◁◁ Siemenvarasto alkaa täyttymään ennen kevään sesonkia. Kausihinnoittelusta huolimatta viljelijät tilaavat yleensä viimetingassa. Kuvassa Teemu Rantsi (vas.) ja Timo Mäkinen. ◁ Naturcomin koeruutuja havainnoimassa yhtiön pitkäaikainen työntekijä Rauno Laukka.
Teksti: Soile Prokkola kuvat: markku pirkola
△ Keltamaite on erittäin mielenkiintoinen lisä rehunurmiin.
Siemeniä
nurmiin ja luonnonhoitoon Useimmat luomuviljelijät ovat tilanneet palkokasvien siemeniä Naturcomista. Palkokasvien lisäksi yritys on keskittynyt nurmiin, viherkesantoihin ja erilaisiin luonnonhoitoalueisiin tarvittaviin siemeniin ja seoksiin.
S
iikajoen sivukylältä löytyy monille luomuviljelijöille tuttu siementen hankintapaikka, Naturcom Oy. Yritysidea sai alkunsa, kun Timo Mäkinen toi Saksasta virnan siemeniä Touko-veljelleen, joka aloitti luomuviljelyn 80-luvun lopulla. Mäkinen oli tuolloin Saksassa opiskelemassa ja ensimmäiset siemenet tulivat auton peräkontissa. Kun ne eivät enää mahtuneet autoon vaan piti tila-
12
Luomulehti 1/2014
ta rahtina, perustettiin yritys ja ruvettiin markkinoimaan siemeniä vuonna 1991. Toimipaikaksi hankittiin vanha kansakoulu, josta edellinen yrittäjä oli lähtenyt syrjäisen sijainnin takia. - Naturcomin toimintaa syrjäisyys ei haittaa, koska suurin osa tuotteista menee toimitusmyyntinä. Alussa välitettiin myös viljojen siemeniä, mutta niistä luovuttiin, kun koulu kävi ahtaaksi, muistelee Mäkinen. Vuonna 2003 perustettiin toinen toimipiste Loimaalle. Nyt vakituisia työntekijöitä on kolme ja sesonkiaikaan maalis-kesäkuussa noin 15. - Myynti on kasvanut koko yrityksen ajan, lukuun ottamatta yhtä vuotta, jolloin siementuotanto epäonnistui huonojen säiden takia, kertoo Mäkinen. - Tavoitteena ei niinkään ole yrityksen kasvu, vaan mielekkäälle ja kannattavalle toiminnalle sopiva koko ja
valikoima. Viime vuosina on oivaltanut, että kaiken toiminnan keskellä on ihminen, on sitten kyse asiakkaista, työntekijöistä tai yrittäjästä itsestään.
Uusia lajeja viljelyyn
Tutkimuksia niin kotimaasta kuin lähialueilta nuohotaan innokkaasti. Mäkisen mukaan tuotekehitys on homman suola. Ruokonadan saaminen suomalaisiin nurmiin on tämän työn satoa. - Nurminadan lajikekokeista löytyi ruokonadan numerolinja, joka vaikutti hyvältä. Boreal ei ollut innostunut hakemaan sitä lajikkeeksi, ennen kuin Naturcom siitä kiinnostui. Nyt Naturcomilla on Retuksi nimetyn lajikkeen edustus ja siemen tuotetaan Suomessa. Ruokonata on maailmalla suosittu nurmiheinä. Syvän juuristonsa ansiosta sillä on monia hyviä ominaisuuksia nurminataan verrattuna. Nyt Borea-
lilta löytyy ruokonadasta useampikin lajike. - Toinen Suomessa hyvin menestyvä uutuuskasvi on Karlu-rehumailanen, joka on sinimailasen ja sirppimailasen risteytys. Laji on erittäin monikäyttöinen ja tervetullut lisä jatkuvan apilanviljelyn katkaisijaksi. - Saneeraus- ja maanmuokkauskasvit ovat myös hyvin mielenkiintoisia. Niiden käytössä ja kehittämisessä on paljon potentiaalia, uskoo Mäkinen.
