kasvatetaan poikivaksi hiehoksi, sen ruoansulatuskanava tuottaa metaania 30 kuukauden kasvatusaikana 110 kg mikä vastaa 2,5 hiilidioksiekvivalenttitonnia. Mitä lyhyempi on lehmien elinikä, sitä enemmän joudutaan kasvattamaan hiehoja uudistukseen. Lyhyestä eliniästä seuraa pieni elinikäistuotos. Näin nuorkarjan kasvatusvaihe tuottaa yhä enemmän kasvihuonepäästöjä tuotettua maitokiloa kohden. Elinikäistuotoksen kasvaessa kasvihuonekaasujen päästöt jakautuvat pidemmälle tuotantojaksolle ja suurempaa maitomäärää kohden. Pitkätuottoinen eläin myös tuottaa enemmän jälkeläisiä suhteessa omaan kasvatusaikaansa nähden. Näin jälkeläisiä saadaan enemmän lihantuotantoon, mikä osaltaan vähentää pelkkään maidontuotantoon kohdistuvaa kasvihuonepäästöjen rasitusta. Luomumärehtijöiden haitallista ilmastonmuutosta lisäävää vaikutusta vähentää se, että peltoviljely luomumenetelmin lisää hiilen varastoitumista maahan. Luomupeltoon on arvioitu sitoutuvan hiiltä noin 400 kiloa hiilidioksidia hehtaaria kohden vuodessa, kun taas tavanomaisesti viljellystä maaperästä arvioitiin vapautuvan hiiltä noin 200 kiloa hehtaaria kohden vuodessa. ◀ Kirjoitus perustuu luentoon Urs Nigglin Luomupäivien 2011 luentoon Luomun mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hallinnassa. Lisää aiheesta www.luomulehti.fi.

30 kuukauden kasvatusaikana syntyy 110 kg metaania / eläin Vastaa 2,5 t CO2-ekv eli yhteensä 4 hiehoa tuottaa 10 t CO2-ekv Päästöt / lehmä 1 t CO2-ekv

FiBL Niggli 2011

Israelissa ja USA:ssa on maailman korkeimmat karjojen keskituotokset, yli 10 000 maitokiloa. Eläinten poistoprosentti on 40 eli korkea. Uudistukseen tarvitaan neljä hiehoa, jotka tuottavat 10 t CO2-ekvivalenttia, kun neljä hiehoa kasvatetaan korvaamaan poistetut lehmät esimerkin 10 lehmää kohti. Ilmastovaikutus on siis 1 t CO2-ekv/karjan lehmä.

Poistoprosentti 20

30 kuukauden kasvatusaikana syntyy 110 kg metaania / eläin Vastaa 2,5 t CO2-ekv eli yhteensä 2 hiehoa tuottaa 5 t CO2-ekv

Suomalaisten lypsylehmien keskituotos 8958 maitokiloa Luomulehmien tuotos 7976 maitokiloa Poistoprosentti 32,5 Lähde: ProAgria tulosseminaari 2014

28

Luomulehti 3/2015

Päästöt / lehmä 0,5 t CO2-ekv

FiBL Niggli 2011

Sveitsiläisillä luomutiloilla, jotka kuuluvat tehostettuun terveydenhoitoohjelmaan karjan keskituotos on noin 6000–7500 maitokiloa ja poistoprosentti on 20. Ilmastovaikutusta syntyy 5 t CO2-ekv, kun kaksi hiehoa kasvatetaan korvaamaan kahta poistettua lehmää per 10 lypsylehmää. Karjan yhtä lehmää kohden syntyy 0,5 t CO2-ekv eli vain puolet siitä ilmastoa lämmittävän kasvihuonekaasujen määrästä, mitä korkean poistoprosentin karjassa syntyy vastaavana aikana.


Haluatteko

LUOMU-

Vuoden Luomutuote

uutuudellenne

lisää näkyvyyttä?

Tulkaa mukaan kilpailuun!

VUODEN LUOMUTUOTE 2015 Vuoden luomutuote 2014

Kilpailu nostaa esille Suomen parhaat luomu-uutuudet. Voittajan valitsee asiantuntijaraati. Tuotteen tulee olla valmistettu Suomessa ja pääraaka-aineiden tulee olla alkuperältään suomalaisia. Tuote on tullut markkinoille 1.1.2014 jälkeen. Kilpailussa on kaksi sarjaa: kuluttajatuotteet ja ammattikeittiötuotteet.

Vuoden luomutuote 2013

Tuotteen arvioinnin kriteereinä ovat maku ja muut aistinvaraiset ominaisuudet. Tuotepakkauksesta arvioidaan houkuttavuus, ulkonäkö, käytettävyys ja kierrätettävyys. Tuotteen kokonaisuudesta arvioidaan sen uutuusarvo, innovatiivisuus ja kaupallinen potentiaali. Vuoden 2014 voittaja oli Vavesaaren Tyrnimysli.

Vuoden luomutuote 2012

Vuoden luomutuote 2011

Osallistu 31.8.2015 mennessä: www.luomuliitto.fi/luomutuotteet/vuoden-luomutuote Osallistuminen edellyttää tuotenäytteiden lähettämistä. Päivämäärä ja lähetysosoite kerrotaan ilmoittautuneille. Voittaja palkitaan 1.10. Helsingissä Luomuelintarvikepäivässä, jonka järjestää Pro Luomu ry. Luomulehti 3/2015

29

Lisätietoja kilpailusta: luomuliitto@luomuliitto.fi, puh. 0400 534 003


Teksti ja kuvat: Hia Sjöblom

Luomulampaat valmiina kesätöihin Per Eklundin lampaat eivät riitä luonnonhaittakorvauksen eläintiheysvaatimukseen, mutta hän ei silti aio lisätä eläinten määrää. Työmäärän kohtuullisuus ja eläinten hyvinvointi ajavat edelle.

30

Luomulehti 3/2015

K

emiönsaaren kesässä lampaat hoitavat rantaniittyjä. Per Eklundin lammaslauma on naapurilla töissä pitämässä huolta rantamaisemasta ja luonnon monimuotoisuudesta. Eklund on juuri sitoutunut jatkamaan seuraavat viisi vuotta tilansa luomutuotantoa, jonka osa lampaat ovat.

– En ole koskaan katunut luomuun siirtymistä, vaikka vaikeuksia on ollut. Työtä on melkein enemmän kuin yksi mies pystyy tekemään. Tämä on jatkuvaa opettelua, oivaltamista ja uusien ratkaisujen rakentelua, Eklund listaa. Östergårdin tilalla on viljelyssä yli 80 hehtaaria peltoja. Niillä kasvaa vehnää, ruista, hernettä, härkäpapua. Vuorovilje-


Luomutilallisen arki Kemiönsaarella on aika yksinäistä. Lisärehun ja luomuun sopivien lannoitteiden hankinta sekä luomuviljan ja lihan markkinointi kasvattavat työn määrää ja kuljetusmatkoja. Per Eklund uskoo silti uusien, luomua suosivien tuulien puhaltavan, eikä ole katunut valintaansa.

lyllä pidetään rikkakasvustoa kurissa ja maan kunto hyvänä. Valtaosa peltohehtaareista on vuokramaita. – Onneksi vuokrasopimukset ovat pitkiä, isäntä sanoo. Viljelyn siirtäminen luomuun vei vuosia. Nyt isäntä sanoo toivovansa, että ihmiset näkevät monimuotoisuuden ja luonnon rikkauden sekä tuotannon kestävyyden pelloilla. – Rikkaus voi näyttää rikkaruohojen kirjolta, mutta se on paljon enemmän. Rikkakasvien hallintaan ja maan kunnosta huolehtimiseen kuluu paljon enemmän työtunteja kuin tavanomaisella tilalla. Onneksi tulokset palkitsevat. Tänä keväänä maan murujen joukossa näkyy jo selkeästi aiempaa enemmän lieroja.

Mistä markkinaväylät? Lähikylillä ei ole muita maanviljelijöitä, jotka tuottaisivat luomua. Ei ole myöskään muita varsinaisia kotieläintiloja, vaikka muutamilla tiloilla hevosia ja kanoja onkin. Kemiönsaarelainen maatalous on mukana tämän päivän muutosvirrassa. Tilakoot kasvavat ja tuotanto tehostuu. Eklundin luomutilalla työn määrää lisäävät toimivien markkinointiväylien löytäminen. Luomulampaille lisärehun hankkiminen sekä peltojen lannoittaminen on haasteellista. Viime syksynä iso osa tilalla tuotetusta viljasta meni vientiin, Ruotsiin ja Saksaan. Lähellä tuotettu kulkeutui kauas. – Onneksi apua ja neuvoja saa myös Uudenmaan puolelta, missä luomutuotantoa on enemmän kuin täällä Turunmaan saariston maisemissa, Eklund sanoo.

Hän näkee hyvänä myös, että kuluttajat osaavat vaatia puhtaasti tuotettua ruokaa.

Tulot pienistä puroista Luomutilan tulovirrat tulevat useista pienistä puroista. Syksyllä teurastuksen aikaan Per Eklund ottaa vastaan lihatilauksia. Luomulihaa myydään suoraan tilalta kuluttajille. - Gårdsslakteri täyttää myös luomulihan teurastuksen vaatimukset. Ajomatka on lyhyt, eivätkä lampaat stressaannu. Teurastukset ajoittuvat loka-marraskuuhun. Silloin on mahdollista tilata etukäteen puhelimitse kokonaisia tai puolikkaita ruhoja paloiteltuina ja pakattuina. – Tilani eläintiheys ei täytä nykyisiä mitoituksia ja jään ilman luonnonhaittakorvauksien eläintilan osuutta. Se tuntuu kukkarossa. Lampaista en kuitenkaan luovu, vaikka en haluakaan kasvattaa lauman kokoa. Nykyistä isompi lauma tarvitsisi lisää tilaa. Eläinsuojia pitäisi laajentaa. Se vaatisi investointeja, eikä työn määrä saisi käydä ylivoimaiseksi. – Minulla on nyt 25 emolammasta. Keväisen karitsoinnin jälkeen katras kasvaa kahdeksaankymmeneen yksilöön, joista jokaista haluan hoitaa hyvin ja huolella. Eläimistä välittämiselle kertyy hintaa. Joskus karitsoja joutuu ruokkimaan pullomaidolla, lampaille on hankittava lisää ravintoa, luomurehun saanti ei ole ongelmatonta, lannan kierrätys on työlästä.

Tuhannen markan starttiraha Isäntä tuntee lampaansa. Hän juttelee niille ja nauraa niiden tietävän kaikki hänen asiansa. – Minulle oli pienestä pojasta saakka selvää, että ryhdyn lammasfarmariksi. Sain varsinaisen starttirahan yläkoulun viimeisellä luokalla. Paikallinen pankki järjesti kirjoituskilpailun koulunsa päättäville ja minä voitin. Kirjoituksessa piti perustella, mihin tuhat markkaa käyttäisi, jos sattuisi voittamaan. – Moni ehkä haaveili mopoista, elektroniikasta tai matkustelusta. Minä kerroin ostavani tonnilla kaksi emolammasta elinkeinoni aloittamiseksi. Myöhemmin Per Eklund haki lisää oppia työskentelemällä Peksalan suurella lammastilalla Sauvossa ja kasvatti samalla omaa lammaslaumaansa. Nyt lampaat ja luomulihan myynti ovat yksi tilan tukijaloista luomuviljan lisäksi. Kolmas tulovirta on rakennettu urakoinnin varaan. Talvella on lumenaurausta ja teiden hiekoitusta. ◄

Maailma muuttuu. Monimuotoisuudella, elävällä maisemalla ja kestävällä sekä kiertotalouteen perustuvalla ruuantuotannolla on yhä suurempi arvo. Sen tietävät rantaniityillä kesänsä laiduntavat lampaatkin.

Östergårdin lampaanlihaa tilataan puhelimitse: 050 522 7355

Luomulehti 3/2015

31


Koonnut: Elisa Niemi

Nähdään kesällä! Puutarhatuotannon mentorointiryhmä

LOUNAIS-SUOMEN LUOMUVILJELYN YHDISTYS

Lounais-Suomen luomuyhdistyksen jäsentreffit 3.6. klo 17 Mannin tilalla Mannintie 33, 31500 Koski TL

Tervetuloa tutustumaan emolehmätilan kasvustoihin ja työmenetelmiin! Kahvitus ja mehua nuoremmalle luomufarmaripolvelle. Vapaa pääsy kaikille jäsenille (tai jäseneksi aikoville!)

