Page 1

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta.

Nro 3/2017

10,00 €

Uudessa navetassa reilusti tilaa

www.luomulehti.fi

▶ 34

Saksalaista luomua tuotetaan kaupunkien kupeessa ▶

30

TULOS ON YRITTÄJÄSTÄ KIINNI ▶

10


VILOMIX FINLAND OY:N VALIKOIMASTA LUOMUTUOTANTOON SOVELTUVAT: • ADE–vitamiinivalmisteet • E-vitamiini- ja seleenivalmisteet Useita orgaanista seleeniä sisältäviä valmisteita

• Mira-kivennäisrehut • Nuolukivet naudoille • Natriumbikarbonaatti, merilevä, ruokintakalkki, magnesiumoksidi ja suola tilaseoksiin • Lisäksi runsas valikoima luomutiloille soveltuvia puhdistus- ja pesuaineita mm. vedinkastot ja kiertopesuaineet

TIEDUSTELE TUOTTEITA PALVELEVALTA ALUE-EDUSTAJALTASI:

www.vilomix.fi/edustajat

Vilomix Finland Oy puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

LAJINSA PARHAAT

EBENA tuin i s o u en s m o u S irna v u h e r

JÖGEVA 4 in

täv s e k en Suom oapila valk

www.naturcom.fi


On kasvun aika!

K

Elisa Niemi

evät on kasvun aikaa. Luonto herää, kasvukausi käynnistyy ja pääsemme seuraamaan kasvun ihmettä. Tämä kevät on kuitenkin osoittautunut erilaiseksi. Räntää ja rakeita on tullut niskaan vielä toukokuussa ja aamulla on mittari miinuksella. Uskomme kuitenkin, että kevät ja kesä koittavat tänäkin vuonna, maat lämpenevät kylvöille otollisiksi ja viljelijät pääsevät traktoreineen pelloille. Kylmästä keväästä huolimatta luomussa eletään kokonaisvaltaisen kasvukehityksen aikaa: kulutuskysyntä kasvaa, tuotevalikoimat kasvavat ja laajenevat, luomuvienti on kasvussa ja tuotanto kasvaa tasaista vauhtia. Tänä keväänä luomuun siirtyviä viljelijöitä on runsaat 250, suunnilleen sama määrä kuin viime vuonna. Erityisen paljon uusia luomutiloja on aloittamassa Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Tämä on lupaavaa. Myös luomukurssien vetäjät ovat raportoineet osallistujamäärien kasvusta. Luvassa on siis lisää luomutiloja myös tulevina vuosina. Kasvava luomutuottajien joukko tietää kiirettä myös Luomuliiton toteuttamassa edunvalvonnassa. Tuottajien määrän kasvaessa on tärkeää varmistaa, että luomuvalvonta toimii samoilla luomusääntötulkinnoilla ja -käytännöillä koko maassa, että kaikki luomuna tuotettu maito jalostetaan luomuna ja että luomukotieläinvalvontaa yksinkertaistetaan. Nämä ovat esimerkkejä edunvalvonnan prioriteeteistä, jotka Luomuliitto on kevään aikana määrittänyt maidon- ja lihantuotannossa, puutarhatuotannossa, kasvinviljelyssä ja ammattikeittiöpuolella. Ne ohjaavat edunvalvontaamme ja ne julkaistaan tässä lehdessä. Edunvalvontaa ei tehdä yksin, vaan tuottajien voimat yhdistämällä. Tästä syystä Luomuliitto ja MTK ovat tänä keväänä solmineet yhteistyösopimuksen luomun edunvalvonnassa niin EU-tasolla kuin kotimaassakin. Molemmissa organisaatioissa on runsaasti luomualan asiantuntemusta ja sitä voidaan vaihtaa. Yhteistyötä tekemällä voidaan entistä tehokkaammin toimia luomualan kasvun hyväksi. Kasvua voidaan saada aikaan monella eri tavalla. Yksi tehokkaimmista keinoista on luomun kulutuskysynnän kasvattaminen siellä, missä on mahdollista saavuttaa isoja kulutusvolyymeja, kuten julkisissa ruokapalveluissa. Koulumaito- ja vihannestuki ovat merkittäviä tekijöitä luomukasvun kirittämisessä. Siksi Luomuliitto tervehtii ilolla asian etenemistä. Luomumaidon ja luomuvihannesten käyttö kouluruokailussa tarjoaa luomutuottajille lisää kasvun mahdollisuuksia. Hyvää kasvukautta kaikille!

PIRJO SIISKONEN Luomuliiton puheenjohtaja

LUOMULEHTI 3 | 2017

3


Suuria makuja

pieneltä tilalta

PARHAAT LUOMUHERKUT GRILLIIN

100 % LUOMULIHAA

TALMAN LUOMU OY Nygårdintie 43 04240 Talma Puh. 020 7924 240 myynti@talmanluomu.fi

www.talmanluomu.fi


Sisällys 3/2017

> Vaihtoehtoja hyvään kyntöön s. 26

3

Pohjoisen Luomupäivillä otettiin kantaa kuntaruokailuun

Tulos on 10 KANNESSA: kiinni yrittäjästä vaatii 11 Luomuliitto tukitason varmistamista uskoo 12 Nyholm vahvaan kasvuun kunnianhimoinen 14 Virossa luomuohjelma 16 Omaleimaisilla mehuilla menekkiä valikoimissa 18 Rimin paljon lähiluomua ja MTK 21 Luomuliitto tiivistävät yhteistyötään lausuntoja 22 Kevään Luomuliitolta katteita 24 Biohajoavia rikkakasvien torjuntaan 26 Vaihtoehtoja hyvää kyntöön

Kannen kuva: Samuli Leinonen

le h ti

> Viljelijä keskittyy viljelyyn s. 44

30

KANNESSA: Saksalaista luomua tuotetaan kaupunkien kupeessa

32 Nähdään kesällä! Uudessa 34 KANNESSA: navetassa reilusti tilaa ja valvatti 36 Ohdake vähemmäksi lusikoimassa 40 Luomutilat ennätyspuuroa 42 Villipuurohaaste liikkeelle on vielä 43 Potentiaalia suuremmalle kasvulle luomumaitotilalla 46 Vierailu antaa uskoa hyvään markkinakehitykseen

50 57 61

Luomuliiton työryhmät asettavat tavoitteita alan kehittämiselle Maanparannusaineet testissä – pellot kuntoon kestävästi Yhteistyö on pohja rehuratkaisuun

Isolta tilalta monia maitotuotteita s. 20 Palstat

6 Alkupaloja 8 Muissa medioissa 9 Gallup 23 Edunvalvontaa Euroopassa 39 Uutuuksia 44 Tekijät esiin 48 På svenska 52 Tuotekehitystä 54 Palveluksessanne 56 Kommentti 58 Kysymyksiä 60 Yhdistyksistä 63 Minä ja luomu

LUOMULEHTI 3 | 2017

5


Kananmunat kirkkaasti kärjessä

Marjo Koivumäki

LUOMUN OSUUS kokonaismarkkinoista (2 %) kertoo vain keskiarvon, sillä yksittäisten luomutuotteiden ja -tuoteryhmien markkinaosuudet vaihtelevat paljon. Suurin markkinaosuus luomulla on kananmunissa: luomukananmunien osuus kaikesta kananmunien myynnistä yltää kahdenkymmenen prosentin tuntumaan useissa Euroopan maissa. Suomessa osuus on viisitoista prosenttia arvossa mitattuna. Myös luomumaito ja -maitotuotteet sekä luomuhedelmät ovat suosittuja tuoteryhmiä.

TUOTERYHMÄ

LUOMUA

Kananmunat

15, 4 %

Maito

4,1 %

Hedelmät ja vihannekset

3,9 %

Kuumat juomat ja mehut

3,3 %

Jogurtit yms. maitotuotteet

1,9 %

Juustot

1,5 %

Tuore liha

1,1 %

Leipä ja leivonnaiset

1,0 %

Luomun markkinaosuuksia 2016 (euroista)

Bioureasta rohkaisevat tulokset TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUN, Käymäläseura Huussi ry:n ja Suomen ympäristökeskuksen BIOUREA - Innovatiivinen lannoitevalmisten suljetun ravinnekierron toteuttamisessa -hankkeen tulokset olivat erittäin rohkaisevat. Virtsa osoittautui lannoiteominaisuuksiltaan väkilannoitteen veroiseksi ohran kasvatusokokeissa ja täytti myös hygieeniseltä ja haitallisten metallien osalta lannoitevalmisteasetuksen vaatimukset.

Virtsan erilliskeräys on myös ympäristövaikutuksiltaan ja ravinnepotentiaalin kannalta hyödyllistä. Jos kaikki yhdyskuntien ja haja-asutuksen virtsa kerättäisiin talteen ja hyödynnettäisiin, jätevedenpuhdistamoiden kuormitus pienenisi noin neljännekseen ja fosforikuormitus puolittuisi nykyisestä. www.huussi.net

Elisa Niemi

6

LUOMULEHTI 3 | 2017


JO KOLMANNET Sauvossa pidetyt viljelypäivät vetivät paikalle yli sata puutarhatuottajaa, mukana myös muutama luomutuottaja sekä luomuun siirtyvä viljelijä. Päivä oli todella onnistunut ja ihmisiä oli saapunut myös pitkän matkan takaa. Espanjalainen Alberto Hernández Dosing Pumps -yrityksestä esitteli sekä tunneleissa että avomaalla toimivaa yksinkertaista lannoitusjärjestelmää. Kastelupumppujen ominaisuuksiin ja huoltoon perehdytti Italiasta saapunut Vincenzo Pirondini, Rovatti Pompe -yrityksestä. Jarvenkylan mailla tutustuttiin uuden Vibrant-mansikkalajikkeen koemaahan. Testissä oli yksivuotinen biohajoava katekalvo ja korkea kohopenkki. Jarvenkyla testaa myös monia muita myymiään tuotteita koemaalla. Elina Järvinen Jarvenkyla Oy:sta kertoi mansikan taimien flower mappingistä, jossa tutkitaan taimen kukkavanojen määrää. Flower mappingia voidaan hyö-

Elina Järvinen

Taimet täytyy tilata hyvissä ajoin dyntää myös luomutaimien valinnassa. Hän kehoitti viljelijöitä miettimään jo seuraavan vuoden taimia, sillä hyvän ja laadukkaan taimen saatavuus on rajallinen ja tilaaminen olisi syytä tehdä hyvissä ajoin. Seuraavan vuoden satoa tuottavien taimien tilaus tulisi ajoittaa jo heinä–elokuulle. Tavanomaisen tuotannon huono kannattavuus mietityttää yhä useampaa tuottajaa ja Luomuliiton elintarvikeasiantuntija Jaana Elo piti innostavan luennon luomusta: Miten ottaa hyöty irti, millä rikkakasvit pysyvät kurissa ja miten luomutuotannosta saadaan euroja? Elo esitteli Kamparsin Luomutilan ideoita ja toimintoja. Luento herätti keskustelua vielä kahvitauollakin ja sai monen viljelijän miettimään oman tilan kehittämistä ja erikoistumista myös muuhun, kuin tilan päätuotantosuuntaan. Metsien sertifiointi luomuun säväytti kuulijoita ja Jarvenkyla Oy:n Jari Suominen totesi päivän päätyttyä vaimolleen Ingirdalle, että nyt lähdetään laittamaan kaikki meidän metsät luomuksi!

Koetoimintalupa NeemAzal Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt luvan tutkia NeemAzal T/S -valmisteen tehoa tuhohyönteisiin. Päätös on voimassa tietyillä puutarhakasveilla ja lupa kattaa tietyt kokonaiskäyttöalat. Tuotetta ei saa vapaasti ostaa, vaan koetoiminta täytyy tehdä yhteistyössä nimetyn vastuuhenkilön kanssa. Jos olet kiinnostunut koetoiminnasta tilallasi, voit ottaa yhteyttä Luomuliiton vastuuhenkilöön osoitteessa: neuvonta@luomuliitto.fi. Marjo Koivumäki

LUOMUTUOTANNOSSA EHKÄISTÄÄN tuhohyönteisiä mm. viljelykierron, houkutuskasvien ja kasvivalinnan avulla. Luomussa ei saa käyttää ns. keinotekoisia torjunta-aineita. Joitakin luonnollisista ainesosista koostuvia aineita saa käyttää, mutta niiden rekisteröinti on varsin kallista ja siksi läheskään kaikkia EU:n luomuasetuksen sallimia aineita ei ole saatavilla Suomessa. Yksi näistä on neem-puusta valmistettu NeemAzal.

LUOMULEHTI 3 | 2017

7


Muissa medioissa Elisa Niemi

Steve Nyholm sai ansioristin STEVE NYHOLM vastaanotti Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin ÖSP:n (ruotsinkielisen Pohjanmaan tuottajayhdistyksen) vuosikokouksessa huhtikuussa. Olen hyvin ylpeä siitä, että oma tuottajaliittoni ehdotti minua ja, että sain näin hienon ansioristin. Olen ollut aktiivinen, myös kriittinen enkä aina myötäkarvainen. Silti yhdistys on arvostanut sitoutumistani ja se tuntuu hyvältä, kommentoi Nyholm Landbygdenfolkille 21. 4. Meillä on monta uutta tuottajaa ja jäsentä Munsalassa ja minun neuvoni heille on, etteivät pelkää sanoa mielipiteitään. Nyholmista lisää sivulla 12.

Myssyfarmi

Pölytysvaje ei näytä koskevan luomutuotantoa HELSINGIN YLIOPISTON professori Heikki Hokkanen toteaa, että neonikotinoidi-peittausaineiden laajamittainen käyttö näyttäisi olevan tärkein yksittäinen selittäjä luonnonpölyttäjäkadolle. Rypsin sadot ovat tippuneet kahdenkymmenen vuoden aikana juuri sen verran kuin hyönteispölytyksen osuus on sadonmuodostuksesta eli 25 prosenttia. Luomurypsin sato on kymmenen vuoden aikana kasvanut, kerrottiin 10. 5. Maaseudun tulevaisuudessa.

Suurempi luomun osuus on lisännyt kotimaisen osuutta Ruotsin julkisissa hankinnoissa

Marjo Koivumäki

8

LUOMULEHTI 3 | 2017

KUN RUOTSIN hallitus maaliskuun alussa esitteli uudet luomutavoitteet, keskustelu kuumeni. Tavoite, että 60 prosenttia julkisista ruokahankinnoista on luomua, aiheutti kriitikoiden mielestä riskin ruoan tuonnin lisääntymiselle. Tilastot kuitenkin näyttävät, että tähän asti on ollut päin vastoin: kun luomuruoan osuus on julkisissa hankinnoissa viime vuosina lisääntynyt, myös kotimaisen ruoan osuus on kasvanut, kertoi Ekologiska Lantbrukarna huhtikuussa nettisivuillaan.


Gallup

TEKSTI: ELISA NIEMI

Juho Karinkanta

Mentoreilta saa kysellä! 1. Minkälaista yhteistyötä on ollut kiinnostuneiden viljelijöiden kanssa? 2. Miten näet luomun tulevaisuuden?

Antti Toija Laidunherefordin luomuemolehmätuottaja Kauhajoki, Etelä-Pohjanmaa 1. Hyvinkin aktiivisesti on tullut puheluita lähellä olevilta, niin kasvi- kuin eläintiloilta. Monta kysymystähän siinä on mielessä, kun luomuun siirtyy: byrokratia mietityttää, miten valvonta toimii käytännössä, rikkakasvien kanssa pärjääminen ja miten siemenasiat saa hoidettua oikein. Vaikeammissa kysymyksiä kehotan kysymään neuvojalta ja itsekin käyn neuvojan kanssa läpi oman tilan asiat vuosittain kunnolla. 2. Valtavan iso erohan nyt on viljanhinnoissa luomun ja tavanomaisen välillä. Toivottavasti houkuttelee sellaisia tuottajia, keille luomutuotanto sopii. Kysymyksiä on tullut monilta siirtymistä pohtivilta. Pääkaupunkiseudulla on luomulihalla oikeasti kysyntää. Luomuloppukasvattajia vaan pitäisi saada lisää pihvivasikoille, etteivät ne joudu tavanomaiseen. Siitä olen Atriaa tiheään muistutellut.

45 lypsylehmää ja 2 x 4 kalanruotolypsyasema, 30 päätä nuorkarjaa Siikajoki, PohjoisPohjanmaa 1. Lähinnä rikkakasviasioista tulee kysymyksiä. Monet pitävät juolavehnää pahana rikkakasvina, vaikka minusta kyllä valvatti ja ohdake ovat runsastuessaan paljon hankalampia. Juolavehnään tehoaa aika hyvin muokkaaminen ja juurien kuivattaminen. Laidunnus ehkäisee myös rikkojen kasvua yllättävän hyvin. Itse lähdin Luomuliiton mentor-listalle mukaan vasta tänä keväänä, mutta onhan noita kysymyksiä tullut jo sitä ennenkin. Pohjois-Pohjanmaalla oli äskettäin ryhmätapaaminenkin mentoreille. 2. Valoisalta näyttää luomun tulevaisuus. Ei voisi kuvitellakaan että mustia pilviä olisi tulossa, uskon että tämä on se juttu tulevaisuudessa. Tavanomaisellakin puolella ollaan kiinnostuneita luomussa hyvin toimivista menetelmistä.

Veli Rahikainen Pitkä kokemus luomusipulin, -porkkanan ja -perunan viljelystä. Nyt eläkkeellä. Mikkelin Vanhamäki 1. Olin juuri vierailemassa mentoroitavan luona. Olemme olleet kaksi vuotta yhteyksissä ja pohtineet hänelle hyviä maanparannuskeinoja. Hän tuottaa tavanomaista sipulia. Valkomesikkä on huima kasvi maanparannukseen. Kokeilin sitä itse ensimmäisen kerran 5 vuotta sitten. 2. Sipulilla fusarium on paha ongelma. Pirjo Kivijärvi on selvittänyt sitä tutkijana ja tärkeimpiä torjuntakeinoja on istukkaan käsittely sekä sopivien kasvien löytäminen viherkesantoihin. Typensitojakasvien nurmissa on fusariumin homeitiöiden tartuntavaara, joten parempi vaihtoehto on nimenomaan esimerkiksi valkomesikkä.

Katso tietoja yli 50 mentorista ja kysele maksutta: www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor

LUOMULEHTI 3 | 2017

9


TEKSTI: ELISA NIEMI, KUVAT: JAANA SUOMI

Juhani Suomi hankki emolehmiä samassa yhteydessä, kun siirsi tilan luomuun.

Tulos on kiinni yrittäjästä Luomuun siirtyvän tuottajan täytyy hakea aktiivisesti tietoa. Juhani Suomi tuli siihen tulokseen, että kokonaisuuden kannalta on järkevää luomuun siirtymisen yhteydessä aloittaa myös emolehmätuotanto.

Palapelissä on monta palaa. Kymmeniä paloja, pohtii taivassalolainen Juhani Suomi päätöstä siirtyä luomuun. – En ajattele, että tulosta tulee välttämättä enemmän, mutta ei vähempääkään, kertoo Suomi. Vuotuinen ruiskutus-urakka on Juhani Suomen tilalla ollut aiemmin suuri. Ruiskutuskerrat huomioiden, ruiskutettavaa alaa oli vajaa 2 000 ha, koska viljelyssä oli myös useita ruiskutuksia vaativia erikoiskasveja. Altistuminen kemikaaleille ei enää perheenlisäyksen myötä tuntunut Palapelissä on monta palaa. Kymmeniä paloja, pohtii taivassalolainen Juhani Suomi päätöstä siirtyä luomuun. – Viime vuoden ruiskutusurakan jälkeen kypsyi päätös luomuun siirtymises-

10

LUOMULEHTI 3 | 2017

tä ja sen jälkeen olemme etsineet maksimaalisen määrän tietoa. – Rikkakasvien kanssa pärjäämiseen saa esimerkiksi hyvin erilaisia vastauksia. Joku sanoo, että äkeessä on oltava hanhenjalkapiikki ja toinen on sitä mieltä, ettei sillä tee mitään. Sama pätee rikkaäkeeseen. Tavanomaisella puolella kasvinsuojelu on tietysti paljon suoraviivaisempaa. Luomussa se riippuu kasvukunnosta, viljelykierrosta… Siksi eri ihmisiltä saamiinsa vastauksiin täytyy suhtautua tietyllä varauksella. Juhani Suomi haluaa vielä lisätä: – Tavanomaisessa tuotannossa voi rikkaongelmia ensin viljelykierrolla ennakoida ja sitten on vielä mahdollisuus korjaavaan toimenpiteeseen. Luomussa voi

ainoastaan ennakoida, korjaavia toimenpiteitä on yksi, vaakatasoleikkuri…

Kunnon tulostavoitteet – Maanviljelijä-yrittäjänä sitä pitäisi pystyä olemaan oman itsensä herra. Tavanomaisella puolella viljely on nykyään sitä, että sinulle kerrotaan, että osta sitä ja osta tätä. Taloudellisesti se oli meille silti ok. Sitä maksoi muualla tuotetuista tuotantopanoksista ja toivoi, että tulostakin tulee. – Keskisadon nostaminen viidestä tonnista kuuteen toi myyntituloa 140 euron luokkaa. Tuosta summasta vähennettiin rahti ja vääjäämättä lisääntyvät ostopanokset. Palkka jäi melko pieneksi, joinain vuosina sitä ei saanut lainkaan. Saman taloudellisen lopputuloksen saa luomussa astetta pienemmällä sadonlisällä.


Juhani Suomi haluaa tavoitella mahdollisimman korkeita satoja luomussakin. – Kahden tonnin sadoilla luomu ei kannata, tavoittelen kolmea tonnia. Enkä ole pahoillani, jos sattuu tulemaan enemmän. Lisäksi pyrin saamaan myyntikasvien osuuden yli puoleen viljelykierrosta. – Yleisessä keskustelussa pyörii nyt luomun korkeat hinnat ja tukitasoista puhuminen. Näen sen enemmän niin, että tilan koosta ja tuotantosuunnasta huolimatta jotkut tekevät hyvää tulosta ja jotkut huonoa. Se on yrittäjästä kiinni. Ensimmäisen viiden vuoden sopimuksen Juhani Suomi näkee jonkinlaisena koeaikana. Ehkä noin 5 – 10 vuoden päästä on muodostunut toimiva viljelykierto. – Jos viisi vuotta menee joka vuosi metsään, niin pääseehän luomusta poiskin. Ei se ole mikään naula arkkuun se luomuun siirtymispäätös. Toisaalta Suomi pohtii pitkäjänteisyyden tärkeyttä. – Maataloudessa kvartaali on enemmänkin vuosisadan kvartaali: 25 vuoden Uuden navetan rakentaminen on iso projekti.

päästä on hyvä katsoa taaksepäin, että oliko luomuun siirtyminen hyvä juttu vai ei.

Emolehmät nurmen hyödyntäjiksi Jotta luomun viljelykierrossa tarvittavasta nurmesta saadaan hyöty irti, Suomi on investoinut emolehmänavettaan. Karjasta saadaan tietysti myös lantaa pelloille. – Ennen emolehmien saapumista vuoden vaihteessa en ollut ikinä ollut tekemisissä emolehmien kanssa. Hädintuskin nähnyt emolehmää. En tiennyt niistä juuri mitään, kuvailee Juhani Suomi. Navetan rakentaminen on alkanut kallion räjäyttämisellä. Luomukelpoisen navetan rakentamiseen on tarvittu siihenkin monipuolista tiedonhakua. Reilun 150 emolehmän karjan saaminen kokoon on oma hommansa. Markkinointia ei ole vielä mietitty. – En usko, että liha tai vasikat käsiin jäävät. Ostamme siirtymävaiheessa myös tavanomaisia eläimiä ja rotuja on ainakin aluksia kaksi tai kolmekin. ◀

TOIMITTANUT: NIINA RATILAINEN

Luomuliitto vaatii tukitason varmistamista

K

evään luomukursseilta ympäri Suomen on raportoitu kasvavaa kiinnostusta luomuun siirtymistä kohtaan. Luomuliitto on iloinen, että luomutuotantoon vaikuttaa – kasvaneen kiinnostuksen perusteella – olevan tulevina vuosina siirtymässä yhä useampia tuottajia. Luomuliitto vaatii, että kasvavalle luomutuotannolle varataan riittävästi tukea. Hallituksen tulee Luomuliiton mukaan varmistaa, että luomun kasvulle on Suomessa jatkossakin hyvät edellytykset ja riittävästi luomutukirahaa. Luomuliitto haluaa hallitukselta vahvistuksen siihen, että uusille ja nykyisille luomutuottajille varmistetaan voimassa olevan tukitason mukainen luomutuki. – Hallitus on sitoutunut nostamaan luomuviljellyn maapinta-alan määrää kahteenkymmeneen prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Pääsemme lähemmäs tavoitetta, kun hallitus vahvistaa lupauksen siitä, että luomutuki pysyy viljelijöille nykyisen suuruisena. Koska luomuun siirtyvien määrä kasvaa, on myös luomutuen budjettiosuutta samassa suhteessa lisättävä, linjaa Luomuliiton puheenjohtaja Pirjo Siiskonen. ◀

LUOMULEHTI 3 | 2017

11


TEKSTI: ELISA NIEMI

Nyholm uskoo vahvaan kasvuun Maku puhuu luomusianlihan puolesta. Steve Nyholm kannustaa, että tuotannon saa kyllä toimimaan. Hän jakaa kokemuksiaan mielellään.