Ja uusia lajikkeita
Uusia lajikkeita tulee koko ajan. Lajikekokeita tehdään yhteistyössä MTT:n kanssa ja omia koeruutuja on Loimaalla noin tuhat. Niitä voisi olla enemmänkin, mutta se on kustannuskysymys, sanoo Mäkinen. - Luomulajikekokeet ovat vielä harvinaisia. Nytkin mietitään, että lannoitetaanko englanninraiheinän lajikekoe Ruukin MTT:llä vai ei. Nekin kokeet, jotka viedään läpi luomulannoituksella ovat yleensä perustettu tavanomaiselle maalle. Ja sehän ei ole sama asia kuin että maa olisi ollut luomuviljelyssä, harmittelee Mäkinen. Mäkinen painottaa, että he eivät myy sellaisia lajikkeita, joita ei ole testattu. Jos siemenpulan takia sellaisia joudu-
taan myymään, se täytyy selvittää myös asiakkaalle. Hän ihmetteli, että Suomessa myytiin viime kesänäkin itävaltalaisia luomuapiloita ilman, että niiden menestymistä täällä on tutkittu.
Kotimaista valtaosa
Naturcomilla on lähes sata sopimustuottajaa ja suurin osa heistä on VarsinaisSuomesta, missä olosuhteet siementuotannolle ovat parhaimmat. Yli puolet sopimusviljelijöistä tuottaa luomusiementä. Siemenerät vastaanotetaan, kunnostetaan ja sertifioidaan Loimaalla. Mäkinen arvioi, että noin kaksi kolmasosaa heidän myymistään siemenistä on kotimaista tuotantoa. Kotimaisen tuotannon eteen tehdään työtä, vaikka olosuhteet eivät täällä ole aina parhaimmat. Hinnalla ei voi kilpailla ranskalaisten siementen kanssa. Periaatteena on, ettei haeta helpointa ja halvinta ratkaisua asiakastyytyväisyyden kustannuksella. Siemenvalinnalla on merkittävä vaikutus sadon määrään ja talvehtimiseen. - Tuontia on eniten Ruotsista, missä ilmastolliset olosuhteet ovat lähinnä omiamme. Tärkeitä tuontimaita ovat myös Saksa ja Viro. Siemenseoksia kehitellään viljelijöiden kanssa yhteistyössä. Heinä-, säilö-
rehu-, laidunnurmiin tarvitaan erilaiset kasvilajit. Lisäksi on otettava huomioon lypsykarjan, nautojen, lampaiden ja hevosten erilaiset vaatimukset. Viljelijä voi myös tilata oman, tilalleen parhaiten sopivan siemenseoksen. Viljelijöiden itselleen räätälöimien seosten kysyntä onkin koko ajan lisääntynyt.
Luomumaine rajoittaa vielä
Valtaosa noin 7 000 asiakkaasta on viljelijöitä ja näistä kaksi kolmasosaa on luomuviljelijöitä. Runsaasta siemenvalikoimasta myydyimpiä ovat puna-, alsike- ja valkoapila, rehuvirna sekä rehumailanen. Naturcomin luomumaine on ollut rasite muille kuin luomuasiakkaille myytäessä. - Nyt kuitenkin tavanomaisetkin viljelijät alkaneet kiinnostua ”typpikasveista”, kun lannoitteiden hinnat ovat nousseet rajusti. Myös joidenkin siemenseosten kautta, kuten riistaseos ja tienvarsiseos, muutkin kuin luomutuottajat ovat uskaltautuneet asiakkaiksi. Mäkinen painottaa, että heille tuo suurta tyydytystä, kun saa olla mukana viemässä luomua eteenpäin. Kun tehdään töitä luomun ja luomuviljelijöiden kanssa, on tullut tunne, että ollaan oikealla tiellä. Tulevaisuus on luomussa! ◀ Luomulehti 1/2014
13