Page 1

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta.

Nro 1/2017

10,00 €

Ruotsissa luomumunantuotanto kasvaa maltillisesti

www.luomulehti.fi

▶ 22

Luomutavoite realistinen, keinot eivät ▶

30

KANNATTAVUUTTA tärkkelysperunan viljelystä ▶

48


www.peltosiemen.fi

Luomuviljelyyn sertifioidut viljan, nurmi- ja öljykasvien siemenet Kaurat

Herne

Ohrat

Härkäpapu

Vehnät

Vihermassaherne

Apilat

Timoteit

Seokset

Muut nurmisiemenet

Öljypellava

Vihermassahärkäpapu

Rypsi, rapsi

Soita ja kysy tarjous!

0400 777 192

info@junttilantila.fi Sastamala www.junttilantila.fi

LAJINSA PARHAAT

EBENA tuin i s o u en s m o u S irna v u h e r

JÖGEVA 4 in

täv s e k en Suom oapila valk

www.naturcom.fi


Yhteistyössä kotimaista luomua!

L

Elisa Niemi

uomuväki yllätti viime vuoden marraskuussa valitsemalla minut Luomuliiton puheenjohtajaksi. Samalla avautui mahdollisuus, jonka toivon voivani käyttää koko luomualan parhaaksi, luomutuottajien etujen ajamiseksi ja luomualan yhteistyön vahvistamiseksi. Uuden puheenjohtajan on syytä kerrata liiton säännöt ääneen. Sääntöjen mukaan ”liiton tarkoituksena on valvoa luonnonmukaisen tuotannon alan yleisiä ja yhteisiä etuja, edistää jäsentensä välistä yhteistoimintaa ja parantaa alan toimintaedellytyksiä”. Lisäksi säännöissä todetaan, että liitto on luonnonmukaisen tuotannon alalla toimivien ja siitä kiinnostuneiden yhdistysten, yhteisöjen ja yksityishenkilöiden valtakunnallinen yhteistyöjärjestö ja se ”edistää ekologisen ja ympäristöystävällisen luonnonmukaisen tuotannon yleisiä edellytyksiä sekä eettistä kotieläinhoitoa”. Liiton tavoitteena on myös kehittää luonnonmukaisten elintarvikkeiden ja muiden luomutuotteiden saatavuutta. Näihin tavoitteisiin on helppo sitoutua. On mieluisaa tarttua puheenjohtajan tehtävään tilanteessa, jossa luomun kulutuskysyntä on kasvussa. Se tietää sitä, että luomutuottajien tuotteet käyvät kaupaksi ja ala tarjoaa mahdollisuuksia myös uusille tuottajille ja tavanomaisesta luomuun siirtyville. Tämä on myös kaikkien ruoantuotannon kotimaisuudesta huolta kantavien etu. Kun luomun kulutuskysyntä kasvaa, on tärkeää ja tarpeen tukea ja kannustaa kotimaista luomutuotantoa, muussa tapauksessa jalostajat ja kauppa turvautuvat luomussakin tuontiin. Myös uusille luomutuotteille ja tilatason jalostukselle voi kasvavan kulutuskysynnän tilanteessa nähdä mahdollisuuksia. Markkinoilla olisi tilaa mm. kotimaisille luomuviljajalosteille, luomumarjoille ja luomumaitotaloustuotteille. Myös monista perusraaka-aineista on puutetta: on helppoa saada ostoskoriinsa luomuporkkanaa, luomukaalia ja luomusipulia, mutta vaikea löytää luomuperunaa ja muita perusjuureksia. Kotimaisen kulutuskysynnän lisäksi vienti tarjoaa luomutuottajille uusia mahdollisuuksia. Hyvänä esimerkkinä vientikysynnästä on luomukaura ja luomusertifioitujen metsien tuotteet. Luomu kehittyy yhteistyöllä. Avainasemassa ovat ensinnäkin luomutuottajat, kuulukoot mihin yhdistykseen tai ryhmittymään tahansa, sillä ilman alkutuotantoa ja raaka-ainetta ei ole jalostettavaa eikä kaupattavaa. Tuottajat taas tarvitsevat edunajajia, kuten Luomuliitto, MTK-Luomu, SLC, Biodynaaminen yhdistys ja Yhdistyneet Luomutuottajat. Samoin luomua vie eteenpäin tutkimus, jota tehdään etenkin Luomuinstituutin tutkijaverkostossa sekä koulutus, neuvonta ja Pro Luomu ry. Tärkeää on myös alan hyvä yhteistyö ministeriön ja valvonnan kanssa. Yhteinen tavoite, kotimaisen luomutuotannon kasvu ja kehitys, kannustaa kaikkia. On myös kaikkien etu tehdä kotimaista korkealaatuista luomutuotantoa tunnetuksi ja nostaa tekijät esiin. Luomulehdessä on ollut tapana esitellä luomutuottajia eri puolilta maata ja eri tuotannon aloilta. Jatkamme käytäntöä ja teemme eri tuotannonaloja ja erityisesti luomuyrittäjiä näkyviksi esittelemällä heitä lehden Tekijät esiin! -palstalla jokaisessa vuoden 2017 Luomulehdessä. Tämän Suomen luomu ja Suomen luomutuottajat ovat ansainneet Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017! PIRJO SIISKONEN Luomuliiton puheenjohtaja

LUOMULEHTI 1 | 2017

3


LUOMUA KANNATTAVASTI MAASTA MARKKINOILLE

Maasta markkinoille – Pohjoisen Luomupäivät 2017 ke–to 22.–23.2.2017 Oulu, Pohto, Vellamontie 12 Päivien ohjelmassa muun muassa: Maan kasvukunnon korjaaminen • Kanadan luomuretken kuulumiset • Rikkakasvien torjunta ja viljelykierto • Luomuviljelykokeet ja tulokset • Suoramyynti • Luomuhankinnat ja -markkinat • Ajankohtaista luomuvalvonnasta • Luomutilojen yhteistyö • Luomuliiton kevätkokous Osallistumismaksut: 2 päivää 50 euroa + alv 24 % ja 1 päivä 30 euroa + alv 24 %. Ruokailut: pääosin omakustanteisia, luomuillallinen. Majoitus: jokainen osallistuja varaa itse. Pohtosta on varattu huonekiintiö hintaan 92 euroa / 2 hh ja 66 euroa / 1 hh, puh. 010 843 4500. Toinen majoitusvaihtoehto lähellä on Oulun Eden. Tarkempaa tietoa Luomupäivistä: www.proagriaoulu.fi > Koulutukset

an Ilmoittaudu muka sä ke 15.2. mennes osoitteessa lu > www.proagriaou Koulutukset Lisätietoa: ProAgria Oulu, Maasta markkinoille -hanke anna-leena.vierimaa@proagria.fi, puh. 0400 138 733 heini.iinatti@proagria.fi, puh. 040 555 1674

Tervetuloa Ouluun!

4

LUOMULEHTI 1 | 2017


Sisällys 1/2017

> Luomuvalvonta sujuu yhä paremmassa yhteisymmärryksessä s. 22 kotimaista 3 Yhteistyössä luomua! johtaja 10 Kokenut luomuviljelijöiden asialle 12 Luomugini on vientituote ruoka 14 Steinerkoulussa on osa oppimista luomu 16 Pelkkä ei myy leipää LuomuHeVi-kauppa: 17 Paras K-supermarket Kasarmi salonkikelpoiseksi 18 Leimatusta – luomu suomalaisessa mediassa

21

22

Tutkimus paljasti: gm-maissi ei ole koostumukseltaan sisarlajiketta vastaava KANNESSA: Ruotsissa luomumunatuotanto kasvaa maltillisesti

vesitalous 24 Pellon kuntoon tasaamalla 28 Luomuinstituutin johtajaksi Sari Iivonen

Kannen kuva: Marjo Koivumäki

le h ti

> Pellon vesitalous kuntoon tasaamalla s. 26

30 32

KANNESSA: Luomutavoite realistinen, keinot eivät Luomuvalvonta sujuu yhä paremmassa yhteisymmärrkyksessä

35 Luomuelintarvikkeiden valmistajalle apuvälineitä kiertoon, 36 Ravinteet vesistöt kuntoon: luomu

EkoNU!

lajikekoe

s. 46

näyttää suuntaa

perimä 38 Viljelykasvien yksipuolistuu luomua 40 Yhteistyöllä maasta markkinoille 42 Kauralajikkeiden testausta luomutilalla Kannattavuutta 48 KANNESSA: tärkkelysperunan viljelystä 10 vuotta 51 Timjami – Suomi 100 vuotta 52 Ota yhteyttä!

Palstat

6 Alkupaloja 8 Muissa medioissa 9 Gallup 20 Edunvalvontaa Euroopassa 39 Resepti 46 På svenska 54 Palveluksessanne 56 Yhdistyksistä 58 Kysymyksiä 60 Kommentti

LUOMULEHTI 1 | 2017

5


Luomu on pop! Puuro on hot! KUN SUOMI täyttää sata, syödään yhdessä ja 6.9.2017 syödään yhdessä luomupuuron maailmanennätys. Luomupuuron ME on luomun koordinaatiohankkeen tempaus, johon kutsutaan mukaan kaikki suomalaiset. Luomupuuro on trendiherkku, joka on jokaisen ulottuvilla ja maailmanennätykseen valmentautuminen on helppo ja hauska tapa tutustua luomuun laajemminkin. Ennätykseen ja siihen liittyvään valmennusohjelmaan voi osallistua lukemattomilla tavoilla yksittäisenä kuluttajana tai yhteisönä. Ennätyspäivänä luomupuuroa syödään työpaikoilla, kouluissa, päiväkodeissa, puurobaareissa, kahviloissa sekä kabineteissa. Maailmanennätyksen tekemiseen lasketaan kaikki 6.9. aikana syödyt luomupuurot. Yrityksiä ja yhteisöjä pyydetään ilmoittamaan tuona päivänä tarjotut puuroannokset nettilaskuriin ja kuluttajia kannustetaan kuvaamaan oma annoksensa sosiaalisessa mediassa tunnistella #luomupuuronME. Tervetuloa mukaan tekemään kaikkien aikojen luomutempausta! Lisätietoja kampanjasta, luomuisia tarinoita sekä maukkaita puuro-ohjeita sivulla luomupuuro.fi

Ajankohtaista luomuvalvonnassa

Maaperästä ratkaisuja ilmasto-ongelmaan RANSKA TEKI Pariisin ilmastokokouksessa aloitteen, että maaperän hiilivaroja lisättäisiin vuosittain neljä promillea. Keinoina esitetään monimuotoisuuden lisäämistä ja eloperäisten lannoitteiden käyttöä – aivan kuten luomuviljelyssä jo tehdään. Video löytyy YouTubesta myös suomeksi: Soil Solutions to Climate Problems - Finnish.

6

LUOMULEHTI 1 | 2017

MENNEENÄ SYKSYNÄ luomuviljelijöitä on puhuttanut luomuvalvonnan käytäntö, jossa ely-keskuksessa on viety luomutarkastajan antama suositus osaksi päätöstä, jolloin suositus on ymmärretty korjauskehotukseksi. Tilanteeseen on tulossa korjaus ja Evira on selkeyttämässä ohjeitaan. Jatkossa ohjeistusta ely-keskuksille täsmennetään sen osalta, että suosituksia ei kirjata mukaan päätöksen osaksi. Suositusten on myös liityttävä ainoastaan valvonnan kohteena oleviin asioihin. Ohjeistusta luomutarkastuslomakkeiden osalta siitä, miten suositusluontoiset neuvot tuotantoehtojen noudattamisesta kirjataan ja kommunikoidaan, ovat esillä tarkastajakoulutuksissa helmikuussa. Lisäksi työn alla Evirassa on uudistettu luettelo toimenpiteistä erilaisten poikkeamien suhteen. Erilaisten ilmoitusten ja huomautusten sisältöä ja ilmoitustapaa on ehdotettu yhtenäistettäväksi. Uudistettu luettelo poikkeamista saadaan käyttöön kesäkuun loppuun mennessä.


Biokaasulaitoksen kiertotaloushanke käyntiin

Elisa Niemi

Bio10:n toimitusjohtaja Mika Juvonen esitteli tammikuussa yrityksen tekniikkaa ja suunnitelmia hankkeen aloitustapaamisessa.

KITEELÄINEN YRITYS Bio10 on aloittanut kärkihankerahoituksella hankkeen, jossa testataan biokaasulaitoksen lietteistä tehtyjä konsentroituja lannoitteita. Mukana on kahdeksan kumppania. Luomuliitto on mukana viestintäkumppanina ja järjestää kahtena vuonna luomulannoitea‑iheiset seminaarit. – Hankkeessa on tavoitteena saada tuotantoon mm. luomukasvihuoneille käyttökelpoisia liukoisia lannoitteita. Luomuliiton Leppäkerttu-merkin vaatimuksissa on, että häkkikanaloiden lantaa (ml. virikehäkit) ei tule käyttää, mutta tähän on poikkeuslupa niin kauan kuin käyttökelpoisia muista raaka-aineista valmistettavia lannoitteita ei ole markkinoilla, kertoo Luomuliiton toiminnanjohtaja Elisa Niemi. Hankkeessa on mukana esimerkiksi Luukkaisen puutarha Oy, joka tuottaa tällä hetkellä tavanomaista kurkkua, mutta näkee luomussa keskeistä potentiaalia. – Luomukelpoisuus kannattaa pitää hankkeessa keskiössä, toteaa Pertti Luukkainen hankkeen aloitustapaamisessa Kiteellä tammikuussa. Lisätietoja www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/lannoitteet

Infopaketti luomuun siirtymisestä LUOMUALAN KOORDINAATIOHANKE on tuottanut 20 sivuisen diasarjan, jonka tarkoituksena antaa viljelijöille tietoa luomuviljelyyn siirtymisestä. Luomun kysyntä kasvaa. Jotta kotimainen luomutuotanto pysyy kysynnän vauhdissa, tarvitaan lisää luomutuottajia. Tämä aineisto on suunnattu ensisijaisesti alueellisille koulutusja neuvontahankkeille sekä muille maatalouden neuvonta- ja tiedotustehtävissä oleville. Luomuviljely kiinnostaa monia maanviljelijöitä paremman kannattavuuden ja ympäristönäkökulmien takia. Luomussa kuitenkin mieti-

tyttävät mm. byrokratian lisääntyminen ja rikkakasvien hallinta. Luomu Rokkaa –aineisto valoittaa realistisesti luomuviljelyä kertoen sen hyvistä puolista, mutta myös haasteista. Aineiston tuottamisessa on ollut mukana 14 maatalouden asiantuntijaa ja se sisältää myös luomuviljelijöiden kommentteja ja ohjeita. Aineisto on julkaistu Pro Luomun nettisivuilla Luomun Koordinaatio-hanke –osiossa pdf-tiedostona. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on rahoittanut aineiston tuottamista.

LUOMULEHTI 1 | 2017

7


Muissa medioissa ”Suomalainen luomubroileri pääsi Aasian-markkinoille” L’Uomu Nokka

8

LUOMULEHTI 1 | 2017

”Tulli valvoo tuontiluomua pistokokein: 5–10 prosenttia testatuista tuotteista kärähtää” YLE UUTISET kertoivat 10.12.2016, että tulli on viime vuoden aikanakin hylännyt torjunta-ainejäämiä sisältäviä luomutuotteita, kuten intialainen teetä, kiinalaista inkiväärinjuurta ja italialaista rucolasalaattia. Somessa tuotiin erilaisia mielipiteitä siitä, onko kärähtäneiden osuus paljon vai vähän.

Luomulaakson Maria / luomulaakso.fi

KAUPPALEHTI KERTOI 19.1.2017, että Luomu Invest sai luomubroilerinsa hongkongilaisen markettiketjun hyllyille. Suomessa L’Uomu Nokkana tunnettu Luomu Invest sai asiakkaakseen merkittävän kauppaketjun Hongkongista, jonne yritys teki ensimmäiset toimitukset joulukuussa. – Odotukset ovat korkealla ja toinenkin ketju jo odottaa, Jokinen sanoo Kauppalehdelle, jonka artikkeli levisi myös laajalti somessa. Luomu Invest on vienyt luomubroileriaan Tanskaan ja Saksaan, vuoden vaihteessa alkoi vienti myös Espanjaan. Hongkongilaismarkettien hyllyille yritys pääsi kahden vuoden neuvottelutyön tuloksena. Ratkaisevaa oli se, että lintuinfluenssa riehuu nyt ympäri Euroopan siipikarjatiloja. – Nyt Suomi-brändi alkaa purra. Mutta tärkeintä on lupaus salmonella- ja antibioottivapaasta tuotannosta. Tautitilanne nostaa myös luomua. – Nyt olemme saavuttamassa kriittisen volyymin rajan ja edellytykset kannattavalle toiminnalle ovat olemassa, Jokinen sanoo. Hän kertoo, että tavoitteena on kasvattaa viennin osuutta nopeassa tahdissa yli kolmasosaan liikevaihdosta ja kolminkertaistaa tuotanto. Suomessa Luomu Invest toimittaa pääosin tuoretuotteita yli 200 myymälään viikoittain. - Luomun kasvu on täälläkin selkeää. Tanskassa luomubroilereiden tuotanto on Suomeen nähden kymmen- ja Ruot-

sissakin viisinkertainen. Ne menevät räjähdysmäisesti eteenpäin, me tulemme jälkijunassa. Jokinen kertoo, että jos vientikanavia saadaan auki, liikevaihto pystytään saamaan tänä vuonna parin miljoonan sijasta kuuteen miljoonaan. Neuvotteluita käydään myös Etelä-Koreaan ja Arabiemiraateissa, Kuwaitissa ja Saudi-Arabiassa on jo asiakkaita, mutta vientiluvat tarvitaan. Lihan vientiin EU:n ulkopuolelle tarvitaan maakohtaisia sopimuksia, jotka vaativat vuosien työn. Viranomaiset vääntävät niitä Jokisen mukaan ”hiki hatussa”, kertoo Kauppalehti.

”Lastemme vatsat eivät olleet enää kipeät” LUOMULAAKSO-BLOGIN KIRJOITTAJA Maria nostI 20.1.2017 esille perheensä kokemuksen luomuruoan merkityksestä. ”Lasten sairastaminen on aina rankkaa vanhemmille. Me olimme jo pitkään painineet poikiemme iho- ja suolistooireiden kanssa, joihin ei tuntunut löytyvän ratkaisua.” Perhe kokeili sattumalta luomulihaa, jonka maku hurmasi ja pian monet muutkin tuotteet vaihdettiin perheessä luomuun. ”Edessämme oli kuitenkin päivä, jona saimme aivan uuden näkökulman luomun kulutukseen. Sellaisen, jota emme olleet tulleet edes ajatelleeksi. Luomuun siirtymisen myötä lastemme vatsat eivät olleet enää kipeät”, kertoo Maria blogissaan. Myös lasten väsymys ja iho-oireet helpottivat, jolloin heillä tuli myös hymy herkästi naamalle.

”Meidän oli hyvin vaikea uskoa tilannetta ja siksi välillä teimme testejä lasten lautasilla. Oli kausia, jolloin ruoka ei ollut luomua ja saimme nähdä oireiden palaavan.” Perhe näki aluksi paljon vaivaa luomuruoan hankkimiseen. Nyt kauppojen luomuvalikoimat ovat kasvaneet, mutta perhe ostaa mielellään ruoan pitkälti suoraan luomutiloilta “tuoreena ja tuoksuvaisena”. ”Kulkemamme matka oli kivikkoinen ja välillä epäilimme itsekin omia havaintojamme. Olemme kiitollisia erityisesti neuvolatädillemme, joka uskoi meihin ja havaintoihimme ja oli tukenamme silloin, kun oma jaksamisemme oli koetuksella etsiessämme apua lastemme hyvinvointiin.”


Gallup

Vasikoille hyvät kasvun mahdollisuudet 1. Kuinka kauan teillä on syntymänsä jälkeen vasikat emänsä kanssa? 2. Miten maitojuotto jatkuu?

Arja Peltomäki Myrskylä, Itä-Uusimaa Eläimet luomussa vuodesta 2011, pellot vuodesta 2009 Lypsäviä 70 –75 ja pääluku 160 –190 88 ha 1. Vaihtelee sen mukaan, onko poikimisia paljon ja karsinoissa tilaa: 2– 5 pvää. Jotkut emät ja/tai vasikat kiintyvät toisiinsa enemmän kuin toiset. Leimautumisesta on hyötyä siinä, että robottilypsyä aloitettaessa voi viedä vasikan edellä robottiin, niin emä seuraa perässä. Niillä lehmillä, joiden maito ei helposti lähde tulemaan ensimmäisiä kertoja lypsettäessä, on hyötyä siitä, että vasikka on mukana.

Juva, Etelä-Savo Eläimet ja pellot luomussa vuodesta 1993 Lypsäviä 80, hiehoja 40 1. Vähintään 7 päivää joko emänsä tai imettäjälehmän kanssa - siten vasikat ovat työntekijöille helppohoitoisia. Tilalla on aina vähintään yksi imettäjälehmä, joka hoivaa 4 – 5 vasikkaa. Vasikoiden imeminen parantaa solupitoista maitoa tuottavat lehmät. Suurin osa lehmistä hoivaavat toistenkin lehmien vasikoita eli sopivat imettäjälehmiksi. 2. Tuttisangoista alle 1,5 kuukauden ikäiset saavat rajattomasti maitoa ja alle kolmen kuukauden ikäiset 4 – 6 litraa päivässä.

Ahti Malm Karijoki, Etelä-Pohjanmaa Eläimet luomussa vuodesta 2002, pellot vuodesta 1994 Lypsäviä 30, hiehot ja vasikat pojan nimissä 1. Viimeistään viiden päivän päästä emä siirretään poikimakarsinasta parteen. Ternimaito juotetaan omalle ja muiden lehmien vasikoille tuttiämpärillä ja kymmenes lypsykerta menee meijerikäyttöön. Luomuun luotamme täysin. Kuluttajien mielipide osoittaa, että se kannattaa. 2. Vasikat saavat kolmen kuukauden ikään asti täysmaitoa. Evirasta vastasivat selvittämisen jälkeen, että järjen käyttö on sallittua ja samassa rakennuksessa olevat, pojan nimissä olevat vasikat saavat juoda meidän nimissä tuotettua maitoa, vaikka tuoretta maitoa ei muuten saa myydä tilalta toiselle. Tilojen tiivis yhteistyö on muodostettu siksi, että jäämme alle 30 eläinyksikön rajan ja parsinavetta hyväksytään luomuun. Hyvinvointi ja luomu ovat meille tärkeitä ja minusta on harmillista, että heikoilla perusteilla pakotetaan näinä taloudellisina aikoina tuottajia investoimaan uusiin navetoihin. Sen ymmärrän, että uudet navetat rakennetaan pihatoiksi. Meillä lehmät ulkoilevat talvellakin, kaksi kertaa viikossa. Elina Malm

Pro Luomu/Olli Häkämies

2. Juotamme maitoa viiden tutin ämpäreistä. Tutteja on aina enemmän kuin vasikoita ja nuorimmat saavat juoda niin paljon kuin haluavat. Proteiini on kasvaville tärkeää ja sitä on maidossa luontaisessa muodossa. Myöhemmin proteiinilähteenä papu, jota sitäkin saavat vapaasti. Tärkeää on, että vasikat kasvavat hyvin. Kiiltävä karva on hyvinvoinnin merkki.

Matti Paunonen

LUOMULEHTI 1 | 2017

9


TEKSTI JA KUVA: ELISA NIEMI

Kokenut johtaja luomuviljelijöiden asialle Luomuliiton uusi puheenjohtaja Pirjo Siiskonen on yksi pisimpään luomun parissa toimineita asiantuntijoita Suomessa. Hän ei pelkää tuoda vaiettujakaan faktoja esiin ruoantuotannosta.

10

LUOMULEHTI 1 | 2017


L

uomuliiton puheenjohtajaksi valittu Pirjo Siiskonen piti pian valintansa jälkeen luentoa Mikkelissä Luomuinstituutin luentosarjassa. Mediakin oli paikalla ja YLE Uutiset nosti Luomuliiton uuden puheenjohtajan kommenteista esille mm. sen, että kotimainen ruoka on vain ”muka-kotimaista”, jos lannoitteet ja rehut tuodaan ulkomailta. – Luomutuotannossa vaaditaan, että suurin osa pellon ravinteista ja rehuista tulee tilalta tai läheltä maatilaa. Tämä on yksi avain kestävämpään ruoantuotantoon, toteaa Siiskonen. Hän näkee, että nykyään vallalla oleva ruoantuotannon järjestelmä on kestämättömällä pohjalla. Se täytyy saada kestäväksi luonnon, ihmisen ja kansantalouden näkökulmasta. – Nykyiseen ruoantuotantojärjestelmään on ajauduttu vähitellen ja vaiheittain eikä olla välttämättä havaittu missä määrin tuotanto perustuu ostopanoksiin ja tuontiin, toteaa Siiskonen. – Samalla on viety toimeentulomahdollisuuksia suomalaiselta maaseudulta ja suomalaisilta viljelijöiltä. Yksikkökoon kasvattaminen nähdään liian usein ainoana mahdollisuutena kehittää maatilayrityksiä. Mahdollisuuksia ovat myös raaka-aineen jalostaminen ja siirtyminen luomuun. Molemmat ovat toki haastavia ja vaativat yritystä ja erehdystä, riskinottokykyä ja kiinnostusta kehittämistyöhön. Ruralia-instituutin tehtävissä Siiskonen on monissa hankkeissa tottunut katsomaan asioita maaseudun kehittämisen näkökulmasta. Luomuhankkeita hän on ehtinyt johtaa varmaankin enemmän kuin kukaan muu Suomessa. Liki 25 vuotta johtajan tehtävissä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa ja Luomuinstituutin ensimmäinen 4-vuotinen johtajakausi 2013 – 2016 päättyivät joulukuussa Pirjo Siiskosen jäähyväisluentoon Mikkelissä.

Maatilan tytöstä johtajaksi Marraskuussa Turussa Luomuliiton syyskokous nappasi kokeneen luomuosaajan Luomuliiton puheenjohtajaksi.

Pirjo Siiskonen on kotoisin nykyisin Mikkeliin kuuluvalta Haukivuorelta. Lypsykarjatilalla maataloustyöt tulivat tutuiksi lapsena ja kouluiässä. Veljen poika asuu tilalla edelleen ja osa pelloista on vuokralla. Osa kotitilan metsistä on Siiskosen omistuksessa. Tutusta aihepiiristä syntyi väitöskirjakin Helsingin yliopistoon vuonna 1990. Sen otsikko oli ”Emännän ja isännän roolin muutos maatalouden uudenaikaistuessa”. Ruralia-instituutissa ja Luomuinstituutissa on tehty hankkeita läheisessä yhteistyössä maatilayritysten kanssa. Myös alueellisen luomuyhdistyksen kanssa on tehty vuosien varrella paljon yhteistyötä.

