Page 1

Kansi308

3.4.2008

09:52

Sivu 1

3I 2008 • Satama-asiaa useista kulmista • Reach saapuu • Toimitusketjua rasvataan


LOG0803_II-kansi 4.4.2008 09:14 Sivu 2

M ERI LLE JA PERI LLE

Vientiä niin että hitaampia heikottaa

Veitpä tai toit, merta edemmäs ei kannata mennä. Oulun Satamasta olet jo melkein maailmalla. Mikä kuljetustarpeesi onkin, satamatoiminnot hoitaa Herman Andersson. Euroopan vilkkaimpiin satamiin – ja eteenpäin. Päivittäin.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! Satamaoperaattorisi Oulussa, www.hermanandersson.fi


pääkirj308 s3

2.4.2008

11:18

Sivu 3

pääkirjoitus Toiminnan kehittymistä kuvataan usein spiraalina. Hyvä kehitys on nouseva spiraali, huono laskeva.Toimintaa pohditaan samojen oleellisten kysymysten kautta. Nämä kysymykset ovat loogisessa toisiaan seuraavassa järjestyksessä. Kun vastaus kysymykseen on saatu, korjataan toimintaa, olosuhteita, koulutusta, asennetta, tekniikkaa jne. saadun vastauksen perusteella. Kun kaikki oleelliset kysymykset on käsitelty, aloitetaan seuraava kysymys–vastauskierros. Samoihin kysymyksiin vastaaminen aloitetaan kuitenkin uudelta tasolta, jolle on päästy edellisen kysymyskierroksen tuottamien muutosten perusteella. Sen vuoksi uudet vastaukset tuttuihin kysymyksiin poikkeavat aiemmista vastauksista. Aina ei parannusta voida tehdä vastauksen perusteella optimaalisesti, koska esimerkiksi tekniikka tai sen hinta ei anna mahdollisuutta siihen. Näihinkin kysymyksiin kannattaa kuitenkin palata esimerkiksi parin–kolmen vuoden kuluttua, sillä kehitys on saattanut tällä välin hautoa aiemmasta poikkeavan positiivisen vastauksen. Hollannin hankintakollegamme ovat tehneet tutkimusasetelman kestävän kehityksen huomioimisen vaikutuksista taloudelliseen tulokseen. Ennakkokäsityshän monella on ollut, että ympäristöystävälliset ratkaisut tuovat vain selvästi kalliimpia kustannuksia elinkeinolle. Tutkimusasetelma antaakin odottaa jotain muuta.Yritys tai yhteisö, joka ryhtyy tutkimaan toimintansa ympäristöystävällisyyttä tai moraalia yhteiskunnan kannalta katsoen, saisikin siitä kilpailuetua ja menestyisi paremmin. Kun tällaisia asioita tutkitaan yhtiön sisällä, tutkitaan koko toiminnan perustavia lähtökohtia. Saadaan myös hyvin ratkaisevaa tietoa siitä, millaisista lähtökohdista ollaan omassa toiminnassa liikkeellä ja mitä niiden muuttaminen vaikuttaisi lopputulokseen ja yhtiön yleiseen toimintatapaan. Kattavan kehitysspiraalin ohella kannattaa siis ottaa omassa toiminnassa välillä erityistarkasteluun jokin toiminnan osa-alue. Miten se on kehittynyt muuhun toimintaan nähden? Mitkä ovat sen taloudelliset edellytykset ja taloudelliset vaikutukset? Millainen olisi sen optimaalinen tila? Voidaanko siihen päästä? Mitä se merkitsisi taloudellisesti? Voiko osa-alueen korjaus auttaa naapuritoimintoja? Kestääkö toiminta julkisen tarkastelun tai huomion? Liian usein myös havaitsemme ajaneemme vanhoilla raiteilla tai syvissä urissa.Toimitaan samoin kuin eilenkin, vaikka tulokset eivät olisikaan yhtä hyvät kuin mitä olivat eilen. Nykyisen kvartaalitalouden vauhdissa ei aina uskalleta tehdä edes pitkän tähtäyksen suunnitelmia, vaan vain toimenpiteitä, joiden hyödyt saadaan mahdollisimman nopeasti. Se on yksipuolisuutta, joka saattaa kuitenkin rampauttaa hyvänkin organisaation, kun pitäisi pystyä toimimaan myös tulevaisuudessa, vuosien ja vuosikymmenten kuluttua. Hyvä sprintterikin voi joutua maratonille ja uupua sille.

Hannu Hillo Päätoimittaja

Kuva: Juhani Piipponen

LOGISTIIKKA Julkaisija Suomen Logistiikkayhdistys ry ISSN 1238-6022 LOGY for Competence 13. vuosikerta Vuosikerran hinta 70 e Suomeen, 105 e ulkomaille. Lehti ilmestyy 9 kertaa vuonna 2008 Lehden ja toimituksen osoite Särkiniementie 3; 00210 HELSINKI Telefax 09-631 672 email: logistiikka@logy.fi Vastaava päätoimittaja Hannu Hillo Puh. (09)6963 752 hannu.hillo@logy.fi

Ilmoitukset ja laskutus Myyntipäällikkö Juhani Piipponen Puhelin (09)6963 751 Telefax (09)631 672 logistiikka@logy.fi Toimitusvaliokunta: Tomi-Pekka Juha (pj.), Kari Cairenius, Jani Granqvist, Mikael Hellström, Krister Kronlund, Erja Kuokkanen-Kraft, Pekka Laaksonen, Pekka Löfgren ja Ritva Natunen Tilaukset ja osoitteenmuutokset Marja Vuori Puhelin (09)6963 744 e-mail: koulutus@logy.fi www.logy.fi (Materiaalintoimitusohjeet löytyvät myös mainitulta kotisivulta)

Taitto Forssan Kirjapaino Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino, Forssa 2008 fkp@forssankp.fi Yksittäisen kirjoittajan mielipide ei välttämättä edusta Logistiikka-lehden tai Suomen Logistiikkayhdistyksen kantaa.

Ilmoituskoot: 2/1 450 x 307 mm 1/1 s. 230 x 307 mm; marginaalein 185 x 262 mm 1/2 s. vaaka tai pysty 1/4 s. vaaka tai pysty 1/8 s. 90 x 64 mm MATERIAALI * PDF-tiedostona, joka sisältää korkearesoluutiokuvat sekä fontit. Painopaperi

Mediatietoja: Ilmoitusmääräykset ja tiedustelut: Myyntipäällikkö Juhani Piipponen Puhelin (09)6963 751 Telefax (09)631 672 logistiikka@logy.fi

Galerie Art Silk 115 g/m2 Kansi Art Silk 200 g/m2


LOG0803_04-05 4.4.2008 09:24 Sivu 4

3|08

pääkirjoitus uutiset Reach muuttaa hankintatointa Hankinnan ja oston koulutuslinjoja Uutta rengasmallistoa Bridgestonelta Metsäteollisuuden muutokset sekoittavat satamapakkaa Hacklin – harvinaisen huolintaliikkeen edustaja aura: Hyvin tyydyttävä lakiasiaa/kurkinen: Arvo ilman tavaraa Pakettijakelun uusi askel Rautatiekilpailu kansainvälisessä valossa Supply Chain Forum - Logistics 2008 omalla sisällysluettelolla Inex Partners huomioi koulutuksen santala: Meripolitiikat tuuliajolla? Tallinnan sataman suunnitelmat Maersk Linen Brühl: Suomen transitoliikenne Venäjälle jatkaa kasvuaan Laivasimulaattori auttaa harjoittelemaan kovia kelejä rfid-nurkka: RFID-teknologian sovelluskohteita makasiini nimitykset LOGY ja piirit kalenteri

3 6 8 10 12

sisältö

Satamasta on moneksi

14 17 19 20 23 24 osio

27 30 32

Kuva: Hannu Hillo

Logistiikka

35 37 40 42 47 49 50

Satama-asiaa on tässä numerossa lastina useassa kohden. Kaksi satamasektorin kolumnistia kirjoittaa, Kymenlaakson satamien markkinatilannetta selvitetään ja Tallinnan satamaa sijoitetaan Baltian ja Suomenlahden kuvioon. Ja satamauutisia löytyy tietysti myös Makasiinista. Kuvamme on Tallinnan Muugan sataman pääkonttorin ovelta

KesLift Oy edustaa Suomessa Hyster -trukkeja. Hyster on osa kansainvälistä Nacco Materials Handling Group:a, joka on maailman kolmanneksi suurin trukkien valmistaja. Hysterilla on laaja trukkimallisto, yli 140 tuotetta, kapasiteetiltaan 1–52 tonnia. Lisäksi Hyster tekee räätälöityjä malleja erikoistarpeisiin. Lisätiedot: www.keslift.fi

Lisää tietoa rautatiekilpailusta edellisen numeromme haastettelun jatkoksi saamme professori Olli-Pekka Hilmolan esittelemänä. Hän on perehtynyt rautateiden kilpailutilanteisiin globaalilla tasolla ja erilaisia ratkaisuja todellakin löytyy kapitalistisesta USA:sta kommunistis-markkinataloudelliseen Kiinaan. Kuvassa Juha Kinnaslammen veturi vetää yli puolen kilometrin pituista puutavaraletkaa Suomen metsäteollisuuden syntymaisemissa maamme pisintä yksityistä teollisuusraidetta pitkin.

Kuva: Ari Haimi

Rautatiekilpailua odotellessa


LOG0803_04-05 4.4.2008 09:24 Sivu 5

sisältö Enter the E-zone, Electricity, Energy, Efficiency, Economy

Itämeren laivaliikenne kasvaa vielä

Trukkeja moneksi! T 20 AP Lavansiirtotrukki ”Lavat tanssii.”

R 14 X Työntömastotrukki ”Kuljettajan näköalahuoneisto...”

Tanskalaisen maailmanluokan Maersk-varustamon edustaja myyntipäällikkö Morten Brühl esiintyi Finladia-talon Logistiikka-seminaarissa. Hän tarkasteli Suomen transitoliikennettä Venäjän suuntaan ja näki sen valoisana. Pienen piikin hän heitti Vuosaaren uuden sataman suuntaan, kun heidän lähes 400-metrinen lippulaivansa Emma Maersk ei mahtuisi sen uusiin laituritilohin. Emma taitaa muutoinkin seilata kannattavasti lähinnä Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä.

E 12– 20 Sähkövastapainotrukki ”Jotain ihan uutta.”

L14 AP Pinontatrukki ”Kevyttä ohjausta sähköllä.”

Kuva: Hans Koistinen

Forum-liite on lehden keskellä omalla hakemistolla ja teemana on toimitusketju. Löytyy sivujen 26 ja 27 välissä.

H 25 Polttomoottoritrukki ”Pihi polttoaineesta.”

Käyttäjäystävällistä tehokkuutta varastointiin ja kuormaukseen. Huippulaatua ja laaja tarjonta maailman johtavalta trukkivalmistajalta. Soita 020 510 10 kerromme lisää. Vantaa

Tampere

Turku

Oulu/Vaasa

Kuopio

puh. 020 510 10

puh. 020 510 2449

puh. 020 510 2529

puh. 020 510 3841

puh. 020 510 2408

www.trukkeja.com, trukit@wihuri.fi


LOG0803_06-7 uutiset 4.4.2008 09:25 Sivu 6

uutiset Työryhmä selvitti Helsingin ja Pietarin välisiä nopeita yhteyksiä

Airbus testasi polttokennoja tehonlähteenä – askel kohti päästötöntä siviili-ilmailua

Esiselvityksessä on käsitelty kolmea itäsuunnan päälinjausvaihtoehtoa: Kouvolan, Luumäen ja Vaalimaan kautta linjattuja vaihtoehtoja, joita on verrattu nykyiseen tavoitetilan mukaisesti perusparannettuun Lahti–Luumäki–Vainikkala -rataan. Lisäksi työssä on selvitetty alustavasti kaukojunaliikenteen lentokenttäyhteyttä sekä sen vaikutuksia itäsuunnan vaihtoehtoihin.Selvitystyössä on arvioitu vaihtoehtojen kustannuksia, taloudellisia vaikutuksia ja muita ns. laadullisia vaikutuksia. (STT Info)

Airbus on testannut polttokennojärjestelmää ensimmäistä kertaa tehonlähteenä koneen varahydrauliikka- ja sähköjärjestelmissä. Vety- ja happipohjaiset polttokennot tuottivat testin aikana enimmillään 20 kilowattia sähköä. Päästötön järjestelmä tuottaa "jätteenään" vettä.

Älykkäästi etenevä liikenne vaatii suunnittelua Liikenneala tarvitsee kipeästi uusia suunnittelijoita ja asiantuntijoita. Koulutusohjelmasta valmistunut kansainvälinen moniosaaja voi sijoittua hyvin laajasti eri tehtäviin. – Isoja työllistäjiä ovat suunnittelu-, kuljetusja logistiikkayritykset, erilaiset virastot kuten Tiehallinto ja Ratahallintokeskus sekä lääninhallitukset. Koulutusohjelma on suunniteltu vastaamaan tulevia työmarkkinoita ja liikennealan tarpeita. Liikennesuunnittelijoiden tarve yhteiskunnassa tulee merkittävästi kasvamaan. Uusi insinöörikoulutusohjelma käynnistyy vuoden 2008 syksyllä HAMKin Riihimäen yksikössä. - Pulaa alan työvoimasta on jo nyt. HAMKin koulutusohjelman sisältö on monipuolinen, joten koulutuksen läpikäyneet tulevat varmasti työllistymään hyvin, uskoo koulutusohjelmajohtaja Jarno Tuimala.

Omistusmuutos Raumalla Oy Rauma Stevedoring Ltd on ostanut Wall Strand Oy:ltä Rauman sataman Petäjäksen satamanosassa sijaitsevan varastorakennuksen. Samalla Wall Strand Oy:n Rauman sataman kanssa tekemä vuokrasopimus maa-alueesta, jolla ko. varasto sijaitsee, on siirretty Rauma Stevedoringille.Varasto on rakennettu vuonna 2005 ja se on kooltaan 4.000 neliömetriä. Lisätiedot: www.raumastevedoring.fi

First train with VW car parts was sent from Brest to Kaluga In January the first container clock train carrying car components for German manufacturer Volkswagen was sent from Brest to the station Kaluga.The total cargo volume was of 116 TEU. It is planned, that on by July 2008 the train will be running on the weekly basis. As is known, in November 2007 JSC TransContainer and Volkswagen Rus signed the agreement on car parts transportation for VW Passat, VW Jetta, VW Tuareg and Skoda from Koshice (Slovakia) and Mlada-Boleslav (Czech) to the Volkswagen plant in Kaluga. TransContainer’s partner in the project is German company Schenker Automotive Railnet, an affiliate of Deutsche Bahn AG. It is planned that transportation will be carried out during three years, using own rolling stock of TransContainer.

6 Logistiikka 3 | 2008

Radanpidon rahoitus pitkäjänteisemmäksi Rataverkon kunnossapitoon vaikuttavat ratkaisut tulisi saattaa nykyistä selkeämmässä muodossa eduskunnan päätettäväksi. Pitkäjänteisemmällä ja suunnitelmallisemmalla rahoituksella rataverkon hoito tulisi yhteiskunnalle nykyistä edullisemmaksi. Ratahallintokeskuksen vastuulla olevan rataomaisuuden kunnossapidon tavoitteita tai tasoa ei ole selkeästi määritelty. Ratahallintokeskus päättää käytännössä itse rataväylien kunnossapidosta ja sitä koskevista tavoitteista. Eduskunnan aidon ohjausvallan mahdollistamiseksi rataverkon kunnossapitotoiminta ja siihen vaikuttavat ratkaisut tulee saattaa nykyistä selkeämmin eduskunnan päätettäväksi.

Pidoltaan parhaat renkaat perävaunun viimeisille akseleille Oikeanlaisella rengastuksella voidaan vähentää merkittävästi perävaunun heilahtelua. Turvallisuuden kannalta on suositeltavaa asentaa pitävät renkaat raskaan kaluston perävaunun kaikille akseleille. – Nokian Renkaat on selvittänyt yhdessä Teknillisen korkeakoulun autolaboratorion kanssa, miten täysperävaunuyhdistelmien rengastus vaikuttaa ajovakauteen liukkaalla kelillä. Aikaisemmin vetoauton hyvää rengastusta on pidetty lähes itsestään selvyytenä talviaikana, mutta perävaunun rengastus on jäänyt vähemmälle huomiolle, Nokian Renkaiden kuorma-autonrenkaiden tuotepäällikkö Teppo Siltanen sanoo. Siltanen viittaa syksyn 2007 aikana valmistuneeseen Mikko Lehessaaren diplomityöhön: Moduuliyhdistelmän stabiliteetin parantaminen renkaiden avulla. Diplomityön mukaan liukkaalla talvikelillä perävaunun liikkeet toistuvat jopa kaksi kertaa vetoautoa voimakkaammin. Sivuttaisliike vahvistuu nopeudesta riippuvan kertoimen mukaan, joka on tyypillisesti 1,5-2,5. Seurauksena on, että perävaunu voi alkaa heilahdella aivan itsenäisesti ja yllättäen.

Ympäristöpalkinto jaossa – nyt on aika ilmoittautua kisaan! Tiesittekö muuten, että pohjoismainen ympäristöpalkinto on 47 000 euroa ja juuri nyt on aika kilvoitella sen saamiseksi? Näköpiirissänne saattaa olla henkilö, yritys tai organisaatio, joka hyvinkin voisi olla tämän tunnustuksen arvoinen.Tänä vuonna pohjoismaiden neuvosto kannustaa olemaan energiapihi. Toisin sanoen neuvosto etsii tuotteita, keksintöjä tai palveluita, jotka ovat vähentäneet energiankäyttöä. Kuka tahansa voi tehdä esityksen palkinnonsaajaksi. Ehdotusten tulee olla perillä 25.4.2008 klo 12.00. Hakulomakkeet, ohjeita ja taustatietoja Pohjoismaiden neuvoston sivustolta osoitteesta www.norden.org. Samasta osoitteesta löytyy myös kuvauksia menneiden vuosien voittajista. Palkinto jaetaan nyt 14. kerran.


LOG0803_06-7 uutiset 4.4.2008 09:25 Sivu 7

uutiset Arviointityökalu logistiikkapalvelujen kehittämiseen Freja group expands in Norway VTT on kehittänyt tietopalvelujen arviointiin työkalun, joka kattaa palvelun koko elinkaaren käyttäjätarpeista vaikutuksiin. Se soveltuu ennakoivaan, toteutuksen aikaiseen ja jälkikäteen tapahtuvaan arviointiin. Työkalua hyödynnetään parhaillaan mm. käynnissä olevissa EU-tutkimushankkeissa, joissa kehitetään liikenteen tietopalveluja. Evaservea on hyödynnetty myös meteorologisten tietopalvelujen kehittämisprojekteissa Suomessa ja Balkanin alueella. Sitä on käytetty lisäksi joukkoliikenteen Matka.fi-palvelun arvioinnissa, tie- ja katuverkon tietojärjestelmä Digiroadin arvioinnissa ja USA:n 511-liikennetietopalvelun arvioinnissa sekä EU:n tutkimushankkeiden yhteydessä rahtiliikenteen palvelukonseptien ja liiketoimintamallien kuvaamisessa. Evaserven on kehittänyt VTT. Kehitystyön rahoittamiseen ovat osallistuneet myös Tekes, Ilmatieteen laitos, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Destia Oy.

Verkostot ja kilpailukyky -seminaari Keskiviikkona 16.4.2008 järjestetään Helsingissä Kuljetuslogistiikan verkostot ja kilpailukyky -seminaari. Seminaari on osa Suomen Yrittäjäopisto Hämeen ja Opetushallituksen yhteistyöhanketta. Seminaarin avaa liikenneministeri Anu Vehviläinen. Avausseminaarin jälkeen käynnistetään kenttätutkimus, jossa pyritään tutkimushaastattelun menetelmin kartoittamaan logistiikan toimijoiden, niin ostajien kuin myyjienkin liiketoimintaodotuksia ja yhteistoimintatarpeita. Tavoitteena on myös selvittää alan toimijoiden toiveita ja uhkia verkostoituneen liiketoimintamallin toteuttamisessa. Hankkeen taustavoimiin kuuluvat Logistiikkayritysten liitto ja SKALorganisaation jäsenjärjestö Helsingin Kuljetusyrittäjät. Suomen Yrittäjäopisto vastaa hankkeen hallinnoinnista, suunnittelusta, koulutuksesta, valmennuksesta, konsultoinnista ja kokonaisuuden johtamisesta. Hankkeen tuloksia esitetään marraskuussa 2008 pidettävässä päätösseminaarissa. Lisätiedot: Suomen Yrittäjäopiston Kannatus Oy, www.syo.fi

FREJA Transport & Logistics A/S has made an agreement to buy Nordisk Express AS with head office in Oslo and branches in Bergen and Stavanger. The parties know each other well and have worked together on Norway and Finland for several years. Nordisk Express AS employs approx. 120 dedicated people and has a yearly turnover of approx. NOK 275 mio.The company is one of Norway’s largest privately owned transport and logistics companies. FREJA Transport & Logistics A/S with branches in Skive, Aarhus, Copenhagen and Vejle in Denmark; Helsingborg and Stockholm in Sweden; Maa ja Meri Oy Helsinki and Turku in Finland, Nordisk Express Bergen, Stavanger and Oslo in Norway will now employ a total of approx. 600 people and expects a turnover for 2008 of approx. DKK 2.4 billions / EURO 320 mio. Further information: www.freja.dk and www.maajameri.fi

Innoroad Parkista tieliikennealan moderni liiketoimintaympäristö Jyväskylän kaupungin Seppälänkankaan ja Palokankaan, Jyväskylän maalaiskunnan Palokärjen sekä Laukaan Tiituspohjan alueille sijoittuvalle Innoroad Park -alueelle kaavoitetaan uutta yritystilaa ensivaiheessa pääosin Jyväskylän maalaiskunnan alueelle noin 160 hehtaaria, joka merkitsee noin 270 000 kerrosala-m2 rakennusoikeutta uusille yritystiloille. Alueen toteutuksessa tavoitellaan myös konttikuljetusten kasvua tukevien yhdistettyjen kuljetusten (kumipyörät–rautatie) terminaalitoimintojen käynnistämistä. Alueen toteutuksessa otetaan huomioon myös tieliikenteeseen liittyvät ympäristönäkökohdat ja mahdollisuudet päästöjen vähentämiseen. Osa alueesta on jo nyt rakentamiskelpoista, ja ensimmäisten joukossa alueelle on siirtynyt muun muassa Transpoint Oy. Lisäksi Kuljetusliike Taipale, Oy Scan Auto Ab ja Powerforest Oy ovat tehneet päätöksen alueelle siirtymisestä. Alueen ensimmäisen laajennusvaiheen kaavoitus on käynnissä, ja sen rakentaminen alkaa vuonna 2008. Lisätietoja: Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy, www.jykes.fi

7 Logistiikka 3 | 2008


LOG0803_08-11 4.4.2008 09:25 Sivu 8

Reach muuttaa hankintatointa Kuva:Tero Tuisku

Kuva:Tero Tuisku

EU:n jäsenvaltioiden komitean puheenjohtaja Anna-Liisa Sundquist Euroopan unionin kemikaalivirastosta toteaa, että useiden yritysten välisissä toimitusketjuissa täytyy kaikkien ketjussa olevien ottaa Reach huomioon keskinäisissä toimitus- ja hankintasopimuksissaan.

- Kesäkuun alussa alkavan puolen vuoden pituinen esirekisteröintijakso koskee markkinoilla olevia aineita, joita tuotetaan tai tuodaan EU:hun vähintään tonni vuodessa. Jos jokin aine jätetään esirekisteröimättä tässä vaiheessa, menettää valmistaja tai maahantuoja siirtymäaikamahdollisuuden, kemikaaliviraston viestintäyksikön päällikkö Juhani Sormunen sanoo.

Vastuu kemikaalien turvallisuuden osoittamisesta on siirtymässä viranomaisilta teollisuudelle ja maahantuojille EU:n uuden kemikaaliasetuksen myötä. Englantilaisittain REACH-asetus (Registration, Evaluation and Authorisation of Chemicals) vaikuttaa merkittävästi myös yritysten hankintatoimeen.

Kemikaalien turvallisuudesta on kannettu huolta kauan ainakin jollakin tavalla. Tähän mennessä viranomaiset ovat tarvittaessa kyseenalaistaneet jonkin aineen turvallisuuden ja tehneet sitä koskevan arvioinnin. - Aikaisemmassa käytännössä oli se pulma, että monien käytössä olevien kemikaalien turvallisuutta ei ole lainkaan selvitetty. Kukaan ei tiedä, millaista altistumista ne mahdollisesti aiheuttavat ja miten ne voivat joutua elimistöön sekä toisaalta miten ne vaikuttavat terveyteen ja ympäristöön, toteaa EU:n jäsenvaltioiden komitean puheenjohtaja Anna-Liisa Sundquist Euroopan kemikaalivirastosta.

8 Logistiikka 3 | 2008

Helsingissä toimivan viraston englanninkielinen nimi on ECHA (European Chemicals Agency). Sundquist siirtyi nykyiseen työpaikkaansa ja työtehtäväänsä tämän vuoden helmikuussa. Hän toimi aikaisemmin neuvottelevana virkamiehenä sosiaali- ja terveysministeriön työturvallisuusyksikössä. Tässä tehtävässä hän oli valmistelemassa alusta alkaen REACHia eli uutta kemikaaliasetusta. - Toimin Suomen hallituksen edustajana EU-neuvoston asettamassa työryhmässä, joka valmisteli asetusta. Asetuksen viimeistely osui Suomen puheenjohtajuuskauteen loppuvuodelle 2006, joten


LOG0803_08-11 4.4.2008 09:25 Sivu 9

Suomi ja puheenjohdollani toiminut neuvoston työryhmä saivat aikamoisen vastuun hankkeen läpiviennistä. Tuolloin päästiin lopullisesti yhteisymmärrykseen asetuksesta EUneuvoston ja EU-parlamentin kesken, Sundquist toteaa. Sundquist tunteekin koukeroisen asetuksen sisällön ja vaikutukset ehkä paremmin kuin moni muu. Hän muistuttaa, että jo vuonna 1981 hallinnollisella päätöksellä määrättiin testaamaan ainakin kaikki ne uudet aineet, jotka tulevat markkinoille. - Teollisuuden oletettiin vapaaehtoisesti tutkivan vähitellen olemassa olevat aineet ja niiden mahdollisesti aiheuttamat riskit. Aikaa myöten kuitenkin havaittiin, että näin ei tapahtunut. Siksi vuonna 1998 päätettiin ryhtyä luomaan REACHia, jossa määritellään tutkimus- ja selvittämisvelvollisuudet kemikaalien valmistajille ja maahan-

tuojille sekä niitä koskevien tietojen rekisteröinti kemikaalivirastossa. Rekisteröinnin tarkoituksena on dokumentoida aineiden ominaisuuksien ja riskien arviointi erilaisissa käyttötavoissa sekä kirjata käyttöä varten tarvittavat riskinhallintatoimenpiteet. 30 000 kemikaalin rekisteröintiurakka Rekisteröintivelvoite koskee kaikkiaan noin 30 000 olemassa olevaa kemiallista ainetta. - Inventaarioissa on havaittu, että aineita on runsaat 100 000 eli yli kolminkertainen määrä. Rekisteröinti koskee kuitenkin vain niitä kemikaaleja, joiden tuotanto- tai tuontimäärä EUmaihin on vähintään tonni vuodessa. Rekisteröintivelvoitteesta on myös poikkeuksia. Esimerkiksi polymeerejä ei tarvitse rekisteröidä, mutta niiden valmistuksessa käytetyt monomeerit pitää rekisteröidä.

Rekisteröinnissä valmistajan tai maahantuojan täytyy osoittaa kemikaalin turvallisuus. Asetuksessa kerrotaan, millä tavoin turvallinen käyttötapa täytyy vahvistaa ja miten niitä koskevat tiedot pitää toimittaa kemikaalivirastolle. Sundquist korostaa, että rekisteröinnin jälkeenkin vastuu kemikaalin turvallisuudesta pysyy edelleen valmistajalla, maahantuojalla ja kemikaalin jatkokäyttäjällä. - Selkeää ja lopullista vastuuta kemikaalin mahdollisesti aiheuttamista haittavaikutuksista ei ole voitu asettaa, vaan kunkin toimijan valmistajasta ja maahantuojasta käyttäjään edellytetään täyttävän REACHissä asetetut velvoitteet. Tarvittaessa kiistakysymykset ratkaistaan vasta oikeudessa. Esimerkkinä Pesuaine XYZ Sundquist selkeyttää rekisteröinnin tärkeyttä ja monivivah-

teisuutta Pesuaine XYZ:n avulla. - Pesuaineessa XYZ on 50 prosenttia ainetta nimeltä tolueeni. Tolueeni höyrystyy huoneen lämpötilassa ja sitä voi vapautua pieneen huonetilaan sellaisia määriä, että sitä sisältävän ilman hengittäminen on vaarallista. Tässä tapauksessa valmistajan tai maahantuojan täytyy huomioida pesuaineen käyttötapa sekä ilmoittaa, miten suuressa huonetilassa tuotetta voidaan käyttää turvallisesti ja minkälainen hengityssuojain ihmisellä pitää olla käytettäessä pesuainetta. Ylipäätäänkin valmistajien tai maahantuojien pitää pystyä identifioimaan ne riskinhallintakeinot, joilla aineen käyttö on turvallista. Turvallisuuden osoittaminen voi perustua muun muassa asiantuntijoiden lausuntoihin sekä tehtyihin tutkimuksiin. Rekisteröinti ei kuitenkaan vaadi mitään kolmannen osapuolen testaus- tai hyväksymismenettelyä, Sundquist kuvailee.

