Page 1

4I 2007 • Merenkulkua ja Satamia • Kiina vetää edelleen • Yrityskaupan jälkihoito


Logistiikka 3 | 2007


M ERI LLE JA PERI LLE

Vientiä niin että hitaampia heikottaa

Veitpä tai toit, merta edemmäs ei kannata mennä. Oulun Satamasta olet jo melkein maailmalla. Mikä kuljetustarpeesi onkin, satamatoiminnot hoitaa Herman Andersson. Euroopan vilkkaimpiin satamiin – ja eteenpäin. Päivittäin.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! Satamaoperaattorisi Oulussa, www.hermanandersson.fi

Logistiikka 3 | 2007


pääkirjoitus Hallitusohjelma näyttää hyvää suuntaa logistiikalle – global sourcing on näkymättömissä. Pääministeri Matti Vanhasen II hallitus on julkistanut ohjelmansa. Poikkeuksellisesti uudessa hallituksessa on kaksi ministeriä liikenteen ja viestinnän toimialalla: viestintäministeri Suvi Lindén ja liikenneministeri Anu Vehviläinen. Kaksi ministeriä lisännee toimialan painoarvoa, mikäli kokonaisuus säilyy ehyenä. Eheyttä tarvitaan, jotta tavaran ja siihen liittyvän sähköisen tiedon liitto pysyy tiiviinä. Ohjelman viestintäosuudessa tietoyhteiskunta ja sähköinen palvelu ovat esillä lähinnä julkisen sektorin näkökulmasta. Logistiikka on kuitenkin älypeliä, joka edellyttää hallitukselta myös yritysten välistä toimintaa edistäviä tietoyhteiskunnan aloitteita. Hallitusohjelmassa logistiikkaan tartutaan merkittävällä strategisella tasolla. Hallitus aikoo linjata eduskunnalle annettavassa selonteossa liikenteen pitkän aikavälin suuntaviivat. Selontekoon sisältyvä infrastruktuurin kehittämis- ja investointiohjelma on toteutuessaan suorastaan uraa uurtava. Hallitus osoittaa myös kiinnostusta logistisen järjestelmän tehokkuuteen asettamalla tavoitteekseen Suomen logistisen kilpailukyvyn parantamisen sekä elinkeinoelämän logistiikkakustannusten alentamisen koko maassa. Tavoitteet ovat olleet alan keskeisiä aiheita jo pitkään. Ensisijaisesti osaamisella ja teknologialla on eliminoitava ns. Suomen lisä logistiikkakustannuksissa sekä alennettava kotimarkkinoiden logistisia kustannuksia mahdollisimman alas suhteessa tavoiteltuun palvelutasoon. Kansainvälisen talouden logistiikan asiat on etsittävä useasta ohjelmakohdasta. Erityisesti hankintatoimi – global sourcing – odottaa hallitukselta konkreettisia kannanottoja kansainvälisen työnjaon muutoksiin. Maailmanmarkkinoilla toimivien suomalaisten yritysten hankinta-alueet ovat kauempana kuin ennen ja toimitusketjut ovat pidentyneet. Osa kansainvälisistä toimitusketjuista ei välttämättä edes kohtaa Suomea, mutta tuovat kuitenkin hyötyä Suomen kansantaloudelle. Sujuvat kauppatavat sekä esteetön tavara- ja tietovirta on oltava hallituksen ohjenuorana sen toteuttaessa suomalaista intressiä kansainvälisessä taloudessa. Sujuvuus nopeuttaa toimitusketjuja ja alentaa niihin sidottuja pääomia. Toimitusketjujen tehokkuuteen vaikuttavat myös globaalit turvallisuuskysymykset, joissa hallitus lupaa kantaa osansa kansainvälisestä yhteisvastuusta.Tässä suhteessa hallituksen tulisi arvioida kulloinkin aloitteiden kansainvälistä kauppaa haittaavia vaikutuksia suhteessa niiden turvallisuushyötyihin.Turhien lisäkustannusten hyväksymiseen on suhtauduttava kriittisesti. Muita logistiikalle tärkeitä ulottuvuuksia löytyy hallitusohjelman ympäristö-, koulutus- ja elinkeinopolitiikan osuuksista. Hallitukselle pohjoinen ulottuvuus on tarpeellinen työkalu keskustelussa EU:n ja Venäjän kanssa. Hallitus on oikeassa myös korostaessaan Suomen ja Venäjän välisten suorien neuvotteluyhteyksien tärkeyttä – vaikeitakaan asioita karttamatta.Tavoitteena on oltava tasapuoliset toimintaedellytykset yleisesti hyväksyttyjen kansainvälisten kauppatapojen mukaisesti.

