Asian ytimessä: Tunnista matematiikan oppimisen vaikeus

EMMA SAURE, TEKSTI

Tunnista matematiikan oppimisen vaikeus

Matemaattiset vaikeudet ovat yhtä yleisiä kuin esimerkiksi lukivaikeus, mutta huonommin tunnistettuja kuin monet muut oppimisvaikeudet. Usein myös matematiikan oppimisen vaikeuksista kärsivä lapsi saa vähemmän ja myöhemmin tukea kuin muista oppimisvaikeuksista kärsivät lapset.

Matematiikan oppimisen vaikeus ilmenee nimensä mukaisesti laaja-alaisena vaikeutena hahmottaa lukumääriä, lukusuoraa, suuruusluokkia sekä suorittaa peruslaskutoimituksia. Vaikeassa matematiikan oppimisen vaikeudessa lapsella on hankaluuksia yksinkertaisissakin laskutoimituksissa. Tästä käytetään nimitystä laskemiskyvyn häiriö eli dyskalkulia. Kyseessä on kehityksellinen häiriö, jonka taustalla voi olla sekä perinnöllisiä että esimerkiksi sikiönkehityksenaikaisia tekijöitä.

Varsinaisen laskemiskyvyn häiriön lisäksi osalla lapsista on heikot matemaattiset taidot, joiden tausta on monitekijäinen ja jotka usein esiintyvät yhdessä muiden vaikeuksien kanssa. Jonkinasteisia matematiikan oppimisen vaikeuksia arvioidaan olevan noin 3–15 prosentilla lapsista, josta pienellä osalla on varsinainen laskemiskyvyn häiriö. Keskimäärin jokaisella koululuokalla on siis vähintään yksi oppilas, joilla on ongelmia matematiikan oppimisessa.

Laskemiskyvyn häiriö

Laskemiskyvyn häiriö voi esiintyä itsenäisenä kapea-alaisena vaikeutena, jolloin lapsen muut taidot vastaavat ikäodotuksia ja vaikeuksia on vain laskemisessa. Laskemiskyvyn häiriöllä tarkoitetaan nimenomaisesti vaikeutta peruslaskutoimituksissa, mikä ei selity laaja-alaisemmilla kognitiivisilla vaikeuksilla. Tällöin lapsi ei opi odotetusti yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskuja. Lapsi ei esimerkiksi opi hahmottamaan kertotaulua suuresta toistomäärästä huolimatta. Vaikeudet voivat näkyä myös suuruusluokkien hahmottamisen ongelmina ja lukujanan oppimisen hitautena. Eri lukujen vertailu ei välttämättä onnistu ja lapsi ei hahmota, miten numerot sijoittuvat lukujanalla suhteessa toisiinsa. Myös lukujen rakenteen ymmärtäminen voi olla vaikeaa: lapsi ei välttämättä hahmota, että luvun paikka numerossa kertoo, onko kyse ykkösistä, kymmenistä vai sadoista.

Laskemiskyvyn häiriö tulee esille alakoulussa viimeistään siinä vaiheessa, kun oppilaiden oletetaan hallitsevan peruslaskutoimitukset sujuvasti. Kun opettaja huomaa peruslaskutaidoissa huomattavaa vaikeutta ja viivettä oppimisessa, on tärkeää sekä tarjota vahvaa tukea oppimiseen sekä ohjata lapsi psykologin tutkimuksiin.

Heikot matemaattiset taidot

Heikot matemaattiset taidot ovat laaja käsite, joka viittaa lievempiin vaikeuksiin matematiikassa ja jotka tulevat esille erityisesti siinä vaiheessa, kun siirrytään peruslaskutoimituksista monimutkaisempiin laskuihin. Heikkojen matemaattisten taitojen taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä, joista yksi keskeinen on näönvaraisen hahmottamisen vaikeus. Näönvaraisen oppimisen vaikeudet ovat laaja-alaisia vaikeuksia näönvaraisessa ymmärtämisessä, hahmottamisessa ja oppimisessa, jotka näkyvät monilla eri oppimisen osa-alueilla. Vaikeuksia voi olla suuntien, muotojen ja kuvioiden hahmottamisessa, yksityiskohtien havainnoinnissa ja avaruudellisessa hahmottamisessa. Matematiikan osalta näönvaraisen oppimisessa, vaikeuksina asetella numeroita oikeisiin kohtiin esimerkiksi jakokulmassa tai allekkain laskussa sekä vaikeutena oppia geometriaa.

Näönvaraisen oppimisen vaikeudet näkyvät myös monilla muillakin osaalueilla matematiikan vaikeuksien ohella. Kirjainten oppiminen voi olla hidasta, lapsi voi eksyä herkästi tutussakin ympäristössä, kellonaikojen hahmottaminen voi olla vaikeaa ja esittävien kuvien piirtäminen voi myös olla haasteellista. Näönvaraisen oppimisen vaikeuksiin voi liittyä myös vaikeutta havainnoida muiden eleitä ja ilmeitä, mikä voi hankaloittaa kaverisuhteita. Näönvaraisen oppimisen vaikeuksista kärsivä oppilas voi siis tarvita laaja-alaista tukea.