Esirekisteröinti auttaa siirtymässä Lisätietoja viraston neuvonnasta Kemikaalivirastolla on neuvontapalvelu, johon voi lähettää sähköisesti tiedusteluja rekisteröinnin suorittamisesta ja muista REACH-asetuksen toimeenpanoon liittyvistä kysymyksistä. Osoitteen saa viraston kotisivulta www.echa.europa.eu. - Tiedustelut on syytä toimittaa mieluiten englannin kielellä, koska meidän kaikki sähköiset työkalumme ovat myös englanninkielisiä, kemikaaliviraston viestintäyksikön päällikkö Juhani Sormunen opastaa. Rekisteröintivelvoitteet tulevat voimaan vaiheittain runsaan kymmenen vuoden aikana. Tämä johtuu siitä, että valtaisan 30 000 kemikaaliaineen läpivienti vaatii runsaasti aikaa. Ensimmäisessä vaiheessa, joka alkaa 1.6.2008 ja päättyy 30.11.2010 rekisteröinti koskee kaikkein vaarallisimpia aineita sekä niitäkin aineita, joiden vuotuinen valmistus- tai tuontimäärä on vähintään tuhat tonnia. Seuraava vaihe, joka päättyy 31.5.2013, koskee 100-1000 tonnin valmistus- tai tuontimäärään ulottuvia kemikaaleja. Viimeinen, 31.5.2018 päättyvä vaihe koskee alle tonnin valmistus- tai tuontimäärään jääviä aineita. Esirekisteröinti tulee kuitenkin voimaan jo 1.6.2008 ja se päättyy 1.12.2008. - Tämä vain puolen vuoden pituinen esirekisteröintijakso koskee markkinoilla olevien aineiden valmistajia tai maahantuojia, joiden volyymi per aine ylittää vuositasolla tonnin. Jos jokin aine jätetään esirekisteröimättä tässä vaiheessa, menettää valmistaja tai maahantuoja edellä mainitun vaiheittaisen siirtymäaikamahdollisuuden, Sormunen muistuttaa. Kemikaalivirasto käynnistää kevään aikana laajan tiedotuskampanjan esirekisteröinnistä seminaareineen ja koulutustilaisuuksineen sekä netin kautta annettavine tietoineen.

9 Logistiikka 3 | 2008


LOG0803_08-11 4.4.2008 09:25 Sivu 10

Aineita testattaessa täytyy noudattaa testausohjeita ja testaavan laboratorion pitää täyttää hyvän laboratoriokäytännön laatuvaatimukset. - Valmistajan tai maahantuojan pitää toimittaa kemikaalia koskevat tiedot kuten mahdolliset turvallisuusselvitykset meille sähköisesti eikä siis paperilla. Myöskään tuotenäytteitä meille ei pidä toimittaa. Tarjoamme kotisivuillamme osoitteessa www.echa.europa.eu ohjeet valmiiden sähköisten työkalujen käyttämisestä, jotka helpottavat vaadittavien tietojen toimittamista. REACH mukaan sopimuksiin Rekisteröinti kannattaa Sundquistin mukaan ottaa huomioon yritysten välisissä hankinta- ja toimitussopimuksissa jo alusta alkaen. - Etenkin pitkän siirtymävaiheen aikana ostajan on erittäin vaikea saada tietoa siitä, olisiko kemikaali pitänyt rekisteröidä vai ei. Sopimuksiin kannattaa

kirjata, että yritys, jolta ostetaan, on hoitanut rekisteröintivelvoitteensa ja muutkin velvoitteensa REACHissa asianmukaisesti. Sekin pitää mainita, mikäli kemikaali on vapautettu REACHasetuksen vaatimuksista. Useiden yritysten välisissä toimitusketjuissa täytyy kaikkien ketjussa olevien ottaa REACH huomioon keskinäisissä sopimuksissaan. Kullakin toimitusketjun toimijalla on omia REACH-velvoitteita ja oikeuksia. Rekisteröinnin yhteydessä kullekin aineelle annetaan asianmukainen rekisteröintinumero. - Numero ei kuitenkaan näy pakkauksen päällyksessä vaan ainoastaan ainetta koskevassa käyttöturvallisuustiedotteessa. REACH on sen verran suuri ponnistus erityisesti isoille kemikaalivalmistajille, että ne ovat palkanneet uutta henkilöstöä hoitamaan rekisteröintien tekemistä. Etua yhteistyöstä Sundquist opastaa samoja kemikaaleja valmistavia tai maahan-

tuovia yrityksiä hakeutumaan yhteistyöhön rekisteröintiä tehtäessä. - REACH-asetuksessa on otettu käyttöön menettely nimeltä SIEF (Substance Information Exchange Forum) eli tietojenvaihtofoorumi. Tässä foorumissa yritykset voivat yhteistyössä valmistella samojen aineiden rekisteröintiä. Esirekisteröinti auttaa yrityksiä löytämään saman aineen valmistajat ja maahantuojat sekä muodostamaan edellä mainittuja SIEFyhteistyöverkostoja. Entä mitä tehdään niiden kemikaalien kanssa, jotka tuodaan EU:n ulkopuolelta? - Maahantuojat ovat rekisteröintivelvoitteisia myös muualta tulevien aineiden osalta. Tätä varten maahantuojan on tärkeä saada EU:n ulkopuoliselta valmistajalta perusteelliset tiedot aineen tunnistamiseksi (nimi, tunnistuskoodit, epäpuhtaudet ja aineen pysyvyyden kannalta välttämättömät apuaineet) sekä pyytää toimittamaan olemassa olevat tiedot ominaisuuksista ja vaikutuksista. Kannattaa huo-

mata, että REACHin mukaan maahantuoja on yritys, joka tuo aineen sellaisenaan, osana valmistetta tai tietyissä tapauksissa esineissä EU:n alueelle EU:n ulkopuolisesta maasta. Maahantuoja ei ole yritys, joka tuo ainetta toisesta EU-maasta, AnnaLiisa Sundquist neuvoo. ✱ Tero Tuisku

Hankinnan ja oston koulutuslinjoja Oppilaitos Arcada Haaga-Helia AMK Hämeen ammattikorkeakoulu

Opintolinja

Paikkakunta

Degree Programme in International Business Helsinki Ostotoiminta- kurssi (valinnainen 5 op) Helsinki Logistiikan koulutusohjelma, SupplyChain Management Forssa Jyväskylä University of Applied Sciences Hankintatoimen koulutusta logistiikkainsinöörin koulutukseen sekä ylempään AMK-tutkintoon Jyväskylä Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Liiketoiminnan logistiikka (hankinta/logistiikkapalvelut) (210 op) Kotka Lappeenrannan teknillinen yliopisto Toimitusketjun johtaminen Lappeenranta Lappeenrannan teknillinen yliopisto Hankintojen johtaminen on yksi kauppatieteellisen, kauppatieteellinen tiedekunta tiedekunnan yhdeksästä pääaineesta Lappeenranta Satakunnan ammattikorkeakoulu Degree Programme in International Business, Liiketoiminnan logistiikan koulutusohjelma, Rauma, Rauma, Kansainvälisen kaupan koulutusohjelma Kankaanpää Sedu Aikuiskoulutus Osto ja hankinta on integroituna muihin koulutuksiin Seinäjoki,maakunta Turun ammattikorkeakoulu Liiketoiminnan logistiikka (Hankintojen johtaminen) 210 op Uusikaupunki Turun ammattikorkeakoulu Hankintojen johtaminen 30 op Uusikaupunki/ (työn ohella suoritettava) Turku

10 Logistiikka 3 | 2008

aloitus syksy 2008 elokuu/tammikuu syyskuu vuosittain

www www.arcada.fi www.omnia.fi www.hamk.fi www.jamk.fi

syksy 2008 Syksy 2008 vuosittain

kaikissa syksy 2008 vuosittain syyskuu 2008

www.lut.fi

www.samk.fi www.seduaikuiskoulutus.fi www.turkuamk.fi

12.9. 2008 - kesäkuu 2009 www.turkuamk.fi


LOG0803_08-11 4.4.2008 09:29 Sivu 11


LOG0803_12-13 4.4.2008 09:27 Sivu 12

Uutta rengasmallistoa Bridgestonelta Kuorma-autojen ohjaavan akselin talvirenkaiden markkinat Skandinaviassa ovat Bridgestonen tekemän selvityksen mukaan kasvaneet 131% viidessä vuodessa. Vetorenkaiden markkinat ovat puolestaan nousseet 152% vastaavassa ajassa.

Uusi rengasmallisto W990 vasemalla ja W958 oikealla (renkaat.eps) Kuva: Bridgestone

van syksyn rengasmyynnistä. Syksyllä uusitut talvirenkaat jatkavat usein elämää myös kesän yli. Ulmanen totesi Bridgestonen renkaiden kuuluvan rakenteeltaan l-luokkaan, joten ne voidaan tarvittaessa Kuva: Bridgestone

Bridgestone on esitellyt uuden talvirengasmalliston kuorma-autoihin. Raskaan kaluston uusien talvirenkaiden kehityksen lähtökohtana ovat olleet erityisesti pohjoismaiden talviset olosuhteet. Uuden malliston Bridgestone W958-renkaat on suunniteltu käytettäväksi ohjaavalla akselilla ja W990-renkaat puolestaan vetoakseleissa. Molemmissa renkaissa on uusittu kumiseos, joka on käyttökokeissa osoittautunut entistä kestävämmäksi. Lisäksi uudessa mallistossa on uusittu pintakuviointi, ja renkaisiin on lisätty niiden jäykkyyttä sekä pintakosketusta parantavia elementtejä. Tuotepäällikkö Janne Ulmanen Bridgestone Finland Oy:stä kertoi kuorma-auton renkaiden myynnissä suurimman volyymin tule-

12 Logistiikka 3 | 2008


LOG0803_12-13 4.4.2008 09:27 Sivu 13

teistä. Bridgestonella arvioidaan järjestelmän saavan lisää suosiota myös Suomessa, sillä se on Ulmasen mukaan yleisesti käytössä muualla Euroopassa. Järjestelmä on lisännyt suosiotaan erityisesti yrityksissä, joilla on runsaasti ajoneuvoja omistuksessaan. Tällöin rengaskulut ovat tarkkaan ennakoitavissa. Valmistus

Tuotepäällikkö Janne Ulmanen Bridgestone Finland Oy:stä kertoo Bridgestonen renkaiden kuuluvat rungoltaan I-luokkaan, jolloin ne voidaan tarvittaessa pinnoittaa useaankin kertaan. Kuva: Olli Blomberg

pinnoittaa jopa kolmeen kertaan. Ulmanen totesi uuden rengasmalliston olleen jo syksystä lähtien markkinoilla. Hän kertoi asiakaspalautteen loppukäyttäjiltä olleen erittäin kannustavaa. Lyhyellä koeajolla uusilla renkailla varustettu 25,25 metrin yhdistelmä pysähtyi 60 kilometrin nopeudella lumisella ja jäisellä tiellä hyvin. Pysähtymistä edesauttoi myös yhdistelmän ABS-varustus.

Bridgeston 18,31% Muut 22,43 %

Kuhmo Tire 1,66 % Cooper Tire 2,37%

Euroopassa Bridgestone kuorma-auton renkaita valmistetaan Espanjassa. Kuorma-autojen talvirenkaat sekä erikoisrenkaat tuodaan Japanista ja muut tulevat Espanjasta. Bridgestonen tavoitteena on tulevaisuudessa valmistaa kaikki EU -maihin sekä Itä-Eurooppaan markkinoitavat renkaat Euroopassa, valisti Ulmanen. Suomessa Bridgestone pitää palvelevaa rengasvarastoa Lahdessa, jonne varastointi on siirtynyt vuodenvaihteessa. Ulmanen arvioi Lahden varaston sijaitsevan logistisesti erinomaisesti ruuhka-Suomen asiakaspalvelun kannalta. Lahdessa sijaitsevassa palveluvarastossa hoidetaan mm. nastoitukset, renkaiden asennukset vanteille sekä tasapainotukset.

Michelin 18,27%

Yokohama Tire 2,83%

Bridgestone

Hankock Tyre 2,91% Sumitomo Rubber 3,29% Pirelli 4,4%

Goodyera 16,56%

Continental 6,87%

Volyymit

Markkinointi

Uusia kuorma-auton renkaita myydään Suomessa runsaat 95 000-100 000 kappaletta vuosittain, kertoi Janne Ulmanen. Kokonaismarkkinoihin lisäksi mukaan laskettavat pinnoitettujen renkaiden markkinat ovat suuruudeltaan edelliseen verrattuna kaksinkertaiset. Kolme tunnetuinta rengasmerkkiä hallitsevat runsaan viidenneksen osuutta markkinoista ja Bridgestone on yksi näistä kolmesta. Bridgestonen rengasmyynnistä kevyiden renkaiden osuus on reilu puolet ja loppu on raskaiden- ja erikoisrenkaiden (työkoneet, trukinrenkaat) osuutta.

Ulmanen kertoi Bridgestone Finland Oy:n markkinoivan henkilöauton renkaita, moottoripyörien renkaita, työkonerenkaita, maatalousrenkaita, kuorma-auton renkaita sekä erikoisrenkaita. Bridgestonen jälleenmyynti Suomessa perustuu pääosin jälleenmyyntiverkostoon, josta Suomessa vastaavat Truck Point, Rengas-Center ja Vianor. Pääosa myynnistä Suomessa hoidetaan jälleenmyyjäverkoston kautta. Osa myynnistä on niin sanottua suoraa OE-myyntiä, joka kohdistuu pääosin perävaunuteollisuuteen. Bridgestone toi-

mittaa renkaat perävaunuvalmistajalle valmiiksi vanteille asennettuina sekä tasapainoitettuina ja perävaunuvalmistaja asentaa renkaat sitten akselistolle. Kulutuspintaa leasingillä Bridgestonen tarjoaa kuljetusyrityksille yhtenä vaihtoehtona ns. ppk -sopimusta. Liikennöitsijä maksaa renkaistaan määrätyn senttimäärän ajettujen kilometrien mukaan. Tällöin asiakas omistaa renkaan rungot ja Bridgestone puolestaan pinnat. Ulmasen mukaan järjestelmästä on Suomessakin kokemusta jo useamman vuoden ajalta ja asiakaspalaute on ollut myön-

Yritys on perustettu Japanissa vuonna 1931, jolloin Shojiro Ishibashi valmisti ensimmäisen renkaan Japanissa. Vuonna 1988 Bridgestone osti Firestonen, joka on erittäin tunnettu rengasmerkki Pohjois- ja EteläAmerikan markkinoilla. Vuonna 2003 Bridgestone Europe hankki 2 miljoonaa Nokian Renkaiden Oyj:n osaketta, jotka vastasivat 18.9% osuutta yrityksestä. Vuodesta 2006 lähtien pinnoitevalmistaja Bandag ollut Bridgestonen omistuksessa. Bridgestonen palveluksessa eri puolilla maailmaa työskentelee 126 326 henkilöä. ✱ Juhani Piipponen

13 Logistiikka 3 | 2008


LOG0803_14-16 Metsateollisuus 4.4.2008 10:07 Sivu 14

Metsäteollisuuden muutokset sekoittavat satamapakkaa Metsäteollisuuden alasajo kiristää satamien välistä kilpailua erityisesti Kaakkois-Suomessa. Steveco päätti keskittää toimintonsa Kotkaan. Silti sekä Kotka että Hamina investoivat paraikaa uusiin konttiterminaaleihin, koska transitoliikenne kasvaa voimakkaasti.

Kotkan Mussalon satama on kasvanut 500 hehtaarin logistiikkakeskittymäksi. Kuva: Ari Haimi

Kaakkois-Suomen perinteisten vientisatamien rooli on ollut kovassa myllerryksessä. Tuonnin aiemmin marginaalinen osuus on kasvanut huomattavasti - sekä tuontipuun että transitotuonnin osalta. Kotkan satama esimerkiksi uhkaa jo Hangon asemaa autotuonnin ykkössatamana. Suurimmat muutokset Kaakkois-Suomen satamatoiminnassa kuitenkin aiheutuvat metsäteollisuustuotteiden viennin vähenemisestä. UPM-Kymmenen Voikkaan paperitehtaan sulkeminen ja hiljattainen päätös pillien panemisesta pussiin Stora Enson Summan

14 Logistiikka 3 | 2008

paperitehtaalla sekä vähentävät viennin tavaravirtoja että muuttavat niiden maantieteellistä painopistettä piirun verran länteen. Tästä muutoksesta hyötyy Kotka; Hamina on häviäjä. - Vuosituhannen vaihteessa käsittelimme päälle 8 miljoonaa tonnia näissä kahdessa satamassa. Viime vuonna yhteismäärä oli 4,5 miljoonaa tonnia. Tässä tilanteessa oli pakko keskittää toimintoja yhteen paikkaan, kertoo toimitusjohtaja Kari Savolainen Steveco Oy:stä. Steveco keskittää Kotkaan nimenomaan roro-liikennetoiminnot.


LOG0803_14-16 Metsateollisuus 4.4.2008 10:07 Sivu 15

Riitta Kajatkari on satamatöissä perinteestä; suku on kotoisin merenkulkijoiden Haapasaaresta, Suomen aikanaan pienimmästä kunnasta Kotkan edustalla. Kuva: Ari Haimi

Toinen tekijä, jolla Kotkan ja Haminan vaakakuppeja vertailtiin, oli Savolaisen mukaan metsäteollisuuden vähittäinen siirtyminen konttien käyttäjäksi. - Tässä suhteessa Kotka on menestynyt, Savolainen toteaa. Konttiliikenteen voittokulun tosiasiaa satamatoiminnoissa ei Haminassakaan aseteta kyseenalaiseksi. Kotkan tavoin myös Hamina investoi uuteen konttiterminaaliin. Kehitysjohtaja Per-Olof Nyström Haminan kaupungin omistamasta satamaoperaattori HMT Oy:stä ei epäröi tuoda esiin Haminan konttitoimintojen etuja. - Meillä on erittäin tehokas tullauskäytäntö, minkä ansiosta kontti pääsee meiltä eteenpäin alle tunnissa. Konttilaivan lastaus- ja purkaustehot ovat HMT:llä huipputasoa, jopa 44 konttia tunnissa, Nyström kehuu. Haminan sataman eduista huolimatta Kotka näyttää tällä hetkellä olevan ainakin tonnimäärissä mitattuna niskan päällä uusista ja vanhoista asiakkaista kilpailtaessa. Toisaalta näyttää siltä, että satamien roolit ovat eriytymässä entistä selvemmin. Siinä missä roro-liikenne on nyt selkeästi Kotkan heiniä, Haminassa lololiikenteen osuus lisääntyy. Samalla kun Steveco päätti siirtää roro-toiminnot Kotkaan, se teki

päätöksen omistamansa Saimaa Terminalsin lolo-toimintojen siirtämisestä Haminaan. Määrällisesti Saimaa Terminalsin 300 000 tonnia vuodessa ovat haminalaisten kannalta laihahko lohtu kahden miljoonan rorotonnin menettämisestä. Kotka houkuttelee kapasiteetillaan Kotkalaisten huomenlahjana satamatoimintojen kehittämiseksi on Mussalon lähes ihanteellinen luonnonsatama; kallioiselle merenpohjalle on edullista rakentaa. Kahdessakymmenessä vuodessa Mussalon satama on kasvanut noin 500 hehtaarin laajuiseksi logistiikkakeskittymäksi, jonka palveluja käyttää satakunta logistiikkayritystä. - Tänä vuonna valmistuu Palaslahden 150 hehtaarin logistiikka-alue. Tänä vuonna investoimme päälle 20 miljoonaa euroa pääasiassa uusiin laitureihin Mussaloon ja Hietaseen, kertoo tekninen johtaja Riitta Kajatkari

Kotkan Satama Oy:stä. Tällä rahalla saa uutta rakennetta tavallista enemmän, koska mitään pohjavahvistuksia ei tarvita. Vesirakennusinsinöörin koulutuksen saaneen Kajatkarin mukaan vastaavat rakenteet heikosti kantaville pohjille saattaisivat maksaa moninkertaisen euromäärän. - Sekin, että meillä on samassa organisaatiossa sekä infran rakentaminen että satamaliikenteen operatiivinen vastuu, on omiaan tehostamaan investointeja. Näkemys tarpeesta ruokkii oikein ajoitettuja investointeja, Kajatkari sanoo. Kotkan satamankin kasvuun sisältyy silti myös riskejä. Alkuvuoden lähes kahdeksan prosentin liikennemääräkasvu selittyy pitkälti raakapuun tuonnin huikealla, yli 120 prosentin kasvulla. Määrä pudonnee kesään mennessä, kun Summan tehdas sulkee ovensa. Toinen kasvava osuus on kauttakulkuliikenne. Se kasvanee jatkossakin, ainakin niin

kauan kuin Venäjän oma satamakapasiteetti on yhtä aukottomasti energiaviennin palveluksessa kuin se tällä hetkellä. - Meillä on ratkaisevana kilpailuvalttina itärajan läheisyys, Riitta Kajatkari toteaa. Tarvittaessa laajenemisvaraa varsinkin Mussalossa on runsaasti. Laajenemispäätökset ovat Kajatkarin mukaan Kotkassa nopeat viedä täytäntöön, kiitos tarvittaessa vikkelän kaavoituksen. Ilman laajentumistakin Mussalon satama on kenttäpinta-alaltaan peräti kolminkertainen Vuosaaren satamaan verrattuna. Väyläsyvyydelläänkin Ruotsinsalmen melskepaikkojen tuntumassa kasvaneet mielellään kehuvat. ✱ Vesa Tompuri

15 Logistiikka 3 | 2008


LOG0803_14-16 Metsateollisuus 4.4.2008 10:07 Sivu 16

Satamarataliikenne kysymysmerkkien äärellä

Juha Kinnaslampi vetää yli puolen kilometrin pituista puutavaraletkaa Suomen metsäteollisuuden syntymaisemissa. Kuva: Ari Haimi

Metsäteollisuuden muutoksiin ja siitä seuranneeseen kissanhännänvetoon tuovat oman mausteensa UPM-Kymmenen suunnitelmat kehittää Kotkan kaakkoisosassa sijaitsevaa Hallan satamaa. UPM-Kymmene on kunnostuttanut Hallan sataman infraa vuodesta 1995 lähtien miljoonilla euroilla. Yksi osa tätä kehitysohjelmaa on laituri-investointi, johon liittyvät työt valmistuivat viime vuonna - Satamaliikenne on nykyään aika mittavaa, noin miljoona tonnia vuodessa. Jo nykyisillä volyymeilla radan rakentaminen on perusteltua, sanoo UPM Seawaysin yksikönjohtaja Jukka Hölsä. Hölsä kuitenkin korostaa, ettei lopullista päätöstä satamaratainvestoinnista ole vielä tehty. Hänen mukaansa kestää ainakin tämän vuoden kesään ennen kuin tarkempiin keskusteluihin Ratahallintokeskuksen kanssa päästään. 1980-luvulla toimintansa lopettaneen Hallan sahan kukoistuksen aikoihin rautatie kulki perille asti. Nykyisin Hallaan johtavaa rautatietä ei ole. Jos rakennushanke alkaa, kyseessä on kaksine siltoineen iso uudisrakennusinvestointi. Läheiselle Sunila Oy:n sellutehtaalle sen sijaan liikkuu puuta jatkuvasti, noin 250 000 - 300 000 kuution vuositahtiin. Vajaan kymmenen kilometrin rataosuus pohjoisesta Kymin vanhalta asemalta meren rantaan on Suomen ylivoimaisesti pisin yksityinen teollisuusraide. Muut runsaat kymmenen teollisuuslaitosten omistamaa raidepätkää Suomessa rajoittuvat tehtaiden porttien sisäpuolelle.

16 Logistiikka 3 | 2008

Vuonna 1900 perustettu Karhulan-Sunilan rautatie on omistuskuviosta johtuen Ratahallintokeskuksen hoitovastuiden ulkopuolella. Kunnossapidosta vastaa oma kenttäorganisaatio, jota vetää 40 vuoden kokemuksella veturimies Juha Kinnaslampi. - Tällä hetkellä lähes kaikki liikenne on raakapuun tuontia Hämeen suunnalta Sunilaan. Välillä oli miljoonittain vodkapullojakin transitona. Ahlström jäi toimeksiantajana pois jo 1980-luvulla, Kinnaslampi kertoo. Karhula-Sunilan Rautatie Oy:n tähänastinen taival on monelta osin kuvaava ajatellen seudun teollista rakennemuutosta. Alkuun kasvu oli huikeaa metsä- ja sittemmin metalliteollisuuden keskittyessä Kaakkois-Suomeen. Nyt eletään eräänlaista kysymysmerkkivaihetta: ensin supisti metalliteollisuus, nyt odotellaan mitä tapahtuu Summan sulkemispäätöksen jälkeen. - Tällä hetkellä meillä on tasaiset näkymät. Esimerkiksi Summan sulkeminen ei vaikuta meidän palvelujemme kysyntään millään tavoin, sanoo Karhula-Sunilan Rautatie Oy:n toimitusjohtaja Petri Ojala. ✱ Vesa Tompuri


LOG0803_17 Hacklin 4.4.2008 10:22 Sivu 17

Hacklin – harvinaisen huolintaliikkeen edustaja tamien konttitasapainon jo tarjoustensa hinnoittelussa. – Konttitasapainon takia Suomen konttiliikenteen kasvusta menee pääosa Vuosaareen ja Kotkaan, Paavola sanoo. Joustavuus ja sitkeys ovat tarpeen, kun Hacklin kilpailee esimerkiksi projektikuljetuksista suurten alan toimijoiden kanssa. Jos tarjouskilvan häviää, ei peli ole vielä menetetty. Tarjoamalla vaikkapa feeder-kuljetuksia ja satamakäsittelyä Hacklin pääsee yhteistyöhön – Meitä on kyllä huhuissa ostarjouskilvan voittajan kanssa ja samalla varmistaa itselleen siivun liitettu jo moneen kertaan viimeisketoiminnasta. ten 30 vuoden ajan, huomauttaa Paavola on havainnut, että logistiikka-alalla asiakkaiden vaatiHacklinin toimitusjohtaja Jyrki mukset ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Esimerkiksi tietojärjestelmiltä Paavola. Hacklinin lisäksi iäkedellytetään yhteensopivuutta. Monesti myös aikataulujen laadinnalkäitä perheomistuksessa olevia ta ja kuljetettavan tavaran edelleenkuljetukselta odotetaan erityishuolintaliikkeitä ei Suomessa tokohtelua. siaankaan enää ole kuin muutaToisaalta siinä, missä logistiset ketjut ovat pidentyneet ja monima. Varsinkin viime vuosina momutkaistuneet, varustamot ja huolitsijat joutuvat yhä enemmän pohnet alan pk-yrityksistä ovat päätytimaan ja selkiyttämään omaa rooliaan logistisessa kokonaisketjussa. neet yrityskauppojen myötä osikOman tehtävänsä pystyy hoitamaan paremmin, kun on ensin hahsi suuria, kansainvälisiä yhtiöitä. mottanut asemansa arvoketjussa. Millä eväin sitten suomalaiKäytännössä hyvin paljon tulevaisuuden toimintaan tulee vaikutnen huolintaliike pärjää kansaintamaan, missä kunnossa infrastruktuuri on. Perusväylästö pitäisi saavälisessä kilpailussa? Paavola usda kuntoon ja rahaa saisi riittää myös uusiin hankkeisiin. Paavola koo, että vain erikoistumalla selmuistuttaa lisäksi, että satamien operatiivinen toiminta on myös tärviydytään. Käytännössä se tar- – Operatiivinen toiminta satamissa on keä osa infraa. koittaa, että ei laajenneta toimin- myös tärkeä infran osa, muistuttaa Myöskään ilmastonmuutoksen ja yleensä ympäristöasioiden aina taa täyden palvelun taloksi vaan Hacklinin toimitusjohtaja Jyrki Paavola. vain suuremmalta painoarvolta ei voi välttyä. Päästöjen vähentämikeskitytään omaan osaamisaluee- Kuva: Hannu Hillo nen sovituille tasoille koskettaa kaikkia. Suhtautuminen ympäristöseen. Hacklinin osalta se tarkoittaa keskittymistä satamahuolintaan ja -operointiin, merikuljetuksiin asioihin onkin muuttunut rajusti muutamassa vuosikymmenessä. – Luonnonsuojelijat ja elinkeinoelämä olivat 1970-luvulla täysin sekä varastointiin. Kumipyöräliikenteestä yhtiö luopui jo v. 2006. vastakkaisissa leireissä. Nykyään sellaiseen ei ole enää varaa, Paavola Kilpailua konteista toteaa. Ympäristöasioita vähättelemättä Paavola uskoo kuitenkin osaavan – Lähes kaikissa satamissa on nykyään enemmän kuin yksi toimija. Tosin sisäistä kilpailua satamissa on ollut vasta viime vuosien aikana. työvoiman saamisen koituvan logistiikka-alankin suurimmaksi haasteeksi. Viime vuosina on jo ollut Kilpailu on mahdollista ainoasankaraa pulaa esimerkiksi rektaan, jos satamien kautta menekakuskeista ja varastotyöntekivät tavaravirrat ovat riittävän OWH-YHTIÖT Oy jöistä. suuria, Paavola huomauttaa. Konsernin emoyhtiö – Työvoimapula on nyt laaToisaalta satamat kilpailevat jenemassa operatiiviselta tasolta nykyään yhä enemmän keskeOy HACKLIN Ltd muille tasoille. Lähivuosina jäänään. Paavola kertoo, että aikoix logistiikkaryhmän emoyhtiö x harjoittaa operatiivista toimintaa vät lisäksi suuret ikäluokat eläknaan jopa valtamerivarustamot x henkilökunta n. 270 x liikevaihto n. 55 milj. ¼ keelle. Johtamiskulttuurin käyttivät niitä satamia, mitkä x omistaa tytäryhtiöitä ja on mukana muuttaminen helpottaa osaateollisuus niille määräsi. Nykyosakkuusyrityksissä vien työntekijöiden saamista ään tällaisia teollisuuden ”hovialalle, Paavola ennakoi. satamia” ei enää ole olemassaPORI kaan, sillä satamat valitaan ensiKOKKOLA HAMINA sijaisesti konttitasapainon muOSAKKUUSKOTKA YRITYKSET HELSINKI kaan. Varustamot pyrkivät mi✱ Maarit Kauniskangas HAMPURI MOSKOVA nimoimaan tyhjinä kulkevien konttien määrän. Siten ne ottavat erityisesti huomioon eri sa-

Huolintaliike Hacklin alkaa olla alansa harvinaisuus suurten kansainvälisten toimijoiden joukossa. Yhtiön omistus on yhä saman suvun käsissä, joka perusti sen sata vuotta sitten.