M

Kuvaajan nimi

unsalassa, nykyisin Uudenkaarlepyyn kunnassa on Suomen vanhimpia luomusikatiloja – Skogsjö. Sikalan ympärillä on jykevä verkkoaita - isäntä pitää järkevänä ja ajankohtaisena varmistua siitä, että sikarutto ei leviä mahdollisesti alueella kulkevista villisioista. Hymyilevä Steve Nyholm ei kuitenkaan vaikuta olevan huolissaan siitä eikä mistään muustakaan. Hänet tunnetaan pontevistakin sanoista luomun puolesta. – Nyt on suuri mahdollisuus siirtyä luomuun. Sitten ei tarvitse ostaa ulkomailta, kun kysyntä kasvaa. – Esimerkiksi Kööpenhaminan ja Södertäljen tapaukset saavat todella uskomaan, että luomu kasvaa vielä selkeästi muuallakin – niin julkisissa ruokailuissa kuin kuluttajaostoissakin, toteaa Nyholm.

12

LUOMULEHTI 3 | 2017

Kipulääkitys parantaisi porsimisterveyttä Steve Nyholm on toiminut pitkään luomualalla ja saanut arvostusta (ks. s. 12). Hän vaikuttaa tällä hetkellä Luomuliiton hallituksen varajäsenenä sekä SLC:n luomuvaliokunnassa ja MTK Luomussa. Luomuliiton mentorina hänelle soitellaan myös Etelä-Suomesta. Luomusikatiloja on Suomessa vain neljätoista ja kokeneempien vinkkejä tarvitaan. – Hands-freen kanssa voin kätevästi tehdä töitä samalla ja vastata kysymyksiin, hymyilee Nyholm. – Luomuviljely on vähän haastavaa. Mutta sitten kun alun haasteista on selvitty, elämä jatkuu, pohdiskelee Nyholm. Tänä keväänä hän on ollut mukana Pro Luomu ry:n Luomun koordinaatiohankkeen Fokusryhmätyöskentelyssä, jossa on pohdittu eläintuotannosta mm.

lääkintää. KRAV-säännöt ovat monilta osin tiukemmat kuin EU:n luomusäädös, mutta niissä kipulääkitystä emakolle porsimisen aikana ei kuitenkaan lasketa lääkitsemiskerraksi. – Sen takia Ruotsissa käytetään kipulääkitystä paljon enemmän kuin täällä. Se parantaa emakon ja siten porsaidenkin terveyttä – sen ansiosta antibiootteja tarvitaan harvemmin. Sama käytäntö pitäisi mahdollistaa Suomessakin, toteaa Nyholm.

Tuottajaomisteinen teurastamo tärkeä yhteistyökumppani Skogsjön tilalla työskentelee Steven lisäksi hänen poikansa Tommy Nyholm, joka myös omistaa puolet yrityksestä. Lisäksi on yksi kokopäiväinen työntekijä. Steve on koulutukseltaan koneinsinööri, kun taas Tommy on opiskellut kauppakorkeakoulussa. Hän on innostunut


elintarvikejalostuksesta ja toimii Tajmapienteurastamon puheenjohtajana. – Kinkku oli tärkein syy lähteä mukaan Tajmaan. Muilla jalostajilla ei ole joulusesongin alla tilaa teurastaa muille kinkkuja, kuvaa Steve. – Muut teurastamot leikkaavat kyllä lihaa, mutta eivät oikein sillä tavalla kuin kuluttajamyyntiin tarvitaan. Skogsjöllä on ollut monta vaihetta yhteistyössä teurastamojen kanssa. Alunperin tavanomainen sikatuotantoon siirrettiin luomuun vuonna 2000 siksi, että Atria halusi ostaa luomusikaa. Atrian kiinnostus on kuitenkin vaihdellut. – Joitakin vuosia sitten Pro Luomun vuosikokouksessa maistelimme luomuruokaa ja SOK:n Ilkka Alarotu totesi,

että luomulihassa on isoin makuero tavanomaiseen. Hän halusi luomulihaa valikoimiin. Ehkä tähän liittyen, puolentoista viikon päästä Atria soitti minulle ja ilmoitti haluavansa lihaa. Nykyäänkin myymme Atrialle ne, mitä ei mene suoramyynnissä.

Kuvaajan nimi

Kuninkuuslaji Aiemmin Skogsjössä oli myös Charolaiskarjaa, mutta sitten päätettiin keskittyä sikoihin. Luomupäivillä joskus luomuasiantuntija Katja Mahal totesi, että luomusikatuotanto on kuninkuuslaji. Se jäi Nyholmille mieleen. – Viljelykierrosta ei ole sikatilalla samalla tavalla hyötyä kuin märehtijöiden kanssa. Kaikki siat saavat meillä tuorerehua aamulla, mutta suuri osa nurmesta myydään lähitiloille. Nurmirehun myymisestä on vaikeaa saada kannattavaa. Skogsjössä pyritään pitämään vain yksi nurmivuosi viljelykierrossa, mutta jos esimerkiksi ohdake uhkaa muodostua ongelmaksi jollakin lohkolla, täytyy niittovuosia olla kaksi. – Nurmen tuotannossa luomusadot yhtä suuria kuin tavanomaiset. Apila-timotei kasvaa erinomaisesti. Kuvaajan nimi

Skogsjön juustokuminan makuinen tuoremakkara voitti viime vuonna Artesaaniruoan avoimen SM-kilpailun ja Ruotsin vastaavasta kisasta tuli pronssia. Kuvaajan nimi

Tajma on vuonna 2013 Pohjanmaalle perustettu pääasiassa tuottajien omistama pienteurastamo.

Kuvaajan nimi

Musta karju on emakkojen kanssa ja siemennys tapahtuu luonnollisesti oikeaan aikaan.

Tilapuodin seinällä on vinkkejä kokkaajille.

Seoksia suositaan. Kaura viljellään ohran, härkäpavun tai herneen kanssa. – Seoskasvustoista saa huomattavasti parempia hehtaarisatoja. Rikkakasvit eivät valtaa alaa, kun tuotantokasvit pystyvät yhdessä peittämään maata paremmin. Esimerkiksi herne-kauralla myös puinti ja kuivatus helpottuu. – Seoksia kannattaisi suosia myös kasvitiloilla, etenkin huonommilla lohkoilla. Hehtaarisadot olisivat parempi ja tänä vuonnakaan ei ehkä olisi tullut tällaista rehupulan uhkaa, pohtii Nyholm.

Luomusika selkeästi erilaista – Luomutuotannossa porsaat saavat olla emakon kanssa 40 vuorokautta, kun tavanomaisessa ne ovat 25 – 30 vuorokautta. Siksi vierotus on luomussa helpompaa, kun porsaat ovat isompia ja vahvempia. – Eläinlääkäri ei juuri koskaan joudu käymään tilallamme muuten kuin joka toinen kuukausi olevilla Sikava-ohjelman tarkatuksilla. Tilavaatimuksissa on porsituksessa myös selkeä ero: tavanomaisessa tuotannossa tilaa on 4 – 4,5 neliömetriä ja luomussa reilusti enemmän, 7,5 neliötä. Touko-lokakuussa siat ulkoilevat. – Suurin ero on kuitenkin rehussa. Synteettisiä aminohappoja ei hyväksytä vaan käytetään hernettä, härkäpapua ja rypsipuristetta. Luomusiat kasvavat hitaammin ja liha on maukkaampaa. Luomurehu maksaa 2,5 – 3 kertaa enemmän. Skogsjö ostaa vuosittain 200 tonnia rehua. Asiakkaille pitää myydä uusi ajattelutapa – Minä sanon usein asiakkaille, että lihaa voi syödä vähän vähemmän per annos, mutta kannattaa panostaa hyvään lihaan. Steve Nyholm toimi aiemmin kuukausittain itse konsulenttina marketeissa. Se kuului sopimukseen, jolla hän myi luomusianlihaa. Häneltä tulee inspiroivan helposti hyvät argumentit tuotteensa hyvistä puolista. – Maku on kuin ennen vanhaan, kertoo Steve Nyholm Skogsjön asiakkaiden sanoneen. Skogsjön suoramyynti asiakkaat ovat vakiintunut joukko, joista suuri osa ostaa esimerkiksi kymmenen kiloa lihaa kerralla. – REKO-renkaat saattavat nyt tuntua vähän työläiltä, mutta on hyvä olla mukana nyt, jotta voi olla jatkossakin. Alussa pitää vähän satsata, pohtii kokenut tuottaja. ◀ LUOMULEHTI 3 | 2017

13


TEKSTI: PIRJO SIISKONEN

Virossa kunnianhimoinen luomuohjelma Naapurimaamme Viro on nopeasti kehittyvä luomumaa ja joissakin asioissa edellä meitä. Myös kehittämistyö on aktiivista.

V

iron peltoalasta 15,7 prosenttia on luomussa ja luomutilojen keskikoko on sata hehtaaria. Myös tuottajien määrä on kasvussa, vuodesta 2013 vuoteen 2014 kasvu oli viitisen prosenttia. Luomun kehittämistä ohjaa ministeriön laatima kansallinen luomuohjelma vuosille 2014 – 2020. Ohjelma pohjautuu perusteelliseen SWOT-analyysiin luomuruokaketjun eri osien tilasta. Ohjelmassa on eri osa-alueille asetettu konkreettiset, mitattavat tavoitteet ja esitetään toimenpiteitä, millä näihin tavoitteisiin pyritään. Kehittämisohjelmassa asetetaan tavoitteet tuotannolle, jalostukselle, ravintolatoiminnalle, jakelulle ja kulutukselle, tutkimukselle, koulutukselle, tiedotukselle, lainsäädännölle sekä valvonnalle. Peltoviljelyn kasvutavoitteena on nostaa luomuala 155 560 hehtaarista 180 000 hehtaariin vuoteen 2020 mennessä. Toisaalta tavoitteena on saavuttaa kahdenkymmenen prosentin peltoalaosuus vuoteen 2020 mennessä. Konkreettisia toimenpiteitä luomutuotannon lisäämiseksi ovat mm. kansallinen luomutuki, luomusiemenkeskusten perustaminen, kasvihuonetuotannon tukeminen, luomuhedelmä- ja marjantuotannon edistäminen, luomurehun tuotanto, uusien valkuaiskasvien tuotanto, vesiviljelyn kehittäminen, parhaiden luomuviljelijöiden palkitseminen, viljelijöiden yhteistyön tukeminen ja viljelijäryhmien perustaminen.

14

LUOMULEHTI 3 | 2017

Elintarvikejalostajia halutaan lisää Rekisteröityjä luomujalostajia Virossa oli vuonna 2013 yhteensä 90. Tavoitteena on lukumäärän kasvattaminen niin, että luomujalostajia vuonna 2020 olisi yhteensä 220. Jalostustoiminnalle Viro on myös asettanut kovat tavoitteet: jalostusarvon kolminkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuluttajille suunnattu tavoite on, että vuonna 2020 viikoittain luomua ostavien kuluttajien määrä olisi 20 prosenttia väestöstä, kun se nyt on 8 prosenttia. Lisäksi Viro on asettanut kovat luomuvientitavoitteet: luomuviennin kolminker-

taistaminen vuoden 2013 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Myös julkisen sektorin kulutuksella on omat tavoitteensa, jotka kohdistuvat eritoten lastentarhoihin. Luomuruokaa tarjoavien päiväkotien määrän toivotaan vuonna 2020 olevan 30 % kaikista päiväkodeista ja luomuruokaa tarjoavien muiden joukkoruokailupaikkojen halutaan nousevan nykyisestä vain kahdeksasta yksiköstä sataan vuonna 2020. Toimenpiteet kulutuksen edistämiseksi ovat vaihtoehtoisten jakelukanavien kehittämistä sekä koulutusta, neuvontaa ja tiedonvälitystä eri kohderyhmille. Pienten etäisyyksien maassa erilaiset suoramyynnin muodot ovatkin mahdollisia. Lastentarhoille on erillinen luomuruokaohjelma ja ravintoloille ”paras luomuravintola” -kilpailu. Lisäksi vahvistetaan yhteistyötä ravintoloiden ja tuottajien sekä hankintaketjujen kesken luomutuotteiden hankinnassa ja toimituksissa. ◀

Katso linkki Viron luomuohjelmaan: www.luomulehti.fi

Luomuliiton hallitus vieraili Viron maaseutuministeriössä huhtikuussa. Ajatus vierailuun tuli hallituksen Tiimipäivässä helmikuussa ja osallistujat maksoivat matkakulunsa itse. Matkalla keskusteltiin tehokkaasti Luomuliiton edunvalvonnan painopistealueista.


Luomuliitto

Auvo Heikkilä perehtyi tallinnalaisen supermarketin luomuvalikoimaan Luomuliiton hallituksen retkellä.

TEKSTI: ELISA NIEMI

Valtakunnallinen organisaatio puuttuu

Kansainvälinen luomukonferenssi Tallinnassa 5.–  7.  9. Viro on seuraava EU:n puheenjohtajamaa. Tässä ominaisuudessa Viro järjestää IFOAM:n Euroopan alueen luomukonferenssin 5. – 7. syyskuuta 2017. Kannattaisikohan sinunkin osallistua, kun iso luomutapahtuma on tunnin laivamatkan päässä? organic-congress-ifoameu.org

V

irossa on käynnissä myös iso EU-rahoitteinen nelivuotinen (2016 – 2019) luomun kehittämishanke. Hankkeessa järjestetään viljelijöille luomukoulutusta, retkiä luomutiloille kotimaassa ja yksi ulkomaan ekskursio vuodessa, tuotetaan lehteä, esitteitä ja oppaita, järjestetään tuotantosuuntakohtaisia opintoryhmiä ja demonstraatioita sekä vuotuinen luomukonferenssi. Hankkeen rahoituksella maassa on vieraillut useita luennoitsijoita muista maista ja luomutietoa kootaan kaikkien ulottuville maheklubi. ee -sivustolle. Hanke toteuttaa Viron luomuohjelman yhtä keskeistä periaatetta: tutkimustiedon siirtoa suoraan käytäntöön viljelijöille ja ketjun muille toimijoille havainnollisessa ja konkreettisessa muodossa. Maheklubi on viidentoista erilaisen alueellisen tai esimerkiksi koulutusorganisaation muodostama yhteistyöfoorumi, jolla ei kuitenkaan ole varsinaista vakituista rahoitusta. – Samaa hajanaisuutta on Virossa myös metsäpuolella. Se tekee tehokkaasta työskentelystä haastavampaa, jos ei ole selkeitä yhteistyökuvioita, kommentoi Luomuliiton hallituksen retkellä mukana ollut Auvo Heikkilä. Maheklubin verkostossa toimiva Merit Mikk toteaa, että he pyrkivät luomaan lisää jatkuvuutta ja kehittämään yhteistyötä kaikkien toimijoiden kanssa.

LUOMULEHTI 3 | 2017

15


TEKSTI: ELISA NIEMI KUVAT: ELISA NIEMI JA NIINA RATILAINEN

Omaleimaisilla mehuilla menekkiä Niliske Talu viljelee omenaa, päärynää, raparperia sekä herukoita ja myy niitä mehuina ja pakasteina. Tallinnan alueella on monia myyntikanavia.

H

arjumaalla, 40 minuutin ajomatkan päässä Tallinnasta, kasvaa Niliske Talun kuuden hehtaarin puutarha. Tilaan kuuluu yhteensä 120 hehtaaria maata, joista suurimmalla osalla on perinnebiotooppeja, joita laiduntaa kuuden emolehmän Aberdeen angus / Hereford -karja. Tilaa pyörittää juristiksi ja agronomiksi kouluttautunut Krista Kanniste. Mies on töissä Tallinnassa, mutta perheen kolme poikaa auttavat esimerkiksi niittotöissä. Marjat kerätään paikallisella kausityövoimalla sekä itsepoimintana. Päärynäpuut on istutettu jo vuonna 2014, mutta kasvu on ensimmäisinä vuosina hidasta. Satoa voi aikanaan odottaa 50 – 100 kg per puu. Tuotteita myydään Tallinnan kauppahallissa, kahviloissa ja Talu Toidab Oü:n kautta Rimi-marketeissa. ◀

Herukkapensailla on katteena sekä lehti- että havupuiden haketta.

16

LUOMULEHTI 3 | 2017

Ruukkuihin on kylvetty kuhunkin kaksi raparperin siementä ja ne ovat lähteneet kasvuun jo huhtikuun alkupuolella.

Tilalla on uusia tehokkaita koneita, mutta myös 30 vuotta vanha neliveto Belarustraktori, johon saa halpoja varaosia Kiinasta. Emäntä ei arvosta elektroniikkaa sisältäviä koneita, koska niiden korjaaminen on kallista.


Mehuista osa on jalostettu 200 kilometrin päässä Tartossa Maaülikoolin koekeittiössä, osa omalla tilalla.

Tarkka elintarvikeasiantuntija Jaana Elo huomasi hieman erilaista pakkausmerkintää kuin mitä Suomessa vaaditaan.

Tihkukastelujärjestelmään ei ole vielä investoitu.

Varastohalli palkittiin alueen parhaana Leader investointihankkeena. Siihen kuuluu pimeä-, mutta ei kylmävarastoa. Krista Kannisteen oli vaikea saada riittävästi tietoa sopivista lajikevalinnoista ja perusrungoista. Haasteena on ollut mm. puiden kaatuminen.


TEKSTI: ELISA NIEMI

Merit Mikk kertoo Luomuliiton vierailuryhmälle Rimin Talu Toidab –konseptista, jonka asiakkaat tunnistavat oranssista kyltistä.

TOP20 Tallinnalaisessa Haaberstin Rimisupermarketissa kahdestakymmenestä suosituimmasta tuotteesta kolmetoista olivat luomua maaliskuussa 2017. Näihin kuului • kolmen tuottajan luomumunat • kahden eri tuottajan jauheliha • omenamehu (3 l) • lampaanliha • kahdenlainen pihviliha • makkara • pakastemansikat • pistaasijäätelö • raakamaito

18

LUOMULEHTI 3 | 2017

Rimin valikoimissa paljon lähiluomua Viron suurimpiin supermatketketjuihin kuuluva Rimi on laajentanut luomuvalikoimiaan Talu Toidab Oü:n shop-in-shop-myynnin avulla.

M

erit Mikk on tehnyt monenlaisia töitä Viron luomukentällä. Vuonna 2011 hänelle kerrottiin, että Rimi-supermarket haluaa Viron kauppoihinsa lähiruokaa shop-in-shop –mallilla. Rimin ottaessa yhteyttä, Merit Mikk totesi, että hän haluaa mahdollisimman monen tuotteen olevan myös luomua – sopiiko se? Se sopi. Nyt kuusi vuotta myöhemmin Talu Toidab Oü:llä (suomennettuna Maatalo ruokkii sinut Oy) on shop-in-shop kahdeksassatoista Rimissä. Valikoimassa on 850 tuotetta, joista osa vain tiettynä se-

sonkina. Pienemmissä kaupoissa on esimerkiksi 250 tuotteen valikoimia. Kuusikymmentä prosenttia tuotteista on luomua. Ei-luomutuotteet ovat pientuottajilta ja niissä on tavallista vähemmän tai ei ollenkaan lisäaineita. – Vuonna 2016 ruotsalaiseen ICAkauppaketjuun kuluvan Rimi Eestin I  love Eco –luomutuotteiden myynti on kasvanut 43 prosenttia. Supermatket-ketjut, Virossa esimerkiksi Prisma ja Rimi, kilpailevat luomutuotevalikoimista, kertoo Merit Mikk. Ruotsissa vastaavaa mallia ei Merit Mikkin tietojen mukaan ole, mutta luomutuotteita on paljon perusvalikoimissa.


Itsekin puutarhatuotteita tuottava Luomuliiton hallituksen jäsen Hannele Sippu tutkailee pakkauksia ja laatua.

Luomujuustovalikoima ei ole vielä laaja. Kypsytettyjä juustoja enemmän on erilaisia kotijuustoja.

Energiapatukoiden suosio kasvaa. Villivihanneksia on jalostettu pastan mauksi, kuvassa villi-valkosipuli.

Latviassa ja Liettuassa on shop-in-shop, mutta luomua ei ole painotettu vaan kärkenä on lähiruoka. Rimille on toimivaa se, että Talu Toidab hankkii tuotteet 110 tuottajalta. Heillä on sopimus, että Talu Toidab myy tuotteita vain Rimille. Liikevaihto oli viime vuonna 1,4 miljoonaa euroa. Merit Mikk tekee suurimman osan päätöksistä ja konsultoi tarvittaessa toista omistajaa Margus Lilleä. Työntekijöitä on seitsemän ja he hoitavat myös hyllyttämisen Rimissä. ◀

Virossa tavallisissa kaupoissakin on yleensä joitakin pienmeijerien tuotteita myynnissä, mutta Talu Toidabilla on laaja valikoima.

LUOMULEHTI 3 | 2017

▷▷

19


Saidafarm

Saidafarmilla työskentelee 26 ihmistä, sillä on kahdeksan omistajaa ja 200 lypsylehmää.

Iso maitotila myy mielellään Talu Toidabille Maitotila Saidafarm alkaa pian myydä tuotteitaan Talu Toidabin kautta. Saidafarmilla on noin kaksikymmentä erilaista maitotuotetta ja he hoitavat itse logistiikan kauppoihin.

S

aidafarm myy joitakin tuotteita tällä hetkellä suoraan Rimille, mutta alkaa pian myydä niitä Talu Toidabin kautta. Rimeissä tuotteet myyvät hyvin. – Meillä on 160 asiakasta ja tarjonnan pitää olla jatkuvaa. Jos kuljetuksissa uhkaa tulla viivästys, vien tuotteita joskus itsekin perille, kertoo Saidafarmin isäntä Juhan Särgava. Saidafarm on noin tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta ja siellä käy kesäisin myös paljon vierailijoita. Saidafarmilla työskentelee 26 ihmistä, sillä on kahdeksan omistajaa ja 200 lypsylehmää. Vuodesta 1992 luomussa olleella maatilalla on jo vuodesta 1994 käsitelty itse kaikki

20

LUOMULEHTI 3 | 2017

maito omassa meijerissä. Valikoimaan kuuluu rahkoja, jogurtteja ja juustoja, joista asiakkaiden suosikkeja ovat mm. kaakao- ja rusinarahka, rahkavaahdot talkkunalla ja tyrnihillolla, Saidan juusto kuminalla sekä valkosipulin ja tillin kera. Työntekijät kehittävät jatkuvasti uusia makuja. Virossa lähiruoka on voimissaan ja myös Saidafarm on saanut monille tuotteille Tunnustetun virolaisen maun merkin, jossa on pääskyn kuva. – Virossa myydään kaupoissakin paljon raakamaitoa. Maidon osalta pastöroimattomuus tuntuu riskiltä ja olemme pitäytyneet jalostetummissa tuotteissa, kommentoi Juhan Särgava.