Kuva: Timo Virojärvi

Mikko Melasniemi Päätoimittaja

LOGISTIIKKA Julkaisija Suomen Logistiikkayhdistys ry ISSN 1238-6022 LOGY for Competence 12. vuosikerta Vuosikerran hinta 70 e Suomeen, 105 e ulkomaille. Lehti ilmestyy 9 kertaa vuonna 2007 Lehden ja toimituksen osoite Särkiniementie 3; 00210 HELSINKI Telefax 09-631 672 email: logistiikka@logy.fi Vastaava päätoimittaja Kari Litja Puh. (09)6963 755 kari.litja@logy.fi

Päätoimittaja Mikko Melasniemi Puh. (09)6963 748 mikko.melasniemi@logy.fi Toimituspäällikkö Hannu Hillo Puh. (09)6963 752 hannu.hillo@logy.fi Ilmoitukset ja laskutus Myyntipäällikkö Juhani Piipponen Puhelin (09)6963 751 Telefax (09)631 672 logistiikka@logy.fi Toimitusvaliokunta: Tomi-Pekka Juha (pj.), Kari Cairenius, Jani Granqvist, Mikael Hellström, Krister Kronlund, Erja Kuokkanen-Kraft, Pekka Laaksonen, Pekka Löfgren, Ritva Natunen ja Risto Salminen

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Marja Vuori Puhelin (09)6963 744 e-mail: koulutus@logy.fi www.logy.fi (Materiaalintoimitusohjeet löytyvät myös mainitulta kotisivulta) Taitto Hannu Hillo / Juhani Piipponen Painopaikka Forssan Kirjapaino, Forssa 2007 fkp@forssankp.fi Yksittäisen kirjoittajan mielipide ei välttämättä edusta Logistiikka-lehden tai Suomen Logistiikkayhdistyksen kantaa.

Mediatietoja: Ilmoitusmääräykset ja tiedustelut: Myyntipäällikkö Juhani Piipponen Puhelin (09)6963 751 Telefax (09)631 672 logistiikka@logy.fi Ilmoituskoot: 2/1 450 x 307 mm 1/1 s. 230 x 307 mm; marginaalein 185 x 262 mm 1/2 s. vaaka tai pysty 1/4 s. vaaka tai pysty 1/8 s. 90 x 64 mm MATERIAALI * PDF-tiedostona, joka sisältää korkearesoluutiokuvat sekä fontit. Painopaperi Galerie One Silk 115 g/m2


Logistiikka 4|07

sisältö

4I 2007 • Merenkulkua ja Satamia • Kiina vetää edelleen • Yrityskaupan jälkihoito

Kauko Group on kansainvälisiä kokonaisvaltaisia kuljetus- ja logistiikkaratkaisuja tuottava kotimainen konserni. Kauko Group Oy täyttää kuluvana vuonna 65 vuotta. Tuusulan pääkonttorin lisäksi toimipisteet sijaitsevat Turussa, Tampereella, Lahdessa, Tallinnassa ja Moskovassa. Tuusulan Jusslan uuden logistiikkakeskuksen myötä Kauko Group panostaa myös varastointipalveluihin ja pystyy tarjoamaan logistiikan koko paketin lisäpalveluineen. Kokemusta Kauko Groupilla on jo vuodesta 1942.

Merja Hannikainen

pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5 uutiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8 Merenkulkulaitos puskee kohti uutta toimintamallia . . . . . . . . . . . . . . . .12 Veneteollisuuden logistiikka osa menestyksekästä klusteria . . . . . . . . . . . . .16 suni: Aasia kasvaa, raaka-aineet pysyvät kalliina . . . . . . . . . . . . . . . . . . .18 Simulaattori tehostaa satama nosturinkuljettajien kouluusta . . . . . . . . . . .21 Likenne Ouluun lisääntyy . . . . . . . . . . . . . .23 Talouslukujaan kasvattava Kiina valmis kanssamme syvempään yhteistyöhön . . . . . . .24 Itsestään täyttyvä ajopäiväkirja . . . . . . . . . .28 Kylmäketjun logistiikka yksiin kansiin . . . . . .29 lakiasiaa/ kurkinen: Vakuutus korvaa – jos on voimassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . .30 Venäjä eurooppalaistuu – myös logistiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . .32 Puolitoista vuotta Vuosaareen . . . . . . . . . . .34 Tutkimusrahoituksen supistaminen uhkaa liikennejärjestelmän kehitystä . . . . . . .36 Kannettava vaikeisiin oloihin . . . . . . . . . . . .38 Yrityskaupan jälkeinen toimintojen yhdistäminen vaatii tasapainottelua . . . . . . . .40 Karttojen tarjonnassa uutuuksia ja uusittuja . . .42 Sähköistyminen uudistaa Suomalaisen Kirjakaupan logistiikkaa . . . . . . . . . . . . . .43 Tiedonhaun tehostamisessa paljon saavutettavaa . . . . . . . . . . . . . . . .44 makasiini . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .46 nimitykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .51 Yhdessä enemmän . . . . . . . . . . . . . . . . . .52 LOGY ja piirit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .53 kalenteri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .54

Suomen lipun kilpailukyvystä hallituksenkin huolehdittava Merenkulkulaitoksen pääjohtaja Markku Mylly katsoo, että suunnanmuutos on saatava aikaan Suomen lipun kilpailukykyisyyden turvaamiseksi. Asia on Merenkulkulaitoksenkin intressissä. Asia on otettu uuden hallituksen hallitusohjelmaan, joten siihen voidaan vedota. Merenkulkulaitoksen omakin organisaatio on uusien muutosten edessä. Tuotantotoiminnot olisi eriytettävä samaisen hallitusohjelmankin mukaan. Myllyn mielestä tässäkin voitaisiin perustaa liikelaitos, sillä laitoksen väestä lähes puolet on mainitussa tuotantotoiminnassa. Mitä muuta Mylly esitti, löytyy sivulta 12.