10.6. Kirsi Ali-Alha Karjalohjalla esittelee mansikan tuotantoa (klo 18) – Luomuliiton maaperäasiantuntija Tuomas Mattila kertoo, miten veden varastoinnilla peltoon voi säästää kastelussa. Hän on tehnyt aiheesta myös oppaan. 29.7. Katja Nisukankaan tilalla Sysmässä keskustellaan mansikan tuotannon kehittämisestä (klo 18) – mukana myös mentor Pekka Kantanen – vierailutilalla myös Itä-Suomen karjaa Suunniteilla on myös muita kohteita ja tapaamisia. Mentorointi perustuu tiedonvälitykseen viljelijöiltä viljelijöille. Usein tiloilla on samantyyppisiä ongelmia, joita voidaan ratkoa hyvin eri tavoin. Kun kokemuksia vaihdetaan, löytyy uusia näkökulmia oman tilan kehittämiseen. Ryhmämentoroinnin tarkoituksena on tehostaa tiedonsiirtoa ja soveltamista pienryhmän avulla. Ilmoittaudu mukaan ryhmään! Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Tavoitteena on saada kootuksi ryhmä 7.6. mennessä. Ilmoittautuneille tarkemmat tiedot. Osallistumismaksu kullekin tapaamiselle on 10 e ja se sisältää pienet tarjoilut. Kiinnostuksen mukaan osallistujien kanssa mietitään, keskittyykö ryhmä toimimaan Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä, pidetäänkö tapaamisia muuallakin vai perustetaan muualle erillisiä ryhmiä. Ilmoittaudu mukaan: www.luomuliitto.fi/ puutarharyhmamentor Lisätietoja: luomuliitto@luomuliitto.fi, puh. 0400 534003

Mentor-tapaaminen 2.7. Kaikki mentor-toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan! Kysy kokeneilta luomutuottajilta eli mentoreilta mieltäsi askarruttaneita kysymyksiä. Tapaaminen on maksuton. Se pidetään iltaohjelman yhteydessä Saarilan maatilamatkailutilalla, joka on myös Farmarin vierailukohde. Kokoonnumme Saarilan Honkarinteellä to 2.7. klo 17-19. Ennen kaikkea tapaamisessa keskustellaan ryhmissä samoista asioista kiinnostuneiden kanssa käytännön ratkaisuista luomutuotannossa. Mukaan tapaamiseen voi tulla ilmoittautumatta, mutta voimme suunnitella tapaamisen paremmin, jos ilmoittaudut 23.6. mennessä. Mukana myös Luomuliiton elintarvikeasiantuntija Jaana Elo. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: elisa.niemi@luomuliitto.fi, puh. 0400 534003

Iltaohjelmaa Honkarinteellä Polvijärvellä 2.7. Noin klo 17-21 grillataan, saunotaan ja rentoudutaan. Tervetuloa vauvasta vaariin! Ilmoittaudu ruokailuun: luomuliitto@luomuliitto.fi, puh. 0400 534003

Honkarinne Majoituksen ja iltaohjelman paikkana on Honkarinne. Sen saunamökki on järven rannassa, jossa on myös soutuvene vieraiden käyttöön. Ajo-ohje: Joensuu – Kuopio tieltä Polvijärven liittymästä kohti Polvijärveä. Eteenpäin noin 18 km, vasemmalle kääntyy Solantie, ja risteyksessä on myös Saarilan oma opaste. Hiekkatietä noin 4,5 km, ja taas vasemmalle Saarilan kyltin kohdalta. Vielä 1,5 kilometriä ja oletkin perillä. Ajomatka Joensuusta 30 min. Osoite on Hanintie 14.

32

Luomulehti 3/2015


Maatilatoritapahtumia kesä-heinäkuussa!

Herkkujen Suomi jo viidettä kertaa!

Helsingin Lasipalatsin aukiolla www.yhteyssivu.com/ maatilatori

20.-22.8. Helsingin Rautatientorilla www.herkkujensuomi.fi

Hyvä mahdollisuus tutustua luomutiloihin Farmari 2015 –messujen

liiton teltta u m o u L www.farmari.net

Tietoiskut: To 2.7. klo 11: Mikä tekee elintarvikkeesta Luomun? Elintarvikeasiantuntija Jaana Elo Klo 14: Metsän sertifioiminen luomukeruualueeksi,  Elintarvikeasiantuntija Jaana Elo Pe 3.7. klo 11: Millainen on luomukanala? Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström klo 14: Mihin luomueläintuotanto on matkalla? Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla -hankkeesta Brita Suokas La 4.7. klo 11: Miten luomulla parannetaan peltomaata? Kasvi ja maaperäasiantuntija Tuomas Mattila klo 14: Rikkakasvien hallinta luomutuotannossa, Kasvi ja maaperäasiantuntija Tuomas Mattila Asiantuntijat tavattavissa teltalla muutenkin kuin tietoiskujen aikana. Tapaa teltalla myös mentoreita!

Osasto yhteistyössä Savo-Karjalan luomuyhdistyksen kanssa. Myös myyntiä ja maistatuksia: - Savolainen kotitalkkuna - Lempisen luomuomenamehu – Tila on myös Farmarin vierailukohde! - Noittaan lammastila (yrittäjä paikalla perjantaina) - Luomuun siirtyvä lammastila Sirola (yrittäjä paikalla perjantaina) - Luomuhunajaa Kiteeltä - Luomumansikkaa Rääkkylästä - Villiyrteistä öljyjä –maistatus

vierailukohteissa on paljon luomutiloja. Kaikkiaan 16 vierailukohteesta kuusi on luomutuotannossa. Nyt onkin hyvä tilaisuus tutustua monipuolisesti pohjoiskarjalaiseen luomutuotantoon.

Farmari-messujen luomutilakohteita: Koivikon tila, Kitee Laajempi esittely sivulla 34–35 . Lempisten Luomuomena Kontiolahti Luomuomenoita, luomuomenamehua ja luomuhunajaa. Perinnetalo Isäntärenki Lieksa Tilalla kasvatetaan luomuruista, josta leivotaan leipää tilan omaan ravintolaan. Tilalla 300 lammasta. Puukarin Pysäkki Valtimo Luomuviljelyssä perunaa, porkkanaa, punajuurta, sipulia, yrttejä ja ruista. Tilalla kasvatetaan kyyttöjä. Oman tilan tuotteista leivotaan leipää ja laitetaan ruokaa ravintolan ja pitopalvelun tarpeisiin. Saarilan maatilamatkailutila Polvijärvi Tilalla naudanlihatuotantoa. Lisäksi kotieläinpiha, mökkimatkailua ja ravintolatoimintaa.

Luomulehti 3/2015

33


teksti ja kuvat: Riitta Makkonen

Koivikon tilan tavoitteena

lannoite- ja energiaomavaraisuus Farmari 2015 -messujen sähkö tuotetaan Kiteellä, jossa vierailijoiden on mahdollista tutustua Koivikon tilaan sekä luomulannoitetta ja energiaa tuottavaan BioKymppiin.

P

itkät perinteet omaavalla entisen Koivikon maatalousoppilaitoksen tilalla on tapahtunut viidessä vuodessa iso muutos. Viljelijät Pekka Partanen ja Tolonen ostivat koulun maatilan Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymältä. Partasen ja Tolosen tilat yhdistettiin kokonaisuuteen Koivikon maatilaksi. Nyt Koivikolla on peltoa 400 hehtaaria. Tilalla on tehty suuria investointeja.

Nykyaikaisesti ja suurella volyymilla Tilan pellot siirrettiin luomutuotantoon, kun Partanen ja Tolonen aloittivat yritystoiminnan. − Lypsykarja on tarkoitus siirtää luomutuotantoon vuoden sisällä, Partanen suunnittelee. Parhaillaan tilan satapäistä lypsykarjaa totutetaan uudessa luomukonseptinavetassa robottilypsyyn. Tilaa uudessa

Lietealtaissa katosten suojassa muhii luomulannoitteen aines.

34

Luomulehti 3/2015

navetassa on 160 lypsävälle ja kolmelle lypsyrobotille. Lisäksi yrityksellä on muutaman kilometrin päässä emolehmiä sekä lihanautoja. Tolosen ja Partasen mukaan luomutuotannolle oli selvät taloudelliset ja tuotannolliset perusteet. − Parempi tulotaso, lannoiteomavaraisuus ja töiden järjestely olivat tärkeitä tekijöitä. Ekologisen ajattelun ja torjunta-aineiden vähentämisen ohella myös halukkaiden työntekijöiden löytäminen ruiskutuksiin ohjasivat tuotantoa luomuun, Tolonen perustelee. Luomutuotannossa korostuu hänen mukaansa viljelytekninen osaaminen. Kesannoinnin ohella syyskynnöt pitävät rikkakasvit kurissa. Pelloilla ja nurmilla tuotetaan rehu lypsy- ja lihakarjalle. Nurmirehun lisäksi pelloilla on runsaan sadan hehtaarin alalla kasvatettu kauraa, vehnää, ohraa, hernettä ja rypsiä. Lisäksi Koivikolla on viljelty ruista, joka toimitetaan Liperin Myllyyn. Rypsi menee kylmäpuristettavaksi Trifol Oy:lle Sieviin.

Biojätteestä lannoitetta, lämpöä ja sähköä – Alussa oli tavoitteena saada luomuviljelyyn sopivaa lannoitetta omille pelloil-

le, Pekka Partanen kuvailee BioKympin alkua. Nyt Koivikon tila on lannoitteiden osalta omavarainen ja lannoitteita jää BioKympiltä myytäväksi muillekin luomutiloille Keski-Karjalan alueella. Lannoitetta riittää vuosittain 1 000 – 1 500 hehtaarin alalle. Energiaomavaraisuuteen on kuitenkin vielä matkaa. Pekka Partasen, Pauli Tolosen ja Biokympin toimitusjohtaja Mika Juvosen kanssa keskustellessa konkretisoituu se, että jätteiden erottelu ja kierrätys todella kannattaa. Itä-Suomen kotitalouksien ja ruokakauppojen biojätteestä mädätetään BioKympillä luomulannoitetta ja mädätyksestä syntyvä metaanikaasu hyödynnetään lämpöenergiaksi, joka myydään pääosin Kiteen kaupungin omistamalle Kiteen Lämmölle. Osa bio- ja kaatopaikkakaasusta hyödynnetään CHP-menetelmällä sähköksi Kiteen lämmölle ja sähköverkkoon Farmivirtana kuluttajille myytäväksi Oulun Sähkömyynnin kautta korvamerkittynä BioKympin sähkönä. BioKympin kaasua jalostettuna ja paineistettuna olisi mahdollista käyttää niin autoihin kuin traktoreihinkin. − Tavoitteena olisi saada maatilan traktorit kaasua hyödyntäväksi, Pekka Partanen visioi.


Nestemäinen luomulannoite levitetään normaalilla lietteenlevityskalustolla. Pellolle pääsyä odottelevat lietevaunujen luona Pauli Tolonen, vasemmalla, Pekka Partanen ja Mika Juvonen.

Todellinen kuva nykyaikaisesta maataloudesta Farmari-messujen vierailukohteeksi valinta on Koivikon ja BioKympin yrittäjien mukaan hyvä tilaisuus esitellä nykyaikaista maataloutta, jossa tuotantomäärät ovat suuria, käytetään uutta teknologiaa luontoa hoitaen ja säästäen. − Kaikki halukkaat voivat nähdä, että maitoa tuotetaan siten, että eläinten hyvinvointi on tärkeimmällä sijalla, Partanen korostaa. Vielä varsin vähän tunnetulle Farmivirralle Farmari-messut on todella hyvä tilaisuus esitellä kestävän kehityksen periaatteella tuotettua sähköä, joka on kaikkien halukkaiden ulottuvilla.

BioKympillä olisi varastossa vielä paljonkin innovaatioita hyödynnettäväksi, kun vain hankkeille saataisiin vihreää valoa. ◄

Miksi tuhlata energiaa rikkasiementen ja muiden epäpuhtauksien kuivattamiseen?

? nen elli t olla. n n i o a vo sta sku kkaan a l ö a k i Säh dän as Mei

Todellista lähienergiaa pientuottajilta

Täydellinen ruuvikuljetinpaketti vaihdettavilla seuloilla.

Valmistamme sarjan ennakkotilausten perusteella. Varaa omasi.

MEILTÄ MYÖS FABER-AKANASEULAT Faber-puhdistimet viljan ja piensiementen (apila, timotei) puhdistukseen ja lajitteluun.

A-Faber Oy, Lapua www.akanaseula.com

BioKymppi Oy

045 170 5960 Luomulehti 3/2015

35


Teksti ja kuvat: Johanna Räsänen

Kyytöt palauttivat ilon ja luovuuden Kyytöt ja lampaat laiduntavat

Maisemanhoito antaa pienelle tilalle mahdollisuuden parempaan toimeentuloon, toteaa Sormulan luomutilan viljelijä Jouko Sormunen. – Jo parilla kymmenellä kyytöllä pystyy laiduntamaan 30 hehtaarin aluetta. Alkuperäisrodut ovat hyviä tähän tarkoitukseen, koska ne ovat pienikokoisia ja kevytrakenteisia. Ja ne kuuluvat suomalaiseen maisemaan.

– Kävin Keski-Euroopassa opintomatkoilla. Siellä vain odotettiin kiintiöiden poistumista, jotta tilat pääsisivät tuottamaan maitoa täydellä kapasiteetilla. Kiintiöiden poistuminen aiheuttaa ylituotantoa, ja tavanomaisen maidon hinnan aleneminen vaikuttaa myös luomumaidon tuottajahintaan, Sormunen perustelee. – Ryhdyin miettimään muita mahdollisuuksia. Maisemanhoito oli luonnollinen ajatus luomuviljelijälle. Minulla oli pieniä perinnebiotooppialueita tilan yhteydessä, mutta alle kolmen hehtaarin alueiden ylläpitäminen ei ole taloudellisesti kannattavaa.

Hanke kartoitti alueet Sotkamon Tipasojalla tilaa pitävä Jouko Sormunen osallistui vuonna 2012 ProAgrian muutosvalmennuskurssille. Maitokiintiöiden poistuminen oli ennustettavissa.