17 Logistiikka 3 | 2008


LOG0803_18-21 4.4.2008 09:30 Sivu 18

Ajankohtainen ja kattava

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on hankintatoimen ainoa professuuri Suomessa.

Koulutus- ja kehittämiskeskus

HANKINTATOIMEN JOHTAMINEN

Kun haluat syventää osaamistasi yritysten tai julkishallinnon osto-, logistiikka- ja hankintatoimesta, hae opiskelemaan. Koulutusohjelma sopii erinomaisesti myös sinulle, joka vastaat organisaatiosi kokonaisstrategian kehittämisestä. Opintojen teemoja ovat mm. • kansainvälisten arvoketjujen johtaminen • hankintatoimi osana strategiaa • palveluiden ja julkisen hankinnan erityispiirteet • ulkoisten resurssien hallinta • hankintatoimi ja riskien hallinta

Koulutuksen perustiedot • kesto: 11/2008 - 5/2009 • suoritetaan työn ohessa, 13 lähiopetuspäivää • haku päättyy 31.10.2008 • hinta 4 950 €

Valitse kokenut kouluttaja ja hae nyt.

Lisätiedot: www.lut.fi/koke tai Miia Vanhainen, puh. 040 848 0934, email: miia.vanhainen@lut.fi

NOFOMA 2008 (The Nordic Logistics Research Network) together with LOGY- The Finnish Association of Logistics and LOGY Competence invites companies to propose and organize sessions on their current logistics issues. The theme of the conference is “Beyond Business Logistics”

Call for Company Sessions NEW! Some examples of current issues are: Benchmarking of supply chains, Logistics strategy, Logistics networks, Retail logistics, Third and fourth party logistics, Purchasing, Humanitarian logistics, SCOR model practices, Sustainable supply chains, Information and transportation technology. Other topics are also welcome! Session language is English. We invite companies to propose a topic and organize a session on it during the conference June 5-6, 2008. Session time is 1,5 hours which can be used for example by having presentations, panel debates or workshops. Interested? For further information, please contact karen.spens@hanken.fi Extended deadline for proposals is April, 28. Submissions conference@nofoma.org. The 20th NOFOMA Anniversary conference is arranged June 5-6, 2008 at Hanken (the Swedish School of Economics and Business Administration, Helsinki), FINLAND. More information about NOFOMA’s program and registration available at http://www.nofoma.org

18 Logistiikka 3 | 2008


LOG0803_18-21 4.4.2008 09:30 Sivu 19

aura

Hyvin tyydyttävä Otsikko viittaa liikennepoliittisen selonteon väylien rahoitusesitykseen. Lopputulos oli ”hyvin tyydyttävä”. Nuorille lukijoille täytyy avata sanonta hyvin tyydyttävä. Kauan sitten 1970- ja 1980-luvuilla yhtiöt eivät näyttäneet todellista tulostaan, koska pelkäsivät verottajan ja sosia-listi-intoilijoiden reaktioita. Missään nimessä yritysjohtaja ei saanut nykyjohtajien lailla kehua retostella yrityksen hyvällä tuloksella. Käytet-tiin sievisteleviä ilmaisuja, kuten ”hyvin tyydyttävä”, joka tarkoitti erin-omaista tulosta. Koko liikennepoliittinen selonteko oli rohkea hanke.Virallisesti selon-teolla tavoitellaan monia kauniita liikennepoliittisia tavoitteita, tosiasi-assa tavoite on saada väylähankkeisiin lisää rahaa. Selonteon valmistelun ympärille rakennettiin dramatiikkaa ja julkisuutta maakuntakierroksineen ja ministerivaliokunnan kokouksineen, joita seu-rattiin jännityksellä.Tämä kannatti, sillä valtion kehysriihessä valtiovarainministeriö taipui lisäämään merkittävästi – virallisesti tietenkin oike-ansuuntaisesti, mutta liian vähän uusien väylähankkeiden rahoitusta. Sen sijaan perusväylänpidon rahoituksen lisäys jäi vain hieman symbolista paremmaksi. Haluan onnitella sekä liikenneministeri Anu Vehviläistä että liikenneministerin virkamiehiä hyvin suunnitellusta ja toteutusta projektista.

Matti Aura on toiminut Suomen Satamaliiton toimitusjohtajana vuodesta 2001. Hän on viime vuodet seurannut tiiviisti satamien toimintaympäristön muutosta, josta turvamääräykset ovat merkittävimpiä. Auralle on kertynyt laajalti kokemusta yhteiskuntaosaamisesta. Hän toimi Keskuskauppakamarin toimitusjohtajana vuoteen 1997, kansanedustajana vuosina 1995 – 99 ja liikenneministerinä 1997 – 99.

Satamille niin meriväylät kuin tie- ja rataväylät satamaan ovat elintärkei-tä. Erityisen tärkeää rahoituspäätöksessä on, että kaksi ykköshanketta, Pohjanmaan rata ja E18 saivat rahoituksen. Pohjois-Suomen käynnissä olevat kaivoshankkeet saattavat lisätä kulje-tusmääriä yli 10 milj. tonnilla vuodessa.Vertailun vuoksi Suomen sata-mien kokonaisliikenne on runsas 100 milj. tonnia. Nykyinen rataverkko ei riitä Kolarin ja Talvivaaran liikenteen hoitami-seen, oli sitten kohdesatama mikä tahansa Pohjanlahden satama, jotka kaikki kilpailevat tästä uudesta liikenteestä. Pohjanmaan rata on Suomen raskaan teollisuuden ja kaivostoiminnan elämän valtaväylä, joka on saa-tettava ja nyt tuleekin saatetuksi asianmukaiseen kuntoon. Yhtä tärkeä Etelä-Suomen elämän valtaväylä on E18. Suomen talous-kasvu tulee yhä enemmän perustumaan Venäjän kasvaviin markkinoihin. Kauttakulkuliikenne on sekä Kymenlaaksolle että Hangolle elintärkeä. E18 moottoritienä Vaalimaalle asti on järkevä hanke, jonka toteutumi-nen näyttää nyt lähes varmalta. Infraohjelmien teon yksi salaisuus on ollut tehdä tulevien hallituskausien infraohjelma. Ohjelmaan ovat päässet kaikki vähänkin järkevät hank-keet, vaikka niille ei ole ollut rahoitusta tiedossa. Näin on saatu kaikki tyytyväisiksi.Tämän kerran innovaatio oli laatia lista hankkeista, jotka voidaan ottaa huomioon seutukaavoituksessa, mutta joille hankkeille ei luvata nyt eikä tulevaisuudessa rahoitusta. Tämä ikuisuushankelista, jonne pääsivät mukaan niin ELSA-rata kuin Oulujärven maisematie, tekee monen poliittisen päättäjän onnelliseksi. Tekee mieli kysyä, nukkuiko Kymenlaakso, kun HELI eli Helsinki–Kotka -ratayhteys puuttui listalta. Se kuuluisi aivan yhtä ansaitusti ikuisuushankkeiden arvokkaalle listalle.

✱ Matti Aura

19 Logistiikka 3 | 2008


LOG0803_18-21 4.4.2008 09:30 Sivu 20

§ kurkinen LAKIASIAA

KKO 1996:25

Arvo ilman tavaraa LOGY:n aktiivijäsen varatuomari Jyrki Kurkinen on kirjoittanut Logistiikka-lehteen sen alusta asti vuodesta 1996 ja sitä ennen Suomen Materiaalitalous -lehteen vuodesta 1985. Kurkinen toimii Stora Enso Oyj:n lakiasiainjohtajana ja yhtiön hallituksen sihteerinä.

Oma ja mielenkiintoinen alueensa juridiikassa ovat ns. immateriaalioikeudet. Niihin kuuluvat patentit, lisenssit, mallisuojat ja tavaramerkit. Myös erilaiset tekijänsuoja-asiat liittyvät tähän aihepiiriin varsin kiinteästi. Kaikilla näillä voi olla ja myös käytännössä on merkittäviä taloudellisia arvoja, joista hyötyminen kuuluu niiden omistajille samalla kun niiden luvaton käyttäminen on lainvastaista ja jopa rikollista. Luvattomasta menettelystä voi seurata rangaistus ja huomattavia taloudellisia korvauksia. Oikeudenloukkauksia pyritään estämään rekisteröimällä oikeudet viranomaisen ylläpitämiin rekistereihin, jotta ulkopuolistenkin tiedossa olisi, mitä ja kenelle kuuluu. Tahallista menettelyä ei tietenkään pysty koskaan estämään, mutta silloin loukatun käytettävissä ovat laissa määritellyt oikeussuojakeinot. Niitä myös käytetään. Kaikenlaista piratismia yms. pyritään tehokkaasti kitkemään. Ongelma on maailmanlaajuinen ja ilmeisesti jatkuvasti kasvava. Bisnestä yritetään tehdä toisen ”siivellä” ja mitä kuuluisampi ja laajalle levinnyt ”brandi” on kysymyksessä, sen hanakampia ollaan sitä lainailemaan. Miksi itse ponnistella, jos joku toinen on jo perustyön tehnyt ja siihen sekä markkinointiin rahoja satsannut. Aina ei rajanveto kuitenkaan ole aivan helppoa. Loukkauksen raja voi olla hiuksenhieno ja itse teko vähemmän tahallinen. On ehkä arvioitu väärin tilanne, oltu oikeasti tietämättömiä, toimittu vilpittömässä mielessä ja hyvässä uskossa jne. Viime kädessä ja taas kerran lopullinen ratkaisu saattaa jäädä tuomioistuimen tehtäväksi, kun asianosailta puuttuu kyky asia keskenään ratkaista. Eivät ole nämäkään tapaukset mitenkään helppoja, mutta tuomio juttuun on saatava. Puhutaan tällä kerralla tavaramerkistä. Siitä on olemassa oma lakinsa, jossa on selvitetty periaatteet, menettelytavat, hyödyntämisoikeudet ja oikeuksien rikkomisen seuraamukset. Tavaramerkki voi muodostua yhdestä tai useammasta kuviosta tai sanasta tai kuvion ja sanan yhdistelmästä. Myös iskulause voi olla tavaramerkki.Yksinoikeus merkkiin saadaan joko rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla. Ja jotta tavaramerkki olisi laissa tarkoitetulla tavalla suojattu, tulee sen olla erottamiskykyinen eikä sekoitettavissa muiden tavaramerkkeihin. Se ei saa johtaa asiakasta harhaan.Vain tavaramerkin haltijalla on oikeus merkin käyttämiseen.Toki hän voi sillä disponoida eli antaa siihen käyttöoikeuden jollekin muullekin, luultavasti rahaa vastaan ja saada tätäkin kautta itselleen taloudellista hyötyä merkistään. Mennään sitten erääseen käytännön oikeustapaukseen.

Merkkihousut ja piraattihousut Liikkeenharjoittaja A oli nostanut kanteen Helsingin raastuvanoikeudessa ja saanut poliisin avulla jutun käsiteltäväksi rikosjuttuna, jossa virallinen

20 Logistiikka 3 | 2008

syyttäjä vaati rangaistusta B:lle. Tämä oli A:n kertoman mukaan pitänyt kaupan liikkeessään housuja, joiden merkki erehdyttävästi muistutti A:n rekisterissä olevaa tavaramerkkiä, joka sitäpaitsi oli maailmalla erittäin tunnettu tämäntapaisten pöksyjen tunnuksena. Merkit olivat sekoitettavissa toisiinsa ja hämäsivät kuluttajaa. Rangaistusta vaadittiin tavaramerkkioikeuden loukkauksesta, minkä lisäksi vaadittiin vahingonkorvausta sekä edelleen kieltoa jatkaa rikollista menettelyä ja vielä kaikkien ko. housujen hävittämistä. B kiisti kaikki syytteet ja muut vaatimukset. Merkki ei ollut sekoitettavissa eikä hän ollut menetellyt mitenkään rikollisesti. Raastuvanoikeus tutki ja arvioi tilannetta. Se totesi, että B:n tavaramerkki vain eräiltä osiltaan muistutti A:n merkkiä, mutta kuviot olivat kuitenkin erilaiset ja kooltaan se oli varsin pieni. B:n housut eivät kokonaisuudessaan olleet sekoitettavissa A:n housuihin eikä sen merkkiä oltu rikottu. Syyte ja muut vaatimukset hylättiin. Jutun käsittely jatkui Helsingin hovioikeudessa, jonne A valitti.Asiaa arvioitiin uudelleen ja HO saattoi todeta tiettyjä yhtäläisyyksiä merkeissä, mutta piti niitä tyypillisinä ko. housutyypille ominaisina yleisluonteisina aiheina. Kuluttaja- ja elinkeinopiireissä niitä ei voida pitää toisiinsa sekoitettavissa olevina. Alioikeuden päätöstä ei ollut syytä muuttaa.

Kokonaisuus ei ratkaissut A pääsi valittamaan korkeimpaan oikeuteen ja uudisti siellä aikaisemmat vaatimuksensa. B vastasi ja puolestaan vaati valituksen hylkäämistä. KKO totesi, että jonkinlaisia yhtäläisyyksiä merkkien välillä on, vaikkakin ne molemmat olivat tyypillisiä näiden housujen merkkiaiheita. Arviointi tuli kuitenkin perustaa, ei niinkään kokonaisvaikutelmaan, vaan erityisesti yksittäisiin merkkikuvioihin. Yksittäisten merkkien tulee nauttia oikeussuojaa. Oikeuden mielestä tavaramerkkien tietoinen jäljittely osoittaa B:n menetelleen tahallisesti. B oli pitänyt kaupan 300 kappaletta suojattua merkkiä loukkaavia housuja. Kun B oli tahallaan loukannut A:n rekisteröinnillä suojattua merkkiä, on hänet tuomittava rangaistukseen sekä velvoitettava korvaamaan A:lle aiheutunut vahinko oikeuden kohtuulliseksi arvioimalla määrällä. Tuomiolauselman mukaan hovioikeuden tuomio muutetaan siten, että B tuomitaan tavaramerkkirikkomuksesta 20 päiväsakkoon, päiväsakon suuruus 30 markkaa eli yhteensä sakkomaksua kertyi 600 markkaa. Edelleen B velvoitettiin maksamaan A:lle vahingonkorvausta aiheuttamastaan vahingosta oikeuden harkinnan mukaan 5.000 markkaa 16 prosentin korkoineen raastuvanoikeuden päätöksestä alkaen eli noin 2,5 vuodelta. Päätös ei ollut yksimielinen. Siitä äänestettiin ja tulos oli 3-2. Jutun esittelijä katsoi mietinnössään, että sekoitettavuutta ei ollut ja perusti tämän näkemyksensä saamaansa kokonaisvaikutelmaan. Rikosta ei ollut tapahtunut eikä korvattavaa vahinkoa, joten oikeinta olisi ollut pysyttää hovioikeuden antama tuomio sellaisenaan ja muuttumattomana. Yksi oikeusneuvos, samalla kun hyväksyi mietinnön, yhtyi kuitenkin enemmistön kantaan vahingonkorvauksen suuruudesta.Toinen oikeusneuvos taas olisi pysyttänyt hovioikeuden ratkaisun lopullisena tässä jutussa.


LOG0803_18-21 4.4.2008 09:30 Sivu 21

§ kurkinen Melko kimurainen juttu kaikenkaikkiaan. Kovin olivat tuomarit eri kannoilla ja arvioivat tilanteen eri tavoin. Se ei ole sinänsä ihme, kun lopultakin ratkaisu oli enemmän tai vähemmän katsojan, tässä tuomarin, silmässä. Erotettavuus tai sekoitettavuus eri kuvioita ja vastaavia arvioitaessa ei ole yksinkertaista ja rajanveto kuin se kuuluisa veteen piirretty viiva. Absoluuttista ja yhtä ainoaa oikeata totuutta on vaikea löytää – tämän on käytäntö monesti osoittanut. Mielenkiintoista on sekin, miten tahallisuus, rikollisuus, näissä tapauksissa todetaan ja millä kriteereillä. On tietenkin selvää, että hyvin useissa tapauksissa menettelyt voivat olla todella törkeitä, rikollinen menettely laajaa ja ammattimaista, jolloin myös onnistuminen on rahakasta ja tuotot hyviä, kunnes jäädään kiinni. Vastaavasti tavaramerkkioikeuden oikealla omistajalle syntyvät tappiot ja menetykset ovat mittavia, ehkä jopa mittaamattomia. Eri maiden viranomaiset pyrkivät jatkuvasti tehostamaan valvontaa ja yli maiden rajojen ulottuvaa yhteistoimintaa hämärämiesten ja -naisten kiinni saamiseksi. Pääasiallisesti on tietenkin niin, että oikeuksiaan paimentavilla yhtiöillö ja liikkeenharjoittajilla on ensisijainen intressi valvoa oikeuksiaan. Jatkuva seuranta markkinoilla on todella tarpeen ja nopea reagointi on valttia.

Pysyttävä valppaana Tavaramerkkien ohella muutkin immateriaalioikeuksien loukkaukset ovat arkipäivää ja vaativat valppautta. Jatkuvasti saa lukea lehdistä mm. patenttiloukkauksista ja niistä johtuneista oikeudenkäynneistä, joissa taloudelliset intressit ovat isoja ja vastaavasti korvausvaatimukset huimia. Amerikan Yhdysvallat on taas tässäkin yksi ylitse muiden; siellähän kaikki on suurta. Nämä oikeusprosessit ovat myös hyvin hankalia, pitkäkestoisia ja taatusti kalliita kaikille osapuolille eikä lopputuloskaan suinkaan aina ole helposti ennakoitavissa – pikemminkin päinvastoin. Näyttää siltä, että IPRasiat ovat yleensäkin lisääntymään päin ja niihin liittyvien oikeuksien suojaaminen ja varjeleminen tulee entistäkin tärkeämmäksi liike-elämässä. Oikeuksien suojaamiseen myös panostetaan aikaisempaa enemmän, mikä kansainvälistyvässä maailmassa onkin tärkeää.Valveutuneet yritykset ovat tämän oivaltaneet ja syytä onkin.Toisten työllä ja oivalluksilla ratsastavia kyllä riittää, joten tarkkana kannattaa olla. ✱ Jyrki Kurkinen

Logistiikka-lehden internet-osoitteisto, paikkavaraukset puh 09 6963 3751

matkahuolto.fi

Kaikki kuljetukset

Venäjälle, Kaukasiaan, Turkkiin ja EU-maihin puh. (019) 483 460 | marecap@marecap.com | www.marecap.com

www.eab.fi

21 Logistiikka 3 | 2008


LOG0803_22-23 pakettiautomaatti 4.4.2008 09:31 Sivu 22

Euroopan maantiekuljetukset Erikoiskuljetukset

//

Tankkikuljetukset

//

//

Lentorahti

Transito

//

//

Merikuljetukset

Varastointi

//

Huolinta

Perille kaikkialle maailmassa. Varmasti ja varovasti. Ulkomaankauppaa harjoittava yritys tarvitsee kumppanikseen luotettavan kuljetus- ja logistiikkayrityksen. Varova Oy on palvellut suomalaisia vienti- ja tuontiyrityksiä jo yli puolen vuosisadan ajan – tehokkaasti, joustavasti ja yksilöllisesti. Tarjoamme käyttöönne maailmanlaajuisen kuljetusja huolintapalvelun, oikean kaluston ja optimaalisen nopeuden. Kaikki samasta paikasta, oman yhteyshenkilönne kautta, Suomessa ja suomeksi. www.varova.fi sales@varova.fi Tel: +358 9 773 961

22 Logistiikka 3 | 2008


LOG0803_22-23 pakettiautomaatti 4.4.2008 09:31 Sivu 23

Pakettijakelun uusi askel Pakettiautomaatteja on muualla maailmassa jo käytössä mm. Saksassa. Itellan laitteiston toimittaja on englantilainen Business Direct.Itellan Express- ja pakettiliiketoiminnan johtaja Aku Happo kertoo pakettien perille toimittamisessa kiinnostavan erityisesti ketjun loppupäässä oleva ”viimeisen mailin” kysymys. - Tarvitaan uusia ratkaisuja, joilla tavoitetaan kiireinen, omaa aikaansa arvostava asiakas. Tähän pakettiautomaatti tarjoaa yhden vaihtoehdon.Yli 90 % paketeista on yritysten lähettämiä ja kuluttajat vastaanottavat keskimäärin kuusi pakettia vuodessa. Kuluttajat edustavat pakettien vastaanottajista alle kolmasosaa. Ulkomailta Suomeen tulee joka yhdeksäs paketti. Pakettien jakelumarkkinat ovat kasvussa. – Toimitusketjut lyhenevät ja toimitusajat nopeutuvat globaalissa taloudessa. B2B-kilpailu on voimakasta ja B2C:n kohdalla on viime aikoina saapunut kovasti uusia toimijoita markkinoille ennen kaikkea verkkokaupan lisääntymisen tuloksena, toteaa Happo. Automaattia ei vierasteta Pakettiautomaattikokeiluun ei lähdetty kuitenkaan kylmiltään. Alustava kysely antoi tuloksen, että kaksi kolmesta suomalaisesta olisi valmis ainakin kokeilemaan pakettinsa hakua automaatista. Automaatin käyttö on

Kuva: Hannu Hillo

Itella on ottanut kokeilukäyttöön Suomen ensimmäisen pakettien jakeluautomaatin Helsingin Itäkeskuksessa. Laitetta testataan kolmen kuukauden ajan.

Helsingin Itäkeskuksen kokeilussa olevaa pakettiautomaattia opastaa käyttämään johtaja Aku Happo (vas.) Itellasta.

kolmas paketin vastaanottotapa aiempien postista noudon tai kotiinkuljetuksen tilaamisen ohella. Automaatin sijoittuminen vilkkaaseen osto- ja asiointikeskukseen tai liikenteelliseen solmukohtaan mahdollistaa paketin noudon vielä normaalien aukioloaikojen ulkopuolella iltaisin ja viikonloppuisin. Paketin vastaanottaja saa paketistaan sähköisen tiedon, esimerkiksi tekstiviestin, jossa on PIN-koodi. Koodilla saa auki sen automaatin lokeron, jossa vastaanottajan paketti on. Samalla siirtyy tieto paketin noudosta tietokantaan, johon on jo aiemmin kirjautunut tieto paketin toimittamisesta automaatin lokerikkoon. Mikäli nouto viipyy, järjestelmä pystyy muistuttamaan vastaanottajaa. Toinen

tunnistautumismenetelmä automaatilla on sirukortti. Pakettiautomaatin turvallisuus rinnastuu pankkiautomaattiin ja asioinnin vaatima aika on pankkiautomaatin aikaa lyhyempi. Jonojakaan sen ääreen tuskin ehtii muodostumaan. Automaatissa on tyypillisesti 50-100 lokeroa. Paketille kokoisensa lokero Ensimmäinen pakettien lähettäjä Suomen pilottihankkeessa on johtava etäkauppayhtiö - joita aikanaan kutsuttiin postimyyntifirmoiksi - Hobby Hall. Sen itähelsinkiläisiä asiakkaita on kutsuttu kokeiluun mukaan. Hobby Hallin markkinajohtaja Riitta Kiukas katsoo yhtiön saa-

van kokeilusta aitoa kuluttajakokemuspohjaista tietoa. Kysymykseen, miten järjestelmä suhtautuu eri kokoisiin paketteihin, on vastaus: modulaarisesti. Pakettien kokovaihteluun voidaan varautua etukäteen erikokoisilla lokeroilla. Suurin lokero voi olla jopa pari metriä korkea. Automaatin rakenne on modulaarinen, joten lokeroja voidaan lisätä automaattiin kysynnän mukaan myöhemmin. Pakettiautomaattien kehityspolitiikan jatkosta Itella kertoo kokeiluvaiheen päätyttyä. ✱ Hannu Hillo

23 Logistiikka 3 | 2008


LOG0803_24-25 Himola 4.4.2008 09:32 Sivu 24

Rautatiekilpailu kansainvälisessä valossa Logistiikan määräaikainen professori Olli-Pekka Hilmola Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston Kouvolan yksiköstä esiintyi Finlandia-talon logistiikkaseminaarissa rautatiekilpailun teeman puitteissa.

Maailman viiden merkittävimmän rautatievaltion listat vaihtelevat tarkastelukulmasta riippuen. Kaikkien tilastotiedot eivät ole aina välttämättä samalta vuodeltakaan. Esimerkiksi rautateiden henkilöstömäärät ovat vuosilta 1998 – 2003. Suurin määrä on 1998 vuoden runsas puolitoista miljoonaa henkilöä Intian rautateillä. Sitä seuraavat seuraavan vuoden tilastoinnin Kiina vajaalla puolellatoista miljoonalla, vuoden 2002 Venäjä 1,22 miljoonalla ja saman vuoden Ukraina 371 tuhannella ja vuoden 2003 Saksan tilasto, vajaa neljännesmiljoona ihmistä. Rahtitonnit ovat kaikki vertailukelpoisia – ainakin ovat samalta vuodelta 2003. Siinä johtoasema on Kiinalla, hieman alle kaksi miljardia tonnia, kakkosena USA:n kaikki ykkösluokan rautatiet, runsas 1,6 miljardia rahtitonnia, kolmantena Venäjä 1,16 miljardilla tonnilla, neljäntenä Intia runsaalla puolella miljardilla tonnilla ja viidentenä Ukraina vajaalla puolella miljardilla tonnilla. Matkustajaliikenteen kärkimaa on Japani, jonka vuoden 2003 junamatkustajamäärä JR-Groupilla oli 8,64 miljardia. Intia kakkosena ylsi samana vuonna vajaaseen viiteen miljardiin ja kolmantena Deutsche Bahn vajaaseen 1,7 miljardiin junamatkustajaan. Neljäntenä listalta löytyy Egypti v. 1999 tuloksel-

24 Logistiikka 3 | 2008

laan, joka oli hieman alle 1,4 miljardia matkustajaa ja viidentenä Venäjä vuoden 2003 luvulla 1,3 miljardia junamatkustajaa. Edellämainituista alan mahtivaltioista kilpailua on vapauttanut USA ja Japani sekä Saksa EU:n edellyttämin toimenpitein. Kiina, Venäjä, Intia ja Egypti ovat tässä suhteessa täysin vain arvailujen varassa.

Kiinnostava kiinalainen esimerkki Kiinassa Daqin-rautatieyhtiö ilmoitti menevänsä pörssiin kolmen miljardin osakkeen annilla. Osakkeen hinta oli 10,28 yuania eli koko potti yhteensä 1,44 miljardia euroa. Päätoimiala on hiilen kuljetus n. 1000 km pituisella radalla Pohjois-Kiinasta Qinhuangdaon satamaan. Vuoden 2006 kuljetussuorite radalla oli 250 miljoonaa tonnia, joka oli 5,5 kertaa Suomen ratojen suorite. Henkilöstöä on yhtiöllä n. 40 000. Shanxin maakunnasta, joka tuottaa 60 % Kiinan hiilestä, lähtevä päärata johtaa em. Kiinan johtavaan hiilisatamaan, joka käsittelee 40 % hiilestä sekä Tianjiniin, joka vastaa 20 %:sta. Kiinan rataverkko painottuu yli 90-prosenttisesti Itä-Kiinaan.


