T.O.
K.K.
Parven lähdön estäminen
K.R.
Tarvitaan yksi tyhjä osasto, jossa on pääosin rakennettuja kakkuja, ja yksi ylimääräinen pesäpohja. Parveilua suunnitteleva pesä avataan ja sen kaikki osastot ladotaan pesän viereen. Paikaltaan siirretyn pesän sikiöosastosta otetaan sivuun yksi kehä, jossa on munittu, toukallinen tai peitetty emokenno. Se on yleensä pesän toisessa laatikossa. Mehiläiset harjataan varovasti tältä kakulta takaisin pesäosastoon. Emokennollista kakkua käsitellään varovasti täristämättä. Kakkua pidetään normaalissa asennossa varsinkin, jos emokenno on jo peitetty. Sivuun siirretyn parvikennokehän tilalle laitetaan tyhjä kehä paikalle tuodusta uudesta laatikosta. Uusi laatikko tyhjine kehineen laitetaan vanhan pesän pohjan päälle. Emokennollinen kakku sijoitetaan uuden laatikon keskelle ja uusi pohja tämän laatikon päälle niin, että lentoaukko on taaksepäin. Tämän jälkeen alkuperäinen pesä kasataan takaisin uuden pohjan päälle. Pesä käsittelyn jälkeen
Parveiluhaluinen pesä
lento
par
vike
nno
uusi pohja
keh
ä
lento
lento pohja
pohja
Parveiluhaluisen pesän parvikennot voidaan havaita ylempää sikiölaatikkoa kallistaen. Tyhjät emokennokupit eivät kerro parveiluhalusta. Useassa emokennokupissa olevat munat tai toukat ovat yleensä varma merkki parveiluhalusta. Parveilun estoon, kuten muuhunkin mehiläishoitoon, on kymmeniä erilaisia tapoja. Aloittelijalle suosittelemme lentomehiläisten harhauttamista pesästä, koska menetelmä on yksinkertainen eikä emoa tai kaikkia emokennoja tarvitse etsiä.
Lentomehiläisten harhautus Lentomehiläiset palaavat alimpaan laatikkoon eroon vanhasta emostaan. Koska juuri nämä mehiläiset lähtisivät parven mukaan, katoaa parveiluhalu ylemmästä pesästä, jossa vanha emo on. Mehiläiset tuhoavat itse aloitetut emokennot, ja vanha emo jää pesään. Alapesässä lentomehiläiset hoitavat sinne laitettua emokennoa, ja siitä tulee aikanaan pesään uusi emo, jos pariutuminen onnistuu.
Minustako mehiläistarhaaja?
31