Peltohehtaareja maatilalla on yhteensä tuhat ja niillä tuotetaan säilörehua, heinää ja viljaa. Tarvittava rehu tuotetaan kokonaan omalla tilalla ja neuvostoaikaisten koneiden rinnalle on mahdollisuuksien mukaan hankittu tehokkaampia koneita. Pihattonavetan kymmenpaikkaisella lypsyasemalla on yksi lypsäjä kerralla. Työhyvinvointiin on panostettu ja myös hyvä palkka on mainittu jopa esitteessä. Siinä kerrotaan myös, että Saidafarm sponsoroi monia erityisesti koululaisiin liittyviä, urheilu-, kulttuuri- ja koulutustapahtumia.


TEKSTI JA KUVA: NIINA RATILAINEN

Yhteistyösopimus! Sopimukseen kirjattiin vuodelle 2017 seuraavia yhteisiä teemoja konkreettisten toimenpiteiden vauhdittamiseksi:

Luomuliitto ja MTK

tiivistävät

• EU:n luomuasetusneuvotteluihin vaikuttaminen Suomelle tärkeissä kysymyksissä sekä yhteistyön lisääminen muussa EU-edunvalvonnassa. • Luomutuen nykytason sekä tuen riittävyyden varmistaminen uusille luomutuottajille. • Vaikuttaminen hallituksen luomuohjelman 2020 toteutumiseen sekä uuden luomuohjelman valmisteluun. • Suomalaisen luomuvalvonnan selkeyttämisen ja sujuvoittamisen edistäminen tuottajien kannalta. • Tuottajien ja Eviran välisen vuorovaikutuksen ja neuvottelutoiminnan lisääminen. • Vaikuttaminen luomuna tuotetun maidon pääsyyn luomukeräilyn ja -jalostuksen piiriin. • Luomuyhdistysten ja MTK:n liittojen kannustaminen alueellisen yhteistyön lisäämiseen. • Viikoittaisen luomuruokapäivän edistäminen julkisissa ruokapalveluissa. • Yhteisen tapahtuman järjestäminen Luomupuuronsyönnin ME-päivänä 6. 9. 2017.

yhteistyötään Luomuliitto ja MTK solmivat puheenjohtajiensa johdolla yhteistyösopimuksen suomalaisen luomutuotannon ja luomualan kehityksen edistämiseksi. Yhteistyössä pyritään parantamaan kotimaisen luomutuotannon edellytyksiä, lisäämään koti-

Satavuotiaan isänmaan parhaaksi

BESTON®

maisen luomuruoan käyttöä sekä edistämään tiedottamista kotimaisesta luomutuotannosta.

M

TK:n ja Luomuliiton tavoitteina on lisätä keskinäistä yhteistyötä, pitää säännöllisesti yhteyttä, vaihtaa tietoa alan ajankohtaisista asioista ja käyttää luomualan edistämistyössä toistensa asiantuntemusta. Liittojen puheenjohtajat näkevät tiivistyvän yhteistyön tukevan luomualan kehitystä tulevaisuudessa hyvin. – Yhteistyösopimuksen kautta voimme edistää entistä vaikuttavammin luomualan kehittymistä Suomessa. Luomualan kasvu tuo eteen monia kysymyksiä, joihin haluamme tarttua yhdessä, toteavat Luomuliiton puheenjohtaja Pirjo Siiskonen ja MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. ◀

Tammisen tila on iso osa itsenäistä Suomea: vahva ja menestyvä. Tammisen tila Raahen Arkkukarissa on kasvanut vuosikymmenten saatossa pientilasta nykyiseen kukoistukseensa suomalaisella sisukkuudella. Tilan historia ulottuu peräti 1700-luvulle. Sukuun tila tuli vuonna 1941. Tilalle on ostettu, vuokrattu ja raivattu peltoa. Kokemus on osoittanut, että raivauksen jälkeen uudismaa ei anna parasta satoa heti alkuun, vaikka sitä lannoitettaisiin asianmukaisesti. Pellon pH on saatava nousemaan, maan rakenne ja pieneliötoiminta muuttumaan ”peltomaisemmaksi”. Tammisen pellot ovat pääasiassa hienoa hietaa ja pH tavoite on 6,5 tasolla. Pitempään viljelyksessä olleilla lohkoilla on saatu ® BESTON -kalkituskuonan avulla pH nousemaan jopa seitsemään.

Kalkituslaskuri: www.ssab.fi/kalkituslaskuri


TEKSTI: NIINA RATILAINEN

Kevään lausuntoja Luomuliitolta Valottaaksemme alan lainsäädännön kehittämistä, halusimme tehdä Luomulehdessä koonnin tärkeimmistä kevään lakiesityksistä luomualalla, joihin olemme ottaneet kantaa.

Alkuperämaamerkintöjen ilmoittaminen

Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta

Luomuliitto on ollut kriittinen ministeriön esitykselle alkuperämaamerkintöjen laajentamisesta. Esitys ei ole ollut Luomuliiton mielestä riittävän kunnianhimoinen ja jättää uudistuksen puolitiehen, sillä alkuperämerkinnät ”EU-maat ja muut kuin EU-maat” eivät Luomuliiton mukaan kerro kuluttajalle riittävästi elintarvikkeiden ainesosien alkuperästä. Huomautimme myös, että ministeriön tulee tarkastaa esityksen päällekkäisyys luomuelintarvikemerkinnöissä.

Luomuliiton puheenjohtaja Pirjo Siiskonen kutsuttiin eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan asiantuntijakuulemiseen hallituksen tulevan ruokastrategian tiimoilta. Luomuliitto ilmaisi lausunnossa pettymyksensä selontekoon, sillä lukuisten luomutoimijoiden lausunnoista huolimatta hallituksen selonteossa luomutuotantoa ei ole huomioitu juuri lainkaan. Luomuliitto huomautti selonteon tavoitevision ”Vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat syövät

kestävästi ja eettisesti tuotettua kotimaista, maukasta, terveellistä ja turvallista ruokaa”, toteutuvan rehellisesti vain luomutavoitteita lisäämällä. Vaadimme lausunnossa luomutuotannon huomioimista ruokastrategian toimenpiteisiin – pelkkä Luomuohjelman päivittämisen maininta ei ole riittävää, vaan luomu tulee huomioida läpileikkaavana teemana ruokastrategiassa.

Koulujakelutuki Esitimme vuonna 2016, että EU:n koulumaitotuen käyttöä tulee painottaa luomutuotteiden hankinnoissa. Näkemyksemme on otettu keväällä ministeriön esitykseksi. Jos esitys hyväksytään, nautitaan luomumaitoa sekä luomuhedelmiä, -vihanneksia ja -marjoja yhä useammin kouluissa luomupainotetun tuen turvin.

Evira luomuvalvonnan yleisohje Vastuulliset elintarvikehankinnat

www.luomusa.fi

Julkisella sektorilla energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön kannustava Motiva on laatinut kriteeristön, jota voidaan hyödyntää vastuullisten elintarvikehankintojen kilpailutuksissa. Luomuliitto esitti, että luomuelintarvikkeiden tulee olla mukana jokaisen tuoteryhmän kriteeristössä ravintorasvoista siipikarjanihaan. Totesimme luomuelintarvikkeiden täyttävän myös erinomaisesti tavoitteet ympäristöystävällisyydestä ja torjunta-aineiden kestävästä käytöstä.

2017

Töysän Hakojärvellä 15.-16.7.2017

Tervetuloa LuoMusaan Suven juhlaan toivottaa Ritva & Lasu

Työnäytöksiä ISTA OSAAMUKUNNON V S A K MAAN HOITOON

Tivoli

ELÄIMIÄ -

M1 ojen m Mumytyskisa kiihd

Kirjoittaja on Luomuliiton edunvalvontajohtaja.

Luomuliitto on pitänyt tärkeänä pyrkimystä luomuvalvonnan ohjeistuksen selkiinnyttämiseen ja yhtenäistämiseen. Luomuliitto esitti useita yksityiskohtaisia muutoksia ohjeeseen. Haluamme erityisesti, että  viranomaiskielistä tekstiä tulee muuttaa käytännöllisemmäksi,  jotta  ohjeen  ymmärrettävyys tulee ohjetta seuraaville selkeämmäksi. Lausuntomme mukaan luomuvalvontajärjestelmän luonne on kirkastettava, sen tulee olla kaikin tavoin erillinen ja riippumaton maataloustukijärjestelmästä. Tällä hetkellä kahden eri valvonnan (maataloustukivalvonta ja luomuvalvonta) välisessä suhteessa on paljon epäselvyyttä, koska luomumaatilojen luomuvalvonta ja tukivalvonta kohtaavat samassa viranomaisyksikössä (oman alueen ely-keskuksessa) ja valvonnat toteutetaan sen toimesta.


TOIMITTANUT: NIINA RATILAINEN

Luomuliike vetoaa Euroopan komissioon: ei lupia uusille GMO-lajikkeille

E

uroopan luomualan toimijat vaativat Euroopan komissiota vetämään pois esityksensä kahden uuden GM maissilajikkeen (Bt11 ja 1507) hyväksymiseltä ja kolmannen (MON810) jatkoluvalta. Euroopan parlamentti äänesti maaliskuun lopussa esityksiä vastaan, minkä luomualan järjestöt tulkitsevat selkeäksi tahdonilmaukseksi komissiolle toimeenpantavaksi. IFOAM EU-ryhmä laati yhdessä muiden järjestöjen kanssa puheenjohtaja JeanClaude Junckerille avoimen kirjeen, jossa korostettiin esitysten taustalta puuttuvan poliittista, laillista ja tieteellistä tukea. Jäsenmaat eivät antaneet esityksille tukea äänestyksessä. Jos komissionne antaa näille GMO-lajikkeille luvan, se toimii EU-

jäsenmaiden enemmistön tahdon vastaisesti, kirjeessä lausutaan. Komission päätettäväksi tulee pian kolmen uuden GM-maissin hyväksyminen (DuPont Pioneerin 1507, Syngentan Bt11 ja Monsanton MON810). Näiden kolmen osalta parlamentti äänesti lokakuussa myös hyväksymistä vastaan. Luomusektori seuraa tarkasti komission päätöksentekoa asiassa, sillä komissio tekee asiassa viimeisen päätöksen. Jokaisella uudella hyväksytyllä GMO-lajikkeella on vaikutusta ruoantuotantoon ja myös luomuviljelyyn. GMO-lajikkeiden viljely lisää kirjeen mukaan luomusatojen saastumisriskiä ja lisää kustannuksia niille viljelijöille ja jalostajille, jotka tahtovat pitää tuotteensa GMO-vapaina. Kirjeen allekirjoittajien mukaan komission tulee hylätä hakemukset ja lunastaa

LEPAA 2017 ammattinäyttely elokuussa

EPAA.fi

17.–19. elokuuta 2017, Hattula

Lisätietoja www.lepaa.fi. Löydät näyttelyn myös Facebookista ja Instagramista

antamansa lupauksia demokraattisen päätöksenteon vahvistamisesta. Allekirjoittajat toivovat myös, ettei komission lähde antamaan GMO-lajikkeille lupaa siksi, että GMO-kieltoja on voitu asettaa vuodesta 2015 myös kansallisella tasolla. – Komission tulisi hyväksyä GMO-lajikkeita vain, jos enemmistö jäsenmaista sitä kannattaa, kirjeessä todetaan. IFOAM EU-ryhmä otti kantaa asiaan myös parlamentin käsittelyn yhteydessä. – Luomumarkkinoiden vahva kasvu on selkeä merkki suunnasta, johon eurooppalaiset tahtovat maatalouden kehittyvän. Eurooppalainen maatalous hyötyy GMO-vapaa -statuksesta eikä tarvitse geenimuunneltuja lajikkeita, jotka lisäävät ongelmia ja kustannuksia sekä tavanomaisille että luomuviljelijöille, sanoi IFOAM EU:n varajohtaja Eric Gall. ◀

Salaattibaari Rullakkoesillepanoja Kasvimandaloita Tutkimus, vihannesnäytemaa- ja kesäkukkakierroksia Laatikonkasauksen SM-kilpailu Lepaan Viinitilan opastettu kierros Sammal- ja biohiiliseminaari Sometyöpaja Ajankohtainen tieto viranomaisasioista ... ja paljon muuta!


TEKSTI JA KUVAT: JUKKA SALONEN

Biohajoavia katteita rikkakasvien torjuntaan Marja- ja vihanneskasvien rikkakasveja voi torjua erilaisilla katemateriaaleilla. Biohajoavien katteiden valikoima laajenee, jos paperipohjaisia tuotteita saadaan markkinoille.

R

ikkakasvien torjunta on puutarhakasvien haastavimpia kasvinsuojelun ongelmia. Luomutuotannossa pitää yhdistellä integroidun torjunnan (IPM) keinoja, joista katteiden käyttö on tehokas menetelmä riviviljelyyn. Kaupallisten katteiden ohella esimerkiksi olki on mainio biohajoava katemateriaali.

Ekologinen vaihtoehto muoville Rikkakasvien torjuntaan tarkoitetut muovikatteet ovat käytön kannalta helppoja ja tehokkaita, mutta niiden poistaminen pellosta ja hävittäminen jätteenä on työlästä ja kallista. Muovin korvaajaksi on tarjolla biohajoavia tuotteita, jotka hajoavat kohtuullisessa ajassa bakteerien entsyymitoiminnan ja hydrolyyttisen hajoamisen seurauksena. Kotimainen Bioska-maatalouskalvo ja sen ulkomaiset kilpakumppanit ovat tärkkelyspohjaisia tuotteita, joilla on biohajoavuutta takaavat sertifikaatit. Paperipohjaisten katteiden tuotekehitykseen ovat satsanneet muun muassa Stora Enso ja Walki. Katevertailu pellolla Luonnonvarakeskuksen (Luke) Piikkiön toimipaikassa järjestettiin kesällä 2016 kenttäkoe, jossa vertailimme biohajoavien katteiden käyttökelpoisuutta. Katteiden teho rikkakasveja vastaan ja vaikutus vihannesten sadon määrään ja laatuun olivat tarkastelun kohteena. Koekasveiksi valitsimme jäävuorisalaatin ja taimisipulin. Salaatti edusti kasveja,

24

LUOMULEHTI 3 | 2017

Bag Finland Oy) ja Valotan kate (maahantuoja Avagro Oy). Paperikatteiden tuotekehitysversioita saimme Stora Ensolta ja Walkilta. Biokalvojen paksuus oli 15 – 18 mikronia. Verranteena kokeessa oli perinteinen musta muovi ja kattamaton vihannespenkki.

Biohajoava kate piti rikkakasvit kurissa salaattipenkeissä.

joilla on nopea alkukasvu ja hyvä peittävyys. Taimisipuli oli puolestaan haasteellisempi kasvi, koska se kilpailee huonosti rikkakasveja vastaan ja sillä on pitkä kasvuaika. Vihannekset viljeltiin tavanomaisen viljelyn keinoin, eli ne saivat mineraalilannoitteita kylvön yhteydessä. Biokalvoista mukana oli Bioska (Plastiroll Oy) sekä ulkomaiset BioAgri (Bio-

Kestääkö ja estääkö? Tärkkelyspohjaiset biokalvot olivat levityskestävyydeltään lähes muovikatteen luokkaa, samoin Walkin paperi. Stora Enson paperi vaati levityskoneen huolellista säätöä, jotta kate ei revennyt levitettäessä. Katteiden reunat on mullattava hyvin peittoon, jotta kate ei nouse taivaan tuuliin. Katteiden kestoa voi turvata kateharsoilla tai hyönteisverkoilla, jotka vähentävät merkittävästi tuulirepeymiä. Muovin alla maan lämpötila kohosi korkeammaksi kuin biokalvojen alla. Paperikatteiden alla maan lämpötilan nousu on kaikkein vähäisintä kattamattomaan penkkiin verrattuna. Tällä on merkitystä esimerkiksi nopeakasvuisten, lämmöstä hyötyvien vihannesten kuten salaatti kehitysrytmiin. Pellolla muovikate oli kestävyydeltään omaa luokkaansa. Bioskan hajoaminen oli elokuun lopussa pidemmällä kuin ulkomaisilla verrokeillaan, joiden tuoteselosteessa korostetaan, että kalvo on muokattava maahan hajoamisen varmistamiseksi. Stora Enson paperikatteen reunat maatuivat jopa liian aikaisin, mutta muuten paperikatteiden biohajoaminen oli suhteellisen hidasta. Niiden murheena oli ensisijaisesti tuulen aiheuttama repeytyminen kesän kuluessa.


Rikkakasvit saatiin kuriin Ehjänä säilyessään kaikki katemateriaalit ehkäisivät rikkakasvien kasvua hyvin; torjunnan teho oli noin 95 prosenttia kattamattoman penkin rikkamassaan verrattuna. Taimiaukot olivat rikkakasvien kasvuväyliä, jotka pitäisi puhkoa mahdollisimman pieniksi. Heinämäiset rikkakasvit ja vahvat kestorikat kuten korte, ohdake ja valvatti jaksavat puskea itsensä huokoisten biokalvojen läpi. Paperikatteilla ei vastaavaa epäkohtaa ole havaittu, mutta paperiin tehtävät taimiaukot repeävät helposti suuremmiksi kuin muovissa ja biokalvoissa. Taimiaukoista taimettuneiden rikkakasvien kitkentä on tarpeen vähintään kerran kesässä hitaasti kehittyvillä ja huonosti peittävillä vihanneksilla. Piikkiön kokeessa jauhosavikka oli valtalajina, ja kitkimme sipulin rikkakasvit kertaalleen juhannuksen tienoilla. Salaatti pärjäsi ilman kitkentää. Katteet toimivat Katetuissa penkeissä sekä salaattisadon määrä että laatu paranivat. Kauppakelpoisten salaattikerien osuus kerien yhteispainosta oli 90 prosentin tasolla, kun kattamattomissa penkeissä osuus oli vain 75 prosenttia. Sipulin satotaso jäi vaatiKatteiden levitys kenttäkokeeseen Piikkiössä.

mattomaksi, alle 20 tn/ha, myös katetuissa penkeissä. Syynä oli heikko taimiaines ja sipulia vaivanneet kasvitaudit. Katetuissa penkeissä sairaiden sipulien osuus oli suurempi kuin kattamattomissa. Tauteja aiheuttavat Fusarium-sienet viihtyivät katteiden alla lämpimässä maassa. Biohajoavat katteet soveltuvat sekä luomutuotannon että tavanomaisen viljelyn rikkakasvintorjunnan tarpeisiin. Yksivuotiset riviviljelykasvit ovat hyviä bio-

katteiden käyttökohteita, mutta monivuotisille kasveille kuten mansikka nyt testattujen katteiden kesto ei riitä. Biohajoavat katekalvot on hinnoiteltu varsin kilpailukykyisiksi muoviin verrattuna. Paperikatteiden markkinoille tuloa pitää vielä odotella. ◀ Kirjoittaja on rikkakasvialan erikoistutkija Luonnonvarakeskuksessa. Biohajoavista katteista vihannesten rikkakasvintorjunnassa myös Luken raporttisarjassa: koetoimintaraportti.

Taimisipuli ja rikkakasvit kisaavat kasvutilasta. Biokalvo ei pysäytä juolavehnän orasta.


TEKSTI: JUKKA RAJALA JA TUOMAS MATTILA

Vaihtoehtoja hyvään kyntöön

Artikkeli Kynnön ha asteet oli lehdessä 2/2017

Kynnön haittoja maan rakenteelle ja kasvukunnolle voidaan välttää monin eri tavoin. Viljelijän on syytä pohtia, mitä omalla tilalla voisi tehdä paremmin. Seuraavassa esitellään muutamia tavallisuudesta poikkeavia tapoja kyntää maata. Syksyn edetessä maan kuivuminen hidastuu ja useina syksyinä loppuu kokonaan. Maan ollessa sen verran roudassa, että se kantaa traktorin, mutta aura pystyy siihen, on yleensä parempi kyntöajankohta kuin märän maan kyntö. Maalaji ja multavuus vaikuttavat suuresti maan kuivumiseen ja sopivan kyntöajankohdan valintaan. Karkeat kivennäismaat kuivuvat nopeasti ja savimaat hitaasti. Hyvärakenteisella sekä runsaasti eloperäistä ainetta sisältävällä maalla sopivaa kyntöaikaa on enemmän kuin tiivistyneellä vähämultaisella maalla. Paripyörillä kyntö onnistuu, kun aura säädetään siten, että leveä vako peittyy. Ensimmäinen viilu säädetään kapeaksi ja traktorin pyörä ajetaan pääosin sängellä ja paripyörä kyntöviilun päällä. Riittävällä ajonopeudella ja sopivalla siiven muodolla vako saadaan peittymään. Paripyörillä kyntö onnistuu varmemmin elo-

peräisillä mailla ja karkeilla kivennäismailla. Ajonopeuden tulee olla riittävä, jotta maa lentää täyttämään kynnökselle muodostuneen vaon. ◀ Magnus Selenius)

M

ärkänä maa tiivistyy sekä kyntövaon pohjassa että auran siiven vaikutuksesta. Rutikuivan maan kyntö taas vaatii terävät ja painavat aurat ja erittäin paljon vetovoimaa – tällöin tiivistynyt maa ei murene vaan lohkoilee suurina lohkareina. Sopivan kuivana maa on kevyttä kyntää, murenee hyvin eikä tiivisty. Se, milloin maa on sopivan kosteaa kyntämiseen, vaihtelee eri vuosina. Syyskynnössä varmimmin pinta- ja pohjamaa ovat sopivan kuivia alkusyksyllä ennen runsaampia syyssateita. Optimikosteutta maan muokkaukselle on käsitelty aikaisemmin Luomulehdessä 6/2016. Tarvittaessa pellon kuivatusta on syytä parantaa ja poistaa tiivistymät. Hyvin kuivatetulla ja hyvärakenteisella lohkolla kyntö onnistuu parhaiten – maata tiivistämättä.

Kun kyntötraktorissa käytetään laadukkaita ja suuria matalapainerenkaita, voidaan käyttää alhaisia rengaspaineita. Kyntö 850 mm leveällä renkaalla mahdollistaa alhaisen 0,5 bar rengaspaineen käytön. Jukka Rajala

Vesimäärä (tilavuusprosentti)

Liian kuivaa

Maa muokattavissa

Liian märkää

50 45

0UTL

40

0OPT

35

0LTL

Vaon avartimella voidaan vakoa leventää, jotta rengas sopii kulkemaan paremmin vaossa ja kantaa tasaisemmin.

30 25 20 1. 8.

15. 8.

29. 8.

12. 9.

26. 9.

10. 10.

2001

26

LUOMULEHTI 3 | 2017

24. 10.

7. 11.

21. 11.

5. 12.

Sopiva syysmuokkauksen ajankohta oli alkusyksy syyskuun alusta lokakuun alkuun vuonna 2001 Sveitsissä tehdyssä tutkimuksessa. (Lähde: Thomas Keller, 2016. SLU/Agroscope)


Kyntö jankkuriterin/kaksikerroskyntö Saksassa kyntöä jankkuriterin käytetään kuohkeuttamaan vaon pohjaa 10 – 15 cm, syvyydeltä. Kun kääntösyvyys on 15 – 20 cm, niin kuohkeutussyvyydeksi muodostuu 25 – 30 cm.

Jukka Rajala

Saksalainen kaksikerroskyntöaura. Jussi K. Niemistö on käyttänyt erilaisia jankkuriteriä kyntöaurassaan jo useita vuosia. Noin 10  – 12 cm kyntöantura rikotaan joko Kvernelandin tai Grenen jankkuriterällä. Käytössä on ollut myös järeä kultivaattorin piikki. Hietamailla auran laukaisimiin ei tarvita lisälehtiä. Savimailla lisälehtiä tarvitaan yleensä useampia. Viiltävä ja nostava terä on suositeltavampi kuin pyöreä ”myyräauran” kuohkeutusterä.

Jukka Rajala

Jukka Rajala

Kyntö 12 cm jankkuriterin lisäsi viljasatoja viiden vuoden keskiarvona 5 – 11 %, kun kyntösyvyys vaihteli 11 – 22 cm (Maatalouden Pikkujättiläinen 1947).