LOG0803_24-25 Himola 4.4.2008 09:32 Sivu 25

Koko maailman rautatiet ovat voimakkaassa yksityistämisen ja säännöstelystä vapauttamisen muutoksessa. Avainkysymys on infrastruktuurin liittäminen ajankohtaiseen operaatioon vai sen poisjättäminen. Esimerkiksi USA:n, Japanin, Uuden Seelannin ja Meksikon hallitukset ovat päätyneet vertikaalisesti integroituneisiin yhtiöihin ja rataverkon osilla operoinnissa pitkäaikaissopimuksista kilpaileviin yhtiöihin. Vastaavia suunnitelmia kehittelevät myös Kiina ja Venäjä. Tätä valtavirtaa vastaan EU on tehnyt päätöksen infrastruktuurin erottamisesta rahti- ja matkustajaoperoinnista. Vuoden 2007 alusta yhteisön valtiot olivat sen tosiasian edessä, että rautatieliikenne vapautettaisiin kilpailulle alkaen kannattavimmasta sektorista eli rahdista. Varoittaviakin esimerkkejä erityisesti EU:n puitteissa on koettu kuten Englannissa, Ruotsissa ja Baltiassa, mutta toivottuihin tavoitteisiinkin on päästy. Englantilaisten munaus on ollut rakentaa liian pitkiä alihankintaketjuja, mistä on seurannut mm. onnettomuuksia. Useimmissa EUmaissa ratainfra on vielä valtion omistuksessa ja kilpailulle on avautunut vain osa-alueita. Ruotsissa rautatiekilpailu on vapautettu aiemmin ja siellä on

paljon hyvin toimivia operaattoreita. Ruotsin rautateiden kaikki radat ovat rahtipuolella vapaasti käytettävissä. Ruotsalaisilla on samoin jo koottuna satojen sivujen mittaisia strategianäkemyksiä. Säännöstely purkautui – tuottavuus lisääntyi Yhdysvalloissa rautatieliikenteen sääntely purettiin 80-luvun alkupuolella Staggerin akti-päätösasiakirjalla. Infrastruktuurin omistavat operoijat ja uusille tulokkaille kynnys on merkittävästi korkeampi. Purku tuotti suunnattoman tuottavuuden lisäyksen: vuoden 1980 henkilömäärä ykkösluokan rautateillä putosi 458 000:sta kolmannekseen eli 154 600:een vuoteen 2003 mennessä. Samoin pääomakustannukset ovat jatkuvasti laskeneet kuten myös rataverkon kokonaismäärä ja veturien luku. Keskimääräinen rahdin kilometrimäärä on vakaassa kasvussa ja oli v. 2000 1350 km. Vuoden 1980 ykkösluokan rautatieoperaattorien luku on pudonnut nykyiseen alle kymmenen lukemaan. Toisaalta yhdessä vuosikymmenessä on kolmosluokan operaattorien määrä markkinoilla noussut yli 230:llä. Matkustajayhtiö Amtrak on tehnyt tasaista vauhtia tappiota,

vaikka on antanut rataverkkonsa myös yksityisten rahtioperaattorien käyttöön. USA:ssa rahti virtaa, mutta ihmiset odottavat. Japanissa ja Suomessa politiikka on toimia päinvastoin. Isot operoijat USA:ssa vähenivät, mutta pienet lisääntyivät.

Rahti vai matkustajat Viro uusi 2002 – 2004 vaunukantaansa 1/2 miljardilla, joka vastaa siten Suomen kaluston määrää. Säiliövaunut, n. 12 000, öljynkuljetukseen, liisattiin Venäjälle. Virossakin toimii kolme muuta operaattoria. Suomessa vaunut ovat kalliimpia, vaikka muita halvempia vaunuja täällä pyöriikin. Ensollakin on vasta aiesopimus vaunuista. Matkustajaliikenteellä on vaikeaa saada voittoa ja se näyttää tarvitsevan tukiaisia. – Rahtiliikenne on yleensä kannattavaa verrattuna matkustajaliikenteeseen, toteaa Hilmola. Kumpi, rahti vai matkustaja on tärkeämpi, on ikuisuuskysymys. Euroopan tehokkain matkustajaoperaattori Tanskassa tarvitsee sekin merkittävää valtion tukea. Saksassa toimii satoja operaattoreita. Lisäarvo syntyy PTS:stä. Euroopan tason verkkotoimijaa ei ole vielä syntynyt. Ketjunäkemystä puuttuu, eikä

riskiä uskalleta ottaa. Eurooppalainen instituutti ehdotti radanpidon, rahdinkuljetuksen ja matkustajaliikenteen erottelua. Euroopan "vuoden ongelma" on saada toimiluvat ja päästä käyttämään niitä. Suomessa saisi ajaa satasta, jolloin se olisi kilpailutekijä. Tuplaosuuksia radoille olisi saatava, kun liikennöimässä on myös nopeita matkustajajunia. EU-maiden hinnat vaihtelevat ja syynä voi olla esimerkiksi käyttäjän suorittama maksu radasta. Kumpi maksaa vai maksaako ollenkaan voi muuttua kysymykseksi, rahtiko maksaa ja matkustajat pääsevät ilmaiseksi? Näinkin on ratkaistu asioita. Vuosina 2010-2011 on meillä kuitenkin 1. yritys operoimassa, veikkaa professori Hilmola. ✱ Hannu Hillo

Supply Chain Management Forum VIII

E XC E L L E N C E I N S E R V I C E S U P P LY C H A I N 8 .10 . 2 0 0 8

Scandic Continental, Helsinki

Maailman johtava Supply Chain Management asiantuntija, professori Hau Lee kertoo seminaarissa miten Service Supply Chainia kehittämällä luodaan yritykselle uutta strategista lisäarvoa.Tule kuulemaan, kun Hau Lee ja muut huippuasiantuntijat valottavat konkreettisin esimerkein eri näkökulmista logistiikka- ja palveluketjujen tehostamista. Seminaarin ohjelma valmistuu kevään aikana. professori Hau Lee, Stanford Graduate School of Business

Järjestäjät:

w w w. s u p p l yc h a i n f o r u m . f i 25 Logistiikka 3 | 2008


LOG0803_26-29 4.4.2008 09:49 Sivu 26

uutiset

Väylätuotanto halutaan erilleen muusta Merenkulkulaitoksesta Merenkulkulaitoksen sisäinen tuotanto aiotaan irrottaa laitoksen viranomais- ja tilaajatoiminnasta. Samalla tuotanto avattaisiin kilpailulle. Liikenneministeri Anu Vehviläinen on antanut Tiehallinnon pääjohtaja Jukka Hirvelän tehtäväksi selvittää, miten uudistus toteutetaan. Ministeri toivoo saavansa työn tulokset toukokuun loppuun mennessä. Merenkulkulaitoksen tuotantotoimintojen eriyttäminen sisältyy hallitusohjelmaan. Liikenne- ja viestintäministeriön suunnitelmissa uudistus toteutuu vuoden 2010 alussa. Tien- ja radanpidossa tuotanto on jo eriytetty. Tiehallinto ja Ratahallintokeskus ovat tilaajaviranomaisia. Merenkulkulaitoksesta on jo aiemmin irrotettu liikelaitoksiin jäänmurto, yhteysalusliikenne, raskaiden väyläalusten palvelut ja luotsaus. Jäljellä on kuitenkin vielä omaa väyläja merikarttatuotantoa.

26 Logistiikka 3 | 2008

Satamalakia uudistetaan Liikenne- ja viestintäministeriö alkaa uudistaa satamalakia. Tavoitteena on saada satamatoiminnalle ajantasainen ja toimiva lainsäädäntö, jossa alan erityispiirteet otetaan huomioon. Selvitettäväksi tulee mm. se, onko tarpeen ja missä määrin ohjata satamatoimintaa pykälin ja toimiluvin. Pohdittavana on myös, miten satamien viranomaistoiminnot tulisi hoitaa. Lisäksi on tarpeen selvittää, tulisiko lain kattaa sekä yksityiset että yleiset satamat. Ministeriö asettaa kevään aikana työryhmän selvittämään uudistamistarpeita.Työryhmään kutsutaan viranomaisten ja satama-alan toimijoiden edustajia.Tavoitteena on, että uusittu lainsäädäntö olisi voimassa vuoden 2010 alusta.


Forum0803_Kansi(210) 3.4.2008 14:16 Sivu 1

2008

Logistics 2008

IKEAn toimitusketju linjauksessa

Kuinka liiketoiminta ja palvelut voi sovittaa yhteen

DSPES-työkalu tehtiin mittojen mukaan

08 20

CS TI IS G LO

Logistiikka-lehden erikoisliite N:o 3

FORUM

SUPPLY CHAIN


Forum0803_02-8 4.4.2008 08:36 Sivu 2


3llNLUMRLWXVMDVLVY  6LYX

Ammattitaitoa haetaan Suomen Logistiikkayhdistyksen (LOGY) maaliskuun 2008 jäsenkyselyn mukaan tyÜvoimapula haittaa enenevässä määrin rekrytointia. Vastaajista 45 prosenttia totesi tyÜvoimapulan haitanneen rekrytointia. Se on lähes kolme prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kun tähän lisätään vielä, että tyÜpaikan vaihtamista harkitsevien määrä on lisääntynyt vuodessa yli kolme prosenttia, niin kehitys etenee kohti kovenevaa kilpailua tyÜmarkkinoilla. Suurten ikäluokkien eläkÜityminen ja kansantalouden kehitys vaikuttavat merkittävästi rekrytointien onnistumiseen. TyÜpaikan vaihtaminen yleistyy usein vahvan talouskasvun aikana ja tasoittuu taas taantuman aikana. LOGYn jäsenkyselyn vastausten perusteella viimeisen vuoden aikana yhä harvempi ostaja ja myyjä arvelee tuotteiden ja palveluiden yleisen kysynnän enää nousevan lähiaikoina. Sen sijaan usko hintatason nousemiseen on vahvistunut. LOGYn jäsenkysely kertoo jälleen, että alan tyÜtehtävät lÜytyvät yleisimmin logistiikkapalveluista. Seuraavaksi yleisimmät alat ovat toimitusketjun hallinta ja hankinta sekä maantiekuljetukset ja varastot. Tulokset vastaavat LOGYn uutta foorumijakoa. Ikäluokittainen tarkastelu kertoo, että nuoret, alle 30-vuotiaat opiskelevat ensisijaisesti logistiikkapalveluja, toimitusketjun hallintaa, varastointia sekä maantiekuljetuksia. Muutos tähän jakoon tapahtuu nähtävästi tyÜelämässä. Ikäluokissa 30 – 50 –vuotta hankinta on jo toiseksi yleisin tyÜalue logistiikkapalvelujen jälkeen. Tämä muutos vahvistaa eri ikäluokkien verkottumisen tarvetta. LOGYn eräänä tavoitteena on tarjota innovatiivinen foorumi, jossa osaamisen tarpeet ja tarjonta kohtaavat ja kehittyvät oikeaan suuntaan. Mikko Melasniemi toimitusjohtaja Suomen Logistiikkayhdistys ry

Supply Chain Forum Logistiikka-lehden erikoisliite Julkaisija Suomen Logistiikkayhdistys ry LOGY for Competence Lehden ja toimituksen osoite Särkiniementie 3 00210 HELSINKI Telefax 09-631 672 email: logistiikka@logy.fi

Päätoimittaja Hannu Hillo Puh. (09)6963 752 hannu.hillo@logy.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Marja Vuori Puhelin (09)6963 744 e-mail: koulutus@logy.fi www.logy.fi (Materiaalintoimitusohjeet lÜytyvät myÜs mainitulta kotisivulta)

Painopaikka Forssan Kirjapaino, Forssa 2008 fkp@forssankp.fi Taitto Forssan Kirjapaino Oy Mediatiedot Ilmoitusmääräykset ja tiedustelut: MyyntipäällikkÜ Juhani Piipponen Puhelin (09) 6963 751 Telefax (09) 631 672 logistiikka@logy.fi

Yksittäisen kirjoittajan mielipide ei välttämättä edusta Supply Chain Forumin, Logistiikka-lehden tai Suomen Logistiikkayhdistyksen kantaa. Kansi Oma yritys 2007,Wanha Satama Kuvaaja: Jukka Uotila, 28.03.2007


Forum0803_02-8 4.4.2008 11:29 Sivu 4

15

9

IKEA virtaviivaistaa toimitusketjunsa prosesseja Ari Rytsy

10 Onnistuneet toimittaja- ja asiakassuhteet Anu Bask

12 Globaalin toimitusketjun suunnittelutyökalu mittatilaustyönä Teemu Lappi ja Milla Turunen

Ilmoitukset ja yritysinformaatio: 2 Nordic Conference 5 Logistics 2008 15 Logistep 16 Logyn kirjailmoitus

12 9


www.wanhasa tam a.com

Tie logistisen ketjun hallintaan.

17.4. 20 0 8 Wanha Satama


DHL

Seminaarit

9.15

Henkilökohtaisen asiakaspalvelun monet eri kasvot asiakaspalvelujohtaja Maarit Tuomi, DHL Freight (Finland) Oy

9.45

Mitä siitä tulisi, jos kaikilla olisi kivaa? valmentaja/näyttelijä Tom Pöysti Teatterista tuttu, karismaattinen ja hauska valmentaja/näyttelijä Tom Pöysti tuo aiheeseen kuin aiheeseen erilaista näkökulmaa, ajatuksia ja takuulla hauskoja elävän elämän tarinoita.

11.00

Mannertenväliset projektikuljetukset Case: Oy Metsä-Botnia Ab:n Uruguay-projekti Director – Ocean Freight & Industrial Projects Henrik Mattila, DHL Global Forwarding (Finland) Oy

13.00

Tiedon logistiikka Tiedolla johtamisen merkitys verkottuvassa maailmassa. logistiikkajohtaja Petteri Svartström, Elisa Oyj

14.30

Idän uudet yhteydet auttamassa rautateitä uuteen kukoistukseen – asiakastoiveita vihdoinkin kuultu Director Timo Jaakkola, DHL Freight CIS, Baltics, Finland

8.30–9.00

LOGISTICS-aamiainen

Puheenjohtaja: logistiikkapäällikkö Sakari Backlund, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry 9.00–9.05

Puheenjohtajan avaussanat

9.05–9.25

Vuosaaren satamakeskuksen palveluprosessit Palvelukonsepti ja toimijat satamajohtaja Heikki Nissinen, Helsingin Satama

9.25–9.45

Puoli vuotta Vuosaareen – operaattorin palvelut markkinointijohtaja Tapio Orne, Finnsteve Oy Ab

9.45–10.05

PortGate-logistiikkakeskuksen toimintamalli toimitusjohtaja Kari Inkinen, Sponda Oyj

10.15–10.35

Vuosaaren sataman turvallisuus Satamakeskuksen johtaja Kari Noroviita, Helsingin Satama

10.35–10.55

Vuosaaren meriväylän turvallisuus johtaja Keijo Kostiainen, Merenkulkulaitos

11.00–11.30

Kehä III:n ruuhkat pahenevat – saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? kaupungininsinööri Urpo Vainio, Vantaan kaupunki

11.30–12.30

LOUNASTAUKO/tutustuminen näyttelyyn

12.30–13.00

Vuosaaren sataman haasteet maanteiden tavaraliikenteelle – kuljetusyrityksen näkökulma toimitusjohtaja Pekka Laitinen, Varova Oy puheenvuoron tarjoaa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

13.10–13.40

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen Marketing Manager Matti Andersson, VR Cargo

Tavataan n LOGISTICS GISTICS 2008 -tapahtumassa tapahtumassa t ht AEL

DHL

Finnsteve Oy Ab

Nordic ID

Affecto

Done Logistics Oy

Haminan Satama Oy

Optiscan Oy

Algol Technics Oy

Ecomond Oy

KL Kuljetus & Logistiikka

Port of Helsinki

Anilinker Oy

Fifth Element Oy

Limowa

Posten Logistik AB, Finland

CCC

Finn-ID Oy

LOGISTICAR Oy

Prog-It Oy

Controlmatic Oy Ltd.

Finnlines Oyj

Motiva Oy

Rauman Satama


www.wanhasa tam a.com

SALI F SUOMEN LOGISTIIKKAYHDISTYS RY:N TEEMAILTAPÄIVÄ HAASTEENA STRATEGINEN KUMPPANUUS

SALI G RATKAISUJA TIEDONSIIRRON HALLINTAAN 8.30–9.00

LOGISTICS-aamiainen

14.00

Avaus koulutusvaliokunnan puheenjohtaja, Manager, Sourcing Competence Olli-Pekka Juhantila, Cargotec Oyj

Puheenjohtaja: toimitusjohtaja Pekka Räisänen, PR-LOGISTICAR OY 9.00–9.05

Puheenjohtajan avaussanat

14.05

Hankinnan uudet tuulet – Terveisiä Hollannista hankintafoorumin puheenjohtaja, toimitusjohtaja Jouni Malmivaara, Sourcing Net Oy

9.10–9.40

Standardisoidun RFID:n yleistymisen vaiheet Suomessa toimitusjohtaja Petteri Tarkkonen, Finn-ID Oy

14.35

Asejärjestelmähankkeiden monitahoisista haasteista ja menetelmistä siviilihankkeiden tehostamiseen DI John Schultz, Pääesikunta

9.45–10.15

Puheohjatun keräilyn vaikutukset sisäiseen tehokkuuteen, asiakaspalveluun ja kilpailukykyyn toimitusjohtaja Mikko Mertjärvi, Optiscangroup

15.05

Keskustelu ja tauko

10.20–10.50

15.30

Yhteistyöverkoston rakentamisen haasteet ja mahdollisuudet TkT Päivi Iskanius, Oulun yliopisto, Tuotantotalouden osasto

Toimitusketjun läpimenoajan lyhentäminen koko ketjun hallinnalla SCM Manager Ilari Mäkelä, Halton

16.00

Wulffin uusi logistiikkakonsepti logistiikkajohtaja Marko Helin, Wulff/Beltton Group operatiivinen päällikkö Mika Larinen, Itella Logistics

Seminaari on maksuton. Lisätietoja e-mail: logy@logy.fi tai puh. 09-6963 743.

Puheenvuoron tarjoaa Anilinker 11.00–11.30

Logistiikan ohjaus projektipäällikkö Jani Riihinen, Rautakesko Puheenvuoron tarjoaa Fifth Element Oy

11.30–12.30

LOUNASTAUKO/tutustuminen näyttelyyn

LOGISTISENA SUUNTANA VENÄJÄ Puheenjohtaja: toimitusjohtaja Mirja Tiri, Suomalais-Venäläinen kauppakamariyhdistys ry

Järjestäjä:

12.30–12.35

Puheenjohtajan avaussanat

12.35–13.05

Älykkäitä ratkaisuja Venäjän markkinoille toimitusjohtaja Tapio Rummukainen, Rocla Oyj

13.10–13.30

Miksi aina puhumme rekkajonoista? johtaja, logistiikka, Jorma Härkönen, Techvilla

13.30–14.00

KAHVITAUKO/tutustuminen näyttelyyn

14.00–14.30

Venäjän talouden murrosvaihe tutkimuspäällikkö Pekka Sutela, Suomen Pankki

SALI H 10.00

14.40–15.10 Green Freight and Logistics -palkinto kuljetuspalvelujen energiansäästön tehostamiselle INTERACTION-hankkeeseen osallistuneista suomalaisyrityksistä palkitaan energiansäästötoimissa ansioitunein yritys.

Logistiikkatiedon siirron kehittäminen toimitusketjussa – Case FINRUS Senior Research Scientist Jarkko Lehtinen, VTT

15.20–15.50

Uudistuva tulliasiointi tulliylitarkastaja Veijo Alatalo, Tullihallituksen ulkomaankauppaosasto

Lisätiedot: www.motiva.fi/interaction

16.00–16.30

Kappaletavaralogistiikka Venäjällä toimitusjohtaja Elias Heikari, Russian Cargo Service

Rauma Stevedoring Oy Ltd

Trackway Oy

Vantaan Akseli

Rocla Oyj

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

Transpoint Cargo Oy

Varova Oy

Russian Cargo Service Oy

Suomen Logistiikkayhdistys ry

Transpoint International (FI) Oy

Vilant Systems

Signal Networks

SYSOPENDIGIA Oyj

Transpoint Oy Ab

VR Osakeyhtiö VR Cargo

Sponda Oyj

Tekes

Tulli

VTT

SRV Viitoset Oy

Toyota Material Handling Finland

UPM Raflatac


www.wanhasa tam a.com

Tietoiskut 9.30–9.50

Kuljetusketjujen energiakatselmus – säästöä kuljetusten logistiikan parantamisella asiantuntija Seppo Pyrrö, Motiva Oy

9.30–9.50

Materiaalinkäsittelylaitteet – kaikki ratkaisut samasta osoitteesta toimitusjohtaja Juhani Kaitila, Toyota Material Handling Finland

10.00–10.20

Sisälogistiikan optimointi palvelumyyntipäällikkö Jari Valtanen, Rocla Oyj

10.00–10.20

Kerca, Kerava Cargo Center, Uudenmaan logistiikan solmukohtana hankekehitysjohtaja Jouko Pöyhönen, SRV Viitoset Oy

10.30–10.50

Transpoint, Transpoint Cargo ja Transpoint International markkinointi- ja viestintäjohtaja Heikki Ruuhijärvi, Oy Pohjolan Liikenne Ab

10.30–10.50

Tekes logistiikan kehityshankkeiden rahoittajana ohjelman koordinaattori Ismo Mäkinen, Tuotantokonseptit-ohjelma

11.00–11.20

Mobiili RFID logistiikassa – Case Eurooppalaisia projekteja Sales Director Atte Kaskihalme, Nordic ID

12.30–12.50

RFID:n hyödyntäminen logistiikassa, käytännön caseesimerkkejä Business Development Manager Vesa-Pekka Tapper, Vilant Systems Oy

12.30–12.50

Puheohjaus ja RFID – tehoa ja tarkkuutta varaston toimintaan toimitusjohtaja Mikko Mertjärvi, Optiscan Oy

13.00–13.20

Konttiliikenne ja projektilastinkäsittely Haminan Satamassa toimitusjohtaja Mervi Nurminen, Hamina Multimodal Terminals HMT

13.30–13.50

Tulos tuplaksi hyvällä toimitusketjun hallinnalla toimitusjohtaja Pekka Räisänen, PR-Logisticar Oy

13.00–13.20

Kuljetusyritysten prosessien tehostaminen kehityspäällikkö Teemu Nuortio, Ecomond Oy

14.00–14.20

Langattomat- ja puheohjausratkaisut varastonhallinnassa Client Manager Timo Parantainen, Fifth Element Oy

13.30–13.50

WLAN-verkon toteutus satama-alueelle toimitusjohtaja Pekka Laitinen, Signal Networks

14.30–14.50

Puheohjaus ja RFID – tehoa ja tarkkuutta varaston toimintaan toimitusjohtaja Mikko Mertjärvi, Optiscan Oy

14.00–14.20

Langattomat sensoriverkot logistiikkaprosessien tehostajana – Case Suomen Kiitoautot Oy: Controlmatic FleetNet -järjestelmä toimitusjohtaja Jukkapekka Asikainen, Controlmatic Oy

15.00–15.20

Konttiterminaalin laajennus ja Syväväylähanke, uutta kapasiteettia useille käyttäjäryhmille kehitys- ja markkinointijohtaja Esa Eerikäinen, Haminan Satama Oy

14.30–14.50

Merenkulku ja satamatoiminnot President Marketing and Sales Staffan Herlin, Finnlines Oyj

15.00–15.20

RFID ajoneuvologistiikan tehostamisessa – Case Assistor johtaja Petri Anttila, SYSOPENDIGIA Oyj

15.30–15.50

Uusi näkökulma omaisuuden hallintaan: Automaattisten tunnistusratkaisujen hyödyntäminen omaisuuden seurannassa Director, Professional Services Jouni Petrow, Trackway Oy

17.4. 20 0 8 Wanha Satama LOGISTICS 2008 tarjoaa jälleen viimeisimmät ratkaisumallit tilaus- ja toimitusketjun johtamiseen ja informaation hallintaan. Alan johtavat yritykset esittelevät laadukkaita palvelujaan sekä terävintä osaamista tiedonsiirrossa. Miten uusi Vuosaaren satama siirtää liikenteen painopisteitä ja muuttaa tavaravirtojen käsittelyä? Miten liikenne tulee kulkemaan Kehä III:lla? Entä kuinka hallita Venäjälle suuntautuvat toiminnot ja niiden jatkuva kehitys? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saadaan vastauksia LOGISTICS-seminaareissa.

Aika: Torstai 17.4.2008 klo 8.30–17.00 Tarjoamme LOGISTICS-aamiaisen klo 8.30 Paikka: Wanha Satama Pikku Satamakatu 3–5, 00160 Helsinki Sisäänpääsy: Veloituksetta kutsukortilla tai ilmoittautumalla ennakkoon osoitteessa www.wanhasatama.com

Löydä toimiva tie logistisen ketjun hallintaan!

Pääyhteistyökumppani:

Päämedia:

Järjestäjä:


Forum0803_09-16 4.4.2008 08:46 Sivu 9

SUPPLY CHAIN FORUM 3/2008

9

IKEA virtaviivaistaa toimitusketjunsa prosesseja

Kuva: Hans Koistinen

Globaaleilla markkinoilla toimiva sisutusjätti haluaa olla alan johtava yritys vuoteen 2010 mennessä. Tätä tavoitetta tukevat yhtiön logistiikassa tapahtuvat kehitystoimet.

IKEAn projektipäällikkö Stefan Holmberg esitteli yhtiön toimitusketjun prosessointia. Ajatus oli, että maailmanluokan toimijalla on toimitusprosessiakin tarkasteltava ja kehitettävä maailmanluokan mittakaavassa.

Logistiikkaseminaarissa IKEAn toimitusketjua koskevista tehostushankkeista kertonut Project Manager Stefan Holmberg antoi kuulijoille todistusaineistoa yhtiön kasvuhalukkuudesta. Seuraavan neljän vuoden sisällä yrityksen tarkoituksena on perustaa 80 uutta myymälää, jotka auttavat kuluttajia paremman arjen luomisessa. Vahvalla kasvu-uralla oleva IKEA luottaa selvästi omaan konseptiinsa, sillä viime vuonna liikevaihtoa syntyi kaksikymmentä miljardia euroa. Kuluttajankaupan kivijalkana ovat jatkuvasti uudistuva valikoima sekä 27 kielelle käännettävä tuotekuvasto. – Tuotteita on yhteensä noin 9 500. Koska valikoimassa on sekä uusia että poistuvia tuotteita, puhutaan käytännössä noin 15 000 yksiköstä, kertoo Holmberg. Maailmanluokan toimijana IKEAn on myös kehitettävä maailmanluokan prosesseja. Logistiikassa tämä tarkoittaa toimitusketjun kriittistä tarkastelua ja jatkuvaa parantamista. Uusien aloitteiden myötä yhtiössä on käynnissä muutosohjelma, joka tähtää toimitusketjun ja prosessien integrointiin. Yli 100 000 työntekijän yrityksessä tämä edellyttää tehokasta tiedonsiirtoa ihmiseltä ihmiselle. – Erilaisten toimintakulttuurien ja mittausjärjestelmien takia kokonaisuus on sirpaloitunut. Haluamme korjata asian ja tuoda samalla toimintaan lisää läpinäkyvyyttä, Holmberg toteaa. Virtaviivaistuminen näkyy tällä hetkellä muun muassa toimittajien lukumäärässä, joka on laskenut 50 prosenttia viimeisen seitsemän vuoden aikana. Samaan aikaan IKEA on onnistunut kasvamaan keskimäärin 15 prosenttia vuodessa. Tällä hetkellä yhtiön kansainvälinen toimitusketju pitää sisällään 1350 aktiivista toimittajaa, 31 keskusvarastoa sekä 273 liikettä, joista suurin osa sijaitsee Euroopassa. Loput löytyvät Yhdysvalloista, Kanadasta, Australiasta ja Aasiasta.