”KANNATTAVUUTTA PITÄÄ SAADA PARANNETTUA EDELLEEN.” Luomuliiton ensimmäisenä toiminnanjohtajana 1980-luvulla toiminut Hannu Kovanen teki 1990-vaihteessa markkinaselvitystä hanketyönä Ruraliainstituutissa ja sanoi johtoon astuneelle Siiskoselle silloin, että palkkaa sinä se Rajalan Jukka. Erikoissuunnittelija Jukka Rajala on ja on ollut avainroolissa oleva asiantuntija niin Ruralia-instituutin julkaisu- kuin hankesaavutuksissa. – Keskeinen roolimme oli lisätä luomuosaamista Suomessa yliopistollisena täydennyskoulutuksena. Siihen aikaan koulutukseen tultiin useiden viikkojen lähiopetusjaksoille Mikkeliin. Se oli hedelmällistä myös verkostoitumisen kannalta. Sittemmin alettiin kehittää sähköisiin välineisiin pohjaavia koulutuksia, kertoo Siiskonen. – Luomuliiton luomien verkostojen vahvuutena on se, että ne eivät ole samal-

la tavalla riippuvaisia hankepätkistä vaan yhdistykset ovat pysyviä toimijoita, joissa ollaan mukana jäseninä.

Kasvun pitää tulla kannattavasti – Itävallassa on saavutettu luomussa 20 prosentin peltoala. Se luo uskoa, että sama on mahdollista meilläkin. Mutta tarvitaan uskallusta ja toimenpiteitä. Suomessakin voitaisiin hyödyntää verotuksen ja kansallisen tukipolitiikan mahdollisuuksia, Siiskonen toteaa. – Onneksi myös luomun kysyntä kasvaa Suomessa. Kun kulutuskysyntä kasvaa, on myös tuotannolla kasvun mahdollisuudet. Lisäksi viennissä on paljon potentiaalia, toteaa Kiinassakin selvitysmatkalla ollut Siiskonen. Muutamia Euroopan maita koskeneesta luomuhankkeesta Siiskonen on saanut hyvää näköalaa luomun eteenpäin viemisen hyvistä käytännöistä. – Esimerkiksi Tanskassa valvova viranomainen tiedottaa aktiivisesti torjuntaainejäämistä ja se on nostanut luomun kysyntää. – Torjunta-aineilla tuhotaan mikrobistoa ja mehiläisiä; se tulee kostautumaan satotasoissa. Monien aineiden kohdalla pitäisi noudattaa varovaisuusperiaatetta, koska syy-seuraussuhteet ovat usein niin monimutkaisia, ettei tutkimus pysty niitä aina riittävän nopeasti ja selkeästi nostamaan esiin. Tutkimustiedon levittäminen on Siiskoselle ollut koko uran ajan sydämen asia. Mitä hyötyä on tutkimuksesta, jos sen tulokset eivät saavuta soveltajia? Nyt hän haluaa nähdä julkisuudessa yhä enemmän luomuyrittäjiä, jotka ovat innovatiivisesti kehittäneet omaa yritystään ja omia tuotteitaan. – Tuottajat esiin tuotteiden takaa! – Luomuliiton tehtäviin kuuluu totta kai pitää omiensa puolta. Luomutilojen kannattavuutta pitää saada parannettua edelleen. Se kannustaa myös uusia tuottajia siirtymään luomuun. Ja laajemmalla jäsenistöllä saamme entistä enemmän aikaan. ◀

Pirjo Siiskonen liikkuu mielellään luonnossa ja ostaa luomutuotteita niin kaupoista kuin suoraan maatiloilta. Kuva Vanamolan matkailutilalta Joroisista.

LUOMULEHTI 1 | 2017

11


TEKSTI: RIITTA MAKKONEN

Luomugini on vientituote Moritz Wüstenberg tislaa luomuginiä, sillä se erottuu edukseen Euroopan markkinoilla.

K

iiltäväkylkinen kuparipannu on Kiteen Ruppovaarassa porissut liki tauotta. Northern Lights Spirits sai lokakuussa Isosta Britanniasta brittiläiseltä giniklubilta 12 000 pullon ginitilauksen, jonka toimituspäivä oli viime vuoden viimeinen. Moritz Wüstenberg on saanut avopuolisonsa Tanja Madzhuginan ja yhden työntekijänsä kanssa tehdä pitkää päivää autotallista tislaamoksi ja pullottamoksi remontoidussa tilassa. Viime vuonna käsityöläistislaamossa valmistui liki 10 000 litraa luomuginiä ja -vodkaa. Wüstenberg on koulutukseltaan biotekniikan diplomi-insinööri. Parhaillaan hän tekee väitöskirjaa kansainvälisestä kauppaoikeudesta Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella. Opetus- ja tutkimustyö pitävät viikot Joensuussa, joten viikonloput menevät Ruppovaaran tislaamolla.

Luomulla erottuu Kun Wüstenberg ryhtyi tekemään giniä ammattimaisesti, hän pohti, miten erottua toisten tuotteista. Luomu tuntui hyvältä ratkaisulta. Hänen mukaansa varsinkin Saksassa arvostetaan luomua niin elintarvikkeissa kuin alkoholissakin.

12

LUOMULEHTI 1 | 2017

Yli 90 prosenttia Kalevala-ginin tuotannosta menee vientiin.


Northern Lights Spririts

Saksassa on myös Wüstenbergin omat juuret. Hänen isänsä on saksalainen ja äitinsä suomalainen. Lukion hän päätti käydä äitinsä kotiseudulla, Kiteellä. Opinnot jatkuivat Iso Britanniassa ja Suomessa. – Kävin Saksassa kymmenen vuotta Steiner-koulua. Sieltä varmaan tuli mieltymys luomuun. Ostan kaupasta mielellään luomuruokaa. Luomuun liittyy eettinen ja luontoa säästävä tuotantotapa, mies pohtii. Suomalainen luomugini onkin menestynyt eurooppalaisissa ja amerikkalaisissa alan kilpailuissa. Lisäksi tarmokas markkinointityö on tuottanut tulosta. – Tuotannostamme menee vientiin yli 90 prosenttia; Saksaan, Espanjaan, Tanskaan, Iso-Britanniaan ja Itävaltaan sekä Viking Linen sekä Eckerö Linen tax free –myyntiin, Wüstenberg kertoo.

Riitta Makkonen

Suomesta vaikea saada raaka-aineita – Luomusertifikaatti ei ainakaan helpota työtäni yrittäjänä ja alkoholin valmistajana. Raaka-aineiden hankinta on työlästä ja hinta kaksin- jopa kolminkertainen tavanomaiseen nähden. – Luomusertifioituja ginin raaka-aineita ei ole kovinkaan helppo saada Suomesta. Katajanmarja antaa ginille sen tunnistettavan ominaismaun. Katajanmarjat tulevat Kroatiasta. – Suomalainen katajanmarja on liian pieni ja kuiva. Katajanmarjan täytyy olla makea ja kroatialainen katajanmarja on suomalaista makeampi, Wüstenberg kertoo. Tulevaisuudessa kiteeläisginissä on mahdollisesti entistä enemmän mausteena suomalaisia luomumarjoja, -lehtiä ja –yrttejä. Ensimmäinen löytö on tyrni. Lisäksi he etsivät pohjoiskarjalaisia luomutuottajia, joilta voisi saada yrttejä sekä vadelman ja mustaherukan lehtiä.

Wüstenberg tilaa giniin käytettävän alkoholin Italiasta puhtaana etanolina.

Käsityöläistuote Alkoholin valmistus lähti biotekniikan diplomi-insinööriltä aluksi puhtaasti harrastuspohjalta ja kokeiluista. Aluksi Wüstenberg valmisti vodkaa, joka on edelleen yrityksen tuotannossa mukana. – Vuonna 2010 sain alkoholin valmistusluvan tutkimustarkoituksiin. Aloitin tislauskokeilut pienellä tislauslaitteistolla. Kaksi vuotta myöhemmin hankin luvat tuotanto- ja myyntitarkoituksiin. Vuonna 2016 hankin Saksasta tämän sadan litran vetoisen tislauslaitteiston, jolle annoin nimeksi Kalevalan mukaan Sampo, Wüstenberg taputtaa pannun kylkeä nauraen. Gini ja vodka pullotetaan pienellä pullotuskoneella käsin. Samoin korkit ja etiketit laitetaan pulloihin käsin. Pullot tulevat Saksasta ja Tsekistä, sillä Suomesta ei löytynyt pulloja. Wüstenberg haluaa pitää yrityksensä tuotannon pienenä ja käsityövaltaisena. – Työn rytmittämisellä ja järjestelemisellä voi lisätä tuottavuutta. Käytän rahan mieluummin työntekijöiden palkkaamiseen ja hyviin raaka-aineisiin kuin suuriin tuotantotiloihin ja -välineisiin. Tämän vuoden aikana on tarkoitus palkata yksi työntekijä lisää. Tuotteen pitää olla keskiössä. Valmistettu Kalevalan laulumailla Gini ja vodka saivat nimekseen Kalevala. – Kalevalan runoja on kerätty täältä Kiteen ja Kesälahden seuduilta. Myymme paljon muutakin kuin pelkkää alkoholia. Kalevalan myötä tuotteeseen liittyy tarina, yrittäjä perustelee nimen valintaa. Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi suomalaiset voivat äänestää pienyrittäjien tuotteita, joille haluavat antaa Suomi 100 vuotta –tittelin. Kalevala-gini ja –vodka ovat tässä äänestyksessä mukana. ◀

Moritz Wüstenbergin Sammoksi nimeämä tislauspannu on ollut ahkerassa käytössä. Sadan litran valmistaminen vie liki kolme vuorokautta.

LUOMULEHTI 1 | 2017

13


TEKSTI: KATARINA REHNSTRÖM KUVAT: MIKKO AULANKO

Uusi keittörakennus on liitetty käytävän avulla koulun vanhaan navettaan. Entisessä navetassa on muun muassa koulun ruokaja juhlasali sekä puukäsityötilat.

Steinerkoulussa ruoka on osa oppimista Tammisaaren steinerkoulussa kouluruualla nähdään olevan keskeinen rooli lasten kasvussa ja oppimisessa. Kouluruokaa kehitetään jatkuvasti yhä ympäristöystävällisempään ja ravitsevampaan suuntaan.

T

ammisaaressa sijaitseva Mikaelskolan on noin 140 oppilaan steinerkoulu, joka pitää sisällään peruskoulun ala- ja yläluokat. Koulun yhteydessä toimii myös steinerpäiväkoti Rosengården. Yksityistä koulua ja päiväkotia pyörittää kannatusyhdistys. Koulu aloitti toimintansa vuonna 1985 ja oppilasmäärä on vuosien mittaan kasvanut tasaisesti. Oppilasmäärän kasvua rajoittanut tilanpuute korjautui, kun vanhojen tilojen yhteyteen valmistui pari vuotta sitten uusi yläasterakennus. Koulu sijaitsee kaupungin keskustan tuntumassa vanhan kartanon kunnostetuissa ja museoviraston suojelemissa rakennuksissa.

14

LUOMULEHTI 1 | 2017

Ruuan laadulla ja tuotantotavalla on keskeinen asema steinerpedagogiikassa. Ruokaa ei tankata vain energian saannin turvaamiseksi vaan ruuan pitää antaa ihmisille elinvoimaa. Hyvä ja ravitseva ruoka on osa lasten kehitystä ja oppimista. Mikaelskolan on alusta saakka panostanut terveelliseen ruokaan, joka valmistetaan mahdollisimman pitkälle luomuraaka-aineista. Koulun vanhemmille tehdyssä kyselyssä moni vastasi valinneensa koulun lapsilleen hyvän ruuan ja luomutuotteiden takia. Koulun keittiössä valmistuu päivittäin noin 200 ruoka-annosta. Ruokaa valmistetaan sekä koululaisille että päiväkodin lapsille. Keittiössä työskentelee tällä het-

kellä kaksi koko päiväistä työntekijää ja yksi osa-aikainen keittiöapulainen. Ruoka-annoksen hinta on 1,20 euroa.

Laatu ja ympäristöystävällisyys keskeisiä asioita Kouluruokaa kehitetään jatkuvasti. Koulussa toimii hallituksen alainen ruokatoimikunta, jonka tehtävänä on miettiä ja toteuttaa kouluruualle asetettuja tavoitteita. Satsaus ruokaan on kannattanut. Vuonna 2011 koulu voitti ruotsinkielisten koulujen välisen Marttaliiton Paras kouluruoka -palkinnon. Palkinto myönnettiin seuraavin perustein: ”Tammisaaren steinerkoulu satsaa päämäärätietoisesti laatuun, sekä lähel-


Purku-uhan alla ollut komea päärakennus kunnostettiin opetuskäyttöön 1990-luvulla.

lä tuotettuun luomu- ja biodynaamiseen ruokaan”. Palkinto poiki koululle runsaasti julkisuutta eri tiedotusvälineissä. Käytiinpä koulun ruokastrategiaa ihmettelemässä aina Göteborgista saakka. Ihan helppoa yhteisen ruokastrategian hiominen ei ole ollut. Kouluruuan tulee maistua pikkulapsesta aina yläasteikään saakka. Budjetissa on pysyttävä ja lapsilla saattaa olla sekä ruoka-aineallergioita että uskonnollisia rajoitteita. Vuodenaikojen näkyminen ruokalistassa, luomutuotteet sekä lisäaineettoman ruuan valmistaminen alusta saakka itse, ovat keskeisiä ajatuksia. Sen verran einesten suhteen ollaan joustettu, että kalapuikot ovat oppilaiden ehdottomana lempiruokana pysyneet ruokalistalla. Kalaa käytetään muuten WWF:n kalaoppaan suositusten mukaan. Luomuna ostetaan ainakin kaikki viljatuotteet, juurekset, maidot ja liha. Koulun sijainti on ollut ihanteellinen luomutuotteiden saatavuuden kannalta. Parinkymmenen kilometrin säteellä sijaitsee useampi luomutuotteita monipuolisesti tuottava tila. Yhteistyö tilojen kanssa on jatkunut jo sukupolvenvaihdostenkin yli. Muutaman kilometrin päässä sijaitsee myös luomutukkuliike MakroBios ja luomusoijatuotteita valmistava tehdas Jalotofu. Koulu ostaa paljon suoraan tuottajilta ilman välikäsiä. Lihaa koulussa tarjoillaan yhtenä tai kahtena päivänä viikossa, kalaa kerran viikossa. Lihasta ei haluta luopua kokonaan, mutta sen käyttöä on aina pyritty minimoimaan eettisistä ja ympäristösyistä. Sen sijaan tarjottu liha on aina luomulihaa, poikkeuksena broileri. Lihan korkeampi hinta on kompensoitu tarjoamalla

enemmän halvempia ruokia kuten keittoja ja puuroa.

Lähellä tuotettu ja luomu tärkeimmät kriteerit Luomu ei kuitenkaan ole koulunruokastrategiaa rakennettaessa mikään ehdoton vaatimus. Jos vaikka suomalaiset luomuporkkanat ovat keväällä loppu, italialaiset luomuporkkanat jäävät ostamatta. Porkkanat saatetaan silloin tilata lähellä sijaitsevalta tavanomaiselta tilalta. Broilerista valmistetut ruuat ovat oppilaiden suosiossa. Koulu on jo pitkään eettisistä syistä pyrkinyt välttämään broilerin käyttöä raaka-aineena. Tällä hetkellä luomubroilerin käyttöä koulukeittiössä rajoittaa heikko saatavuus ja korkea hinta. Koulun keittiö on pitkään toiminut pienissä ja vanhanaikaisissa tiloissa, joista terveystarkastajakin on antanut huomautuksia. Tasainen kasvu oppilasmäärissä ja liian pienet ja vanhanaikaiset keittiötilat kypsyttivät pikkuhiljaa päätöksen rakentaa asianmukainen laitoskeittiö. Koulu sijaitsee museoviraston suojelemalla alueella ja rakentamiselle on siksi olemassa tarkat kriteerit. Lopulta päädyttiin rakentamaan kokonaan erillinen laitoskeittiöiden vaatimukset täyttävä rakennus. Uudenaikaiset keittiötilat, jossa on nykyvaatimukset täyttävät tavaran vastaanotto- ja kuorimatilat, otettiin käyttöön vuodenvaihteessa.

nimeltä The Natural Building company Oy. Käytettävät rakennusmateriaalit ovat luonnonmateriaaleja. Uudisrakennus on tehty vehnänolkielementeistä, joiden ulkoseinässä on puuvuoraus. Keittiön sisäseinissä on savirappaus. Kouluruuan kehittäminen on jatkuva prosessi. Tulevaisuuden haaveena ovat esimerkiksi koulun mailla toimivat luomukasvihuoneet ja erilaisten puutarhakasvien viljely. Oma hedelmätarha on myls toiveissa. Koulun yhteydessä toimiva kesäkahvila ja luomukauppapuutarha ovat myös nousseet esille keskusteluissa. Puutarhanhoito on jo nyt osa steinerkoulujen opetussuunnitelmaan ja puutarhaviljelyä harjoitetaan kesäisin pienellä palstalla. Mikaelskolan on vanha kartanotila ja koululla on muutama hehtaari erinomaista puutarhatuotantoon soveltuvaa maatalousmaata. Puutarhanhoidon lisäksi, eläinten yhdistäminen osaksi opetusta ja keittiötä, nousee aina silloin tällöin esille. Koulun yhteydessä toimiva pikku kanala olisi yksi mahdollisuus. Ruuantähteet voisi syöttää kanoille ja munat käyttää keittiössä. Kierrätys, ympäristöystävällisyys ja erityisesti Itämeri- ystävällinen ruoka ovat tulevaisuuden tavoitteita. ◀ Sofia Graeffe vastaa koulun keittiössä erikoisruokavalioista ja ruokalistojen suunnittelusta. Oppia hän käy säännöllisesti hakemassa Ruotsista, jossa ollaan meitä pidemmällä ympäristöajattelussa.

Uudet keittiötilat oljesta ja savesta Uudessa keittiörakennuksessa haluttiin toteuttaa koululle tärkeitä ympäristöystävällisyys- ja luonnonmukaisuusperiaatteita. Keittiörakennuksen suunnitteli ja rakensi Raaseporissa toimiva yritys LUOMULEHTI 1 | 2017

15


Pelkkä luomu ei myy leipää Luomuruoan kulutuksen vahva kasvu ei näy vielä kauppojen leipähyllyissä. Luomun lisäksi kuluttajat kaipaavat leipään muita ominaisuuksia kuten kuitua, Pro Luomu

pehmeyttä ja kotimaisuutta, käy ilmi Pro Luomu ry:n teettämästä markkinatutkimuksesta.

H

yvinvointitrendistä toivotaan uutta kasvupotentiaalia luomuleivälle. Kuluttajia kiinnostavat nyt kotimaisesta kaurasta ja rukiista valmistetut tuotteet. Parhaiten tunnettuja luomuleipiä ovat suurten leipomoiden tuotteet kuten Oululaisen luomujälkiuunileipä. Valikoima koostuu pääasiassa perusleipien luomuversioista. – Tämä konsepti toimii hyvin, mutta se kiinnostaa vain niitä kuluttajia, joille luomu itsessään on tärkeää. Se on pieni osa kaikista kuluttajista, kertoo markkinatutkimuksen toteuttanut designtoimisto Kuudes Kerros. Tutkimustulosten perusteella luomu erottuu leipähyllyissä huonosti, eikä luomua aktiivisesti käyttävä kuluttajakaan aina hahmota koko tarjontaa. Kysytyimpiä, arkisia leipätyyppejä ei ole tarjolla luomuna, mikä vahvistaa kuvaa luomuleivän huonosta saatavuudesta.

Uusi kuluttaja haluaa muutakin sisältöä kuin luomun Luomuleivän suurin kasvupotentiaali löytyy kuluttajista, jotka eivät vielä aktiivisesti käytä luomutuotteita, mutta ostavat niitä kuitenkin satunnaisesti eri syistä. He valitsevat helposti perustuotteen, vaikka hintaero luomuun ei olisi suuri.

16

LUOMULEHTI 1 | 2017

Markkinatutkimuksen perusteella leipähyllyssä olisi tilaa uusille tuotteille, jotka puhuttelevat näitä luomun pienkuluttajia. Leivässä pitäisi kuitenkin olla luomun lisäksi muutakin kiinnostavaa. Kuluttajat kokevat, että esimerkiksi lapsille sopivaa, pehmeää luomuleipää ei ole vielä saatavissa. Designtoimisto Kuudes Kerros toteaa, että luomua satunnaisesti käyttävät vanhemmat hakevat valinnoillaan usein kompromisseja omien terveystavoitteidensa ja lasten vaatimusten välillä. Siksi pehmeälle, mutta samalla kuitupitoiselle ja täysjyväviljaa sisältävälle luomuleivälle olisi tilausta. Saman leivän tulisi soveltua koko perheelle, lapsille erikseen markkinoidusta leivästä kuluttajat eivät kiinnostuneet.

Kuka leipoisi hyvien viljojen Itämerileipää? Kiinnostus kotimaista kauraa ja ruista kohtaan on terveystrendin myötä kasvanut, ja valkoinen vehnäjauho valittaisiin luomuleivästä mielellään pois. Toisaalta osa kuluttajista saattaa markkinatutkimuksen perusteella valita vaalean luomuleivän eettisistä syistä, jos sitä on saatavilla. Kyselyssä nousivat esiin hyvien viljojen ravinnepitoisuus, luomuviljelyn ympäristöystävällisyys etenkin Itämeren

suojeluun liittyvinä mielikuvina sekä kotimaisuus, aitous ja alkuperäisyys. Designtoimisto Kuudes Kerros suosittaa, että näitä mielikuvia hyödynnettäisiin luomuleivän markkinoinnissa.

Markkinoinnin kliseet ärsyttävät kuluttajaa Kuluttajia kuitenkin ärsyttävät markkinoinnin kliseet, epätäsmällisyys ja liialliset terveysväittämät. Kuudes Kerros suosittaakin, että luomuleivän valmistusketjusta viestitään avoimesti ja annetaan kuluttajan tehdä itse johtopäätökset tuotteen hyödyistä. – Kuunnellaan luomun pienkäyttäjää. Hänelle tärkeitä leivän ostokriteerejä ovat terveys, perhearki ja laatu. Onneksi nämä kaikki ominaisuudet liittyvät luomuleipään luontevasti, todetaan Kuudennesta Kerroksesta. ◀ www.proluomu.fi Markkinatutkimuksen luomuleivän oston esteistä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista teetti Pro Luomu ry maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Täsmäluomuhankkeessa. Tutkimuksen toteuttivat designtoimisto Kuudennen Kerroksen Päivi Korteniemi ja Saara Järvinen.


TOIMITTANUT: ELISA NIEMI

Jouko Tikkanen / Puutarha-Sanomat

Paras LuomuHeVi-kauppa

K-supermarket Kasarmi Suomen Parhaaksi LuomuHeVi-kaupaksi 2017 valittiin

K-supermarket Kasarmin kauppiaspari Anne ja Pasi Saarinen.

K-supermarket Kasarmi Helsingistä. Lisäksi luomuhevin eteen tehdystä työstä palkittiin kunniamaininnalla oululainen K-Citymarket Kaakkuri ja S-market Siilinjärvi.

Osaava henkilökunta varmistaa laadun Hedelmä- ja vihannesosastoa pidetään ruokakaupan tärkeimpänä, sillä asiakkaat valitsevat usein ostospaikkansa heviosaston perusteella. Hyvin hoidetulla hevi-osasolla hedelmät, vihannekset, marjat ja peruna ovat laadukkaita, tuoreita ja ne ovat hyvin esillä. – Houkuttelevat hevi-osastot lisäävät kasvisten kulutusta. Kasvisten tuotantoketju viljelijästä kaupan henkilökuntaan saakka tekee siten kansanterveydellisesti tärkeää työtä, painottaa Puutarha-Sanomien päätoimittaja Jouko Tikkanen. Kaikissa finaaliin valituissa kaupoissa työskenteli ammattitaitoinen henkilökunta, joka on tehnyt pitkäjänteistä työtä kasvisten laadun eteen. Luomusarjan voittajan K-supermarket Kasarmin hevi-

Jouko Tikkanen / Puutarha-Sanomat

V

uoden Paras HeVi-kauppa on ammattilehti PuutarhaSanomien kilpailu, joka järjestettiin nyt kolmatta kertaa. Luomu oli toista kertaa mukana mittelössä. Kilpailulla halutaan muistuttaa, että laadukas hedelmä- ja vihannesosasto on keskeinen vetovoimatekijä koko kaupalle. HeVi-kauppakilpailun finaalissa oli kuusi kauppaa, joista yleisö sai videoiden perusteella äänestää parasta. Lopullisen valinnan tekivät Puutarha-Sanomien ja Pro Luomun asiantuntijaraadit. Kilpailun voittajat julkistettiin 18.1. pidetyssä Hevi-Gaalassa.

Hyvä esillepano toi pisteitä voittajalle.

osastosta vastaavat kauppias Anne Saarinen ja Kirsti Ojala. Kunniamaininnan saaneen oululaisen K-Citymarket Kaakkurin hevi-osastosta vastaa Jaana Elovuoma ja S-Market Siilinjärven hevi-osastosta Sari Astikainen.

Työ luomuhevin hyväksi näkyy myynnissä Suomen Parhaaksi LuomuHe-Vi-kaupaksi 2017 valittu K-supermarket Kasarmi erottui edukseen luomuhedelmien ja -vihannesten erinomaisen valikoiman, moitteettoman laadun sekä tuotteiden hyvän esillepanon ansiosta. Lisäksi raati arvosti Kasarmin heviosastolla tehtävää luomukampanjointia ja asiakkaille tarjolla olevaa informaatiota luomusta. Vaikutuksen teki myös hävikin ja myynnin tarkka seuranta, mikä näkyy tulospuolella: luomuhevin hävikki on vähäistä mutta osuus hevin kokonaismyynnistä suuri.

Kunniamaininnan saaneet kaupat ovat niin ikään tehneet hyvää työtä luomun eteen. Oululaisessa K-Citymarket Kaakkurissa luomutuotteet on sijoitettu kaupan hevi-osastolla tasavertaisesti tavanomaisten tuotteiden rinnalle. Osastolla on hyvä valikoima myös paikallista luomuheviä. S-Market Siilinjärvi on laajentanut ja kehittänyt luomuhevin valikoimaansa viime vuosina, vaikka luomu ei olekaan kaupan asiakaskunnan ensimmäinen preferenssi.

