Teksti ja kuvat: Riitta Makkonen
Työ helpottui ja tuotanto kasvoi uuden navetan myötä
Timolan tilan uusi navetta Valtimolla on helpottanut Arto, Teija ja Aleksi Hämäläisen työtä. Bonuksena tuli vielä
V
maitomäärän kasvu. altimon Verkkojoen kylässä Pohjois-Karjalassa lehmät elävät aivan uudessa rytmissä. Marraskuun alussa päättyivät aamu- ja iltalypsyt kylmäpihattonavetan kalanruotolypsyasemalla. Nyt uudessa luomupihatossa lehmät käyvät lypsyllä omaan tahtiinsa. Emännän asemesta vetimiin tarttuu määrätietoisella otteella laserin ja kameran ohjaamana VMS-lypsyrobotti. − Robotti osaa määritellä maidosta muiden muassa sähkönjohtavuuden, mikä johdattaa alkavan utaretulehduksen jäljille, kertoo Teija Hämäläinen. − Lypsyrobottia en enää antaisi pois, Hämäläinen naurahtaa.
Panostus hyvinvointiin Hämäläisten uusi yhden lypsyrobotin luomupihattonavetta valmistui lokakuussa.
28
Luomulehti 1/2015
Navetta rakennettiin avaimet käteen –periaatteella Vana-valmisnavettakonseptilla. Isäntäväki oli suunnittelussa mukana tiiviisti, mutta ammattilaiset rakensivat ja koneistivat navetan. Näin ollen Hämäläiset saivat keskittyä karjanhoitoon. Investoinnille tuli hintaa 1,4 miljoonaa euroa, mutta ainakaan tässä vaiheessa se ei tunnu Hämäläisistä liian suurelta. Onhan tilalle tulossa nuori isäntä, 17-vuotias Aleksi opiskelee maatalousyrittäjäksi oppisopimuksella kotitilalla. Painavin syy navettainvestoinnille oli Arto Hämäläisen mukaan työtaakan helpottaminen ja vapaa-ajan lisääminen. Robottilypsy mahdollistaa pitkästä aikaa myös harrastukset. Uusi navetta on parantanut isäntäväen hyvinvoinnin lisäksi myös karjan hyvinvointia.
Päivä alkaa tietokoneelta Hämäläisten päivä navetalla alkaa toimistohuoneen tietokoneelta. − Sieltä saa tarkkaa tietoa eläinten terveydentilasta, maitomääristä ja ravintotarpeesta. Enää ei eletä arvailun varassa, Arto Hämäläinen korostaa. Tietokoneen mukaan lehmät käyvät lypsyllä 2,8–3 kertaa vuorokaudessa. Lyp-
△ Arto Hämäläisen työpäivä alkaa navetan toimistohuoneen tietokoneen äärestä. ◁ Jippo tuli lypsylle.
sykertojen lisääntymisen myötä myös maitomäärä on kasvanut. Elinkeinosuunnitelmassa tavoitteena oli 560 000 kiloa vuodessa, mutta jo nyt vaikuttaa siltä, että maitomäärä voi hyvinkin olla jopa 600 000–700 000 kiloa vuodessa. Uudessa navetassa risteilee edestakaisin lantarobotti, joka pitää lattiat puhtaina. Lehmät osaavat väistellä hiljakseen liikkuvaa matalaa robottia. Tuorerehun Arto ja Aleksi Hämäläinen sekoittavat appeeksi ja jakavat traktorilla ja apevaunulla läpiajettavalle ruokintapöydälle. Väljissä karsinoissa vasikoilla ja hiehoilla on tilaa liikkua ja makailla. Tyttövasikat jäävät tilalle, joten karja kasvaa omavaraisesti. Sonnivasikat menevät jo ternivasikoina välitykseen lihatiloille.