Suunnitelmallisuus tuo toimintavarmuutta IKEAn toimitusketjun integroiminen on Holmbergin mukaan välttämättömyys. Sir-

paleisuus on näkynyt muun muassa vaihtelevina toimitusaikoina. – Tuotteiden matka keskusvarastolta myymälään on saattanut kestää yhdestä kahteen viikkoa. Toimittajien ja keskusvarastojen välillä ajat ovat olleet sitäkin pidempiä. Kysynnän ja tarjonnan linjaamiseksi olemme siirtyneet 18 kuukauden ennusteisiin. Ketju ulottuu aina toimittajiin asti. Tällainen toimintamalli on omalla tavallaan erittäin haastava, mutta se helpottaa työtämme vuosittaisessa kierrossa. Toimintamenetelmien synkronoinnissa hän pitää olennaisena sekä päällekkäisyyksien karsimista että toiminnallisten aukkojen välttämistä. Organisaation eri tasojen on huomioitava ja ymmärrettävä toistensa tarpeet, jotta kokonaisuus pelaisi toivotulla tavalla. Suurien kuvioiden ohella huomiota on syytä kiinnittää myös tuotteen viimeisiin metreihin. Vaikka materiaalivirrat liikkuisivatkin jouhevasti, voi ongelmia syntyä tuotteen loppujakelussa. Kuljetusten puolella optimointi edellyttää kustannustehokkuutta, mutta myös kasvavissa määrin ympäristöasioiden huomioimista. – IKEAsta löytyy runsaasti kunnianhimoa toiminnan ekologisen jalanjäljen pienentämiseen. Tähän voidaan vaikuttaa muun muassa tuotekehityksellä, järkevillä ja tehokkailla kuljetustavoilla sekä osallistumalla tuotantoteknologian kehittämiseen. Vaikka paine on suurempi logistiikassa, saattaa esimerkiksi myymälöistä löytyä helpommin toteutettavia ympäristötekoja. Laajemmassa mittakaavassa Holmberg käyttää termiä Supply Master Plan, jonka tarkoituksena on toimia kaikki toimijat kattavan strategisen suunnittelun punaisena lankana. – IKEAn perinteenä on ollut tunnistaa ongelma, rakentaa siihen sovellus ja tehdä parhaista ratkaisuista uusi standardi. Tämä on osaltaan johtanut kokonaisuuden sirpaloitumiseen. Jatkossa haluamme tietää tarkasti, mitä tehdään ja missä järjestyksessä. Teksti: Ari Rytsy


Forum0803_09-16 4.4.2008 08:46 Sivu 10

10

SUPPLY CHAIN FORUM 3/2008

Onnistuneet toimittajaja asiakassuhteet Artikkelimuotoisessa väitöskirjassaan ”Preconditions of Successful Supply Chain Relationships - Integrated Processes and Differentiated Services” Anu Bask on paneutunut onnistuneiden toimittaja- ja asiakassuhteiden edellytyksiin, joita löydetään tarjontaketjun osapuolten välisten liiketoimintaprosessien ja markkinoilla tarjottavien palvelujen mielekkäästä yhteensovittamisesta. Väitöskirjan tulokset on esitetty neljässä julkaisussa, joista kolme on julkaistu kansainvälisissä referoiduissa aikakausilehdissä. Osa artikkeleista on kirjoitettu yhteisjulkaisuina ja Baskin mielestä yhdessä kirjoittaminen on erittäin opettavaa. Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen on kehittävä oppimisprosessi, jossa kaiken kruunaa se, kun intensiivisen työn päätökseksi saa tiedon, että artikkeli on hyväksytty julkaistavaksi lehteen. Oheisessa artikkelissa hän kertoo taustaa tarjontaketjujohtamisesta ja käy läpi artikkelien tulokset. Väitöskirjan ohjaajana on toiminut logistiikan professori Ari P. J Vepsäläinen, jota Anu Bask kiittää useammallakin hyvällä perusteella.

Tarjontaketjujen johtaminen (supply chain management) korostaa tuotteiden ja tiedon tehokasta välittämistä raaka-ainelähteiden ja loppukäyttäjien välillä. 1990-luvun alkupuolella ongelmiksi nousivat usein eri maissa sijaitsevien yritysten välisten toimivien tietojärjestelmien sekä suunnittelumenetelmien ja sopimuskäytäntöjen luomi-

nen. Näin ollen toimitusketjujen johtaminen ja tutkimus keskittyi näiden organisaatioiden välisten linkkien ja teknisen integraation kehittämiseen. Samanaikaisesti liiketoimintaprosessien uudelleensuunnittelu kohdistettiin organisaation toimintojen välisten esteiden poistamiseen ja prosessien integrointiin yritys-

ten sisällä. Toisaalta havaittiin, että toimitusketjujen tehokkuuteen vaikuttaa olennaisesti suuremmilla tuotantoyksiköillä saavutettavat mittakaavaedut ja joustavasti erikoistuneet palvelut, joita voidaan tarjota globaaleilla markkinoilla laajalle asiakaskunnalle. Erityisesti toimintokokonaisuuksien, kuten kuljetusten, komponenttituotannon ja tietojärjestelmien ulkoistaminen kolmansille osapuolille on saanut aikaan sen, että integraation kriittiset rajapinnat ovat siirtymässä yritysten välisiin palveluihin ja prosesseihin. Tänä päivänä yritysjohto kokee usein tarjontaketjujen kokonaisuuden hallinnan vaikeaksi ja luottamuksen yhteisten toimintojen toteuttamiseen heikoksi jo pelkästään monien integroitavien teknisten ja organisatoristen elementtien vuoksi. Näyttääkin siltä, että aikaisemman tutkimuksen korostama toimitusketjujen integraation tiivistäminen ja ehdotettujen integraatiomenetelmien kirjavuus vain pahentavat tilannetta. Nykyään yhä useammat yritykset toimivat kansainvälisten haasteiden ympäristössä ja entistä tärkeämpää onkin muodostaa kokonaiskuva tarjontaketjuista ja siitä, kuinka yhä monimuotoisempia tarjontaketjuja voidaan hallita yhteisen edun saavuttamiseksi.


Forum0803_09-16 4.4.2008 08:46 Sivu 11

SUPPLY CHAIN FORUM 3/2008

Verta tarjontaketjussa Ensimmäinen artikkeli The International Journal of Logistics Management -lehdessä soveltaa ja kehittää edelleen kirjallisuudessa ehdotettua kokonaisvaltaista analysointikehikkoa Suomen veripalvelun tarjontaketjun analysointiin. Testattava analysointikehikko on tarjontaketjujohtamisen kirjallisuudessa laajin kattaen kolme keskeistä osa-aluetta; tarjontaketjun rakenteen, tarjontaketjun liiketoimintaprosessit ja tarjontaketjun johtamisen komponentit. Viitekehys todetaan toimivaksi tarjontaketjun kuvaamiseen, kun sitä täydennetään sopivilla liiketoimintaprosessien johtamismenettelyjen luokitteluilla. Väitöstilaisuudessa toimineen vastaväittäjän, tarjontaketjujohtamistutkimuksen uranuurtajan, professori Martha Cooperin (Fisher College of Business, Ohio State University) mukaan artikkeli on ensimmäinen, jossa kaikkia kolmea osa-aluetta on sovellettu käytäntöön. Toinen artikkeli on julkaistu Journal of Business & Industrial Marketing -lehdessä. Artikkelin tavoitteena on tuoda esille uusi näkökohtia siitä, kuinka logistiikkapalveluja voitaisiin tarjota tehokkaammin erilaisissa liiketoimintaympäristöissä toimiville tarjontaketjuille. Artikkelissa tarkastellaan asiakaskohtaisten ja rutiininomaisten logistiikkapalvelujen sopivia käyttötilanteita ja ehdotetaan periaatteita, joiden mukaan eriytyneitä palveluja voidaan linkittää kannattavasti erilaisiin tarjontaketjustrategioihin. Tuloksena kehitetään normatiivinen viitekehys, jossa tunnistetaan kolme erilaista geneeristä strategiaa asiakassuhteiden hallintaan. Esimerkiksi asiakaskohtaisia logistiik-

kapalveluratkaisuja ehdotetaan tarjontaketjuille, joiden strategiana on tuotannon viivästyttäminen, kunnes tiedetään lopullinen asiakaskysyntä ja, joissa loppukokoonpano toteutetaan keskitetyssä tai hajautetussa varastorakenteessa (kuva 1).

Konttikuljetusten konseptit analyysissa Kolmas paperi on julkaistu yliopiston sarjassa ja siinä kartoitetaan palvelukonseptien muutosta, differointia ja integrointia erityisesti käytännön konttikuljetuksissa. Ensin artikkelissa määritellään kolme erityyppistä intermodaalikuljetuspalvelua ja niihin integroitavat kuljetusprosessit. Sitten kuvataan intermodaalikuljetusten mennyttä, nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä kolmen elementin näkökulmista, joiden avulla kuvataan muuttuvia rooleja intermodaaliketjuissa. Ensimmäinen kohdistuu asiakasrajapinnassa tarjottaviin palveluihin (service offerings), toinen keskittyy palvelujen tuottamiseen kuljetusketjussa (transport chain management) ja kolmas tuotteiden fyysistä siirtoa ja tiedonvälitystä mahdollistaviin teknologioihin (enabling technologies) (kuva 2). Yleiskuva intermodaalikuljetusketjujen kehitystrendeistä muodostetaan hyödyntäen sekä 27:n alan asiantuntijahaastattelun tuloksia että alan kirjallisuutta. Palvelujen standardointi, modularisointi, palvelujen rajapintojen linkitettävyys ja logististen ratkaisujen toimivuus todetaan erittäin keskeisiksi edellytyksiksi tarjontaketjujen johtamisen onnistumiselle. Neljäs artikkeli on julkaistu International Journal of Logistics: Research and Ap-

11

plication -lehdessä. Tässä väitöskirjan viimeisessä artikkelissa vedetään yhteen liiketoimintaprosessien integrointiin ja palvelujen differointiin käytettyjen viitekehysten ja empiiristen analyysien tuloksia sekä tunnistetaan trendejä, kuten tarjontaketjujen osittainen integrointi, jotka auttavat osaltaan tehokkaiden toimittaja- ja asiakassuhteiden hallintaa tulevaisuudessa. Kuusi artikkelin trendiä ovat strateginen polarisaatio (strategic polarisation), kanavien erottuminen (channel separation), prosessien eriytyminen (process divergence), kehittyvät asiakassuhteet (maturing relationships), organisatorinen monimuotoistuminen (organisational diversification) ja erikoistuva mittaaminen (differentiated measurement) (kuva Forum-sivulla 4). Tulokset ohjaavat, että ensin määritellään tarkoin mitä eriytetään ja vasta sen jälkeen mietitään kuinka ja mitä integroidaan. Anu Bask, Professori (ma), logistiikka Helsingin kauppakorkeakoulu, HSE Väliotsikointi toimituksen


Forum0803_09-16 4.4.2008 08:46 Sivu 12

12

SUPPLY CHAIN FORUM 3/2008

Globaalin toimitusketjun suunnittelutyökalu mittatilaustyönä Tavoitteena joustavuus, hyvä palvelukyky sekä resurssien käytön maksimointi:

Sopimusvalmistajana PKC Groupille on aina ollut tärkeää kyetä toteuttamaan tuotanto ja logistiikka mahdollisimman tehokkaasti. PKC Groupin tuotanto on työvoimapainotteista, joten työvoimakustannukset vaikuttavat voimakkaasti tuotantokustannuksiin. Nykyisessä globaalissa toimintaympäristössä valmistuksen toteuttaminen halvan tuotantokustannuksen maissa on kuitenkin pikemminkin edellytys kuin kilpailuetu. Kilpailuetua haetaan muulla tavoin. PKC Group panostaa joustavuuteen ja hyvään palvelukykyyn. Hyvän palvelukyvyn turvaamiseksi PKC Groupin on toimittava lähellä asiakkaitaan. Asiakkaat taas toimivat eri puolilla maailmaa ja muuttavat toimintaansa oman markkinatilanteensa mukaan. PKC Groupin on siis kyettävä reagoimaan muuttuviin asiakastarpeisiin hyvinkin nopeasti. Tämä ei kuitenkaan saa tapahtua tuotanto- ja logistiikkatehokkuuden kustannuksella. Toimitusvarmuus, kustannustehokkuus ja laatu on myös pidettävä korkealla tasolla. Kuten useat muut yritykset, myös PKC Group toimi aiemmin business-unit -organisaatiomallin mukaan. Siinä yhdellä tehtaalla saattoi olla useita rinnakkaisia liiketoimintayksikköjä, jotka palvelivat eri asiakkaita. Kokonaishyödyn saavuttamiseksi tilaus-toimitusketjun hallinta edellyttää kuitenkin yhtenäistä suunnittelua ja tasapainottamista, esim. samantyyppisten materiaalivirtojen yhdistämistä, työkuormapiikkien tasoittamista tehdastasolla ja samantyyppisten lopputuotteiden valmistusvaiheiden yhdistämistä.

Suuri organisatorinen muutos Joustavuuden, hyvän palvelukyvyn ylläpitämisen sekä resurssien hyödyntämisen maksimoinnin vuoksi PKC Group päätti siirtyä vuonna 2005 business-unit -mallista toimintokohtaiseen matriisiorganisaatioon. Toimintorajapinnat läpileikkaavaa tilaustoimitusprosessia tukemaan perustettiin lisäksi koko konsernin kattava, yhtenäinen hankinnan sekä tuotannon ja logistiikan suunnittelutoiminto, Demand-Supply Planning (DSP). Jotta tavoite saavutet-

taisiin, oli siirryttävä operatiivisesta tuotannon ja ostojen suunnittelusta systemaattiseen globaalin toimitusketjun infrastruktuurin ja toiminnan suunnitteluun pitkällä aikavälillä. Tähän tarvittiin, paitsi uusi organisatorinen rakenne, myös suunnittelutyökalu toiminnan tueksi. Alkoi APS-työkalujen (Advanced Planning and Scheduling) vertailu. Vertailun tuloksena selvisi, että useimmat kaupalliset järjestelmät ovat geneerisen mallin mukaan toteutettuja. Ne eivät ilman massiivista räätälöintiä soveltuisi PKC Groupin maantieteellisesti hajautetun valmistusverkoston, heterogeenisen tuotantoprosessin ja monimuotoisen asiakasportfolion hallintaan. Osa PKC Groupin asiakkaista näet tilaa tuotteitaan ilman ennustetta, osa ennakkosuunnitelman mukaan. Myös PKC Groupin tuotantoprosessi on monimutkainen ja haastava. Johdinsarjojen ja

kaapelistojen valmistus koostuu hyvin erityyppisistä työvaiheista massatuotannosta manuaalisten vaiheiden kautta kappaletavaratuotannonomaiseen loppukokoonpanoon.


Forum0803_09-16 4.4.2008 08:46 Sivu 13

SUPPLY CHAIN FORUM 3/2008

Tuotantoprosessin eri osissa optimoidaan erilaisia asioita: konevaltaisessa massatuotannossa maksimoidaan käyttöastetta, manuaalisessa batch-tuotannossa tekemisen tehokkuus ja laatu ovat merkittäviä tekijöitä, kun taas loppukokoonpanotyössä palvelukyky, aika ja laatu olivat tapetilla. Globaalisti hajautettu valmistusverkosto taas haastaa sitoutuvan pääoman hallinnan ja toimitusketjun läpimenoajan.

Kotimaista räätälöityä tehokkuutta Aikaa oli siis varattava runsaasti työkalun käyttöönottoon ja räätälöintiin. PKC Groupilla oli kokemusta yhteistyöstä SW-Development Oy:n kanssa liittyen PKC Groupin Venäjällä sijaitsevan tehtaan suunnitteluhankkeeseen. SW-Development oli osoittautunut luotettavaksi ja innovatiiviseksi yhteistyökumppaniksi, jonka kanssa kommunikaatio toimi hyvin. PKC Group katsoi, että räätälöitävän työkalun rakentaminen onnistuu parhaiten kotimaisen luotettavan toimijan kanssa. SW-Development on Tampereelta kotoisin oleva tuotannon ja logistiikan tehokkuuden parantamiseen keskittyvä yritys.

Toiminnan tavoitteena on löytää ja ylläpitää asiakkaalle optimaalinen tuotanto- ja logistiikkajärjestelmä. SW-Development käyttää työssään pitkälle kehitettyjä dynaamisia simulointi- ja optimointimenetelmiä, joita hyödynnetään sekä selvityshankkeissa että järjestelmien osina. Näiden menetelmien avulla asiakkaan toimintaa voidaan tarkastella tuotetasolla ja työkalu räätälöidä vastaamaan täysin kunkin asiakkaan toimintamallia sekä tuotanto- ja logistiikkaprosesseja. SW-Developmentin APS- ja MES (Manufacturing Execution System) -työkalut ovat lisäksi rakenteeltaan modulaarisia, joten järjestelmän kokoaminen voidaan aloittaa pienemmästä osasta järjestelmää ja laajentaa tarpeen mukaan kattamaan suurempaa osaa toiminnoista.

Yhteistyöllä toimiva kokonaisuus Hankkeelle perustettiin projektiryhmä, joka koostui PKC Groupin ja SW-Developmentin projektihenkilöistä. PKC:n puolelta logistiikkatoiminto kantoi projektista päävastuun, mutta mukaan haluttiin ottaa myös kaikki tuloksia hyödyntävät osapuolet: logistiikan lisäksi tuotanto, myynti, IT ja ta-

13

lousosasto. Oli ensiarvoisen tärkeää, että kaikki työkalun käyttöön osallistuvat tahot olivat mukana kehitystyössä ja ohjausryhmässä, jotta työkalusta tulisi kaikkia osapuolia hyödyttävä. Työkalun käyttökelpoisuuteen vaikuttaa ratkaisevasti sinne syötetty tieto, joten osapuolten oli sitouduttava hankkeeseen, jotta oikea ja kaikki tarpeellinen tieto saadaan käyttöön jo työkalun suunnitteluvaiheessa. Tästä syystä projektin hyödyllisyyden myynti läpi organisaation koettiin tärkeäksi projektin aloitusvaiheessa. Projektiin osallistuvien henkilöiden oli koettava antamansa panos tärkeäksi. Työkalun tarkoituksena ei ollut lisätä raportoitavaa dataa. Järjestelmä muokattiin sellaiseksi, että ylimääräistä tai rinnakkaista tietoa ei tuotettu tai järjestelmään syötetty: tarvittavat tiedot olivat sellaisia, joita toiminnot tuottivat muutenkin. SW-Developmentin PKC Groupin kanssa toteuttama globaalin tilaus-toimitusverkoston suunnittelu- ja hallintatyökalu, APS-työkalu nimeltään DSPES, käsittää tiedot materiaaleista, aggregoiduista tuoteperherakenteista ja niiden tuotantovaiheista, tehtaiden kapasiteeteista, varastoista ja kuljetuksista sekä näiden kaikkien kustannustekijöistä. Tuloksena syntyy mm. raportit


Forum0803_09-16 4.4.2008 08:47 Sivu 14

14

SUPPLY CHAIN FORUM 3/2008

eri vaiheiden kustannuksista, reittien, kuljetuskaluston ja valmistusyksiköiden käyttöasteista, palvelukyvystä ja suunnitelman vaikutuksesta koko konsernin tulokseen. Työkalun avulla PKC Group voi suunnitella etukäteen mm. missä tehtaalla on kannattavinta valmistaa tietyt tuotteet.

Työkalun käyttökokemukset erittäin positiivisia PKC Group on käyttänyt työkalua nyt reilun vuoden ajan ja kokemukset ovat olleet hyviä. Kuukausittain järjestelmään syötetään viimeisin myyntiennuste, tehdään DSP-raportit, kootaan tulostiedoista tuotannon, myynnin ja logistiikan avainluvut. Raportoinnissa keskitytään niihin asioihin,

jotka vaativat ylimmän tason reagointia, raportti käydään läpi ylimmän johdon palavereissa. Kvartaalitasolla toteutetaan suuremmat muutokset: Päivitetään järjestelmään tuotannon ja logistiikan parametrit, joita ohjelma käyttää laskennassa. Näitä ovat esimerkiksi kuljetuskustannukset, tuoteperherakenteet ja tehtaiden kapasiteetit. Tällöin tehdään myös what if -skenaariotarkastelut: potentiaaliset uudet tehtaat, tuotantosiirrot, uusien koneiden hankinta sekä materiaalisiirrot. Uuden toimintamallin ja SW-Developmentin kanssa toteutetun APS-työkalun parhaita puolia on ollut yhteisen näkemyksen löytyminen eri sidosryhmien välille. Varsinkin myynnin ennusteiden ja niiden todenmukaisuuden merkitys korostuu:

myynnin ennusteet varaavat nyt konkreettisesti resursseja tuotannolta ja logistiikalta. Ennustetiedon läpinäkyvyyden parantuminen läpi organisaation on selkeyttänyt eri toimintojen tavoitteiden asettamista ja sitouttanut henkilöstön entistäkin paremmin yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen. – Myyntiennusteen läpinäkyvyys koko organisaatiolle on tehostanut yrityksemme käyttöpääoman hyödyntämistä. Työkalun avulla tekemiemme pitkän aikavälin toimintasuunnitelman ja what if -skenaarioiden avulla pystymme nyt varautumaan muutoksiin paremmin, mikä tuo säästöjä. Lisäksi toimitusketjun reagointikyky on lisääntynyt: etukäteen tiedetään hyvin mitä ollaan tekemässä, sanoo logistiikan kehityspäällikkö Teemu Lappi. Uuden organisaatiorakenteen ja sitä tukevan työkalun avulla PKC Group on pystynyt hyvin lyhyessä ajassa siirtymään toimintojen osaoptimoinnista tilaus-toimitusketjun kokonaisvaltaisen hallintaan: reaktiivisesta proaktiiviseen toimintaan. Teemu Lappi, Development Manager, Logistics & Sourcing, PKC Group Oyj ja Milla Turunen, Marketing & Quality Manager, SW Development

SW Development Oy

PKC Group

• Toiminut Tampereella vuodesta 1993 ja Ruotsissa Tukholmassa vuodesta 2003. • Kantavana liikeidea teollisuuden logistiikan ja tuotannon tehokkuuden parantaminen niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. • Toteuttaa selvityksiä ja järjestelmiä, jälleenmyy simulointi- ja optimointiohjelmistoja Suomessa ja Ruotsissa sekä tarjoaa globaalia tuki- ja koulutuspalvelua. • Vuoden 2008 henkilöstö 20 tuotannon-, logistiikan ja ohjelmoinnin asiantuntijaa. • Yhtiö kuuluu D & B -luokituksen korkeimpaan AAA-luokkaan.

• Ajoneuvo- ja elektroniikkateollisuuden sopimusvalmistajakonserni. • Perustettu v. 1969. • Yritys tarjoaa johdinsarjojen, kaapelistojen sekä elektroniikan suunnittelu- ja sopimusvalmistuspalveluita. • Tehtaita Suomessa, Brasiliassa, Kiinassa, Meksikossa, Virossa sekä Venäjällä • Työllistää noin 5 300 henkilöä. • Liikevaihto vuonna 2007 oli 289 miljoonaa euroa.


Forum0803_09-16 4.4.2008 08:47 Sivu 15


Forum0803_09-16 4.4.2008 08:47 Sivu 16


LOG0803_26-29 4.4.2008 09:49 Sivu 27

Inex Partners huomioi koulutuksen

Tiedonnälkää hyvä ruokkia Marko Lindfors työskentelee Inex Partnersilla toista kautta työsuojeluvaltuutettuna. Työpaikka on Kilon päivittäistavaran suurvarastolla, jonne hän tuli alunalkaen 5-6-vuotta sitten logistiikkatyöntekijäksi. Ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen oli työelämässä yli kymmenvuotinen jakso toisella logistiikan sektorilla, kuorma-auton ratissa. Kiloon saapumisen jälkeen seurasi perehdyttäminen uuteen työtehtävään. Käytössä oleva mestari – kisälli -toimintamalli edellytti, että vanhempi työntekijä opasti nuorempaa sisään tehtäviinsä. Puolentoista vuoden kuluttua pidetyssä kehityskeskustelussa esimies kysyi, kiinnostaisiko kouluttautua alalle. Silloin oltiin perustamassa pilottiryhmää, joka oli AEL:n koulutusohjelman mukaisesti suorittamassa varastoalan ammattitutkintoa. – Tottakai kiinnosti! kertoo Lindfors. Näyttötutkintoon tähtäävässä koulutuksessa oli koulutuspäiviä 1–2 kuukautta tai kahta kohti AEL:n tiloissa, mutta pääsääntöisesti koulutus oli itseopiskelua omalla työpaikalla. – Täällä Kilossa on kaikki kohteena olevat opiskeltavat toiminnot: vastaanotto, trukkikäsittelyt, kerääminen, lähettäminen, varastonhallinta, siis lähes kaikki oleelliset toiminnot, mitä pystyy tekemään, korostaa Lindfors. – Entä tietotekniikka? – AEL:ssä käytiin suorittamassa myös ATKajokortti. Varastonhallinnassahan meillä on käytössä SAP, joten se taas opetettiin täällä käytännössä, koska sitä käytettiin meillä tavaran vastaanotossa. Informaatiohan on täällä pitkälti virtaamassa SAP:issa.

Työtehtäviin ja niihin liityviin tietoihin opiskelemiseen motivointia Marko Lindfors luonnehtii, että niihin jäi tai tuli opiskelun myötä eräänlainen nälkä. Terve tiedonhalu luonteessa pääsi esille. Vaikka koulutuksen toimintamallin saattoi tunnustaa laaja-alaiseksi, teki kuitenkin mieli myös syventää tietämystä samoista kysymyksistä, Marko Lindfors. – Tuntui siltä, että nyt raapaistiin hyvin pintaa, mutta ei menty riittävän syvälle, vaan jäi vielä jotain selvittämättäkin. Nuorta väkeä töissä Millainen on henkilöstön kierto tehtävissä? Vaikuttaako siihen koulutus? Tullaanko yhteen tehtävään ja lähdetään samasta työstä pois? – Ikärakenne meillä on aika nuori, Lindfors kertoo. Monet ovat töissä opiskelupaikkojen välillä. Ollaan määräajan töissä, kun odotetaan opiskelujen alkamista tai pohditaan, mihin oikeastaan kouluttaudutaan. Vanhempaakin väkeä tietysti löytyy myös. Tuntityöntekijöitä löytyy myös joillakin osastoilla, jotka opiskelevat muilla aloilla – monillakin aloilla – heidän keikkatyönsä voivat olla iltatöitä tai viikonlopputöitä ja kyllä heilläkin on paikkansa kokonaisuudessa. Talon sisällä taas on työtehtävien kierrätystä. Keräily on ykkössijalla. Siihen liittyvät tukitoiminnot: masto- eli trukkitoiminnot, vastaanotot jne. Ne tuovat työkokonaisuuteen vaihtelua ja mielekkyyttä. Niihin hakeutumisessa ja hakeutujissa on sitten kovasti kirjavuutta. Toiset pärjäävät näissä ja jotkut eivät. Talon sisällä oston ja logistiikan tärkeys ymmärretään sekä katsotaan, että sen koulutukseen kannattaa panostaa. – Kyllä, myöntää Marko Lindfors. Hänen päädyttyään päätoimiseksi työsuojeluval-

Inexin Kilon logistiikkakeskus on yli puolentoistatuhannen logistiikka-alan ihmisen työpaikka. Kuva: Ville Kilpiä

27 Logistiikka 3 | 2008


LOG0803_26-29 4.4.2008 09:49 Sivu 28

Työsuojeluvaltuutettu Marko Lindfors ja vuoroesimies Kari Pistemaa pitävät Inex Partnersin logistiikkakeskuksen henkilöstön koulutusta ja sen suunnittelua asiallisena ja hyödyllisenä. Kuva: Hannu Hillo

tuutetuksi tokaisi esimies heti kättelyssä, että siitä sitten opiskelemaan! Taka-ajatuksena oli, että uuden tehtävän hoitajan asiapohja piti lainsäädäntöineen ja oikeine teknisine käytäntöineen saada heti niin vahvaksi, että uuden työsuojeluvaltuutetun perässä ei tarvinnut kulkea korjaamassa hatusta vedettyjä vastauksia. – Koko ajan olettamus on, että henkilökunnan jäsenet pyrkisivät kouluttautumaan enemmän omalle alalleen. Nytkin tänä keväänä on yksi työtoveri menossa varastoalan ammattitutkinnon suuntautuvaan kouluttautumiseen. Talo tarjoaa myös kielikoulutusta esimiestehtävissä ja ostossa toimiville, koska osto on lähes kansainväliseksi katsottavaa toimintaa, täydensi Marko Lindfors. Tutkintoja suoritetaan Kari Pistemaa hoitaa Inex Partnersilla vuoroesimiehen tehtävää. Myös hänen työpaikkansa sijaitsee Kilon logistiikkakeskuksessa. Työuraa näissä tehtävissä on hänelle kertynyt 8 vuotta. Kaupan puolella ensin 14

28 Logistiikka 3 | 2008

vuotta toimittuaan hän tuli Inex Partnersille, alkuaan logistiikkatyöntekijäksi. Inexillä kouluttautuminen logistiikkatehtäviin Pistemaalla alkoi -98 varastoalan ammattitutkinnolla, jota seurasi Markkinointi-Instituutin materiaalitoimintojen johtamisen MTDtutkinto. Vuonna 2003 inexläiset alkoivat suorittaa varastoalan tutkintoja Rastorin puitteissa. Muutamia henkilökunnasta kävi myös Työtehoseuran ja Ammattienedistämislaitoksen koulutuksissa. Vuodesta 2003 tutkinnonsuorittajat näissä asioissa ovat kulkeneet talossa urapolkuaan Pistemaan kautta. Uusin kehitysvaihe on, että nyt erityinen INEX-ryhmä Kilossa aloittaa Rastorin koulutuksessa varastoalan ammattitutkinnon suorittamisen. Opetushallituksen hyväksymän opetusmateriaalin ohella on tässä koulutuksessa myös INEXin logistista toimintaa esittelevää ja siihen syventyvää osuutta. Näin koulutuksessa olevat pääsevät kokonaisuuteen myös oman työpaikkansa osalta paremmin sisään.