Hevi on myydyin luomutuoteryhmä Pro Luomun toiminnanjohtaja MarjaRiitta Kottila toteaa, että parhaan luomuHeVi-kaupan valinnalla halutaan kiinnittää huomiota siihen, että luomu on osa nykypäivän hevi-osastoa. – Hedelmät ja vihannekset ovat Suomen myydyin luomutuoteryhmä, ja niiden kulutuksen arvioidaan kasvavan voimakkaasti myös jatkossa. Kauppojen kannattaa ehdottomasti tarttua tähän ja tarjota kuluttajille sitä mitä he haluavat: maukkaita ja laadukkaita luomutuotteita, jotka on laitettu houkuttelevasti esille, hän sanoo. Luomun menekkiä seurataan heviosastoilla vaihtelevasti. Kottilan mukaan seuranta kannattaa, sillä se antaa hyviä eväitä myynnin kehittämiseen. ◀ www.proluomu.fi Pro Luomu ry on luomualan toimijoiden yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on edistää luomun kasvua ja kehitystä Suomessa. Yhdistyksellä on noin 60 jäsentä, jotka edustavat ruokaketjun toimijoita tuottajista kauppaan. Luomuliitto on yksi Pro Luomun perustajajäsenistä.

LUOMULEHTI 1 | 2017

17


TEKSTI: MERJA LÄHDESMÄKI JA MARJO SILTAOJA

Leimatusta salonkikelpoiseksi

– luomu suomalaisessa mediassa Vaikka luomutuotanto on tänä päivänä sosiaalisesti hyväksytty osa suomalaista maataloutta, tilanne ei aina ole ollut samanlainen. Sanan luomu vakiintuminen 1980-luvun lopulla selkeytti yleistä keskustelua.

18

LUOMULEHTI 1 | 2017


O

rastava luomutuotanto herätti vastustusta ja epäilyä, mikä näkyy esimerkiksi 1980-luvun sanomalehtikirjoittelussa. Millaisen prosessin kautta luomutuotanto on saanut sosiaalisen hyväksynnän? Tämä oli yksi kysymyksistä, joita tarkasteltiin Suomen Akatemian rahoittamassa MainGreenhankkeessa, joka toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun ja Vaasan yliopiston markkinoinnin laitoksen kesken.

Negatiivinen leimaaminen 1980-luvun lehdistössä Yhtenä empiirisenä tutkimusmateriaalina hankkeessa käytettiin laajaa, 1980-luvun alusta tähän päivään saakka ulottuvaa media-aineistoa. Luomuviljelyyn liittyvät sanomalehtijutut kerättiin Helsingin Sanomista ja Maaseudun Tulevaisuudesta. Median tapa antaa erilaisille toimijoille ääni, miten toimijat esitetään ja millaisena heidän asiansa rakennetaan vaikuttaa siihen, miten yleisö mieltää yhteiskunnalliset ilmiöt. Media on nykypäivän keskeisimpiä yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden rakentamisen areenoita. Lisäksi 80-luvulla viestimien määrä oli huomattavasti rajatumpi verrattuna nykypäivään, joten sanomalehdillä oli keskeinen rooli tiedon ja mielipiteiden muodostumisessa. 1980-luvun media-aineistoa tarkastellessaan tutkijat löysivät neljä luomutuotantoa negatiivisesti leimaavaa puhuntaa. Näissä puhetavoissa luomutuotanto py-

rittiin esittelemään joko vanhanaikaisena, mystisenä, riskinä kuluttajalle tai liian radikaalina toimintamallina. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että aikakauden lehtikirjoittelussa luomuviljelyn nähtiin sotivan maatalouden teknologistumista ja tehostumista vastaan ja vievän kehitystä ajassa taaksepäin. Radikaalimmat näkemykset rakensivat luomun jopa kuluttajien huijaamisena ja yhdistivät sen yhteiskunnallisesti ristiriitaisiin ideologioihin.

Harrastelijaimagosta ammattilaisiksi Samaan aikaan mediassa esiintyi myös luomutuotantoa puolustavaa puhuntaa, mikä erityisesti vuodesta 1985 lähtien alkoi lukumääräisesti tarkasteltuna kasvaa voimakkaasti – negatiivisen puhunnan lähtiessä laskuun. Luomuviljelyä puoltavassa puhunnassa nousi esiin erityisesti luomuviljelyn ammattimaisuus, toiminnan normien mukaisuus, turvallisuus ja rationaalisuus. Näissä tapauksissa korostui, että luomuviljely on taloudellisesti kannattavaa ja tietointensiivistä eikä luomussa ei ole kuluttajalle mitään riskiä. Sanomalehtiartikkelien analyysin perusteella tutkijat toteavat, että luomuviljelyyn liittyneen negatiivisen leiman poistuminen ja laajemman yleisen hyväksynnän saavuttaminen edellytti kolmenlaisia muutoksia. Luomuviljelyyn liittyneen uudelleentulkinnan lisäksi myös muuttunut tapa kuvata sitä, millaisia ihmisiä luomuviljelijät olivat, oli keskeinen osa luomun hyväksyttävyyden rakentumista. Siten kuva luomuviljelijöistä kaupungista maalle muuttaneina harrastelijoina korvautui mediassa vä-

hitellen näkemyksellä ammattimaisista viljelijöistä. Kolmas keskeinen luomun yleisen hyväksyttävyyden rakentumiseen vaikuttanut muutos oli luomu-sanan vakiintuminen 1980-luvun loppupuolella. Ennen uuden termin käyttöönottoa luomuviljelyyn viitattiin mediassa monilla eri termeillä, joiden käyttö vaikeutti yksinkertaisen viestin luomista siitä, mistä luomuviljelyssä on kysymys. Luomu-sanan käyttöönotto vähensi käsitteellistä sekavuutta, ja muodostui samalla lähes ainoaksi määrittäjäksi useille erilaisille tavoille harjoittaa luonnonmukaista viljelyä. 1980-luvun lopulla luonnonmukaisen viljelyn harjoittamista alettiin entistä enemmän tukea myös yhteiskunnallisesti, mikä kertoo siitä, että asia miellettiin sosiaalisten normien mukaiseksi ja kannatettavaksi toiminnaksi. ◀ Juttu perustuu artikkeliin: Siltaoja Marjo, Lähdesmäki Merja, Puska Petteri, Kurki Sami & Luomala Harri (2015): From shame to fame: A model of the destigmatization process in the media discourse. Academy of Management Proceedings, 2015 (1), 11686. Artikkeli on syntynyt osana MainGreen-hanketta (Vihreän talouden valtavirtaistuminen luomutuotannon ja -kuluttamisen yhteiskunnallinen oikeuttaminen). Hanke rahoitettiin Suomen Akatemian Kestävä Talous – tutkimusohjelmasta. Nelivuotinen hanke päättyi 2016. Hanke keskittyi luomutuotantoon ja -kulutukseen liittyviin sosiaaliseen hyväksynnän rakentumisprosesseihin. Tutkimuskohteina olivat tuottajat, kuluttajat ja joukkoviestintä. Lisätietoja hankkeesta: Konsortiojohtaja Harri Luomala (Harri.Luomala@uwasa.fi).

LUOMULEHTI 1 | 2017

19


TOIMITTANUT: NIINA RATILAINEN KUVA: EUROOPAN KOMISSIO

Gmo-käsittelyitä EU-päätöksenteossa Euroopan komissio esitti loppuvuodesta 2016 viiden uuden geenimuunnellun lajikkeen hyväksymistä. Parlamentti vastusti esitystä ei-sitovassa julkilausumassaan, minkä jälkeen jäsenmaiden on tarkoitus äänestää asiasta. IFOAM EU-RYHMÄ on kehottanut jäsenmaita äänestämään komission esitystä vastaan, sillä järjestön mukaan jokainen uusi geenimuunneltu lajike vaikeuttaa luomusektorin mahdollisuuksia säilyä gmo-vapaana. Euroopan Unionin jäsenvaltioilla on yhä oikeus kieltää geenimuunneltuja viljelykasveja tai ominaisuuksia. IFOAM EU-ryhmän mukaan kansalliset kiellot eivät ole riittäviä varmistamaan gmo-vapautta, jos lajikkeet ovat laajasti hyväksyttyjä Euroopan tasolla. Kansalliset kiellot eivät IFOAM EU-ryhmän mukaan ole riittäviä turvaamaan gm-vapaata luomusektoria, jos uusia geenimuunneltuja lajikkeita hyväksytään laajasti Euroopan tasolla. Kansallisten kieltojen vahvistamiseksi IFOAM

20

LUOMULEHTI 1 | 2017

EU-ryhmä vaatii, että kansallisen kiellonasettaneet jäsenmaat ovat johdonmukaisia kannassaan myös EU-päätöksissä. Gmo-aihepiirissä Euroopan komissio on myös esittänyt geenimuunneltujen organismien ympäristöriskiarvion päivitystä. Nykyinen arvio ympäristöriskeistä on vuodelta 2001. IFOAM EU-ryhmä toivottaa päivityksen tervetulleeksi, mutta korostaa tarvetta korjata alkuperäisen riskiarvion heikkouksia. Erityisen tarpeellista järjestön mukaan on vahvistaa ympäristöriskien pitkäaikaisvaikutusten arviointia ja parantaa johdonmukaisuutta riskinarvioinnissa vaikutuksista maatalouskemikaalien kanssa. IFOAM EU-ryhmä on uudelleenkäynnistänyt vuonna 2014 aloitettua ”Kee-

EU:n mukaan jokainen uusi geenimuunneltu lajike vaikeuttaa luomusektorin mahdollisuuksia säilyä gmo-vapaana. Kuvassa eurooppalaiset luomuviljelijät myymässä tuotteitaan torilla.

ping GMOs out of food” eli ”pidetään GMO poissa ruoasta” -projektia. Projektin tavoitteena on tuottaa suosituksia ja koordinoida vaikuttamistyötä luomusektorilla sekä löytää yhteisiä ratkaisuja ja strategioita tavanomaisen gmo-vapaan tuotannon kanssa. Projektin lopputuloksena vuonna 2018 tullaan julkaisemaan käytännön suosituksia gmo-saastumisen välttämiseksi ruokaketjussa. – On tärkeää säilyttää luomutuotanto gmo-vapaana. Toivon Suomen parlamentaarikkojen äänestävän komission esitystä vastaan. Tämä on meidän kaikkien ja tulevien sukupolvien etu, kommentoi Luomuliiton puheenjohtaja Pirjo Siiskonen. ◀


TOIMITTANUT: NIINA RATILAINEN KUVA: ELISA NIEMI

Tutkimus paljasti:

Gm-lajikkeiden hyväksynnän perustana on ollut maailmanlaajuinen malli, jonka mukaan gm-lajike on koostumukseltaan samanlainen kuin sen sisarlajike. Kuvassa kotimaista luomumaissia.

gm-maissi ei ole koostumukseltaan sisarlajikettaan vastaava

U

usi neljän riippumattoman tutkimuslaitoksen tekemä kansainvälinen yhteistutkimus on osoittanut merkittäviä molekyylitason eroja tavanomaisesti viljellyn ja geenimuunnellun maissin välillä. Tutkimus osoittaa, että EU-hyväksynnän saanut gm-maissilajike NK603 ei olekaan koostumukseltaan sisarlajikettaan vastaava, mikä on ollut yksi peruste lajikkeen hyväksymisessä markkinoille. Gm-lajikkeessa on havaittu olevan sisarlajikettaan enemmän putreskiinia ja eritoten kadaveriinia, jotka ovat muun muassa liitetty karsinogeenisten eli syöpää aiheuttavien nitrosoamiinien muodostukseen. Scientific Reports -tiedelehdessä joulukuussa 2016 julkaistu tutkimus osoittaa, että muutokset johtuvat geenisiirrosta ja niillä voi olla vaikutuksia tätä maissia syövien eläinten ja ihmisten terveyteen. Gm-lajikkeiden hyväksynnän perustana on ollut maailmanlaajuinen malli, jonka mukaan gm-lajike on koostumukseltaan samanlainen kuin sen sisarlajike. Tutkimustulokset osoittavat kuitenkin virheelliseksi teollisuuden ja sääntelyviranomaisten väitteen, jonka mukaan geenimuunneltu NK603-maissi olisi geenimanipuloimatonta maissia vastaava. Näitä muutoksia ei ole otettu huomioon Euroopan Elintarviketurvallisuuslaitos EFSA:n riskinarvioinnissa vuonna 2009. Laitoksen gmo-paneeli tuli tuolloin siihen johtopäätökseen, että maissilajike NK609 on koostumukseltaan samanlainen kuin tavanomainen maissi, poikkeuksena vain sen sisältämä valkuaisaine, joka tekee lajin kestäväksi rikkakasvien torjunta-aine glyfosaatille. Uusi tutkimus osoittaa, että EFSAn johtopäätelmä on virheellinen ja että geenisiirtotekniikalla on ollut kauaskantoisia ennalta-arvaamattomia vaikutuksia gm-maissilajike NK609 koostumukseen. Gm-lajike NK609:ssa esiintyi polyamineista N-asetyyli-kadaveriniinia 2,9-, N-

asetylputreskiinia 1,8-, putreskiinia 2,7- ja kadaveriinia 28-kertainen määrä sisarlajikkeeseen verrattuna. On selvää, että erot johtuvat geenisiirrosta. Vaikka muutamista polyamineista voi olla hyötyä tietyissä tilanteissa, niin toiset polyaminit kuten putreskiini ja kadaveriini, voivat tuottaa myrkyllisiä vaikutuksia eläimiin ja ihmisille. Molemmat myös osallistuvat syöpää aiheuttavien aineiden, kuten nitrosoamiinien tuotantoon yhdessä lihavalmisteissa olevien nitriittien kanssa. EFSAn raportissa ei mainita, että hyväksynnän hakija ja lajikkeen jalostaja Monsanto olisi analysoinut näiden aineiden määriä hyväksymishakemukseen.

Gm-maissilajike NK609 aiheutti myrkyllisiä vaikutuksia rotissa Nyt tutkitun lajikkeen on aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu lisäävän myrkyllisiä vaikutuksia rotissa, etenkin maksassa ja munuaisissa (Seralinin kaksivuotinen tutkimus 2012). Ajankohtainen kysymys uuden tutkimuksen valossa on, voisiko kohonneet putreskiinin ja kadaveriinin pitoisuudet selittää näitä havaittuja terveysvaikutuksia? Tämän kysymyksen selvittäminen vaatii tarkkoja juuri tämän kysymyksen selvittämiseen soveltuvia lisätutkimuksia. Nyt julkaistun tutkimuksen valossa on selvää, että gmlajike ja sen sisarlajike eivät ole koostumukseltaan samanlaisia ja että gm-lajikkeiden turvallisuutta tulisi tutkia paljon nykyistä perusteellisemmin. Tutkimus tehtiin neljän eri tutkimuslaitoksen kansainvälisenä yhteistutkimuksena. Tutkimuslaitokset sijaitsevat Englannissa, Ranskassa, Norjassa ja Brasiliassa. Tutkimusta johti tohtori Michael Antoniou Lontoossa sijaitsevasta King´s Collegesta. ◀

LUOMULEHTI 1 | 2017

21


TEKSTI: KATARINA REHNSTRÖM

Ruotsissa luomumunantuotanto kasvaa maltillisesti Muutamia vuosia sitten luomukanaloiden määrä kasvoi määrä ei juurikaan kasva, mutta jo olemassa olevat tuottajat rakentavat lisää kapasiteettia. Moni tuottaja,

Katarina Rehnström

Ruotsissa voimakkaasti. Tällä hetkellä luomukanatilojen

joka aloitti yhdellä kanalarakennuksella, rakentaa nyt toisen kanalan.

L

uomumunia tuotetaan Ruotsissa noin 120 tilalla. Ruotsalaisella luomumunia tuottavalla tilalla kanoja on keskimäärin noin 14 000 kappaletta. Luomukananmunien markkinaosuus kaikista tuotetuista munista on tällä hetkellä noin 16 prosenttia. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Suomessa luomumunia tuotetaan Eviran tilastojen mukaan 48 tilalla. Kanoja tiloilla on keskimäärin noin 4 100 kappaletta. Luomumunien osuus kaikista Suomessa tuotetuista munista on tällä hetkellä noin viisi prosenttia kokonaismunantuotannosta. Ruotsissa luomubroilertuotanto on hitaan ja pitkän käynnistysvaiheen jälkeen kasvussa. Markkinoita hallitsevat tällä hetkellä kaksi eri yritystä. Toisella näistä on 12 tuottajaa ja toisella viisi. Ruotsissa on luomupuolella jo pitkään panostettu tiedon ja osaamisen kartuttamiseen ja sen jakamiseen tuottajille. Luomusiipikarjaan liittyviin kysymyksiin vastaa vuosien kokemuksella neuvoja Åsa Odelros. Hän toimii koko Ruotsin alueella ja hoitaa siipikarjaneuvontaa yksityisyrittäjänä eri tahojen toimeksiantojen kaut-

22

LUOMULEHTI 1 | 2017

ta. Toimeksiantajia ovat muun muassa tuottajajärjestö Svenska Ägg sekä luomusiipikarjayhdistys Föreningen för ekolologisk fjäderfäproduktion. Åsa Odelros on pitkään ollut luomumunantuottajien ainoa tietolähde alalla. Hänen mukaansa tilanne on kuitenkin viime vuosina muuttunut ja tietotaito kasvanut huomattavasti. Neuvoja luomumunantuottajat saavat esimerkiksi muilta tuottajilta, kananuorikoiden kasvattajilta sekä rakennusten ja kanalakalusteiden myyjiltä. Tarkastuslaitos on niin ikään tärkeä tiedon jakaja.

KRAV-merkki suosituin Åsa Odelros kertoo, että suurin osa luomumunantuottajista kuuluu yksityisen tarkastusjärjestelmän KRAV:n piiriin. Ruotsissa voi vaihtoehtoisesti tuottaa munia myös noudattamalla EU:n luomusäädöksiä. Pelkän EU-tarkastuksen parissa tiloja on tällä hetkellä vain 6 kappaletta. Kuluttajat luottavat vakaasti KRAV-merkkiin ja sen tunnettuus on erinomainen. Todennäköisesti tästä syystä EU- luomutarkastus ei ole Ruotsissa saavuttanut yhtä suurta suosiota. Mitään suuria eroja EU-merkin ja KRAV-merkin välillä ei Åsa Odelrosin

mukaan kananmunantuotannossa ole. Muutama ero kuitenkin löytyy. KRAV sertifioidulla tilalla saa samassa rakennuksessa olla enintään 18 000 kanaa. Kanalan yhteydessä pitää myös olla terassi. Terassirakennelmaa ei toistaiseksi ole säännöissä kovin tarkkaan määritelty. Salmonellavalvonta ja lintuinfluenssa rajoitukset kuitenkin määrittelevät ainakin sen, että terassin tulee olla helposti puhdistettava ja sen ympärillä tulee olla verkkoseinät. KRAV-säännöissä, toisin kuin EU:n luomusäännöissä, mainitaan myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä energiankulutus tuotannossa. Rehuomavaraisuusastevaatimus on KRAV-sertifioidulla tilalla korkeampi kuin EU-tarkastetulla tilalla. Rehuomavaraisuusasteen tulee KRAV:n mukaan olla vähintään 50 prosenttia. Odelrosin mukaan mitään suuria mullistuksia ei luomumunantuotannossa ole viime aikoina tapahtunut. – Tuottajat käyttävät samoja kanahybridejä kuin tavanomaiset tuottajatkin ja niihin ollaan tyytyväisiä. Lähes kaik-


Susanne Johansson

Hyvässä ulkotarhassa riittää kanoille puuhaa ja samalla se houkuttelee mahdollisimman monet yksilöt nauttimaan raittiista ulkoilmasta.

ki tuotetut munat sekä luomu- että tavanomaisella puolella ovat valkoisten kanahybridien munimia. Vain viisi prosenttia kaikesta tuotannosta on ruskeita munia. Valkoinen hybridi munii luomussakin yhtä paljon kuin tavanomaiset kanat, kuluttaa vähiten rehua ja on helppohoitoinen, Odelros sanoo. Luomukanojen ruokinta on sen sijaan viime vuosina kokenut muutoksia. Vielä kymmenen vuotta sitten ruotsalaiset tuottajat ostivat kaiken rehun luomutäysrehuna. Tänä päivänä rehu sekoitetaan tilalla itse joko kokonaan omista tai ostetuista komponenteista tai ostamalla tilan omien rehujen lisäksi tiivistettä. Ruotsissa on tällä hetkellä kolme luomukananrehua valmistavaa yritystä.

Ulkoilussa parantamisen varaa Luomumunantuotanto sujuu Odelrosin mukaan pääosin vaikeuksitta ja alkuvaikeudet alalla on selätetty. Yksi asia, joka ei kuitenkaan monella luomutilalla ole kunnossa, on kanojen ulkoilu. – Tilat ovat saaneet paljon huomautuksia puutteista kanojen ulkoilusta. KRAV päätti muutama vuosi sitten puuttua asiaan. Kanojen ulkotarhojen parantamiseksi ja ulkoilun lisäämiseksi alettiin tehdä

▷▷

▷▷

Åsa Odelros hoitaa Ruotsissa luomusiipikarjaneuvontaa vuosikymmenten kokemuksella. Asiakkaina on kaiken kokoisia ja osin myös tavanomaisia siipikarjatiloja.

aktiivisesti töitä. Ruotsiin kutsuttiin ulkomaisia ulkotarha-asiantuntijoita, aiheesta julkaistiin oppaita ja perustettiin tuottajaryhmiä. Lisäksi ne tilat, jotka olivat saaneet huomautuksen kanojen ulkoiluun liittyen, velvoitettiin ottamaan vastaan maksuton neuvontakäynti ja osallistumaan ulkotarharyhmän toimintaan, Odelros kertoo. Neuvontakäynneillä käydään yhdessä neuvojan ja tuottajan kanssa läpi tuotantorakennukset ja ulkotarhat. Yhdessä mietitään, miten kanat saataisiin paremmin ulos ja miten ulkoilualueet saataisiin viihtyisämmäksi. Yksi tapa saada kanat ulos, on lisätä suojien määrää tarhoissa. Kaikki tuottajat eivät kuitenkaan halua tarhoihinsa puita ja silloin voidaan vaihtoehtoisesti ajaa tarhaan olkipaaleja tai rakentaa suojakatoksia. Kolmivuotisessa hankkeessa oli mukana 33 tuottajaa. Tuottajilta saatiin hankkeesta hyvää palautetta. Erityisen hyvänä munantuottajat pitivät kerran vuodessa järjestettäviä tuottajatapaamisia.

Korkeat dioksiini-pitoisuudet huolestuttavat Ruotsin luomumunamarkkinoita ravisteli viime vuoden lokakuussa dioksii-

ni skandaali. Luomumunissa mitattiin kolme kertaa suuremmat dioksiinipitoisuudet kuin tavanomaisesti tuotetuissa munissa. Dioksiinipitoisuudet luomumunissa alittavat kuitenkin edelleen reippaasti EU:n asettamat raja-arvot. Huolestuttavaa kuitenkin on se, että luomumunien dioksiini- ja PCB-pitoisuudet ovat lisääntyneet pitkällä aikavälillä mitattuna. Asiaan suhtaudutaan vakavasti ja heti mittaustulosten paljastumisen jälkeen perustettiin työryhmä asiaa selvittämään. Åsa Odelros on yksi työryhmän jäsenistä. Hänen mukaansa yhdeksi dioksiini saastelähteeksi on Ruotsissa epäilty luomurehuun lisättävää kalajauhoa. Heti käytäntöön pantu toimenpide onkin ollut luomurehujen kalajauhopitoisuuksien alentaminen. – Luomukanojen rehun kalajauhopitoisuutta on alennettu ja valkuainen rehussa korvattu muilla rehukomponenteilla. Myös muita syitä kohonneisiin pitoisuuksiin selvitetään. Uudet dioksiini- ja PCB näytteet otetaan maaliskuussa ja sitten nähdään onko rehureseptien muutoksella ollut vaikutusta. Luomumunien myyntiin dioksiini-skandaali ei onneksi vielä ole merkittävästi vaikuttanut, Åsa Odelros kertoo. ◀ LUOMULEHTI 1 | 2017

23


Jukka Rajala

Painanteet näkyvät hyvin lumen sulamisen aikaan vesilammikoina pellolla.

TEKSTI: JUKKA RAJALA JA TUOMAS MATTILA

Pellon vesitalous kuntoon tasaamalla Peltolohkon kuivatuksen tulisi olla tasainen, jotta lohkon työt voidaan tehdä samanaikaisesti ja hyvissä olosuhteissa koko lohkolla. Notkelmat keräävät vettä ja kuivuvat muuta lohkoa hitaammin työkuntoon. Painanteissa maan tiivistymisen riski on suurin.

Pellon tasauksen merkitys maan kasvukunnolle Painanteisiin kertyy vettä painanteen ulkopuolelta, jonka tulisi päästä salaojiin imeytymällä maan läpi. Useimmiten maan läpäisevyys ei painanteissa riitä muuta lohkoa isompien vesimäärien imeytymiseen. Tällöin painanne on vielä märkä, kun mennään kylvöille. Seurauksena on maan tiivistyminen, jolloin läpäisevyys heikkenee entisestään.

24

LUOMULEHTI 1 | 2017

Kun kesällä sataa runsaammin, vesi jää painanteisiin makaamaan ja hapenpuutteessa kasvusto kärsii aiheuttaen merkittäviä satotappioita. Ohra ja herne ovat erityisesti herkkiä maan lyhytaikaiselle hapenpuutteelle ja suuretkin satotappiot ovat yleisiä. Talvehtivat kasvit kuten apilanurmi ja ruis eivät myöskään menesty painanteissa. Jos viljelykasvi ei menesty painanteissa, niin rikkakasvit valtaavat nämä alueet.

Märissä painanteissa mekaanisen rikkojen torjunnan teho jää heikoksi. Koko lohkolle tulisi saada tasainen kuivatus huolehtimalla painanteiden kuivatus kuntoon.

Painanteiden tunnistaminen Viljelijä voi tunnistaa painanteet tekemällä havaintoja lohkolta. Lumien sulamisvesi kertyy painanteisiin. Myös kesällä tai syksyllä pellolle voi kertyä vettä


Jukka Rajala

Toisinaan harjanteeseen on tehtävä painanneoja, jotta pintavedet saadaan notkelmasta pois ja apila kasvamaan.