Heikkojen matemaattisten taitojen taustalla voi olla myös muita oppimisvaikeuksia. Esimerkiksi työmuistin kapeus vaikeuttaa huomattavasti päässälaskua ja myös mutkikkaampien matemaattisten tehtävien suorittamista. Samoin aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä kärsivän lapsen voi olla haastavaa jaksaa keskittyä matematiikan tehtäviin, joissa tyypillisesti vaaditaan pitkäjänteistä työskentelyä, runsaita toistoja sekä myös kykyä ohjata omaa toimintaansa. Matematiikan vaikeuksien taustalla voi olla esimerkiksi runsaita koulupoissaoloja, joiden vuoksi peruslaskutoimitusten oppiminen on jäänyt heikoksi eikä mutkikkaampien taitojen oppiminen täten onnistu, kun perusteetkaan eivät ole hallussa. Heikoista matematiikan taidoista kärsivä lapsi on hyvä ohjata herkästi tuen piiriin ja tarvittaessa, jos heikkojen taitojen syy ei ole tiedossa, tarkempiin tutkimuksiin.

Oikeantasoista tukea

Matematiikan taitojen tukitoimet vaihtelevat sen mukaan, mitä vaikeuksien taustalla on. Laskemiskyvyn häiriö on neurologispohjainen erityisvaikeus, joka vaikeuttaa laaja-alaisesti paitsi matematiikan oppimista myös arjessa toimimista. Laskemiskyvyn häiriö vaikeuttaa arkea sitä enemmän, mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa. Usein se vaikeuttaa myös aikuisuudessa arkea, jossa tarvitaan toistuvasti kykyä laskea ja hahmottaa numeroita. Nuoruudessa ja aikuisuudessa esimerkiksi rahan käyttö ja ajan arvioiminen voivat tuottaa huomattavia vaikeuksia. Laskemiskyvyn häiriö siis todennäköisesti seuraa mukana koko elämän ajan, mutta sen tehokas kuntouttaminen auttaa pärjäämään paremmin sekä koulussa että elämässä. Oppilas, jolla on selkeä laskemiskyvyn häiriö, hyötyykin usein osa-aikaisesta matematiikan erityisopetuksesta koko alakoulun ajan. Lapsi voi myös hyötyä neuropsykologisesta kuntoutuksesta, jossa keskitytään matemaattisten taitojen vahvistamiseen. Neuropsykologiseen kuntoutukseen ohjautuminen tapahtuu psykologin tutkimuksen pohjalta.

Heikkojen matemaattisten taitojen taustalla olevat syyt ratkaisevat sen, millaisia tukitoimia lapsi tarvitsee. Vaikeaasteisista näönvaraisen hahmottamisen vaikeuksista kärsivä oppilas saattaa tarvita erityisopettajan tukea paitsi matematiikassa myös muilla oppimisen osa-alueilla. Lievemmistä vaikeuksista kärsivälle riittää useimmiten oman opettajan tukiopetus. Lapsi tarvitsee erityisen runsaasti toistoja sekä kärsivällistä samojen asioiden selittämistä ja opettamista uudestaan monta kertaa. Tärkeää on myös onnistumisen kokemuksien saaminen, niitä on hyvä tarjota antamalla välillä tehtäviä, jotka tietää lapsen varmasti osaavan. Jos lapsi joutuu jatkuvasti työskentelemään osaamisalueensa ylärajalla, tämä uuvuttaa lasta ja vähentää motivaatiota oppimiseen, joka tuntuu aina vaikealta ja työläältä. Helpotusta voi tarjota myös vähentämällä muistin kuormitusta, esimerkiksi sallimalla katsoa kertolaskujen laskutoimitukset valmiista taulukosta silloin, kun varsinaisen harjoittelun kohde ei ole juuri kertolaskut, mutta niiden osaamista kuitenkin tarvitaan tehtävän suorittamiseen. Myös laskimen käyttö voi joissain tilanteissa olla perusteltua.

Sopivasti palastellen

Jos lapsella on vaikeutta keskittymisessä tai toiminnanohjauksessa, tehtävät kannattaa antaa yksi kerrallaan saataville, ja seuraava tehtävä vasta, kun lapsi on tehnyt edellisen. Peruslaskutoimituksissa apuna voi käyttää esimerkiksi palikoita tehtävien konkretisoimiseksi. Myös digitaalisia matematiikkapelejä kannattaa hyödyntää erityisesti kotiharjoittelussa. Nämä ovat usein lapsille mieluisia ja mahdollisia silloinkin, kun vanhemmalla ei ole aikaa tai mahdollisuuksia auttaa lasta matematiikan taitojen harjoittelussa kotona.

Tukea olisi hyvä pyrkiä tarjoamaan matematiikan vaikeuksiin mahdollisimman varhain. Tukea usein tarjotaan paljon myöhemmin kuin esimerkiksi lukivaikeuksiin, vaikka matematiikan vaikeudet voivat nuoruus- ja aikuisiällä tuottaa jopa enemmän ongelmia kuin lukivaikeus. Tilanteessa, jossa herää huoli lapsen matemaattisista taidoista, olisikin tukea hyvä tarjota heti alakoulun ensimmäisistä luokista alkaen. Varhain aloitettu tuki vahvistaa lapsen peruslaskutaitoja, joiden päälle kaikki myöhemmät matemaattiset taidot rakentuvat.

EMMA SAURE

Emma Saure on psykologi ja neurotieteen maisteri, joka on työskennellyt lasten ja nuorten kanssa erikoissairaanhoidossa, koulupsykologina sekä perheneuvolassa. Sauren ammatillisia mielenkiinnon kohteita ovat erityisesti autismikirjo, oppimisvaikeudet sekä mielenterveydenhäiriöihin liittyvät neuropsykiatriset piirteet. Tällä hetkellä Saure tekee väitöskirjaa psykologian alalta ja työskentelee free lancer -toimittajana.