Uusi tekniikka kaikille käyttäjille tiedoksi Kysymykseen, miten ns. hiljainen tieto siirtyy työntekijöiden siirtyessä uusiin tehtäviin, vuoroesimies Pistemaa vastaa: - Toimihenkilöiden tehtävien vaihtuessa tekevät töitä loppuvaiheessa rinnan väistyvä ja tehtävään astuva työntekijä, jolloin toimintatavat ja juuri tätä tehtävää koskevat erityistiedot siirtyvät. Uusien logistiikkatyöntekijöiden kesken on olemassa eräänlainen mestari-kisällisuhde, jolloin uusi työntekijä pääsee vanhemman ohjauksessa hyvin sisälle asioihin. Konekoulutusta, esimerkiksi uusien mallien tullessa käyttöön, annetaan kaikille mainittujen laitteiden käyttäjille. Kysymyksessä on usein suuri joukko, sillä työntekijöitä Kilossa on kaikkiaan 1600-1700 henkeä. Koulutusjärjestelmään on rakennettu varmistukset, joilla valvotaan esimerkiksi uuden kaluston koulutuksesta ensi vaiheessa jostain syystä poissaolleet. Äänikeräily oli pilottihankkeena Kilossa ja nyt on paperi-

ton vastaanottotoiminta samassa vaiheessa. Käytännön koulutuksessa on koulutettavien mielipiteet ja palautteet otettu hyvin huomioon. Äänikeräilyn opettelun ja sisäänajon jälkeen käytiin läpi käytännön keräilijöiden kanssa, jolloin tarkoitus oli etsiä ideoinnit ja suunnitelmat keräilymenetelmästä saavutettavista mahdollisista lisähyödyistä. Kysymykseen, miten henkilöstössä jo lisääntyvä maahanmuuttajien osuus vaikuttaa koulutukseen, esimerkiksi kielitaidon suhteen, Pistemaa kommentoi: - Suurin osa meille töihin tulevista on jo Suomessa syntyneitä ja näin ollen kielitaito heillä on hyvää tasoa. Toisaalta vanhemman ikäluokan maahanmuuttajat saattavat olla pitkälle koulutettuja, jopa lopputyötä vaille valmiita insinöörejä. Kehityskeskusteluja kaikkien kanssa käydään, että kyvyt ja eteenpäin pyrkimiset saadaan tiedoksi ja tulevat hyödynnetyiksi. Talosta kyllä löytyy lukuisia kansallisuuksia. ✱ Hannu Hillo


LOG0803_26-29 4.4.2008 09:49 Sivu 29


LOG0803_30-31 Santala 4.4.2008 09:50 Sivu 30

santala

Meripolitiikat tuuliajolla? Satamaoperaattorit ry:n toimitusjohtaja Jouko Santala on lehden uusvanha kolumnisti, joka kirjoittaa lehteen säännöllisen epäsäännöllisesti. Hän on tutkaillut logistiikan ympyröitä eri vinkkeleistä 1960-luvun alkupuolelta lähtien.

Tässä taannoin istui joukko merialojen ihmisiä pöydän ympärillä pohtien merenkulun asemaa ja arvostusta suomalaisten poliittisten päättäjien ja virkamiesten piirissä. Eräs, jo hyvän aikaa merenkulun ympyröissä pyörinyt esitti arvionaan hieman provokatorisesti, että ”Suomessa merenkulku ja pyörätiet ovat LVM:n arvoasteikossa suurin piirtein samalla tasolla”, jota toinen, ei myöskään vasta-alkaja alalla loihe kommentoimaan: ”Mutta sehän on hienoa! Merenkulun statushan näyttää olevan pitkästä aikaa taas nousussa”. Vaikka edellä oleva tosijuttu kielii ilmeisesti turhautumisesta johtuvasta yltiösarkasmista, piilee sen takana myös aitoa huolta. Koetaan, että Suomelle elintärkeät merenkulkuasiat eivät ole juurikaan jaksaneet sytyttää LVM:n poliittista johtoa sen enempää kuin virkamiehiäkään.Välillä on suorastaan tuntunut, että meri-sana halutaan kitkeä kokonaan ministeriön sanavarastosta. Muutamat merenkulkualoilla pitempään työskennelleet ovatkin ruvenneet haikailemaan vähintään puolitosissaan alan palauttamista ”vanhaan kunnon kooteeämmään” eli siis nykyiseen TEM:öön. Muistissa kun on, kuinka 1980-luvun alkupuolella KTM:ssä väännettiin mittavia merenkulkupoliittisia ohjelmia, joissa mm. varustamotoiminnasta puhuttiin vielä itsenäisenä elinkeinona. Tosiasiat tunnustaen lienee todettava, että poliitikon tai virkamiehen työtä ja uraa ajatellen LVM:n merialoihin liittyvä viitekehys ei luo varmastikaan parasta mahdollista nousukiitorataa. Kukapa sitä viitsisi huhkia näkymättömällä sektorilla, jolla jo perustietouden hankkiminen edellyttää vuosikausien pakertamista. Lisäksi taannoinen ministeriön organisaatiouudistus, jossa merenkulkutoiminnoilta revittiin jo ennestään vähäisiä natsoja pois, sysäsi ainakin ulkopuolisen arvioijan mielestä meriasioiden hoidon divaritasolle. Taloudellisen vallankäytön kannalta merisektori vähäisine ropoineen ei ole myöskään erityisen budjettiseksikäs laji. Rahoista puhuttaessa merenkulun ja pyöräteiden rinnastaminen taitaa todellakin olla lähellä karua todellisuutta. Huolestuttava seikkana tällaisessa kehityksessä on se, että merialojen osaamisesta alkaa LVM:ssä tulla tällä menolla katoava luonnonvara. Kolumnistin luoman matemaattisen mallin mukaan jonkin hallinnonalan tiedon kriittisen massan putoaminen alle tietyn rajan merkitsee vääjäämättä koko hallinnonalan asiainhoidon näivettymistä. Sen kielteiset seuraukset näkyvät hyvin nopeasti ennen kaikkea merenkulkuun ja merien käyttöön liittyvillä kansainvälisillä vaikuttamisfoorumeilla. Siihen Suomella ei todellakaan ole varaa. LVM:ssä nostettiin esiin parisen vuotta sitten ajatus, että Merenkulkulaitoksesta, Ratahallintokeskuksesta ja Tiehallinnosta muodostetaan

30 Logistiikka 3 | 2008

Taloudellisen vallankäytön kannalta merisektori vähäisine ropoineen ei ole myöskään erityisen budjettiseksikäs laji.

uusi uljas väylävirasto. Viraston kuningasajatuksena on nimensä mukaisesti kehittää nimenomaan liikennejärjestelmän infrastruktuuria. Samalla tavoitteena olisi luonnollisesti säästää Ukko Kruunun euroja hallinnollisin vippaskonstein, joita valtionhallinnon tuottavuusohjelmaksi kutsutaan. Kolumnisti on valmis lyömään lähes minkälaisen vedon tahansa siitä, että jos virasto joskus toteutuu, merenkulkusektorin suhteellinen osuus viraston resursseista on nykyistä pienempi ja absoluuttiset edellytykset selviytyä mittavasta ja tärkeästä tehtävästään heikkenevät. Vaikka tämän jutun kirjoittamisen ja julkaisemisen välisenä aikana julkistettavasta liikennepoliittisen selonteosta ei vielä ole yksityiskohtaista tietoa, voi jo toimeksiannon perusteella päätellä, että merenkulkuun ei paljoa huomiota ole tuhlattu. Sama koskee aikanaan tietysti myös selonteon jatkoksi kaavailtua logistiikkastrategiaa. Toivoa sopii, että kolumnisti joutuisi tunnustamaan olleensa edes kerrankin väärässä! LVM:n viimeisin meri-yhdyssanauhri näyttää tulevan merentutkimuslaitoksesta, jota ollaan pistämässä lihoiksi. Aluksi puhuttiin Ilmatieteen laitoksen ja Merentutkimuslaitoksen yhdistämisestä, mikä hanke perustui ns. hys-hys -menetelmällä tuotettuun selvitysmiehen raporttiin. Hallinnollisia kustannussäästöjä olisi yhdistämisestä kaiken järjen mukaan jossain määrin tullut, mutta Merentutkimuslaitoksen tehtäviä ja tehtäväkenttää vähänkin pitemmällä aikavälillä arvioiden pelot merentutkimuksen jäämisestä lapsipuolen asemaan itseään huomattavasti isommassa organisaatiossa lienevät myös aiheellisia. Laivaston reservin sääupseerina kolumnisti olisi voinut nähdä merija ilmatieteenlaitoksen (tai päinvastoin) luomisessa jopa substanssiin perustuvaa ideaa, jos homma olisi hoidettu fiksusti. Mutta vielä mitä! Vauhti vain kiihtyi ja monien tyrmistykseksi merentutkijat päätettiinkin jakaa brutaalisti IImatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kesken. Siinä vaiheessa taisi monilla usko suomalaisen merentutkimuksen tulevaisuuteen vajota Filippiinien hautaan. Em. laitosten pääjohtajat perustelivat jakamista joltisenkin heppoisilla ”visioilla” Helsingin Sanomien Mielipide-osiossa 6.3.2008. Paikallaan on muistaa, että omien rantojemme lisäksi horisontin takana yli 70 % prosenttia maapallon pinta-alasta on merta, jonka hyödyntämisessä ja suojelussa ollaan itse asiassa ottamassa vasta ensi askeleita. Good by suomalainen merentutkimus! toivottaa

✱ Nimim. Virkaheitto väyläkap...eikun merikapteeni


LOG0803_30-31 Santala 4.4.2008 09:50 Sivu 31

3000. Octopus toimitettiin Puolaan Oy M. Haloila Ab on valmistanut Octopus-lavakuormien käärintäkoneita Maskussa vuodesta 1983 alkaen ja nyt koneita on tehty jo 3000 kappaletta. Uusin Octopus-malli on vuonna 2006 lanseerattu nopea Octopus Twin, joka palvelee erityisesti elintarvike- ja juomateollisuuden tarpeita. Kolmastuhannes Octopus toimitettiin Coca-Cola HBC Polskan virvoitusjuomatehtaalle Puolaan tammikuun viimeisenä päivänä. – Octopus-koneita on käytössä ympäri maailmaa, mutta kolmastuhannes Octopus on ensimmäinen Puolaan toimittamamme korkeakapasiteettinen kone, toimitusjohtaja Jari Paavola iloitsee. Kolmastuhannes Octopus on malliltaan Octopus Twin, joka on noin 15 prosenttia nopeampi kuin aiemmat mallit. Uutuusmalli on kasvattanut suosiotaan nopeasti. – Octopus Twin -mallilla on paljon kasvupotentiaalia, koska erityisesti elintarvike- ja juomateollisuuden yritykset tarvitsevat omassa tuotannossaan nopeampia käärintäkoneita tuotantomäärien kasvaessa, Paavola kertoo. Käärintäkoneiden markkinajohtaja Octopus on ollut jo 25 vuotta markkinajohtaja omalla alallaan. Se oli ensimmäinen kehätyyppinen lavakuormien käärintäkone. – Octopusin menestys perustuu innovatiivisuuteen ja joustavaan koneen rakenteeseen, joka ottaa huomioon erilaisten asiakkaiden käärintätarpeet. Yhdellä koneella voidaan tehdä hyvin erilaisia käärintöjä ja pakkauksia, Paavola sanoo. Toimivat pakkausratkaisut voivat tuoda yrityksille huomattavia säästöjä materiaalikustannuksissa. Octopus-malleja on jo noin kaksikymmentä, mutta kaikki koneet valmistetaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Koneet kootaan valmiiksi testatuista moduuleista, joista valitaan kullekin asiakkaalle sopivimmat. – Optimaalista pakkausratkaisua etsittäessä voimme hyödyntää testikeskustamme. Keskuksessa simuloidaan kuljetusolosuhteita ja selvitetään, mikä on asiakkaan tuotelavalle soveltuva käärintäkalvo ja Octopusin mahdollistama käärintäspesifikaatio, Paavola kertoo.

masta paikasta käärintäkoneen ja -kalvon, huollon sekä asennuksen. Odotamme suurimman kasvun syntyvän jatkossa leasing-palvelusta, jossa me vastaamme asiakkaidemme puolesta käärintäkoneesta, sen huollosta ja kalvoista. Yritykset eivät enää myöskään välttämättä halua aina ostaa käärintäkonetta itselleen, vaan haluavat ulkoistaa koneen ja sen huollon, Paavola sanoo. Haloilan tuotanto on sarjatuotantoa, joka varmistaa asiakkaalle laadukkaan ja kustannustehokkaan tuotteen. – Tulevaisuus näyttää nyt valoisalta ja koneiden valmistusvauhti kiihtyy, Paavola toteaa. Haloila osa ITW-konsernia Vuonna 1976 perustettu Oy M. Haloila Ab tarjoaa kokonaisratkaisuja lavakuormien käärintään eri teollisuusaloille. Haloilan kehittämä Octopus-käärintäkone on maailman markkinajohtaja ja yksi pakkausalan tunnetuimmista brändeistä. Haloila kuuluu kansainväliseen Illinois Tool Works Inc. (ITW) -konserniin. ITW Mima Packaging Systems -ryhmän muodostavat Haloila, Mima Films (käärintäkalvojen valmistaja Belgiassa ja Irlannissa) sekä ITW Mima Service (huoltopalveluja ympäri Eurooppaa). Haloilan liikevaihto vuonna 2007 oli 36,7 MEUR.

Kasvua kokonaispalvelusta Jatkossa Haloila osana ITW Mima Packaging Systemsiä panostaa lavapakkausratkaisujen kokonaispalveluun. – Kokonaisvaltainen palvelu on tullut jäädäkseen myös pakkausalalle. Asiakkaat arvostavat sitä, että he voivat ostaa sa-

31 Logistiikka 3 | 2008


LOG0803_32-33 Muuga 4.4.2008 09:50 Sivu 32

Kuva: Hannu Hillo

Tallinnan sataman suunnitelmat

Muugan satamaa.

Kansainvälisistä suhteista Tallinnan satamassa vastaava Karin Kiviste esitteli Logistiikkaseminaarin risteilyosuuden osallistujille satamansa uusia suunnitelmia.Tallinnan satama on valtion omistama osakeyhtiömuotoinen satama, jossa omistajan ote on näkyvissä. Omistaja vastaa myös infrastruktuurista, maasta, laitureista ja merenpuolen tuloväylistä. Alueen operaattorit puolestaan vastaavat käsittelykoneistosta ja varastoista.

Viro pitää itseään merellisenä maana, jolla on merkittävä Hansan menneisyys. Historiallisesta perspektiivistä Itämeri on ollut Venäjän ja Euroopan välisen kaupan keskus ja Viro on ollut sen polttopisteessä. Viime vuonna transitoliikenne muodosti Viron BKT:stä 9 prosenttia. Tallinnan satama on 37 miljoonine tonneineen lajissaan Itämeren kolmanneksi suurin rahtisatama. Matkustajaliikennettäkin on 6,5 miljoonaa, mikä nostaa Tallinnan alueen toiseksi suurimmaksi satamaksi, jonka 274 risteilyaluksen määrä viime vuonna edusti kolmanneksi suurinta satamaa Itämerellä. Säännöllisiä rahtilinjoja Tallinnasta on viiteen Etelä- ja LounaisSuomen satamaan, kahteen Ruotsin satamaan, Riikaan, Saksan yhteen Itämeren ja kolmeen Pohjanmeren satamaan, kahteen Hollannin ja yhteen Belgian satamaan sekä kahteen Kaakkois-Englannin satamaan. Suomenlahden perukassa on myös liikennöity Pietariin. Suuria kansainvälisiä varustamoja liikennöi yksitoista Tallinnaan. Kuten Suomikin, Tallinna nojaa itäisen liikenteen osaamiseen. Kasakstanin itäosiin, Kiinan rajalle ja Kirgistaniin päästään 10 vuorokaudessa. Eteläisenä yhteytenä markkinoidaan Baltian, Valko-Venä-

32 Logistiikka 3 | 2008

jän ja Ukrainan kautta Mustallemerelle vievää liikennettä. Tallinnan satama jakautuu alisatamiin. Niitä ovat idästä länteen: Muuga, Tallinnan vanha kauppasatama, Paljassaaren satama, Paldiskin eteläsatama ja Saarenmaan satama. Baltian–Suomenlahden rahtimäärä oli 2006 tallinnalaisten ilmoituksen mukaan 354,5 miljoonaa tonnia ja 2007 378 miljoonaa tonnia. Kolme suurinta satamaa olivat Primorsk, Pietari ja Tallinna. Tilaston luotettavuutta heikensi hieman se, että Nestebulkkisatamien Primorskin ja neljäntenä olleen Ventspilsin ohella ei Sköldvikiä oltu noteerattu. Sen tonnimääräthän kuitenkin ovat aina olleet merkittävästi 11. ja 12. tilastoituja Helsinkiä ja Kotkaa suurempia. Kummallisuus tilastoinnissa jatkui nestebulkkitilastoinnissa, jossa 191,3 miljoonan tonnin kakussa oli Hamina 1 %:lla mukana. Tallinna oli 12 %:lla hyvänä kakkosena Primorskin 39 %:n ja Ventspilsin 10 %:n välissä. 14,7 miljoonan tonnin metallirahdeista johtava Pietarin satama oli kaapannut 58 %. Kaliningrad säesti 13 %:lla, ennen Klaipedaa, 9 % ja Tallinnaa, 7 %. Liepaja oli 6 %:lla hieman ennen Helsinkiä, jolla oli 5 %.


LOG0803_32-33 Muuga 4.4.2008 09:50 Sivu 33

VARASTOKALUSTEET kuormalavahyllyistä automatisoituihin erikoisvarastoihin Takanamme on 50 vuoden terästuotteiden myynti, valmistus ja tuotekehittely. Toimitamme laadukkaan tuotteen sekä varmuuden teknisestä tuesta myös vuosien kuluttua. Soita tai pyydä tarjous osoitteessa www.eab.fi

Kuivabulkki oli 36,1 miljoonalta tonniltaan jakautunut edellisistä poikkeavasti: Suurin piirakanpala oli Riikalla - 30 %, jota seurasivat Ust–Luga, 18 %, Vysotsk, 12 %, Ventspils 11% ja Tallinna 10 %. Konttiliikenteen kohdalla Tallinna putoaakin jo kevyeen sarjaan. Pietarilla on 4,6 miljoonan TEU:n määrästä 38 % ja Gdynialla 14 %. Sitten tulevat Suomen Kotka 12 % ja Helsinki 9 %. Klaipedalla on 7 %, Kaliningradilla ja Riikalla molemmilla 5 %. Hamina ja Tallinna ovat olleet samankokoiset 4 %:lla. Konttiliikenteen kasvuprosentti on viime vuonna ollut Pietarilla 30 %, Gdynialla 18 % ja Kotkalla 13 %. Kaliningrad ja Klaipeda seurasivat heti perässä 12 ja 11 %:lla. Riian 4 %:n jälkeen olivat 3 %:sia Hamina ja Tallinna ja näiden jälkeen Helsinki ja Gdansk 2 %:lla. Konttimarkkinoiden kasvupotentiaalia Tallinna arvioi tasaisen vauhdin taulukolla, niin että viime vuoden vajaa neljä miljoonaa TEU:ta kasvaisi kaksinkertaiseksi määräksi vuoden 2011 loppuun mennessä. Tämä mielessä Tallinna on panostamassa konttiliikenteeseen seuraavan neljän vuoden aikana. Ensi vaiheessa konttikenttää laajennetaan täyttömaalla Muugassa

EAB FINLAND OY HELSINKI 09-4520 170 KOKKOLA 06-834 9990

27 hehtaarilla, jonka alueen väyläsyvyys on 14,5 metriä ja laituripituudet 320 metriä. Seuraavaksi täytetään käyttöön 60 ha, jonka rannan syväys on 16 metriä ja laituripaikkoja 1260 metrin edestä. Kolmas vaihe on 20 hehtaarin kenttä, jossa on edelleen sama 16 metrin syväys ja laituria 320 metriä. Alueella oleviin liikenneyhteyksiin jatketaan tietä ja rataa, mutta edelleen kehitellään myös teollisuuspuistoa uuden alueen viereen. Uusien autojen laivauksiin kiinnitetään myös huomiota, sillä sen liikenteen vuosittainen kasvu on ollut neljänä viime vuotena alueella lähempänä 100:aa kuin 50 %:ia. Viime vuonna määrä oli 80 000 autoa. Autokenttien laajennus on ollut käynnissä Paldiskin eteläsatamassa. Tallinnan satamien liikenteeseen on nyt purrut Venäjän boikotti, joka juontaa Pronssisoturi-episodiin. ✱ Hannu Hillo, perustiedot Tallinnan sataman info

33 Logistiikka 3 | 2008


LOG0803_34-35 Maersk 4.4.2008 09:52 Sivu 34

Yhdistimme voimamme.

3.3.2008 alkaen Pohjolan Liikenne -yhtiöillä on yksi vahva logistiikkapalveluja tarjoava nimi, Transpoint. Transpoint jakaantuu kahteen liiketoimintayksikköön: Transpoint ja Transpoint International. Transpoint palvelee kotimaan tavaraliikenteessä ja Transpoint International kansainvälisissä kuljetuksissa.

Kotimaan toiminnoissa Transpoint Oy Ab jatkaa omalla tutulla nimellään. Combitrans Oy:n nimi muuttuu Transpoint Cargo Oy:ksi. Kansainvälisiä kuljetuksia tarjoavan SP Transit Finland Ltd Oy:n nimi vaihtuu Transpoint International (FI) Oy:ksi. Nyt saat Transpoint-nimen alta tarvitsemasi logistiset

www.transpoint.fi | www.transpointcargo.fi | www.transpoint.eu Asiakaspalvelu 0307 0307

ratkaisut ja monipuolisen kokonaispalvelupaketin, mikä sisältää luotettavat logistiikka- ja informaatioratkaisut niin kotimaassa kuin Baltiassa ja itäisessä Keski-Euroopassa. Tule sopimusasiakkaaksemme!


LOG0803_34-35 Maersk 4.4.2008 09:52 Sivu 35

Maersk Linen Brühl:

Suomen transitoliikenne Venäjälle jatkaa kasvuaan Johtaviin konttialusvarustamoihin kuuluvan Maersk Linen Itämeren liikenteestä vastaava myyntipäällikkö Morten Brühl näkee suomalaisen transitoliikenteen tulevaisuuden valoisana huolimatta Venäjän mittavista investoinneista Pietarin seudun satamakapasiteetin kasvattamiseksi. – On muistettava, että Pietarissa on satamatoiminnoille vain rajallisesti tilaa. Varsinaisen pullonkaulan kuitenkin muodostaa Pietarin ulkopuolisen liikenneväylästön huono kunto, Brühl arvioi. Göteborgissa pääkonttoriaan pitävä Maersk Line on maailman johtavia valtamerivarustamoja. Yhtiön palveluksessa työskentelee noin 35 000 henkilöä; toimistoja Maersk Linella on yli 125 maassa. Yhtiön kalusto koostuu lähes 2 miljoonasta kontista ja yli 500 konttialuksesta. Tunnetuin niistä on Emma Maersk, liki 400 metriä pitkä ja 11 000 bruttorekisteritonnin vetoinen maailman suurin konttialus. Aluksella on leveyttäkin peräti 56 metriä, mikä on liikaa esimerkiksi Vuosaaren sataman laitureihin mahtuakseen. Logistiikkayhdistyksen 50-vuotisseminaarissa Itämeren alueen konttiliikenteen näkymiä pohtinut Brühl arvioi erityisesti Venäjän liikenteen jatkavan voimakasta kasvuaan. Tänä vuonna Venäjän konttiliikenne kasvaa ennusteiden mukaan 24 prosenttia, ja vastaavasti koko Itämeren alueen konttiliikenne 10,9 prosentin verran. Se on prosenttiyksikön verran enemmän kuin kansantalouksien keskimääräinen kasvu Itämeren alueen valtioissa. - Eniten kasvaa vuoteen 2020 ulottuvien ennusteiden valossa Itämereltä valtamerille ja toisaalta Itämeren sisäinen liikenne, hän toteaa. Vuonna 2020 Itämereltä lähtisi konteissa joka vuosi arviolta 270 miljoonaa tavaratonnia enemmän kuin tänä vuonna. Tämä vastaisi 88 prosentin kasvua tähän vuoteen verrattuna. Itämeren sisäinen konttiliikenne kasvaisi vastaavasti 147 miljoonalla tonnilla vuodessa, mikä vastaa noin 83 prosenttia. Vähiten kasvaa ennusteiden mukaan Itämerelle saapuva liikenne; sen kasvu vuoteen 2020 mennessä olisi 64 miljoonaa tonnia ja vastaavasti 35 prosenttia. Venäjä vetää Suurin Itämeren konttiliikenteen kasvuun vaikuttava tekijä on Morten Brühlin mukaan Venäjän talouden kehitys. Tällä hetkellä noin 40 prosenttia Venäjän kaikesta tuonnista saapuu Pietariin. Toisaalta tuonnista peräti 30 prosenttia on nyt transitoliikennettä Suomesta ja Baltiasta. Näiden osuuksien pieni ero antaa hyvän käsityksen siitä, kuinka suuri on transitoliikenteen merkitys Venäjälle. Toisaalta se kuvaa Länsi-Venäjän satamakapasiteetin suurta vajetta. - Kyse ei ole pelkästään siitä, kuinka paljon Venäjä kasvattaa satamakapasiteettiaan. Paljon on kiinni myös siitä, milloin Venäjä saa lii-

Morten Brühl Maersk Line Swedenistä luottaa siihen, että Suomi säilyttää jatkossakin logistisen sillanpääasemansa Venäjän kaupassa. Kuva: Hans Koistinen

kenneinfrastruktuurinsa kuntoon satamien ulkopuolella. Näistä syistä on täysi syy uskoa ennusteisiin, joiden mukaan transitoliikenne jatkaa kasvuaan jopa vuoteen 2020 asti, Brühl sanoo. Suomalaisyritysten vahvuudet Venäjän liikenteen logistiikkakumppanina eivät hänen mukaansa perustu pelkästään transiton tarpeellisuuteen. - Suomen gateway-asema perustuu myös osaamiseen ja palvelun joustavuuteen. Talviolosuhteiden hallinta on luonnollisesti myös etu. Oman lukunsa muodostavat hitaat rajanylitykset. Niin kauan kuin ongelma ei poistu, konttialusliikenne hyötyy siitä. ✱ Vesa Tompuri

35 Logistiikka 3 | 2008


LOG0803_36-39 4.4.2008 10:34 Sivu 36

Alan edelläkävijä...

...vuodesta 1957

.com

HELSINKI TALLINN

TalSilja_Logist0308.indd TalSilja Logist0308.indd 1

TURKU RIGA

TAMPERE VILNIUS

OULU

JYVÄSKYLÄ JOENSUU GDYNIA WARSAW

VAALIMAA BUDAPEST

1.4.2008 12:36:26


LOG0803_36-39 4.4.2008 09:53 Sivu 37

Laivasimulaattori auttaa harjoittelemaan pahoja kelejä Meriturvan Otaniemessä sijaitseva laivasimulaattoriyksikkö on tuttu harjoittelupaikka paitsi luotseille, myös monien varustamojen päällystölle. Suomen- ja Pohjanlahden jäissä navigointia harjoittelemaan saapuu Otaniemeen merenkulun ammattilaisia ulkomailtakin. Ensimmäiset laivasimulaattorit tarvittavine ohjelmistoineen kehitettiin 1970-luvulla. Tietotekniikka oli liiankin räätälöityä; koneiden vanhennuttua varaosia ei enää saanut mistään, ja softa oli yhteensopimatonta uudempien käyttöjärjestelmien kanssa.