▷▷

LUOMULEHTI 3 | 2017

27


Madalla kyntösyvyyttä Minisiipiaura 10” terin soveltuu matalaan noin 6 – 15 cm kyntöön. Sarka-aurana minisiipiaura on kevyt, vetovastus on pieni ja suuri työleveys mahdollistaa ajon sängeltä paripyöriä käyttäen. Kun maata ei käännetä syvästä, niin eloperäiset ainekset kuten olki, sänki ja lanta mullataan hapekkaaseen kerrokseen. Kevytrakenteinen aura soveltuu parhaiten hietamaille ja multamaille. Suuri määrä olkia ja juolavehnää voi olla tälle auralle ilman kiekkoleikkuria liian suuri haaste.

Matalakyntöauroilla voidaan kyntää noin 6 – 18 cm syvyyteen. Siipi kääntää maan kokonaan ympäri ja sekoittaa maata ja kasvinjätteitä hyvin. Lannan multaus optimisyvyyteen 8 – 12 cm onnistuu hyvin. Matala kyntö varmistaa eloperäisten materiaalien nopean lahoamisen ja pitää multavuuden maan pintakerroksessa korkeana. Sienitautien riski vähenee suorakylvöön ja kevennettyyn muokkaukseen verrattuna. Savimailla ja herkästi liettyvillä mailla nämä ovat merkittäviä etuja. Myös kevätkyntöä voidaan tehdä paremmin matalaan kynnettäessä ja pintakerroksen multavuuden säilyessä korkeana. Aura on tavallista kyntöauraa lyhyempi ja kevyempi ja mahdollistaa alempien rengaspaineiden käytön. Auraan voidaan lisätä jankkuriterät, jotka kuohkeuttavat vaon pohjaa 6 – 7 cm syvyyteen. Matalakyntöaura vähentää sekä normaalin syvän kynnön että kevennetyn muokkauksen haittoja. Kvernelandin Ecomat matalakyntöaura painaa 6-teräisenä vain 1570 kg ja soveltuu 6-18 cm syvyiseen kyntöön.

A-Faber)

Minisiipiauroista Kevytmuokkari sopii keveille maille ja kyntömuokkari raskaammille maille. Kuvassa on kyntömuokkari.

Kamarakyntöauralla kynnetään noin 8-12 cm syvyyteen. Aurat ovat yleensä painavia ja suunniteltu matalakyntöön.

28

LUOMULEHTI 3 | 2017

Jukka Rajala

Kamarakyntöauran vannas soveltuu 6 – 12 cm syvyiseen kyntöön, tukipyörä edessä ja takana varmistaa tasaisen kyntösyvyyden.


Kverneland

Ydinasiat hyvään kyntöön • Huolehdi lohkon kuivatus ja rakenne hyviksi • Kynnä riittävän kuivalla • Kyntönopeus kohtuullinen noin 6-7 km/h, jolloin luisto pienempi ja kevyempi traktori riittää • Vakopyörä pois vaosta • Siirry sängeltä kyntöön • Pieni rengaspaine ja pieni pyöräpaino - isot ja hyvät renkaat, paripyörät • Käytä mahdollisimman kevyttä traktoria ja auroja • Matala kääntö, mutta syvä kuohkeutus jankkuriterin mikäli tarpeen • Multaa lanta, viherlannoitus ja olki melko matalaan noin 8-12 cm syvyyteen, jotta ne lahoavat hapekkaassa ympäristössä nopeasti. • Kyntöjälki sellainen, että yksi äestys riittää keväällä • Palauta kasvipeite mahdollisimman pian kynnön jälkeen - kylvä kerääjäkasvi kynnökseen

On-land eli sängeltäkyntöaura viisiteräisenä ei väännä traktoria.

Pyörä pois kyntövaosta Kyntö sängellä ajaen vähentää pohjamaan tiivistymisriskiä. Tällöin voidaan käyttää paripyöriä pintamaan ollessa niin kuivaa, ettei se tartu pyöriin. Yhdelle pyörälle tuleva paino saadaan paripyörillä puolitettua ja rengaspaine voidaan laskea alas. Tavoitteena tulisi olla alle 2 000 kilon pyöräpaino ja rengaspaine 0,5 bar. Auran sivuttaissiirto riittää sängeltäkyntöön yksittäispyörillä. Timo Harju

Jukka Rajala

Timo Erkkilä

Kyntö kuusiteräisellä sarka-auralla onnistuu sängeltä hyvin, kun auran sivuttaissiirron mahdollisuutta on laajennettu.

LUOMULEHTI 3 | 2017

29


TEKSTI: SOILE PROKKOLA KUVAT: SOILE PROKKOLA JA KARI KETTUNEN

Saksalaista luomua tuotetaan

kaupunkien kupeessa

Havaintoesitys maaartisokan istutuksesta. Istutuskoneeksi soveltuu ihan hyvin yli 50 vuotta vanha perunanistutuskone.

Luomutuotteille riittää kysyntää. Tutustumiskohteissa tuotanto oli hyvin monipuolista ja tuotteita jatkojalostettiin ja myytiin itse. Ihmetystä aiheutti erilaisuus luomutuotannon säännöissä.

M

aalis–huhtikuun vaihteessa kevätkylvöjen oraat puskivat pintaan, rapsi työnsi kukkavartta, kanat juoksentelivat laitumella, sinimailasnurmet olivat jo hyvässä kasvussa ja hedelmäpuut sekä magnoliat kukkivat upeasti. Päivälämpötilat olivat lähellä kahtakymmentä astetta. Kesän tulo Hessenin osavaltiossa keskisessä Saksassa oli lähes kaksi kuukautta edempänä kuin meillä täällä Suomessa. Rheinin alueen hyvillä viininviljelyalueilla jokainen suotuisa alue näytti olevan varattu viinintuotantoon. Lähialueilta löytyi kuitenkin hyvin monipuolisia kohteita. Kaksi suurta tilaa oli yhteisöomistuksessa. Frankfurtin lähellä sijaitseva Dottenfelderhof sai avustusta myös valtiolta. Tilalla on 150 työntekijää ja hyvin monenlaista toimintaa mm. viljojen lajikejalostusta luomutuotantoon.

Hinta sopiva tuottajalle ja kuluttajalle Rautaisannos tietoa Saksan luomutilanteesta saatiin heti matkan aluksi Frankfurtin luomututkimusinstituutissa (FIBL). Saksa on Euroopan suurin luomumarkkina. Kuluttajat käyttävät keskimäärin reilun sata euroa vuodessa luomutuotteisiin. Hyvästä kysynnästä huolimatta luomuviljelyalan osuus oli 6,5 prosenttia

30

LUOMULEHTI 3 | 2017

kokonaispeltoalasta. Hessenissä luomun osuus peltopinta-alasta on 11 prosenttia, mikä on Saksan paras. Saksassa on yhdeksän luomumerkkiä, jotka kaikki ovat joiltain osiltaan tiukempia kuin EU-luomuvaatimukset. Yleisimmät ovat Naturland, Bioland ja Demeter. Luomutuotteiden tuottajahinnat ovat melkein kaksinkertaiset tavanomaisiin

verrattuna. Viime vuosina luomutilojen kannattavuus on parantunut ja tavanomaisten heikentynyt juuri tuottajahintojen eron takia. Esimerkiksi tavanomaisesta sianlihasta maksetaan 1,80 €/kg, kun luomusiasta saa 3,70. Parin vuoden takainen maitokriisi ei vaikuttanut luomumaidontuotantoon, mutta tavanomaisia tiloja on lopettanut.


Siat eivät päässeet laitumelle sikaruttovaaran takia. Lohdutuksena Dottenfelderhofin possut tonkivat kompostin kupeessa.

Omenaruven torjunnassa käytettävän rikin levityskalustoa.

Kuitenkin kaupassa luomutuotteet ovat selvästi edullisempia kuin Suomessa.

ter-tuotanto onnistui parsinavetassa. Talvella eläimillä oli ulkoilutarha. Molemmilla maitotiloilla oli kuivaheinäruokinta. Aurinkopaneeleja käytettiin heinän kuivauksessa tarvittavan lämmön tuotantoon. Oberfeldissä kerrottiin, että säilörehusta tulee erilainen maku ja haitallisia bakteereita. Maitotuotos kuivaheinäruokinnalla oli 5 000 – 6 000 kg. Poikimisen jälkeen lehmät saivat sadan päivän ajan kauraa tai ohraa kaksi kiloa päivässä. Demeter-tuotannossa lehmiä ei saa nupouttaa. Sarvilla uskotaan olevan suuri merkitys eläimen hyvinvoinnille. Lehmät eri tiloilla ovat melkein oma rotunsa, sillä uusia lehmiä ei tuoda muualta, mikä rauhoittaa eläinten käyttäytymistä. Puskemiset ovat harvinaisia. Sveitsissä sarvellisten lehmien maidosta maksetaan jopa parempaa hintaa kuin nupoutettujen maidosta. Oberfeldissä munat myyntiin omassa myymälässä 55 sentin kappalehintaan. Viisi senttiä jokaisesta munasta meni veljille eli tappiolliseen kukkopoikien kasvatukseen. Dottenfelderhofissa jalostettiin lihaksikkaampaa hybridirotua, jotta munatuotannon lisäksi myös kukot voidaan kasvattaa. Siirrettävät kanalat tuntuivat olevan suosittuja. Dottenfelderhofissa kuitenkin varoiteltiin, että 700 kanan siirrettävä kanala on jo liian hankala.

Sarvellisia lehmiä ja laidunkanoja Dottenfelderhofin tilalla lehmät oli laskettu aamulla ensimmäistä kertaa laitumelle. Meidän seistessä ruokintapöydällä lehmät marssivat sisälle omille paikoilleen. Vaikka tilalla on 80 lehmää, Deme-

Suoramyyntiä ja kasvimaan vuokrausta Monet tiloista sijaitsivat ihan kaupungin kupeessa tai jopa kahden lähekkäisen kaupungin välissä näköetäisyydellä. Asiakkaita tiloille vetää eläimet ja maaseutu-

Oberfeldin tilamyymälän makkaraja juustovalikoimaa.

maisuus. Useilla tiloilla olikin myymälä, jossa omien tuotteiden lisäksi oli monipuolinen valikoima. Quellenhofin isäntä kertoi, että myymälän pito taitaa heiltä loppua, sillä kahden kilometrin päähän avattiin suuri Denns-luomuketjun myymälä. Tällä tilalla ei ollut juuri muita eläimiä kuin ankkoja ja kissoja. Puutarhapellotkin olivat kauempana. Kasvimaiden vuokrausta lähiseudun asukkaille oli usealla tilalla. Vuokrapalstat joko vain muokattiin kylvökuntoon tai kylvettiin valmiiksi. Vuokra 40 neliön palstasta vaihteli 110 – 140 euroon. Vuokraajan on sitouduttava hoitamaan alueensa vaadittujen luomuehtojen mukaan. Lannoite- ja kasvinsuojeluaineiden valikoima onkin laaja sillä kaikki EU:ssa luomutuotantoon hyväksytyt tuotantopanokset ovat myös Saksassa hyväksytty. FiBL:n julkaisu tälle vuodelle sallituista aineista oli 230 sivuinen ja tuotteita luettelossa on noin 1 500. Esimerkiksi omenaruven torjuntaan käytetään rikkiä, mitä Suomessa ei ole hyväksytty.

Maa-artisokkaa villisioille Maa-artisokkaa kasvatetaan Saksassa noin tuhannen hehtaarin alalla. Tietyllä alueella sen käyttötarkoitus on snapsiviinan valmistus. Myös villisiat ovat oivaltaneet terveellisen herkun ja siksipä maa-artisokkaa viljellään pienillä aloilla houkutuskasvina. Pyyntilava oli pienen maa-artisokkaalan keskellä. Viime pyyntikaudella oli tuhannen hehtaarin alalta ammuttu 80 villisikaa. Ainoastaan Walfried Sanderin tilalla koneiden määrä ja laatu teki vaikutuksen. Isännällä olikin harrastusta koneiden laittoon ja huoltoon tavallista enemmän. Muut peltotyöt oli hyvä saada nopeasti tehtyä, sillä 16 hehtaarin viiniviljelykset vaativat paljon aikaa. Käytettynä hankittu 250 hevosvoiman telatraktori oli jo 20 vuotta vanha. Isäntä sanoi, että se on reilun sadan hehtaarin tilalle hiukan kookas, mutta hän ajatteli maan rakennetta. Käyttötunteja sille tulee vuodessa noin 200. Matkan järjesti suomalais-saksalainen viiniyritys Weinwelt Langefeld. Ensi keväälle on suunnitteilla matkat Reinin rannalle ja Etelä-Tiroliin. Lisää tietoa tulee tänne: www.luomuliitto.fi/jasenedut ◀ LUOMULEHTI 3 | 2017

31


Nähdään kesällä! Luomuosaston ohjelma Farmarissa ProAgria, Luomuliitto ja paikallinen luomuyhdistys Ekoviljelijät ry luomuosastolla numero KE4. Keskiviikko 14. 6. Klo 12.00 Luomun talous- ja terveysvaikutuksista, Luomuliiton puheenjohtaja Pirjo Siiskonen Klo 13 – 15 Luomutuottaja Auvo Heikkilä tavattavissa edunvalvonta- ja luomusiementuotanto asioissa Klo 14 – 16 Emolehmätuottaja Päivi Huhtakallio Kurikasta tavattavissa Torstai 15. 6. Klo 11 – 13 Luomuviljan ja -tärkkelysperunan tuottaja Pekka Paavola Kauhavalta tavattavissa Klo 13 – 15 Tarkastaja Ossi Talkkari EteläPohjanmaan Ely-keskuksesta paikan päällä kertomassa luomuvalvonnasta Elisa Niemi

Klo 14 – 16 Luomukasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen tavattavissa Perjantai 16. 6. Klo 12 – 14 Hankkijan luomuviljan ostopäällikkö Essi Parviainen kertomassa luomurehujen valmistuksesta ja luomurehuviljan kysynnästä

Farmari Seinäjoella!

Klo 14 Tuova-hankkeen valkuaiskasvi tietoisku

14. – 17. 6.

Tule Luomuliiton osastolle Farmari-messuille. Asiantuntijoita ja mentoreita tavattavissa! 14. 6. klo 17 alkaen kaikille avointa grillausta ja saunomista – vapaa pääsy. Tervetuloa vauvasta vaariin! Saa tuoda omaa grillattavaa tai vinkkaa tulostasi 11. 6. mennessä luomuliitto@luomuliitto.fi, niin varaamme omakustannushintaan sapuskaa. Nähdään Joupin vanhalla tuvalla lähellä messualuetta, Niittäjänkatu 7, Seinäjoki. www.luomuliitto.fi/farmari2017

Tilavierailure kohteissa on tuo luomulypsytila: Huhtalan maatila

Uudet valkuaiskasvi lajikkeet Suomessa, Pertti Pärssinen, Boreal

Härkäpapua säilörehuksi, Kaisa Kuoppala, Luke

Valkuaiskasvit Etelä-Pohjanmaalla, Hanna Kekkonen, Luke

Klo 13 – 19 "Luomutreffit", tule keskustelemaan luomutuotannosta alueen kokeneiden luomutuottajien kanssa! Lauantai 17. 6. Klo 12 Eläinten hyvinvointi on luomussa tärkeää, Luomuliitto Klo 13 – 17 Kananmunantuottaja Matti Keski-Luoma Seinäjoelta tavattavissa Klo 15 Luomu hyödyttää ympäristöä ja koko yhteiskuntaa, Elisa Niemi, Luomuliitto www.farmari.net

32

LUOMULEHTI 3 | 2017


Savo-Karjalan luomuyhdistys on aktiivisesti mukana tapahtumissa myyntiteltalla tai -pöydällä

Tulossa loppukesästä 24. 8.

4. 8.

Luomuvihannespäivä Apetitin Räpin koetilalla Säkylässä. Lisää tietoa seuraavassa lehdessä ja Luomu.fi –sivun tapahtumakalenterissa.

Maa- ja metsäiltamat Kivennapa Pääpuhujana Suomen Pankin johtaja Olli Rehn.

26. 8.

www.kivennapa.com

Luonnon päivä luomutiloilla ympäri Suomea. Katso oman alueesi kohteet:

1. – 2. 9.

luomu.fi/luonnon-paiva-luomutiloilla-2017

Silva metsänäyttely Joensuun Laululavalla www.silvafair.fi

29. – 30. 9.

Traktorikynnön SM-kisat Liperi www.sm-kynnot.fi

LOUNAIS-SUOMEN LUOMUVILJELYN YHDISTYS

29. 8.

Luomutaimipäivä – puutarhakasvien lisäysaineistojen tuottamisen ja käyttämisen säännöt Hyvälaatuisista marjojen, hedelmien ja vihannesten luomutaimista on pula. Tule kuulemaan, miten kotimaisia luomutaimia tuotetaan ja käytetään luomuvaatimusten mukaisesti ja kertomaan mielipiteesi tämän hetken toimintatapojen toimivuudesta. Paikka: Evira, Viikki, Helsinki. Lisää tietoa seuraavassa lehdessä ja Luomu.fi –sivun tapahtumakalenterissa.

Syyskuu

Päijänteen Luomu ry järjestää syyskuun lopussa opintoretken, jonka aikana tutustutaan Tuoreverkon toimintaan ja Haukivuoren vihannestuottajien verkostoitumiseen. Kamparsin luomutila

www.luomuliitto.fi/paijanteen-luomu

5. – 7. 9.

Viron IFOAM-konferenssi organic-congress-ifoameu.org

Jäsentapaaminen Sauvossa maanantai 19.6.2017 klo 17

Marjo Koivumäki

Jaana Elo ja Eero Liikkanen toivottavat tervetulleiksi tutustumaan Kamparsin Luomutilaan (os. Paavolantie 6, Karuna) Ohjelmassa on perinteinen peltokierros sekä konekatselmus ja kotieläinpihalla meitä ilahduttavat kevään karitsat, pikkuponit ja kanat. Tilapuodista on mahdollista ostaa lähialueen luomuherkkuja: luomuvihanneksia, JYMY-jäätelöä, luomukaritsan lihaa, luomubroileria (ota kylmälaukku mukaan). Ilta aloitetaan Mänty 1917 Luomu Jymyjäätelön maistiaisilla ja kuullaan metsien luomusertifioinnista. Helteen sattuessa mahdollisuus heittää talviturkki tai koettaa kalaonnea merestä. Tervetuloa koko perhe! Lisätiedot Jaana Elo, puh. 044 222 0879

LUOMULEHTI 3 | 2017

33


TEKSTI: MINNA TANNER

Uudessa navetassa reilusti tilaa Samuli Leinosen usko tulevaisuuteen luomutuottajana on vahva. Leinonen investoi viime vuonna uuteen emolehmäpihattoon. Tila sijaitsee Vaalassa, jossa joka toinen peltohehtaari on luomussa.

K

eeterin luomuemolehmätila sijaitsee Vaalan Veneheitossa. Sana Keeteri on peräisin Ruotsin vallan ajalta torppaa pitäneen sotilaan sukunimestä: Tjeder. Tilaa on isännöinyt vuodesta 2001 asti agrologi Samuli Leinonen. Leinosen vanhemmat siirsivät pellot luonnonmukaiseen viljelyyn heti EU-ajan kynnyksellä vuonna 1995. Luomuun tilalla on pitkät perinteet.

Tuotanto luontevasti luomua Reilut kymmenen vuotta emot asustivat vanhoihin rakennuksiin tehdyissä tiloissa. Viime joulukuussa valmistui laidunten keskelle uusi pihatto 150 emopaikalla. Emoja on tänä keväänä poikimassa noin yhdeksänkymmentä. Emolehmänavettahalli on 2 100 neliötä, lisäksi investointiin kuului 450 neliön lantala ja laakasii-

34

LUOMULEHTI 3 | 2017

Kuvaajan nimi

Maidosta emoihin Tilalla oli lypsykarja vuoteen 2006, jolloin luomumaito vaihtui luomuemoihin. Leinonen on kehittänyt tilaansa kasvattamalla peltoalaa ja peltoalan kasvun mahdollistamana laajentamalla emolehmätuotantoa. Peltoalaa on lisätty raivaamalla, ostamalla sekä vuokraamalla. Pellot, joita on reilu 200 hehtaaria, ovat pääosin lähellä talouskeskusta. Tuotannon pitäminen kilpailukykyisenä on Leinosen motto. Epävarmaan tulevaisuuteen ja maatalouden suunnan ennustamattomuuteen ei voi nojata. Leinonen pyörittää tilaa pääosin yksin. Kesällä hänellä on yksi työntekijä. Tuotannon laajentamisen myötä työt tehostuivat uudessa yksikössä, joten lisätyövoimalle ei ole jatkossakaan tarvetta.

loja säilörehulle. Investoinnin kustannus oli 500 000 euroa (alv 0 %). Uusi navetta on selkeälinjainen. Siinä on leveä ruokintapöytä keskellä navettaa. Emot ovat kahdessa ryhmässä ruokintapöydän kummallakin puolen. Vasikkapiiloja on rakennettu, sillä vasikat syntyvät laumaan ja voivat näin ollen hakea oman rauhansa ns. vasikkapiiloista. Se on paikka, jonne vasikka mahtuu, mutta emo ei. Navetan reunoilla on jaloittelutarha, jota emot voivat käyttää talvisin.


Kuvaajan nimi

Vaala on luomukunta

Vasikkapiiloja voi hyödyntää myös rauhallisena paikkana emolle ja vasikalle. Karsinan takana näkyy hoitoparsi, jossa muun muassa korvamerkkien uudelleenkiinnitys isoille emoille onnistuu helposti.

Luomukotieläinehdot saatiin helposti täyttymään uudessa navetassa – luonnollista valoa tulee hyvin ja olki-turvekarsinoissa on reilusti tilaa. Leinonen pitää emolehmätuotantoa hyvänä tuotantomuotona luomun kannalta. Tuotanto perustuu lähes sata prosenttisesti kotoisiin karkearehuihin. Emot syövät vähän väkirehuja ja ostettua valkuaisrehua eivät ollenkaan.

• Pinta-alasta noin 50 prosenttia on luonnonmukaisesti viljeltyä. • Luomutiloja kunnassa on 28, joka on 28 prosenttia kaikista kunnan tiloista. • Luomukotieläintiloja on neljätoista. • Vaala sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. • Vuoden 2015 loppuun asti Vaala kuului Kainuuseen. Lähde: Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus

Kuvaajan nimi

Samuli Leinonen on Luomuliiton hallituksen varajäsen, Kainuun Luomuyhdistyksen varapuheenjohtaja sekä vaikuttajana MTK Luomussa. Luomuedunvalvonnassa nyt tapetilla ovat EU-luomulainsäädännön uudistaminen sekä luomuvalvonnan muutos. Miten valvonta organisoituu jatkossa, kun se on siirtymässä maakuntien vastuulle? Leinonen pohtii.

Kuvaajan nimi

Emot ja vasikat menossa jaloittelutarhaan, jotka ovat navetan kummallakin puolella. Auringon valosta voi nauttia tarhassa.

Selkeälinjaiseen navettaan valoa tulvii valopäädyistä ja valoharjasta.

Tavoitteena hyvät kasvut ja sujuvat poikimiset Leinonen lisää emoja uuteen navettaan omista eläimistä. Tänä vuonna hän jättääkin reilummin omia lehmävasikoita kasvamaan itselle tuleviksi emoiksi. Tällä hetkellä tilalla on yksi simmental-sonni, mutta tarkoitus on ostaa pari sonnia lisää. Sonnit astuvat emot kesällä ja seuraavana keväänä emot poikivat. Ne hoitavat vasikkansa kesän yli ja noin kuuden kuukauden iässä ja noin 300 kilon painossa vasikat vieroitetaan emistään. Vieroitetut sonnivasikat ja vakiintuneessa tilanteessa suurin osa lehmävasikoistakin lähtevät luomulihatiloille kasvamaan teuraspainoonsa. Sama emolehmä poikii useita kertoja, joten uusia hiehoja ei itselle tarvitse paljoa jättää kasvamaan. Sonnivalinnalla on suuri merkitys vasikoiden kasvussa ja poikimisten onnistumisessa. Leinonen pyrkii myös valitsemaan nupoutta periyttäviä sonneja. Emojen emo-ominaisuudet ovat myös tärkeät. Näissä asioissa Leinonen on onnistunut, sillä poikimiset ovat menneet hyvin ja valvontakamerasta tilanteen seuraaminen on monesti riittänyt. Tilan nurmet uudistetaan suojaviljan tai herne-/virnaseoksen kanssa. Näin on satoa saatu hyvin perustamisvuonna. Lannoituksessa käytetään oman tilan kuivalantaa sekä yhteistyötiloilta ostettua lietettä. Veneheiton kylä on maataloudeltaan virkeää aluetta, joten yhteistyö onnistuu hyvin. Säilörehun satomäärän kasvattaminen on Leinosen tavoite. Siihen pyritään lannoituksen lisäksi täydennyskylvöillä sekä kalkituksesta huolehtimisella. ◀ Kirjoittaja on Kainuun luomuyhdistyksen sihteeri ja ProAgrian maatilayritysasiantuntija.

