Lyhyesti

KOONNUT JAAKKO LOUHIVUORI

Sairaalakouluille lisää opettajia

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt vajaat 3,5 miljoonaa euroa sairaalaopetuksen järjestämiseen ja sairaalaopettajien palkkaamiseen vuosina 2022–2023. Lisäresursseilla vahvistetaan konsultatiivista sairaalaopetusta. Tavoitteena on lisätä yleisopetuksen opettajien osaamista vaativaa tukea tarvitsevien oppilaiden kohtaamisessa.

Palkattavien opettajien tehtävänä on lähikoulujen ennaltaehkäisevä työ ja varhaisen tuen juurruttaminen koulujen toimintakulttuuriin. Käytännössä tämä kohdistuu vaativaa tukea tarvitsevien oppilaiden monialaisen työn ja rakenteiden tunnistamiseen. Tavoitteena on, että jokainen sairaalaopetusyksikkö tarjoaisi yksikön koosta riippumatta konsultatiivista sairaalaopetusta alueellisen tasa-arvon edistämiseksi.

Neurolapsille palveluita

Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten palveluja tutkiva projekti on saanut Sosiaali- ja terveysministeriöltä reilun 450 000 euron rahoituksen. Turun yliopiston sosiaalityön professorin Merja Aniksen johtamassa tutkimuksessa aihetta lähestytään sosiaalityön, nuorisopsykiatrian ja erityispedagogiikan näkökulmia yhdistäen.

Projektin taustalla ovat aiemman tutkimustiedon ja asiantuntijatiedon osoittamat epäkohdat neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluissa.

Neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten on havaittu olevan yksi suurimmista asiakasryhmistä, joiden tarpeisiin olemassa olevat palvelut eivät vastaa. Asiakasryhmään kuuluvien lasten, nuorten ja heidän perheidensä käyttämien palvelujen on todettu olevan pirstaleisia ja osittain päällekkäisiä.

Menestys jatkuu

Samaan aikaan, kun moni luokanopettaja pohtii uran vaihtoa, menestys suomalaisessa opettajakoulutuksessa ja kasvatustieteissä on huipussaan.

Tuoreessa Shanghai Rankingin eri tieteenalojen kansainvälisessä yliopistovertailussa (Global Ranking of Academic Subjects) Jyväskylän yliopiston kasvatustieteet yltävät sijalle 44. Viime vuonna sijoitus oli 40.

Sijoituksellaan yliopisto on kasvatustieteissä paras suomalainen ja pohjoismainen sekä seitsemänneksi paras eurooppalainen korkeakoulu. Heti Jyväskylän vanavedessä seuraavat Helsingin ja Oulun yliopistot sijoilla 51–75. Tampereen ja Turun yliopistot pääsivät sijoille 101–150.

Shanghain listauksen lisäksi kasvatustieteitä arvioidaan monilla eri mittareilla kansainvälisesti. Suomi on pärjännyt myös erinomaisesti QS World University Rankingsissa. Tällä maailmanlaajuisella listauksella Helsingin yliopisto nousi sijalle 21, Turku 62 ja Jyväskylä 81.

Listauksilla on erityistä merkitystä kansainvälisiä opiskelijoita rekrytoitaessa ja tutkimusrahoituskilpailuissa.

Saamenkielisiä opettajia tarvitaan nopeasti lisää

Yksi saamelaisen varhaiskasvatuksen ja erityisopettajien suurimmista haasteista on korkeakoulutetun saamenkielisen henkilökunnan puute. Noin 40 prosenttia saamenkielisen varhaiskasvatuksen henkilöstöstä on vailla kelpoisuutta. Tilanne on haastava myös luokanopettajien suhteen. Erityisen hankala on saamenkielisten erityisopettajien tilanne, sillä heitä ei ole kentällä laisinkaan.

Tilannetta korjataan lisäämällä varhaiskasvatuksen koulutusta. Oulun yliopisto aloittaa Inarissa ensi joulukuussa varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden antavan kasvatustieteen kandidaattikoulutuksen ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan kelpoisuuden antavan kasvatustieteen maisterikoulutuksen.

Koulutuksissa kiinnitetään erityistä huomiota saamelaisen kasvatuksen ja perinteisen tiedon sekä kielen oppimisen pedagogisiin käytäntöihin ja menetelmiin. Osa opetuksesta on saamenkielistä.

Saamen kielen ja kulttuurin erityistarpeet huomioivien koulutusten tavoitteena on vahvistaa pedagogista osaamista ja asiantuntijuutta saamelaisessa varhaiskasvatuksessa sekä vastata alan suureen opettajatarpeeseen.

Musiikki lisää tarkkaavaisuutta

Musiikkiharrastus on yhdistetty tutkimuksissa parempaan suoriutumiseen erilaisissa tarkkaavaisuutta, työmuistia ja ajattelun joustavuutta vaativissa tehtävissä. Yhdessä näitä taitoja kutsutaan toiminnanohjaukseksi. – Musiikkia harrastavilla toiminnanohjaukseen liittyvät aivoalueet ja niiden muodostamat verkostot voivat myös olla rakenteeltaan ja toiminnaltaan poikkeavia muuta harrastaviin verrattuna, kertoo aiheesta kesäkuussa väitellyt Katri Saarikivi.

On kuitenkin ollut epäselvää, missä vaiheessa lapsuuden aikana harrastuksen mahdollinen vaikutus tulee esiin, millä kaikilla toiminnanohjauksen osa-alueilla, ja kuinka kauan se kestää.

Pitkässä tutkimuksessa seurattiin Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä musiikkia ja muuta harrastavien lasten aivojen kehitystä yli kymmenen vuoden ajan.

Tulosten mukaan musiikkia harrastavat lapset pärjäsivät työmuistia, valikoivaa tarkkavaisuutta, itsehillintää ja ajattelun joustavuutta vaativissa tehtävissä hieman paremmin kuin muuta harrastavat lapset. Suurimmat erot näkyivät lapsuuden aikana.