Maanomistajat suhtautuivat myönteisesti Kainuun ProAgrialla alkoi kuin tilauksesta Maisemat ruotuun -hanke vuonna 2013. Sormunen oli heti yhteydessä han-

Sotkamon Naapurinvaaralla tänäkin vuonna.

36

Luomulehti 3/2015

kevetäjään; mikäli löytyisi riittävän isoja alueita, hän olisi valmis tekemään maisemanhoitosopimuksia. Lopulta Naapurinvaaran alueelta löytyi isoja vuokrattavia kokonaisuuksia. – Hankevetäjä oli yhteydessä maanomistajiin, kyläläisille järjestettiin tiedotustilaisuuksia, ja kylätoimikunta oli aktiivinen viemään asiaa eteenpäin, Sormunen muistelee. – Maanomistajat suhtautuivat myönteisesti. Alueet ovat vanhoja hakamaita, joten niillä ei ole metsätaloudellista merkitystä. Ilman hoitoa alueet vesoittuvat. ProAgrian neuvoja teki maisemanhoitosuunnitelman, joka hyväksytettiin ELYkeskuksessa. Samalla ELY-keskukselta haettiin perinnebiotooppitukea. – Ympäristöbiologi kävi arvioimassa alueen: olisiko maisema-alue kulttuurihistoriallisesti arvokas tai onko siellä uhanalaisia kasveja. Uhanalaiset


◁◁ Jouko Sormusen kyytöt ja lampaat laiduntavat Sotkamon Naapurivaaralla jo varhain keväällä. ◁ Aitoja on kätevä mennä korjaamaan mönkijällä.

kasvit saavat laiduntamisen myötä lisää elintilaa. – Nykyinen ohjelmakausi paransi maisemanhoitokorvausta. Perustuki on nyt 450 euroa hehtaarille. Jos alue on maakunnallisesti arvokas, tukea voi saada 600 euroa hehtaarille. Nykyiseen hoitosuunnitelmaan ei enää tarvita kustannuslaskelmia, mikä helpottaa suunnitelman tekoa huomattavasti.

Tuki ei kata heti kuluja Sormusen pitkäaikainen haave kyyttökarjasta toteutui lopulta nopealla aikataululla. – Nopea luopuminen lypsykarjasta tuli eteen avioeron myötä kolme vuotta sitten. Lypsykarjan pitäminen yksin oli poissuljettu vaihtoehto. Onneksi perinnebiotooppisopimukset olivat jo työn alla, kiittelee Sormunen. Tuotantosuunnan muutos kannattaa tehdä – jos vain suinkin mahdollista – kaikessa rauhassa. Rinnalla on hyvä pitää jonkin aikaa tulonlähde, esimerkiksi lypsäminen. – Maisemanhoidosta saatava tuki ei kata ensimmäisenä vuonna kuluja. Aitakustannukset ovat isot. Vasta tänä vuonna jää työlle jotain palkkaa. Toissakesänä 17 hehtaarin alueella oli kyyttösonni kahdentoista hiehon kanssa. Kesällä 2014 noin 40 lammasta laidunsi 23 hehtaaria. Samaan aikaan tehtiin toiselle 30 hehtaarin alueelle aitauksia. – Verkkoaita on 1,60 metriä korkea, painekyllästetyt tolpat ovat 2,30 metriä pitkiä. Oma haasteensa oli saada tolpat tiukasti pystyyn. Siihen piti aluksi lainata maaporaa.

Naapurinvaaran alueet ovat maastoltaan vaihtelevia, paikoitellen jopa vaikeakulkuisia. Eläinten lihaksisto pysyy hyvänä talvea varten, kun ympäristö on monipuolinen. – Meillä on pysytty terveenä. Myös poikimiset ovat sujuneet ongelmitta. Lisäksi liikunta vaikuttaa lihan makuun ravinnon ohella, lihan suoramyynnin tänä keväänä aloittanut Sormunen kertoo.

Kyytöt karkuteillä Naapurinvaaran vanhat hakamaat ovat lisänneet maisemoinnin myötä suosiotaan retkeilijöiden keskuudessa. Sotkamon kunta paransi reittejä uusilla opastetauluilla ja viitoilla viime vuonna. – Ihmiset pääsevät laidunalueiden sisälle eli eläimiä voi kohdata hyvinkin läheltä. Alkukesästä eläimet ovat arempia, seurailevat sivusta. Myös maanomistajat ovat ottaneet eläimet omakseen. Huumorintajuakin on tarvittu. – Kerran maanomistaja soitti, että täällä ne teidän kyyttönne ovat meidän omenapuun alla, Sormunen naurahtaa.

Ensimmäisenä vuonna kyytöt karkasivat laitumeltaan useita kertoja aitojen vanhuuden takia. – Kaksi kertaa poliisit soittivat, että ovat ohjaamassa liikennettä kyyttöjemme takia.

Tuloa eri lähteistä Tuotantosuunnan muutos on vaikuttanut myönteisesti 47-vuotiaan Sormusen elämään. Lypsykarjan perään hän ei enää haikaile. – Koko elämä oli aikataulutettu lypsykarjan tarpeiden mukaan. Kun lypsäminen loppui, elämään tuli lisää tunteja ja muutakin sisältöä. Ja nykyisessä työssäni pystyn käyttämään luovuuttani, iloitsee Sormunen. Muutoksen myötä on tilan talouteen pitänyt etsiä uusia lähteitä. Maitotiliä kun ei tule enää kuukausittain, ja tuet painottuvat syksyyn. – Tuloa tulee pitkin vuotta. On lihan suoramyyntiä, mansikanmyyntiä, kananmunia ja juureksia. Tukiriippuvuudesta olisi kaiken kaikkiaan hienoa päästä irti. ◄

▷ Aiemmin Sormusella oli aidantolppien pystytystä varten lainaan saatu maapora, joka oli peräkärryssä. ▽ Nyt on käytössä avantkuormaajaan kiinnitetty maapora.

Monipuolista ravintoa Laiduntavat luomueläimet täydentävät Sormusen mielestä loistavasti luomutuotantoa. Luonnonlaitumet tarjoavat monipuolisen ruokavalion kivennäis- ja hivenaineineen. – Luonnonkasveista saa ravintoaineita, mitä ei tule peltoviljelyn kautta, Sormunen tarkentaa. Luomulehti 3/2015

37


Teksti: Pia Kohvakka Kuvat: Saimaan Juomatehdas Oy

Erotu ja elä hetkessä Näillä sanoilla meitä opastaa brändäämiseen Mikkelissä toimivan Saimaan Juomatehdas Oy:n varatoimitusjohtaja Jussi Laukkanen. Brändin rakentamisessa on tärkeää luottaa intuitioon, sillä myös pieni voi pärjätä, kun löytää oman

markkinaraon. Panimoliiketoiminta alkoi EU:n myötä v. 1995, kun mikkeliläinen edesmennyt ravintoloitsija Pertti Oksa halusi tarjota ravintoloiden asiakkaille erikoisempia oluita itse valmistettuna. Silloinen Saimaan Panimo oli vasta toinen pienpanimo koko Suomessa, kertoo Jussi Laukkanen panimon 20-vuotisesta historiasta. Saimaan Juomatehtaalla oli brändi ennen luomuoluiden valmistuksen aloittamista. Yrityksen tunnetuin tuote ja samalla tunnetuin brändi Marsalkka-olut oli myös yrityksen ensimmäinen luomutuote. Nykyään tuoteperhe on laaja ja yritys tuottaa myös muita panimotuotteita luomuna. – Luomu tuo osalle kuluttajista lisäarvoa, mutta pelkästään luomu edellä ei voi mennä. Yrityksemme ideologiaan luomu sopii hyvin, sillä puhtaus sekä lisä- ja säilöntäaineettomuus ovat tuotannon perusta. Luomua ei tarkoituksella nosteta jalustalle, vaan luotetaan itse tuotteeseen ja brändin vahvuuteen.

Juuret syvällä Saimaan rannoilla Yrityksen perusarvoja ovat käsityöläisyys, perinteet, puhtaat raaka-aineet ja suomalalaisuus. Yritys on ensimmäinen suomalainen pienpanimo, jolle on myönnetty kotimaisuudesta kertova Avainlippu. Kaikki tuotteet ovat laadukkaita Premium-tuotteita, jotka asettuvat hintatasoltaan kategorian yläpäähän. Luomu tuo lisäkustannuksia ja lisää hintaa, mutta hinnoitteluun vaikuttaa myös tuotan-

38

Luomulehti 3/2015

Lopputuloksena ovat laadukkaat puhtaat käsityötuotteet. Valkoinen väri on poikkeuksellinen, tämä luomutuoteperhe on yrityksen lippulaiva.

totapa. Aitous ja ainutlaatuisuus vaativat käsityötä. – Saimaan Juomatehtaan valmistama luomusiideri on ensimmäinen suomalainen aito siideri, sillä se on perinteisellä siiderin valmistusmenetelmällä tehty ja siksi se myös maistuu aidolta omenasiideriltä, Laukkanen kertoo. Yritys on toiminut innovatiivisesti ja lukeutuu alan edelläkävijöihin. Uusilla tuotteilla kehitetään ratkaisuja erityyppisten asiakkaiden tarpeisiin. – Pitää uskaltaa kokeilla, ideoida ja olla innovatiivinen. Valmistamme kausituotteita ja etsimme markkinarakoja. Emme valmista samanlaisia tuotteita kuin markkinoilla jo on, vaan pyrimme erikoistumaan ja erilaistumaan. Kilpailu-

tilanteessa pyrimme olemaan ketteriä ja reagoimaan nopeasti markkinoiden muutoksiin. Eletään hetkessä, kiteyttää Laukkanen yrityksen vahvuudet.

Brändi toimii, jos se puhuttelee kuluttajaa Brändin rakentamisessa tärkeintä on Laukkasen mukaan hyvä tunne ja oma usko tuotteeseen. Yrityksessä on panostettu brändin kehittämiseen, tuotepakkauksiin ja niiden visuaalisuuteen. Poikkeuksellinen design lasiolutpulloissa on


avannut ovia myös korkealuokkaisiin ravintoloihin. – Pakkaus ja design pitää erottua hyllystä, valkoinen pohjaväri luomuoluttölkeissä oli erikoinen valinta, mutta se oli tietoinen riski, joka kannatti. Yhden siideripakkauksen printin taas on suunnitellut Ivana Helsingin Paola Suhonen. Yrityksen toiminnassa ja asiakasviestinnässä korostetaan avoimuutta. Pakkausmerkinnöissä annetaan kuluttajalle mahdollisimman paljon tietoa tuotteesta. Yrityksen internetsivustolta löytyy lisätietoa tuotekohtaisesti raaka-aineista ja niiden alkuperästä alkaen. – Kuluttajien keskuudessa maine on positiivinen ja vakaa, sillä yritys on perinteinen pitkän linjan suomalainen toimija. Kasvu on ollut voimakasta, vaikka Suomessa meneillään olevan pienpanimobuumin myötä on tullut lukuisia uusia toimijoita ja ulkomaisia kilpailijoitakin riittää.

dään pienellä budjetilla, printtimediamainontaa massoille tehdään harkitusti. Tärkeimpinä nähdään omat, pääasiassa sähköiset markkinointikanavat sekä strategiset yhteistyökumppanit. – Alkoholin markkinoinnissa kaikkea ei voi eikä pidä tehdä. Suomessa on tiukka politiikka, mutta säännöt ovat kaikille samat, Laukkanen toteaa. Yrityksen tunnettuus ei ole vielä lähellekään sitä, mitä sen halutaan tulevaisuudessa olevan. Aika ja markkinat näyttävät myös, mikä on luomun merkitys tulevaisuudessa. Vienti ei ole poissuljettu vaihtoehto, sillä ulkomailla luomu ja kokonaiset luomutuoteperheet panimotuotteissa ovat selkeä lisäarvo. – Valtakunnallisilla markkinoilla olemme toimineet vasta vuodesta 2011. Aikaisemmin tuotanto palveli pelkästään omia konserniin kuuluvia ravintoloita. Tuotteillamme on Suomessa vielä paljon saavutettavaa, Laukkanen ennustaa. ◄

Markkinointia pienellä budjetilla Jos tuotanto on perinteikästä, on markkinointi aivan muuta. Markkinointia teh-

Kirjoittaja on Mikkelin ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelija ja puutarhuri.

Poikkeuksellista designia. Lasiolutpullo on tyylikäs, se kelpaa myös korkealuokkaisiin ravintoloihin. Pullon etiketistä löytyy sekä luomumerkki että avainlippu.

Luomutilan eväät

A-Rehulta saat luomutilasi tarpeita vastaavat kivennäisrehut aina mutkattomasti ja kilpailukykyiseen hintaan.

LypsyApekivennäinen

KasvuApekivennäinen

LypsyApe E

KasvuApe E-Hiven

LaidunKivennäinen

KasvuApeEH

NurmiKivennäinen

EmoKivennäinen

KalkitonKivennäinen

Vahva Vitamiini Se-E

LuomuRypsipuriste

Luomulehti 3/2015

aho it u ks el

aa

li

atrianauta.fi • 020 472 7060

-R

la

A

A-Rehu tuo maahan LuomuRypsipuristetta Virosta. Kotimaisista luomuvalkuaisrehuista on pulaa, joten luomurypsin viljelyttäminen Virossa on hyvä vaihtoehto. Tuote on puristettu luomuhyväksytyssä puristamossa, ja sitä toimitetaan luomutiloille A-Rehun Varkauden varastolta.