Notkelmassa vesi seisoo ja ohra kellastuu juurten hapen puutteessa. Jukka Rajala

Jukka Rajala

lammikoiksi. Keväällä painanteet kuivuvat muuta lohkoa hitaammin, joka näkyy usein värieroina. Kosteuserot havaitsee myös maata lapiolla kaivamalla. Apilan ja rukiin laikuttainen häviäminen talven aikana paljastaa painanteet. Samoin kellastumat ja heikompikasvuiset alueet ohra- ja hernekasvustoissa. Painanteiden paikat on syytä merkitä muistiin korjaustoimia varten.

Omatoiminen painanteiden korjaaminen Lohkon alapäässä olevat painanteet korjataan mataloimalla korkea päiste – painanteeseen siirretään aikoinaan levitetyt ojamaat kauemmaksi lohkon alapäästä. Maat irrotetaan kyntäen tai kultivaattorilla. Erityisesti savimaat kannattaa muokata hienoksi ja kuivattaa ennen siirtoa. Siirtoon voidaan käyttää perälevyä, lumikauhaa tai kaivinkonetta ja peräkärryä.

Herne on herkkä painanteiden märkyydelle. Jukka Rajala esittelee, kuinka painanteessa kasvusto on puolta matalampaa ja jo kellastumassa.

Lohkolla voi muuallakin olla painanne, josta pintavesien poispääsy onnistuu vain tekemällä painanneoja notkelmasta läheiseen lohkon reunaojaan. Toisinaan jo kunnon vesivako antaa ensiavun syysviljojen talvehtimiselle. Maan siirtotyö kannattaa tehdä maan ollessa kuivaa, etteivät monet ajokerrat tiivistä maata. Joskus voi olla tarpeen tehdä lohkolle salaojakaivo ja imeytyskenttä painanteen ▷▷

LUOMULEHTI 1 | 2017

25


syvimpään kohtaan. Toisinaan myös pari ylimääräistä salaojaa ja soratäyttö pintaan asti voi riittää.

Täyttö ojamaita ajamalla Keskemmällä lohkoa olevat painanteet täytetään ajamalla niihin täyttömaata. Maata saadaan edullisimmin piiriojien perkuun yhteydessä. Lyhyillä noin sadan metrin ajomatkoilla pärjätään yleensä yhdellä peräkärryllä. Kippauksen aikana kaivinkone viimeistelee ojaa ja siirtyy eteenpäin. Täyttöalueet pitää olla tiedossa ja merkittynä kartalle ja lohkolle, jotta työ sujuu joutuisasti. Pienehköt kuormat on helpompi levittää kuin suuret kuormat. Karkea levitys tehdään perälevyllä tai kaivinkoneella. Kun maat ovat kuivahtaneet, niin levitystä jatketaan kultivaattorilla ja tarvittaessa pyöriväteräisellä muokkaimella esim jyrsimellä turpeet ja kokkareet hienontaen. Viimeistely voidaan tehdä tasausäkeellä. Kultivaattorin ja perälevyn yhdistelmä tehostaa työtä Pellontasausta voi tehdä myös kultivaattorin ja lanan yhdistelmällä. Kultivaattori säädetään kulkemaan 5 –10 cm syvyyteen,

jolloin joka ajokerralla saadaan irrotettua määrätyn syvyyden verran maata, joka kaavitaan takalanalla pois. Tehokkaimmin työ sujuu, jos traktorin perään laitetaan kultivaattori ja etunostolaitteisiin takalana, jolloin selvitään yhdellä koneella ja kuskilla. Maan tulee olla tähän työhön riittävän kuivaa. Leikattavilta alueilta siirretään ruokamultakerroksen pintaosa sivuun irrottamalla se kultivaattorilla ja lanaamalla se sivuun työskentelyalueelta. Leikkaus- ja täyttöalueiden väliin ajetaan "kuljetusura" löyhentämällä maata ja siirtämällä se lanalla valleiksi uran kummallekin puolelle. Vallit pitävät lanassa kulkevan maan paikallaan siirron aikana. Työ etenee vaiheittain: ensin irrotetaan kultivaattorilla madallettavalta alueelta maata, sitten maa kuljetetaan kuljetusränniä pitkin täyttöalueelle, johon se levitetään matalana kerroksena. Työtä auttaa, kun merkitsee täyttöalueen rajat selvästi. Työn edetessä pidetään kirjaa siitä, montako kultivaattorin höyläystä on irrotettu madallettavalta alueelta. Lopuksi sivuun vedetty ruokamultakerros lanataan takaisin alueelle ja pinnanmuodot viimeistellään kultivaattorilla tai tasausäkeellä. Kul-

jetusrännin pohja kannattaa kuohkeuttaa kultivaattorilla ennen pintamaiden laittoa takaisin, sillä toistuvat ajot tiivistävät ja hiertävät sen pohjan muutoin pahoin. Tällä menetelmällä maata saa hyvissä oloissa siirretyksi noin 20 – 40 m3 tunnissa 50 –100 metrin siirtomatkoilla. Suuremmissa maan siirroissa kaivinkone ja kaksi kärryä moninkertaistaa tehon.

Omatoiminen korkeuskartoitus mittaamalla Silmämääräisiä havaintoja voi tarkentaa mittaamalla lohkon korkeuserot painanteen ja madallettavan alueen välillä sekä painanteen ja madallettavan alueen laajuuden. Korkeuserojen mittaamiseen tarvitaan vaaituslaite. Sen avulla voidaan mitata, miten paksulti maata pitää poistaa korkeammalta kannakselta. Samalla saadaan arvio siirrettävän maan määrästä. Voidaan myös laskea, paljonko siirrettävällä maamäärällä saadaan nostettua painanteen pintaa. Omatoimista pellon tasausta voidaan joutua paikkaamaan seuraavina vuosina, kun havaitaan, missä vielä tarvitaan täyttöä ja madaltamista.

Ville Virtanen

Tuomas Mattila

Kultivaattori takana ja perälevy edessä muodostavat hyvän pellontasausyhdistelmän. Ojamaat ajetaan lohkolla olevan alavaan kohtaan. Tuomas Mattila

Maan siirtourasta pintamaat on kaavittu sivuun, tällöin siirrettävä maa pysyy tavallisessakin perälevyssä hyvin. Jukka Rajala

26

LUOMULEHTI 1 | 2017

Pellon tasaustarpeen mittaus vaaituslaitteen avulla.


Kysymyksiä pellon tasausta suunniteltaessa

Automatisoitu tasaus isommilla pinta-aloilla

• Markku Parikka

Kirjoittajat työskentelevät OSMO-hankkeessa ja ovat myös maanviljelijöitä. Jukka Rajala on erikoissuunnittelija Helsingin yliopiston Ruraliainstituutissa ja Tuomas Mattila on yliopistotutkija.

• •

Nykytilanne pellolla. Pellon korkeuserojen kartoitus, jonka perusteella tasaussuunnitelma tehdään. Punaisilta alueilta leikataan maata 5 –13 cm (13 cm hyvin pienellä alueella) ja täytetään sinisille alueille enintään 11 cm.

• •

Markku Parikka

Satelliittipaikannukseen ja korkeuden mittaukseen perustuva pellon tasaus on jo arkipäivää myös Suomessa. Käytössä on pellon tasauslanoja, jotka laativat ensimmäisellä kartoitusajolla suunnitelman painanteiden sijainnista ja laajuudesta sekä korkeista kohdista leikattavista maamääristä. Ohjelmaan voidaan syöttää tasauksen tekemisen reunaehdot. Esimerkiksi maata leikataan korkeintaan seitsemän senttimetrin syvyydeltä. Suunnitelman teon jälkeen koneella ajetaan suunnitelman antamia ajolinjoja pitkin. Tasauslana leikkaa korkeista kohdista maata suunnitellun määrän ja levittää sen notkelmiin. Suurtenkin lohkojen pinnanmuotoilu sujuu tehokkaasti ja tarkasti. Hintaa automaattiselle tasaukselle tulee muutama sata euroa hehtaarille. Hinta riippuu siirrettävien maamassojen määrästä. Automaattisten tasauslanojen avulla pelloista saadaan vaivattomasti tasaisia häivyttäen painanteet kertatyönä. ◀

Missä painanteet sijaitsevat? Miten painanne saadaan hyvään kasvukuntoon? Jos päädytään notkelman täyttöön, niin paljonko täyttömaata tarvitaan ja mistä se saadaan? Jos lohkon korkeampia kohtia madalletaan, niin miten madaltaminen tehdään ja paljonko on tarpeen madaltaa sekä paljonko on järkevää madaltaa? Ruokamultakerroksen merkittävä ohentaminen voi heikentää maan kasvukuntoa? Tehdäänkö madaltaminen jankkoa madaltamalla vai ruokamultakerrosta madaltaen? Ruokamultakerroksen siirto ensin sivuun ja lopuksi takaisin lisää merkittävästi maansiirtotyötä, mutta pitää ruokamultakerroksen paksuuden ennallaan. Tehdäänkö pellon tasaus omatoimisesti vai urakoitsijaan turvautuen?

Fontanasrl.com

Tasaussuunnitelma, jonka mukaan lanaus tehdään. Suunnitelma on tehty kartoitusajon ja annettujen reunaehtojen perusteella. Näytöllä seurataan ajolinjoja. Käytössä on GEOTRIM:in satelliittivälitteinen ohjelmisto ja ohjausjärjestämä.

Satelliittipaikannusta hyödyntävä automaattinen tasauslana voi 5 metrin työleveydellä siirtää 5 m3 maata kerrallaan.

Nykyajan multapohtimella maa siirtyy kätevästi vähän pitemmällekin. Työleveyksiä löytyy 2,0 –2,8 metriä ja maata sopii mukaan 5 –10 m3.

Jukka Rajala

Markku Parikka

Jukka Rajala

Magnus Selenius

Hyvin tasattu lohko kasvaa hyvin ja tasaisesti.

Laajasti ja syvältä madallettu reunaojan vierus kasvaa selvästi muuta lohkoa heikommin, koska ruokamultaa on kaistalla madalluksen jälkeen paljon vähemmän.

LUOMULEHTI 1 | 2017

27


TEKSTI JA KUVA: ELISA NIEMI

Luomuinstituutin johtajaksi Sari Iivonen Puutarhatuotannon tutkimuksesta tiensä luomuun löytänyt uusi johtaja katsoo sujuvasti tieteen, kaupan ja alkutuotannon ilmiöitä luomualan kehittämisen kannalta. Kansainvälistyminen on yksi instituutin tavoitteista.

L

uomuinstituutin uutena johtajana aloitti vuoden alussa Sari Iivonen. Luomuinstituutti aloitti toimintansa vuonna 2013 Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä ja Iivonen on sen toinen johtaja. Ensimmäisinä vuosina on toteutettu mm. Luomuinstituutin jalkauttaminen -hanketta. – Edeltäjäni Pirjo Siiskosen aikana on hienosti saatu luomu Etelä-Savossa esiin. Tavalliset kuluttajatkin tietävät nyt mitä se on, kertoo Mikkelissä asuva Sari Iivonen. – Luomuinstituutti on tehnyt luomututkimusta näkyvämmäksi ja helpottanut tutkijoiden työtä. Vuorovaikutus yhteiskuntaan on vahvistunut, pohtii Iivonen.

28

LUOMULEHTI 1 | 2017

Sari Iivonen haluaa lisää tieteellistä keskustelua sekä konkreettisia toimia luomualan eteenpäin viemiseksi.

Luomupuutarhaviljelijät mentoroivat tutkijaa Iivonen on itse ollut Luomuinstituutin asiantuntijaverkoston jäsen alusta alkaen. Hän on työskennellyt lähes kymmenen vuotta Helsingin yliopiston Ruralia -instituutissa ja viimeisimpänä johti siellä kestävän ruokaketjun painoalaa. Se on pitänyt sisällään kaiken Ruralia-instituutin luomututkimuksen ja myös kestävään matkailuun liittyviä sisältöjä. Puolet työajasta hän käytti omaan tutkimukseen, jossa keskittyi luomukasvistuotannon kehittämiseen – yhteistyössä Luken, Helsingin yliopiston maataloustieteen laitoksen ja ProAgrian kanssa. – Olemme tehneet tutkimusta maatiloilla ja niin olen nähnyt myös käytän-

nön työvaiheet, joita tiloilla tehdään. Luomupuutarhaviljelijät ovat olleet mentoreitani niin luomuun kuin maataloustuotantoon yleensä. – Tein aikoinaan väitöskirjani metsätieteeseen. Juuristofysiologia ja ravinnetalous kiinnostivat minua erityisesti ja metsässähän ne toimivat yleensä ilman keinolannoitteita, kuten luomupeltokin, kuvaa Iivonen polkuaan luomutuotannon ääreen.

Tuotannon kasvattaminen kaipaa ratkaisuja Luomupuutarhatuotannossa tuholaistorjunta ja rikkakasvien hallinta on haastavaa. Myös tavanomaisessa tuotannossa torjunta koetaan kuitenkin entistä haas-


tavammaksi, kun aiemmin sallittuja torjunta-aineita on todettu liian haitallisiksi eikä niitä voi enää käyttää. – Luomumenetelmät ovat leviämässä tavanomaiseen tuotantoon. Toisaalta luomukin voisi ottaa oppia tavanomaisen tuotannon työmenetelmistä, kuten esimerkiksi pellon minimimuokkauksen osaamisesta. Tiedonvaihto on tärkeää, toteaa Iivonen. – Paitsi kaupat ja ammattikeittiöt, myös teollisuus on alkanut kysymään luomukasvisten perään. Tällä hetkellä Suomessa on vain kourallinen yli 10 ha luomuvihannestiloja. Tavanomaisia tuottajia mietityttää luomuun siirtymisessä mm. rikkakasvien hallinta. Myös jalosteita varten tarvittaisiin lisää volyymia tuotantoon. Jalostavan teollisuuden luoma kysyntä mahdollistaisi sitäkin, että tuoretuotteiden markkinat toimisivat paremmin, eivätkä menisi niin usein sekaisin ylitarjonnasta. – Nykyiset luomutuottajat voivat vähän laajentaa, mutta monet sanovat, että työläyden takia eivät pysty lisäämään pinta-aloja. Luomupuutarhatuotannossa aika on usein kortilla. Viljelytoimenpiteiden ajoittaminen on niin tärkeää, että niissä myöhästyminen voi aiheuttaa sen, että sato pitkälti menetetään. Tilojen maantieteellinen sijoittuminen joko mahdollistaa tai tekee mahdottomaksi yhteistyön viljelykierrossa, pakkaamisessa tai kuljetuksissa. – Kaupan ketjut ovat hyvin vahvistaneet tarjontaansa. Tuottajien ja kaupan välinen kommunikointi vahvistaa onnistumista edelleen.

Keväällä haetaan kahta työntekijää – Luomuinstituutin alkutaipaleella on oltu vahvojen toimijoiden brändien alla, Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston. Luomuinstituutin muodostaa näiden organisaatioiden luomututkija ja – asiantuntijaverkosto. Verkoston vahvuus on sen laajuus, toteaa Iivonen. Luomuinstituutin emo-organisaatioiden keskeinen viesti on, että luomututkimusverkostoa ja sen tutkimusvolyymia tulee edelleen vahvistaa. – Tutkijamme ovat motivoituneita ja myös lisää resursseja luomututkimukseen varmasti löytyy, sanoo Iivonen. Luomuinstituutin perustamissopimuksen mukaisesti johtaja on neljän vuoden jaksoissa vuorotellen Helsingin yliopis-

ton ja Luken palkkalistoilla. Iivonen toimii juridisesti nyt Luken puolella ja tavoitteena on saada Lukea organisaationa myös yhä vahvemmin mukaan Luomuinstituutin toimintaan. Esimerkiksi Luken asiakkuusjoukkue vahvistaa luomuyritysten kanssa käytävää vuoropuhelua. Luken toimipaikoista on väännetty kättä useampi vuosi ja nyt on päätetty lopettaa Mikkeli toimipaikkanimenä. Jatkossa Luonnonvarakeskuksen työ Mikkelissä tehdään Luomuinstituutin yhteydessä tutkimusyhteistyöpaikkana. – Samaan aikaan täytyy vaikuttaa tutkimusinfrastruktuurin puolesta, joka on myös ollut uhan alla vuosia. Mikkelissä on kuitenkin edelleen käytössä Karilan tutkimuspellot. Luomuinstituutin tutkimuskoordinaattorin ja tiedottajan paikkoihin haetaan kevään aikana työntekijöitä. Tiedotukseen tarvittava rahoitus tuli ensimmäiset vuodet maakunnallisesta hankkeesta ja sen takia Etelä-Savo on korostunut instituutin toiminnassa. Jatkossa on tarvetta vahvistaa valtakunnallista toimintaa.

Luomuopetus vetää Nykyisin yliopistotason luomuopetusta järjestää Helsingin yliopisto Viikissä. Luomuinstituutti on mukana luomukurssien sisällön tuottamisessa ja luonnollisesti luennoitsijoista suurin osa on Luomuinstituutin asiantuntijaverkostosta. – Luomuopetusta täytyy vahvistaa; tarvitsemme uusia asiantuntijoita. Nuorilta tulee erilaista näkökulmaa alalle jo siksikin, että he ovat erilaisia kuluttajia kuin vanhemmat ikäpolvet. Kysyntää yliopiston luomukursseille on enemmän kuin tarjontaa. Myös ammattioppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen luomuopetus tarvitsee vahvistusta aina alkutuotannosta markkinoihin. – Kun luomuelintarvikemarkkina kasvaa, tulee koko ajan ajankohtaisemmaksi se, kuinka kilpailukykyisiä eri koulutusasteiden tutkinnot ovat. Yhä useammat työnantajat edellyttävät luomuosaamista. – Tutkimuskentällä on edelleen liikaa vastakkainasettelua luomun ja tavanomaisen välillä. Vaikka luomuun ei sovi geenimuunnellut organismit, esimerkiksi maamikrobiston tutkimus geenitasolla on erittäin tärkeää ilmiöiden ymmärtämisen takia. Tarvitaan myös uusia tutkimusmenetelmiä, joiden avulla kehittää

Luomuinstituutin tavoitteet • • •

Lisätä suomalaisen luomututkimuksen volyymia ja vaikuttavuutta Vahvistaa luomusektoria ja sen kasvua tuottamalla näiden tueksi tutkimustietoa Suomalaisen luomututkimuksen kansainvälistäminen

luomualaa. Muun muassa biologisen torjunnan menetelmien kehittämisessä on paljon tehtävää.

Esimerkkiä kansainvälisiltä kentiltä – Tutkimusrahoituksellinen instrumentti on nyt puuttunut Luomuinstituutilta kokonaan. Esimerkiksi tanskalainen Luomuinstituuttia vastaava organisaatio ICROFS on pystynyt jo pitkään vaikuttamaan siihen, minkälainen luomututkimus saa Tanskassa rahaa. Monissa maissa luomuinstituutit keskittyvät alkutuotantoon, mutta Suomessa se on alusta asti rakennettu monitieteiseksi. Iivoselle on luontaista pohtia myös markkinoiden mahdollisuuksia. Suomessa hän on ollut mukana selvittämässä, miten luomuperuna ja –kasviksia saataisiin laajemmin käyttöön ammattikeittiöihin. Jakeluketjujen kehittämistä tarvitaan myös kaupan puolelle. – Sveitsissä iso potku luomualalle oli se, että kaupat vaativat heille myyviltä elintarvikeyrityksiltä moniin tuotteisiin rinnalle luomuvaihtoehdon. – Luomu on niin vahva brändi maailmalla, että se kannattaa hyödyntää. Jalat maassakin näkee paljon mahdollisuuksia, ei tarvitse nousta edes pilviin, toteaa Iivonen varman myönteiseen tyyliinsä. Suomalaisten luomusertifioitujen luonnontuotteiden potentiaalista puhutaan nyt paljon ja Iivonenkin mainitsee sen – myös viennin näkökulmasta. – On hienoa olla mukana kasvussa. Luomulla on kaikki mahdollisuudet onnistua. ◀

LUOMULEHTI 1 | 2017

29


TEKSTI: JAAKKO NUUTILA

Luomutavoite realistinen, keinot eivät Aiempia luonnonmukaiselle tuotannolle asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu ja tämänhetkisten tuotantoala- ja markkinaosuustrendien perusteella ei vuodelle 2020 asetettu 20 prosentin luomuosuuden tavoite tunnu realistiselta. Hallitus ei ole ottanut käyttöön riittävän laajaa keinovalikoimaa.

V

äitöskirjassani pohdin, miksi useat Euroopan yhteisön jäsenmaat kehittyvät luomutavoitteissaan Suomea huomattavasti paremmin. Suomen tämänhetkinen ruokaketju aiheuttaa tutkitusti negatiivisia ulkoisvaikutuksia ympäristölle, ihmisille ja eläimille. Luonnonmukainen tuotanto ja ruoka edustavat vaihtoehtoista toimintatapaa, jonka tulisi voida vähentää näitä ulkoisvaikutuksia. Tätä ajattelutapaa puoltavat useat kansainväliset toimijat sekä myös Suomen hallituksen asettamat tavoitteet. ”Koko valtioneuvosto on luomuohjelman takana. Työtä ohjaa seitsemän ministeriön edustajista koostuva ohjausryhmä. Ohjelmassa on käyty läpi kaikki luomuun liittyvät hallinnon toimenpiteet ja mietitty, miten niiden avulla voidaan edistää luomua.” Näin sanotaan vuonna 2013 julkistetussa ja nykyisenkin hallituksen toteuttamassa, Lisää Luomua! ohjelmassa. Ohjelman tavoitteena on nostaa Suomen luonnonmukaisen tuotannon peltopinta-ala 20 prosenttiin maamme peltopinta-alasta vuoteen 2020 mennessä, kolminkertaistaa luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden markkinat ja laajentaa valikoima kattamaan ruokaketjun toimijoiden tarpeet. Tavoitteena on myös lisätä luomuruoan määrä valtionhallinnon keittiöissä 20 prosenttiin.

30

LUOMULEHTI 1 | 2017

Ohjelma perustuu siihen tosiasiaan, että ”tarvitsemme tuotteita, tuotantoa ja tuotantotapoja, jotka eivät ole haitallisia ympäristölle, ihmisten ja kasvien ja eläinten hyvinvoinnille ja terveydelle.” Jos näitä tarvitaan, herää tietenkin kysymys eikö nykyinen ruokaketju pysty niitä tuottamaan.

Teollisuus suhtautuu kielteisimmin Luomutuotantopinta-alan osuus oli yhdeksän prosenttia vuonna 2013, kun tämä ohjelma julkistettiin. Nyt se on 10,6 prosenttia; luomumarkkinat olivat vuonna 2013, 215 miljoonaa euroa ja nyt niiden arvellaan olevan 265 miljoonaa euroa. Julkisten ruokapalvelujen käyttämän luomuruoan osuutta on vaikea arvioida, koska ne eivät kuulu luomuvalvontaan. Tällä hetkellä luomutuotantoalan kasvu 20 prosenttiin vuonna 2020 vaatisi 18 prosentin ja markkinaosuuden lisääminen 26 prosentin vuosittaisen kasvun, jotta tavoitteet voitaisiin nyt saavuttaa. Kehitystrendin mukaan tämä ei tunnu kovinkaan realistiselta vaikka meillä onkin 1 159 päivää aikaa tuottaa ja kuluttaa lisää luomua. Suomessa on asetettu aiemminkin tavoitteita, mutta niitä ei ole saavutettu (kuvio 1.). Luomuun suhtaudutaan suomalaisessa ruokaketjussa hyvin. Ruokaketjun eri osien (alkutuotanto, teollisuus, kauppa, ruokapalvelut ja kuluttajat) mielipiteet luomutuotannon ekologisuudesta ja eet-

tisyydestä sekä –ruoan terveellisyydestä ja turvallisuudesta oli hyvin positiivinen. Tutkimuksen mukaan ruokapalvelut olivat luomumyönteisin toimiala ja teollisuus kielteisin. Kun tarkastelee vastaajien työympäristön suhtautumista heidän luomupositiivisiin mielipiteisiin (Kuvio 2.), voi todeta, että kuluttajien ympäristö (työympäristön tilalla tässä yhteiskunta) suhtautui negatiivisimmin ja kaupan, ruokapalvelujen ja alkutuotannon ympäristöt positiivisimmin. Vaikka hallitus tekisi kaikkensa suomalaisen luomun kehittämiseksi, ei tehtävä ole yksinomaan sen vaan koko suomalaisen ruokaketjun. Luomun lisäämiseksi voidaan tehdä toimenpiteitä luomuketjun toimijoiden parissa – ja tähän hallitusohjelma onkin sortunut – mutta tämä ei kasvata volyymejä, joita tarvitaan ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän vuoksi toimenpiteet tulisi suunnata koko suomalaiseen yhteiskuntaan.

Tieto, valta ja verotus Keskeinen ongelma on tiedonpuute. Viranomaiset eivät halua tiedottaa tavanomaisen ruoan ulkoisvaikutuksista, mikä johtaa siihen, että tietovaje täyttyy subjektiivisella, tutkimukseen perustumattomalla tiedolla. Luomu tulisi esitellä sertifioituna ja kestävänä vaihtoehtona eriasteisten op-


Kuvio 1. Suomessa asetettuja tavoitteita luomupeltoalan osuudeksi, sekä peltoalan osuuden kehitys 2005 –2015.

Kuvio 2. Suomalaisen ruokaketjun toimijoiden saama tuki (%) luomupositiivisiin mielipiteisiin omalta työympäristöltään (kuluttajilla yhteiskunnalta).

Alkutuotanto 100 50 Kuluttajat

Teollisuus 0

Ruokapalvelut

pilaitosten oppimateriaalissa sekä korkeakoulujen opetustarjonnassa. Tämä johtaisi parempaan kokonaisuuden ymmärtämiseen. Korkeatasoinen, kansainvälisesti tunnustettu tieteellinen luomututkimus, osana muuta biotalouden tutkimusta tulisi turvata. Toinen keskeinen ongelma on vallan epätasainen jakautuminen ruokaketjussa, erityisesti kansallisella tasolla. Myös viranomaisen epäreilu kohtelu eri luomutoimijoita kohtaan ja lainsäädäntötulkinnat ovat aiheuttaneet paljon keskustelua. Näihin molempiin tulisi vaikuttaa yhteistyötä kehittämällä ja yhteisiä tavoitteita asettamalla. Ruokaketjun haittavaikutuksia voidaan vähentää kulutustottumuksia muuttamalla, mutta tämä ei yksinomaan riitä.