LUOMULEHTI 3 | 2017

35


TEKSTI: TIMO LÖTJÖNEN

Ohdake ja valvatti vähemmäksi Sievissä olevalla luomutilalla tehdyissä kokeissa etsittiin nopeutettuja keinoja pelto-ohdakkeen ja -valvatin vähentämiseen. Pikakesannot ja sänkimuokkaus tuottivat hyviä tuloksia.

K

oetoiminta aloitettiin vuonna 2014 valvatin torjuntaan tähtäävällä touko-kesäkuun puolikesannointikokeella. Lohko oli runsasmultaista hietaa, johon oli levinnyt erittäin paljon valvattia. Siinä koekaistoja ajettiin 0, 2, 3 tai 4 kertaa KvickFinn-kultivaattorilla, joka nostaa kestorikkakasvien juurakoita pellon pinnalle kuivumaan. Kesä–heinäkuun vaihteessa pellolle kylvettiin rehuvirna-raiheinä-rehurapsi-viherlannoitusseos sitomaan kesannon ravinteita ja tukahduttamaan henkiin jääneitä rikkakasveja. Torjuntatulosta mitattiin vuoden 2015 ohrasta (tulokset Luomulehti 3/2016) ja vuoden 2016 kevätvehnästä. Vuonna 2015 havaittu hyvä torjuntatulos 2 – 4 ajokerralla oli pysynyt jokseenkin muuttumattomana vuoteen 2016 valvatin ja ohdakkeen osalta. Tähän ovat varmasti vaikuttaneet tiheät ja kilpailukykyiset kasvustot: hyvin onnistuneen torjunnan kaistoilla kevätvehnän sato oli 2,5 ton/ ha, kun taas ilman torjunta olleella kaistalla vain tonni hehtaarilta. Koetta ympä-

36

LUOMULEHTI 3 | 2017

röivän noin kymmenen hehtaarin vehnälohkon keskisato oli niin ikään 2,5 tn/ha, eikä kestorikkoja näkynyt kuin muutama siellä täällä.

Puolikesanto tehoaa myös ohdakkeeseen Pelto-ohdake on syväjuurinen ja siksi se on valvattia hankalampi torjuttava mekaanisin keinoin. Tästä syystä haluttiin tarkemmin testata Kvick-Finn-kultivaattorilla hoidetun puolikesannon tehoa ohdakkeeseen. Sievin tilalta löytyikin lohko, johon ohdake oli levinnyt tarpeeksi tasaisesti koetta varten (maalaji: HsS, m). Koe haluttiin pitää yksinkertaisena, jolloin käsittelyt olivat 1) Ei torjuntaa ja 2) kolme ajokertaa KF-kultivaattorilla toukokesäkuun 2015 aikana. Koe toteutettiin neljällä toistolla. Ei torjuntaa-käsittelylle kylvettiin rehuvirna-raiheinä-rehurapsi-viherlannoitusseos jo kesäkuun alussa ja pikakesannoidulle alueelle kesä-heinäkuun vaihteessa. Kasvustoa ei niitetty. Seuraavana vuonna viljeltiin ohraa, josta rikkakasvimittaukset tehtiin ennen puintia (kolme näytettä per ruutu).

Alkukesä 2015 oli sateinen ja siksi otollisia ajankohtia muokkauksille jouduttiin kyttäilemään. Kyseessä oli savimaa, joka kuivuu hitaasti sateiden jälkeen ja on altis tiivistymään, jos sitä muokataan liian märkänä. Kolme ajokertaa saatiin kuitenkin tehtyä noin kahden viikon välein. Torjuntavaikutus lienee näissä oloissa perustunut juurten pintaan nostoon ja ennen kaikkea juurten vararavinnon näännyttämiseen. Sateista huolimatta kolme muokkauskertaa oli tehonnut varsin hyvin ohdakkeeseen syksyllä 2016 tehtyjen mittausten mukaan. Keskimäärin vain kolme prosenttia ohdakkeista oli jäljellä verrattuna käsittelemättömään (ks. pylväsdiagrammit). Toki joitain elossa olevia ohdakkeita näkyi siellä täällä, mutta käsittelemättömissä kaistoissa ohdake oli tiheähkönä päällyskasvina ohran yllä. Koekaistoilla kasvoi myös hieman vaikeasti torjuttavaa leskenlehteä. Puolikesannon jälkeen leskenlehdistä oli jäljellä noin 25 prosenttia verrattuna käsittelemättömään, mutta tulos on vain suuntaa


antava leskenlehden vähäisen ja satunnaisen esiintymisen takia. Ohrasato oli noin 400 kg/ha parempi puolikesannoiduissa kaistoissa verrattuina käsittelemättömiin, vaikka viherlannoituksella oli noin kuukausi enemmän aikaa kasvaa käsittelemättömissä kaistoissa ja keväällä 2016 koko alue sai samansuuruisen karjanlantalannoituksen.

Ohdakkeen taimet saavat kyytiä alkukesästä 2015. Ohdakekokeella oli myös satunnaisesti leskenlehteä.

Onko sänkimuokkauksesta hyötyä? Puinnin jälkeisellä sänkimuokkauksella on se etu, että pellolla voidaan viljellä satokasvia normaaliin tapaan ja rikantorjunta tapahtuu vasta puinnin jälkeen. Toisaalta tiedossa on myös, ettei sänkimuokkaus ole yhtä tehokas kuin puolikesannot. Juolavehnä kasvaa pitkälle syksyyn ja siihen sänkimuokkauksen tiedetään tehoavan paremmin kuin vaikkapa valvattiin, joka aloittaa talvilevon aikaisin. Kvick-Finn-kultivaattorin työtapa on kuitenkin erilainen kuin perinteisten kultivaattoreiden, lautasmuokkareiden ja lapiorullaäkeiden. Siksi sen tehoa haluttiin kokeilla sänkimuokkauksessa ohraa kasvaneella lohkolla (HtMr, rm), johon oli levinnyt suhteellisen tasaisesti valvattia. Valvattia ei ollut vielä niin paljoa, että olisi nähty järkeväksi lähteä puolikesannointiin tai muihin järeämpiin toimiin. Jos suunnittelee tekevänsä sänkimuokkausta tavoitteena rikantorjunta, kannattaisi lohkolla viljellä aikaista kasvilajia, jotta sänkimuokkaukselle jää tarpeeksi aikaa. Koelohkollamme kasvoi melko aikaista ohraa, mutta syksyllä 2015 sateet viivyttivät puinteja niin, että ensimmäinen sänkimuokkaus voitiin tehdä KFkultivaattorilla vasta 18. syyskuuta ja toinen siitä tasan kuukauden päästä. Tällä välin valvatin juuriin oli ehtinyt kasvaa uusia silmuja, mutta mistään monilehtivaiheesta ei voinut puhua. Kolmas ajokerta tehtiin toukokuun 2016 alussa, josta muutaman päivän jälkeen seurasi kyntö, lannoitus kuivalannalla ja kylvö kauralle. Sänkimuokkauksen teho oli aika hyvä Tämäkin koe haluttiin pitää yksinkertaisena, jolloin käsittelyt olivat 1) Ei torjuntaa ja 2) kolme ajokertaa KF-kultivaattorilla. Kokeessa oli neljä kaistaa eli kerrannetta kumpaakin käsittelyä. Käsittelyn tehoa mitattiin syksyllä ennen kauran puintia (kolme näytettä per ruutu). Sänkimuokkaus oli tehonnut yllättävän hyvin valvattiin (ks. pylväsdiagram▷▷

maan parhaista antimista

Jo v uodesta 2005

Luomurehujen perhe karjatiloille Valitaan yhdessä tilallesi parhaiten soveltuva täydennys luomutuotteistamme Esim.

Luomu-Tähti 180

Luomu-Tähti 250

Luomu-Tähti 190

Luomu-Tähti 280

vahvan apilapitoisen säilörehun täydentäjäksi lypsykarjalle ja nuorkarjalle

vahva luomutäysrehu lypsykarjalle ja nuorkarjalle

maittava luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

Lisäksi meillä on laaja valikoima luomuun soveltuvia kivennäisiä.

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

LUOMULEHTI 3 | 2017

37


PELTO-OHDAKE (g DM m2)

PELTOVALVATTI (g DM m2)

300

80

200

60 40

100

20 0

0 OHRASATO (kg/ha)

KAURASATO (kg/ha)

3 000

4 000

2 000

3 000

1 000

2 000 1 000

0

Ei torjuntaa

KF-kultivaattori (3 kertaa)

0

Ei torjuntaa

KF-kultivaattori (3 kertaa)

Pelto-ohdakkeen kuiva-ainemäärä puolikesannointikokeessa syksyllä 2016 ja ohrasadon määrä.

Peltovalvatin kuiva-ainemäärä sänkimuokkauskokeessa syksyllä 2016 ja kaurasadon määrä.

mi). Muokatuilla kaistoilla valvatin massa oli 21 prosenttia siitä, mitä se oli muokkaamattomilla kaistoilla. Tosin valvatin määrä muokkaamattomassakin oli vain noin kolmannes verrattuna ohdakkeen määrään savimaan puolikesantokokeessa. Sänkimuokkauskokeessa kauran aluskasvina havaittiin paljon pieniä valvatintaimia. Eli sänkimuokkauksen torjunta-

vaikutus oli jäänyt hieman kesken. Olisi mielenkiintoista nähdä, mitä näille pienille taimille tapahtuisi, jos sänkimuokkausta toistettaisiin useana syksynä peräkkäin. Kaurasato oli varsin hyvä, liki neljä tonnia hehtaarille. Näyttäisi, että sänkimuokkaus olisi hieman vähentänyt satoa, mutta tämä ei ollut merkitsevää ja lienee sattumasta johtuvaa.

Muista nurmien merkitys viljelykierrossa Lopuksi täytyy vielä muistuttaa, että monivuotiset vähintään kaksi kertaa kesässä niitettävät nurmet ovat tehokas keino valvatin ja ohdakkeen kurissapitämiseksi. Perheeni maatila on ollut 25 vuotta luomussa ja viljelykiertoon sisältyy 3 – 4 -vuotinen rehunurmi. Valvattia ei ole ollenkaan ja ohdakettakin on toistaiseksi vain yhdellä lohkolla pesäkkeinä. Juolavehnän kanssa joutuu sen sijaan enemmänkin taistelemaan. Myös Vihdissä 2000-luvun alussa tehty koe osoitti, että varsinkin valvatti käy vähiin jo kahden nurmivuoden jälkeen (Luomulehti 3/2016). Ohdake on hieman sitkeämmin taltutettava nurmen avulla. Kaikilla tiloilla monivuotinen nurmi ei vain ole laajassa mitassa realistinen vaihtoehto, jos nurmisadolle ei ole omaa käyttöä, eikä yhteistyö naapurikotieläintilojen kanssa ole mahdollista. Siksi puolikesannon tyyppisiä ratkaisujakin tarvitaan. Haluamme kiittää Luonnonmukaisen tuotannon edistämissäätiötä tuesta, joka mahdollisti Sievin tilakokeiden tekemisen. ◀ Kirjoittaja on tutkija Luonnonvarakeskuksessa.

NITRAATTIPITOISUUS mg/kg

5 000 * Sallittu raja-arvo

3 900

Tavanomainen suomalainen jääsalaatti

Salaattimme ovat

vähänitraattisia!

Nitraatti muuttuu elimistössä nitriitiksi ja syöpävaarallisiksi nitrosoamiineiksi, minkä vuoksi lehtivihanneksille on määrätty nitraattipitoisuuden raja-arvot. Meille Ikaalisten Luomulla salaattiemme vähänitraattisuus on kunnia asia, jonka eteen teemme jatkuvaa työtä.

220

LUE LISÄÄ: ikaalistenluomu.fi/vahanitraattisuus

Ikaalisten Luomun jääsalaatti

Näytteenottopäivä 12. 1. 2017 | Tutkimus: Novalab Oy * Talviaikana (1.10.–31.3.) raja-arvo on 5 000 mg/kg

38

LUOMULEHTI 3 | 2017

Meillä puhtaus ei ole vain puoli ruokaa – se on kaikki.


Yritys! Ilmoita uutuutesi Vuoden Luomutuote -kilpailuun 31.8. mennessä!

Sieniä grilliin – GRILLMIX on jo lähtenyt vauhdilla liikkeelle, mutta paistovalmiit tuotesarjan näytteitä vasta lähetetään maailmalle. Tarkoitus on tuodan tuolle paistovalmiit tuoteperheeseen erilaisia mixejä joissa on aina pohjalla Luomu siitake ja kuningasvinokas. Tulossa on jo esimerkiksi sienimix johon tulee mukaan luomu chiliä sekä val-

kosipulia, kertoo Juha Mikkola Mikkolan Sienituote MST Ky:stä, joka myy kotimaisia sienituotteita Kaiteki-tuotemerkillä.

www.luomuliitto.fi/ luomutuotteet/ vuoden-luomutuote

– IHMISTEN tietoisuus luomu- ja ympäristöasioista on lisääntynyt mukavasti, ja pyrimmekin tukemaan heidän päätöksiään laadukkailla luomutuotteilla.

Tattarinäkki siemenillä LIVONSAAREN NÄKKÄRI on tehty tattarijauhopohjaan, ja siinä on kurpitsan, auringonkukan, pellavan ja hampun siemeniä. TOISTAISEKSI OLLAAN tehty kauppaa ainoastaan Turun seudulla, mutta mahdollisuuksia olisi paljon muuhunkin!

Kaura on kotimainen gluteeniton vaihtoehto PUHDASKAURA LISÄÄ kotimaisuusastetta Myllärin Gluteeniton kaura aamiaishiutaleissa. Lisäksi niissä on maissijauhoa, -suurimoista ja riisijauhoa.

www.luo muliitto.f i/ luomutuo tteet/ luomu-uu tuuksia

LUOMULEHTI 3 | 2017

39


TEKSTI: AURA LAMMINPARRAS / PRO LUOMU

Luomukauran kylvämistä Kamparsin luomutilalla.

Luomutilat

lusikoimassa ennätyspuuroa Monet luomutilat ovat jo ilmoittautuneet mukaan luomupuuronsyönnin maailmanennätykseen. Valtakunnallinen tempaus on hyvä tapa saada omia tuotteita esiin myös mediaan.

B

irkkalan tilalla Suomusjärvellä viljellään luomuspelttiä, jonka jäljille lähdettiin jo 1990-luvulla Saksan matkan innoittamana. Luomuspeltti onkin oikein oiva puuroaines ja tavanomaista vehnää terveellisempi viljavaihtoehto. Birkkalan tilalla ennätyspäivää odotetaan jännittyneenä. Luomuspelttihiutaleita tuottava yrityksen mukaan lähteminen oli helppoa ja oikeastaan itsestään selvää. Maailmanennätystä mainostetaan asiakkaille ja puurohiutaleita myydään ennätyksentekoa varten niin kuluttajille, ravintoloille kuin julkisen puolen toimijoillekin. Itse ennätyspäivän tempaus on edelleen hiukan mietintämyssyssä, mutta omaa spelttiluomupuuroa tarjotaan varmasti jossain päin Suomea. – Treenit ovat sujuneet loistavasti ja luomupuuron raaka-ainetta toimitetaan maailmalle jatkuvasti. Ja luomupuuroa syödään tietenkin perheen kanssa ihan joka päivä, kertoo tilan isäntä Simo Larmo.

Puuroa päättäjille Kamparsin luomutilan Jaana Elo innostui tempauksesta heti sitä kuultuaan, ja tilalla suunnitellaankin näyttävää mediatapahtumaa. Luomupuuron ennätyspäiväksi tilalle kutsutaan oman eli Sauvon ja naapurikunnan eli Kemiön saaren poliittiset päättäjät, paikallislehdet ja lähiruokatoimijat yliopistolta. Tarjolla on tietenkin luomupuuroa sekä keskustelua luomusta osana kuntien ruokahuoltoa. Kamparsin luomutilalla treenit ovat sujuneet oikein hyvin ja joka päivä maistellaan erilaisia luomupuuroja.

40

LUOMULEHTI 3 | 2017

– Vielä on vähän mietinnässä minkälainen ja mistä viljasta ennätyspäivänä tarjottava luomupuuro on. Tarjolla saattaa olla myös joku kylmä puuro, joka tarjotaan luomukahvin tai luomuteen kanssa, aprikoi Jaana Elo. Ennätyspäivästä odotetaan menestystä vaikka aina tietenkin mietityttää mikä on sää, ja tulevatko ihmiset paikalle. Päättäjien lisäksi Kamparsin luomutila on ennätyspäivänä avoinna ihan kaikille, joita kiinnostaa luomu, puuro ja juhlavuoden maailmaennätys. Luomutilan monipuoliseen elämään voi tutustua myös halki kesän tilapuodin ollessa auki, ja infoa maailmaennätyskampanjasta jaetaan kaikille paikalle eksyneille.

Luomukauraa hevosretkellä Huovilan tila on erikoistunut luomukasvintuotannon lisäksi myös islanninhevosiin, jotka nekin rakastavat tietenkin luomukauraa. Tilan palveluihin kuuluvat hevosretket, ja tällainen toteutetaan myös ennätyspäivänä. Luomupuuroa maistellaan ratsastusretken levähdystauolla islanninhevosten narskutellessa vieressä eväskauroja eväsheinien painikkeeksi. Huhtikuussa luomutilan arjen on täyttänyt ennätykseen treenamisen lisäksi odotus, ihmisten ajatukset tilalla ovat tietenkin alkavassa satokaudessa, mutta myös hevoset aistivat uuden vuodenajan alkamisen ja odottavat innoissaan laidunkauden alkua. – Nyt vaan kaikki odotetaan kelien lämpenemistä, ja tietysti sitä että päästään kylvämään! Ja sitten tietenkin jännitetään koko kesä, että ehtiikö ne kaurat kypsyä puintikuntoon ennen syyskuun


Kun Suomi täyttää sata, syödään yhdessä luomupuuron maailmanennätys! Syyskuussa syödään luomupuuroa ihan urakalla, kun Pro Luomu järjestää 6. 9. 2017 luomupuuronsyönnin ME -tempauksen, johon ovat tervetulleita niin yritykset ja yhteisöt kuin perheet, pariskunnat ja kaveriporukat.

Birkkalan tilalla on viljelty spelttiä jo kolmella vuosikymmennellä.

Yritykset ja yhteisöt on kutsuttu mukaan kumppaneiksi, tekemään yhdessä kampanjaa ja mukaan on jo nyt intoutunut hyvin erilaisia toimijoita, luomutiloista isoihin kaupunkeihin. Syödäänpä luomupuuroa ennätyspäivänä jopa armeijan harmaissa. Kampanjan tavoitteena on tietenkin, että koko Suomi syö luomupuuroa, ja myös ihan realistisesti tavoitellaan satoja tuhansia tarjottuja luomupuuroannoksia. Tätä juttua kirjoittaessa huhtikuun lopulla mukaan ilmoittautuneet tahoja oli jo yli 60, ja ne olivat arvioineet tarjoavansa ennätyspäivänä luomupuuroa pitkälti yli 100 000 annosta. Tapoja olla mukana on loputtomasti ja jokainen mukaan lähtenyt yritys tai yhteisö järjestää oman näköisensä tempauksen edistääkseen ennätyksensyntyä.

Huovilan tilalla toivotaan, että ennätyspäivänä päästäisiin keittämään uutispuuroa vastakorjatusta kaurasta.

alkua vai joudutaanko tyytymään viime vuotisiin kauroihin ennätyspuuron keitossa, kertoo Linda Kallas. ◀ Luomupuuron ME on Luomun Koordinaatiohankkeen tempaus, johon on avoin kutsu kaikilla. Ennätyspäivänä tapahtuu halki Suomen ja luomupuuroa tarjoillaan mitä erikoisemmissa paikoissa, tule mukaan tekemään kaikkien aikojen luomuilmiö! Lisätietoja kampanjasta www.luomupuuro.fi

LUOMULEHTI 3 | 2017

41


TEKSTI: BIRGITTA PARTANEN, KUVAT: JESSE PARTANEN

Villipuurohaaste liikkeelle Villipuurohaaste on Luomumetsistä moneksi -hankkeen tempaus Suomi 100 -juhlavuoden luomupuuron ME:n tekoon. Haaste innostaa ideoimaan ja jakamaan kaikkien käyttöön puuroreseptejä, joissa käytetään kotimaisia luonnontuotteita,

Miten mukaan? Reseptejä voi liittää suoraan Villipuuron facebook-sivulle tai lähettää sen sähköpostilla: birgitta.partanen@helsinki.fi, viestin otsikkoon sana VILLIPUURO ja lähettäjän nimi. Jos reseptin haluaa sivuille nimettömänä, on se mainittava viestissä. Kuva on plussaa, mutta ei välttämätön. Parhaat reseptit eri tarkoituksiin palkitaan villisti! www.facebook.com/villipuuro Birgitta Partanen birgitta.partanen@helsinki.fi 044 538 2248

marjoja, yrttejä, jopa sieniä ja muita puhtaasta luonnostamme saatavia, villejä raaka-aineita.

T

avoitteena on koota vuoden 2017 aikana sata toimivaa reseptiä, jossa mukana villejä raaka-aineita, sekä herättää huomaamaan, että myös luonnontuotteet voivat olla luomua. Puurosta saa luonnontuotteisiin yhdistettynä mitä maukkainta ja terveellisintä ruokaa. Ensimmäisenä haasteen sai villiyrttispesialisti Sami Tallberg, keittiömestari ja ELO-säätiön nimittämä villiruokalähettiläs. Tallberg on intohimoinen lähija luonnontuotteiden puolestapuhuja ja kirjoittanut useita villiruokakeittokirjoja. Haaste kiertää eteenpäin niin, että jokainen haastettu haastaa seuraavan tai seuraavia ideoimaan ja lähettämään Villipuuro-sivulle uuden reseptin. Haastee-

seen voi myös tarttua omatoimisesti ihan jokainen. Puuro voi olla mitä vain: aamupuuro, lounas, välipala, jälkiruoka tai herkkuannos. Sen voi tehdä monin tavoin, tuorepuurona, keittäen tai uunissa hauduttaen. Se voi olla energia-, proteiini- tai free from -puuro, ihan mitä tahansa. Villi idea voi olla myös puuron käyttö uudella tavalla. Puuro on karjalanpiirakoiden ja sultsinoiden täyte, mutta ihan uusiakin käyttötapoja on varmasti keksittävissä. Ainoa sääntö on, että sääntöjä ei ole! Toiveena kuitenkin on, että pääosa raakaaineista olisi kotimaisia ja saatavilla myös luomuna nyt tai tulevaisuudessa. Luonnontuotteidenkin saatavuus luomuna paranee koko ajan keruualueiden luomusertifioinnin edetessä. ◀

Villipuuroista vientituotteiksi? Lontoossa huhtikuun alussa pidetyillä Natural&Organis Products Europe -messuilla erilaiset puurovalmisteet olivat hittituotteita. Esillä oli annospikapuuroja, käyttövalmiita raakapuuroja, proteiinipuuroja ja erilaisia free from -puuroja. Villiydellä on lisäarvoa näillä markkinoilla. Erästä herukoista valmistettua tuotetta maistatettiin villimarjatuotteena, esittelijän mukaan paremman mielikuvan vuoksi. Ehkäpä aidoilla, suomalaisilla villipuurovalmisteilla olisi mahdollisuuksia kilpailluilla markkinoilla?