Hannu Hillo

sisältö

Vuosaari on täytetty ja alkaa jo nousta Vuosaaren satama on projektina valtaisa Suomen oloissa. Kun satama on valmis, se otetaan käyttöön hyvin lyhyellä aikataululla. Satamassa ei enää voida ryhtyä harjoittelemaan sataman toimintaa, vaan harjoittelut ja uudet järjestelmät on otettu käyttöön ja kokeiltu jo edellisessä kohteessa. Uusi satama on kuitenkin tehokkaampi ja siinä otetaan sovellettaviksi uusia käytäntöjä, jotka parantavat kapasiteettia ja tekevät toiminnan helpommaksi. Vuosaaren satamasta lisää sivulta 34.

Ulla Ylönen

Simulaattorin taustalta löytyy oikeita ihmisiä

Satamakonttinosturisimulaattoria olivat Karhulassa esittelemässä Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkija Sami Moisio (vas.) ja projektipäällikkö Asko Rouvinen, satamanosturinkuljettajia kouluttava Simo Knutas Etelä-Kymenlaakson ammattiopistosta sekä Mantsinen Oy:n toimitusjohtaja Jukka Hämäläinen. Juttu on sivulla 21.


uutiset Viking Linen Aker Finnyardsilta tilaaman Helsingin ja Tallinnan välille liikennöimään tarkoitetun autolautan kölinlaskutilaisuus pidettiin Hietalahden telakalla 16.4. runsaan kutsuvierasjoukon läsnäollessa. Telakan altaassa oli enemmänkin kuin levy symboloimassa köliä: kokonainen lohko koneikkoineen. Sen alle jäi sitten siirtotoimen jälkeen metallilaatikkoon taotut metallirahamme odottamaan varsinaista rungon valmistumista ja rahalaatikon uudelleensiirtoa lopulliseen sijoituspaikkaansa maston jalan alle purjehtimaan. Viking XPRS -työnimellä kulkeva alus saavuttaa vähintäin 25 solmun nopeuden. Cinderellan ja Gabriellan kokojen väliin sijoittuva, yhden kaapelinmitan pituisen aluksen kapasiteetti on 2 500 matkustajaa ja kaksi autokantta, joilla pyritään jakamaan rahti- ja henkilöautokanta omille kansilleen. Alus rakennetaan Super 1 A -jääluokkaan. Tarkoituksena on pitää laiva aikatauluissa ja säännöllisessä liikenteessä myös jäätalvina. Ympäristökysymyksiin on paneuduttu huolella, niin että toisaalta ajetaan vähärikkisellä polttoaineella koneilla, joissa on lisäksi katalysaattorit vähentämään syntyviä typenoksideja ja toisaalta jäte- ja pilssivedet pumpataan maihin käsiteltäväksi. Kaksoispohjalla varmistetaan myös bunkkeriöljyn pysyminen poissa vaaravyöhykkeestä mahdollisissa haveritilanteissa. Laivan pohjaankaan ei tulla vetämään myrkkyväriä, vaan sen harjaavat sukeltajat tarvittaessa. Myös laivan aiheuttama moottori- ja muu melu on minimoitu äänenvaimennuksen suunnittelussa. Aluksen valmistuminen ja liikenteeseen lähtö on ilmoitettu ensi tammikuuksi.