Turvallisempaa Terveellisempää Ekologisempaa Eettisempää

Kauppa

Meillä on haittaveroja tupakkaan, alkoholiin ja polttoaineisiin. Minkä vuoksi tutkimusten haitallisiksi tai kestämättömiksi osoittamia torjunta-aineita tai väkilannoitteita ei panna verolle? Niiden tuotolla voisimme lisätä esimerkiksi koulujen luomuruoan osuutta erityisen koulujen luomuruokatuen avulla. Ruokaketjun toimijoiden tulee parantaa ruokaketjutason yhteistyötä ja ottaa kuluttajat mukaan nykyistä paremmin yhteisluomisen ja – innovoinnin periaatteita noudattaen. Hallituksen tavoitteet ovat realistiset, mutta keinot eivät. Hallituksen ohjelmaa ei ole myöskään asemoitu osaksi muita hallituksen ohjelmia. Elinkeinon tulisi ymmärtää luomun kehittämisen merkitys yhteisen hyvän, eli ympäristön,

eläinten ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja pyrkiä kaikin keinoin kasvattamaan tuotannon volyymiä. Kasvua tarvitaan koko ruokaketjussa, mutta tärkeintä on motivoida mukaan uusia luomutuottajia. Luomu on kasvun ala ja meidän yhteinen etu on olla tässä kasvussa mukana. ◀ Aiheesta lisää sekä lähteet: Nuutila, J. (2016) The Finnish Food Chain – Towards 2020 Goals with Change and Innovation, Doctoral Thesis, University of Helsinki. Linkki väitöskirjaan: www.luomulehti.fi helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/167682/ THEFINNI.pdf?sequence=1.

LUOMULEHTI 1 | 2017

31


Euroopan komissio

TEKSTI: BRITA SUOKAS

Luomuvalvonta sujuu yhä paremmassa yhteisymmärryksessä Kahden vuoden työskentelyn perusteella voi sanoa, että luomuvalvontaketjun eri osapuolten kannattaa käydä vuoropuhelua. Valvonnan kehittämiseen tuli juuri päättyneestä hankkeesta hyviä eväitä.

L

uomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla -hankkeen suunnitteluvaiheessa asetettiin hankkeen onnistumisen seurannan mittariksi tavoite, että luomueläintuotantoon siirtyvien tuotantoeläintilojen määrä jatkaa kasvuaan. Vuonna 2012 luomueläintiloja oli 570, mikä oli noin kolme prosenttia Suomen

32

LUOMULEHTI 1 | 2017

tuotantoeläintilojen lukumäärästä. Vuoden 2015 lopussa luomueläintiloja oli 838 ja osuus tuotantoeläintiloista oli kasvanut 5,5 prosenttiin. Hankkeen loppuseminaarissa marraskuussa Luomupäivien yhteydessä saimme Eviran luomuvalvonnasta ennakkotiedon, jonka mukaan luomueläintilojen määrän kasvu on jatkunut. Ennakkotiedon mukaan tiloja oli 884.

Luomueläintilan tarkastus vaatii monipuolista osaamista Hankkeen aikana havaittiin, että luomuvalvonnan asiakaskunta on muuttumassa. Luomueläintilat ovat yhä suurempia ja ne ovat erittäin ammattimaisesti johdettuja maatilayrityksiä. Valvontaan on liittynyt maatiloja, joilla on satoja nautoja ja satoja hehtaareita.


Brita Suokas Brita Suokas

REHUNKULUTUSLASKURIIN kirjataan eläimille syötetyt rehut kuukausittain. Laskuri on tehty luomusika- ja siipikarjan pitäjille ja se laskee luomuja siirtymävaiherehujen sekä tavanomaisen rehun prosenttiosuuden. Omavaraisuusastetta laskuri ei suoraan laske, vaan se on itse laskettava käyttömääristä. Laskuri löytyy hankkeen sivulta.

AIEMMISSA LUOMULEHDISSÄ on kerrottu Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla -hankkeen nykytilanteen kartoituksen haastatteluiden tuloksia sekä esitelty ProAgrian luomuneuvojien tekemiä luomuvalvonnassa avuksi olevia lomakepohjia ja suunnitelmapohjia.

Brita Suokas

Luomutilojen kasvava koko, ja yhä useammalla tilalla aloitettu tuotteiden jatkojalostus ja suoramyynti, asettavat uusia vaatimuksia käytännön tarkastustyölle. Ajankäytön hallinta tarkastuskäynnin aikana ja valtuutetun tarkastajan monipuolinen ammattitaitoisuus korostuvat. Uuden toimintatavan, jossa suureen tuotantoyksikköön lähetetään yhden sijasta kaksi tarkastajaa, toivotaan yleistyvän.

Luomuvalvonta ei tuo paljoa lisää paperitöitä Hankkeen toteuttajien johtopäätös on, että valvottu luomutuotanto tuo lisävaatimuksia tavanomaiseen verrattuna mel-

ko vähän, vaikka lisäbyrokratiaa pelätään. Pelon hälventämiseksi luomutuottajalle tulee selventää nykyistä paremmin kirjanpitoa ja muistiinpanoa vaativat kohteet, joita hänen on tehtävä luomuvalvontaa varten maataloustukien vaatimien kirjaamisvaatimusten lisäksi. Käsitys siitä, että luomutuotantotapa tuo paljon lisää kirjanpitoa, voi olla seurausta siitä, että kun tila toimii tavanomaisessa viljelyssä kirjaamisvaatimusten toteuttaminen tarkastetaan ulkopuolisen valvojan silmin vain satunnaisotannalla. Luomutuotantoon liittymisen jälkeen kirjaamiset pitää tehdä valmiiksi jokavuotista tarkastusta varten. Näin syntyy

harha siitä, että nimenomaan luomutuotannossa vaaditaan paljon muistiinpanojen ja kirjanpidon tekemistä. Totta on, että luomutuotannon valvontaa varten pitää olla ajantasaiset kirjalliset suunnitelmat ja kuvaukset viljelystä, eläintuotannosta ja tilalla tapahtuvasta jatkojalostuksesta. Tavanomaisessa tuotannossakin suunnitelmia tehdään, mutta niiden päivittäminen ja kirjallinen esittäminen eivät ole niin paljoa esillä, koska useimmiten riittää, että lukuisat yksityiskohdat ovat muistissa maatalousyrittäjän omassa mielessä. Kirjaamisvaatimukset sekä suunnitelmien teko eivät ole pelkästään rasi-

LUOMULEHTI 1 | 2017

33

▷▷


Brita Suokas

MAATALOUSTUOTANNON KIRJAAMISVAATIMUKSET 2016 –2017 -opas löytyy Mavin sivuilta. Se on maatalousyrittäjille tarkoitettu yhteenveto maataloustuotannon kirjaamisvaatimuksista. Oppaan avulla viljelijä voi tarkistaa omaa tuotantoaan koskevat kirjaamisvaatimukset. Oppaassa kerrotaan luomuvalvonnan tuomat erityisvaatimukset luomukasvintuotantoon ja luomueläintuotantoon ja luomumehiläistarhaukseen. Linkki oppaaseen: www.luomulehti.fi

te. Hankkeessa tehdyssä nykytilannekartoituksessa useat haastatellut kertoivat kokemuksistaan, että luomuvalvonnan vaatima suunnitelmien teko ja tehdyn kirjanpidon säännöllinen tarkastelu auttavat heitä kehittämään tilan toimintaa tehokkaammaksi.

Kehittämishanke aktivoi yhteistyötä Hankkeen tavoitteena oli, että kehittämistyö jatkuu hankkeen päätyttyä jokaisessa hankkeeseen osallistuneessa organisaatiossa entistä tietoisemmin ja vuorovaikutteisemmin sen ansiosta, että valvonnan toteuttajien keskinäinen vuorovaikutus paranee. Osallistujat kokevat, että hanke on selvästi lisännyt yhteistyötä ja keskustelua Eviran luomuvalvonnan, alueellisten ely-keskusten, Luomuliiton, alueellisten ProAgrioiden sekä Pro Luomun ja MTK:n sekä SLC:n välillä. Meneillään oleva maakuntauudistus luo epävarmuutta luomuvalvonnankin toteutustapaan. Osallistujat uskovat, että positiivinen kehittämisote, joka hankkeen aikana on syntynyt, jatkuu tulevaisuudessakin. ◀ Hanke on saanut rahoituksen maa-ja metsätalousministeriön Kansallisen ruokaketjun kehittäminen varoista. Hankkeen loppuraportti ja muu hankkeessa tuotettu aineisto: luomu.fi/tietopankki/luomuvalvonta-elaintiloilla

34

LUOMULEHTI 1 | 2017

Luomumaidontuotannon lisäämiseen on kiinnostusta koko maassa

H

elsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luomuliitto osallistuivat kesäkuussa 2016 valtioneuvoston julkiset hankinnat periaatepäätöksestä lausumiseen. Sitä varten hanketyöntekijä Brita Suokas kartoitti luomumaidon määrän kasvun mahdollisuuksia. Tarkoituksena oli saada arvio, voiko periaatepäätöksessä ryhtyä realistisesti suosittelemaan luomumaidon käytön lisäämistä. Luomumaidontuotantoon ryhtymisen ja tuotannon lisäämisen kiinnostusta kysyttiin luomuneuvojilta ja luomuhankkeiden vetäjiltä ympäri Suomen. Vastauksista ja arviointilaskelmista ilmeni, että vuoteen 2021 mennessä olisi mahdollista saada enintään 56,5 miljoonaa litraa lisää luomumaitoa. Jos tämänhetkinen luomumaidon tuotantomäärä säilyisi ennallaan, niin yhteensä Suomen meijerijalostuksessa olisi silloin mahdollista jalostaa 110 miljoonaa litraa luomumaitoa. Vastaajien mukaan edellytykset tilojen luomumaidontuotantoon siirtymiselle ovat, että luomumaidontuotannon sopimuslisä pysyy vähintäänkin samalla tasolla kuin mitä se oli keväällä 2016, eli 14,5 c/litra perusmaidon hinnoittelun päälle, ja tilan tuotantoolosuhteet ovat jo valmiiksi lähellä luomutuotantoehtojen vaatimuksia. Suurien investointien tekemiseen ei nykytilanteessa ole uskallusta. Maidon jatkojalostajien tulee huomata, että saadakseen lisää luomuraaka-ainetta meijerin tulee tehdä tilan kanssa luomumaidon vastaanottosopimus vähintään vuotta ennen ajateltua luomumaidon keräilyn aloittamista, jotta tila saa toteutettua eläintentuotannon siirtymävaiheen onnistuneesti läpi. Valmis Vnp:n periaatepäätös 29.6.2016 sisältää luomutuotannon huomioonottamisen monessa kohdassa. Tavoitteeksi on asetettu, että julkisissa keittiöissä tarjotusta ruoasta 20 prosenttia on luomua vuoteen 2020 mennessä ja erityisesti pyritään kasvattamaan luonnonmukaisesti tuotetun maidon osuutta julkisissa hankinnoissa.


TEKSTI JA KUVA: BRITA SUOKAS

Katso materiaali: luomu.fi/tietopankki/ luomuvalvontaelaintiloilla

Luomuelintarvikkeiden valmistajalle apuvälineitä Kuluttajat toivovat uusia elintarvikejalosteita ja esimerkiksi REKO-renkaiden myyntikanavamahdollisuuden ansiosta tuottajia kiinnostaa yhä enemmän kehittää uusia tuotteita.

L

uomusuunnitelma alhaisen jalostusasteen valmistus -lomakepohjaan on koottu asiat, jotka on kuvattava silloin, kun tila aloittaa omien luomutuotteiden alhaisen jalostusasteen valmistuksen ja myynnin. Suunnitelma tarvitaan ilmoittauduttaessa alhaisen jalostusasteen valvontaan ely-keskukseen. Suunnitelmaan liittyy taulukko, josta löydät, mistä alkaa polku luomuelintarvikkeiden valmistamisen valvontaan liittymisessä ja tuotteiden myynnissä. Pakkausmerkintätietous on tukkuihin myymisen lisäksi tärkeää myös suoramyyntitapahtumissa, torilla ja tilapuodissa myytäessä.

Kuvassa kuohuu ruisraski eli ruisleivän perinteinen hapanjuuri.

Taulukko kertoo tiivistetysti, mitä pitää huomioida luomutuotteiden jatkojalostuksessa ja tuotteiden myynnissä. Ohjeet on suunnattu viljelijöille, puutarhureille, kotieläinten kasvattajille ja myös mehiläistarhaajille. Löydät siitä tiedon, millaiset tuotteet kuuluvat minkäkin viranomaisen tarkastuksen piiriin ja millaiset luomutuotannosta kertovat pakkausmerkinnät eri tuoteryhmissä vaaditaan. Luomutuotteilla, luomun siirtymävaihetuotteilla ja luomuainesosia sisältävillä tavanomaisilla tuotteilla on erilaiset merkintätavat. Löydät perustiedot myös luomuraaka-aineista tehtyjen aterioiden koostamisesta ja niiden markkinointiviestinnästä. ◀

Korjaus Luomulehden 6/2016 artikkelin Luomu nyt ja vuonna 2020 aluetalouden näkökulmasta taulukkoon sivulla 19.

Luomutuotannon vaikutukset alueiden talouteen ja työllisyyteen Maakunta/alue

Vaikutus työllisyyteen, htv

Vaikutus talouteen, milj. €

Maakunta/alue

Vaikutus työllisyyteen, htv

Vaikutus talouteen, milj. €

Pohjois-Karjala

265

60

Etelä-Pohjanmaa

615

100

Etelä-Savo

159

23

Pohjois-Pohjanmaa

356

82

Häme

181

24

Pohjois-Savo

259

57

Kaakkois-Suomi

176

29

Satakunta

71

17

Kainuu

132

27

Uusimaa

168

38

Keski-Suomi

108

20

Varsinais-Suomi

276

43

31

7

Ahvenanmaa

15

8

Pirkanmaa

307

71

Koko Suomi

3 411

683

Pohjanmaa

292

63

Lappi

LUOMULEHTI 1 | 2017

35


TEKSTI: ANNA TOPPARI

luomu näyttää suuntaa – Luonnonmukaisessa tuotannossa ravinteiden hyödyntäminen on arkipäivää. Nyt samoja käytäntöjä kehitetään laajalla rintamalla, kertoo ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeen koordinaattori Mikko Rahtola.

36

LUOMULEHTI 1 | 2017

ravinteet hyödynnetään vain osittain. Samaan aikaan ulkomailta tuodaan lannoitteita, joiden tuottaminen kuluttaa hupenevia mineraalifosforin varantoja. Tarkoituksena on siirtyä jo lähitulevaisuudessa tuhlailun kulttuurista kiertotalouden mukaiseen toimintaan. Hallitus on valjastanut Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön -hankkeen edistämään biomassojen ravinteiden laajamittaista kierrätystä ja hyödyntämistä, erityisesti lannan ja yhdyskuntajätevesilietteen osalta. Hankkeen koordinaattorin tehtävänä on välittää tietoa ravinteiden kierrätyksestä ja siihen liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista, edistää uusia kokeiluja ja yhteistyömalleja sekä vaikuttaa ravinteiden kierrätykseen liittyvien pullonkaulojen poistamiseen.

Kierrätyslannoitteet keskiössä – Luomuviljely on toiminut bio- ja kiertotalouden pioneerina jo vuosia. Näitä ko-

Elisa Niemi

M

ikko Rahtola on tuttu monille luomun parissa toimiville, sillä hän on työskennellyt pitkään luomupuutarhatuotannon neuvojana ja kouluttajana. Hän on mukana myös luomualan yritystoiminnassa ja viljelee omaa tilaa Virossa. Kesästä 2016 lähtien Rahtola on työskennellyt Luonnonvarakeskuksessa Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön -hankkeessa. Hanke on osa hallituksen kiertotalouden kärkihankkeen vesien suojelun toimenpiteitä. – Kokemus usean tuotantosuunnan parissa sekä laaja yhteistyöverkosto auttavat tuomaan kokonaisvaltaista näkökulmaa ravinteiden kierrätyksen kehittämiseen, Rahtola uskoo. Tavoitteena ravinteiden ja hyvien oppien kiertoon saaminen Suomessa syntyy vuosittain kymmeniä miljoonia tonneja biomassoja, joiden

Mikko Rahtola työskentelee Luonnonvarakeskuksen lisäksi edelleen osa-aikaisesti Luomuliiton puutarha-asiantuntijana.

Jyrki Vesa / Maaseutuverkosto

Ravinteet kiertoon, vesistöt kuntoon:


kemuksia kannattaa hyödyntää laajemminkin, Rahtola muistuttaa. Esimerkiksi kierrätyslannoitteita on luomuviljelyyn ollut saatavilla jo pitkään. Lisää tutkimusta tarvitaan, jotta kierrätysravinteet nousevat valtavirtaan myös tavanomaisen viljelyn puolella. Avaintekijöitä kierrätyslannoitteiden läpimurron aikaansaamisessa ovat tuotteen haitallisten aineiden kriteerit, hygieenisyys ja käyttösuositukset sekä levityskelpoisuus. Lisäselvitysten tarvetta on myös kierrätyslannoitteiden taloudelliseen arvoon liittyen. – Mineraalilannoitteilla vaikutus satoon näkyy nopeasti ja se on johdettavissa suoraan ravinnekoostumuksesta. Kierrätyslannoituksessa vaikutusta on myös esimerkiksi humuksella, pH:n nostolla ja mikrobitoiminnan lisääntymisellä. Kierrätyslannoitteiden käyttö vaatii monipuolista osaamista, mutta onnistuessaan se tuo myös parempia tuloksia, Rahtola toteaa. – Perusteellinen tutkimus aiheesta hyödyttää niin luomua kuin tavanomaisia viljelijöitä, Rahtola sanoo.

Rahoitusta ja neuvontaa tarjolla Tällä hetkellä suuri osa Mikko Rahtolan työajasta kuluu Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman markkinointiin. Kokeiluohjelman rahoituksella tuetaan maataloudessa syntyvien sivuvirtojen käsittelyyn, kuljetukseen ja hyödyntämiseen liittyviä innovaatioita. – Yhteensä 12,4 miljoonan euron rahoituspotti tuo merkittävän kannustimen ravinteiden kierrätyksen vauhdittamiseen, vesistöjen tilan parantamiseen ja työllisyyden edistämiseen. Rahoitus on suunnattu ennen kaikkea pienille ja keskisuurille yrityksille, Rahtola kertoo. Ravinteiden kierrätyksen edistämiseen on tällä hetkellä tarjolla runsaasti muitakin mahdollisuuksia. – Rahoituskokonaisuuden selventäminen ja hankehakijoiden avustaminen on keskeinen osa työtäni. Luomualan toimijoilla on hyvät eväät kiertotaloutta edistävien innovaatioiden luomiseen, Rahtola muistuttaa. – Kannustan aiheesta kiinnostuneita ottamaan rohkeasti yhteyttä ideoidensa kanssa! ◀

maan parhaista antimista

Jo v uodesta 2005

Luomurehujen perhe karjatiloille Valitaan yhdessä tilallesi parhaiten soveltuva täydennys luomutuotteistamme Esim.

Luomu-Tähti 180

Luomu-Tähti 250

Luomu-Tähti 190

Luomu-Tähti 280

vahvan apilapitoisen säilörehun täydentäjäksi lypsykarjalle ja nuorkarjalle

vahva luomutäysrehu lypsykarjalle ja nuorkarjalle

maittava luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

Lisäksi meillä on laaja valikoima luomuun soveltuvia kivennäisiä.

Kirjoittaja työskentelee viestintäasiantuntijana Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön -hankkeessa. www.mmm.fi/ravinteetkiertoon Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

LUOMULEHTI 1 | 2017

37


TEKSTI: ERKKI VIHONEN

Viljelykasvien perimä yksipuolistuu Tuusulassa järjestettiin marraskuussa kansainvälinen työpaja, jossa alan toimijat etsivät keinoja geneettisen perimän monimuotoisuuden turvaamiseksi siemenmarkkinoilla.

1

900-luvulla olemme menettäneet jo noin 75 prosenttia viljelykasvien geneettisestä monimuotoisuudesta maailmanlaajuisesti. Ne ovat korvautuneet korkeamman sadon lajikkeilla. 95 prosenttia maailman ruuasta tuotetaan 30 kasvilla ja lähes 60 prosenttia katetaan neljällä kasvilla: riisi, maissi, vehnä ja peruna. Suomessa neljä kasvia vastaa 78 prosenttia viljellystä alasta ja vain 15 prosenttia tuotannosta käytetään ruuan tuotantoon suoraan. 67 prosenttia tuotannosta käytetään kotieläintuotannon rehuksi. Jalostuksen keskittyminen muutamille suurille toimijoille ja viljeltyjen kasvien geneettisen monimuotoisuuden katoaminen siemenmarkkinoilta oli yksi suurimmista huolista, joka aiheutti runsaasti keskustelua seminaarissa. Geneettinen eroosio on uhka ruokahuollolle ilmastomuutoksen muuttaessa viljelyolosuhteita eri puolilla maailmaa. EU:n siemenlakiuudistuksen siirryttyä tulevaisuuteen tarvitaan kansallisiin lain-

38

LUOMULEHTI 1 | 2017

säädäntöihin uudistuksia, jotka mahdollistavat monimuotoisuuden säilymisen ja lisääntymisen pelloilla ja puutarhoissa.

Monimuotoisuutta voidaan lisätä Työpajassa päivän teemaa alustettiin monen suomalaisen ja ulkomaisen asiantuntijan voimin. Alustuksista kävi ilmi, kuinka eritavalla siemenkauppalakia tulkitaan Euroopan unionin sisällä. Itse työpajassa osallistujat hakivat yhdessä ratkaisuja niihin ongelmiin, joita nykyinen lainsäädäntö ja tulkinnat aiheuttavat kussakin maassa. Keskustelu oli vilkasta ja Tanskan ja Itävallan esimerkit antoivat uskoa, että asioihin voidaan saada parannusta myös kansallisilla tulkinnoilla ja lainsäädännöillä. Suomessa olisikin hyvät mahdollisuudet lisätä monimuotoisuutta lisäävien kasvien viljelyä, esimerkiksi: spelttiä, pellavaa, härkäpapua, kuminaa, hamppua ja tattaria. Myös perinteisten viljakasvien osalta geneettistä perimää voidaan monipuolistaa maatiaiskasveilla ja vanhoilla viljalajikkeilla, kunhan löydetään keinot siementen lailliselle saatavuudelle. ◀


Resepti TEKSTI JA KUVA: HANNE AHONEN / PRO LUOMU

Luomujuuressipsit ja tulinen dippi Luomujuureksista valmistat värikkäät ja maukkaat sipsit uunissa. Mandoliinin tai muun hyvän leikkurin avulla siivutat juureksista tarpeeksi ohuita. Seuraksi sopii tulinen dippikastike. Dipin pohjana on suomalaisesta luomukaurasta valmistettu ranskankerma, joten nämä naposteltavat maistuvat myös maitoallergiselle ja vegaanille.

Luomujuuressipsit ja tulinen luomudippi (2 annosta) 400 g luomujuureksia kuten porkkanaa, bataattia, punajuurta, palsternakkaa ja kyssäkaalia 3 rkl luomurypsiöljyä 1 tl suolaa 200 g luomukaurafraichea 1– 2 tl luomucajunmaustesekoitusta Valmista juuressipsit: Esilämmitä uuni 200 asteeseen (kiertoilmauuni 180 asteeseen). Pese ja tarvittaessa kuori juurekset. Siivuta mandoliinilla mahdollisimman ohuita siivuja. Punajuuri kannattaa siivuttaa viimeisenä ja eri kulhoon, jotta se ei värjää muita juureksia. Sekoita siivujen joukkoon rypsiöljy ja suola. Kääntele sekaisin. Levitä juuressiivut leivinpaperille pellille niin, että siivut eivät ole päällekkäin. Paista siivuja uunissa noin kymmenen minuuttia, kunnes ne saavat hieman väriä ja kuivahtavat. Tarkkaile, etteivät siivut pääse palamaan. Jos käytössäsi on kiertoilmauuni, voit paistaa useita pellillisiä kerralla. Sipsit pienenevät reilusti paiston aikana, jolloin voit yhdistellä kuivahtaneita sipsejä samalle pellille. Vähennä uunin lämpöä alle sataan asteeseen. Anna sipsien kuivua rapeiksi noin kaksi tuntia. Avaa uunin luukkua välillä, jotta kosteus pääsee ulos. Valmista dippi sekoittamalla mausteseos kaurafraichen joukkoon. Dipin voi tarvittaessa tehdä myös luomukermaviiliin. Tarjoa jäähtyneiden sipsien kera. Täysin kuivuneet sipsit säilyvät rapeina suljetussa muovipussissa.


TEKSTI: ELLA KARTTIMO KUVAT: TERO SAVELAN KOTIALBUMI

Yhteistyöllä luomua

maasta markkinoille – Omistamisella ei ole arvoa. Siksi kannattaa hankkia koneita porukalla, ja niiden sijaan investoida peltoihin ja varsinaiseen tekemiseen. Oma luomutilani olisi ilman yhteistyötä nykyistä puolta pienempi, Tero Savela sanoo.

R

eisjärvellä sijaitsevalla Savelan tilalla on kasvanut luomuviljaa vuodesta 1996. Tällä hetkellä viljelyssä on 90 hehtaaria – elintarvikekauraa sekä kevät- ja syysrypsiä. Yhteistyö on ollut tilan avainsana alusta lähtien ja toiminut niin hyvin, että vuonna 2003 Tero Savela saattoi luopua kokonaan omasta traktorista. Vuodesta 2000 lähtien viiden reisjärvisen luomutilan viljelytyöt on tehnyt yhteinen osuuskunta, Koneasema Future. – Tiloja yhdisti halu tehostaa toimintaansa ja lisätä kannattavuutta. Yhdestä traktorista se alkoi, kertoo Savela. Tätä nykyä Koneasema antaa työtä kolmelle sekä hoitaa Savelan ja muiden osakastilojen kone- ja peltotyöt. Osakkaat viljelevät yhteensä noin 700 peltohehtaaria. Käytössä on kaksi traktoria, kylvökone, äes, apulantalevitin, niittokoneet, peräkärryt, lanat, aurat ja muut maatilan tarvitsemat koneet ja laitteet. Uusin hankinta on olki- ja viljamurskain. Lisäksi on lumikalustoa talviurakointia varten, ja palveluja voivat hyödyntää muutkin kuin osakkaat.

40

LUOMULEHTI 1 | 2017

Tilojen välinen yhteistyö on vapauttanut Tero Savelan aikaa ja antanut mahdollisuuden myös muuhun yrittäjyyteen viljelyn rinnalla. Reiskone Oy:n palvelut ja tuotteet maatiloille tehostavat muun muassa lannan ja lietteen käsittelyä.