- Jouduimme romuttamaan vanhan simulaattorin, ja kesti kaksi vuotta ennen kuin saimme uuden. Eioon tarjoaminen ehti jo vähentää palvelujemme kysyntää, mutta nyt käyttöaste on vähitellen palaamassa odotetulle tasolleen, kertoo yliopettaja Risto Tikkanen Meriturvasta. Tikkasen mukaan suurimman käyttäjäryhmän muodostavat Luotsausliikelaitoksen palveluksessa työskentelevät luotsit. Heidän lisäkseen simulaattorilla käy harjoittelemassa laivayhtiöiden kansipäällystöä. Toisinaan simulaatioita tarvitaan myös oikeuskäyntien todistusaineistona. Esimerkiksi vuonna 1993 Utön vesillä pohjakoske-

tuksen saaneen, St. Vincentin lipun alla liikennöineen aluksen karilleajon syyllisiä todistellaan simulaatioiden avulla; vastakkain ovat Suomen valtio ja kreikkalainen varustamo. Tällä hetkellä juttu on menossa hovioikeuteen. - Simulaattorilla ei voida juridisessa mielessä todistaa mitään, mutta sen avulla voi sulkea pois mahdottomuuksia, Tikkanen kertoo. Merikapteenina Tikkasella on vankka ammattipohja simulaattorin hyötyjen arvioimiseksi. Virtuaalisuus tarjoaa mahdollisuuden harjoitella toistettavissa, vapaasti säädettävissä olosuhteissa. Kyse on

Meriturva kouluttaa merenkulun ammattilaisia lämpimissä sisätiloissa, mutta muuten todellista vastaavissa olosuhteissa. Kuvaa muodostaa yhdeksän virtuaalisen komentosillan katolle sijoitettua videokameraa. Kuva: Vesa Tompuri

37 Logistiikka 3 | 2008


LOG0803_36-39 4.4.2008 09:53 Sivu 38

Jan Nyholm pitää tärkeimpänä simuloida navigoimista Suomen vesialueiden kauppaalusväylillä. Kuva: Vesa Tompuri

myös kustannuksista; noin tuhannen euron päivähintaan ehtii simuloida 5-6 ajoa valitsemallaan reitillä muunneltavissa olosuhteissa. - Tähän hintaan tekee korkeintaan yhden väylätestiajon pienehköllä aluksella, Tikkanen toteaa. Turbulentti virtaus ei väänny kaavaksi Laivasimulaattoriteknologiassa tarvitaan tietysti muutakin kuin kehittynyttä tietotekniikkaa. Softan kehittämiseksi tarvittava matematiikka ei ole helpoimmasta päästä. - Aaltojen mallintaminen perustuu sinikäyriin. Se on vielä helppoa verrattuna jäiden, erityisesti ahtojäiden mallintamiseen. Monimutkaisimmillaan jäiden mallinnus vaatii niin työläät algoritmit, etteivät nykyisetkään tietokoneet niitä kohtuuajassa pyöritä, Risto Tikkanen kertoo. Simulaattorin ohjelmistot on kehittänyt pietarilaisten meri-

38 Logistiikka 3 | 2008

kapteenien 1992 perustama Transas. Yhtiö on Tikkasen mukaan nykyisin alansa johtava maailmassa. - Pietarissahan oli jo tsaarinaikana vahva perinne merentutkimuksessa, ja merikapteenikoulutus on ollut pitkään korkeakoulutasoinen. Tietenkään pelkällä merikapteenitutkinnolla ei silti kaavoja kehitellä. Transasilla onkin töissä enimmäkseen eri alojen tohtoreita, Tikkanen sanoo. Transasin toimittama simulaattori pystyy simuloimaan varsin erilaisia merenkulkuolosuhteita. Esimerkiksi aallonkorkeus voi olla simulaattorissa maksimissaan yli seitsemän metriä. Tällaisissa oloissa vesi usein jo pyyhkäisee aluksen kannen yli. Rajumyrskyä, jossa alus menettää osan muotovakavuuttaan, simulaattori ei pysty tyhjentävästi jäljittelemään. Sen sijaan simulaattori pystyy kuvaamaan kovankin merenkäynnin vaikutuksen aluksen ohjailuun. Jäissä navigoinnin perusopetukseen Meriturvan laivasimu-

laattori on hyvä väline. Tammikuussa jäissä navigointia kävi harjoittelemassa muun muassa kemikaalikuljetuksiin erikoistuneen Crystal Pool -varustamon kansipäällystö. Harjoittelua varten Otaniemen simulaattori sisältää valtaosan siitä noin 2500 kilometrin väylästöstä, jota kauppa-alukset Suomen vesillä käyttävät. Kuva-aineiston kokoamiseksi Risto Tikkanen ja hänen kollegansa, merikapteenina niinikään yli kymmenen vuoden rahtiliikennekokemuksen hankkinut Jan Nyholm ovat ottaneet kymmeniä tuhansia valokuvia GPS-laitteella varustetulla kameralla. - Kuvaamattomia väyliä on lähinnä enää Vaasan edustalla. Lisäksi Saimaa, Kokkola, Raahe ja Pietarsaari ovat vielä digitoimatta. Nämä noin 600-700 kilometrin täydennykset valmistuvat 1-2 vuoden sisällä, Tikkanen kertoo. Nyt käytössä olevaa simulaatiomallia voi hänen mukaansa muuntaa monipuolisesti hyödyntämällä Meriturvan käytössä

olevia noin sataa ulkomaista satamaa ja niiden väyliä kuvaavaa dataa. Laivakohtaiseen muunteluun tarvitaan Transasin jo kehittämä Virtual Shipyard -ohjelmisto. - Ulkomaisten väylien simulointi on tärkeää, mutta koulutustoimintamme painotuksen tulee jatkossakin olla jäissä navigoinnissa ja Suomen merialueilla, Jan Nyholm toteaa. ✱ Vesa Tompuri


LOG0803_36-39 4.4.2008 09:53 Sivu 39

TAMTRON

ratkaisut kaluston seurantaan - autojen, konttien, työkoneiden ja ihmisten seuranta - paikannus - karttajärjestelmät - langaton tiedonsiirto - ajoneuvotietokoneet - vaa’at joka lähtöön

Ylivoimainen hinta-laatusuhde

Soita ja pyydä tarjous ! Puh. 03-31435000 www.tamtron.fi ISO 9001:2000 sertifioitu organisaatio

Nuppi kohti tulevaisuutta Kuljetuslogistiikan verkostot ja kilpailukyky seminaari Helsingissä 16.4.2008 klo 12.00-18.30

Markkinoiden laajin tuotevalikoima lavalliseen ja lavattomaan käsittelyyn

Tule suuntaamaan liiketoimintasi kohti tulevaisuutta! Paikalla alan järjestöjen ja yritysten kärkitoimijoita. Ilmoittaudu mukaan 10.4.2008 mennessä. Lisätietoja www.syo.fi tai kysy lisää: katja.maaniittu@syo.fi (03) 6152 452

Tavaraliikenteen yrittäjäkurssi + Traktoriyrittäjäkurssi Hämeenlinnassa 5.5. - 30.5. Ilmoittaudu mukaan tasokkaalle kurssille ja menesty AKE:n liikenneyrittäjäkokeessa! 4 viikkoa opetusta, arkisin klo 9-16. Hinta 1500 € (sis. kurssimateriaalin ja opetuksen). Traktoriyrittäjät 100 €/pv. Lisäksi AKE perii koemaksun 170 € (koemaksu traktoriyrittäjiltä 100 €) + todistusmaksun 35 €.

• Euroopan eniten myydyt sivusiirtolaitteet • Hydrauliset haarukoiden paikoituslaitteet myös vaativaan käyttöön • Laatikkopihdit ja push pull-laitteet lavattomaan käsittelyyn

Tasokasta opetusta, jossa keskitytään olennaiseen! - Suomen Yrittäjäopiston kurssin suorittaneista suurin osa läpäisi kokeen ensimmäisellä kerralla! Tsekkaa www.syo.fi tai kysy lisää: katja.maaniittu@syo.fi (03) 6152 452

AURAMO OY PL 78 (Valimotie 22-24), 01511 Vantaa puh: 09-82931, fax: 09-8701037, e-mail:sales.fi@bolzoni-auramo.com www.bolzoni-auramo.com

Trukkilisälaitteita Suomessa vuodesta 1947

39 Logistiikka 3 | 2008


LOG0803_40-41 4.4.2008 09:59 Sivu 40

rfid

RFID-teknologian sovelluskohteita Radiotaajuinen etätunnistetekniikka (radio frequency identification, RFID) on teknologia jota voi hyödyntää monenlaisissa sovelluksissa teollisuudessa.Viime vuosien aikana RFID:n käyttö on levinnyt mitä erilaisimmille aloille.

maattisesti luomaan täydennystilauksen yrityksen tuotannonohjausjärjestelmään. Myös materiaalin vastaanotto voidaan liittää järjestelmään käyttämällä RFID-lukijalla varustettua vastaanottoporttia.

Kiertävät kuljetusyksiköt Logistiikka yleisesti Logistiikkaketjut ovat tällä hetkellä teollisuudessa osa-alue, joka hyödyntää RFID:tä eniten. RFID-tunnisteita käytetään usein rinnakkain viivakoodien kanssa ja tulevaisuudessa teknologia saattaa jopa korvata vanhemman tunnistusmenetelmän. Radiotaajuiset etätunnisteet mahdollistavat tehokkaamman tavaranseurannan, esimerkiksi lavojen tunnistuksen toimitusketjun eri etapeissa tai tavaran siirtyessä varastosta tuotantoon. Automaattiset lähetysten vastaanotot ovat myös mahdollisia. Lavatason tunnistuksella hyödyt ovat suuria varsinkin silloin, kun lavalla on paljon tilausrivejä. Kaikki lavalla olevat materiaalit voidaan vastaanottaa sähköisesti nopeasti vähentäen tarvittavaa työmäärää ja virheitä. Vastaanottojärjestelmään voi myös lisätä yksilötason tunnistuksen, joka mahdollistaa sarjanumeroitujen tavaroiden vastaanoton. Esimerkiksi elektroniikka-alalla tämä on yleistä ja hyödyntämällä RFID:tä saavutetaan huomattavasti nopeampi vastaanotto.

Vaateteollisuus ja vähittäiskauppa Vaikka RFID-tunnisteiden yksittäishinnat tippuvat jatkuvasti, kauppojen hyllyillä istuvien maitopurkkien viivakoodeja ei olla lähitulevaisuudessa vaihtamassa sähköisiin tunnisteisiin. Vähittäiskaupan aloista vaateteollisuus on kuitenkin ensimmäinen, joka on saavuttanut hyötyjä RFID-teknologiasta. Seurantajärjestelmään pystytään kappalekohtaisesti tallentamaan erilaiset tiedot kuten koko, väri ja malli. Aina kun vaate siirtyy paikasta toiseen, etu- tai takahuoneen varastoon tai kassalle myytäväksi, tulee järjestelmään tieto uudesta sijainnista. Tämän tiedon avulla saldotiedot ovat tarkempia ja pysyvät ajan tasalla, jonka seurauksena harvemmin menetetään myyntiä tyhjän hyllyn vuoksi.

Pysyvän omaisuuden seurantaan käytetään kertakäyttötunnisteiden sijaan kestävämpiä, pysyviä tunnisteita. Esimerkiksi rullakot, kuormalavat, jäteastiat ja junanvaunut ovat hyviä sovelluskohteita tämäntyyppiseen tunnistukseen. RFID-pohjainen tunnistusjärjestelmä automatisoi kuljetusyksikön vuokraus- tai luovutusajankohdan yksilöllisen kirjauksen sekä kirjanpidon. Omistaja pystyy järjestelmän avulla seuraamaan reaaliaikaisesti tavaroiden liikettä ja sijaintia. Prosessien automatisoinnin lisäksi järjestelmä auttaa myös kapasiteetin suunnittelussa.

Saavutettuja hyötyjä Hyvin suunniteltu ja integroitu RFID-järjestelmä tuo prosesseihin konkreettisia säästöjä.Varsinkin suurilla tuotantomäärillä alkuinvestoinnin takaisinmaksuaika on lyhyt. Esimerkiksi yhdellä elektroniikka-alan yrityksen tehtaalla vapautui 25% varastopääomasta kun RFID-pohjainen järjestelmä otettiin käyttöön. Myös tavaran vastaanoton manuaalinen työ vähentyi noin 90%. Toisena esimerkkinä eräällä suomalaisella vaatealan yrityksellä järjestelmän takaisinmaksuaika oli reilu puoli vuotta.

✱ Ville Saarinen Product Engineer Vilant Systems Oy ville.saarinen@vilant.com

Kokoonpanoteollisuus Yleinen ongelma kokoonpanoteollisuudessa on se, että reagointi tarvittavan materiaalin loppumiseen varastosta on hidasta. Radiotaajuisiin tunnisteisiin perustuva järjestelmä mahdollistaa näiden materiaalisiirtojen automaattisen seurannan. Käyttämällä esimerkiksi tunnisteilla varustettuja säilytyslaatikoita, pystytään saldon lähestyessä nollaa auto-

40 Logistiikka 3 | 2008

Antennit ja RFID-tunnisteilla varustetut vaatteet


LOG0803_40-41 4.4.2008 09:59 Sivu 41

Fazer tehostaa

hankintaprosessiaan Oy Karl Fazer Ab on panostanut hankintatoimen kehittämiseen vuodesta 2004 alkaen. Silloin aloitettiin mittava kehitysprojekti, jossa konsernille luotiin yhteinen hankintaprosessi ja kehitettiin pitkäjänteisesti hankintakompetensseja. Tavoitteena oli hyötyä synergiaeduista yli toimialojen ja maiden johtamalla hankintoja keskitetysti, mutta huomioiden liiketoimintojen tarpeet.ja korkeat laatuvaatimukset. Selkeästi asetetut tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi ovat hankintajohtaja Anne Mykkäsen mukaan vahvistaneet hankintojen asemaa monialayhtiön strategisessa päätöksenteossa. Hankinnoilla tehdään tulosta. On tärkeää, että tämä ymmärretään kaikilla päätöksenteon tasoilla, Mykkänen sanoo. Liki 120-vuotias monialakonserni Fazer myi hiljattain makeisliiketoimintansa. Jäljelle jäivät 1800 ravintolan Fazer Amica, Fazer Leipomot ja voimakkaasti kasvava Fazer Venäjä. Yhteensä nämä kolme toimialaa tekevät liikevaihtoa lähes 1,2 miljardia euroa vuodessa. Hankintojen osuus tästä on noin puolet; hankinnoista kaksi kolmannesta on ns. suoria ostoja eli raaka-aineita ja pakkauksia, loput ns. epäsuoria tuotteita ja palveluita, kuten logistiikka- , markkinointipalveluita, energiaa, IT, toimitilavarusteita ja -palveluita sekä henkilöstöhallintoon liittyviä palveluita. Kuljetusten ja varastoinnin osuus epäsuorista ostoista on n. 40 miljoonaa euroa. ”Tavoitteenamme oli parantaa koko arvoketjun suorituskykyä kustannustehokkaasti. Koko konsernin hankinnat jaettiin n. 20 tuote- tai palvelukategoriaan, joille kullekin luotiin omat kategoriastrategiat, joihin perustuen tehtiin suunnitelmat lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä”, kertoo Anne Mykkänen. Fazer-konsernille luotiin myös yhteinen hankintastrategia, johon kirjattiin selkeät tavoitteet ja strategiset toimenpiteet: ostovoiman maksimoiminen, hankintakompetenssien pitkäjänteinen kehittäminen sekä hankintaprosessin ja työkalujen kehittäminen ja sähköistäminen. Fazer-konserni on ottanut käyttöönsä sähköisiä työkaluja strategiseen hankintaan, liittyen mm. tarjouskilpailuihin, analyyseihin ja raportointiin.. Myös operatiivisen ostotilaus-toimitus- laskutus -ketjun sähköistäminen on lähtenyt hyvin liikkeelle. – Meillä on läpinäkyvyys kaikkiin ostokategorioihin, joiden jokaisen spendejä voimme seurata tarkasti liiketoimintayksikkö- ja toimittajakohtaisesti. Hankintojen ottaminen osaksi strategista päätöksentekoa on tarpeen sen tukemiseksi, että meillä jokainen yksikkö esimerkiksi kaikki 1800 ravintolaa ja 20 leipomoa - tekee päivittäin isoja määriä ostotilauksia. Hankintahenkilöstön koulutus on jatkuva prosessi Keskeisenä osana hankintatoimen kohennusta Fazer-konsernissa on koulutettu koko hankintoihin osallistuva henkilöstö. Vaikka kehitysprojekti on perustavoitteidensa osalta valmis, koulutusprosessia on Anne Mykkäsen mukaan tarkoituksenmukaista jatkaa ainakin vuoteen 2010 asti. Uusia henkilöitä tulee mukaan hankintayhteisöön,

Karl Fazer Ab:n hankintajohtaja Anne Mykkänen vetää Fazerin hankintaorganisaatiota ja vastaa konsernin hankintastrategioista. (Kuva: Pekka Aaltonen)

jolloin on tarpeen luoda pitkäjänteinen koulutusohjelma, jolloin saadaan uudet ostopäälliköt heti täysillä mukaan.toimimaan Fazerin toimintamallien mukaisesti... – Tämä on tarpeen siksikin, että meillä on konsernissa hyvin erilaisia toimialoja, kuten ravintolapalvelut ja leipomoteollisuus, joiden liiketoimintavaatimukset ja logistiset konseptit poikkeavat toisistaan ja asettavat haasteita myös keskitetysti johdetulle hankintaorganisaatiole ja yhteiselle hankintaprosessille, Anne Mykkänen kiteyttää. ✱ Vesa Tompuri

41 Logistiikka 3 | 2008


LOG0803_42-46 Makasiini 4.4.2008 10:00 Sivu 42

makasiini Lillbacka vahvistaa logistiikkapalvelujaan ostamalla Oy H. Storbjörk Ab:n

Wärtsilä ostaa norjalaisen Maritime Service -yhtiön

Logistiikkapalveluja tarjoava alahärmäläinen Lillbacka on ostanut Oy H. Storbjörk Ab:n koko osakekannan.Yritysosto vahvistaa Lillbackan logistiikkapalveluja ja verkostoa erityisesti Pohjoismaiden alueella. Lillbacka Groupin omistuksessa Oy H. Storbjörk Ab jatkaa toimintaansa omalla nimellään.Yrityskaupan myötä Lillbackan logistiikkapalvelujen liikevaihto on 27 miljoonaa euroa ja henkilöstö 60.

Wärtsilä on ostanut norjalaisyritys Maritime Service AS:n, joka tarjoaa laivojen huolto- ja kunnostuspalveluja sekä mekaanisia korjauspalveluita. Maritime Service toimii Ålesundin kaupungissa Moren alueella, Norjan länsirannikolla.

Vehon palveluverkosto maanlaajuiseksi Fuusio Yritysten välisen tiedonsiirron integrointiin erikoistunut tamperelainen Anilinker Oy ja yhdysvaltalainen Liaison Technologies Inc. yhdistyvät. Osakevaihdolla toteutettava fuusio synnyttää globaalisti merkittävän yritysten välisiin b2b-integraatioihin ja tuotetiedonhallintaan keskittyvän asiantuntijayrityksen. Anilinkerin nimi muuttuu Liaison Technologies Oy:ksi. Liaisonin ja Anilinkerin asiakkaisiin kuuluvat mm. Siemens, Cloetta Fazer, Metso, International Paper, Colgate-Palmolive, Weyerhaeuser Company, Merck & Co., Stora Enso ja Unisource. Yritysten järjestelmäintegraation maailmanmarkkinat kasvavat yli 57 prosentin vuosivauhdilla, ja Euroopassa pelkästään yritysten välinen tiedonsiirto kasvaa 40 prosenttia vuodessa. Yhdistyneessä yhtiössä tulee olemaan 115 työntekijää Suomessa,Yhdysvalloissa ja Hollannissa.

Veho Group Oy Ab laajensi korjaamoverkostoaan ostamalla Sisu Auto Huoltopalvelut Oy:n. Maanlaajuinen myynti- ja huoltopalveluketju palvelee Mercedes-Benz-, Mitsubishi Fuso -, Sisu-, Renault- ja Setra-asiakkaita.Veho uudistaa ja laajentaa raskaan kaluston myynti- ja huoltopalveluverkostonaan tänä vuonna. Uudet palvelukeskukset tuovat palvelut lähelle asiakaskuntaa kautta koko Suomen. Investointien valmistuttua Vehon oma hyötyajoneuvojen korjaamoketju toimii 15 paikkakunnalla käsittäen yhteensä 17 toimipistettä. Sisu Auto Huoltopalvelut Oy:n verkosto aloittaa samalla Mercedes-Benzin ja Mitsubishi Fuson huoltoedustuksen kuluvan vuoden aikana. Ensimmäiset toimipisteet ovat aloittaneet vuoden vaihteessa.

Steveco investoi konttiliikenteen kasvuun Kalmar Industries toimittaa 10 sähkökäyttöistä konttilukkia Stevecon Mussalon terminaaliin Kotkassa.Toimitusten ansiosta Steveco pystyy laajentamaan konttien varastointikapasiteettiaan, sillä uudet koneet mahdollistavat konttien pinoamisen yhtä konttia korkeammalle kuin Stevecon nykyiset konttilukit Kotkassa eli siis kahden kontin sijaan kolme konttia päällekkäin. Ensimmäiset koneet toimitetaan tulevana kesänä ja viimeisten lukkien on tarkoitus saapua Mussaloon lokakuussa 2008. Kun uudet konttilukit on otettu käyttöön, osa vanhoista koneista siirretään Stevecon terminaalioperaatioihin Vuosaaren uuteen satamaan Helsinkiin. - Kasvattamalla pinoamiskorkeutta entistä korkeammilla konttilukeilla, Steveco laajentaa konttikentän varastokapasiteettiaan tavalla, joka on erittäin kustannustehokas. Lisäksi uudet koneet varustellaan sähköisesti ohjatuilla moottoreilla, jotka vähentävät polttoaineen kulutusta ja alentavat päästöjä, kertoo Kalmar Suomen toimitusjohtaja Jouko Kyrolä.

42 Logistiikka 3 | 2008


LOG0803_42-46 Makasiini 4.4.2008 10:00 Sivu 43

makasiini Lukulaite perävaunuun WABCO on kehittänyt lukulaitteen, jolla voidaan lukea perävaunun painotiedon lisäksi kaikki järjestelmään tallentunut data.Tämä lukulaite on nimeltään SmartBoard. WABCOn sähköohjatut jarrut ovat monelle automiehelle jo tuttu asia. WABCOn EBSD-versio kertoo kuljettajalle mm. perävaunun kokonaispainon.Vanhat vetoautot eivät kuitenkaan lue näitä tietoja, eikä moni uusikaan vetoauto valitettavasti ota niitä vastaan, mutta SmartBoardin avulla tämä onnistuu. SmartBoardin kytke kytketään yhdellä johdolla WABCOn EBSjärjestelmään. Kun vaunu on varustettu RSSajonvakautusjärjestelmällä, myös painotiedot ovat luettavissa ja jopa lastausrajat määriteltävissä. SmartBoardia ei tarvitse ohjelmoida tietokoneella. Riittää, kun SmartBoard laitetaan asennettaessa hakemaan EBS-modulaattorille tallentunut data. SmartBoardista voi helposti lukea mm. kokonaiskilometri-määrän/tripin, kokonaispainon ja järjestelmän vikadiagnoosin, ja luetta-

vissa on myös kaikki ODR-data (ajotietotallentimen data).Tämän kaiken voi lukea ilman, että vaunu on kytketty vetoautoon, koska SmartBoardissa on oma virtalähde.

WABCO-tuotteita tuo maahan Örum Oy Ab.

43 Logistiikka 3 | 2008


LOG0803_42-46 Makasiini 4.4.2008 10:00 Sivu 44

makasiini Korjaamo Mikkelissä

Oriola-KD Venäjälle

Volvo Truck Center laajentaa korjaamoverkostoaan Mikkeliin. Aiemman paikallisen pisteen poistuttua Volvon verkostosta Volvo Truck Center avaa nyt korjaamon Suomen Kiitoautot Oy:n Mikkelin tiloihin. Näin uuden korjaamon toiminta pystytään käynnistämään nopeasti.

Oriola-KD Oyj on allekirjoittanut sopimuksen, jonka mukaan se ostaa 75 prosenttia Moskovassa toimivasta apteekkiyhtiöstä (Vitim & Co) ja lääkkeiden tukkukauppayhtiöstä (Moron Ltd).Vitimin ja Moronin osto on Oriola-KD:lle merkittävä strateginen investointi Venäjän nopeasti kasvaville lääkemarkkinoille.Vitim harjoittaa apteekkitoimintaa Moskovassa ja sen ympäristössä tunnetulla Stary Lekar -nimellä. Moron harjoittaa lääkkeiden tukkukauppaa Venäjällä.Vitimin ja Moronin osto tarjoaa Oriola-KD:lle ainutlaatuisen mahdollisuuden investoida Venäjän kehittyville lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppamarkkinoille.

Roclan aisa menestyi kansainvälisessä red dot -muotoilukilpailussa Älykkäitä materiaalinkäsittelyn ratkaisuja tarjoava Rocla Oyj saavutti kunniamaininnan yhdessä maailman arvostetuimmista muotoilukilpailuista. Kansainväliseen red dot -tuotemuotoilukilpailuun osallistui yli 3200 tuotetta 51 eri maasta. Varastotrukkeihin suunniteltu h2-aisa sai kunniamaininnan erinomaisesta käytettävyydestään ja tyylikkäästä designista. - Tuotteiden muotoilun perustuvan käyttäjätutkimuksiin, jossa havainnoidaan trukinkuljettajia normaalissa työympäristöissä sekä tutkitaan erilaisia mahdollisia toteutustapoja. Muotoilu palvelee ennen kaikkea tuotteen käyttäjää lisäten työn ergonomiaa ja turvallisuutta, kertoo Rocla Oyj:n muotoilujohtaja Petteri Masalin. Masalinin lisäksi Roclassa työskentelee kaksi muotoilun ammattilaista.

Sappiin puheentunnistusta SAP ERP -ohjelmaan yhdistetty uusi Vocollect VoiceLink 3.0 WCS tarjoaa asiakkaille SAPratkaisuihin integroituja puhesovelluksia. Yhdistelmä merkitsee huomattavaa parannusta globaalille huoltoketjulle, niin jakelukeskuksille kuin IT-toiminnallekin. Järjeselmä tukee automatisoitujen varastojärjestelmien, kuten WMS-varastonhallintajärjestelmää käyttävien WCU-varastonhallintayksiköiden välistä yhteydenpitoa. Integroinnin ansiosta käyttäjä voi hyödyntää puhesovelluksia nykyisten toimintojen ohella.

Renkaan paikkaus tien päällä Maakuljetusverkkoa Ukrainaan WABCO on kehittänyt hyötyajoneuvoille tarkoitetun renkaanpaikkausaineen, Tire Premium Sealin. Rengasta ei enää tarvitse ryhtyä vaihtamaan kesken matkan. Renkaaseen tulleet halkaisijaltaan korkeintaan 10 mm:n reiät voidaan paikata Tire Premium Sealilla jo tien päällä. Rengas täytetään WABCO Tire Premium Sealilla venttiilin varren kautta, jolloin paikkausainesäiliön ja renkaan välille muodostuu ilmatiivis yhteys.Renkaalla voidaan korjauksen jälkeen ajaa jopa 1 000 km tai kaksi viikkoa, kuitenkin korkeintaan 80 kilometrin tuntinopeudella. Rikkoutuneen tilalle ei tarvitse ostaa uutta rengasta, vaan vanha voidaan korjata. Lisätiedot: www.orum.fi

TNT on avannut kansainvälisen maakuljetusverkoston Ukrainaan. Uusi maakuljetusverkosto yhdistää Ukrainan suuret talouskeskukset, Harkovan, Dnepropetrovskin ja Odessan, Eurooppaan ja muuhun maailmaan TNT:n Kiovan ja Varsovan maakuljetuskeskusten kautta. Ukrainan talouden vuosittainen kasvu on ollut vuosien 2000-06 välillä 7,4 prosenttia. Maan ulkomaankauppa on vahvassa kasvussa samoin kuin investoinnit sekä yksityinen kulutus. Ukraina kutsuttiin Maailman kauppajärjestö WTO:n jäseneksi tämän vuoden helmikuussa. Maan tärkeimmät vientikohteet löytyvät EU:sta ja entisen Neuvostoliiton maista. Lisätietoja: http://group.tnt.com.

Uusia kemikaalisuojakäsineitä Skydda on tuonut markkinoille Guide -kemikaali- ja kertakäyttösuojakäsineiden tuoteperheen. Uuteen tuoteperheeseen sisältyy ohuita kertakäyttökäsineitä, jotka suojaavat lyhytaikaisessa kemikaalien käsittelyssä sekä hajuja vastaan, sekä kestävämpiä kemikaalisuojakäsineitä, jotka tarjoavat pidempikestoisen suojan aggressiivisten kemikaalien käsittelyyn. Molempien ryhmien käsineitä on saatavana eri materiaaleista valmistettuna, jotta ne sopisivat käyttäjien käteen mahdollisimman monissa tilanteissa työolojen ja käsiteltävien kemikaalien mukaan. Osa uusista malleista on hyväksytty myös elintarvikekäyttöön eli ne täyttävät ruuan valmistuksessa ja käsittelyssä tarvittavat vaatimukset. Lisätiedot: Skydda Suomi Oy, www.skydda.fi

44 Logistiikka 3 | 2008


LOG0803_42-46 Makasiini 4.4.2008 10:00 Sivu 45

makasiini Low-cost Container Mover Oy Meclift Ltd has introduced a low-cost Container Mover ML35CM for transport of containers at inland terminals and ports. The Meclift Container Mover is used with a terminal tractor that provides the system´s power supply. It can handle both empty and loaded 20-, 30-. 40- and 45 ft units. ML35CM has a lifting capacity of 35 tonnes and own weight of 16 tonnes. Its length is adjustable between 9.8 to 15.3 metres and height between 3.9 to 5.35 metres, respectively. The total width is 4.2 metres.Tire size is 18.00-25 40 PR. Further information: www.meclift.fi

Uudella trukkikalustolla rengassäästöjä

Raskone laajentaa

Hollannissa Rockwoolin käytöön otetulla uudella Hysterin Veracitor VX -trukkikalustolla renkaiden vaihtoväli nousi 4000 tunnista 7000 tuntiin. Lisätietoja: www.sigmatrukit.fi

Sigma Trukit Oy on solminut Raskone Oy:n kanssa maan kattavasta yhteistyöstä koskien Sigma Trukkien maahantuomien materiaalinkäsittelylaitteiden huoltoa ja jälleenmyyntiä.Yhtiöiden välillä solmitun yhteistyösopimuksen taustalla on ABB Oy Servicen ja Raskoneen samanaikaisesti tekemä kauppa ABB:n trukkiliiketoiminnan myynnistä Raskoneelle.