Helsingin ja Pietarin välisen suoran ratalinjauksen tarpeellisuus syyniin

PK-sektorille oman toiminnanohjausjärjestelmä

Tamperelainen ohjelmistotalo Numeron Oy julkisti GFM-toiminnanohjausjärjestelmän. GFM-toiminnanohjausjärjestelmä on suunniteltu ensisijassa liikkuvan työn ohjaukseen. Uusi järjestelmä tulee markkinoille , joilla ei ole vielä tarjontaa. – Eri toimialoille suunniteltuja toimintaa ohjaavia ohjelmistokokonaisuuksia on joitakin mar kkinoilla. Nämä ovat pääsääntöisesti isojen monikansallisten ohjelmistojättien tuotteita. Niiden ongelmana on ollut tuotteiden per sonointi ja räätälöinti esimer kiksi suomalaisten organisaatioiden tarpeisiin. Suuret tuotekokonaisuudet ovat olleet jäykkiä ja räätälöinti hyvin kallista, ker too toimitusjohtaja Seppo Varpukari. Uudessa GFM-toiminnanohjausjärjestelmässä liikkuvan työn ulottuvuus sisältyy olennaisena osana yrityksen tietojärjestelmää. Työt voidaan suunnitella keskitetysti ja tiedot ovat langattomasti liikkuvan työntekijän käytettävissä ja täydennettävissä. Liikkuvan työntekijän työvälineenä voi olla S60-käyttöjärjestelmällä var ustettu kännykkä tai järeämpään käyttöön Windows-tietokone kosketusnäytöllä. – Yritystoiminnan tehokkuusvaatimukset kasvavat. Yksittäiset erilliset ratkaisut eivät enää välttämättä riitä kilpailukyvyn ylläpitämiseksi, vaan PK-yrityksessäkin täytyy ajatella kokonaistehokkuutta. Nykyaikaisen tietojärjestelmän tulee hallita yrityksen eri liiketoimintaprosessit ja niiden väliset riippuvuudet. Järjestelmä palvelee parhaiten yrityksen toimintaa, kun tiedot hallitaan keskitetysti samassa järjestelmässä, toimitusjohtaja Varpukari jatkaa. Päivittäisen työn ohjauksen lisäksi kokonaisjärjestelmä tehostaa suunnittelua. Järjestelmä huomioi tehtävien vaatimukset, henkilöstön osaamisen, työaikalakien määräykset sekä laskee automaattisesti työehtosopimusten mukaiset palkkalisät toteutuneen työajan mukaisesti. Kuljetustoimialan pilottina toimineen Hämeen Tavara Taxi Oy:n toimitusjohtaja Jorma Investointi Valimo Wirelessiin Niemi kehuu uutta järjestelmää. – Palvelun kor kea laatu on Risto Siilasmaa on tehnyt investoinnin suomalaiseen Valimo Wirelessiin. Siilas- toimintamme kivijalka. Liiketoimintamme tär keimmät prosesmaa on F-Securen per ustaja ja hallituksen puheenjohtaja. Strateginen investointi sit ohjataan nyt sähköisesti yhdellä järjestelmällä. Työvuorotuo Valimoon Siilasmaan yrittäjäosaamista ja tietotur va-alueen ver kostoja. Ne ovat suunnittelu on heti tehostunut ja päivittäistä työn ohjausta tär keitä Valimolle, jonka matkapuhelimella tehtävään sähköiseen allekirjoitukseen ja helpottaa reaaliaikainen yksiköiden seuranta GPS-paikannuktunnistautumiseen keskittyvä liiketoiminta kasvaa nopeasti. sen avulla. Liikkuvan henkilöstön työ helpottuu kun tar vittava – Siilasmaan investoinnin ajoitus on Valimo Wirelessin kannalta täydellinen, sillä tieto on heti selkeästi käsillä. mobiilioperaattoreiden ja pankkien kiinnostus langattomien allekirjoitusten ratkaiNumeron Oy on toteuttaa vaativia henkilöstöresurssien hallintaratkaisuja myös kuljetuksen toimialalle. suja kohtaan on räjähtänyt, ker too Will Cardwell, Valimon toimitusjohtaja.

Helsingistä itään kulkevan ratalinjauksen tarpeellisuus selvitetään. Työssä ar vioidaan tulevaisuuden liikennetarpeet ja maankäyttöennusteet vuoteen 2050 saakka. Selvityksessä otetaan erityisesti huomioon kansainväliset yhteystarpeet Pietarin ja Baltian suuntaan. Liikenneministeri Anu Vehviläinen on antanut työn laatimisen Ratahallintokeskuksen tehtäväksi. Selvitys on tar peen, koska 1980-luvulta peräisin oleva ratavaraus on liikenteellisiltä per usteiltaan osin vanhentunut mutta vaikuttaa maankäytön suunnitteluun ja kaavoittamiseen. Työn lähtökohtana on selvittää ennen muuta Heli-radan (Helsinki-Loviisa-Kotka-Luumäki) mukainen ratakäytävä. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta suorempaan linjaukseen, joka kulkisi Kotkasta Vaalimaan kautta Viipuriin. Samassa yhteydessä tar kastellaan, olisiko Helsingin ja Pietar in välinen r atayhteys syytä johtaa kulkemaan Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Rataa selvitetään ensisijaisesti henkilöliikenteen kannalta. Selvitystyön ohjausr yhmään pyydetään maakuntaliitot, ympäristökeskukset ja kuntien edustajat. Muun muassa Helsingin kaupunki on kannattanut selvityksen tekemistä. Lisätietoja: www.mintc.fi

8 Logistiikka 4 | 2007

Kuva: Hannu Hillo

Vikingin uuden autolautan köli laskettiin


uutiset Suomen suurin hyötyajoneuvokeskus Espooseen Vehon hyötyajoneuvokeskus KehäVeho, Espoossa, on avannut uudistetut liiketilansa. Uudistetuissa liiketiloissa on yhteensä 1 300 m2 automyynnin ja jälkimarkkinoinnin asiakaspalvelutiloja ja lisäksi yhteensä 6 200 m2 korjaamotilaa. Saneerauksen tarkoituksena on varmistaa niin pakettiauton, kuorma-auton tai erikoisajoneuvon hankinta tai korjaamolla asioiminen. Asiakaspalvelutilojen suunnittelussa otettiin huomioon erityisesti ajoneuvon luovutukseen ja esittelyyn varattujen tilojen mitoitus ja toimivuus. Nykyaikaisen hyötyajoneuvon luovutustapahtuma mahdollisuuksien mukaan sisätiloissa tehtynä, varmistaa parhaiten asiakkaan käytönaikaisen tyytyväisyyden. KehäVeholla työskentelee yhteensä 145 henkilöä vähittäismyyntiyksikössä sekä erikoisajoneuvojen myynnissä. Pakettiautojen, kuorma-autojen sekä linja-autojen korjaamot toimivat arkisin 2 vuorossa ja ovat auki myös lauantaisin. KehäVeholla toimii myös raskaan kaluston autopesula.

Kesäkampanja tehokkaan varaston puolesta!