– Omaa silppuriketjua ja puimuria ei ole. Ne palvelut ostamme kumppaneilta tai toisilta osakkailta. Uusin Futuren päänavaus on lomituspalveluiden järjestäminen osakastiloille – tulevaisuudessa ehkä myös muille.

Kannattavuutta yhteismyynnillä Reisjärven luomutilojen viljasato on myyty viiden vuoden ajan yhdessä. – Porukka kasaan, sadon määrä selville, sovitaan analyyseistä ja sitoudutaan siihen, mitä on sovittu. Sen jälkeen kilpailutetaan sopimus -tai ostohinta noin 300 – 400 viljatonnille ja myydään eniten tarjoavalle. Yhteismyynti on sujunut helposti, sillä jokainen ymmärtää asian hyödyn, moottorina toimiva Tero Savela tiivistää.

Kun hintaa saadaan kilpailuttamalla lisää, kuormat ovat täysiä ja rahti halpenee, hän arvelee tilojen hyötyvän yhteismyynnistä keskimäärin tuhat euroa vuodessa, isommat tilat enemmänkin. Ajan säästymisellä on arvonsa silläkin. Yksi Reisjärven viljelijöiden yhteistyön muoto on nurmen ja lannan vaihto tilojen kesken. – Karjatilat luovuttavat kasvitilalle lietettä ja saavat vaihdossa tietyn määrän nurmea. Yhteistyö on toiminut hyvin ja hyöty on ollut molemminpuolinen. Yllätyksiltä on vältytty, kun sopimukset on tehty etukäteen. ◀ Tero Savela kertoo 22.2. Pohjoisen Luomupäivillä, kuinka yhteistyö Reisjärvellä sujuu käytännössä. Esityksen otsikkona on ”Lisää liksaa yhteistyöllä”.


SANEERAUSKASVIT TEKSTI: ANNA-LEENA VIERIMAA

Pohjoisen Luomupäivät 22. – 23. 2. 2017

P

ohjois-Pohjanmaalla ollaan taas järjestämässä suosittuja Luomupäiviä, tällä kertaa Maasta Markkinoille -hankkeen toimesta. Tuttuun tapaan tarjolla on asiantuntijaluentoja, luomuyrittäjäpuheenvuoroja ja mukavaa yhdessäoloa muiden luomutoimijoiden kanssa. Pohjoisen luomupäivien ohjelmassa pureudutaan kahden päivän aikana asioihin, jotka koskevat jokaista viljelijää; mm. rikkakasvien mekaaniseen torjuntaan ja sen havaintokokeisiin, sekä luomukauran demonstraatiokokeisiin (ks. s. 42). Ajankohtaista asiaa tulee myös luomuvalvonnan saralta sekä tuulahduksia Kanadan luomutuotannosta. Toisen päivän aikana jatketaan viljelykiertojen tiimoilta sekä viljelijäpuheenvuorolla. Lisäksi päivän tavoitteena on antaa työkaluja tuotteiden markkinoille viemisessä; mitä vaaditaan tilalta, jos suunnittelee tuotteiden suoramyyntiä, mitä jalostajat ja ammattikeittiöt odottavat viljelijältä. Pohjoisen luomupäivillä on perinteisesti ollut runsaslukuinen viljelijäporukka ja illan aikana onkin mukava jatkaa porisemista ja ajatusten vaihtoa viljelijöiden ja muiden asiantuntijoiden kesken sekä osallistua yhteiselle luomuillalliselle.

PELTOSI PARHAAKSI  Lisää humusta  Parantaa maan rakennetta  Sitoo ravinteita  Tukahduttaa rikkakasvit  Torjuu ankeroisia  Pienentää kasvitautipainetta

CONTRA-REHUÖLJYRETIKKA

SMASH-VALKOSINAPPI

COMMANDO-SEKOITUS (50 % sinappia, 50 % rehuöljyretikkaa)

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.proagriaoulu.fi/fi/maasta-markkinoille

UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN

KATSO

eo: haran esittelyvidom .c rd rfo ga w. ww

Robocrop

TARKAT KAMERAOHJATUT RIVIVÄLIHARAT Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm:

• Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset

Viiden luomuviljelijän omistaman Koneaseman kalustoa murskaamassa olkia.

Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. Maahantuonti ja myynti: S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.fi


Anna-Leena Vierimaa

Kauralajikkeita Haapalan tilalla 16.8.2016. TEKSTI: TIMO LÖTJÖNEN JA ANNA-LEENA VIERIMAA

Kauralajikkeiden testausta luomutilalla

Pohjois-Pohjanmaalla vertailtiin myöhäisten ja aikaisten kauralajikkeiden satoa ja sen laatua. Yhteistyössä on mukana luomutila, Luonnonvarakeskus ja ProAgria. Myöhäiset lajikkeet vaativat pellolta hyvän ojituksen.

M

aasta Markkinoille -hankkeessa perustettiin Siikajoelle Rauno Haapalan luomupelloille kauran demonstraatioruutuja. Tavoitteena on saada tietoa alueelle ja luomutuotantoon sopivista kauralajikkeista. Koko Suomen mittakaavassa viljojen lajikekokeita on aidoissa luomuoloissa tehty hyvin vähän 2000-luvulla.

42

LUOMULEHTI 1 | 2017

Hyvä ojitus pelasti sadon sateilta Koealue voitiin valita keväällä niin, ettei siinä juurikaan ollut kestorikkakasveja. Sen sijaan siemenrikkakasveja taimettui runsaasti. Käytetyt siemenet ovat tavanomaisia sertifioituja siemeniä, lukuun ottamatta Steinar-lajiketta, joka on tilan omaa siementä. Tavanomaisille siemenille hankittiin poikkeuslupa.

Orastuminen tapahtui hyvin nopeasti, eikä sokkoäestystä ehditty tehdä lohkolle. Rikkaäestys tehtiin orasvaiheessa ja aika voimakkaana. Siemenrikkoja jäi henkiin yhden rikkaäestyskerran jäljiltä, mutta kohtuuhyvin kasvaneet kaurat jättivät rikat jalkoihinsa. Alueen sademäärät olivat runsaat, mutta hyvin toimiva salaojitus pelasti viljelyn tällä lohkolla. Alkukesästä viljassa oli nähtävissä vaaleita helpeitä, joihin ei


Taulukko 1. Demonstraatioruutujen viljelymenetelmät

Taulukko 2. Siikajoen kokeessa mukana olleet kauralajikkeet kasvuaikajärjestyksessä. Koe on tehty neljällä toistolla. Hlp = hehtolitrapaino, Tjp = tuhannen jyvän paino.

Maalaji

Hienohieta, erm.

Lajikkeet

Kymmenen lajiketta

Toistot

Neljä kertaa

Esikasvi

herne-kaura kokoviljasäilörehu

Kyntö

13.5.2016

Meeri

2260

Lannoitus

20.5. Naudan lietelanta 30 tn/ha, (40 kg Nliuk/ha)

Riina

Kylvö ja siemenmäärä

23.5., 550 kpl / m2 ja jyräys

Rikkaäestys

Poikkisuuntaan 6.6.

Puinnit

7.9. ja 14.9.

tullut jyviä. Tämä on merkki viljan kärsimästä stressistä (mahdollisesti kuivuus, kylmyys). Elokuun puolessa välissä lohkolle osui rankka raekuuro, joka aiheutti jonkin verran aikaisten lajikkeiden varisemista (esim. Meeri). Näitä jyviä näkyi maassa puintiaikaan ja varisemisella lienee vaikutusta saatuihin satoihin.

Isotkaan erot eivät tilastollisesti merkittäviä Taulukossa 2 on esitetty Siikajoen luomulajikekokeen sato- ja laatutulokset ja lisäksi verrattu niitä ns. virallisten lajikekokeiden tuloksiin. Viralliset lajikekokeet tehdään tavanomaisen viljelyn keinoin Luken toimesta. Kyseiset kauralajikkeet ovat olleet mukana 13–58 kokeessa vuosina 2008–2015. Kokeita tehdään eri puolella Suomea ja erilaisilla maalajeilla, eli niissä on mukana myös eteläisen Suomen tulokset. Tässä Siikajoen kokeessa kaurasadon määrä oli kohtuullinen luomusadoksi, mutta ei mitenkään huippuhyvä. Myöhäisimmät lajikkeet tuottivat odotetusti suurimmat sadot, Avanti kärjessä. Satoeroihin ei kuitenkaan kannata kiinnittää liian suurta huomiota.

Lajike

Siikajoen kokeen tulokset 2016 (luomu) Sato, Merkitsevyys kg/ha

Hlp, kg

Tjp, Kasvuaika, g pv

C

56,3

43,9

93

2240

C

57,3

39,8

93

Avetron

2310

BC

54,5

41,4

94

Marika

2450

BC

54,2

44,5

94

Ringsaker

2610

BC

56,2

37,7

95

Steinar

3020

ABC

55,3

45,4

103

Obelix

2980

ABC

56,5

50,4

105

Belinda

2620

BC

53,9

48,0

105

Bettina

3160

AB

54,8

45,1

106

Avanti

3530

A

55,4

45,2

106

Lajike

Virallisten lajikekokeiden tulokset 2008 –2015 Sato, kg/ha

Suhdeluku

Meeri

5688

96

54,4

39,3

93

Riina

5800

98

55,1

34,9

93

Avetron

5920

100

55,3

36,3

95

Marika

5705

96

55,0

39,0

96

Ringsaker

6211

105

54,6

34,0

98

Steinar

6466

109

52,8

37,0

100

Obelix

6326

107

55,0

45,3

102

Belinda

6340

107

53,2

38,5

103

Bettina

6500

110

53,0

37,8

103

Avanti

6903

117

53,5

39,5

103

Taulukkoon on merkitty kirjaimin satoerojen ”tilastollinen merkitsevyys”. Mikäli kahdella lajikkeella ei ole samaa kirjainta, ero on merkitsevä. Eli siten esim. Meeri- ja Steinar-lajikkeiden satoero ei olisi tässä merkitsevän suuruinen, vaikka se kiloissa onkin aika suuri. Luomukokeissa on tyypillisesti melko suurta vaihtelua toistojen välillä, jo-

Hlp, Tjp, g kg

Kasvuaika, pv

ten isokaan ero ei aina tule merkitseväksi. Toistojen avulla saadaan kuitenkin sadon keskiarvosta paljon luotettavampi kuva kuin toistojen kokonaan puuttuessa.

Laadukasta ja isojyväistä satoa Sadon laatu oli yleisesti ottaen hyvä. Aikaisten lajikkeiden hehtolitrapainot olivat jopa parempia kuin myöhäisten laLUOMULEHTI 1 | 2017

43

▷▷


Mitä hyvältä luomulajikkeelta vaaditaan? jikkeiden ja kaikkiaan korkeampia kuin virallisissa kokeissa. Riina, Obelix, Meeri ja Ringsaker erottautuivat edukseen. Tuhannen jyvän paino (tjp) kuvastaa jyvien kokoa. Se on sikäli tärkeä mittari, että elintarvikekauran laatua määritettäessä näytteelle tehdään seulontakoe, ja pienien jyvien suuri osuus laskee kaurasta maksettavaa hintaa. Aika helposti kauraerä ei kelpaa elintarvikekäyttöön tästä syystä, vaan joutuu huonommalla hinnalla rehuksi. Ominaisuus korostuu luomussa, sillä ravinteiden niukkuus tai taudit saattavat pienentää jyväkokoa. Eli tuhannen jyvän paino saisi olla suhteellisen korkea, kun valitaan lajiketta elintarvikekauran tuotantoon. Kaikilla lajikkeilla tuhannen jyvän paino oli hyvä ja korkeampi kuin virallisissa kokeissa on keskimäärin ollut. Tähän kokeeseen valittiin tietoisesti lajikkeita, jotka tjp:n puolesta sopisivat elintarvikelaaduksi. Tjp-vertailussa myöhäisemmät lajikkeet olivat hieman parempia kuin aikaisemmat. Edukseen erottuivat mm. Obelix, Belinda ja Steinar. Obelix on loistanut myös virallisissa kokeissa.

Kokeessamme esiintyi jälkiversontaa jonkin verran, mikä aiheutti vihreitä jyviä sadon joukkoon. Syynä saattoi olla rikkaäestys, lietelannan käyttö tai sääolot. Selvittelyn alla on vielä, oliko lajikkeiden välillä eroja tässä mielessä.

Kannattaisiko valita myöhäinen kauralajike? Lajikekokeissa lajikkeiden kasvuajat määritellään päivien lukumääränä, joka kuluu kylvöstä keltatuleentumiseen. Kannattaa huomata, että syksyn säistä riippuen keltatuleentumisesta menee vielä 1–2 viikkoa, ennen kuin puinti on järkevää. Kesän lämpösumma kuvastaisi paremmin lajikkeen aikaisuutta kuin kasvupäivien lukumäärä ja muutkin säätekijät siihen vaikuttavat. Kasvuaika päivinä on puutteistaan huolimatta yksinkertaisin mittari. Siikajoen korkeudella kesä 2016 oli suhteellisen lämmin, vaikkakin runsassateinen. Siten myöhäisetkin lajikkeet ehtivät valmistua hyvin, mutta näin ei ole joka vuosi. Myöhäisempien kauralajikkeiden sato näyttäisi olevan suurempi ja laatu hieman

Yleisesti hyvä viljalajike antaa runsaan ja laadukkaan sadon, sillä on hyvä taudinsietokyky, tehokas ravinteiden otto, eikä se lakoonnu herkästi. Näiden ominaisuuksien lisäksi luomulajikkeen tulisi kyetä hyödyntämään ravinteita hidasliukoisista eloperäisistä lannoitteista, selviytymään matalammilla ravinnetasoilla sekä olemaan vahva rikkakasveja, tuholaisia ja tauteja vastaan.

parempi, kuin aikaisemmissa lajikkeissa. Sellaisen valitsemisessa viljelijä ottaa kuitenkin sitä suuremman riskin, mitä pohjoisemmassa viljellään. Kaikkina vuosina sato ei ehdi valmistua ajallaan, maa ei kanna puimuria kunnolla loppusyksystä, kuivauskustannukset nousevat ja sadon laatu kärsii halloista tai vihreistä jyvistä. Myöhäisillä lajikkeilla ainakin pellon ojituksen olisi oltava kunnossa, jotta kylvöille päästään ajoissa. Turvemailla ja eloperäisiä lannoitteita käytettäessä tuleentumisen viivästymisriski kasvaa myös. Siikajoen korkeudella voisi ehkä kokeilla

Demoalueen rikkaäestys tehtiin kuvan yhdistelmällä.

Timo Lötjönen

44

LUOMULEHTI 1 | 2017


Kirjoittajista Lötjönen on Luke Ruukin tutkija ja Vierimaa on ProAgria Oulun luomuasiantuntija. Linkit lisätietoihin: www.luomulehti.fi

MAASTA MARKKINOILLE -HANKE on PohjoisPohjanmaalla aloittanut luomuhanke, jonka tavoitteena on lisätä pohjoispohjalaista luomukasvintuotantoa, parantaa sen tehokkuutta ja kannattavuutta, helpottaa tuotteiden pääsyä markkinoille sekä madaltaa kynnystä siirtyä luomuun. Hankkeessa on kolme kehittämisosiota; luomuviljan- ja valkuaiskasvien tuotanto, luomupuutarhatuotanto sekä ammattikeittiöt ja ravintolat sekä tuotantoketjun vaihtoehtoiset jakelukanavat. Maasta Markkinoille -hanke tarjoaa tiloille asiakaskäyntejä, pienryhmätoimintaa, tapahtumia ja tilaisuuksia. Hankkeen toteuttajina toimivat yhteistyössä Luonnonvarakeskus (Luke) Ruukki ja ProAgria Oulu. Hankkeen kotisivulle on kerätty pohjoismaista tutkimus- ja neuvontatietoa: www.proagriaoulu.fi/fi/maasta-markkinoille

M

aasta markkinoille -hanke järjesti pellonpiennartilaisuuden Rauno Haapalan pelloilla Siikajoella elokuussa ennen puinteja. Haapala puolisoineen on aloittanut tilan pidon vuonna 1979, jolloin tilalla oli 13 hehtaaria peltoa. Luomutuotantoon tila siirtyi vuonna 1990 ja tällä hetkellä tila on 160 hehtaarin kasvintuotantotila. Viljelyksessä on ollut laaja joukko lajeja ja lajikkeita; kuituhampusta ruisvehnään. TälPellonpiennartapahtuma kiinnosti lä hetkellä tilalla panos- yleisöä. tetaan luomukauran tuotantoon ja kaurassa on viljelyksessä sekä puhdaskauraa, myllykauraa sekä rehukauraa suoraan alueen luomukotieläintiloille. Rauno Haapalan viljelymenetelmiin kuuluu aktiivinen peltojen havainnointi sekä kirjaaminen lohkotietoihin, tietoihin kirjataan mm. maan lämpötiloja. Siirtyminen kotieläintilasta kasvinviljelytilaksi on tuonut muutoksia viljelykiertoihin; nyt lohkoilla on pääosin kaksivuotinen viherlannoitusnurmi, jonka jälkeen on 2 – 3 viljavuotta. Haapala kuitenkin miettii aina lohkokohtaisesti, mille lohkoille panostetaan viljan viljelyyn ja mitkä lohkot menestyvät paremmin nurmenviljelyssä. Lohkojen maalajit vaihtelevat saraturvemaista hienohietamaihin, joiden erityispiirteet ja viljelytavat vaativat omat menetelmänsä. Tilalla panostetaan tällä hetkellä luomukauran tuotantoon hyvien markkinoiden vuoksi. Joillakin lohkoilla pyritään myös puhdaskauran tuottamiseen. - Kannattaa panostaa mahdollisimman puhtaaseen siemeneen. Jos vakuustodistuksessa on vieraslajeja < 1, on vieraslajien kitkentä huomattavasti helpompaa, kuin jos vieraslajien määräksi on ilmoitettu < 5, pohtii Haapala puhdaskauraan liittyen. Puhdaskauran viljely on osoittautunut myönteiseksi kokemukseksi Haapalalla. Se vaatii kuitenkin tarkkuutta siemenissä, kasvuston havainnoinnissa, sadonkorjuussa sekä kuivauksessa, jotta kaura pysyy muista lajeista puhtaana. Hän pohtii myös sitä, miten jalostava teollisuus saataisiin yhä paremmin ketjuun mukaan, jotta vilja saataisiin yhä jalostetumpana markkinoille ja vientiin ja sitä kautta päästäisiin mahdollisesti myös parempaan kannattavuuteen niin tiloilla kuin teollisuudessakin. Rauno Haapala Anna-Leena Vierimaa

osalla viljelyalasta esim. Steinaria tai Obelixiä, mutta osa kaura-alasta kannattanee kylvää näitä aikaisemmilla lajikkeilla. Etelä-Suomessa myöhäisetkin lajikkeet käyvät, kunhan ojitus ja vesitalous sallivat aikaisen kylvön. Yhden vuoden ja yhdellä kasvupaikalla tehdystä kokeesta ei kannata tehdä liian vahvoja johtopäätöksiä, mutta yhdessä virallisten kokeiden kanssa näistä tuloksista lienee jotakin apua luomukauran lajikevalintaan. Hankkeen tulevina vuosina lajikekokeita on tarkoitus jatkaa ja saada mukaan ehkä jokunen muukin lajike. Valinnanvaraa ja -vaikeutta kauralajikkeissa ja varsinkin ohralajikkeissa riittää. Luomuviljelyssä suuren ja laadukkaan sadon saaminen on usein enemmän kiinni muista kasvua rajoittavista tekijöistä kuin lajikkeesta (mm. ravinteet, rikkakasvit, vesitalous). Lajikevalinta on sitten ikään kuin kirsikkana kakun päällä. ◀

Haapala miettii viljelykierron lohkokohtaisesti

LUOMULEHTI 1 | 2017

45


På svenska TEXT: MICAELA STRÖM

Ekologiska sortförsök, ett samarbete mellan NSL och Projekt EkoNu! Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL) började i samarbete med Projekt EkoNu! – Ekoprojekt för Svenskfinland ekologiska sortförsöken med havre, korn och vårvete sommaren 2012. År 2016 fortsatte sortförsöken som tidigare tack vare fortsättningsprojektet EkoNu! – För ekobranschen i Svenskfinland som ska pågå i tre år (1.9.2015-31.8.2018). Fortsättningsprojektet omfattar hela Svenskfinland (utom Åland).

N

är vi började med de ekologiska spannmålsförsöken fanns det inga motsvarande ekologiska sortförsök alls i Finland, utom på Åland. Ålands Försöksstation samarbetade vi därför också med tills verksamheten där lades ned 2015. Syftet med försöken är att jämföra hur äldre sorter klarar sig i jämförelse med våra nutida handelsorter i ekologisk odling, samt få en bättre uppfattning om hur olika sorter passar i ekoodling. Resultaten ska fungera som stöd för rådgivare och ekoodlare. Uppföljning av försöken sker i form av bilder under växtsäsongen, dessa publiceras kontinuerligt via EkoNu!s hemsida och facebook. Resultaten, som baseras på observationer och spannmålsanalyser, sammanställs och publiceras under vintern bland annat på EkoNu! hemsidan och också i NSLs egen försöksrapport.

Ekologiska försök 2016 Eftersom ekologiska försök bör utföras på en ekologisk gård så är våra ekoförsök utstationerade hos en ekobonde. Från 2015 har försöken varit på Stefan Widlunds gård i Påvalsby, Lovisa. Widlund har odlat ekologiskt sedan 2010, han bedriver spannmålsodling och föder upp Highland Cattle boskap på gården. Årets ekosortförsök såddes den 13 maj. Försöket bestod av 11 korn, 10 havre och

46

LUOMULEHTI 1 | 2017

12 vårvetesorter, av varje spannmålslag fanns en äldre lantsort med i jämförelsesyfte. Dessutom fortsatte vi demoförsöket av gamla sorter från Sveriges lantbruksuniversitet (SLU). Till demorutorna satte vi även till bovete och oljelin. Utöver sortförsöken fanns på Widlunds åker även ett litet ekogödslingsförsök i Harbinger maltkorn, mer info om det samt demoförsöket hittas på hemsidan. Försöksskiftet bestod av mullhaltig styvlera (SL) och hade pH 6,0. Förfrukten var en treårig vall bestående av 10 kg timotej, 5 kg rörsvingel, 3 kg rödklöver, 1 kg vitklöver och 2 kg blålusern per hektar. Odlingsförhållandena har inte varit lika gynnsamma som de var året innan, torka i början av säsongen bidrog till en ojämn uppkomst och för mycket regn senare under sommaren resulterade i ojämna rutor och stressade grödor. Försöken tröskades den 1 september. Några toppskördar nådde vi inte upp till på försöksfältet 2016, men det är vad som var väntat med tanke på säsongens väder och förhållanden ute på fältet i Lovisa. Det som är positivt med dessa år är att sortskillnaderna istället kan bli tydliga!

Skördeavkastning och protein 2016 Årets högst avkastande havre är Steinar med medelskörd 2 725 kg/ha, lägst medelskörd har lantsorten Osmo med 1 684 kg/ ha. Medelskörden på årets havre landar

på 2,3 ton/ha, vilket är betydligt lägre än föregående års medelskörd på ca 6 ton/ha. Proteinet är däremot högre än i fjol, högst protein har Eemeli med 12,4% och medelproteinet bland havresorterna ligger på 11,1 %. Högst kornskörd har SW Mitja på 1 590 kg/ha och lägst medelskörd har i år Propino med 1 106 kg/ha. Medel för korn blev ca 1,3 ton/ha, också lägre än föregående års medelskörd som låg på 4,1 ton/ ha. Proteinet är också lägre än året innan, årets kornförsök gav ett medelprotein på 9,5%. Högst protein har lantsorten Halikon ohra på 10,9% och lägst har Fabiola på 9,1%. Veteskördens medel ligger i år på ca 1,9 ton/ha (2015 var medelskörden på vårvete 3,4 ton/ha). Bäst avkastade Amaretto med medelskörden 2 344 kg/ha och lägst skörd blev det för Wellamo på 1 391 kg/ ha. Medelproteinet på 11,8 % ligger lite lägre än 2015. Lantsorten Pika har högst protein på 12,8%, lägst har Amaretto på 10,1%. Falltalet varierar mellan 365 (för Wanamo) och 243 (Dacke SW). ◀ Skribenten arbetar för Nylands Svenska Lantbrukssällskap/Projekt EkoNu! Här presenteras resultaten från 2016 års ekologiska sortförsök, mer info om tidigare års resultat samt, bilder mm hittas på: www.ekonu.fi


Havre/kaura 2016 Korn/ohra 2016 Vårvete/kevätvehnä 2016

Skörd 15%

Protein

HLV

TKV 15%

Liggsäd

Strålängd

Sato 15 %

Valkuainen

HLP

TJP 15 %

Lako-%

Pituus

kg/ha

%

kg/hl

g

%

(cm)

Akseli

2155

11,9

52,4

31,7

0

72

Belinda

2489

11,1

51,1

38,6

0

72

Bettina

2676

10,8

51,1

37,7

0

74

Eemeli

2066

12,4

51,3

34,8

0

74

Osmo

1684

10,2

52,9

28,3

10

97

Obelix

2508

10,9

51,6

42,8

0

78

Ringsaker

2295

11,0

54,0

33,6

0

77

Rocky

2497

10,5

51,2

36,8

0

73

Steinar

2725

10,6

50,3

38,0

0

80

Venla

1999

12,2

54,3

33,3

0

82

Medeltal Keskiarvo

2309

11,1

52,0

35,6

1

78

Sort | Lajike

"Lantsort" | Maatiaislajike Högst/Längst | Korkein/Pisin Lägst/Kortast | Matalin/Lyhin Skörd 15% = medelskörd/ha beräknat enligt 15 % fukt Sato 15 % = keskisato/ha, ilmoitetaan 15 % kosteudessa TKV 15% = tusenkornvikten i gram räknad enligt 15 % fukt TJP 15 % = tuhannen jyvän paino grammoina, ilmoitetaan 15 % kosteudessa

Skörd 15%

Protein

HLV

TKV 15%

Stärkelse

Maltkornssortering

Strålängd

Sato 15 %

Valkuainen

HLP

TJP 15 %

Tärkkelys

Mallasohra, seulonta

Pituus

kg/ha

%

kg/hl

g

Barke

1421

10,0

66,8

46,7

Fabiola

1542

9,1

64,3

Fairytale

1419

8,8

Harbinger

1294

KWS Irina Halikon ohra

Sort | Lajike

>2,8 + >2,5

<2,2

(cm)

62,7

96,23

0,91

52

45,0

63,2

95,77

1,24

48

62,5

39,0

63,7

80,49

3,53

48

9,3

64,6

42,1

63,0

93,40

1,68

49

1180

9,7

60,2

40,6

62,6

89,84

2,51

45

1284

10,9

68,0

43,4

61,0

90,64

2,59

70

NFC Tipple

1273

8,7

64,4

46,3

63,6

94,79

1,31

42

Propino

1106

9,6

61,9

44,0

62,6

95,48

1,17

53

Salome

1389

9,2

62,0

41,8

62,9

90,60

2,64

45

SW Mitja

1590

9,2

64,0

40,5

63,4

77,81

4,84

48

Wolmari

1237

10,0

59,8

36,7

61,5

78,14

4,73

37

Medeltal Keskiarvo

1339

9,5

63,5

42,4

62,7

89,38

2,47

49

Sort | Lajike

Skörd 15%

Protein

HLV

TKV 15%

Falltal

Strålängd

Sato 15 %

Valkuainen

HLP

TJP 15 %

Sakoluku

Pituus

kg/ha

%

kg/hl

g

(cm)

Amaretto

2344

10,1

77,4

36,8

281

76

Anniina

1780

12,7

78,4

32,1

275

70

Dacke SW

1870

12,6

79,1

33,9

243

79

Demonstrant

2103

11,5

79,4

36,2

290

68

Pika

1625

12,8

75,0

26,9

252

91

Lennox

2098

11,7

78,5

38,8

313

63

Marble

2150

10,5

79,4

38,7

299

72

Mirakel

1826

11,4

78,5

34,5

326

78

Quarna

1951

12,5

79,0

33,6

293

64

Wanamo

1850

12,3

76,2

33,6

365

70

Wappu

1748

12,4

76,9

34,9

297

67

Wellamo

1351

11,4

76,8

35,6

262

77

Medeltal Keskiarvo

1891

11,8

77,9

34,6

291

73 LUOMULEHTI 1 | 2017

47


TEKSTI: ERKKI PÖYTÄNIEMI

Taiwanilaisia asiakkaita tutustumassa luomutärkkelysperunan tuottamiseen Ahosen luomutilalla Nakkilassa. Vasemmalla Finnamylin viljelypäällikkö Kimmo Pusa, Myyntipäällikkö Pirjo Lehtonen ja toimitusjohtaja Ossi Paakki.

