Tutkimusrahoituksen supistaminen uhkaa liikennejärjestelmän kehitystä Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimus- ja kehittämistoimintaan tarkoitettu määräraha on vuoden talousarviosta poistettu.Valtion vuoden 6 tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen myönnettiin 5,85 milj. euroa. Vastaava määräraha oli , 6 milj. euroa v. ja , milj. euroa v. 5.Tutkimus- ja kehittämistoiminta kohdistuu liikenteen kysyntään, infrastruktuuriin, tavara- ja henkilöliikenteeseen, liikenneturvallisuuteen, ympäristöhaittojen vähentämiseen, ajoneuvotekniikkaan, vaarallisten aineiden kuljetuksiin, viestintään ja tietoverkkoihin, liikenteen telematiikkaan, lähialueyhteistyöhön sekä hallinnon kehittämiseen. Ehdotuksen toteuttaminen, varsinkin kun joukkoliikenteen tukeen ja kehittämiseen osoitettu rahoitus samalla vähenee, tarkoittaa käytännössä ministeriön liikenteen tutkimus- ja kehittämistutkimustoiminnan huomattavaa supistamista. Tuotanto, kulutus ja väestön keskinäinen kanssakäyminen edellyttävät henkilöiden ja tavaroiden siirtymisiä ja kohtaamisia. Liikenne vaatii resursseja ja tuottaa etujen ohella haittoja. Suomen kotimaan liikenne kuluttaa taloudellisia resursseja vuosittain yli 16 miljardin euron arvosta ja lisäksi maksaa veroja noin 6 miljardia euroa. Lisäksi logistiikkasektorin vuosikustannus suomalaisilla yrityksillä on 20 miljardin euron suuruusluokassa mukaan lukien ulkomaan tavaravirrat. Liikenteen osuus kotitalouksien kulutusmenoista on tyypillisesti 13..15 % riippuen mm. autokaupan suhdanteista. Liikenteen infrastruktuuri, mm. tie- ja rataverkko, on valtion ja kuntien ylläpidettävänä ja kehitettävänä. Infrastruktuurin kirjanpitoarvoksi on määritetty noin 30 miljardia euroa ja sen ylläpitoon ja kehittämiseen käytetään vuosittain runsaat 2 miljardia euroa valtion ja kuntien varoja. Niukkojen varojen vuoksi on toteuttamatta jäänyt suuri joukko edullisiksi ja kiireellisiksi todettuja kehityshankkeita. Myös liikenneverkkojen ylläpitoon kohdistuu suuria paineita, koska kasvaville liikennemäärille tulisi turvata riittävä palvelutaso vähenevillä resursseilla. Päätöksenteon kannalta kiinnostus liikennettä kohtaan on viime aikoina lisääntynyt. Ajankohtaisia teemoja ovat olleet mm. turvallisuus, ilman laatu ja sopeutuminen rakennettuun ympäristöön, nyt mm. energiansäästö ja ilmastonmuutoksen torjunta. Liikennesektorilla on nykyisten mm. taloutta koskevien ongelmien lisäksi myös uusia haasteita. Väestön ja alueiden tasa-arvon lisääminen on omaksuttu myös liikenteen tavoitteeksi. Liikenteen ja liikennemahdollisuuksien taloudellista ja sosiaalista vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa halutaan ymmärtää ja ohjata entistä paremmin. Logistiikan merkitys suomalaisille yrityksille korostuu edelleen kansainvälisessä kilpailussa. Kansainvälinen kehitys alalla menee eteenpäin, ja EU vaikuttaa voimakkaasti Suomen liikennepolitiikkaan. Kuitenkin Suomen olosuhteet edellyttävät tavoitteiden painottamista toisin kuin Euroopan tiheästi asutuissa ja keskeisesti sijaitsevissa maissa on laita. Kansainväliseen kehitykseen osallistuminen ja sopeutuminen edellyttävät myös kansallista alan tutkimuspanosta. Liikenteen ongelmien hoitaminen ja kehitysmahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttävät uuden tekniikan ja uusien toimintatapojen käyttöönottoa. Yksi keskeinen toimintojen muutoksiin ja kehitykseen vaikuttava tekijä on lisääntyvä tieto- ja viestintätekniikan soveltaminen liikenteeseen eli ns. älykäs liikennejärjestelmä. Tämän kehittämistoiminnan tarkoituksena on saavuttaa liikennejärjestelmälle yhteiskunnallisesti asetettuja tavoitteita.
36 Logistiikka 4 | 2007
Liikenne- ja viestintäministeriö on kantanut suurta vastuuta liikenteen tutkimustoiminnasta Suomessa. Toiminta on suunnattu sekä valtion omien tehtävien tehostamiseen että liikenteen yleisten edellytysten kehittämiseen. Valtion tutkimustoimintaa ohjataan pääsääntöisesti tutkimusohjelmilla, jotka keskittävät panostuksia nimettyihin aihepiireihin useamman vuoden jaksoissa. Olisi tärkeää, että resurssit kohdistetaan perustellusti valittuihin riittävän suuriin tutkimuskokonaisuuksiin, jotka sisältävät riittävästi perustutkimusta, soveltavaa tutkimusta ja selvitysluonteista tutkimusta. Nyt vielä käynnissä olevat liikennesektorin tutkimusohjelmat käsittelevät mm. telematiikkaa, logistiikkaa, esteettömyyttä, joukkoliikennettä ja liikenneturvallisuutta. Ministeriö tukee myös EU:n liikennetutkimukseen osallistumista. Rahoituksen loppuessa uusia ohjelmia ei voida aloittaa käynnissä olevien päättyessä. Valtioneuvosto on 7.4.2005 tehnyt periaatepäätöksen julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä. Sen mukaan julkista tutkimusjärjestelmää kehitetään toiminnallisena kokonaisuutena nykyiseltä pohjalta tutkimus- ja kehittämistoiminnan laadun ja relevanssin jatkuvaksi parantamiseksi. Tämän päätöksen mukaan ministeriöiden tulee lisätä sitomatonta tutkimusrahoitustaan ja kehittää rahoitus- ja muuta yhteistyötään Suomen Akatemian ja Teknologian kehittämiskeskuksen kanssa. Talousarvioesitys ei tee tätä mahdolliseksi liikenne- ja viestintäministeriön kohdalla. Valtiontalouden tarkastusvirasto on v. 2004 laatinut tarkastuskertomuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta liikenne- ja viestintäministeriössä. Sen mukaan ministeriön tutkimus- ja kehittämishankkeita voidaan luonnehtia siten, että ne toimivat ideoita synnyttävinä ja toimintaa suuntaavina tietoperustoina ministeriön päätöksentekoprosessin eri vaiheissa. Tarkastuksen yhteydessä tehdyn kyselyn perusteella tutkimus- ja kehittämistoiminnan hyöty ministeriön toiminnassa oli joko olennaista tai ratkaisevan tärkeää. Opetusministeriö asetti vuonna 2005 työryhmän, jonka tehtävänä oli mm. tehdä ehdotuksia liikennealan tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistamisesta ottaen huomioon korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten verkottumisen tarjoamat mahdollisuudet. Mietinnössään (OPM 2006:9) työryhmä esittää tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistamisesta, että liikenteen ja väylien toimialan pitkäjänteistä t&k-toimintaa tulee uudistaa sekä strategianmuodostukseltaan että rahoitustavaltaan. Uudistamisen tavoitteina tulee erityisesti edistää huippuosaamisen kehittymistä, pitkäjänteistä perustutkimusta, liikennejärjestelmätason t&k-työtä sekä toimijoiden yhteistyötä ja