Lasse Kurkilahti palkittiin Vientikoulutuksen kannatusyhdistys täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Sen kunniaksi yhdistyksen hallitus on päättänyt myöntää vuorineuvos Lasse Kurkilahdelle "Vuoden kansainvälistymisen edistäjä" -palkinnon tunnustuksena hänen ansioistaan suomalaisyritysten kansainvälisen menestyksen varmistamisessa käytännön yritysjohtajana.Tässä työssään hän on ollut johdonmukaisesti tukemassa johdon ja henkilöstön koulutusta ja kehittämistä. Vuorineuvos Kurkilahti on tunnettu vaativana ja menestyvänä johtajana mutta samalla ihmisläheisenä tasa-arvoisena ja reiluna johtajana.Tulokset puhuvat puolestaan ja erityisesti pörssianalyytikot ovat kiinnostuksella seuranneet Lasse Kurkilahden näyttöjä suomalaisessa yrityskentässä. Esimerkiksi Kemiran pörssikurssi on hänen aikanaan kolminkertaistunut. Vuonna 2006 tasavallan presidentti myönsi Lasse Kurkilahdelle vuorineuvoksen arvonimen.

Suomi tukee junakaluston helpompaa hyväksymistä EU-maiden välillä Yhden Euroopan unionin jäsenmaan hyväksymää junakalustoa olisi voitava käyttää kaikissa EU-maissa, ehdottaa Euroopan komissio.Valtioneuvoston kanta komission direktiiviehdotuksiin on myönteinen. Komission direktiiviehdotuksen mukaan erillistä käyttöönottolupaa jäsenmaasta toiseen siirtyvälle junakalustolle ei enää pääsääntöisesti tarvittaisi. Kaluston vastavuoroinen tunnustaminen edistää komission mukaan Euroopan rautateiden tehokkuutta. Muutoksen seurauksena Suomen rautateille saattaisi tulla nykyään käytössä olevaa junakalustoa muista EU-maista. Komission säädösehdotuksilla pyritään lisäksi parantamaan rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta sekä vahvistamaan Euroopan rautatieviraston roolia ja toimivaltaa. Ehdotukset eivät koske millään lailla rautatieliikenteen ja -palveluiden markkinoiden avaamista. Komission ehdottamien direktiivien käytännön vaikutus Suomen rautateillä voisi näkyä aikaisintaan ensi vuosikymmenen alkupuolella.

Tätä on ergonomia, tätä on tehokkuus. Tuntuvat kampanjaedut. Niin tuntuvat, että ne kannattaa kuulla - heti!

Soita Wihuri Oy Autolan trukkimyyntiin 020 510 10


uutiset Päästöjen vähentämiseen tarvitaan nopeasti monia keinoja Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) on hyväksynyt kolmannen osaraporttinsa yhteenvedon Bangkokissa. Aikaisempaan arviointiraporttiin vuodelta 2001 verrattuna tieto eri hillitsemismahdollisuuksista on tarkentunut. Lukuisia eri päästöjenvähennyskeinoja tarvitaan yhdessä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Päästöjen rajoitustoimien voimakkuus ja ripeys seuraavien vuosikymmenten aikana määrää suurelta osalta pitkän aikavälin maapallon lämpötilan nousun. Merkittävä ohjaava tekijä päästöjen vähentämisessä on hiilidioksidipäästön hinta. Myös muita ohjauskeinoja tarvitaan, kuten tehokkuusstandardeja ja erilaisia keinoja uuden teknologian edistämiseksi. IPCC vahvistaa maailman kasvihuonekaasupäästöjen kasvaneen 70 % vuodesta 1970 vuoteen 2004. Mikäli ilmastonmuutosta ei hillitä eri toimenpiteillä ja kestävän kehityksen politiikan keinoin, jatkavat päästöt kasvamistaan arviolta 25?90% vuodesta 2000 vuoteen 2030. Eri sektoreilla (energia, liikenne, rakennukset, teollisuus, maa- ja metsätalous sekä jätehuolto) on kuitenkin merkittäviä kustannustehokkaita mahdollisuuksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä seuraavien lähivuosikymmenten aikana riittävästi, jotta globaalien päästöjen kasvu voidaan estää. Tärkein ohjaava tekijä päästöjen vähentämisessä on hiilidioksidipäästön hinta. Muita ohjauskeinoja tarvitaan myös, kuten tehokkuusstandardeja ja erilaisia keinoja uuden teknologian edistämiseksi. Ilmastopolitiikka on keskeinen osa pyrittäessä kestävään kehitykseen. Ilmastopolitiikka tulee kytkeä osaksi muita politiikkoja ja yhteiskunnan sektorien kehittämistä

STELLA COMPANY GROUP Suomalainen, S Su omalai om allai a aine nen, en, n, IItämeren ttä äm me ere ren n al a alueella lueel ueel ue e la a ttoimiva oimi oi m va a yritysryhmä, jonka toimialoihin kuuluvat:

• ahtaustoiminta • satama-agentuuri • varastointi • projektikuljetukset ja konsultointi • huolinta • transitokuljetukset • meri- ja lentokuljetukset

Stella Company Group Oy Ltd Kotkan toimisto puh (05) 2108 900 www.stellacompanygroup.com