Kannattavuutta tärkkelysperunan viljelystä Vuoden 2011 jälkeen luomutärkkelyksen vienti Suomesta ja Latviasta on nelinkertaistunut ja globaali markkinaosuus on yhteensä noin 40 prosenttia. Markkinoita ei ole ensisijaisesti otettu kilpailijoilta vaan ennen kaikkea kokonaismarkkina kasvaa voimakkaasti.

S

uuri osa suomalaisesta luomuviljasta viedään muodossa tai toisessa. Toinen satokasvi, jota Suomessa viljellään lähes pelkästään viennin tarpeisiin, on tärkkelysperuna. Vaikka hehtaarimäärät eivät olekaan luomukauraan verrattavia, on luomuperunatärkkelystä valmistava Finnamyl maailman kolmanneksi suurin luomuperunatärkkelyksen tuottaja. Yhteistyökumppani Aloja Starkelsen Latviassa on toiseksi suurin, joten markkina-asema yhdessä on vahva. Markkinaosuutta on mahdotonta ylläpitää ilman tärkkelysperunan viljelyalojen kasvattamista, sillä markkina on voimakkaassa kasvussa ja myytävää tarvitaan lisää. Asiakkaat ovat Länsi-Euroopassa, PohjoisAmerikassa ja Aasiassa.

48

LUOMULEHTI 1 | 2017

Kasvua kansainvälisellä yhteistyöllä Luomuperunatärkkelyksen tarinalla Suomessa on ehkä hieman epätavallinen alku, sillä luomutärkkelysperunan viljely alkoi Satakunnan vankilasta 1993. Silloin vankiloiden maatilat siirrettiin valtiovallan päätöksellä luomuun. Vankila oli tärkkelysperunan sopimustuottaja ja jatkoi sen viljelyä luomuna. Finnamyl otti tilanteesta kopin ja ryhtyi jalostamaan luomuperunat erikseen luomuperunatärkkelykseksi ja pakkasi sen rasioihin kotimaiselle kuluttajamarkkinalle. Vuonna 2003 Finnamyl lähti mukaan Organic Food Finland -vientiyhteistyöhön, joskin tuotantomäärät pysyivät useita vuosia melko vaatimattomina viljelijöiden puutteen takia. Vuonna 2011 aloitettiin yhteistyö latvialaisen, ruotsalaiseen Lyckeby ryh-

Jos luomutärkkelyksen viljely kiinnostaa kannattaa olla yhteydessä Finnamyl Oy:n viljelypäällikköön Kimmo Pusaan (kimmo.pusa@finnamyl.fi, 040 166 2417). Sopimuksia tehdään vielä 2017 satokaudelle ja tarvetta uusille tuottajille on.


Erkki Pöytäniemi

mään kuuluvan, Aloja Starkelsenin kanssa organicpotatostarch.com nimen alla. Yhteistyön tarkoituksena oli luomuperunatärkkelyksen vientimarkkinoiden kehittäminen yhdessä. Samalla viljelyaloja pystyttiin kasvattamaan melko voimakkaasti nykyiseen 168 hehtaariin Suomessa ja 161 hehtaariin Latviassa.

• Luomun kokonaismarkkina kasvaa globaalisti noin kymmenen prosenttia vuodessa. • Luomumarkkinoiden kehittyessä jalostettujen luomuelintarvikkeiden osuus kasvaa, jolloin perunatärkkelyksen kaltaisia funktionaalisia raaka-aineita tarvitaan yhä enemmän. • Aikaisemmin luomuperunatärkkelystä valmisti merkittävästi vain yksi itävaltalainen yritys, jolloin markkinalla ei ollut kilpailua eikä luottamusta raaka-aineen saatavuuteen. • Perunatärkkelyksen funktionaalisten ominaisuuksien ylivertaisuus verrattuna muihin tärkkelyksiin (vehnä- ja maissitärkkelys, tapioka ym.) tulee yhä paremmin tuotekehittäjien tietoon. Viimeksi mainittu seikka on luomuperunatärkkelyksen markkinoinnin keskiössä. Merkittävimmiksi kilpailijoiksi katsotaankin muut luomutärkkelykset. Funktionaalisuudella tarkoitetaan tässä raaka-aineen käyttämistä esimerkiksi vedensidontaan, viskositeetin muodostamiseen, elintarvikeliimana, kantaja-aineena tai paakkuuntumisenestoaineena. Erilaisia sovellusalueita on lukemattomia. Asialla on erityinen merkitys luomutuotteissa, joissa ei voida käyttää kemiallisesti muunneltuja tärkkelyksiä. Vain pieni osa perunatärkkelyksestä myydään sellaisenaan kuluttajamarkkinoilla. Perunatärkkelyksestä on perinteisesti tehty myös tärkkelyshelmiä, ts. Helmi-puuroa. Helmipuurosta on nyt kehitetty myös luomuversio, jota viedään Sago potato pearls -nimellä mm. Tanskaan. Aloja Starkelsenilla tuotetaan myös perunatärkkelystä sisältävää luomuleivinjauhetta sekä pregelatinoitua perunatärkkelystä, joka laajentaa perunatärkkelyksen käyttöalueita elintarvikevalmistuksessa.

Erkki Vihonen

Miksi tärkkelysperunan markkina kasvaa?

Sivuvirrat hyödynnetään Perunatärkkelystä voi periaatteessa valmistaa vaikka omassa keittiössä. Raastetaan raakaa perunaa veteen, siivilöidään kiintoaines pois ja annetaan tärkkelyksen sedimentoitua astian pohjalle. Myöskään teollisessa mittakaavassa valmistuksessa ei käytetä mitään lisäaineita vaan prosessi on täysin mekaaninen ja prosessin ainoa apuaine on puhdas vesi. Perunatärkkelyksen sivuvirtojakin pystytään hyödyntämään. Perunapulppa menee luomusertifioituna luomukarjatilalle. Finnamylillä tehtiin 2015 mittava investointi perunaproteiinin erotuslaitokseen, josta jatkossa saadaan myös luomuperunaproteiini eroteltua. Tiivistetty perunamehu käytetään lannoitteena, jolloin valtaosa ravinteista palautuu pelloille - tärkkelyksessä itsessäänhän ei ole ravinteita. LUOMULEHTI 1 | 2017

49

▷▷


taalle. Finnamylin suurin luomutärkkelysperunan sopimustuottaja viljelee sitä yli sadalla hehtaarilla vuosittain, mutta tyypillisesti luomusopimukset ovat alle kymmenen hehtaaria. Tärkkelysperunan etuna on se, että koko sato toimitetaan suoraan sadonkorjuusta kahtena etukäteen sovittuna päivänä syys-lokakuussa tehtaalle. Tuottajalla ei ole varastointikustannuksia, varastotappioita, lajittelua, markkinointiriskiä eikä myyntikustannuksia. Tuotanto on sopimustuotantoa ja hinta sovitaan keväällä.

Varmista edullinen luomulannoite kevääksi 65€/tonni! (alv 0%)

PG Luomutuotto Vinassi 3,5-0-7 Luomutuottopuhelin: 040 5305953 www.pargasgard.fi

50

LUOMULEHTI 1 | 2017

Kirjoittaja on pitkäaikainen luomun vaikuttaja ja luomuviennin tekijä, joka vastaa luomuperunatärkkelyksen viennistä Suomesta ja Latviasta. www.finnamyl.fi www.organicpotatostarch.com

Finnamyl Oy

Viljelyalaa voi lisätä reilusti Kenelle luomutärkkelysperunan tuotanto sitten sopisi? Yksi mahdollisuus olisi luomuruokaperunan tuottaja, jolla on mahdollisuus ja halu merkittävästi lisätä perunantuotantoaan, mutta ruokaperunalle ei ole myyntikanavia tai tilalla ei ole riittävästi pakkaus- ja varastointitilaa. Jos koneketju mahdollistaa viljelyn nykyistä suuremmalla pinta-alalla tai koneketjuun halutaan investoida, voi lisähehtaareja laittaa luomutärkkelysperunalle runsaastikin. Luomutärkkelysperunan viljely voi sopia viljatilallekin, jos läheltä löytyy perunanvilljelyn konekantaa yhteiskäyttöön. Tärkkelysperunalajikkeet ovat myöhäisiä, joten ainakin sadonkorjuu tapahtuu myöhemmin kuin ruokaperunalla. Koneethan voivat olla yhteiskäytössä myös tavanomaisen perunanviljelijän kanssa. Luomutärkkelyksestä maksetaan tuottajalle noin kaksinkertaista hintaa verrattuna tavanomaiseen perunatärkkelykseen. Hinta on vakaa, eikä sitä ole koko luomutärkkelysperunatuotannon historian aikana kertaakaan laskettu. Kannattavuus on luomuviljanviljelyä parempi. Uudet katetuottolaskelmat ovat valmistumassa yhteistyössä ProAgrian kanssa. ◀

Finnamyl Oy

Rikkakasvit pitää olla hallinnassa Tärkkelysperuna sopii hyvin kevyemmille hieta- ja multamaille, joilla kestorikkakasvit on saatu kuriin hyvällä viljelykierrolla. Perunaa voi olla kierrossa joka neljäs vuosi siten, että nurmen jälkeen viljellään viljaa perunan esikasvina. Pääosa mahdollisesta karjanlannasta annetaan viljalle. Jos perunalle annettaan lantaa, tulisi sen olla kompostoitunutta. Perunan rikkaruohontorjunta tapahtuu mekaanisesti, mutta kestorikkakasvit, erityisesti juolavehnä, ohdake ja valvatti olisi hyvä saada kuriin jo ennen perunan viljelyä. Vakavimmat kasvitaudit ovat perunarutto ja lehtipolte. Tärkeimmät torjuntakeinot ovat lajikevalinta, viljelykierto ja harvempi istutusväli. Kemiallinen torjunta ei tietenkään luomussa tule kyseeseen, mutta joitakin perunakasvustoa vahvistavia kaupallisia tuotteita on parhaillaan kokeiltavina. Tärkkelysperuna sopii tuotantosuunnaksi erityisesti silloin, kun perunaa voidaan viljellä suuremmalla pinta-alalla. Vähimmäisala tulisi olla 4 –5 hehtaaria, jolloin tärkkelysperunaa saataisiin pari rekallista toimitettavaksi teh-

Suomalaisille tuttu Helmipuuro menee maailmalle "Organic Sago Pearls" nimellä. Tuote on jo tanskalaisten kuluttajien saatavilla.


Emmi Rämö

Timjamin henkilökuntaa. Oikealla Merja Jokiniemi.

TOIMITTANUT: ELISA NIEMI

Timjami 10 vuotta – Suomi 100 vuotta Arto Rastas.

Tampereen steinerkoulun oppilasravintola Timjami juhlii 10-vuotista taivaltaan huhtikuussa. Sen kunniaksi Timjami valmistaa muunnelman virallisesta Suomi 100 -juhlamenusta koululounaalle 5.4.2017.

L

ounaan alkupalat tarjoilee keittiömestari Arto Rastas, toinen juhlamenun suunnittelijoista. Tempaus on osa virallista Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. – Idea on mielestäni loistava. Juuri tällaisilla tapahtumilla saadaan tuotua Suomen 100-vuotisjuhlaa kaikille iästä riippumatta. Suunnittelimme Suomen suurlähetystöissä juhlavuoden tilaisuuksissa tarjoiltavan 100-vuotisjuhlamenun yhdessä Kim Palhusin kanssa. Olen todella otettu, että menusta saadaan palasia myös kouluruokailuun. Odotan tempaukselle innokasta vastaanottoa ja toivon, että satavuotiaan Suomen ruokakulttuuri kiinnostaa myös nuorempaa ikäpolvea, Rastas sanoo. Timjamin emännän Merja Jokiniemen mukaan Arto Rastaan pyytäminen vierailevaksi tähdeksi tuntui itsestään selvältä siinä vaiheessa, kun hän hoksasi, että Timjamin 10-vuotisjuhla osuu myös Suomen juhlavuoteen ja Rastas on ollut mukana suunnittelemassa virallista juhlamenua.

– On hienoa saada yhteistyökumppaniksi tamperelainen ravintola-alan konkari, joka omassa työssään liputtaa puhtaan ruuan ja aitojen makujen puolesta – kuten me Timjamissakin. Juhlalounaalla tarjoamme omille asiakkaillemme virallisesta juhlamenusta poimittuja makuelämyksiä kolmen ruokalajin koululounaalla alku-, pää- ja jälkiruokineen. Artolta sain muutaman hyvän idean menun viimeistelyyn, Jokiniemi kertoo.

Kouluruokailun suunnannäyttäjä Lounaalla vaalitaan puhdasta ruokaa, aitoja makuja ja hyvää ruokakulttuuria. Arto Rastaan mukaan Timjami on kouluruokailun suunnannäyttäjä: – Kouluruoka on paljon puhuttu aihe, ja Timjamin tyyli toteuttaa asioita on hyvin edistyksellinen. Muiden olisi hyvä ottaa tästä oppia. Yleisesti ajatellen luomuruuan tuominen kouluun on edelläkävijän hommaa juuri tällä hetkellä, mutta toivottavasti tulevaisuudessa yhä useampi kouluruokala voisi tehdä samoin. Itse

Arto Rastas.

suhtaudun luomuun innokkaasti ja olen iloinen nähdessäni sen käytön kasvavan koko ajan niin ravintola- kuin arkiruokailussakin, Rastas sanoo. – Kaikessa ruuanlaitossa on mielestäni pohjimmiltaan kyse hyvistä raaka-aineista, ruuan kunnioituksesta ja oikeista valmistusmenetelmistä, on kyse sitten fine diningista, kouluruuasta, työpaikkalounaasta tai kotona valmistetusta ateriasta, Jokiniemi täydentää. Lounastempauksen lisäksi oppilasravintola Timjami juhlistaa omaa 10-vuotispäiväänsä ja satavuotiasta Suomea myös iltatilaisuudella 6.4.2017. Kutsuvieraiksi saapuu ravintolan ja koulun henkilökuntaa, oppilaita ja sidosryhmiä sekä luomuvaikuttajia. Iltajuhla on samalla aloitus koulun Suomi 100 -juhlinnalle. www.tampereensteinerkoulu.fi

LUOMULEHTI 1 | 2017

51


TEKSTI JA KUVAT: ELISA NIEMI

Ota yhteyttä! Edunvalvonta on Luomuliiton tärkein tehtävä. Jäsenet voivat kertoa tarpeista ja näkemyksistä esimerkiksi työryhmien jäsenille.

Luomuliiton työryhmissä toimivat hallituksen jäsenet ja varajäsenet, Luomuliiton työntekijät sekä erikseen kutsutut asiantuntijat. Työryhmien tehtävänä on tuoda esiin jäsenten tarpeita ja käsitellä edunvalvontaan liittyviä asioita sekä pohtia tulevaisuuden tavoitteita. Työryhmät raportoivat hallitukselle.

LIHA

Sini Sillanpää (pj.), Juha Hankamäki, Samuli Leinonen, Tarja Musikka, Brita Suokas, Steve Nyholm, Katarina Rehnström

KASVINTUOTANTO

Janne Rauhansuu (pj.), Auvo Heikkilä, Erkki Vihonen

PUUTARHA

MAITO

Pekka Välinen (pj.), Hannele Sippu, Heli Ahonen, Brita Suokas, Katarina Rehnström

Antti Vauhkonen (pj.), Hannele Sippu (vpj. ), Airi Timonen, Soile Prokkola, Petri Leinonen, Mikko Rahtola

AMMATTIKEITTIÖ

JÄSENHANKINTAKAMPANJA

KANSAINVÄLINEN EDUNVALVONTA

LEHTITIIMI

Jaana Elo (pj.), Airi Timonen (vpj.), Janne Rauhansuu, Anu Arolaakso

Pirjo Siiskonen, Niina Ratilainen ja Brita Suokas. Pirjo Siiskonen ja Niina Ratilainen ovat lisäksi Luomuliiton edustajia IFOAM-Suomi -ryhmässä.

52

LUOMULEHTI 1 | 2017

Pirjo Siiskonen, Janne Rauhansuu, Tarja Musikka, Elisa Niemi

Pirjo Siiskonen, Elisa Niemi, Maritta Humala, Niina Ratilainen, Erkki Vihonen, Kirsi Haapamatti, Soile Prokkola, Riitta Makkonen, Jan Liesaho, Pauli Talvitie

Eläinkuvat: Euroopan komissio Kanakuva: Elisa Niemi Kasvikuvat: Marjo Koivumäki

Työryhmät


Edustajat ja yhteyshenkilöt MMM:N LUOMUALAJAOS:

Niina Ratilainen ja Jaana Elo

ELINTARVIKKEIDEN LAINSÄÄDÄNNÖN JA VALVONNAN JAOSTO, ELV. Edustajat nimetty 1.8.2019 asti. Tarja Musikka (Jaana Elo varajäsen)

Luomuliiton hallitus vuonna 2017 PIRJO SIISKONEN

puheenjohtaja, päätoimittaja Mikkeli/Vantaa pirjo.siiskonen@helsinki.fi puh. 044 0752 755

JANNE RAUHANSUU

KASVINSUOJELUAINEIDEN KESTÄVÄN KÄYTÖN KANSALLINEN OHJAUSRYHMÄ (NAPPI)

varapuheenjohtaja Kasvintuotannon työryhmän pj. Lounais-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys janne@rauhansuu.fi puh. 0500 533 408

VILJA-ALAN YHTEISTYÖRYHMÄ (VYR) LUOMURYHMÄ

PEKKA VÄLINEN

Soile Prokkola

Auvo Heikkilä

MTK:N LUOMUYDINRYHMÄ YHTEYSHENKILÖ Niina Ratilainen

LUOMU.FI-SIVUSTON TOIMITUSKUNTA Elisa Niemi

Pro Luomu ry:n toiminta HALLITUKSEN JÄSEN Pauli Talvitie

2. varapuheenjohtaja Maitotyöryhmän pj. Kainuun Luomuyhdistys valinen@gmail.com puh. 0400 299 254

BRITA SUOKAS

Mukana työryhmissä liha, maito ja kansainvälinen edunvalvonta Saimaan luomu ry britasuokas@hotmail.com puh. 044 5288 722

SINI SILLANPÄÄ

TIEDOTUSRYHMÄ Elisa Niemi

ARVOKETJUTYÖRYHMÄT

Maito: Heli Ahonen maito (Katarina Rehnström varajäsen) Liha: Sini Sillanpää (Katarina Rehnström varajäsen) Kasvis: Hannele Sippu (Soile Prokkola varajäsen)

Lihatyöryhmän pj. (lammastuottaja) Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) sini.sillanpaa@proagria.fi puh. 043 8250 526

TARJA MUSIKKA

Mukana lihatyöryhmässä (naudantuotanto), MMM ELV-edustaja Savo-Karjalan luomuyhdistys tarja.musikka@gmail.com puh. 040 735 6336

HANNELE SIPPU ELISA NIEMI

Toiminnanjohtaja Luomulehden toimitussihteeri elisa.niemi@luomuliitto.fi puh. 0400 534003

Puutarhatyöryhmän vpj., mukana maitotyöryhmässä Luomuliiton suorajäsen hannele.sippu@kymp.net puh. 040 582 2178

NIINA RATILAINEN

Edunvalvontajohtaja niina.ratilainen@luomuliitto.fi puh. 050 378 7791

LUOMULEHTI 1 | 2017

53


Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 17.3.

KONEITA

KARJATILALLE

Kärki Vitalix Nuolukivet Valvatti- ja ohdakekukinnot pois luomupelloilta!

W-CUTTER-RIKKALEIKKURIT TYÖLEVEYDET 9 JA 12 M

Latvusniitot hyötykasvien päältä

Rikkapesäkkeiden ja pyörtänöiden niitot

Laitumien ja viheralueiden puhdistusniitot

Naattien murskaus ja ongelmarikkojen poisto perunalta ja riviviljelmiltä

Tilaa nyt nuolukivet ennakkohintaan! Kärki Vitalix Magnesium Kärki Vitalix Kalsium Kärki Vitalix Umpi Kärki Vitalix Lammas P. 064 298 900 www.karkiagri.fi

w-cult.fi W-Cult Oy, Kirkkotie 30, 29100 Luvia, 0400 715 728

KONEITA

SIEMENIÄ

Meiltä tutkitusti parhaat koneet

Laatusiemenet luomuun!

UUTUUS

mekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan Luomutuotantoon tarkoitetut koneet

Uusi tukkeutumaton AEROSTARROTATION ja tositarkka -EXACT nostavat rikkaäestyksen uudelle tasolle.

CHOPSTAR riviväliharat viljalle ja riviviljelyyn yhdessä ROW-GUARD kameraohjauksen kanssa lisää mahdollisuuksia.

Combcut rikkaruohon leikkuri ja KVICK-FINN juolannosto kultivaattori ovat tutkitusti erittäin tehokkaita ja taloudellisia - näin sato nousee jopa 30 % luomutuotannossa.

McCONNEL vaakatasomurskaimella hoidat nopeasti ja taloudellisesti viherlannoitusnurmet. Köckerling ALLROUNDER äkeellä ja TRIO kultivaattorilla tarvitset vähemmän muokkauskertoja sekä JOCKEY äes-kylvökoneella muokkaat ja kylvät samalla koneella. Osta luomuun tarkoitettu kone!

Yhteystiedot: Boris 0500-567611 www.bt-agro.fi

54

LUOMULEHTI 1 | 2017

- viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan. Rahoitusjärjestelyt. Haetaan sopimusviljelijöitä! Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

OSTAMME LUOMUVILJAA


Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

KARJATILALLE

LUOMUVILJELYYN

Schaumann Leckmasse -nuolukivi Melassoitu, erittäin maittava nuolukivi, jossa korkeat vitamiini- ja hivenainepitoisuudet. Hyväksytty luomuun. 20 kg astia. Sisältää mm. 40 mg seleeniä. www.eurotrading.fi

p. 010 3211 950

LUOMUTUOTTEITA

Moduulirakenteiset Steketee-harat mekaaniseen rikkojen torjuntaan Koneet suunnitellaan aina vijelijän tarpeen mukaan, lähtökohtana viljelykasvi, riviväli ja koneketju Sekä etu- että takanostolaitteelle, takakiinnitteisiin koneisiin saatavana myös kameraohjaus Monikäyttöinen perusharayksikkö, johon voidaan yhdistää sopivat terät, kiekot tai sormiharat laajasta valikoimasta

AVAGRO OY | p. 02 858 3600 | www.avagro.fi

apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa

Ilmasta typpeä!

Liekittimet Harat Ryömijä

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

Luomuleipomo Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

MENTOR-TOIMINTAA MENTOR-TOIMINTAA

KIINNOSTAAKO HAMPUNVILJELY ? Etsimme lisää LUOMU öljyhampun sopimusviljelijöitä. (tukikelpoinen kasvi) Ota yhteyttä, kerromme lisää. info@hamppufarmi.fi puh. 0405665219 Oletko uusi luomuyrittäjä? Laajentamassa luomutilaa? Mentorilta voit kysyä käytännön tietoa päätösten tueksi.

Lisätietoja: elisa.niemi@luomuliitto.fi, puh. 0400 534003 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor

LUOMUTUOTTEITA LUOMULEHTI 1 | 2017

Luomu on hyvää -

55


Yhdistyksistä

720 hehtaarin luomukasvitilan pihapiiri ja siilot.

TEKSTI: ESSI TARSIA, SAILA HONGISTO JA ERKKI VIHONEN

Hyvin suunniteltua tuotantoa Kanadassa

Matka Ontarion alueelle avasi ovet luomutiloille, joilla maan kasvukuntoon on panostettu ja kuluttajia kuunnellaan. Eläintuotannossa ei tuijotettu tuotanto-

M

arraskuun alussa lähdimme luomuviljelijöiden kanssa tutustumaan Kanadan luomutiloille. Matkan oli järjestänyt ProAgria Etelä-Pohjanmaa sekä Etelä-Pohjanmaan Ekoviljelijät ry ja käytännön toteutuksesta vastasi Farmimatkat. Matkalla tutustuimme monipuolisesti luomukotieläintiloihin ja luomukasvintuotantoon sekä luomumarkkinoihin Kanadassa. Kanadassa luomutuotteiden kysyntä on tasaista ja esimerkiksi luomumaidon tuotantoa vähemmän kuin kysyntää. Lisäksi Yhdysvalloissa luomutuotteiden kulutus on hyvässä kasvussa ja vientimahdollisuudet sinne ovat hyvät. Ontarion alueella kasvuaika on noin kuukauden pidempi kuin Suomessa, mut-

56

LUOMULEHTI 1 | 2017

ta talvella pakkasta voi olla hyvinkin 30 astetta ja lunta metrin verran. Kasvuolosuhteet ovat siis jossain määrin samankaltaiset kuin Suomessa.