Uuden sukupolven PDA -laite Handheld Finland Oy on esitellyt uuden M3 Mobile PDA-laitteen. M3 Mobilessa on integroitu tietoliikenne, viivakoodi/kamera sekä paikannusominaisuudet. M3 Mobilessa on 128 MB RAM-muistia ja 128 MB sisäistä tallennusmuistia, joka on lisättävissä sisäisen Mini-SD (Secure Digital) -korttipaikan avulla. Laitteessa on lisäksi optiona saatavissa integroitu GSM/GPRS/Edge -moduli, jonka avulla laitetta voi käyttää myös puhelimena. Laitteen käytettävyyttä vaikeissakin olosuhteissa helpottaa kirkas värikosketusnäyttö, numeronäppäimistö sekä navigointinäppäimet. Lisätietoja saat osoitteesta www.handheldfinland.com.

Kahvitauot tärkeitä suomalaisille Suomalaiset kahvinjuojat pitävät kahvitaukoja erittäin tärkeinä omalle ja työtovereidensa työssä jaksamiselle.Tämä käy ilmi Pauligin teettämästä laajasta Kahvitauot ja kahvinjuonti työpaikalla -tutkimuksesta. Työterveyslaitoksen tutkijan Mikael Sallisen mukaan kahvi- ja lounastauot auttavat jaksottamaan työpäivää elimistön vireystilan kannalta hallittaviksi kokonaisuuksiksi.

Kuulonsuojain sisäänrakennetulla radiopuhelimella Kuulonsuojaus- ja viestintäratkaisuja markkinoiva Peltor on tuonut markkinoille uuden langattoman Peltor LiteCom Pro headset -ratkaisun, jossa on integroituna ohjelmoitava radiopuhelin. LiteCom Pro täyttää ATEX-luokituksen II 1 G (EEx ia IIC T4) vaatimukset, jolloin laitetta voidaan turvallisesti käyttää myös räjähdysvaarallisiksi luokitelluissa ympäristöissä. Laite soveltuu käytettäväksi esim. maansiirto-, rakennus- ja metsätyömaille, paperi- ja sahateollisuuteen, voimalaitoksiin, konepajoille ja satamiin, varastoalueille sekä äänekkäisiin harrastuksiin, kuten moottoriurheiluun. Lisätiedot: Kauko-Telko Oy / Radiopuhelimet

45 Logistiikka 3 | 2008


LOG0803_42-46 Makasiini 4.4.2008 10:00 Sivu 46

makasiini Käsipääte yhdistää tiedonkeruun ja puheominaisuudet

Novotek laajentaa

Nordic ID:n esittlemä uusi matkapuhelinsukupolvelle suunniteltu käsipääte yhdistää puheominaisuudet ja nopean langattoman tuotetiedon keruun eri lähteistä. Uusi pääte, Nordic ID Morphic toimii olemassa olevien Nordic ID:n langattomien tiedonkeruujärjestelmien kanssa. Se on myös muunnettavissa esimerkiksi RFIDlukijaksi. Matkapuhelinta muistuttavan muotoilunsa ansiosta se on käytettävissä yhdellä kädellä. - Kuten kaikki tuotteemme, uusi käsipääte on ennen kaikkea työkalu. Siksi se on tarpeeksi pieni mahtuakseen käteen ja ollakseen ergonominen ja helppokäyttöinen. Se on myös tarpeeksi luja kestääkseen erilaisten käyttöympäristöjen vaatimukset, kertoo Nordic ID:n toimitusjohtaja Jorma Lalla. Lisätietoja: www. nordicid.com (kuva, nordiid.eps)

Novotek Finland Oy on tammikuussa solmitulla kaupalla ostanut Elmega Oy:n koko osakekannan. Elmega Oy toteuttaa sähkö- ja automaatioasennuksia kokonaistoimituksina teollisuudelle.Yritys on erikoistunut erityisesti materiaalinkäsittelyjärjestelmien projektitoimituksiin. Toisena päätuotteena on moottorilähtö- ja automaatiokeskusten valmistus alihankintana. Lisäksi yritys tarjoaa huolto- ja kunnossapitopalveluja. - Elmegan sähkö- ja automaatiopuolen osaaminen täydentää hyvin Novotek Finland Oy:n toimintaa. Elmegan osaamisen avulla Novotek Finland Oy voi tarjota asiakkaillekokonaisvaltaista palvelua sähköistyksestä tuotannonohjausjärjestelmien toteutuksiin saakka, kertoo Novotek Finland Oy:n toimitusjohtaja Juhani Yrjänä. Lisätietoja: www.novotek.fi

Muutoksenhallinnan ja testauksen työkalu Valio Oy on ottanut käyttöönsä Project-TOPin tietohallinnon työkaluksi. Project-TOPin avulla hallinnoidaan Valion SAPin ja sen satelliittijärjestelmän muutokset ja testaukset. Project-TOP Oy:n markkinioima Project-TOP 1.1 on työkalu yritysten tietojärjestelmien muutosten ja testauksien hallintaan. Suurin osa yritysten projekteista, muutoksista ja testauksista hallitaan tänä päivänä Exceleillä ja sähköposteilla. Project-TOPin avulla pystytään hallitsemaa yrityksen kaikki yhtäaikaiset projektit ja muutokset. Ohjelman avulla yrityksen johto on ajan tasalla projektien tilanteesta. Lisätiedot: www.projecttop.fi

Nostovoimaa Ruotsiin

Ajankohtainen ja kattava

Hankintojen johtaminen on kiinteä osa organisaation strategiaa ja liiketoimintaa.

Koulutus- ja kehittämiskeskus

HANKINTATOIMEN JOHTAMINEN

46 Logistiikka 3 | 2008

Kun haluat syventää osaamistasi yritysten tai julkishallinnon osto-, logistiikka- ja hankintatoimesta, hae opiskelemaan. Koulutusohjelma sopii erinomaisesti myös sinulle, joka vastaat organisaatiosi kokonaisstrategian kehittämisestä. Opintojen teemoja ovat mm. • kansainvälisten arvoketjujen johtaminen • hankintatoimi osana strategiaa • palveluiden ja julkisen hankinnan erityispiirteet • ulkoisten resurssien hallinta • hankintatoimi ja riskien hallinta

Koulutuksen perustiedot • kesto: 11/2008 - 5/2009 • suoritetaan työn ohessa, 13 lähiopetuspäivää • haku päättyy 31.10.2008 • hinta 4 950 €

Valitse kokenut kouluttaja ja hae nyt.

Lisätiedot: www.lut.fi/koke tai Miia Vanhainen, puh. 040 848 0934, email: miia.vanhainen@lut.fi

Pohjoismaihin syntyy täyden palvelun henkilönostinvuokrausfirma, kun suomalaisomisteinen Janneniska AB ostaa ruotsalaisen NOFA Maskinuthyrning AB:n. Uuden yhtiön liikevaihto on noin 8 miljoonaa euroa ja sen kalustoon kuuluu yli 100 nostinta. Yhtiö investoi voimakkaasti uuteen kalustoon, ja se on tilannut muun muassa maailman korkeimman, 101-metrisen nostolava-auton. - Janneniska on erikoistunut erittäin korkeisiin nostimiin ja NOFA puolestaan kattaa keskikorkeat ja matalat tarpeet, kertoo Janneniskakonsernin omistaja Janne Niska. Lisätiedot:www.janneniska.com


LOG0803_47-49 4.4.2008 10:01 Sivu 47

nimityksiä

Jan Pawli Itella

Esa Näätänen SKAL ry

Hanna-Liisa Rajala SKAL ry

Jouni Bergroth Skal Itä-Suomi ry

Kari Anttila Kemi Shipping Oy

Pasi Soikkeli Dimex Oy

Raija Salo NELI

Kai Holmberg NELI

Ossi Rajala SA-TU Logistics Oy

Petri Niemi SA-TU Logistics Oy

Anna-Kaisa Laurén SA-TU Logistics Oy

Natalia Hakana SA-TU Logistics Oy

Olga Levochkina SA-TU Logistics Oy

Pirjo Plith SA-TU Logistics Oy

Tapani Juselius SA-TU Logistics Oy

Jaana Tukia SA-TU Logistics Oy

Elina Kirjavainen SA-TU Logistics Oy

Panu Maijala SA-TU Logistics Oy

Jyri Andersson SA-TU Logistics Oy

Jari Matilainen Logistico Oy

Timo Sirén Veho Autotalot Oy

Hanna von Wendt VR

Ratahallintokeskus Turvallisuuspäälliköksi on nimitetty Simo Sauni, controlleriksi talousyksikköön Anja Vesander, liikennepäälliköiksi uuteen Liikennekeskukseen Timo Hämäläinen, Ari Jormalainen, Atte Kanerva, Jorma Laaksonen, Ari Lehtimäki, Jari Lindström ja Reima Roisko, alueellisiksi liikennepäälliköiksi Tapio Raaska, Juha Haapakoski ja Raija Karkkonen, liikenteenohjaustoiminnon kehittäjäksi liikenteenhallintayksikköön Heli Mattila ja koordinaattoriksi Juha Kröger, paikkatietoasiantuntijaksi ratatietoyksikköön Soile Tissari, projektiinsinööriksi rakennuttamisyksikköön Pekka Merinen sekä suunnittelijoiksi suunnitteluyksikköön Siru Koski ja Timo Kurki.

Itella VTM Jan Pawli on nimitetty Itella-konserniin kuuluvan Itella Logistiikan kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin johtajaksi nimikkeellä Vice President, Global Sales and Marketing. Pawli on aiemmin työskennellyt mm. myynnin ja markkinoinnin johtotehtä-

vissä SanomaWSOY-konserniin kuuluvassa 2ndhead Oy:ssä, Basware Oyj:ssä sekä DFDSkonsernissa.

Wetteri Power Wetteri Power Oulun toimipisteeseen on nimitetty varaosapäälliköksi Antti Ollikainen, ja hän aloittaa työt 1.4.2008. Ollikaisen työtehtäviin kuuluu lisäksi olla koordinaattori Wetterin kuorma-autovaraosatoiminnoissa sekä myös toimia yhteyshenkilönä Volvo Finlandiin päin kuorma-autovaraosia koskevissa asioissa. Ollikainen on viimeksi toiminut markkinointipäällikön tehtävissä Volvo Finlandissa, ja ennen sitä hänellä on taustaa sekä kuorma-automyynnistä että varaosakaupasta avainasiakaspäällikön tehtävissä Volvolla.

SKAL-organisaatiossa Varatuomari Esa Näätänen (33) on nimitetty Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n laki- ja TIRasiain päälliköksi 15.1.2008 alkaen. Hän on toiminut SKAL:ssa vuodesta 2002 lakimiehenä ja

vastannut vuoden 2006 alusta myös TIR-Carnet välitykseen liittyvistä asioista. Varatuomari Hanna-Liisa Rajala (25) aloitti Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:ssä neuvontalakimiehenä 2.1.2008. Aiemmin hän on toiminut Salon käräjäoikeudessa ja työeläkeyhtiö Varmassa. SKAL Itä-Suomi ry:n aluepäälliköksi on nimitetty maatalous- ja metsätieteiden maisteri Jouni Bergroth (26). Bergroth työskentelee Kuopiossa.

Kemi Shipping Oy Kemi Shipping Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty 1.3. alkaen Kari Anttila, 46. Hän on toiminut aiemmin Stora Enson logistiikan palveluksessa mm. Antverpenissä, Helsingissä ja viimeksi systeemiliikenteen päällikkönä Göteborgista käsin.

Dimex Oy Pasi Soikkeli (40) on nimitetty 4.2.2008 logistiikkajohtajaksi, vastuualueenaan tuotanto ja logistiikka.

NELI NELI, North European Logistics Institute - Pohjois-Euroopan Logistiikkainstituutti - on Kymenlaakson logistiikan kehitysohjelma. Ohjelma muodostaa yhteistyöfoorumin alueen toimijoille logistiikan koulutuksessa, tutkimuksessa ja käytännön kehittämisessä yhteistyössä muiden kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Ohjelman johtajaksi on kutsuttu DI Raija Salo 1.3.2008 alkaen. Hän raportoi Kymenlaakson AMK:n rehtori Ragnar Lundqvistille. Raija Salo siirtyy tehtävään Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, jossa hän on viimeksi toiminut väitöskirjatutkijana logistiikan tutkimusprojekteissa. NELI-ohjelman teknologiapäälliköksi on nimitetty insinööri Kai Holmberg. Hän siirtyy tehtävään Kaakkois-Suomen Osaamiskeskuksen logistiikan osaamisalan johtajan tehtävästä. Ohjelman toteutusaika on 2007- 2013, ja sen koordinaattorina toimii Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Rahoittajina toimi-

47 Logistiikka 3 | 2008


LOG0803_47-49 4.4.2008 10:01 Sivu 48

nimityksiä vat mm. Kymenlaakson liitto, Cursor Oy ja Kouvolan seudun kuntayhtymä. NELIn toimitilat sijaitsevat Kotkan Mussalossa, Kärkisaarentie 1:ssä (Mussalontie 428).

SA-TU Logistics Oy Ossi Rajala on nimitetty hallintopäälliköksi. Huolintaosaston johtajaksi on nimitetty Petri Niemi ja huolitsijoiksi Anna-Kaisa Laurén, Natalia Hakana, Olga Levochkina, Pirjo Plith ja Tapani Juselius. Helsingin Länsisataman tulliterminaalin asiakaspalvelupäälliköksi on nimitetty Jaana Tukia. Tavarakirjanpitäjäksi on nimitetty Elina Kirjavainen ja työnjohtajiksi Panu Maijala ja Jyri Andersson.

Logistico Oy Operatiiviseksi esimieheksi on nimitetty Jari Matilainen.

Veho Autotalot Oy

VR

Timo Sirén on nimitetty Veho Autotalot Oy:n uudeksi ketjujohtajaksi 11.3.2008 alkaen Timo Sirénillä (52) on takanaan pitkä ura autokaupan parissa, muun muassa automyyjänä, myyntipäällikkönä, huoltopäällikkönä sekä toimitusjohtajana eri yrityksissä sekä vähittäiskaupassa että maahantuonnin parissa. Viimeksi hän on toiminut vuonna 2006 varatoimitusjohtajana Delta Motor Groupissa ja vuonna 2007 toimitusjohtajana samassa yrityksessä. Ketjujohtajana Timo Sirén tulee vastaamaan Veho Autotalot ketjusta ja 11.3. alkaen hän toimii aluejohtajien esimiehenä. Hän raportoi tehtävässään Veho Autotalot Oy:n toimitusjohtaja Esa Mäkiselle.

Valtiotieteiden maisteri Hanna von Wendt on nimitetty VR:n viestintäjohtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 1.9 alkaen. Hän siirtyy VR:lle HYKS:n viestintäpäällikön tehtävästä. VR:n nykyinen viestintäjohtaja Martti Mäkinen jää eläkkeelle 31.8.

Läänin Kuljetus -konserni Läänin Kuljetus Oy:n LK-Infra yksikön myyntijohtajaksi on nimitetty ins. Jyrki Makkonen ja kuljetuspäälliköksi tradenomi Timo Kuuluvainen, tuotantopäällikkönä jatkaa ins. Erkki Nieminen. LK-logistiikka -yksikön myyntijohtajaksi on nimitetty Roger Jansson ja kuljetuspäälliköksi ins. Aku Tormonen. LK-Palvelut -yksikön johtajaksi on nimitetty talouspäällikkö, merkonomi MTT Pirkko Laakso

ja laskentapäälliköksi KTM Carina Niemi. Nimitettyjen toimipaikka on Turussa. Salon aluetoimiston myyntipäälliköksi on nimitetty rkm. Vesa Rahkonen. Porin ja Parkanon aluetoimistojen myyntipäälliköksi on nimitetty ins. Ari Granroth. Vammalan aluetoimiston myyntipäälliköksi on nimitetty rkm. Seppo Ranta, hän vastaa myös Hämeenkyrön Kuljetus Oy:n kuljetuspäällikön tehtävistä. Tampereen talousalueella toimivan tytäryhtiö Veikko Helander Oy:n johtajaksi on nimitetty ins. Tero Salmi, konserniin hän siirtyi Skanska-Infra Oy:stä, työpäälliköksi on nimitetty rkm. Erkki Karjalainen, konserniin hän siirtyi Destia tieliikelaitoksesta ja kuljetuspäälliköksi on nimitetty Mika Salo.

Daewoo-trukit ovat vaativaan työskentelyyn suunniteltu trukkimallisto jakautuen käyttövoiman mukaan sähkö-, diesel- ja nestekaasutrukkeihin. Tutustu mallistoon nettisivuillamme www.trukkitalo.com

Trukkitalo Veikka Ståhlberg Oy Hiiskanaukeantie 4-6, PL 30, 20781 Kaarina Puh. (02) 276 1700, Fax (02) 276 1711, e-mail: info@trukkitalo.com

48 Logistiikka 3 | 2008


LOG0803_47-49 4.4.2008 10:01 Sivu 49

yhdistys ja piirit Logyn Hankintafoorumi opintomatkalla Hollannissa Ryhmä hankintafoorumilaisia vieraili Eindhoven University of Technologyssä 18-20. maaliskuuta. Ohjelmasta paikan päällä vastasi innostavalla ja asiantuntevalla tyylillään professori Arjan van Weele avustajineen. Saimme kuulla huippuluentoja, kävimme vilkkaita keskusteluja ja teimme ryhmätöitä. Kiinnostava oli myös tutustumiskäyntimme Philips High Tech Campukseen. Pitkät perinteet omaava yritys osoittautui hämmästyttävän avoimeksi ja nykyaikaiseksi yritykseksi. Matka-ajatkin käytettiin hyödyksi verkostoitumiseen hankintafoorumilaisten kesken ja opittuja asioita syventäen. Matkasta riittää ammennettavaa Hankintafoorumin toimintaan. Hankinnan opetuksen järjestämisestä kaikilla tasoilla sekä yliopiston tiiviissä yhteistyössä paikallisten yritysten ja logistiikkayhdistyksen kanssa on meillä Hollannista ehkä eniten opittavaa. Itselleni kokemus oli vailla vertaa. Muidenkin tyytyväisen ilmeet koti-

Kutsu Logyn SCM-foorumin perustamiskokoukseen perjantaina 25. huhtikuuta Toimiiko toimitusketjusi häiriöttömästi ja tehokkaasti? Onko kysyntä ja tarjonta tasapainossa? Oletko tyytyväinen tietojärjestelmiisi ja keskustelevatko ne toisten yritysten järjestelmien kanssa? Arvostetaanko tekemääsi työtä? Onko ammattitaitoista henkilöstöä riittävästi saatavilla? Tapahtuuko oppiminen kantapään kautta vai kannattaisiko ottaa opiksi myös toisten yritysten hyvistä käytännöistä? Vastauksia näihin yrityksen tuloksenteon kannalta ratkaiseviin kysymyksiin etsitään Logyn SCMfoorumissa. Suomen Logistiikkayhdistys uudistaa rakennettaan tavoitteenaan henkilö- ja yritysjäsentensä palvelujen lisääminen ja kehittäminen vastaamaan entistä paremmin jäsenistön tarpeita. Siksi on päätetty perustaa neljä foorumia – hankinta, toimitusketjun hallinta, varasto ja materiaalinkäsittely sekä kuljetus – jotka toimivat osaamisen ja verkottumi-

Pohjoisen Piirin Hankinnan Round Table Pohjoinen piiri aloittaa alueellisen toiminnan hankinnan toimialalla

torstaina 15.5.2008 kello 12 -16 Pohto,Vellamontie 12, 90500 Oulu. Keskustelua ja alustavat puheenvuorot:

Hankintafoorumilaiset Philipsin kotilaboratorion ovella Eindhovenissa. Innovatiiviset ratkaisut sisätiloissa olivat hyvin vaikuttavia. Tuotekehityksen kokeilut valaistuksesta aina kosketusnäytöllä toimivaan kylpyhuoneen peiliin vaikuttivat varsin valmiilta tuotteilta markkinoille. Kuva: Mikko Melasniemi. matkalla pääsiäisen viettoon kertoivat, että reissu oli onnistunut ja sopivasti uusia ajatuksia herättävä.

✱ Tomi-Pekka Juha

Ostojaoksen ja palkintovaliokunnan jäsenelle Jouni Nurmelle annettiin 13.3. hänelle myönnetty LOGY:n hopeinen ansiomerkki, Onnittelemassa merkin luovuttanut yhdistyksen toimitusjohtaja Mikko Melasniemi. Kuva: Hannu Hillo

sen keskuksina alueellaan. Hankintafoorumi on jo vuoden alusta toimintansa käynnistänyt ja jatkoa seuraa kevään aikana. Logyn SCM-foorumin perustamiskokous pidetään perjantaina 25. huhtikuuta kello 13.00 Lauttasaaressa, Särkinimentie 3. Jos näet toiminnan itsellesi tai yrityksellesi hyödylliseksi ja kiinnostavaksi, niin tule käynnistämään ja ideoimaan SCM-foorumin toimintaa. Foorumista luodaan alan johtajien ja asiantuntijoiden verkosto, jonka tavoitteena on toimitusketjun hallinnan profiilin nosto ja osaamisen kehittäminen huipputasolle. Kahvitarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittamaan osallistumisesta perustamiskokoukseen 22.4 mennessä. Lisätietoja Suomen Logistiikkayhdistyksessä antaa projektipäällikkö Tomi-Pekka Juha.

Puheenjohtaja Professori Pekka Kess, Oulun yliopisto, Erkki Peltola, Pohto Oy Mikko Melasniemi,Toimitusjohtaja, Suomen Logistiikkyhdistys Ilari Valkeinen, Stora Enso Oyj Tommi Pyykönen, Polar Electro Oy, KTM Tuukka Farin, KTM Jouni Juntunen KTT Saara Pekkarinen Osallistumismaksu on 12 euroa sisältäen kahvin ja kahvileivän. Sitova ilmoittautuminen 7.5. mennessä Pohtoon, puh 08 5509 700 tai sähköpostitse: myyntipalvelu@pohto.fi

49 Logistiikka 3 | 2008


LOG0803_50 Kalenteri 4.4.2008 10:02 Sivu 50

kalenteri 2008 Huhtikuu

Kesäkuu

14-16.

3-6.

14-16. 15-17. 17. 21-24. 21-25. 22-24.

22-25.

22-26.

ProcureCon Indirect, Hilton Amsterdam, Hollanti. (www.procurecon-indirect.com) LogiChem, Hilton Düsseldorf, Saksa. (www.logichemeurope.com) Intermodal South America 2008, Transamérica Expo Center, Sao Paulo, Brasilia. (www.intermodal.com.br) Logistics 2008, Wanha Satama, Helsinki. NA 2008 Material Handling and Logitics Show & Conference, Cleveland´s I-X Centre, Ohio, USA. Hannover Messe, mm. alihankinta, Deutsche Messe, Hannover, Saksa. (www.hannovermesse.de) Multimodal 2008, UK's only event that will cover the whole range of freight transportation and logistics. NEC Birmingham (www.multimodal.org.uk) Transrussia, XIII International Exhibition and Conference, Expocentre, Moskova, Venäjä. (www.transrussia.ru) Metpack 2008, kansainväliset metallipakkausmessut, Essenin messut, Essen, Saksa.

Toukokuu 20-22. 21-22. 27-31.

RORO 2008, Svenska Mässan, Göteborg, Ruotsi. (www.roroex.com) Logistics Link live, Magna Park, Lutterworth, UK. (www.logisticslink.co.uk) CeMAT, Hannover, Saksa

10-11.

17-19.

24-25.

24-26.

SIL International Logistics Exhibition, Barcelona, Espanja Integrated Multichannel Fulfillment, Thistle Victoria, Lontoo SW 1, Englanti. (www.supplychainconferences.co.uk) Transport Logistic China, Shanghai New international Expo Centre, Shanghai, Kiina (www.transportlogistic-china.com) European Procurement Excellence, “Markets in Motion: Capturing Sustainable Value from the Supply Base”, Düsseldorf, Saksa (www.ammpl.org/epe) Asia Maritime & Logistics Conference and Exhibition, Kuala Lumpur, Malesia.

Logyn piirit: 2008 Huhtikuu 4-5. 7.

8. 8.

9. 15.

25-27.

Satakunnan ja Varsinais-Suomen piirien yhteinen laivaseminaari Viking Linella. Päijät-Hämeen piiri: Vierailuluento Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden laitoksen auditoriossa: Ajankohtaista tullista – Sähköinen ilmoittaminen, tulliylitarkastaja Johanna Rehula, Lahden tulli. Kymenlaakson piirin kevätkokous ja yritysvierailu, Novita Oy, Korian tehdas. Helsinki-Uudenmaan piirin vierailu Stockmannille klo 14.00 - 16.00 osoitteessa Kutomotie 1 C Pitäjänmäellä. Esitykset Stockmannin Venäjän toimintojen logistiikasta sekä yleisemmin toimitusketjun hallinnasta Stockmannilla. Tilaisuuden isäntänä toimii logistiikkajohtaja Björn Höglund. Hämeen piirin kevätkokous klo 17.00 Nanso Oy:n tiloissa, osoitteessa Taipaleentie 4, Hämeenlinna. Pirkanmaan piiri järjestää klo 18 alkaen vierailun Tampere-Pirkkalan lentokentälle. Airport Manager Pertti Skogberg kertoo lentoliikenteen nykytilasta ja tutustutaan lennonneuvontaan ja -johtoon. Hämeen ja Päijät-Hämeen piirit järjestävät yhteisen excursiomatkan Pietariin.

Toukokuu 15. 15. 19. 21.

50 Logistiikka 3 | 2008

Pohjoisen piirin Hankinnan Round Table. Ks. tarkemmin edelliseltä sivulta. Pirkanmaan piirin vierailu Rauman satamaan. Kymenlaakson ja Saimaan piirien vierailu Vuoksen satamaan. Kymenlaakson Kauppakamarin Logistiikkapäivä Merikeskus Vellamossa Kotkassa. Teemana on muuttuva logistiikkaympäristö.


LOG0803_III ja IV kannet 4.4.2008 10:08 Sivu 51

Kehitä ammattitaitoa PA R A N N A K I L PA I LU K Y K YÄ

Koulutus

Loppukevät 2008

LOGISTIIKKA Logistiikan kehittäminen

6.-7.5. Opit analysoimaan logistista prosessia ja määrittelemään ja toteuttamaan tarvittavat kehitystoimenpiteet. Edellytyksenä systemaattinen lähestyminen ja toimenpiteiden oikea vaiheistus.

Supply Chain Management 21.-22.5. & 10.6. Toimitusketjun hallinnassa on huomioitava kokonaisuus, johon sisältyy mm. joustavuus, ulkoistamisen hallinta, kokonaiskustannukset, hankinnan organisointi, riskien hallinta ja asiakaspalvelu. Varaston suunnittelu

27.-28.5. Hyvin suunniteltu varasto, sopiva teknologia ja ammattitaitoinen henkilöstö edesauttavat varastotoiminnalta edellytettävien toimenpiteiden tehostamista ja hallintaa.

OSTO Hankintatoimen taloudellinen ohjaaminen

14.-15.5. Hankintatoimen painopiste on siirtynyt entistä strategisempaan suuntaan ja hankinnan merkitys yritystoiminnalle on kasvanut. Hankinnoilla vaikutetaan yrityksen tulokseen ja kilpailukykyyn.

Oston lakiasiat

20.-22.5. Ostajan on tärkeä tietää mitä vastapuolelta voi edellyttää ja millaisiin seikkoihin on kiinnitettävä huomiota. Lakiasiat tunteva ostaja myös pystyy välttämään ongelmatilanteita.

Oston peruskurssi 2.-4.6. & 26.-28.8. Ammattitaitoisen ostajan on hallittava tehtäväalueensa erityispiirteet - ostotekniikka tarjouksen yksityiskohdista toimittajavalintaan kuten myös neuvottelutaidot, talousasiat ja logistiikkakin.

SEMINAARI Logistiikka Venäjän kaupassa

15.5. Seminaarissa venäläiset ja suomalaiset puhujat valottavat käytännön esimerkkien kautta mihin Venäjällä tulee varautua ja miten logistiikkaa voi ja tulee hoitaa.

w w w. l o g y. f i / ko u l u t u s


LOG0803_III ja IV kannet 7.4.2008 12:42 Sivu 52

Logistiikka 3/2008  

3I2008 • Satama-asiaa useista kulmista • Reach saapuu • Toimitusketjua rasvataan

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you