42

LUOMULEHTI 3 | 2017

Annospikapuuropurkit, joihin lisätään vain kuuma vesi, ovat helppoja mukaan otettavia eväitä. Kiinnostaisikohan termosmuki ekologisempana vaihtoehtona kertakäyttöpurkin sijaan?

Luomupikapuuroissa käytetään. mm. goji-marjaa, kookosta, quinoaa ja chian siemeniä. Suomen villit superfoodit voisivat kiinnostaa tätä kuluttajasegmenttiä.


TOIMITTANUT: ELISA NIEMI

Kuluttajien kiinnostuksen lisäksi luomun menekkiä on kaikkialla edistänyt kaupan aktiivinen markkinointi. Ruotsissa ja Tanskassa kauppaketjut ovat kampanjoineet luomulla ja laajentaneet valikoimiaan. Kauppa on myös Suomessa vahvasti mukana luomuvalikoiman ja saatavuuden kehittämisessä.

Potentiaalia on vielä

suurempaan kasvuun Luomua eniten kuluttavissa maissa kysyntä ylittää reippaasti kotimaisen luomutuotannon. Suomessakin on nyt pulaa monista luomuraaka-aineista.

L

uomun kysyntä lisääntyy vauhdilla. Vuonna 2015 luomun maailmanmarkkinat kasvoivat kymmenen prosenttia ja nousivat 81,6 miljardiin US dollariin. Luomun kulutus maailmalla on keskittynyt Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan. Vuonna 2015 luomun myynti Pohjois-Amerikassa kattoi yli puolet ja Euroopassa lähes 40 prosenttia koko maailman luomumarkkinoista. Muista maanosista luomua kulutetaan eniten Aasiassa, jonka suurin markkina-alue luomussa on Kiina. Pohjoismaat ovat hyvin kasvuvauhdissa mukana. Markkinaosuuksilla mitattuna Tanska on Euroopan johtava luomumaa ja Ruotsikin mahtuu viiden parhaan joukkoon. Suomi on selvästi länsinaapureitaan jäljessä. Tanskassa luomun markkinaosuus vähittäiskaupassa hipoo jo kymmentä prosenttia ja Ruotsissakin se ylittää jo seitsemän prosenttia. Suomessa saavutettiin viime vuonna kahden prosentin osuus vähittäiskaupan elintarvikemyynnistä.

Naapurimaiden menestys kertoo luomun kasvupotentiaalista Tanska ja Ruotsi kertovat meidänkin tulevaisuudestamme, sillä useimmat ruokatrendit rantautuvat meille Ruotsin kautta. Suomessa luomulla nyt hyvä kasvuvauhti. Viime vuonna luomun myynti kasvoi neljätoista prosenttia, ja kaupalta

saatujen tietojen mukaan kasvu on jatkunut hyvänä myös alkuvuoden ajan. Luomun myyntiä vahvistavat vastuullisuuteen ja hyvinvointiin liittyvät kulutustrendit. Vastuullisuus on vahvistunut nyt Suomessakin ja kuluttajat mieltävät luomun vastuulliseksi valinnaksi. Myynti kasvaa markkinoille tulevien hyvien uusien luomutuotteiden kautta. Suomessa elintarviketeollisuus on nyt aktivoitunut kehittämään ja lanseeraamaan markkinoille luomutuotteita. Tulokset näkyvät nyt jo kauppojen hyllyllä ja lisää on tulossa.

Luomukasvatusta päiväkodeista ja kouluista lähtien Tanskassa luomun tuotannon, kulutuksen ja viennin edistämiseksi on tehty pitkäjänteistä työtä jo 1980-luvulta lähtien. Ruotsissa ja Tanskassa luomu on vahvasti myös ravintoloissa, ja erityisesti julkiset keittiöt ovat ottaneet luomun ruokalistoilleen. Ruotsissa luomun osuus julkisissa keittiöissä on keskimäärin 31 prosenttia, ja maitotuotteissa lähes 50 prosenttia. Tanskassa tavoite on 60 prosenttia: esimerkiksi Kööpenhaminassa luomun osuus lähentelee jo 90 prosenttia. Meillä tavoitteena on nostaa luomuraaka-aineiden osuus julkisissa keittiöissä 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä: tällä hetkellä osuus on noin kuusi prosenttia. Parhaillaan valmistelussa oleva säädös, joka mahdollistaisi luomulle tavanomaista maitoa korkeamman koulumaitotuen, olisi tervetullut kannustin lisätä luomun käyttöä myös Suomen kouluissa ja päiväkodeissa. ◀ www.proluomu.fi

Luomun markkinaosuus vähittäiskaupassa % 9,9 10 7,5

8

8,3

6,7 6

7,2

6

6,6 5

4 3,8 2 0

1,6

1,6

1,7

1,8

2

2012

2013

2014

2015

2016

LUOMULEHTI 3 | 2017

43


Tekijät esiin

Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Luomulehti esittelee jäsenviljelijöitään, jotka edustavat eri tuotantosuuntia ja toimivat eri puolilla Suomea.

TEKSTI: SEPPO RANTANEN

Pelkistettyä tuotantoa – viljelijä keskittyy viljelyyn Olemme tottuneet siihen, että luomuvihannestilalla on paljon eri kasveja, useita kasvulohkoja ja monipuolinen tuotanto. Niin ajatteli Stina Ikonenkin ennen kuin hän ulkoisti markkinoinnin ja pelkisti tuotannon.

A

loittaessaan vihannesten viljelyn Suvikummun tilalla Sysmässä, PäijätHämeessä vuonna 2011, Stina Ikosella oli hehtaari parsakaalia, ja lisäksi avomaan kurkkua, kesäkurpitsaa ja sopimusviljelyssä kaksikymmentä aaria basilikaa sekä kasvihuoneissa yrttejä.

Pelkistetty tuotanto ja terävä hara, siinä Stina Ikosen menestystekijät.

Asiakkaiksi mietittiin ruokapiirejä, ekokauppoja, tukkuja, vähittäiskauppoja, toreja, lähituottajatoreja ja suoramyyntiä. Nyt tilanne on pelkistetympi. Tilalla on peltoa 5,3 hehtaaria, mutta tänä kesänä siitä puoli hehtaaria on vain ja ainoastaan kyssäkaalilla ja loput viherlannoituksella. Avomaalla on lisäksi muutama aari pensaspapua ja vähän kuk-

kakaalia. Pensaspapua kasvaa myös kasvihuoneessa. Sillä saadaan maapohjaisiin kasvihuoneisiin luomun vaatima viljelykierto. Yrttejä kasvatetaan enää vain kasvinsuojelua varten.

Pelkistäminen luo tehokkuutta Ikonen myöntää, että luomussa tavoitteena on monipuolinen viljelykierto. Mutta!

Iisoppi eli rohtoiisoppi (Hyssopus officinalis) on huulikukkaiskasveihin kuuluva monivuotinen, kukkiessaan voimakkaasti tuoksuva puolipensas. Pohjoismaihin iisoppi levisi luostaripuutarhojen kautta, ja Suomessa kasvia on viljelty 1600-luvulta lähtien. Sitä voi joskus löytää viljelyjäänteenä asumusten läheltä. Kuva Flora von Deutschland, Österreich und der Schweiz 1885

Seppo Rantanen

44

LUOMULEHTI 3 | 2017


Suvikummun tila

– Kivisillä pelloilla ongelmana ovat kestorikkakasvit. Niiden torjunnan, muiden viljelytoimien ja sadonkorjuun ajoitus vaativat tarkkaa suunnittelua. Mitä useampia kasveja ja viljelylohkoja tilalla on, sitä useammin aikataulu voi pettää, sanoo Ikonen. – Ja, jos aikataulu pettää, rikkojen torjunta epäonnistuu, maan kunto kärsii, satotaso ja sadon laatu alenevat. Ja lopulta myös taloudellinen tulos heikkenee, luettelee Ikonen. Ikonen onkin pelkistänyt viljelynsä nyt pääasiallisesti yhteen kasviin, kyssäkaaliin.

Iisopin aromit suojaavat tuholaisilta Kyssäkaalit kylvetään käsin potteihin kasvihuoneessa ja istutetaan pellolle italialaisella Ferrari F-Maxilla kahteen

Suvikummun tila

Tuotteiden kunnostus vie paljon aikaa sadonkorjuun lisänä. Kukkakaaleja pesemässä Heidi Lehtinen.

riviin biohajoavalla muovilla katettuun penkkiin. Kyssäkaalin ensimmäiset taimet kylvettiin vapun jälkeen ja ne kasvavat kasvihuoneessa poteissa nelisen viikkoa; toinen kylvö kahden ja kolmas neljän viikon päästä. Tavoitteena on porrastaa sadonkorjuu heinäkuun puolivälistä syyskuun alkuun. Riviväli on 60 senttiä ja taimiväli 20 senttiä. Tuholaisten torjuntaan käytetään harson lisäksi iisoppia, jota istutetaan riveihin sekä lohkojen reunoille. Sen karkottaa aromeillaan kaalikoita ja kaaliperhosia. Jos iisoppitorjunta ei riitä, niin kasvusto ruiskutetaan Turex 50 WP:llä. Se on luomuhyväksytty kidebakteerivalmiste, joka hajottaa tuholaisten ruoansulatuselimistön. Viherlannoituskasveina oli viime vuonna öljyretikka ja rehuvirna. Nyt esikasvina on ollut raiheinä ja rehuvirna, millä tavoitellaan juolavehnän nujertamista. Lisälannoituksena käytetään karjatilan kompostoitua lantaa ja Humuspehtorin kompostoitu broilerinlantaa.

Jakeluketju on yksinkertainen Vanhan navetan päätyyn on rakennettu uudisrakennus, jossa on 12 neliön kylmiö ja vihannesten käsittelytilat. Ikonen on markkinoinnissa tehnyt tiiviisti yhteistyötä Tuoreverkko Oy:n kanssa. – Hyvä puoli on siinä, että nyt voin keskittyä hyvän tuotteen tekemiseen, sanoo Ikonen. – Aikaisemmin kuljetukseen, vihannesten pakkaamiseen, yrttien punnitukseen ja leikkaamiseen, varastojen arvioimiseen sekä yhteydenpitoon asiakkaisiin saat-

Kaalipelto kauneimmillaan. Kaalin viljely on opettanut Stina Ikosta tarkkailemaan peltoja, sitä milloin tuholaiset tulevat, koska esimerkiksi kukkakaalin kukinta alkaa ja mikä on sadonkorjuun ajoitus.

toi mennä suurin osa viikosta. Ja se kaikki oli pois sadonkorjuusta, jossa tehdään tärkein työ laadun eteen, pohdiskelee Ikonen. Ja ongelmia saattoi tulla, jos kesään säiden ansiosta tuli satopiikki, joka kasvatti kaikkien tuotteiden valmistumista. Nyt, Tuoreverkon kanssa hän pystyy ennakoimaan jo seuraavan vuoden kysyntään.

Vahva kokemus ruoka-alalta Ikonen on aikanaan valmistunut restonomiksi ja tehnyt töitä ravintola-alalla sekä luontoon liittyvissä ohjelmapalveluissa. Sitten hän opiskeli puutarhuriksi ja oli viheralalla töissä. Yhdistävänä tekijänä on ollut ruoka. Mitkä ovat hänen neuvonsa uusille yrittäjille? – Lähde asiakashankinnasta ja kannattavuuslaskennasta. Ikonen on aina miettinyt yhteistyötä ja verkostoja. – Kaupan hyllyyn saataisiin enemmän luomutuotteita, jos viljelijät tekisivät yhteistyötä. Täysi kuljetuslava voitaisiin kerätä lähialueen useamman tuottajan useammasta tuotteesta. ◀ Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja luomuviljelijä.

LUOMULEHTI 3 | 2017

45


TEKSTI JA KUVAT: KATARINA REHNSTRÖM

Vierailu luomumaitotilalla antaa uskoa

hyvään markkinakehitykseen Valio reagoi kysynnän kasvuun järjestämällä toukokuussa medialle tilaisuuden Aino ja Mikael Wathénin luomulypsykarjatilalla. Teemana oli Luomu, uusi mustako?

K

iinnostus luomua kohtaan kasvaa koko ajan. Luomumarkkina kasvoi Suomessa viime vuonna neljätoista prosenttia. – Suomen kahden prosentin luomumarkkinaosuus tuntuu pieneltä, mutta ajan mittaan me tulemme saavuttamaan saman myyntiosuuden. Tanskassa ja Ruotsissa on pitkään ja systemaattisesti tehty työtä luomun edistämiseksi. Tahtotila on tärkeää ja myös hinta, kertoi Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila.

Valiolle uusia luomumaidontuottajia Valion kategoriapäällikkö Mirva Tollet vastaa Valiolla luomun kehittämisestä. Valiolla ollaan hänen mukaansa oltu mukana kehittämässä luomua jo pitkään. Luomuvolyymi on kasvanut viime vuoden aikana noin kaksikymmentä prosenttia. – Luomu ei kuitenkaan kasva vain toivomalla, vaan kasvun eteen on tehtävä töitä, Mirva Tollet totesi. Yrityksen pääkohderyhmä on pienkuluttajat. Erityisesti pyritään tavoittamaan luomuun positiivisesti suhtautuvat empijät. Luomutuotteet eivät vain saa korvata vastaavaa tavanomaista tuotetta vaan markkinoiden pitää myös pystyä tarjoamaan täysin uusia tuotteita. Esimerkkinä mainittakoon Valiolta äskettäin markkinoille tullut luomuraakapuuro. – Helppous, terveellisyys ja sokerittomuus ovat luomukuluttajien toivelistan kärjessä. Kuluttajat valitsevat luomun

46

LUOMULEHTI 3 | 2017

myös puhtauden ja lisäaineettomuuden takia. Lisäksi eläinten ja ympäristön hyvinvointi sekä maku ovat nekin tärkeitä valintaperusteita, Tollet sanoi. Luomun kysynnän kasvu on tällä hetkellä kovaa. Viime vuonna Valiolle tuli uusia luomumaidontuottajia tuli noin kymmenen. Uusia keräilyreittejäkin perustettiin. Uusia luomumaidontuottajia otetaan mukaan jatkossakin.

Luomumaitoa jo toisessa polvessa Toukolan luomulypsykarjatila sijaitsee Hausjärvellä Hämeessä. Tilaa pyörittää jo toisessa polvessa luomuna nuori isäntäpari Aino ja Mikael Wathén. Pellot siirrettiin luomuun 1990 ja eläimet seurasivat perässä kuusi vuotta myöhemmin. Tilalla tehtiin sukupolven vaihdos vuonna 2010. Peltoa tilalla on viljelyssä 80

Toukolan tilan lehmät joutuivat toukokuun puolessa välissä vielä hetken odottamaan laitumelle laskua kylmän ja lumisen kevätsään viivyttäessä kasvukauden käynnistymistä.


tunut vinokuivikepohjainen kylmäkasvattamo. Kasvattamo on jaettu viiteen eri osastoon. Kasvattamon kuivittaminen tapahtuu olkisilppurin avulla. Hiehokasvattamon valmistuttua saatiin pihattoon lisää tilaa lypsäville eläimille. Vuonna 2013 valmistui rakennus lypsyasemalle. Lehmät lypsetään Westfalian 2 x 3 autotandem lypsyasemalla. Lypsyasema hankittiin tilalle käytettynä.

Lehmien makuuparsien kuivikkeena käytetään hiekkaa ja käytävillä turvetta.

Tilan pihan ulkokeittiössä lounaan vieraille valmisti Vuoden Luomukokki Benjamin Frostell.

hehtaaria. Pääasialliset viljelykasvit ovat palkokasvipitoiset yksi- ja monivuotiset rehunurmet. Lypsylehmiä tilalla on tällä hetkellä 50 ja nuorkarjaa noin 40. Pääosa lehmistä on ayrshire-rotuisia ja loput kymmenen prosenttia länsisuomen karjaa. Keskituotos oli viime vuonna 8247 kiloa. Ayrshiret soveltuvat Ainon mielestä friisiläisiä lehmiä paremmin luomutuotantoon. Ayrshiret eivät ole yhtä vaativia kuin friisiläiset muutoksille rehustuksessa. Lisäksi ne ovat aktiivisempia eläimiä ja näin ollen parempia laiduntajia. Länsisuomenkarjaa Aino pitää ihan vertailukelpoisina maidontuottajina ja toivoisi useamman tilan pitävän niitä muiden lypsävien joukossa. Tällä tavoin saataisiin säilymään arvokas geeniperimä samalla kuin rotua myös saataisiin kehitettyä maidontuottajina.

Hiekkaparret ja kuivalanta erikoisuutena Lypsylehmien 50-paikkaisena navettana toimii vuonna 1996 rakennettu kylmäpihatto. Navetta on jaettu kahteen osastoon. Toisella puolella ovat lypsävät lehmät ja toisella ummessa olevat eläimet. Navetan erikoisuutena voidaan pitää nykyisin ulkomaisissa navetoissa yleistyviä ja eläinten hyvinvoinnin kannalta

erinomaisia hiekkaparsia. Hiekalla täytetyt syväkuivikeparret ovat Toukolan tilalla olleet käytössä jo parikymmentä vuotta. Parsiin lisättävä hiekka on peräisin omalta hiekkakuopalta. Hiekkaparsien huonona puolena pidetään niiden lannankäsittelylaitteistolle aiheuttamaa rasitusta. Tällä tilalla ongelmaa ei kuitenkaan ole, koska kaikki lanta käsitellään kuivalantana. Aino kertoo, että navetta oli aikanaan yksi MTT:n silloisen rakennushankkeen mallinavetoista. Ideana oli rakentaa mahdollisimman edullisesti. Kuivalanta ja hiekkaparret ovat osoittautuneet hyvin toimiviksi. Erityisesti eläinten sorkkaja jalkaterveys on hyvä. Ainon mukaan eläinten terveys on muutenkin hyvä eikä hedelmällisyysongelmia esiinny. – Karjan keskipoikimakerta on tällä hetkellä 2,8. Tilalla ei niinkään haluta nostaa tuotosmääriä vaan panostetaan enemmän pitkäikäisiin ja kestäviin eläimiin. Keskipoikimakertaluku on tällä hetkellä liian alhainen ja sitä halutaan ehdottomasti nostaa. Karjankoon kasvattaminen ja tästä johtuva runsas nuorten eläinten määrä tosin on osasyy alhaiseen keskipoikimakertaan, Aino sanoo. Yli kolmen kuukauden ikäisille hiehoille on käytössä vuonna 2012 valmis-

Hyvät laitumet tärkeitä Kesällä lehmien rehustuksen perustana ovat monipuoliset laitumet. Lypsylehmät laiduntavat kesällä vähintään päivisin, nuorkarja ympäri vuorokauden. Hyviin laitumiin ja monipuolisiin laidunsiemenseoksiin ollaan selvästi satsattu. Tilalla on käytössä sekä moni- että yksivuotisia laitumia. Laidunkierrossa on noin 36 hehtaaria, josta noin kaksikymmentä hehtaaria laidunnetaan vuosittain. Alasta noin 4 – 5 hehtaaria on yksivuotisia laidunnurmia. Laidunlohkot on jaettu noin yhden hehtaarin suuruisiin syöttölohkoihin. Sekä yksi- että monivuotiset laidunlohkot puhdistusniitetään noin kerran kesässä. Puhdistusniittoa tarvitaan, jotteivät rikkaruohot ehdi siementämään. Lisäksi niitto takaa nurmen hyvän kasvun. Monivuotisten nurmien siemenseoksista löytyy timoteitä, nurminataa, raiheinää, valko- ja alsikeapilaa, rehumailasta ja keltamaitetta. Talvella lehmien ruokinnan perustan muodostaa hyvälaatuinen säilörehu. Lisäksi eläimille syötetään litistettyä viljaa sekä härkäpapua, rypsipuristetta ja kivennäisiä. Väkirehu sekoitetaan tilalla itse ja se jaetaan lehmille kahdesta kioskista. Rehua ostetaan tilalle usealta eri yhteistyötilalta. Toukolan tilan vasikat juotetaan piimällä. – Piimä toimii vasikoiden ruokinnassa hyvin. Maidon käsitteleminen hapolla ei tunnu houkuttelevalta ja toisaalta piimäjuotossa ei juomarehun lämpötilan kanssa tarvitse olla yhtä tarkkana, Aino perustelee. Laitumelle vasikat pääsevät noin kahden kuukauden iässä. Siinä iässä vasikoita juotetaan vielä kerran päivässä. Eläimet kannattaa Ainon mukaan laittaa ulos mahdollisimman pieninä, jotta ne tottuvat laiduntamaan. Mahdolliset karkulaiset on lisäksi helppo houkutella takaisin juottoämpäriä kolistelemalla. ◀ LUOMULEHTI 3 | 2017

47


På svenska Micaela Ström

TEXT OCH BILDER: ANN-SOFI LJUNGQVIST OCH MICAELA STRÖM

Ilkka Herlin berättar för deltagarna om Qvidja gård.

Roskilde ett bra exempel av

massbespisning i stor skala De finlandssvenska ekoproducenterna och samarbetspartners var sammankallade till den åttonde Ekotankesmedja fredagen den 7. 4. 2017 vid Livia, Fiskeri- och miljöinstitutet. Där man med Ekotankesmedjan menar en ekotemadag med aktuella föreläsningar, presentationer och studiebesök.

S

LC Åbolands verksamhetsledare Helena Fabritius öppnade dagen och välkomnade deltagarna till Pargas och Åboland. Helena berättade för mötesdeltagarna att ekoarealen i Åboland har växt från ca 500 hektar till 1 050 hektar på ett år.

48

LUOMULEHTI 3 | 2017

Ekoproducent Jan-Erik Karlsson från Nagu önskade också deltagarna välkomna till Pargas vackra skärgård. Sustainability Manager Mikkel Sander från Roskilde Festival startade dagen med en föreläsning om hur man på Roskilde Festival under åtta dagar serverar över en miljon måltider. Matproduktionen skall

vara så ekologisk som möjligt. Ifjol bestod måltiderna utav 75% ekologiska råvaror och nästa års målsättning är 90% ekoråvaror. Sandel förklarar att en del festivaler har satsat på närproducerad mat, men volymerna på Roskilde är så stora att ett sådant koncept inte skulle fungera. Eko däre-


mot fungerar i stor volym. Arrangörerna på Roskilde vet vad de vill ha och skapar på det sättet de produkter de behöver genom att förhandla med samarbetspartners. Ett exempel på hur de kunnat styra marknaden är det ekologiska öl man absolut ville ha till festivalen och efter något års förhandlande med Tuborg gick det att ordna. Nu säljs den ekologiska ölen året runt och har blivit en storsäljare! Arrangören gör inte direkt avtal med ekoproducenter utan restaurangerna, caféerna, snabbköpen köper in ekoråvaror från partihandel. Att handla direkt med producenter skulle vara för riskabelt för båda parter då det gäller så stora volymer. En kall regnig vår kan påverka producentens skördekapacitet, samtidigt som ett regnigt kallt väder under festivalen sänker betydligt på mat åtgången. Matportionen som serveras till ungdomarna under festivalen får inte kosta mer än ca 8 euro, prissättningen är därför inte fri utan arrangörerna förhandlar med köken om dem. Under festivalveckan ordnas också tillställningar med mat som tema t.ex. Workshops, Food Art, Food Jam.