Pihatoissa kompostipohjia ja pressukattoja Kanadalaisille luomumaitotiloille tyypillistä olivat kompostipohjapihatot, runsas laiduntamisen hyödyntäminen sekä matala väkirehutaso. Kompostipohjapihatot ovat edullinen ratkaisu, mutta aiheuttivat jonkin verran ongelmia eläinten terveyden suhteen. Mielenkiintoa herätti myös 60 lehmän pressukattopihatto, jonka rakennuskustannukset olivat erittäin edulliset. Tila oli tyytyväinen navetan toimivuuteen, ja yrittäjät olivat investoimassa lypsyrobottiin.

Erkki Vihonen

määriä vaan luotettiin hyvään nurmirehuun.

Kanadan luomutiloilla ei painotettu ensisijaisesti suurta maitotuotosta vaan tiloilla tärkeimpiä tekijöitä olivat eläinten terveys, helpot poikimiset ja robottilypsyyn sopivuus. Lypsylehmien ape sisälsi erilaisia sinimailassäilörehuja, durraa, olkea, soijaa ja kivennäisiä. Maissin merkitys luomueläinten ruokinnassa oli vähäinen. Vierailimme myös tiloilla, jossa ruokinta perustettiin kokonaan nurmirehulle, mikä olikin varsin mielenkiintoista ja tuntui varsin haastavalta näin suomalaisesta näkökulmasta. Pelkkä nurmiruokinta (grass fed) niin maidon kuin lihantuotannossa oli nouseva trendi Kanadassa ja kuluttajat tuntuivat asiasta kiinnostuneen. Sekä luomu että grass fed ovat trendejä Kanadassa eikä tuotanto riitä vastaamaan kysyntää.


Kanadalaisen kaupan luomumaitohylly.

Essi Tarsia

Satotaso luomussa

Hinta luomuna

Satotaso verrattuna tavanomaiseen

Soijapapu

3 600 kg/ha

749 €/tn

-10–20 %

Speltti

3 200 kg/ha

477 €/tn

Maissi

7 500 kg/ha

327 €/tn

-30 %

Mustapapu

1 700 kg/ha

1500 €/tn

0%

Tilat olivat valmiina muuttamaan toimintatapojaan paljon kuluttajien tahtoa myötäillen. Eläinten hyvinvointi asioiden suhtauduttiin asiallisesti ja haluttiin vakuuttaa, että eläimillä oli kaikki hyvin.

Viljelykierrot mietitty tarkkaan Vierailimme myös vuohi-lammastilalla, jossa oli 350 uuhta ja 200 lypsykuttua. Tilan laidunnus ja viljelyt olivat erittäin hyvin suunniteltu. Tietoa sekä viljelylajikkeita oli haettu Euroopasta. Vuohien väkirehuna oli ohra/kaura/herne -seos, johon oli lisätty vielä maissia, soijaa ja melassia. Vuohi-lammastilan viljelykierto oli seitsemänvuotinen ja sisälsi kaksi vuotta apila- ja mailasnurmiseosta. Kolmantena vuotena nurmeen kylvettiin durraa ja

720 ha luomuviljatilan saamia hintoja tuotteistaan ja niiden vlijelyn ero luomussa ja tavanomaisessa Kanadassa.

kolmannen vuoden syyskesällä kylvettiin syysrapsi. Syysrapsin jälkeen kylvettiin spelttivehnä, jonka juureen kylvettiin puna-apila. Speltin jälkeen kylvettiin soijapapu kuudentena vuonna ja seitsemäntenä vuotena kauraherneseos, jonka juureen kylvettiin nurmi. Monena vuotena kierrossa lampaat laidunsivat sängen puinnin jälkeen. Vierailutiloilla viljelykierrot ja kaikki viljelytoimenpiteet oli erittäin tarkkaan mietitty ja tilallisilla oli selkeät perustelut valinnoilleen. Nurmet perustettiin keväällä kylvettävään syysruiskasvustoon runsaalla siemenmäärällä. Ruista ei päästetty kasvamaan tähkälle asti vaan se niitettiin rehuksi yhdessä nurmen kanssa pari kertaa kesässä tai laidunnettiin hyvissä ajoin. 60 lehmän pressupihatto.

Erkki Vihonen

Kasvilaji

Kanadalaisessa maidontuotannossa käytettiin paljon erilaisia roturisteytyksiä.

Peltoviljelyssä korostui vahvasti peltojen rakenteen ja viljavuuden ylläpito. Viljelykierrot olivat toimivia ja pellot pyrittiin pitämään kasvipeitteisinä ympäri vuoden. Lohkot kynnettiin ainoastaan tiettyjen rikkakasvien tai kasvitautien ilmaantuessa, mutta muuten lohkot kevytmuokattiin juuri ennen kylvöä. Kasvintuotannossa tiloilla oli maissia, durraa, soijapapua, mustapapua, kauraa, vehnää, rypsiä ja nurmea. Lajikkeet pyrittiin valitsemaan paikallisiin oloihin sopiviksi ja syysviljoja viljeltiin yleisesti.

Erkki Vihonen

Tuottajat arvostavat omaa työtään Kanadan matkasta päällimmäiseksi jäi mieleen tuotteiden lisäarvon hankinta jalostamalla niitä jo tilatasolla pidemmälle sekä sitä kautta tulleet suoramyynti mahdollisuudet. Myös peltojen kasvukunnosta huolehtiminen oli erittäin vahvalla pohjalla. Maaseutu näytti elinvoimaiselta ja asutulta. Pääteiden varsilla oli runsaasti isoja tiloja. Tuottajien arvostus omaan työhön näkyi näyttävinä tienvarsikyltteinä, joissa oli näkyvillä tilan nimi ja tuotantosuunta. Pihapiirit olivat pääosin erittäin siistejä ja hyvin hoidettuja. Kotieläinpuolelta suuri nurmirehun määrä ja tuotantomäärän vähäinen painotus jäivät mieleen. Tilat pyrkivät myös olemaan myös energiaomavaraisia ja aurinkopaneeleita näkyikin lähes joka tilalla, samoin kuin tuulivoimaloita oli runsaasti näkyvissä. ◀ LUOMULEHTI 1 | 2017

57


Kysymyksiä

Luomuliiton asiantuntijat vastaavat

Luomuliiton puhelin- ja sähköposti-neuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Palvelua tukee maa- ja metsätalousministeriö.

@

neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Miten avomaan puutarhatilan luomulannoitus kannattaa järjestää?

Arella Rahtola

Puutarhatuotannon asiantuntija Mikko Rahtola, puh. 040 573 4791

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi. Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat.

Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

YLEISESTI OTTAEN luomutuotteissa on säilöntäaineiden käyttö kiellettyä. Mutta olette oikeassa, toiset luomumaidot säilyvät pidempään kuin toiset. Tämä on mahdollista, koska kylmähyllyn maidot käsitellään käyttämällä erilaisia suodatusja lämpökäsittelyjä. Yli kaksi viikkoa säilyvät maidot on ns. korkeapastöroitu eli lämpökäsittely lämpötila on 100 – 135 astetta. Poikkeuksena on Juustoportin luomumaidot. Juustoportin käyttämän tekniikan ja nk. ultrapuhtaan pakkauslinjan ansiosta saadaan 19 vuorokautta hyllyikää maidoille vaikka pastörointilämpötila on perinteinen 72 – 75 astetta. Tästä syystä eri meijereiden luomumaitojen parasta ennen päiväykset vaihtelevat viikosta jopa kuukauteen. Erilainen pastörointitapa ei kuitenkaan vaikuta maidon makuun. Myös pakkauskartonki vaikuttaa osaltaan maidon säilyvyyteen; pidempään säilyvissä maidoissa käytetään suojaavampaa pakkausmateriaalia. On hyvä muistaa, että parasta ennen-merkintä ei tarkoita viimeistä käyttöpäivää. Luomumaito säilyy avaamattomana hyvin pidempääkin. Avattu maito altistuu ilman hapelle ja olisi hyvä käyttää 3 – 4 päivän kuluessa, vaikka parasta ennen päivään olisikin vielä aikaa. Arvioitaessa luomumaidon laatua kannattaa aina luottaa omiin asteihinsa. Hanna Tuominen

PUUTARHAKASVIEN KASVINSUOJELUSSA on vielä paljon kehitettävää, mutta lannoituksen osalta viljelijällä on jo varsin monenlaisia vaihtoehtoja käytössään. Suurin ero tavanomaiseen viljelyn lannoituskäytäntöihin lienee se, että lannoituksen vaikutus jakaantuu pidemmälle aikajaksolle ja suunnittelukin kannattaa miettiä koko viljelykierron kannalta. Peruslannoitus on taloudellisinta hoitaa kuntoon viljelykierron lisäksi viherlannoituksella ja rikkaruohottoman lannan käytöllä. Vuosittaiseen lannoitukseen kaupalliset luomuun hyväksytyt lannoitteet ovat usein paras ratkaisu ja Eviran sivuilta löytyvä lannoitelista täydentyy vuosi vuodelta. Mutta ionisoiva säteily on eri asia kuin UV-säteily. Eli säteilyt tapahtuvat täysin eri aallonpituuksilla; ionisoiva säteilyn aallonpituus enintään 100 nm ja UV-säteily on välillä 100 – 400 nm. UV-säteily vain lämmittää tuotteen ja tappaa bakteereita. Siksi UV-suodattimien käyttö soveltuu hyvin esimerkiksi juomaveden tai nestemäisten luomutuotteiden pakkaamiseen.

Perheemme käyttää vain ja ainoastaan luomumaitoa ja muitakin luomutuotteita. Nyt vasta huomasin, että osa luomumaidoista säilyy monta viikkoa pidempään kuin toiset! Kuinka tämä on mahdollista? Olen ymmärtänyt, ettei maitoon saa lisätä mitään säilöntäaineita. Vai saako nykyisin? En halua juottaa tai syöttää lapsilleni mitään keinotekoisesti säilöttyä ruokaa.

Elintarvikeasiantuntija Jaana Elo, puh. 040 964 1518

58

LUOMULEHTI 1 | 2017


Euroopan komissio

Tiedän Laatuvastuusta sen mitä monet eivät: kyseessä ei ole eläinten hyvinvointia koskeva sertifikaatti. Pirkan joulunumerossa oli veronmaksajien rahoilla kustan-nettu aukeaman kokoinen Lihateollisuuden Laatuvastuu -kinkkumainos, missä oli ikään kuin laatumittari, jossa viisari osoitti vihreään laatuvastuu -merkkiin jättäen jälkeensä LUOMU-merkinnän. Eikö luomutuottajien tästä jo pitäisi älähtää ja kertoa millainen on luomusian elämä vs. laatuvastuupossun betonihelvettiin, kastrointiin ja emakko-häkkeihin telkeämiseen? Laatuvastuu on harhaanjohtava ja suorastaan valheellinen kampanja, jota osaltani joudun palkansaajana rahoittamaan.

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström, puh. 040 936 2150

Tiimissä mukana myös Kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen, puh. 040 936 0377

Elisa Niemi

LAATUVASTUU ON nimi sianlihan tuotantotavalle, joka ylittää lakisääteiset vaatimukset eläinten terveyden sekä liharaakaaineiden tuoteturvallisuuden osalta. Tilat kuuluvat eläinten terveydestä ja tuoteturvallisuudesta huolehtivaan sertifiointijärjestelmään. Eläinlääkäri käy tilalla neljä kertaa vuodessa havannoimassa eläinten olosuhteita, terveyttä ja hyvinvointia sekä tilan toimintatapoja. Pirkan mainoksen kinkkumittari toisiaan näyttää, että luomu jäisi Laatuvastuu järjestelmän taakse. Järjestelmä on kehitetty parantamaan terveysseurantaa, jäljitettävyyttä ja tuoteturvallisuutta. Luomutuotannossa toki nämä asiat ovat tärkeitä, mutta luomussa huomioidaan laajasti eläinten hyvinvointiin, terveyteen ja ympäristöön liittyviä asioita. Eläimille syötetään luonnonmukaisesti tuotettuja rehuja, jonka tuottamisessa ei käytetä torjunta-aineita eikä keinolannoitteita. Ympäristö ja eläinten ja ihmisten terveys ovat luomussa tärkeässä asemassa.

Luomussa eläimillä on myös suuremmat tilavaatimukset ja ne pääsevät ulkoilemaan. Eläimillä pitää olla mahdollisuus käyttäytyä lajinmukaisesti ja sioilla tämä tarkoittaa muun muassa mahdollisuutta tonkia maaperää. Jos siis kuluttajana haluaa edistää eläinten ja ympäristön hyvinvointia, kannattaa valita luomukinkku. Laatuvastuujärjestelmä ei näitä asioita takaa. Se, miksi Pirkan kinkkumittari jättää luomun taakseen johtuu siitä, että Laatuvastuu-järjestelmässä kiinnitetään huomiota eri asioihin kuin luomussa. Lähes kaikki luomusianlihaa tuottavat tilat Suomessa kuuluvat luomun lisäksi Laatuvastuu-järjestelmään. Tämä varmasti lisää vielä entisestään luomutuotteiden jäljitettävyyttä ja tuoteturvallisuutta. Mittarissa ”luomu” viittaa kaikissa maissa tuotettu luomukinkkuun, ei vain suomalaiseen luomuun. Olemme pyytäneet, että asiaa selkeytettäisiin myös Laatuvastuun viestinnässä.

LUOMULEHTI 1 | 2017

59


Suomen ilmastostrategia ja Pariisin sopimus unohtavat maaperän

N

obelisti A. I. Virtaselta kysyttiin Karjatalouslehdessä 22/1951: ” Mikä käsitys professorilla on siirtymisestä maassamme karjattomaan maatalouteen? Maan kasvuvoiman huononeminen on kaikkein pelottavin seikka, joka koskee koko maata. Kuinka kauan voidaan mielestänne karjatonta ja nurmetonta maanviljeystä yleensä ajatella harjoitettavaksi? Esitän käsityksenäni, että jo viiden vuoden kuluttua voidaan odottaa selvän huononemisen tulevan esille ja kymmenen vuoden kuluttua tilanteen muuttuvan peräti vaikeaksi.” Biokemisti AIV oli myös käytännön viljelijä, joka tiesi, mistä puhui. Maatalouden 12 koeasemalla 1961–1991 tehty seurantatutkimus (E. Sirviö) osoitti peltojen humuskadoksi lähes 30 prosenttia. Humus on maan kasvukunnon ylläpitäjä. Se pidättää sata kertaa enemmän vettä ja ravinteita kuin pelkkä maa. Nyt humuskato on jo yli 40 prosenttia. Eli jokaiselta 2,4 miljoonalta hehtaarilta on hävinnyt noin 50 tonnia humusta, joka tuottaa ilmakehään hiilidioksidia 75 tn/ha! Prosessi on maailmanlaajuinen ja jatkuu kaikkialla kemikalisoituneen tehomaatalouden seurauksena. Joka vuosi viljelystä häviää 10 –12 miljoonaa hehtaaria. Tähän liittyy jo alkanut ilmastopakolaisuus. Syyrian kriisin taustalla on yli puolentoista miljoonan pakolaisen virta kaupunkeihin kasvukuntonsa menettäneiltä maatiloilta. Tämä on uhka koko maapallon kuivalla vyöhykkeellä. Maapallolla on viherpeitteisyyttä 14 miljardia hehtaaria. Siitä viisi miljardia on maatalousmaata: kaksi miljardia viljelymaata ja kolme miljardia nurmia. Metsiä on viisi miljardia ja joutomaita neljä miljardia hehtaaria. Maapallon hiilivarastoista 2 500 gigatonnia (Gt) on maaperässä, kasvillisuus sitoo 500 Gt ja ilmakehässä on 760 Gt. Ennen vuotta 1850 ilmakehän hiilimääräksi on arvioitu 575 Gt. Ilmakehän liiasta hiilidioksidista 30 – 40 prosenttia on peräisin maaperän humushäviöstä. Kuitenkin Suomen ilmastostrategia ja Pariisin sopimus mainitsevat asian vain sivulauseessa. On käsittämätöntä, että tämä yksinkertainen perusasia ei tavoita ilmastotutkijoita, jotka jatkavat tietokonemallinnuksiaan jalat tukevasti ilmassa ja pää pilvissä. Ilmastotutkijat sivuuttavat myös sen, että maapallolla kulotetaan joka vuosi yli miljardi hehtaaria viljelymaita, jotka

60

LUOMULEHTI 1 | 2017

tuottavat Savory Instituten mukaan 6000 kertaa enemmän haitallisia ilmastokaasuja kuin maapallon yhden miljardin autokanta. Sähköautojen vaatiminen on tämän rinnalla silkkaa näpertelyä. Ympäristöbiologi A. Savoryn kehittämällä laidunnusmenetelmällä on pelastettu jo yli 15 miljoonaa hehtaaria aavikoituneita maita takaisin viljelyn piiriin. Se jäljittelee muinaisten miljoonapäisten biisonilaumojen liikkumista preerioilla. Ilmastoguru J. Hansenin mukaan “massiivinen hiilidioksidin poisto ilmakehästä” mineralisoimalla mekaanisesti maaperään ja vesiin maksaisi 26 –104 USA:n liittovaltion vuosibudjettia (4 000 mrd dollaria/v). Se kertoo, että sillä suunnalla ei ole ratkaisua. Onneksi Pariisin kokouksessa oli yksi valopilkku: Ranska teki ns. 4 per 1 000 -aloitteen eli maapallon humusvarojen kasvattamisen neljällä promillella vuosittain. Näin voitaisiin panna alulle ilmastokäänne. Palauttamalla tehomaatalouden hävittämän humuksen takaisin maahan voisimme poistaa reilun kolmanneksen ilmakehän liiasta hiilidioksidista ja pitkässä juoksussa noin puolet. Kaikki muut toimet pyrkivät vain päästöjen vähentämiseen. Biotalous on yksi hallituksen kärkihankkeista, mutta kovin kapeasti käsitettynä. Suuntaamalla panokset luomuviljelyyn, joka pystyy kasvattamaan maan humusvaroja – eli todellisen biotalouden kehittämiseen - olisi tulos vähintään kymmenen kertaa tuloksellisempi kuin hallituksen nyt esittämät keinot. Vain hyvin toteutettu luomuviljely pystyy kääntämään tuhoisan kehityksen. Viljelijä vaan on puun ja kuoren välissä. Tilakoon kasvu on johtanut yliraskaaseen koneistukseen, joka yhdessä humuskadon kanssa on tiivistänyt maan erittäin pahasti. Nykypeltojen kasvukunnon palauttaminen vie 10 –15 vuotta ja kauemminkin. Siksi koko maatalouden tuki- ja ohjauspolitiikka pitäisi muuttaa Ranskan esittämään tavoitteeseen pääsemiseksi. Puutteellisiin tietoihin pohjaava strategia vie pahoihin virheratkaisuihin. Seppo Lohtaja


Ajankohtaista Luomuliiton jäseneduissa Lisää jäseneduista: www.luomuliitto.fi/jasenedut

Ks. tieto mm. luomumarjalaatikoiden tilauksesta!

10%

alennusta Elomestari Oy:n myymistä ympeistä!

www.elomestari.fi

Tilaa nyt! Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat. Tilaa Luomulehti. 6 nroa vuodessa. Tilaushinnat 66 € / 44 €

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

h www.luomule

ti.fi

33003 VASTAUSLÄHETYS


Haluan liittyä luomuyhdistyksen jäseneksi Luomuyhdistyksien jäsenet ovat myös Luomuliiton jäseniä. Hinnat vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla. ☐ TUOTTAJAJÄSEN

☐ KULUTTAJAJÄSEN

☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Lounais-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Satakunnan luomutuottajat ry

☐ KANNATUSJÄSEN ☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Kainuun Luomuyhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry

Haluan liittyä Luomuliiton suorajäseneksi (Äänioikeus Luomuliiton yleisissä kokouksissa.) ☐ Tuottajajäsen 60 €

☐ Kannatusjäsen 100 € (yritys tai henkilö)

☐ Kuluttajajäsen 25 €

☐ Yhdistyksemme haluaa liittyä jäseneksi 140 €

Hanki nyt Leppäkerttu suomalaisen luomun merkki! ☐ Alkutuotanto ja alhainen jalostus 150 € / 3 vuotta ☐ Mikroyritykset 250 € / 3 vuotta (yritykset, joissa on vähemmän kuin 10 työntekijää) ☐ Muut yritykset 500 € / 3 vuotta + 0,2 % Leppäkerttu-tuotteiden liikevaihdosta

Pinssi 1 € T-paita 25 € Väri

www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/leppakerttumerkki

Koko

kpl kpl (S-XXL)

le h ti

☐ Kestotilaus 60 €

☐ Näytenumero 1 kpl 0 €

☐ Yhden vuoden tilaus 66 €

☐ Jäsenen vuosikertalahja uudelle tilaajalle 15 €

☐ Olen jäsen, kestotilaus 44 € ☐ Opiskelijatilaus 30 € Hinnat sis. ALV 10 %

☐ Muu:

Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä.

Nimi: Osoite: Puhelinnumero:

Sähköposti:

62 LUOMULEHTI 1 | 2017 Luomuliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää liiton omiin tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin.

1/2017


Luomuvaliokunnan tilalle MTK-Luomu MTK:N VALIOKUNTAUUDISTUKSEN myötä vanhan muotoinen luomuvaliokunta on lakkautettu. Tilalle on muodostettu luomufoorumi, jonka edustaja toimii myös sektorikohtaisen valiokunnan luomuedustajana. Luomufoorumi on koostettu luomutuottajalähtöisesti siten, että edustaja toimii myös oman erikoisalueensa valiokunnan luomuedustajana. MTK Luomun ydinryhmään kuuluvat Mauri Penttilä (maitovaliokunta), Jonna Ukkola (peltokasvivaliokunta), Mari Puustinen (lihavaliokunta) ja Jaana Elo (erikoiskasvivaliokunta). Ryhmän sihteerinä toimii Jukka Markkanen MTK:sta ja MTK:n johtokuntaa edustaa Eero Isomaa. Ruotsinkielistä edunvalvontaa edustaa SLC:n Steve Nyholm. MTK Luomun puheenjohtajana toimii Jaana Elo ja varapuheenjohtajana Mari Puustinen. MTK Luomun tehtävänä on tehdä kannanottoja ja toimia MTK:n luomutoiminnan kasvoina ulospäin. Se on MTK:n valtuuskunnan asettama, luomualalla toimiva ja MTK:n johtokunnan pysyvä asiantuntijaelin. Jaana Elo on luomupuutarhatilan yrittäjä VarsinaisSuomessa sekä toimii Luomuliiton elintarvikeasiantuntijana. Steve Nyholm on siantuottaja ja toimii myös Luomuliiton hallituksen varajäsenenä. – Luomuliitolla on kiinteät suhteet MTK:hon jo sitä kautta, että monet aktiiveistamme ovat aktiivisia myös MTK:ssa. Yhteistyötä halutaan kuitenkin tiivistää entisestään. Yhdessä asioita valmistelemalla voimme tehdä tehokkaammin töitä luomutuottajien eteen, toteaa Luomuliiton puheenjohtaja Pirjo Siiskonen. – Luomuliiton yleisissä kokouksissa on muutamaan otteeseen keskusteltu siitä, että yhteistyötä MTK:n kanssa voitaisiin tehdä enemmän myös paikallistasolla. Varsinais-Suomessa yhteistyötä tehdään jo paljon, toteaa Luomuliiton hallituksen varajäsen ja paikallistason luomuyhdistys- ja MTK-aktiivi Auvo Heikkilä.

Pohjoisen Luomupäivät 22.– 23.2.

Luomuliitto ry:n sääntömääräinen kevätkokous 2017

Torstaina 23.2. klo 15.15

Pohto, Ulea-Sali, Vellamontie 12, Oulu • Käsitellään sääntömääräiset asiat. www.luomuliitto.fi/jarjesto/vuosikokoukset KAIKKI JÄSENET TERVETULLEITA! • Ilmoittautumista pyydetään järjestelyiden vuoksi viimeistään 10.2. • Ilmoittautuneille lähetetään kokouspaperit sähköpostitse. • Ilmoittautumislomake: www.luomuliitto.fi Lisätietoja: Pj: pirjo.siiskonen@luomuliitto.fi, puh. puh. 044 075 2755 Tj: elisa.niemi@luomuliitto.fi, puh. 0400 534 003

Pohjois-Pohjanmaan luomuyhdistyksen vuosikokous ke 22.2. klo 17 Pohto, Ulea-Sali, Vellamontie 12, Oulu

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi

PÄÄTOIMITTAJA Pirjo Siiskonen pirjo.siiskonen@luomuliitto.fi 044 0752 755

TILAAJAPALVELU arkisin klo 9 –16 luomuliitto.jarvenpaa@rantalainen.fi 010 321 6500

TOIMITUSSIHTEERI Elisa Niemi elisa.niemi@luomuliitto.fi 0400 534 003

ULKOASU Teppo Jäntti teppo.jantti@kallo.fi 040 849 1110

TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki

JULKAISIJA Luomuliitto ry

ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala / Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

PAINO Painotalo Plus Digital Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

PUHEENJOHTAJA Pirjo Siiskonen 044 0752 755 TOIMINNANJOHTAJA Elisa Niemi 0400 534 003 EDUNVALVONTAJOHTAJA Niina Ratilainen 050 378 7791 etunimi.sukunimi@luomuliitto.fi ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 58 LUOMULEHTI 1 | 2017

63


RAKKAUDESTA LUOMUUN

Laajin valikoima. Paras saatavuus. Kilpailukykyiset hinnat. Tarjoamme huolellisesti valitut tuoreet luomuhedelmät, -vihannekset, -juurekset, -sienet ja -yrtit Suomen laajimmasta luomuvalikoimasta kilpailukykyiseeen hintaan ympäri vuoden. Kun haluat kehittää suomalaista luomukulttuuria, valitse yhteistyökumppaniksi Satotukku. Me osaamme luomun.

Satotukku Oy | Tuupakantie 32, 01740 Vantaa | 010 581 6000 | satotukku@satotukku.fi | satotukku.fi

Luomulehti 1/2017  

Luomuliiton uusi puheenjohtaja, Luomuinstituutin uusi johtaja, Suomi100!