ä m ik aksua

39


Kasvot luomulle

Teksti: Laura Browne kuvat: anna rauhansuu

Kuvat kertovat tarinoita yrityksestäsi Kuvien ja visuaalisuuden painoarvo sosiaalisen median kanavissa kasvaa vauhdilla. Digitaalista markkinointia on vaikeaa tehdä ilman kuvia. Laura Browne kertoo artikkelissaan miksi ja miten voit perehtyä aiheeseen hieman lisää.

K

uva kiinnittää käyttäjän huomion päivitysten jatkuvassa virrassa. Se virittää katsojan jo etukäteen oikealle taajuudelle viestisi vastaanottamiseen, ennen kuin potentiaalinen asiakkaasi on lukenut sanaakaan viestistäsi. Kuva herättää tunteita ja kutsuu osallistumaan: kommentoimaan, tykkäämään – astumaan peremmälle. Esimerkiksi Facebookissa kuvallinen päivitys saa keskimäärin 53 % enemmän tykkäyksiä ja 104 % enemmän kommentteja kuin päivitykset keskimäärin. 93 % Facebookin suosituimmista päivityksistä ovat kuvapäivityksiä.

40

Luomulehti 3/2015

Vuorovaikutus ei ole tärkeää vain siksi, että kanssasi viestitellyt asiakas on mahdollisesti hyvää vauhtia kasvamassa brändiisi lähettilääksi – vaikka se itsessäänkin on erinomainen lopputulema! Lisäksi jokainen kommentti ja tykkäys lisää päivityksesi näkyvyyttä: päivityksesi leviää tykkääjän verkostolle. Sosiaalisessa mediassa tykkäykset ja kommentit ovat siis rahanarvoista tavaraa, koska ne tuovat yrityksellesi lisänäkyvyyttä, josta sinun ei tarvitse maksaa! Useimmat some-palvelut ovat panneet merkille, että kuvalliset viestit ja päivitykset saavat aikaan enemmän vuorovaikutusta kuin pelkkä teksti. Esimerkik-

Kesä on oivallista aikaa ottaa hyviä kuvia. Nämä kuvat ovat Myssyfarmin emännän ottamia.

si Facebook ja Twitter ovat kehittäneet oman palvelunsa rakennetta kuvia suosivaksi. ◄ Tämä artikkeli on Luomulehden toimituksen lyhentämä. Alkuperäinen artikkeli on osa Kasvot luomulle -hankkeessa julkistettuja materiaaleja, joihin on saatu tukea Hämeen ELY-keskukselta EU:n maaseuturahastosta. Katso lisää artikkeleja: luomu. fi/kasvot-luomulle


P

Luomulehti 3/2015

41


Teksti: Päivi Töyli kuva: JP Korpi-Vartiainen / www.foodion.fi

Tuotekortti on käytännöllinen yhteistyön apuväline Mikä avuksi oman yrityksen tuotteiden saamisessa kaupan valikoimiin? Tuotteiden esittelyä varten on tehty vähittäiskaupan tuotekortti, jota täyttämällä tulee mietittyä asioita asiakkaan eli kaupan näkökulmasta. Parhaillaan suunnitellaan myös tukkukauppayhteistyöhön liittyvää tuotekorttia.

P

ienten yritysten tuotteille on kysyntää ja siksi Päivittäistavarakauppa ry. yhteistyökumppaneineen toteutti muutama vuosi sitten koulutushankkeen, jossa valmennettiin erityisesti elintarvikealan mikroyrityksiä (myös pienet ja keskisuuret saivat osallistua) toimimaan päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina. Hankkeen tuloksena syntyi tuotekortti, käytännöllinen arjen työkalu, joka antaa eväitä pienten yritysten ja kaupan yhteistyölle. Vähittäiskaupan tuotekortti auttaa yrittäjää miettimään oman tuotteensa vahvuuksia ennen varsinaisia myyntineuvotteluita. Tuotekorttia täyttäessä yrittäjä käy läpi oman tuotteensa vahvuuksia ja sopivuutta kaupan valikoimiin samoilla kriteereillä, joita kauppa käyttää uusien tuotteiden arvioinnissa. Näitä asioita ovat esimerkiksi tuotteen ominaisuudet, kuten sopiiko se erikoisruokavaliota noudattaville, onko se luomua, miten tuote säilyy, sekä miten tuote tilataan ja toimitetaan. Samalla yrittäjän on hyvä kirkastaa oman tuotteensa myyntivaltit liittyen esimerkiksi tuotteen omaleimaisuuteen tai erikoisuuteen eli siihen, millä se erottuu muista tuotteista.

Tuotekortti tukee yrityksen toimintaa Iltalypsy on kahvila ja lounasravintola, joka toimii Kiuruvedellä ja Iisalmessa. Ruokapalveluiden lisäksi Kiuruvedellä toimii myös Iltalypsyn leipomo. Yrityksen keskeisenä toiminta-ajatuksena on, että tarjotaan lähiruokaa, joka on mah-

42

Luomulehti 3/2015

Ota tuotekortti käyttöön: www.ruokasuomi.fi/ tuotekortti.php

Tietoa infopäivistä ja hyvistä käytänteistä: www.aitojamakuja.fi

dollisuuksien mukaan myös läheltä saatavaa luomua. – Esimerkiksi joululaatikoissa porkkana ja lanttu on luomua, mikä myös asiakkaille kerrotaan. Lisäksi lounastarjoilun porkkana- ja lantturaasteet ovat luomua, silloin kun niitä on saatavilla. Myös luomusipulia käytetään, kertoo Iltalypsyn yrittäjä Kirsi Tikkanen. Tikkanen on huomannut, että tuotekortti on hyvä tukiväline yritystoiminnassa. ­– Meillä on reilu satakunta tuotetta, joista jokaisesta olen tehnyt tuotekortin. On helppoa antaa tietoa tuotteista, kun asiat on valmiiksi ajateltuna ja kirjattuna

tuotekorttiin esimerkiksi kilohinnoista, tuotteiden painosta, säilyvyydestä, allergeeneistä ja niin edelleen, summaa Tikkanen tuotekortin käyttöä. – Jos vaikka torilla on myymässä tuotteita joku muu kuin yrittäjä itse, niin tuotekortin avulla myyjä pystyy vastaamaan kysymyksiin tai mainostamaan tuotteen erikoisuutta. Paikallisuus on meille tärkeä asia ja se mainitaankin aina tuotteen kuvauksessa, johon on kirjoitettu myös tuotteen tarinaa. Tikkanen on huomannut tuotekortin tiedot hyödylliseksi myös pakkausmerkintöihin liittyvien etikettien teossa.


Tuotekortista saa suoraan tiedot etikettiohjelmaan tai tarvittaessa tiedot voi lähettää sähköpostitse mainostoimistolle etikettien tekoa varten.

Tuotekorttia kehitetään eteenpäin Ajan kuluessa on huomattu, että vähittäiskaupan tuotekortti vaatii päivitystä, jotta se vastaa niihin tarpeisiin, joita esimerkiksi uudet pakkausmerkinnät ovat tuoneet mukanaan. Nyt kehitetään tuotekorttia HoReCa (Hotels, Restaurants, Catering) -tukkuyhteistyön tueksi hyödyntämällä jo olemassa olevaa tuotekorttia. Kun pienten yritysten tuotteet ovat tukkujen valikoimissa, niin silloin hyödynnetään olemassa olevia tilaus- ja toimitussysteemejä ja paikalliset tuotteet ovat aiempaa paremmin tarjolla myös ammattikeittiöille. Valtakunnallisessa Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hankkeessa työstetään tätä uutta tavarantoimittajan tuotekorttia. Hankkeessa järjestetään yhteistyön tueksi HoReCa-tukkujen, ammattikeittiöiden ja elintarvikeyritysten

Iltalypsyn ruoat valmistetaan lähialueen raaka-aineista, kuva Kiuruveden Iltalypsystä.

yhteisiä infopäiviä eri puolilla Suomea loppuvuodesta 2015 ja vuoden 2016 aikana. Hankkeen keskeiset yhteistyökumppanit ovat Päivittäistavarakauppa ry ja HoReCa-tukkutoimijat, maakunnalliset elintarvikealan kehittäjät sekä Maa- ja

metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry. Hanketta toteutetaan vuosina 2015– 2017 ja sitä rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. ◄ Kirjoittaja toimii Turun yliopiston Braheakeskuksessa projektipäällikkönä.

Suomalaista voiteluvoimaa luonnosta.

www.ekosata.fi Luomulehti 3/2015

43


Milka

R

tuotteet luonnonmukaiseen tuotantoon Milka E-vitamiinitiiviste+Se Milka Kalanmaksaöljy Milka nuolukivet

tuotteet a k l i M

yli 25 vuotta ter veyttä ja l aatua kotieläimille!

Yrittäjäntie 20, 03600 Karkkila puh. (09) 2252560 biofarm@biofarm.fi www.biofarm.fi

44

Luomulehti 3/2015


På svenska

Text: Elisa Niemi

I Sverige ökar ICA och COOP ekoförsäljning Sveriges ekomarknad växte 38 % året 2014. Figuren innefattar detaljhandeln men också professionella köken, direktförsäljning och säljning på marknadern. Det här årets första kvartal hos den största aktören ICA var ännu bättre: en ökning

med 59 procent.

Några av våra viktigaste satsningar är en succesiv utveckling av vårt ekologiska sortiment, säger Per Strömberg, ICA:s vd i kvartalsrapporten. Konsumenternas intresse för ekologiskt har sin grund i att man i allt högre grad värnar om den egna hälsan, en trend som ICA konstaterar i rapporten är här för att stanna: – Att intresset för ekologiska alternativ är stort råder det inga tvivel om. Efterfrågan på ekologiska varor har fått ett kraftigt uppsving under senare år. Och till de främsta drivkrafterna hör, när vi frågar kunderna, uppfattningen att ekologiskt har en positiv inverkan på den egna hälsan, säger Per Strömberg.

– ICA:s ökning för första kvartalet 2015 är smått otrolig. Som största aktör på svensk ekomarknad, med ca en tredjedel av ekoförsäljningen, får resultatet en stor påverkan på hela den svenska ekomarknaden och efterfrågan på ekologiska produkter. Att ICA uttalar att man kommer att fortsätta satsningarna på ekologiskt ger tydliga signaler till råvaruproducenter och förädlare, kommentar Ekowebs-sidan som raporterar om Sveriges ekomarknad. En annan viktig aktör COOP har haft många ekokampanjer och nyaste, Ekoeffekten började i maj. Kampanjen visar

Coops kampanj Ekoeffekten visar hur en familj ändrade sina levnadsvanor till 100 % ekologisk mat under två veckor.

hur en familj ändrade sina levnadsvanor till 100 % ekologisk mat under två veckor och hur det påverkade resultaten på deras urinprov. Många bekämpningsmedeln hittades i alla urinproven innan övergång till ekologiskt och efter två veckor mycket mindre. Efter provet säger mamman att hon inte vill att kemikalier kommer tillabaka till hennes barn. ◄

Luomulehti 3/2015

45


Mentorin vinkit

Tällä palstalla esitellään Luomuliiton mentoreita ja muutamia käytännön esimerkkejä heidän ratkaisuistaan. Voit hakea mentoria tueksesi, jos kaipaat kokeneemman näkemystä ja keskusteluapua. Myös uusia mentoreita otetaan mukaan! Lisätietoja mentorsivulta: www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor

Teksti: Juha Alasaarela kuvat: Minna-Tuulia Mäkipernaa

Luomulla taloudelliseen

menestykseen Usein luomuun siirtymisessä viljelijää askarruttaa varmasti sen taloudellinen näkökulma. Luomuliiton mentori Risto Mäkipernaa rohkaisee luomuun siirtyviä viljelijöitä niin taloudellisissa

K

kuin käytännöllisissäkin asioissa. auhava sai ensimmäisen luomuviljelijänsä parikymmentä vuotta sitten, kun Risto Mäkipernaa aloitti siellä luomuviljelyn. Alun ajoista pinta-alaltaan reippaas-

46

Luomulehti 3/2015

ti kasvanut tila pitää emolehmiä ja kasvattaa vasikoita. Mäkipernaan ajatukset luomuun siirtymisestä liittyvät taloudellisuuteen, ja se on mahdollistanut tilan kannattavuuden. – Meidän tilaa ei olisi varmasti enää olemassakaan, jos ei silloin aikanaan oltaisi luomuun lähdetty. Luomu on mahdollistanut sen, että tila on voinut kannattavasti toimia, hän kertoo. Mäkipernaan esimerkki on valanut uskoa alueen muihin viljelijöihin luomuviljelyn taloudellisesta kannattavuudesta, ja saanut heitäkin siirtymään luomuun. Toki pitkä kokemus on opettanut matkan varrella yhtä sun toista, joten hänen kanssaan on myös ollut hyvä käydä

läpi ihan tavallisia käytännön viljelyyn liittyviä asioita. Oman kokemuksen lisäksi tietoa on tullut muilta luomuviljelijöiltä yhteistyön kautta, sekä ProAgrian koulutustilaisuuksista. Vuosien erilaisuudesta johtuen viljelijä on silti usein uuden asian äärellä, ja Mäkipernaan mielestä luomun mielenkiintoisin puoli onkin se, että ei ole selkeää systeemiä viljelytekniikan hallintaan. Aina valitaan se vaihtoehto, joka parhaimmalta tuntuu, ja lopputulos voi olla hyvä tai joskus se saattaa vähän epäonnistua. Pitää antaa sijaa epäonnistumisille, oppia niistä, ja taas parantaa tulevaisuutta kohti.