Snart bråttom med att nå målsättning en 20 % eko inom den offentliga måltiden Sakkunnig Anu Arolaakso från EkoCentria från Savolax föreläste om ”Ekoprodukter i finländska storkök- nuläget, utmaningar och framtid”. Arolaakso berättade att kommunerna och städerna årligen köper in livsmedel för 350 milj.euro och serverar ca 380 milj.portioner under ett år. Regeringen har i sitt program för ekobranschen i Finland satt ett mål på att år 2020 skall 20% av livsmedelsråvaror som används i den offentliga måltiden vara 20 %. Arolaakso sa att det blir snart bråttom för att vi skall kunna nå denna målsättning, idag använder storköken ca 6 % ekolivsmedel. Arolaakso delade med sig av tips till hur man kunde nå inköpare av livsmedel till storkök; tex kunde ekoproducenterna fråga efter tidtabellen för kommande upphandling och om storköken har eventuella önskemål, ett annat tips var att erbjuda produkter att testa och att man därmed kan produktutveckla nya produkter till nästa upphandling. Ansvariga för storkök har också önskemål gällande rå-

På Qvidja värnar man om miljön och vill utveckla ett mera ekologiskt jordbruk; Giftfritt ska det i alla fall bli, men osäkert om gården någon gång kommer att bli certifierad ekologisk då detta begränsar den experimentverksamhet som gården bedriver. Det som görs på gården anser Herlin att kommer gynna både ekologiska och konventionella bönder. Qvidja gård skall bli självförsörjande gällande energi och näring. Här kommer att finnas en lösdriftsladugård, ett torrötnings biogasverk samt reaktorer som förhoppningsvis kommer att höja biogasproduktionen till en ny nivå. Energin ska utvinnas i flera olika men samverkande processer - ur gödsel, vall, matrester, sol, flis osv. Skribenterna arbetar inom projekt EkoNu! Arrangörer för Ekotankesmedjan var Svenska lantbruksproducenter centralförbund r.f.´s (SLC) och projekt EkoNu! Genom tankesmedjan vill arrangörerna stärka utvecklingen inom ekobranschen och hitta nya samarbetsformer för att utbud och efterfrågan bättre skall mötas. ◀ www.ekonu.fi

Ekoproducent Jan-Erik Karlsson öppnar årets Ekotankesmedja.

varor från producenter; man önskar större utbud på skalade rotsaker, livsmedelsförpackningar anpassade för storkökets verksamhet.

  

Biogasanläggning till Qvidja gård Dagen avslutades med ett studiebesök ut till Qvidja gård, Lemlax. En av ägarna Ilkka Herlin visade runt på ägorna bl.a. besöktes den medeltida stenborgen Qvidja Slott. Deltagarna fick ta del av Herlins planer för Qvidja gård och byggandet av Qvidjas egna biogasverk.

 ĚƵůůŝƐĞƚůƵŽŵƵůĂŶŶŽŝƚƚĞĞƚ͊ • •

>ƵŽŵƵƚƵŽƚƚŽsŝŶĂƐƐŝϯ͕ϱͲϬͲϳͲϮEW<^ >ƵŽŵƵƚƵŽƚƚŽDĞůĂƐƐŝƵƵƚĞϮ͕ϯͲϬͲϯEW< 

• • •

^ĞŬŽŝƚĂůŝĞƚƚĞĞƐĞĞŶ >ĞǀŝƚćƐĞůůĂŝƐĞŶĂĂŶ ^ŽƉŝŝĨŽƐĨŽƌŝƌŝŬŬĂŝůůĞŵĂŝůůĞ

>ƵŽŵƵƚƵŽƚƚŽƉƵŚĞůŝŶ͗ϬϰϬϱϯϬϱϵϱϯ ǁǁǁ͘ƉĂƌŐĂƐŐĂƌĚ͘Ĩŝ 



LUOMULEHTI 3 | 2017

49


TEKSTI: NIINA RATILAINEN

Luomuliiton työryhmät asettavat tavoitteita alan kehittämiselle

L

uomuliitto on käynnistänyt visiotyön luomualan kehittämistä varten. Suomessa lukuisat eri tahot ovat laatineet ohjelmia, visiopapereita ja suosituksia luomualan kehittämiseksi. Luomuliiton syyskokous päätti, että liitolle laaditaan painopistealueita niissä asioissa, joita haluamme yhdessä erityisesti luomualkutuotannossa kehittää.

– Luomuliitossa on paljon ajatuksia alan kehittämisestä. Tuotantosuuntakohtaiset painopisteet auttavat meitä kohdistamaan voimamme. Painopisteistä voimme jatkossa nostaa vuosittain eri asioita edunvalvonnan kärkeen. Saamme enemmän tuloksia aikaan, kun keskitämme voimavaroja välillä tärkeimpien asioiden taakse, kertoo Luomuliiton puheenjohtaja Pirjo Siiskonen.

Maidontuotanto •

• •

Kaikkien tilojen, joiden maidontuotanto on luomusertifioitua, tulee päästä keräilyn piiriin. Kaikki luomumaito tulee saada myytyä luomuna, mikä kannustaa luomuviljelijöitä siirtymään myös maidontuotannossa luomuun. Vuonna 2023 Suomessa tulee jalostaa sata miljoonaa litraa luomumaitoa. Omavaraisuuden lisääminen rehuntuotannossa.

”Suomessa on paljon tiloja, joilla pellot ovat luomussa mutta eläimet eivät. Kaikkien halukkaiden tilojen tulisi päästä jatkossa luomukeräilyn piiriin. Se on tärkeää tuottajalle taloudellisesti, sekä myös periaatteellinen asia, sillä luomumaito tulee saada myytyä luomuna. Tämän tavoitteen saavuttamiseen tarvitsemme mukaan jalostavaa teollisuutta sekä kuluttajien aktiivisuutta”, Pekka Välinen, maitotyöryhmän puheenjohtaja.

Kasvintuotanto • • •

50

Satotasojen lisääminen. Peltojen hiilivaraston kerryttäminen. Siementuotannon lisääminen.

LUOMULEHTI 3 | 2017

”Työryhmän tehtävä on saada tuottajaporras vastaamaan kestävällä tavalla luomuviljojen ja -valkuaiskasvien lisääntyvään kysyntään”, Janne Rauhansuu, kasvintuotantotyöryhmän puheenjohtaja.

– Nämä luomutuottajilta ja -viljelijöiltä tulleet pääteemat ovat asioita, joihin tulemme erityisesti keskittymään, toteaa Siiskonen. Luomuliiton painopistealueita on tehty tuotantosuuntakohtaisissa työryhmissä, Luomuliiton hallituksessa sekä keräämällä näkemyksiä luomuyhdistyksiltä. ◀ www.luomuliitto.fi/yhteystiedot


Ammattikeittiöille markkinointi •

Luomuraaka-aineiden ja jatkojalostettujen tuotteiden saaminen ammattikeittiöihin.

”Ammattikeittiöistä seitsemäntoista prosenttia käyttää luomua jo päivittäin ja 37 prosenttia viikoittain. Lähes kaikki ammattikeittiöt käyttävät luomutuotteita ainakin joskus. Julkisen sektorin ammattikeittiöissä luomun käyttö on keskimäärin vain kuusi prosenttia. Suo-

men hallitus on asettanut ammattikeittiöille luomunkäytön tavoitteeksi kaksikymmentä prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Lähes puolet julkisen sektorin keittiöistä on asettanut tavoitteeksi lisätä luomunkäyttöä viisitoista prosenttia tuohon mennessä. Tavoitteiden saavuttaminen ei onnistu ilman koko tuotantoketjun panostusta. Luomuliitolla on tärkeä rooli kannustaa tuottajia tarjoamaan tuotteitaan suoraan myös ammattikeitti-

öille ja innostaa tuotteiden jalostusarvon nostossa. Ammattikeittiötyöryhmän tavoitteena on saattaa kysyntä ja tarjonta kohtaamaan toisensa”, Jaana Elo, ammattikeittiötyöryhmän puheenjohtaja.

Lihantuotanto • • •

Luomukotieläinvalvonnan yksinkertaistaminen Uusien ja tulevaisuuden eläinkasvatusmahdollisuuksien tukeminen luomussa Tuotantosuuntakohtaisia tavoitteita: • Luomusikatalouden kehittyminen • Naudanlihatuotannon nostaminen kysyntää vastaavaksi

”Naudanlihan saatavuus hyvä, mutta tarvittaisiin edelleen lisää jatkokasvatuspaikkoja. Lampaan kysyntä on kasvussa. Sian- ja siipikarjantuottajia tarvittaisiin ehdottomasti lisää, kysyntää luomuna olisi. Tulevaisuuden uutena tuotteena voisi olla vaikkapa hyönteiset”, Tarja Musikka, lihatyöryhmän jäsen.

Puutarhatuotanto • •

Tiedon ja osaamisen jakaminen sekä mentoroinnin kehittäminen. Hallinnon keventäminen lannoiteja torjunta-ainehyväksyntöjen kohdalla (mm. haitallisuusarvioinnin keventäminen) Luomulle sopivien viljelykäytäntöjen huomioiminen tuki- ja asetuspolitiikassa

”Luomupuutarha-alalla on positiivinen, mutta samalla haastava tilanne tällä hetkellä. Tuotteille olisi paljon enemmän kysyntää kuin tällä hetkellä pystytään tuottamaan. Tarvitsemme uusia luomutuottajia, jotta kauppojen valikoimiin saadaan nimenomaan kotimaista luomuheviä. Luomuliitolla on tärkeä rooli uusien tuottajien löytämiseksi ja tuotannon kehittämiseksi entistä tehokkaammaksi ja tuottavammaksi”, Antti Vauhkonen, puutarhatyöryhmän puheenjohtaja.

LUOMULEHTI 3 | 2017

51


Tuotekehitystä TEKSTI: NOORA MANTERE

Kierrätystuotteista ratkaisuja ravinnepulaan Luomukelpoisten ravinteiden saatavuus rajoittaa luomutuotantoa Suomessa. Kierrätyslannoitteista ja -maanparannusaineista etsitään ratkaisua maan kasvukunnon ja maatilojen kannattavuuden ongelmiin.

S

oilfoodin agronomi Juuso Joona – luomuviljelijä itsekin – tarjoaa ratkaisuksi kierrätyslannoitteita ja -maanparannusaineita. Esimerkiksi metsäteollisuuden sivutuotteista jalostettavien maanparannuskuitujen käytöllä maanparannuksessa päästään kahteen tavoitteeseen: runsas orgaanisen

aineksen määrä parantaa maan rakennetta ja sadontuottokykyä ja lisäksi ravinnepitoiset maanparannuskuidut tarjoavat kasveille käyttökelpoisia lannoitteita. – Luomutiloille ravinteilla, etenkin typellä, on korkea arvo. Satotasoja parantamalla luomutilan kannattavuus kasvaa huimasti tavanomaiseen tuotantoon verrattuna, Joona kuvailee. Esimerkiksi hän

antaa Tattarin luomutilan Myrskylässä, jossa on Ravinnekuitujen ja -lietteiden avulla saatu syysvehnästä kaksi kertaa suuremmat sadot aiempaan verrattuna. Soilfoodin viljelykiertomallin mukaan maanparannuskuitujen käyttö ajoitetaan sopiviin kohtiin viljelykiertoa. Ravinneniukka nollakuitu levitetään viherlannoitusnurmille murskauksen yhteydessä, Soilfood

Ravinnekuitu hyödynnetään viljelykierrossa nurmivaiheen jälkeen tai syksyllä sängelle levitettynä.


Ravinnekuitua.

Soilfood

jolloin se pidättää nurmesta helposti häviäviä ravinteita. Ravinnepitoinen Ravinnekuitu taas hyödynnetään kierrossa nurmivaiheen jälkeen tai syksyllä sängelle levitettynä. Ravinnekuidun mukana pelto saa viljelykierrossa tarvittavan orgaanisen typen, fosforin, rikin sekä hiveniä. Ainoastaan liukoista typpeä tarvitsee lisätä esimerkiksi Ravinnelietteen muodossa.

tai kaupan eläinperäisiä raaka-aineita sisältävät kompostit eivät ole luomussa hyödynnettäviä.

Tutkimustuloksia ympäristöhyödyistä Metsäteollisuuden sivuvirtojen tuotekehitys- ja tutkimustyö jatkuu Tekesin rahoittamassa NSP Pulp -hankkeessa, jonka alustavat tulokset ovat lupaavia. Ravinnekuidulla on koeloilla saatu korvattua keinolannoitusta sekä parannettua maan veden- ja ravinteidenpidätyskykyä. – Ravinteiden huuhtoutumisriskin pienentyessä myös ravinteisiin käytetyt eurot päätyvät viljelijän taskuun eivätkä huuhtoudu sadevesien mukana vesistöihin, Joona kiteyttää. Kuitujen mukana peltomaahan tuodaan runsaasti orgaanista hiiltä, josta osa ruokkii maan pieneliöstä, mutta osa sitoutuu pitkäikäisinä humusyhdisteinä maaperään. Näin sidotaan ilmakehästä hiiltä maaperään. – Toivomme, että tutkimushankkeemme saa jatkoa, jotta pystyisimme selvittämään, kuinka suuri osa hiilestä jää maahan pitkäaikaisesti, Joona täydentää. ◀ Kirjoittaja toimii Soilfood Oy:ssä viestinnän suunnittelijana.

Soilfood

Valvonta varmistaa laadun ja läpinäkyvyyden Maanparannuskuitujen käyttö maanparannusaineena lähti liikkeelle luomuviljelijän omasta tarpeesta parantaa peltojen kasvukykyä ja sadontuottopotentiaalia. – Kun lähdin siirtämään peltoja ekologiseen viljelyyn, ne olivat huonossa kunnossa: satotaso oli huono, maa oli vaikeaa muokata, pellot kärsivät niin kuivuudesta kuin rankkasateistakin. Kalkitus ja ravinteiden saanti eivät olleet ongelma, vaan maan huono fysikaalinen rakenne sekä orgaanisen aineksen puute. Kuulin, että puukuitujen lisääminen maahan olisi tehokkain keino lisätä orgaanisen aineksen määrää maassa, ja otin yhteyttä läheiseen sellutehtaaseen, Joona johdattaa lähtötilanteeseen. – Koska hankin kuidun käyttööni suoraan tehtaalta, minun piti täyttää lannoitevalmistajalle asetetut velvoitteet, joten oli helppoa lähteä välittämään tuotetta muillekin tiloille, Joona kuvailee. Niin syntyi Tyynelän Maanparannus Oy, joka yhdistyi viime vuonna tampere-

laisen Konetan sekä Soilfood Oy:n kanssa. Uusi yritys kulkee nimellä Soilfood. Sivutuotteiden tuottajat ja kanssaviljelijät ovat olleet innolla mukana, ja eteläkarjalaisilla pelloilla onkin saatu jo hyviä tuloksia säännöllisellä puukuitujen lisäämisellä. Lannoitevalmisteasetuksen langettamaa paperirumbaa Joona pitää työläänä, mutta tärkeänä. – On koko alalle eduksi, että tuotanto on läpinäkyvää, tuotteet jäljitettävissä ja velvoitteet kunnossa. Yhteistyö Eviran kanssa on toiminut hyvin. Monesti olemme etsineet mahdollisiin ongelmiin ratkaisuja yhdessä, Joona kertoo. Hän toivoo, että asetuksen valvontaan olisi käytettävissä enemmän resursseja, jotta rimanalituksia ei alalla tapahtuisi ja jotta viljelijät saisivat korkealaatuisia tuotteita. EU:n luomuasetus sen sijaan aiheuttaa säännöllisesti ihmetystä. – Miksi monet neitseelliset kaivannaiset ovat luomussa sallittuja, mutta laadultaan samanarvoiset ja puhtaammatkin kierrätystuotteet eivät? Joona ihmettelee. Näin on laita sivutuotekalkkien tapauksessa. Myöskään esimerkiksi yhdyskuntapuhdistamolietteitä sisältävät tuotteet, jotkin kasvijätteiden tuhkat

Ravinnekuidun mukana pelto saa viljelykierrossa tarvittavan orgaanisen typen, fosforin, rikin sekä hiveniä.

LUOMULEHTI 3 | 2017

53


Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 18. 8.

KONEITA

KARJATILALLE

Kärki Vitalix Nuolukivet Valvatti- ja ohdakekukinnot pois luomupelloilta!

W-CUTTER-RIKKALEIKKURIT TYÖLEVEYDET 9 JA 12 M

Latvusniitot hyötykasvien päältä

Rikkapesäkkeiden ja pyörtänöiden niitot

Laitumien ja viheralueiden puhdistusniitot

Naattien murskaus ja ongelmarikkojen poisto perunalta ja riviviljelmiltä

Tilaa nyt nuolukivet ennakkohintaan! Kärki Vitalix Magnesium Kärki Vitalix Kalsium Kärki Vitalix Umpi Kärki Vitalix Lammas P. 064 298 900 www.karkiagri.fi

w-cult.fi W-Cult Oy, Kirkkotie 30, 29100 Luvia, 0400 715 728

KONEITA

SIEMENIÄ

Meiltä tutkitusti parhaat koneet

Laatusiemenet luomuun!

UUTUUS

mekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan Luomutuotantoon tarkoitetut koneet

Uusi tukkeutumaton AEROSTARROTATION ja tositarkka -EXACT nostavat rikkaäestyksen uudelle tasolle.

CHOPSTAR riviväliharat viljalle ja riviviljelyyn yhdessä ROW-GUARD kameraohjauksen kanssa lisää mahdollisuuksia.

Combcut rikkaruohon leikkuri ja KVICK-FINN juolannosto kultivaattori ovat tutkitusti erittäin tehokkaita ja taloudellisia - näin sato nousee jopa 30 % luomutuotannossa.

McCONNEL vaakatasomurskaimella hoidat nopeasti ja taloudellisesti viherlannoitusnurmet. Köckerling ALLROUNDER äkeellä ja TRIO kultivaattorilla tarvitset vähemmän muokkauskertoja sekä JOCKEY äes-kylvökoneella muokkaat ja kylvät samalla koneella. Osta luomuun tarkoitettu kone!

Yhteystiedot: Boris 0500-567611 www.bt-agro.fi

54

LUOMULEHTI 3 | 2017

- viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan. Rahoitusjärjestelyt. Haetaan sopimusviljelijöitä! Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

OSTAMME LUOMUVILJAA


Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

KARJATILALLE

LUOMUVILJELYYN

Schaumann Leckmasse -nuolukivi Melassoitu, erittäin maittava nuolukivi, jossa korkeat vitamiini- ja hivenainepitoisuudet. Hyväksytty luomuun. 20 kg astia. Sisältää mm. 40 mg seleeniä. www.eurotrading.fi

p. 010 3211 950

LUOMUTUOTTEITA

apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa

Ilmasta typpeä!

Liekittimet Harat Ryömijä

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

Luomuleipomo Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

MENTOR-TOIMINTAA MENTOR-TOIMINTAA

Oletko uusi luomuyrittäjä? Oletko laajentamassa luomutilaa? Mentorilta voit kysyä käytännön tietoa päätöksen tueksi.

a

Oletko uusi luomuyrittäjä? Laajentamassa luomutilaa? Mentorilta voit kysyä käytännön tietoa päätösten tueksi.

Lisätietoa Elisa Niemi@luomuliitto.fi 0400  534 003 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor

Lisätietoja: elisa.niemi@luomuliitto.fi, puh. 0400 534003 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor

LUOMUTUOTTEITA

LUOMULEHTI 3 | 2017

55


Luomueväät festaripiknikille Suvi Korhonen

S

HappyFood-ketjun ruotsalainen yrittäjä tarjoaa Krav-sertifioitua luomuruokaa. Kuvan kenttälounas on koottu ohuen vehnäleivän sisälle. Esa Partanen

uomen kesä on täynnä tapahtumia. Osaan poiketaan muutamaksi tunniksi, mutta varsinkin musiikkifestareilla viivytään koko päivä. Järvenpään Puisto-Blues on yksi perinteisistä koko päivän kestävistä tapahtumista, jonne osallistutaan piknikhengessä. Eväät on tehty enimmäkseen kotona ja nautittu hyvän musiikin ohella nurmikentälle levitetyltä ”pöytäliinalta” ystävien ja koko perheen kesken. Muutama vuosi sitten uudistetun alkoholilain rajoitukset muuttivat tätä eväsretkiperinnettä. Kun ennen omiin eväisiin kuuluivat myös oluet, kuohujuomat ja viinitkin, niin nyt niitä ei saa viedä omaan leiriin. Tämän rajoituksen mukana saattoi osalta festarivieraita mennä into tehdä muitakaan omia eväitä mukaan nurmikentälle, vaan varaudutaan käyttämään paikalle pystytettyjen kenttäravintoloiden palveluja. Niiden tarjonta on kieltämättä monipuolista, mutta yleisilmeeltään kuitenkin pikaruokaa. Enemmän kotiruoan muottiin luettavaa luomu- ja lähiruokatarjontaa ei ole ainakaan vielä löytynyt. Matkalla festarialueelle tai päivän mittaan paikan päällä saattaa mieleen kuitenkin tulla oikean piknik-tunnelman kaipuu ja siihen saumaan olisi hyvä olla tarjolla nautinnon huipuksi luomutuotteista kootut retkieväät. Paikallisille luomutoimijoille tarjoutuu tässä oivallinen mahdollisuus palvella omilla tuotteillaan festariyleisöä. Yksilöllisille, aidoista paikallisista luomutuotteista kootuille eväspaketeille olisi varmasti kysyntää. Tarjontaa voisi kukin yrittäjä arvioida omien resurssiensa mukaan. Ei tarvitse yrittääkään ruokkia ”viittätuhatta miestä”, vaan kymmenen - viisikymmentä eväspakettia olisi hyvä alku. Paria sorttia leipää, vihanneksia sesongin mukaan, salaattiannos, luomumehua, keitettyjä kananmunia, jotain makeaakin mukaan… Kukin valmistaja voi itse miettiä eväsvalikoiman. Monien ruoka-aineiden maku on parhaimmillaan ulkoilman lämpöisenä, johon luomutuotteille ominainen lyhyt ketju sopii hyvin. Kun kyseessä on tilapäistapahtuman luonteinen toiminta, niin viranomaislupiakaan ei tarvita. Toimintaa voi harjoittaa 10 000 euron myyntiin asti ilman lupabyrokratiaa. Tietysti on hyvä soittaa suunnitelmistaan paikkakunnan terveystarkastajalle, niin ei tarvitse suotta pelätä valvontaa. ◀

Järvenpään Puisto-Blues järjestetään kesä-heinäkuun vaihteessa, jolloin kesä on parhaimmillaan. Piknik-tunnelmaan liittyy nautittava musiikki, hyvät ystävät ja omat eväät. Kuva on viime vuodelta.

ESA PARTANEN, PARTANEN.ESA@GMAIL.COM

56

LUOMULEHTI 3 | 2017

Esa Partanen

Espoolaisystävykset ovat aikaisemmin olleet omissa eväissä, vaan nyt piti poiketa pikaruokateltalle. Kotoisten, lähiruokaeväiden perään kyseltiin tässäkin pöydässä.


TEKSTI: ELLA KARTTIMO

Maanparannusaineet testissä – pellot kuntoon kestävästi Eloperäiset maanparannusaineet ovat yksi keino parantaa maan rakennetta, kasvukuntoa ja ravinnetilaa.

Pienillä teoilla suuri merkitys

Elina Virtanen esitteli meneillään olevia maanparannusaineiden tutkimuksia Oulussa pidetyillä Luomupäivillä. Vaihtoehtoja on tarjolla paljon. Eri hankkeet pyrkivät löytämään niistä parhaiten olosuhteissamme toimivia.

Testissä olleet maanparannus- tai tehosteaineet poikkeavat toisistaan kemiallisilta ja fysikaalisilta ominaisuuksiltaan sekä vaikutustavoiltaan.

K

ehittämispäällikkö Elina Virtanen esitteli helmikuussa Pohjoisen Luomupäivillä Oulussa Luonnonvarakeskuksen tutkimuskokonaisuutta, jonka tavoitteena on vauhdittaa ympäristöystävällistä, kustannustehokasta ja tuottavaa maataloutta. – Alhaiset satotasot ja maaperäongelmat ovat myös luomuviljelyn haasteita. Eri hankkeiden avulla haemme keinoja, joilla voisi nostaa satojen laatua ja määrää mahdollisimman ekologisesti ja kustannustehokkaasti. Luken ja sen tutkimusyhteistyötahojen kenttä- ja sylinterikokeissa on tutkittu, miten muun muassa maanparannusaineet vaikuttavat viljelymaiden rakenteeseen ja satotasoihin, orgaanisen aineksen määrään ja ravinnetilaan. Lisäksi on testattu ja verrattu muun muassa kasvatuskaapeissa, kuinka eloperäiset maanparannusaineet, tehosteaineet sekä niiden yhdistelmät vaikuttavat esi-

Luke

Kustannushyötyjä Yksi keino parantaa maan rakennetta ja kasvukuntoa on käyttää eloperäisiä maanparannusaineita, jotka muokkaavat maan rakennetta sekä lisäävät sen humusta ja mikrobitoimintaa. – Maanparannus-aineita on tarjolla paljon. Tutkimus- ja kehittämishankkeet pyrkivät löytämään niistä parhaat meidän olosuhteisiimme ja lyhyeen kasvukauteen, Elina Virtanen sanoo. Parhaimmillaan kyse on kustannustehokkaasta kiertotaloudesta. Maanparannusaineiden hinta on saatava niin alas, että se motivoi luomuviljelijää parantamaan peltojen tuottokuntoa. – Kyse on usein pitkän aikajänteen toimenpiteistä, jolloin satsaukset maaperään tuottavat tulosta ja nostavat satoja vaikkapa viiden vuoden kuluessa.