Tontti vuokralle Vuosaaren satamasta Merikonttikuljetuksiin erikoistunut kuljetusyritys Speed Group Oy on vuokrannut 1,5 hehtaarin suuruisen tontin Vuosaaren Satamasta.Tontti sijaitsee satamakeskuksen toimintaan liittyvien raskaan kuljetuskaluston huolto- ja korjaamopalvelujen alueella. Sopimus allekirjoitettiin 30 vuodeksi. – Speed Group rakentaa alueelle raskaan kaluston huolto-, korjaus- ja varaosapalvelukeskuksen, joka palvelee Vuosaaren satamassa asioivia rekkoja ja kuorma-autoja, kertoo toimitusjohtaja Tuomo Vallas. Kun Vuosaaren Satama vuonna 2008 valmistuu satamassa käy vuorokaudessa noin 4000 raskaan kaluston ajoneuvoa. Vuosaaren satama on Suomen historian merkittävin satamahanke, ja se on ainutlaatuinen Euroopankin mittakaavassa. Logistiikka-alan yritykset ovat olleet erit- Vuokrasopimuksen allekirjoittivat Speed Group Oy:n toimitusjohtatäin kiinnostuneita sijoittumaan Vuosaaren alueelle ja käyttämään sataman palveluja sen valmis- ja Tuomo Vallas (vas.) sekä vs. satamajohtajana tuotantojohtaja Heikki Lampinen Helsingin Satamasta. tuttua.

Suomen ensimmäinen pääteiden kunnon ylläpidon palvelusopimus

Lisää lauttavuoroja Saaristotielle kesäksi

Tiehallinnon Hämeen, Turun ja Uudenmaan tiepiirit ovat 19.4. allekirjoittaneet pääteiden ylläpidon palvelusopimuksen Lemminkäinen Oyj:n kanssa. Palvelusopimus sisältää vilkkaasti liikennöityä päätieverkkoa noin 410 km Hämeen,Turun ja Uudenmaan tiepiirien alueella. Verkko koostuu kolmesta valtatien yhteysvälistä: vt 9 (Aura - Toijala), vt 10 (Lieto - Tuulos) ja vt 3 (Helsinki - Tampere). Palvelusopimus on Suomen ensimmäinen pitkäkestoinen sopimus päällysteiden ylläpitoon. Sopimusaika on 12 vuotta ja palvelun kokonaishinta noin 40 M€. Palvelusopimukseen sisältyy päällystys- ja tiemerkintätyöt. Näiden lisäksi palveluun kuuluu kaikkien toimenpiteiden ohjelmointi, suunnittelu sekä alueen tieverkon kuntomittaukset ja kunnon hallinta, jotka työt tiehallinto on tähän mennessä tehnyt aina omana työnään.

Havaintojen ja Tiehallinnon saamien asiakaspalautteiden mukaan Saaristotien lauttapaikkojen liikenne ruuhkautuu kevät- ja syysviikonloppuina sekä keskikesän kuukausina. Lisääntyneiden ruuhkien taustalla ovat toisaalta kasvaneet liikennemäärät, toisaalta lauttojen turvallisuusmääräysten pienentämä kapasiteetti, koska lautalla olevasta ajoneuvosta on kyettävä poistumaan matkan aikana. Kuljetettavat ajoneuvot eivät myöskään saa estää pääsyä lautan konehuoneeseen. Tiehallinto on parantamassa tienkäyttäjien palvelua sopimalla Destian lauttavarustamon kanssa lisäkaluston käytöstä Saaristotien lauttapaikoilla.

10 Logistiikka 4 | 2007


Logistiikka-lehden internet-osoitteisto, paikkavaraukset puh 09 6963 3751

matkahuolto.fi

Idän kuljetuspartnerinne erikoisuutemme rautatiekuljetukset

www.alfatrans.fi

w w w. v r. f i

www.transpoint.fi

Kaikki kuljetukset

Venäjälle, Kaukasiaan, Turkkiin ja EU-maihin puh. (019) 483 460 | marecap@marecap.com | www.marecap.com

Soita: 010 616 8585 www.jungheinrich.fi

Tuottava askel logistiikkaan

www.logistep.fi

Alan edelläkävijä...

...vuodesta 1957

.com

HELSINKI TALLINN

TURKU RIGA

TAMPERE VILNIUS

OULU

JYVÄSKYLÄ JOENSUU GDYNIA WARSAW

VAALIMAA BUDAPEST


Merenkulkulaitos puskee kohti uutta toimintamallia Kaikki joukolla jäätä särkemään! Näin laulettiin vuosikymmeniä sitten, kun nykyistä jäänmurtajalaivastoa suunniteltiin ja rakennettiin. Särkijöitä Murtajia on vähän, vaikka Merenkulkulaitos laulun sanoin toisin toivoisi. Varustamoliikelaitos on ollut ainoa jäänmurtajapalveluiden tarjoaja, mikä on karistanut haaveet kilpailluista markkinoista.Tämän lisäksi uusi hallitusohjelma on eriyttämässä jo pariin kertaan pilkotun Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminnot sekä yhdistämässä sitä suureen väylävirastoon.