Apilakasvustot luomun moottorina Mäkipernaa paljastaa, että luomutuotannon edellytyksenä on monipuolinen viljelykierto. Hyvällä nurmikierrolla ja huolellisilla viljelytoimilla rajoitetaan rikkakasvien määrää. Siten luomumenetelmillä on mahdollista saavuttaa aivan hyviä satotasoja ja hyviä satoja. – On turha ajatella luomuviljelyä liian vaikeaksi, hän selvittää. Onnistumisen edellytyksenä on, että saa nurmivuodet toimimaan hyvin, koska voimakkaat apilakasvustot toimivat luomun moottorina. Mäkipernaan viljelykierrossa on puolet viljaa ja puolet nurmea, eli viiteen vuoteen tulee kaksi-kolme vuotta nurmea. Siemenseoksessa on 4 kiloa apilan siementä ja 15 kiloa timoteitä. Viljan aluskasvina kylvetään 5 kiloa raiheinää, jos sinne ei ole kylvetty nurmensiementä. Eläinten kannalta luomussa on hyvä olla paljon tilaa ja laidunalaa. Kun tilaa on reilusti, eläimet pysyvät rauhallisina ja puhtaina. ◄

Vinkki virheestä Ei avokesantoa ohdakeongelmaan Eräällä lohkolla oli ohdakepesäkkeitä ennen kuin Mäkipernaa laittoi sen avokesannointiin. Hän mylläsi lohkoa kesän kaikkien sääntöjen mukaan, mutta seuraavana vuonna lohkolla oli ohdaketta kuin kylvettynä. Se jäikin sitten Mäkipernaan viimeiseksi avokesannoksi, ja ohdakeongelma pieneni kun palasi normaaliin viljelykiertoon.

EPAA.fi

13.–15. elokuuta 2015, Hattula

Rento, kesäinen näyttelypäivä Taimistokasveja, laatikonkasauksen SM-kilpailu, puutarha-alan uudet innovaatiot, maanparannus, ympäristöteos vanhoista puutarhahanskoista – ja paljon muuta! Tervetuloa Lepaa 2015 -näyttelyyn.

Kauniin punavärin antaa tomaatti ja retiisi, luonnollisesti

Lisätietoja www.lepaa.fi Luomulehti 3/2015

47


Teksti ja kuvat: Sini Forssell

Pientuottajille toimivaa

markkinointia ja sertifiointia Ranskassa kumppanuusmaatalouden AMAP-ryhmiä on jo 1600 ja niistä ensimmäiset syntyivät Provencessa. Alueella kokeillaan myös osallistavaa luomusertifiointia.

Épicerie Adele on pienperhetilojen tuotteita myyvä kauppa.

48

Luomulehti 3/2015

M

aaliskuussa Marseillessa pidetty opintotapaaminen kokosi jo viidettä kertaa yhteen kumppanuusmaatalouden parissa toimivia henkilöitä neljästä eri Euroopan maasta. Tällä kertaa tutustuimme monien eri tahojen työhön pienimuotoisen luomutuotannon edistämiseksi Provencen värikkäässä suurkaupungissa Marselleissa. EU:n Gruntvig-ohjelman hanke lyhyiden ja vaihtoehtoisten ruokaketjujen lo-

gistiikasta on pitänyt sisällään useita kansainvälisiä opintotapaamisia: Ranskassa, Belgiassa, Saksassa ja myös Suomessa. Tällä kertaa neljästä eri maasta kotoisin oleva joukko vieraili Marseillessa Etelä-Ranskassa tutustumassa paikallisiin kumppanuusmaatalousprojekteihin, kauppoihin, logistiikkapalveluihin ja viljelijöihin. Provencen seutu on kumppanuusmaataloudesta kiinnostuneille erityisen mielenkiintoinen kohde. Ranskalainen AMAP–liike (Associations pour le main-


tien d’une agriculture paysanne), jonka tavoitteena on säilyttää ja tukea kestävää, pienimuotoista perheviljelyä Ranskassa, nimittäin sai alkunsa juuri Provencen alueelta. Sittemmin AMAP-malli on levinnyt kaikkialle Ranskaan ja arvioiden mukaan Ranskassa on noin 1600 AMAP-ryhmää.

nen visionaan on alueensa ihmisten inspiroiminen omien ruokakulttuuristen juurtensa löytämiseen lasten, vanhempien ja isovanhempien välisellä dialogilla. Monet alueen ihmiset ovat toisen tai kolmannen polven maahanmuuttajia ja yhteys oman maan ruokakulttuuriin on useilla kadonnut.

Pientuottajia auttamassa Marseillen vierailuun kuului paitsi AMAP-toimijoihin, myös muihin samoja periaatteita allekirjoittaviin verkostoihin tutustumista. Projektin teeman mukaisesti huomio oli tehokkaassa logistiikassa ja reilujen lähiluomumarkkinoiden edistämisessä. Vierailu alkoi tutustumisella Panier Marseillais –verkostoon, joka toimii pitkälti samoin periaattein kuin AMAP-verkostot, mutta haluaa erityisesti painottaa luomua ja edellyttää tuottajiltaan luomusertifiointia. Panier Marseillais muodostuu itsenäisistä eri kaupunginosissa toimivista ryhmistä, joille tuottajat toimittavat etukäteissitoumuksin tilattuja tuotteitaan. Verkosto tarjoaa tuottajille paitsi asiakasverkostot myös neuvontaa. Tutustuimme myös muihin pientuottajien elämää helpottaviin tahoihin, kuten Plateforme Paysanne Localeen, joka helpottaa keskitetyin kuljetuksin pientuottajien tuotteiden pääsyä Marseillen markkinoille, sekä Épicerie Adeleen, Marseillen seudulla toimivien pienviljelijöiden tuotteita myyvään ruokakauppaan.

Maata luomuviljelijöille Vierailimme Olivier Pourtalin luomutilalla Marseillen ulkopuolella. Olivier vaimoineen harjoittaa viljelyään Terre de Liens -järjestön omistamalla maalla. Terre de Liens pyrkii taistelemaan maatalousmaan häviämistä ja harvoihin käsiin keskittymistä vastaan. Järjestö hankkii maata pysyvästi ja tarjoaa sitä pienien, kestävää tuotantoa harjoittavien tilojen käyttöön. Järjestö pyrkii tällä tavalla myös lisäämään luomuviljelyyn tarjolla olevan maan määrää, jolloin voidaan vähentää tarvetta tuoda luomutuotteita ulkomailta. Esimerkiksi Provencen alueella maa on erittäin kallista ja viljelijät eivät saa maata käyttöönsä ottamatta suuria lainoja. Maa siirtyy yhä enemmän esimerkiksi teollisuuden ja turismin käyttöön, jolloin sen rooli ei järjestön mukaan ole enää ravita ihmisiä vaan tarjota mahdollisimman suuria voittoja.

Asennemuutosta betoniviidakon keskellä Ohjelmaan kuului myös vierailu Marseillen pohjoiseen lähiöön, jossa Marie Maurage on aloittanut sosiaalisesti vaikuttavan maatilatoiminnan keskellä paljon murheita nähnyttä betoniviidakkoa. Maurage oli voittanut kaupungin kilpailutuksen tilan käytöstä suunnitelmallaan pedagogisesta tilasta, jossa lapset voivat tutustua eri eläimiin ja esimerkiksi juuston valmistukseen. Maurage painotti, että ruokakeskustelussa pitää muistaa muutkin ihmisryhmät kuin luomu- ja lähiruokamarkkinoiden vakiovieraat, boheemit porvarit. Hän näkee ympärillään hyvin huonolaatuista ruokaa syöviä ihmisiä, mutta kokee, ettei tätä asiaa korjata vain kehottamalla ihmisiä lopettamaan roskan syöminen. Hä-

Osallistavaa tuotannon arviointia Yhtenä vierailun keskeisistä teemoista oli niin kutsuttu Participatory Guarantee System (PGS) eli osallistavan arvioinnin järjestelmä. Ajatuksena on luoda kolmannen tahon sertifioinnin rinnalle kevyempi, kuluttajia aktivoiva järjestelmä, jossa kuluttajaryhmät tutustuvat tuottajiin ja arvioivat näiden toimintaa itse. Tarkoituksena on lisätä kuluttajien ymmärrystä luomutuotannosta ja vähentää luomusertifiointiin liittyviä kustannuksia. Myös luomun kattojärjestö IFOAM kannattaa PGS-järjestelmää erityisesti pienille tiloille sopivana vaihtoehtona. Tapasimme Emmanuelle Boggion Les AMAP de Provence –yhdistyksestä sekä vierailimme tuottaja Jerome Laplanen tilalla keskustellaksemme PGS-arviointeihin liittyvistä kokemuksista ja tutustuimme samalla PGS-arvioinneissa käytettävään lomakkeeseen. PGS-arvioinnit ovat kokonaisvaltaisia. Ne painottavat paitsi tuotannon ympä-

△△ Suomalainen Thomas Snellman ja saksalainen Peter Volz kuuntelevat Olivier Pourtalin kertoessa työstään omalla luomutilallaan. △ Tour de Pinsin pedagoginen tila toimii keskellä Marseillen pohjoista lähiötä.

ristönäkökohtia, myös sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Mikä mielenkiintoisinta, arviointi ei ole yksipuolista, vaan siihen sisältyy tuottajan arvio AMAP-kuluttajaryhmistä ja yhteistyön sujuvuudesta. PGS-arvioinneista esitettynä huolena on kuluttajien vähäinen ymmärrys viljelyteknisistä kysymyksistä. Tämän takia arvioinneissa on mukana myös tilan ulkopuolinen viljelijä. Vierailujen aikana ja lomassa tapahtui paljon ajatusten vaihtoa myös osallistujien omien kumppanuusmaatalousprojektien pyörittämiseen liittyen. Inspiroivan tapaamisen päätteeksi ryhmä jäi innolla odottamaan seuraavaa tapaamista Suomessa. Vuorossa on tällöin erityisesti suuren suosion saavuttaneeseen REKO-verkostoon tutustumista. ◄ Kirjoittaja on kumppanuusmaatalousaktiivi ja valmistelee Helsingin yliopistossa väitöskirjaa vaihtoehtoisten ruokaketjujen roolista kestävämmässä ruokajärjestelmässä.

Luomulehti 3/2015

49


◁ Ranskassa, Saksassa ja Belgiassa kumppanuusmaatalousmalleja on kehitetty jo 20 vuotta. Kuluttajat ovat hyvin sitoutuneita toimintaan ja ostavat satoosuutensa etukäteen, yleensä jo keväällä.

Mikä REKO-rinki? Sanoista Rejäl Konsumtion – reilu kuluttaminen. Rinkejä on Suomessa noin 55 ja tuottajia mukana noin 400. Tuottajat ilmoittavat myytävät tuotteensa ja hintansa Facebook-ryhmässä ja kuluttajat ilmoittavat tilauksensa. Tuotteiden jako esim. joka toinen viikko vaikkapa koulun parkkipaikalla. Tuottajat itse päättävät, mihin hintaan myyvät tuotteensa. Moniin rinkeihin toivotaan lisää tuottajia. Samaan rinkiin ei otetaan liikaa kilpailevia tuotteita, vaan tuotevalikoimasta halutaan kattava – niin kaikki myyvät enemmän. Teksti ja kuvat: Elisa Niemi

REKO-ringit

Lisätietoja: thomas.snellman@multi.fi, puh. 040 8273 549

kiinnostivat kansainvälisiä vieraita ja mediaa Toukokuussa joukko saksalaisia, ranskalaisia ja belgialaisia kumppanuusmaataloustoimijoita tuli tutustumaan Suomen tuottajakuluttajayhteistyön malleihin. Vieraat olivat vaikuttuneita REKOmallin yksinkertaisuudesta ja nopeasta kasvusta. ◁ Antti Tomminen esitteli Pirkanmaan REKO-rinkien toimintaa: 15 rinkiä, 6165 asiakasta, 45 tuottajaa. Toimintaa on ollut vasta vuoden, joten kasvu on ollut nopeaa! Vapaaehtoisia ylläpitäjiä on 2-4 ja Tomminen on heistä yksi. Noin kaksi kolmasosaa tuotteista on luomua. ▷ TV-nytt oli yksi monista medioista, jotka toivat esiin kansainvälistä kumppanuusmaatalousvierailua sekä REKO-rinkien räjähdysmäistä kasvua Suomessa. Thomas Snellman arvioi, että asiakkaita on jo yli 40 000, vaikka ensimmäinen rinki perustettiin vuonna 2013.

◁ Luomuliiton kansainvälistä kumppanuusmaatalous-hanketta rahoittaa Euroopan komissio.

50

Luomulehti 3/2015

△ Mårten Wärnå on yksi Tajma-teurastamon 18 tuottajaomistajasta. Hän myy nykyään REKOrinkien ansiosta kaiken tilansa luomunaudanlihan suoraan kuluttajille. REKO-ringeissä myydään myös tavanomaisia tuotteita, mutta kuluttajat kannustavat tuottajia siirtymään luomuun.