Luke

merkiksi maaperän typen sitoutumiseen ja vapautumiseen, maan humuspitoisuuteen ja mikrobeihin sekä kasvien ravinteiden hyväksikäyttöön ja kasvuston satoon.

– Luomutuotannossa on paljon mahdollisuuksia. Tutkimus pyrkii osaltaan tuomaan keinoja maaperän rakenteen, ravinteiden vapautumisen ja hyväksikäytön hallintaan eli kokonaisuuden optimointiin kasvit huomioon otettuna, Elina Virtanen sanoo. Hän muistuttaa, ettei kyse ole vain pienistä toimista, vaan koko alan imagosta ja myös laajemmasta näkökulmasta: maan rakenteen parantaminen on tehokkain keino vaikuttaa ympäristön ja vesistöjen tilaan sekä ilmastoon. – Hyväkuntoinen, runsaasti orgaanista ainesta sisältävä ja biologisesti aktiivinen maaperä pidättää ravinteita. Kasvit hyödyntävät ravinteet tehokkaasti ja varastoivat hiiltä ilmasta. Sadon laatu ja määrä paranevat. Kenttäkokeet ja kasvatuskaappitulokset kootaan yhteen ja niistä tehdään yhteenvetoraportti vuodenvaihteessa 2017 – 2018. Alustavien tulosten mukaan ravinteiden liikkuvuutta on saatu tehostettua ja maaperää parannettua. ◀

LUOMULEHTI 3 | 2017

57


Kysymyksiä

Luomuliiton asiantuntijat vastaavat

Luomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Palvelua tukee maa- ja metsätalousministeriö.

@

neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Voiko luomukotieläintila ostaa siirtymävaiheessa olevan eläimen toiselta luomukotieläintilalta?

Miten kannattaa viljellä uudet luomuun siirtyvät pellot?

LUOMUELÄIMET OVAT statukseltaan aina

sivuotisilla vuokrasopimuksilla ja peltomaa on saanut liikkua aika vapaasti tilojen välillä (myös tavanomaisten ja luomun välillä). Ainoastaan silloin jos luomuun tulee lisää maata yli viisi hehtaaria tarvitsee tilan tehdä uusi luomusitoumus. Tämä muutos on lisännyt luomupinta-alaa monilla viljelijöillä. Samalla se on herättänyt kysymyksen siitä, miten nämä lohkot kannattaisi siirtää luomuun niin, ettei ne häiritse jo luomussa olevia peltoja varsinkin silloin kun kyseessä on luomukotieläintila ja ensimmäisen vuoden siirtymävaiheen (sv1) tuotteita ei ole mahdollista käyttää luomueläimille. Yleisesti uudet luomuun siirtyvät pellot kannattaisi laittaa nurmelle niin viljelyteknisesti kuin luomusääntöjen noudattamisen suhteenkin. Hyvä ja tiheä palkokasvinurmi lataa peltoja, tuottaa typpeä peltoon ja parantaa maan rakennetta. Samalla saa hyvää tuntumaa pellon pinnanmuodoista ja yleisestä kasvukyvystä. Silloin kun luomunurmille on luomukäyttöä ja siirtymävuoden nurmet saattavat sekoittaa statuksia, on hyvä käyttää nurmenperustamiseen luonnonmonimuotoisuuspeltoja. Näistä toimivia ovat riistapellot (jos lohkonsijainti syrjemmässä) ja maisemapellot. Kyseisiin peltoihin voi lisätä nurmen siementä ja ne tulee pitää kasvipeitteisenä talven ylitse. Lisätietoa kyseisten monimuotoisuuspeltojen viljelystä löytää esimerkiksi Maaseutuverkoston esitteestä: Pellon käytön vaihtoehdot. Toisaalta jos tietää, että pelto on ollut tavanomaisessa hyvin hoidettu ja haluaa tuottaa uudesta yksivuotisesta lajista tai lajikkeesta itselleen omaa kylvösiementä, on tämän tuottaminen sv1 lohkolla mahdollista. Näin tulee myös varmistettua, että kyseinen uusi laji tai lajike ei sekaannu luomutuotteiden kanssa. Jos uutta peltoa on saatavissa, niin kannattaa sitä varmastikin ottaa viljelyyn, jotta luomuala kasvaisi vauhdilla. Viljelyä miettiessä kannattaa myös kysyä neuvoa ja apua asiantuntijoilta, sillä erilaisia vaihtoehtoja löytyy varmasti joka tilalle."

joko tavanomaisia tai luomua. Mitään siirtymävaihe-eläimiä ei eläintuotannossa ole samalla tavalla kuin kasvituotannossa. Toiselta luomutilalta ostettava siirtymävaiheessa oleva eläin on siis statukseltaan tavanomainen. Luomutilalta toiselle luomutilalle siirtyvän eläimen ei kuitenkaan tarvitse uudestaan aloittaa alusta siirtymävaihetta, vaan siirtymävaihe lähtötilalla voidaan laskea mukaan uudelle luomutilalle siirryttäessä. Esimerkki: Luomutila A myy 2 kuukautta siirtymävaiheessa olleen uuhikaritsan luomutila B:lle. Lampailla siirtymävaihe luomuun on 6 kuukautta. Uuhikaritsa on tilalla B luomukelpoinen 4 kuukauden siirtymävaiheen jälkeen. Tällaisissa myyntitilanteissa pitää kuitenkin muistaa se, että tilaa vaihtava eläin on tavanomainen ja sitä koskee tavanomaisille eläimille luomusäännöissä asetetut rajoitukset. Siitosuroksia saa tavanomaisesta tuotannosta hankkia ilman lupaa. Naaraspuolisia poikimattomia (poikkeuksena alkuperäisrodut) jalostuseläimiä saa tavanomaisena hankkia vuosittain ilman lupaa enintään 10 prosenttia karjan täysikasvuisten eläinten määrästä. ely-keskuksen myöntämällä luvalla voidaan lukua korottaa enintään 40 prosenttiin. Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström, puh. 040 936 2150

osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi. Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat.

Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

Elisa Niemi

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä

2015 ALKAEN on luomutilat pystyneet ottamaan lisämaata yk-

Kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen, puh. 040 936 0377

58

LUOMULEHTI 3 | 2017


Marjo Koivumäki

Lihan ja maidon alkuperämerkintä pakolliseksi – missä on taas maalaisjärki ja kohtuullisuus? Voiko tähän saada jonkun poikkeusluvan ja pidemmän siirtymäajan? .

selle kuluttajalle tuotteiden alkuperä on tärkeä, joten yritetään viestiä suomalaisuudesta kaikin mahdollisin tavoin.. Lisätietoja: MMMa 218/2017, www.luomuliitto.fi/alkuperamerkinnat Elintarvikeasiantuntija Jaana Elo, puh. 040 964 1518

Miten suuressa mitassa voi viljellä luomuvihanneksia? VIHANNESTUOTANTOA ON pidetty luo-

Arella Rahtola

Hanna Tuominen

KIITOS ERITTÄIN tärkeästä ja hyvästä kysymyksestä, myös monet tavanomaiset tuottajat ja toimijat painivat saman ongelman kanssa. Lihan ja maidon alkuperämerkintöjä koskeva asetus tulee voimaan kesäkuun alussa ja säännöt kiristyvät. Jatkossa kuluttajapakkauksesta pitää siis löytyä tieto lihan ja maidon alkuperästä. Asetuksen mukaan vanhoja pakkauksia voidaan käyttää elokuun loppuun eli siirtymäaika on todella lyhyt. Tuotteita voidaan kuitenkin myydä varastosta loppuun senkin jälkeen, kunhan ne on pakattu ennen elokuun loppua. Valitettavasti siirtymäaikaan ei ole mahdollista hakea pidennystä, koska kyseessä on muutenkin määräaikainen, vain kahden vuoden kokeilu. Tämä on kansallista lainsäädäntöä, jonka ns. koeaika päättyy 31.5.2019. Asetuksen mukaan tiedot alkuperämaasta on ilmoitettava elintarvikkeen ainesosaluettelossa tai sen välittömässä läheisyydessä eli tuotteen pohjaan tai kanteen voidaan tieto lisätä esim. erillisellä selkeällä merkinnällä. Jos ainesosaluetteloa ei ole, tiedot on ilmoitettava elintarvikkeen merkinnöissä muulla helposti havaittavalla ja selkeällä tavalla eli tieto voi käydä ilmi jo muista pakkausmerkinnöistä: valmistettu suomalaisesta luomumaidosta / valmistettu oman tilan luomumaidosta tms. Samoin alkuperämaan sijasta pakkauksessa voi käyttää Hyvää Suomesta –merkkiä kunhan tuote on valmistettu ja pakattu Suomessa ja käytetty maito on 100-prosenttisesti suomalaista alkuperää kuten oman tilan luomumaidosta tehdyssä jäätelössä. Merkin käyttöoikeutta voi hakea sen kotisivuilta. Lainsäätäjän tarkoitus on hyvä, mutta itse asetuksen vaatimukset ovat pienille toimijoille varsin haasteelliset. Laatutietoi-

mussa vaikeana ja tosi on, että meillä useimpien vihannesten viljelyala yksittäisellä tilalla jää alle 10 hehtaarin. Kuitenkin Ruotsissa ja Tanskassa löytyy jo usean kymmenen hehtaarin ja Saksassa usean sadan hehtaarin luomuvihannesaloja. Mikä pitäisi muuttua että tuotantoa saataisiin kasvamaan meilläkin? Miten naapurit ovat siinä onnistuneet? Tärkeintä on ensinnäkin lähteä markkinoiden rakentamisesta ja nimenomaan sopimustuotannosta, oli sitten kyseessä jalostava teollisuus tai vaikkapa julkiset ruokapalvelut. Toisaalta yli sadan hehtaarin esimerkkejä löytyy myös suoraan kuluttajille myynnistä, mutta toimivan logistiikan rakentaminen on silloin keskeinen osa menestystä. Viljelijän on etsittävä sijainniltaan ja maalajeiltaan parhaat lohkot vaikka kauempaakin, jotta tuotannon laajentaminen kannattavasti on mahdollista ja viljelykierto saadaan riittäväksi. Kasteluun ja kaupallisiin luomulannoitteisiin sekä kasvinsuojelun opiskeluun kannattaa panostaa, jotta satovarmuutta saadaan paremmaksi. Tärkeänä seikkana täytyy pitää myös oikeiden koneketjujen valintaa. Kasvit kannattaa ryhmitellä tuotantoon koneketjun mukaan, eli osalle soveltuu liekitys, osalle mekaaniset haraukset ja varsinkin taimikasvatettaville biohajoavat muovit ovat varsin toimiva ratkaisu, myös suuressa mittakaavassa. Puutarhatuotannon asiantuntija Mikko Rahtola, puh. 040 573 4791

LUOMULEHTI 3 | 2017

59


Yhdistyksistä TEKSTI JA KUVAT: ELISA NIEMI

Tuottaja kiittää

Valion aktivoitumista luomussa Österbottenin luomuyhdistyksen uusi puheenjohtaja toteaa, että Valio on nyt panostanut kiitettävästi luomuun. Seudulla on tuhat luomulypsylehmää, mikä tekee siitä kolmanneksi suurimman luomumaidon ely-alueen.

Maitosuomen alueelle saatiin tänä keväänä lisää luomusopimuksia ja luomu-uutuuksia on juuri tullut kauppoihin. Nyt täytyy olla todella tyytyväinen, kertoo Jussi Murto-Koivisto. Hän toimii Maitosuomen edustajistossa. Emännän kanssa oli heti keskusteltu uusien luomutuotteiden mausta.

Lypsytilaa laajennettu ripeästi – Omalla tilallamme aloitimme tyhjästä vuonna 2006 – vuokranavetalla ja vuokrapelloilla, kertoo Jussi Murto-Koivisto Närpiöstä. Se ei ole tavallisin eikä helpoin tapa aloittaa tuotanto, mutta kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 2016 he pystyivät jo laajentamaan niin, että saatiin omat tilat hiehoille ja sonneille. Sonnit kasvatetaan nyt itse teuraaksi ja yhteensä tilalla on 170 päätä. Vajaa 60 lypsylehmää lypsetään lypsyasemalla, joka on ns. 2 x 6 kalanruoto. Pellot siirrettiin luomuun vuonna 2009 ja eläimet vuotta myöhemmin. – Maatalouden ongelmia, kuten kasvinsuojelua, pystytään luomussa kampittamaan viljelykierrolla ja kasvivalinnoilla. Tuntuu järkevämmältä toimia luonnon avulla eikä sitä vastaan kemikaaleilla. – Toisaalta luomussa joskus harmittaa rypsin tuholaiset tai se, että pienellä typen

60

LUOMULEHTI 3 | 2017

lisäyksellä päästäisiin paremmin täyttämään satopotentiaali. Murto-Koivisto näkee seoskasvustot merkittävänä onnistumisen avaimena luomussa. Maanrakenteeseen täytyy panostaa. – Olemme viime vuosina parantaneet ojitusta ja hoitaneet kalkitusta kuntoon. Kaliumkalkkia on käytetty kerran, mutta kalium saadaan aika hyvin myös kuivalannasta. Joskus on käytetty lihaluujauhoa. Näkisin, että ensin pitää saada maanrakenne kuntoon ja sitten vasta hienosäätää ravinteiden kanssa.

Jäsenhankintaa traktorin hytistä Jussi Murto-Koivisto on ollut Österbottens svenska luomuyhdistyksen hallituksessa viitisen vuotta ja nyt kevätkokouksessa hänet valittiin puheenjohtajaksi. – Mielellään otan haasteet vastahan, kertoo ruotsia arjessaan enemmän puhuva Jussi pohjalaisella murteella. Vanhemmat ovat suomenkielisiä ja isän veli Pekka Murto-Koivisto on ollut aktiivinen luomutoimija valtakunnallisestikin ja Etelä-Pohjanmaan luomuyhdistys Ekoviljelijöissä. – On hyvä tuoda luomua positiivisesti esiin ja hankkia lisää jäseniä yhdistykseen. Kasvukauden aikana soittelemme jäsenhankintapuheluita traktorinhytistä, kertoo uusi puheenjohtaja. ◀

Jussi Murto-Koivisto on mukana Luomuliiton mentor-toiminnassa. Österbottenin alueella myös EkoNU!-hankkeella on mentoreita.

Yhdistyksen sihteeri Ulrika Wikman.

Thomas Snellman ehdotti kevätkokouksessa, että yhdistys tekee luomukyltit, joita luomutilat voivat käyttää REKOlähiruokarenkaiden jaoissa.


TEKSTI: ELISA NIEMI

Yhteistyö on pohja rehuratkaisuun

Rehupula on nyt todellinen ongelma. Ohraa ei esimerkiksi tahdo saada mistään. Ulkomaisen rehunhankinta ei houkuta, koska kotimainen on aina luotettavampaa, toteaa Luomuliiton toinen varapuheenjohtaja Pekka Välinen. Samaa toteaa Luomuliiton kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen. Näköpiirissä ei ole viime vuoden huonon satovuoden jälkeen nopeaa ratkaisua asiaan, mutta molempien mielestä yhteistyösopimukset eläin- ja kasvitilojen välillä ovat pidemmän päälle ainut ratkaisu. – Kannattaa kysellä naapurilta ja kauempaakin, mistä saisi ostettua rehua. Etelä-Pohjanmaaltakin tehdään esimerkiksi Päijät-Hämeeseen asti sopimuksia kasvitilojen kanssa, kertoo Vihonen.

– Mitään netin kauppapaikkaa ei ole vielä saatu kunnolla lähtemään käyntiin vaikka sitä on vuosien varrella yrittänyt niin ProAgria kuin Ekoviljelijät/Luomuliitto. Tällä hetkellä jonkin verran kauppaa käydään Facebookin Luomutori-ryhmässä, joka tarkoitettu tuottajien väliseen kauppaan. Luomutilan valkuaisoppaassa todetaan, että hyvässä sopimuksessa sekä myyjä että ostaja tietävät mitä ja millaista laatua on tarkoitus tuottaa. Laatuajatteluun kuuluu ”tarkoitukseen sopivan laadun tuottaminen”. Rehukaupassa se tarkoittaa, että osapuolten kesken sovitaan mm. viljeltävistä lajikkeista, siemenseoksista, korjuuajasta ja valmiin rehuerän laadusta muun muassa puhtauden suhteen.

Tilojen välisestä rehukaupasta on monenlaista hyötyä. Se säästää kummankin osapuolen kustannuksia. Halvinta on kuljettaa rehut suoraan tuottajalta käyttäjälle. Oleellisia säästöjä syntyy, jos hernekauraa ei tarvitse lajitella erilleen tai jos kuivauksen sijasta vilja voidaan säilöä murskeviljana. Kasvinviljelytilan kannalta kahdenvälisen rehukauppasopimuksen suuri mahdollisuus on tehostaa viljelykiertoa ja saada siitä vielä asiallinen korvaus. Kun kierto paranee, rikkakasvit vähenevät ja sadot nousevat, paranee myös viljelyn mielekkyys, oppaassa pohditaan. Luomutilan valkuaisopas ja Luonnonmukaisen rehuviljan ja valkuaiskasvien tuotannon hyvät toimintatavat löytyvät osoitteesta: www.luomuliitto.fi/valkuaistuotanto ◀

Tilaa nyt! Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat. Tilaa Luomulehti. 6 nroa vuodessa. Tilaushinnat 66 € / 44 €

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

h www.luomule

ti.fi

33003 VASTAUSLÄHETYS


Haluan liittyä luomuyhdistyksen jäseneksi Luomuyhdistyksien jäsenet ovat myös Luomuliiton jäseniä. Hinnat vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla. ☐ TUOTTAJAJÄSEN

☐ KULUTTAJAJÄSEN

☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Lounais-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Satakunnan luomutuottajat ry

☐ KANNATUSJÄSEN ☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Kainuun Luomuyhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry

Haluan liittyä Luomuliiton suorajäseneksi (Äänioikeus Luomuliiton yleisissä kokouksissa.) ☐ Tuottajajäsen 60 €

☐ Kannatusjäsen 100 € (yritys tai henkilö)

☐ Kuluttajajäsen 25 €

☐ Yhdistyksemme haluaa liittyä jäseneksi 140 €

Hanki nyt Leppäkerttu suomalaisen luomun merkki! ☐ Alkutuotanto ja alhainen jalostus 150 € / 3 vuotta ☐ Mikroyritykset 250 € / 3 vuotta (yritykset, joissa on vähemmän kuin 10 työntekijää) ☐ Muut yritykset 500 € / 3 vuotta + 0,2 % Leppäkerttu-tuotteiden liikevaihdosta

Pinssi 1 € T-paita 25 € Väri

www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/leppakerttumerkki

Koko

kpl kpl (S-XXL)

le h ti

☐ Kestotilaus 60 €

☐ Näytenumero 1 kpl 0 €

☐ Yhden vuoden tilaus 66 €

☐ Jäsenen vuosikertalahja uudelle tilaajalle 15 €

☐ Olen jäsen, kestotilaus 44 € ☐ Opiskelijatilaus 30 € Hinnat sis. ALV 10 %

☐ Muu:

Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä.

Nimi: Osoite: Puhelinnumero:

Sähköposti:

62 LUOMULEHTI 3 | 2017 Luomuliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää liiton omiin tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin.

3/2017


TOIMITTANUT: ELISA NIEMI

Minä ja luomu

”Olen valmis panostamaan yhteistyöhön” Toukokuun alussa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä vastaa Luomulehden kysymyksiin. Millaisena koette luomutuotannon roolin suomalaisessa ruoantuotannossa ja maanviljelyssä? Luomun osuus on jo pitkään ollut kasvussa ja uskon kasvun jatkuvan. Luomu kiinnostaa kuluttajia entistä enemmän myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella, sen näytti ministeriön toteuttaman Luomuu!-kampanjan loppuraportti, mikä julkaistiin toukokuun alkupuolella. Luomun kysyntä lisääntyy vauhdilla monissa maissa. Se on mahdollisuus meille. Meillä on hyvä perusta lisätä luomun osuutta, sillä meillä on toimiva neuvonta ja luomuvalvonta, jäljitettävyys on valttimme muutenkin. Luomuelintarvikkeet ovat premium-tuotteita, joilla meidän kannattaa yrittää vientimarkkinoille.

Suomessa on valtioneuvoston hyväksymät luomutavoitteet, mutta emme ole niitä saavuttaneet. Mitä pitäisi mielestänne tehdä, että pääsisimme tavoitteisiin? Taloudellisesti heikot vuodet ovat hidastaneet luomun kysynnän kehittymistä, mutta tulevaisuus näyttää hyvältä. Jatkamme hallituksen luomualan kehittämisohjelman toteuttamista laajasti kaikin hallinnon keinoin. Viime vuonna tehty väliarviointi osoitti, että alkutuotannossa olemme hyvässä vauhdissa, luomuelintarvikkeiden valikoima laajenee, mutta luomun saatavuuteen vähittäiskaupassa ja julkisissa keittiöissä on hankala vaikuttaa hallinnon keinoin. Tässä uusi koulu-

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

jakeluohjelma on yksi mahdollisuus. Siitä päätökset valmistuvat heinäkuussa. Ensi vuonna on aika päivittää nykyinen luomuohjelma. Luomu kehittyy vain kaikkien toimijoiden yhteistyöllä ja siihen olen valmis panostamaan.

Mikä on henkilökohtainen suhteenne luomuun – toisaalta maatalouden ammattilaisena ja toisaalta kuluttajana? Maatalouden ammattilaisena tilallamme kaikessa toiminnassa pohjataan maan hyvään kasvukuntoon ja ravinteiden tehokkaaseen kierrätykseen. Esim. nurmet pidetään niin tiheänä, että rikkakasvien määrä pysyy vähäisenä ja tästä johtuen torjuntatarve pienenä. Kotieläinpuolella automaattipihatossa on erityistä huomiota kiinnitetty nautojen lajinmukaiseen käyttäytymismahdollisuuteen ja ennakoivaan terveydenhoitoon. Kuluttajana arvostan yli kaiken kotimaista, turvallista, jäljitettävää ja kestävällä tavalla tuotettu ruokaa. Perheessämme käytetään myös luomutuotteita.

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi

PÄÄTOIMITTAJA Pirjo Siiskonen pirjo.siiskonen@luomuliitto.fi 044 0752 755

TILAAJAPALVELU arkisin klo 9 –16 luomuliitto.jarvenpaa@rantalainen.fi 010 321 6500

TOIMITUSSIHTEERI Elisa Niemi elisa.niemi@luomuliitto.fi 0400 534 003

ULKOASU Teppo Jäntti teppo.jantti@kallo.fi 040 849 1110

TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki

JULKAISIJA Luomuliitto ry

ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala / Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

PAINO Painotalo Plus Digital Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

PUHEENJOHTAJA Pirjo Siiskonen 044 0752 755 TOIMINNANJOHTAJA Elisa Niemi 0400 534 003 EDUNVALVONTAJOHTAJA Niina Ratilainen 050 378 7791 etunimi.sukunimi@luomuliitto.fi ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 58 LUOMULEHTI 3 | 2017

63


A KAURA STA! SUOME

MAAN MAINIOINTA LUOMUPUUROA ronME Osallistu #Luomupuu

Seuraa meitä Facebookissa facebook.com/myllarin ja Instagramissa instagram.com/myllarin #myllärin #gluteeniton #kauraenergiaa #puhtaastiparempaa

Luomulehti 3/2017  

Kesä tulee!

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you