Merenkulku on vahvasti esillä pääministeri Matti Vanhasen toisessa hallitusohjelmassa. Siitä on tyytyväinen Merenkulkulaitoksen pääjohtaja Markku Mylly. Hän pitää tärkeänä, että merenkulun elinkeinosta, huoltovarmuudesta ja suomalaisen lipun kilpailukyvystä kannetaan huolta hallitusohjelmassa. – Suomalaisen merenkulun kilpailukyvyn parantaminen on meidänkin etumme, toteaa Mylly. – Suunnan muutos on saatava aikaan, mikäli aiotaan säilyttää Suomen lippu kilpailukykyisenä. Hallitusohjelmassa mainittiin selkeästi tonnistoverouudistus ja yleisvaraus. Uusi kauppa-alusluettelolaki on myös työn alla ja se saataneen jo tä-

män vuoden aikana voimaan. Uudessa laissa ei enää puhuta vain ulkomaan meriliikenteestä, vaan yleisesti meriliikenteestä, joka pitää sisällään myös kotimaan liikenteen. Omistajapolitiikan osalta hallitusohjelmassa on todettu muun muassa, että Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminnot eriytetään. – Erilaisia malleja on käyty läpi ja Merenkulkulaitos on esittänyt, että toiminnot eriytettäisiin kokonaisena liikelaitoksena. Se on merkittävä osa Merenkulkulaitoksen toimintaa. Tuotantotoiminnoissa työskentelee 330 henkilöä koko 760 työntekijän henkilöstöstä. Budjettiosuus on lähes kolmasosa sadan miljoonan euron kokonaisbudjetista. Väylävirastoa selvitellään

Merja Hannikainen

Uusi hallitus selvittää väylävirastojen yhdistämisestä väylänpidon tuottavuudelle koituvia etuja. – Yhdistämistä kannatetaan muun muassa perustelemalla, et-

12 Logistiikka 4 | 2007

Merenkulkulaitoksen pääjohtaja Markku Mylly korostaa, että Merenkulkulaitos palvelee kaikkien lippujen alla seilaavia aluksia, vaikka hallitusohjelman mukaan senkin tehtävänä on edistää suomalaista kilpailukykyä. – Edistämällä suomalaista merenkulun osaamista ylläpidämme työvoimatarjontaa ja varmistamme myös osaavan henkilöstön saatavuuden merenkulun hallinnon tarpeisiin.


tä väylävirastot kilpailevat samoista määrärahoista. Mielestäni kuitenkin ministeriö on tällä hetkellä liikennejärjestelmän koordinaattori ja tulee myös jatkossa olemaan. Väylävirasto ei voisi koordinaattorin valtaa ottaa ministeriöltä, vaan toteuttaa ministeriön linjaamaa ja koordinoimaa liikennejärjestelmäpolitiikkaa. Mylly epäilee työhuippujen tasaamisen mahdollisuuksia uudessa väylävirastossa. – Merenkulun väyläinvestoinnit ovat alle kymmenesosa maapuolen vastaavista, millä on häviävän pieni merkitys koko maarakennusalan suhdannevaihteluissa. Lisäksi tehokkuus- ja synergiatavoitteet eivät Myllyn mukaan kohtaa vesi- ja maaväylien rakentamisen välillä. – Vesirakentaminen on toisenlaista kuin maarakentaminen. Jo nyt väylävirastot vertailevat muun muassa parhaita hankintakäytäntöjä ja tekevät yhteistyötä. Samoin tukipalveluissa, kuten talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä, tehdään myös yhteistyötä. Myllyä ei miellytä ajatus, että suuressa väylävirasto-vaihtoehdossa jouduttaisiin siirtämään meriturvallisuuden hoitaminen toisaalle. Se katkaisisi Myllyn mukaan nykyisen kaltaisen tiiviistä yhteydestä saatavan hyödyn. – Turvallisuusasioiden sijoittumisesta merenkulkulaitokseen ei ole haittaa, koska laitoksessa ei enää ole esimerkiksi omien laivojen tarkastuksia, toteaa Mylly. Merenkulkulaitoksen erityispiirteenä on myös laaja kansain-

Merja Hannikainen

Markku Mylly korostaa jäissä kulkemisen osaamisen merkitystä. – Mitä tottuneempaa laivahenkilökunta on jääolosuhteisiin, sitä vähemmän sattuu havereita. Yleisesti ottaen jäänmurron kustannuksetkin ovat tällöin alhaisemmat. Luotsinkäyttöpakko Itämerellä lisäisi turvallisuutta, koska luotsit tuntevat olosuhteet ja osaavat pelata yhteen jäänmurtajien kanssa.

välinen yhteistyö. Merenkulkua säädellään kansainvälisillä säädöksillä, joita laativat muun muassa IMO, EU, EMSA. Mylly korostaa, että Suomen etujen valvominen näissä järjestöissä edellyttää laajaa perehtyneisyyttä merenkulun asioihin. Mylly näkee hyvänä asiana sen, että asia selvitetään perin pohjin, kuten hallitusohjelmaan on kirjattu.

– Onneksi hallitusohjelma edellyttää, että merenkulun erityispiirteet on otettava huomioon. Muutoin uhrataan merenkulun osaaminen ja hävitetään merenkulun asema virastossa. Näen merkittäviäkin uhkia sen vuoksi, koska merenkulku on toisenlainen toimiala kuin rautatie tai maantie, muistuttaa Mylly.