Teksti ja kuva: Kati Kankainen

Ruokapiirien määrä ja suosio on kasvanut Suomessa viime vuosina nopeasti, koska vastuulliset valinnat ovat kuluttajille tärkeitä. Ruokapiiritreffeillä keskusteltiin ympäristövaikutuksista ja mukana oli myös pari tuottajaa.

Ruokapiirit vastuullisten kuluttajien suosiossa

O

nko ympäristönäkökulmasta parempi valita espanjalainen vai kotimainen tomaatti? Mikä on tehokkain keino pienentää ruoan aiheuttamia haitallisia ympäristövaikutuksia? Näitä ja monia muita ruoantuotantoon liittyviä kysymyksiä pohdittiin maaliskuussa Helsingissä Lähi- ja luomuruokamessujen yhteydessä järjestetyillä Ruokapiiritreffeillä. Tapahtuma kokosi yhteen kolmisenkymmentä ruokapiiritoimijaa eri puolilta Suomea.

Mitä lyhyempi ruokaketju, sitä vähemmän hävikkiä Tapahtuman teemana olivat tänä vuonna erityisesti ruoan ympäristövaikutukset. Suomalaisen ilmastopäästöistä viidennes koostuu ruoasta, joten ei ole yhdentekevää, mitä lautasellemme valitsemme. Ympäristönäkökulmasta keskeistä on se, miten ruoka on tuotettu, sillä tuotannon

päästöt ovat huomattavan suuret verrattuna esimerkiksi kuljetuksiin. Ruuan tuotantotavan lisäksi olennaista on hävikin vähentäminen. Suomalaisen ruokaketjun varrella ruokaa päätyy roskiin vuosittain noin 400 miljoonaa kiloa. Ruokapiirit ovat keino myös hävikin pienentämiseen, sillä mitä lyhyempi ruokaketju on, sitä vähemmän hävikkiä yleensä syntyy, kertoi JAPA ry:n koordinaattori Anna Sarkkinen.

Ruokapiireille on kysyntää Ruokapiirien määrä ja suosio on kasvanut Suomessa nopeasti viime vuosina, sillä yhä useampi kuluttaja on kiinnostunut siitä, millaisia vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan syömällämme ruoalla on, ja ostaa mieluiten lähi- ja luomuruokaa suoraan tuottajilta. Suomessa toimii jo arviolta 120–180 erityyppistä ja -kokoista ruokapiiriä. Jokainen ruokapiiri on omanlaisensa ekosysteemi. On taloyhtiöiden sisäi-

siä ruokapiirejä, osuuskuntamuotoisia omalla pellolla ruokaa tuottavia piirejä ja kaikkea siltä väliltä, kertoi Pro Ruokapiirit ry:n hallituksen puheenjohtaja Jaana Korppi. Luomuviljelijä Jan Liesaho toi tilaisuudessa esiin tuottajan näkökulman. Liesaho viljelee noin 30–40 eri puutarhakasvia Herttoniemen kartanolla, ollen Helsingin ainoa luomuvihannesviljelijä. Kannustaisin ruokapiirejä tiiviiseen yhteistyöhön tuottajien kanssa. Ruokapiireille myymisen ja muun suoramyynnin hyötynä on se, että on kiva myydä tuotteita niitä arvostaville ostajille. Myös palautteen saa suoraan, ja usein myös paremman hinnan tuotteista, Stadin puutarhurina tunnettu Liesaho sanoi. Ruokapiiritreffit järjestivät Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry ja Pro Ruokapiirit ry. Tilaisuus oli osa JAPA ry:n toteuttamaa ja ympäristöministeriön rahoittamaa Ruokapiirit arjen ympäristökasvattajina -hanketta. ◄

Luomulehti 3/2015

51


Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy ?

suoramyyntiä

karjatilalle

LUOMULIHAA MAATILALTA www.luomupossu.fi Noudot suoraan tilalta tai toimitus kotiovelle Itellan Termo-kyydillä.

Kärki Vitalix Nuolukivet Tilaa nyt nuolukivet ennakkohintaan! Kärki Vitalix Magnesium Kärki Vitalix Kalsium Kärki Vitalix Umpi Kärki Vitalix Lammas

Tilateurastamo

KIVEN SÄÄSTÖPOSSU Uusitilantie 65, Karkkila

P. 064 298 900 www.karkiagri.fi

puh. (09) 2256 819

Luomuviljelyyn

Siemeniä

Laatusiemenet luomuun! - viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan. Rahoitusjärjestelyt. Haetaan sopimusviljelijöitä! Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

Luomutuotteita

Luomu on hyvää Kesän luomuherkut meiltä! TERVETULOA OSTOKSILLE! TOPIN MAATILAMYYMÄLÄ - MUURUVESI Kesällä 1.6.-31.8. MA-PE 10-18, LA 10-15, SU 12-15 TOPIN HALLI - KUOPION KAUPPAHALLI MA-PE 10-17, LA 9.30-15

52

Luomulehti 3/2015

luomutuotteita


Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net karjatilalle

luomuviljelyyn

Detamin Mineral Lick Plus-nuolukivi Melassoitu, erittäin maittava nuolukivi, jossa korkeat vitamiini- ja hivenainepitoisuudet. Hyväksytty luomuun. 20 kg astia. Sisältää mm: A-vitamiini 250.000 k.y., D3 -vitamiini 50.000 k.y., E-vitamiini 500 mg, Sinkki 6000 mg, Mangaani 4000 mg, Kupari 1200 mg, Jodi 100 mg, Koboltti 18 mg, Seleeni 40 mg

www.eurotrading.fi

p. 010 3211 950

koneita

ostetaan luomuspelttiä

Meiltä tutkitusti parhaat koneet UUTUUS

Birkkalan tila

mekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan Luomutuotantoon tarkoitetut koneet

Simo Larmo Korvisillantie 2 25410 Suomusjärvi puh. 050 339 7342 simo.larmo@birkkala.fi

Ostamme hyvälaatuista kuorimatonta luomuspelttiä Uudistettu tositarkka AEROSTAR EXACT rikkaäes

CHOPSTAR rivivälihara ROW-GUARD kameraohjauksella

Teemme speltinviljelysopimuksia www.birkkala.com

Combcut rikkaruohon leikkuri ja KVICK-FINN juolannosto kultivaattori ovat tutkitusti erittäin tehokkaita, taloudellisia ja nostavat satoja. Tätä monet käyttäjätkin kertovat.

ostamme luomuviljaa

McCONNEL vaakatasomurskaimella hoidat nopeasti ja taloudellisesti viherlannoitusnurmet. Köckerling ALLROUNDER äkeellä ja TRIO kultivaattorilla tarvitset vähemmän muokkauskertoja sekä JOCKEY äes-kylvökoneella muokkaat ja kylvät samalla koneella.

Yhteystiedot: Boris 0500-567611 www.bt-agro.fi

Luomulehti 3/2015

53


Kirjoja Teksti: Soile Prokkola

Myytit turvallisista torjunta-aineista

T

orjunta-aineista ei kovin paljon kirjoitella. Ihmisille uskotellaan, että ne ovat välttämättömiä elintarvikkeiden tuottamiseksi. Käyttöluvan saaneet aineet ovat tiukoissa testeissä turvallisiksi havaittuja, altistuminen on vähäistä ja ne hajoavat nopeasti. Onko todellakin näin? André Leulla, luomun kattojärjestö IFOAMin puheenjohtajalla, on asiasta toisenlainen näkemys. Leu ampuu alas uskomukset turvallisista torjunta-aineista tieteellisiin tutkimuksiin perustuvalla näytöllä. Sopii todellakin ihmetellä, kuinka luotettavia ovat viranomaisten hyväksymispäätökset, jotka perustuvat torjunta-aineita valmistavien yritysten näyttöön. Miksi viranomaiset sivuuttavat tieteelliset tutkimukset torjunta-aineiden haitallisuudesta? Miksi yleensä testataan vain tehoaine, vaikka kauppavalmiste on useiden kemikaalien sekoitus? Miksi torjunta-aineiden riskinarvioinnissa huomioidaan vain akuutti myrkyllisyys, joka testataan vanhoilla menetelmillä koe-eläimiä kiduttamalla? Miksi riskinarvioinnissa ei huomioida sikiövaihetta ja lapsia, jotka ovat kaikista herkimpiä torjunta-aineille? Miksi joku aine on toisessa maassa täysin turvallinen, mutta muualla kielletty myrkky?

Nykyisestä kemikaalikuormituksesta kannattaa huolestua. Aineita on valtava määrä ja niiden yhteisvaikutuksista on vähän tutkittua tietoa. Monesti yhdistelmät ovat huomattavasti haitallisempia kuin yksittäiset haittavaikutukset yhteensä. Jos torjunta- aineet todellakin hajoaisivat, jäämärajat olisivat turhia eikä torjunta-aineita löytyisi mm. sadevesistä ja istukasta. Sitä paitsi hajoamistuotteet saattavat olla paljon vaarallisempia kuin varsinainen tehoaine. Hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit vaikuttavat hyvin pieninä määrinä, mitä turvallisuusrajojen arvioinneissa ei ole otettu huomioon. Torjunta-aineet eivät ole edes tarpeellisia, vaikka viljelijöille näin uskotellaan. Kestävien viljelymenetelmien tutkimusta rahoitetaan onnettoman vähän kemialliseen tuotantoon ja geenimuunteluun verrattuna. Kirjassa on muun muassa esimerkki Keniassa kehitetystä luonnonmukaisesta maissikoisan torjuntamenetelmästä. Itä-Afrikassa yli neljäkymmentätuhatta viljelijää on omaksunut menetelmän, jolla saavutetaan tavanomaista viljelyä huomattavasti parempi maissisato. ◄

André Leu: Myths of Safe Pesticides. Acres U.S.A. 2014. Ei ole käännetty suomeksi. 168 s.

Palveluksessanne luomulannoitteita

Ö

www.bayergarden.fi

54

Luomulehti 3/2015

ille! ö k tö


Kirjoja teksti: Päivi Mattila

Mitä ruoaksi taaperolle?

U

usia kasvisruokakirjoja on ilmestynyt viime vuosina runsaasti. Biodynaamisen yhdistyksen julkaisema teos opastaa vanhempia siitä, millainen voisi olla alle kolmevuotiaan lapsen ruokapöytä. Teos on käännetty ruotsista. Kirjassa kerrotaan raskaus- ja imetysajan ravitsemuksesta, kiinteään ruokaan totuttautumisesta sekä eri raaka-aineista. Teoksen lopussa on kokoelma reseptejä, jotka sisältävät kasvisten lisäksi maitotaloustuotteita. Esipuheessa tekijät toivovat, että kirja inspiroi ja rohkaisee jättämään valmisruoat sikseen ja tekemään lapsen ruoat itse. Aivan helpoksi tekijät eivät ruoanlaittoa kuitenkaan tee, koska heillä on vahva mielipide esimerkiksi siitä, että ruoan pakastaminen on epätoivottavaa. Tässä kirjassa ei käsitellä sormiruokailua, vaan ote kiinteään ruokaan siirtymiseen on melko perinteinen. Lukijana jäin pohtimaan, onko tekijöiden kriittisyys D-vitamiinilisää kohtaan perusteltua vai ei: talvellahan D-vitamiinia ei meidän leveysasteillamme iholla muodostu. Kirjassa kehutaan kotona leipomisen iloja, ja mukana onkin esimerkiksi juureen tehdyn hedelmäleivän valmistusohje. Hedelmiä ja pähkinöitä lukuun

haemme luomuviljelijöitä

ottamatta reseptit pohjautuvat lähiseudun tuotteisiin. Mukana on neuvoja hapankaalista ja yrttiteestä. Monille lienee uutta idea viljan lämpökäsittelystä, joka edistää viljan sisältämien mineraalien imeytymistä. Luomu tulee kirjassa esiin suosituksena hyödyntää luomulaatuisia kasviksia. Muutamassa kohdin teosta viitataan myös biodynaamisten raaka-aineiden laatuominaisuuksiin. Antroposofinen näkökulma ilmenee kirjassa kautta linjan ja luo teokseen omanlaisensa runollisen tunnelman. Tekijät muun muassa puhuvat muotovoimista sekä vertaavat kasvin osien ja ihmisen kehon prosesseja toisiinsa. ◄

Kristen Nisted & Ulrika Mebus: Kasvisruokaa lapsille varhaislapsuuden ravitsemus. Biodynaaminen yhdistys 2015. 158 s.

mentor-toimintaa Oletko uusi luomuyrittäjä? Laajentamassa luomutilaa? Mentorilta voit kysyä käytännön tietoa päätösten tueksi. Lisätietoja: elisa.niemi@luomuliitto.fi, puh. 0400 534003 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor

Luomulehti 3/2015

55


Kysymyksiä

Luomuliiton asiantuntijat vastaavat

Luomuliiton puhelin- ja sähköpostiLuomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa neuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi www.luomuliitto.fi

@

neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Puutarhatuotannon asiantuntija Mikko Rahtola puh. 040 573 4791

56

Luomulehti 3/2015

Arella Rahtola

Evira on ottanut tälle vuodelle aiempaa tiukemman linjan marjakasvien ja hedelmien taimituotantoa koskien ja tavanomaisten taimien käytölle ei ole enää myönnetty poikkeuslupia. Lisäysaineiston luomuvaatimus on toki ollut voimassa vuosia, mutta poikkeuslupia tavanomaisten taimien käyttöön on saanut varsin yleisesti, koska kotimaisen luomutaimituotannon määrät tai taimityyppivalikoima ei ole aina ollut riittävä kysyntään nähden. Erityisesti mansikan ns. frigo-taimia on käytetty huomattavia määriä ja mansikka on muodostanut eräänlaisen luomusääntöjen porsaanreiän, kun näillä taimilla sadon on katsottu olevan luomu jo istutusvuonna. Tänä vuonna tavanomaisia taimia on kuitenkin saanut käyttää vain ns. emomaan perustamiseen. Tiukentunut tulkinta aiheutti neuvonnalle melkoisen kysymysten tulvan ja Luomuliitto yhdessä Eviran kanssa kävi keskusteluja, miten tilanne saataisiin ratkaistua niin, että sekä marjan- että hedelmänviljelyn viljelyalan lisäys olisi mahdollista ja luomutaimituottajatkin saisivat kehittymismahdollisuuden. Mansikan osalta emotaimipoikkeus jäi pysymään. Puutarha Nyyssösellä on ollut jonkun verran tarjolla luomutaimia. Koskisen Jari Paraisilta on tuottanut pieniä määriä kotimaisiakin luomufrigotaimia ja Marja-Suomen taimituotanto on myös ilmoittanut luomufrigotaimia löytyvän rajoitetusti myös tuontitaimista. Taimituotannon lisääminen edellyttäisi kuitenkin taimitilausten tekemisten huomattavasti totuttua aikaisemmin. Omenan osalta tämäkään ratkaisu ei toimi, vaan ongelmana on ollut ennen kaikkea suuri lajikevalikoima ja taimituotannon hitaus, eli suuremmat määrät joudutaan lähes aina tilaamaan vuosia etukäteen. Nopeaksi ratkaisuksi tilanteeseen on viljelijän omaehtoinen ilmoitus ELY-keskukseen hedelmänviljelyyn suunnitellun lohkon siirtämisestä siirtymävaiheen alkuun. Kun hedelmäpuut antavat pääsääntöisesti satoa vasta usean vuoden kasvatuksen jälkeen, ehtii siirtymävaihe kulua samalla uudestaan. Seuraavina vuosina täytyy arvioida uudestaan varsinaisten luomutaimien saatavuus ja taimien tilaamiseen liittyvät raja-arvot.

Hyvin usein pakkauksissa lukee esim. luontainen kaakao tai natural jotain… Mutta onko luomu ainesosa sama kuin natural eli luontainen ainesosa? Luomutuote voi olla ”natural” eli luontainen tuote, mutta luontainen tuote ei välttämättä aina ole samalla luomutuote. Markkinoilla on kasvavissa määrin tuotteita, joissa on luontaisia väitteitä. Tämä kirjava termin käyttö saattaa hämmentää kuluttajaa, koska ei ole olemassa kansainvälistä lainsäädäntöä eikä standardeja, jolla yhdenmukaisesti määritellään mitä on luontainen elintarvikeainesosa elintarviketeollisuudelle tai millaisia luontaisia väitteitä kuluttajalle voidaan kertoa. ”Natural” ei siis ole sertifioitu ilmaisu. Poikkeuksena luontainen kivennäisvesi ja luontaiset aromit, joita koskee jo omat lainsäädännöt. Luomu, joka on lyhenne sanasta luonnonmukainen, on asetuksella säädetty ja valvottu tuotantotapa. Eli tuote on valmistettu maatalousperäisistä ainesosista, jotka on tuotettu luomusäädösten mukaisesti. Luomuväittämien käyttö edellyttää aina sertifiointia. Nestlén aloitteesta on käynnistetty ISO Natural projekti, jolla pyritään saamaan maailmanlaajuiset kriteerit ja standardit luontaisille ainesosille. Hankkeen tavoitteena ovat valmiit standardit viimeistään vuoden 2017 loppuun mennessä. Elintarvikeasiantuntija Jaana Elo puh. 040 9641 518

Hanna Tuominen

Miten toimia, kun marjakasvien ja hedelmien luomutaimivaatimukset tiukentuivat?


Pauli Talvitie

Tila noudattaa 24 kuukauden siirtymävaihetta eli kasvi- ja eläintuotanto siirretään samanaikaisesti luomuun. Tilalle on hankittu siirtymäkauden alkamisen jälkeen luomuvasikoita, jotka haluttaisiin myydä luomuna ennen siirtymäkauden päättymistä. Voiko eläimet myydä luomuna?

Voinko hoitaa hivenlannoituksen lisäämällä sinkki- ja kuparisulfaattia lietelannan sekaan? Käytännössä homma sujuu tuota kautta erittäin hyvin, mutta

kaikki tuotanto kerralla luomuun. Tilalta ei kuitenkaan saa ennen siirtymävaiheen päättymistä myydä mitään luomutuotteita. Ei, vaikka ne olisi hankittu tilalle luomuna. Kun siirtymävaihe päättyy, tila saa markkinoida sekä kasvi- että kotieläintuotteensa luomuna. Se pitää kuitenkin muistaa, että jos tilalle hankitaan eläimiä tavanomaisena sen jälkeen kun 24 kuukauden siirtymävaihe on aloitettu, nämä eläimet eivät pääse mukaan 24 kuukauden siirtymiseen vaan noudattavat normaaleja kullekin eläinlajille tai tuotteelle säädettyjä siirtymäaikoja.

se on valitettavasti tässä ylisäännöstellyssä yhteiskunnassa tällä hetkellä laitonta. Täydentävien ehtojen mukaan viljelijä saa ostaa tuotantopanoksia vain lannoitealan toimijoilta. Yhdelläkään toimijalla ei ole myynnissä tuotteena sinkki- tai kuparisulfaattia, vaikka molempia käytetään lannoitteiden raaka-aineina. Kumpaakin on saatavana kemianteollisuuden ja maalien valmistuksen raaka-aineiksi, mutta näiden puhtaiden ja turvallisten tuotteiden käyttö ei ole byrokraattisesti mahdollista. Luomusäädökset sinänsä sallivat valmisteiden käytön (sallittu EU-asetuksen perusteella), mutta koska täydentäviä ehtoja on noudatettava, toiminta johtaa ongelmiin myös luomutarkastuksen kannalta. Toivoa sopii, että joku lannoitealan toimija ottaa valikoimaansa yksiravinteiset sulfaatit. Luomuliitto on esittänyt toiveen monille yrityksille.

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström puh. 040 9362 150

Kasvi- ja maaperäasiantuntija Tuomas Mattila puh. 040 9331 694

24 kuukauden siirtymävaihe on yksinkertainen tapa siirtää

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi. Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat.

Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

Luomulehti 3/2015

57


Peltomaiden hiipivä kuolema Jos maan keuhkoista lähtisi ääni, niin se kiljuisi kuin tapettava sika. AIV eli nobelisti ja akateemikko A.I.Virtanen oli myös käytännön viljelijä 38 ha suuruisella Joensuun tilallaan 1930-luvulta alkaen. Karjatalous-lehden N:o 22 haastattelussa vuonna 1951 häneltä kysyttiin: "Mikä käsitys professorilla on siirtymisestä maassamme karjattomaan maatalouteen?" (eli yksipuoliseen viljan viljelyyn). "Maan kasvuvoiman huononeminen on kaikkein pelottavin seikka, joka koskee koko maata." "Kuinka kauan voidaan mielestänne karjatonta ja nurmetonta maanviljelystä yleensä ajatella harjoitettavaksi?" "Esitän käsityksenäni, että jo viiden vuoden kuluttua voidaan odottaa selvän huononemisen tulevan esille ja kymmenen vuoden kuluttua tilanteen muuttuvan peräti vaikeaksi." Maatalouden keskisadot ovat noista ajoista suunnilleen kaksinkertaistuneet. Erehtyikö AIV siis? Ei erehtynyt! Muutos on vaatinut väkilannoitteiden käytön kymmenkertaistamisen eli hyötysuhde on erittäin alhainen. 1950-luvun alussa pelloilla elettiin vielä hevosaikaa ja peltoja muokattiin jopa risukarhilla. AIV:n ennustama viljelyn vaikeutuminen peittyi teknisen kehityksen alle: 1950-luvun traktorit painoivat vielä alle tonnin, 60-luvun alle kaksi tonnia, 70-luvun 2,5 tn ja 80-luvulta alkaen jo 3-4 tonnia ja nykyisin 4-5 tn. 80-luvulta alkaen traktorit ovat kynnön vaikeutumisen myötä muuttuneet nelivetoisiksi. Puimureiden painon kehitys on vastaava. Oma osansa konekannan suurenemiseen on tietysti tilakoon kasvulla. Viljelijät puun ja kuoren välissä AIV:n ennustamaan kasvuvoiman katoamiseen on ollut kaksi pääsyytä: viljelyn kemikalisoituminen eli väkilannoitteiden runsas käyttö 60-luvulta alkaen ja sitä seurannut rikkaruoho- ja torjuntamyrkkyjen käytön nopea kasvu sekä samanaikainen nurmeton viljely. Ne ovat rajusti heikentäneet maan pieneliötoimintaa, mikä on ollut erittäin tuhoisaa maan mururakenteelle. Peltojen nopeaan tiivistymiseen on vastattu yhä raskaammilla koneilla, jotta peltoja pystyttäisiin ylipäänsä muokkaamaan ja kyntämään. Täydellinen noidankehä on valmis: maan tiivistyminen vaatii tehokkaampia traktoreita ja painavammat koneet tiivistävät maata entisestään ja pieneliötoiminta vaikeutuu. Tohtori Erkki Auran tutkimukset 80-luvulla osoittavat, että pellon tiivistyminen siirtyy ruokamultakerroksesta (elävin 20 cm) jankkoon eli pohjamaahan, kun akselipaino ylit-

58

Luomulehti 3/2015

jatkuva väkilannoittamisen tarve

viljelyn kemikalisoituminen

pieneliötoiminnan heikkeneminen

ravinteiden huuhtoutuminen

peltomaan tiivistyminen eli mururakenteen rapautuminen

ravinteidenpidätyskyvyn heikkeneminen

humuskato

ja tukehtuminen poudanarkuus vedenpidätyskyvyn heikkeneminen

vedenläpäisykyvyn heikkeneminen

tää 2000 kiloa. 6 tonnin akselipaino tiivistää maata jo kahden metrin syvyyteen. Tätä ilmiötä ei voida poistaa millään muokkaustoimenpiteellä, ja jokainen ajokerta tiivistää maata vähän lisää. Paripyörät eivät lievennä ongelmaa vaan kasvattavat akselipainoa. Ne vähentävät vain pintamaahan kohdistuvaa painetta. Jos ne estäisivät jankon tiivistymistä, niin itsensä voisi vetää ylös suosta tukastaan kiskomalla. Maan tiivistyminen on kaiken viljelyn kohtalonkysymys 80-luvulta alkaen vesi on alkanut seistä sateiden jälkeen pitkään pelloilla, jopa kyntöpelloilla niin syksyllä kuin keväällä. Sille on selityksenä maan tiivistyminen ja peltojen humuskato, jotka ruokkivat toisiaan. Tiivistynyt maa ei läpäise eikä pysty sitomaan itseensä vettä vaan tukehtuu ja poudalla maa kuivuu liian nopeasti. Suomen Maatalouden koeasemilla 1961-91 tehty seurantatutkimus (E. Sirviö) osoitti humuskadon olleen 20-30 % eli noin kaksi prosenttiyksikköä tai suuruusluokkaa 50 tn/ha. Sama suuntaus jatkuu. Kun maan luontainen viljavuus näin katoaa, niin pellon kyky sitoa ravinteita heikkenee nopeasti ja ravinnehuuhtoumat kasvavat, kun maa ei pysty pidättämään kasveille käyttökelpoisia ravinteita. Ilmiö on maailmanlaajuinen. Tuhon kierre on katkaistavissa vain monipuolisilla viljelykierroilla, joihin sisältyy syväjuurisia palkokasveja ja konekantaa keventämällä. Kaikkialla maatalouspolitiikka kuitenkin pakottaa viljelijöitä väärään suuntaan vaatimalla yhä suurempaa tilakokoa ja siten yhä raskaampia koneita. Alhaiset tuottajahinnat vaikeuttavat parempiin viljelymenetelmiin siirtymistä. Paras ja koeteltu keino suunnan muuttamiseen on luomuviljely. Seppo Lohtaja


Asiantuntija vastaa

Teksti ja kuva: Tuomas Mattila

Rengaspaino ratkaisee – ei akselipaino Tieteelliseen tietoon kuuluu luonteenomaisena se, että se päivittyy. Aiemmin maan tiivistymisesssä käytettiin nyrkkisääntöä: ”rengaspaine määrittää pintamaan tiivistymisen, akselipaino määrittää pohjamaan tiivistymisen”. Tuoreet Uppsalan yliopiston mittaustulokset ja mallinnukset kuitenkin kyseenalaistavat tämän nyrkkisäännön.

M

aan tiivistymisriskin arviointi on periaatteessa yksinkertaista. Arvioidaan työkoneen maahan tuottama kuormitus ja verrataan sitä maan kykyyn vastustaa kuormitusta. Jos kuorma on suurempi kuin kantokyky, maa tiivistyy. Ja koneen maahan kohdistama kuormitus riippuu siitä, miten rengas jakaa koneen painon maan pintaan ja siitä, miten kuormitus jakautuu maan sisällä. Aiemmin oletettiin, että rengas jakaa paineen tasaisesti maahan ja että painevaikutus summautuu eri kohdista. Tällöin maahan kohdistuu painevaikutus, joka muistuttaa poikkileikkaukseltaan ylösalaista hehkulamppua. Kun asiaa ruvettiin mittaamaan yliajettavilla paineantureilla 2000-luvun alussa, havaittiin, että matalilla rengaspaineilla suurin osa painosta on renkaan ulkolaidoilla ja suuntautuu alaspäin (Keller 2004). Lisäksi leveillä renkailla paino

suuntautuu suoremmin alaspäin, joten renkaat käyttäytyvät kuin erilliset akselit. Ilmiö tulee näkyviin selvästi vasta, kun renkaan leveys alkaa olla samaa luokkaa kuin sen maakosketusalan pituus (Håkansson, 2009). Uusien mittaustulosten perusteella on tehty tiivistymismalleja, jolla voidaan arvioida eri rengasratkaisujen riskejä. Terranimo-malli on helppokäyttöinen verkkokäyttöliittymä (www.soilcompaction. eu), mutta tarkempiin laskelmiin löytyy Uppsalan yliopiston (SLU) ylläpitämä www.jordpackning.se laskentataulukko. Oheisessa kuvassa on havainnollistettu rengastuksen vaikutusta tiivistykseen SLU:n mallin avulla. Kaikissa tapauksissa akselipainona on 3 000 kg. Normaalirengastuksella rengaspaino on 1 500 kg/rengas ja paripyörillä 750 kg/rengas. Kapeilla paripyörillä (320 R 38) ja korkealla rengaspaineella paripyöristä ei ole juurikaan apua verrattuna 520 R 38 renkaisiin. Tämä vastaa hyvin

aiempia havaintoja paripyöristä. Yksittäisten renkaiden painevaikutus yhdistyy nopeasti ja jankossa vaikutus on lähes samanlainen kuin yksöispyörillä. Leveällä mammuttirenkaalla (850 R 38) rengaspaine voi olla matalampi, jolloin ruokamultakerroksen tiivistyminen vähenee. Jankossa vaikutus on kuitenkin vähäisempi. Leveillä paripyörillä ja matalalla paineella renkaat kuitenkin käyttäytyvät eri tavalla: painevaikutus pysyy erillisenä ja tiivistysriski vähenee myös jankossa. Leveät ja matalapaineiset renkaat vähentävät tiivistymisriskiä selvästi. Tämä korostuu kevättöissä, jossa syvemmät maakerrokset voivat olla vielä märkiä. Paripyörillä ja kohtuullisen kevyillä koneilla vahinko pysyy ruokamultakerroksesta, jossa se on korjattavissa myöhemmin syväkuohkeutuksella. Ilman paripyöriä tai liian kapeilla paripyörillä vahinko ulottuu niin syvälle, että sen korjaaminen on lähes mahdotonta. ◄ Sama traktori, neljä eri rengastusta. Akselikuormana on kaikissa tapauksissa 3000 kg. Keltainen väri kuvaa korkeaa tiivistymisriskiä, sininen kohtuullista ja vihreä alhaista. Riskitasot ovat kostealla pellolla laskettuja, märissä oloissa tiivistymistä tapahtuu kaikilla tasoilla. Aidosti rutikuivalla pellolla tiivistyminen on epätodennäköistä kaikilla kuvan paineilla. Kuva tehty SLU:n mallin avulla.

Luomulehti 3/2015

59


Teksti: Tuomas Mattila kuva: karoliina manninen

Härkäpapu on ravinnesyöppö typensitoja Härkäpavun satotasoa on vaikea ennustaa. Käytännön tiloilla satotaso vaihtelee välillä 1 000-4 500 kg/ha lohkosta ja vuodesta riippuen. Ehkä osasyy vaihteluun on pavun korkea ravinnetarve viljoihin verrattuna.

H

ärkäpapua pidetään vaatimattomana kasvina, jolla on hyvä esikasvivaikutus. Onnistuessaan härkäpapu sitoo huomattavia määriä typpeä ja parantaa seuraavan kasvin kasvua. Lisäksi pavun varsisto on olkeen verrattuna helposti hajoavaa, joten sen hajotus ei vie typpeä seuraavalta kasvilta. Kasvuston typpivaikutus on melko selvä, mutta muuten suuri esikasvivaikutus liittynee kasvin huomattavan suureen ravinnetarpeeseen.

Härkäpavun ravinteiden otto ja poistuma Kasvien ravinteiden käyttöä kuvataan kahden luvun avulla: ravinteiden otto kuvaa koko kasvuston kasvukauden aikana tarvitsemaa ravinnemäärää ja ravinteiden poistuma kuvaa sadon mukana poistuvaa ravinnemäärää. Vehnään verrattuna härkäpavun ravinteiden otto on huomattavan suurta. Härkäpapu tarvitsee samaan satotasoon 2-3 kertaisen määrän typpeä, fosforia, kaliumia, rikkiä ja magnesiumia. Lisäksi papu tarvitsee noin 12 kertaisen määrän kalsiumia vehnään nähden. Ravinnetarpeen perusteella hyvä härkäpapulohko on kalkittu ja hyvärakenteinen savimaa, jossa kasvi pääsee hyödyntämään maaperän fosfori ja kaliumvarantoja. Kevyemmillä maalajeilla kalium voi muuttua rajoittavaksi tekijäksi. Jos maaperässä on magnesiumia liikaa, se voi haitata kasvin kalsiumin saantia ja heikentää kasvua.

Kg/ha

Ravinteiden otto Härkäpapu Vehnä

N P K S Ca Mg

270* 30 180 20 120 20

100 20 60 10 10 10

Suhdeluku

Ravinteiden poistuma Härkäpapu Vehnä

Suhdeluku

3 2 3 2 12 2

170 23 50 8 4 5

2 2 2 1 3 1

*50-75% tästä on peräisin typensidonnasta

60

Luomulehti 3/2015

Rikki ja boori luomukasvintuotannon haasteena Härkäpapu on myös hivenravinteiden suhteen vaativa. Pavun sinkin ja kuparin tarve on noin kaksinkertainen vehnään verrattuna, mutta todellisen ongelman muodostavat rikki ja boori. Palkokasvina härkäpapu tarvitsee huomattavia määriä booria ja boori myös parantaa kasvin kalsiuminottoa. Boorin puute heikentää mm. typensidonnalle elintärkeiden nystyröiden muodostumista. Korkeaproteiinisena kasvina härkäpapu tarvitsee myös runsaasti rikkiä valkuaisaineiden muodostamiseen. Ravinnehuollon kannalta rikki ja boori ovat hankalia ravinteita. Molemmat ovat negatiivisesti varautuneita anioneja, jotka eivät sitoudu maaperän negatiivisesti varautuneille kationinvaihtopaikoille. Nämä ravinteet ovat siis huuhtoutumiselle erittäin herkkiä. Hidasliukoisilla ravinteilla tehty rikin ja boorin lisäys kerran viljelykierrossa riittää ylläpitämään tasoja vaativien kasvien tarpeisiin ja kerääjäkasveilla voi varmistaa ravinteiden pysymisen maan pintakerroksissa. Tämän lehden tullessa painosta suuri osa härkäpavuista on jo kylvetty. Kuluvana kasvukautena on hyvää aikaa tarkastella kasvustoa ja viljavuusanalyysia ja tutustua härkäpavun ravinteiden puutosoireisiin. ◄

74 15 20 8 1 5

Härkäpavun ja vehnän ravinteiden otto ja poistuma laskettuna 4000 kg/ha sadolle. Tiedot koottu eri lähteistä, mm. Rehutaulukot ja Lähi-Idän yliopistojen tutkimukset härkäpavun ravinteiden otosta.


Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa Liekittimet Harat Ryömijä

apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Ilmasta typpeä! Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

Tilaa nyt! Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat. Tilaa Luomulehti. 6 nroa vuodessa. Tilaushinnat 66 € / 44 €

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

ti.fi h e l u m o u .l w ww

33003 VASTAUSLÄHETYS


Haluan liittyä luomuyhdistyksen jäseneksi Luomuyhdistyksien jäsenet ovat myös Luomuliiton jäseniä. Hinnat vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla. ☐ Tuottajajäsen

☐ Kuluttajajäsen

☐ Kannatusjäsen

☐ ESVY ry (Etelä-Suomi) ☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Lounais-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Satakunnan luomutuottajat ry

☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Kainuun Luomuyhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry

Haluan liittyä Luomuliiton suorajäseneksi ☐ Tuottajajäsen 60 €

☐ Kannatusjäsen 100 € (yritys tai henkilö)

☐ Kuluttajajäsen 25 €

☐ Yhdistyksemme haluaa liittyä jäseneksi 140 €

☐ Laita rasti niin lähetämme lisätietoa. Leppäkerttu-merkki 150 € / 3 vuotta + jäsenyys + Luomulehti 0 €.

Pinssi 1 €

T-paita 25 €

kpl

kpl

le h ti

☐ Kestotilaus 60 €

☐ Näytenumero 1 kpl 0 €

☐ Yhden vuoden tilaus 66 €

☐ Jäsenen vuosikertalahja uudelle tilaajalle 6 €

☐ Olen jäsen, kestotilaus 44 € ☐ Opiskelijatilaus 30 € Hintoihin sis. ALV 10 %

☐ Muu:

Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä.

Nimi: Osoite: Puhelinnumero:

Sähköposti:

62 Luomulehti 3/2015 Luomuliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää liiton omiin tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin.

3/2015


Yhdistyksistä

Terveisiä tapahtumista! Joukko Lounais-Suomen luomuyhdistysväkeä tutustui energiaretkellään 19.4. kahteen vaihtoehtoista energiantuotantoa käyttävään maatilayritykseen. Kummassakin oltiin erittäin tyytyväisiä hankintoihin.

Tita-Marjut Salonen Tita-Marjut Salonen

Uuden kansanedustajan Kari Kulmalan valinnan kunniaksi järjestettiin Rääkkylässä kunnan puolesta kakkukahvit ja Savo-Karjalan luomuyhdistyksen sihteeri Tarja Musikka kävi onnittelemassa. Luomuyhdistys on tilannut kaikille Savo-Karjalan 16 kansanedustajalle Luomulehden vuosikerran tälle vuodelle. Kari Kulmala lupasi pitää luomu- ja lähiruuan esillä sekä viedä viestiä muillekin alueen edustajille. Hän toivoi myös saavansa luomuväeltä ohjeita ja neuvoja tulevalle neljälle vuodelle luomuasioissa.

Tita-Marjut Salonen

Mikko Musikka

Haketta tarvitaan kasvihuoneiden lämmittämiseen paljon.

Pekka Myllymäki esitteli viime syksynä valmistunutta 10 kW:n aurinkovoimalaansa Mynämäessä Ravean tilalla. Investointi oli noin 12 000 euroa, ja takaisinmaksuaika noin 10 vuotta.

Luomuliiton jäsenetuja mm. Elomestarilta, Naturcomilta, Suomen Rehulta ja Ruohonjuuresta.

Tarjous lahjaksi tilaamisesta!

www.luomuliitto.fi/jasenedut

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi

Päätoimittaja Pauli Talvitie pauli.talvitie@luomuliitto.fi 044 550 1850

Tilaajapalvelu arkisin klo 9–15 luomuliitto@tilitoimistolindgren.fi 040 738 4448

Puheenjohtaja Pauli Talvitie pauli.talvitie@luomuliitto.fi 044 550 1850

Toimitussihteeri Elisa Niemi elisa.niemi@luomuliitto.fi 0400 534 003

Ulkoasu Eveliina Pakarinen eveliina.pakarinen@kallo.fi 044 515 6900

Toiminnanjohtaja Elisa Niemi elisa.niemi@ luomuliitto.fi 0400 534 003

Toimitus PL 145, 00101 Helsinki

Julkaisijat Luomuliitto ry

Ilmoitusmyynti Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

Paino Esa Print Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

ASIANTUNTIJAPALVELUN YHTEYSHENKILÖ Mentor-toiminta Ks. s. 46 Asiantuntijapalvelu Ks. s. 56 Luomulehti 3/2015

63


ETSITKÖ LUOMUTUOTTEILLESI LAAJEMPAA LEVIKKIÄ – HELPOSTI JA KUSTANNUSTEHOKKAASTI? Luomutukkuna olemme kiinnostuneita uusista laadukkaista luomutuotteista! Autamme yhdistämään luomutuotteet ja asiakkaat ympäri Suomen. Tarjoamme aitoa yhteistyötä mm. myyntiin, markkinointiin, tuotemerkintöihin ja pakkaamiseen sekä tehokkaaseen jakeluun.

KÄY LUKEMASSA YHTEISTYÖMAHDOLLISUUKSISTA SIVUILTAMME: www.luomuruokatukku.fi/yhteistyö

VARASTOVALIKOIMASSAMME YLI 700 TUOTETTA! JÄLLEENMYYJILLE JA HORECA-ASIAKKAILLE KOKO SUOMEEN!

TAI OTA YHTEYTTÄ: myynti@luomuruokatukku.fi 050 5959 512

Profile for Luomulehti

Luomulehti 3/2015  

Uutuusterveisiä luomutuotteista Suomessa ja ulkomailla!

Luomulehti 3/2015  

Uutuusterveisiä luomutuotteista Suomessa ja ulkomailla!

Advertisement