Itämeri aisoihin Viime joulukuussa valmistuneen selvityksen mukaan Merenkulkulaitos arvioi meriliikenteen kasvavan tasaisesti viime vuoden 99 miljoonasta tonnista 140 miljoonaan tonniin. Tasainen kasvu perustuu BKT:n kasvuun Suomessa ja EU:ssa. Vuo

13 Logistiikka 4 | 2007


Mylly ei arvuuttele Suomessa tarvittavien satamien lukumäärää, vaan toteaa lukumäärän on käytännön asia. – Merenkulun runkoverkkoon kuuluu 23 talvisataman väylät. Ne sopivat myös liikenne- ja viestintäministeriön Väylät 2030 -selvityksen tarpeisiin. Näiden väylien ylläpidon ja palvelutason kustannukset ovat marginaaliset verrattuna liikennejärjestelmän kokonaisuuteen. Talvisatamien lisäksi on tietysti paljon muitakin satamia, joiden kaikkien taustalla on käytännössä jokin teollisuuslaitos.

14 Logistiikka 4 | 2007

Esimerkiksi talviolosuhteissa voitaisiin edellyttää tiettyä jääosaamisen tasoa niiltä, jotka tänne tulevat. Jollei näin ole, alukset olisivat velvoitettuja käyttämään pakollista luotsia. Jäänmurtopalveluista puuttuu kilpailu Jäänmurron kilpailuttaminen ei nykyisessä muodossaan saa Myllyltä kehuja. Hän ihmettelee kilpailuttamisen lisäarvoa. – Kilpailutetaanko vain siksi, että lakiin on näin kirjoitettu vai että siitä olisi jotain hyötyä? Kilpailua ei saa synnytettyä väkisin. Jos ei ole tarjoajia, niin ei ole kilpailua. Kyllähän varustamoliikelaitos osaa laskea, millä hinnalla se voittaa tarjouskisan. Lopputulos nostaa Merenkulkulaitoksen kustannuksia. Nykyisessä tilanteessa ainoa mahdollisuus synnyttää kilpailua olisi tarjota uutta alusta, jolloin varustamoliikelaitoskin joutuisi tarjoamaan uutta alusta. – Mikäli nyt haluttaisiin uusi alus kilpailuttaa, on rahtaussopimus pystyttävä sen osalta solmimaan vähintään kahdeksikymmeneksi vuodeksi kerrallaan, jotta tarjoajalla olisi taloudellisia perusteita rakennuttaa uusi alus. Sen jälkeen yhden uuden murtajan osalta kilpailut on kilpailtu kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Uudenkin aluksen tarjouskilpailussa on ongelmia. Nykyään ei enää rakenneta jäänmurtajia, vaan offshore-aluksia, joilla on jäänmurto-ominaisuuksia. Ne ovat tarkoitetut ensisijaisesti muihin töihin avomerellä. – Offshore-alusten ansaintalogiikka perustuu siihen, että 80 – 90 prosenttia tuloista tulee offshore-toiminnasta. Se nostaa jäänmurronkin kustannuksia, koska hinnoittelu perustuu offshore-hinnoitteluun.

Merja Hannikainen

tuinen kasvu on ollut 2 – 3 prosenttia vuodessa. Esimerkiksi Kolarin kaivoksen arvioidaan lisäävän merikuljetuksia noin viisi miljoonaa tonnia vuodessa. Venäjän liikenne-ennusteet ovat huimia. Esimerkiksi Suomenlahden öljykuljetusten uskotaan lisääntyvän nykyisestä 77,6 miljoonasta tonnista 150 miljoonaan tonniin vuoteen 2010 mennessä. – On oltava tarkkana meriliikenteen turvallisuuden kanssa. Suomenlahden meriliikenteen valvontajärjestelmä, GOFREP, on hyvin puolustanut paikkaansa ja osoittautunut tarpeelliseksi. Sitä pitää toki edelleen kehittää Viron, Venäjän ja Suomen välillä, jotta maiden toimintakulttuurit saataisiin yhtenäistettyä. Itämeren alueen turvallisuuden parantamiseksi on paljon vaihtoehtoja. Esimerkiksi GOFREP:ia vastaava koko Itämeren alueen kattava meriliikenteen valvontajärjestelmä olisi jo mahdollista toteuttaa kuten myös isojen alusten ohjaaminen omille kaistoilleen. Myllyn mukaan turvallisuutta lisäisi myös merenmittaus erityisesti suurten alusten käyttämillä reiteillä sekä pakollisten reittisuunnitelmien edellyttäminen aluksilta. Leudon talven jälkeen ei ole helppo vakuuttaa jäissä kulkemisen vaikeuksista. Toisinkin on ollut. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on kahtena talvena jääpeite alkanut Gotlannin korkeudelta. Jääosaamisen varmentaminen huolestuttaa Myllyä. Siihen hänen mukaansa Itämeren maat voivat vaikuttaa esimerkiksi hyväksymällä yhteiset toimintaperiaatteet. – Itämerelle tulee jatkuvasti sellaisia merenkulkijoita, jotka eivät aiemmin ole täällä käyneet.

Öljyntorjunnan ja jäänmurron yhdistäminen samaan pakettiin ei ole realistinen vaihtoehto, koska niin kalliille alukselle ei löydy rakennuttajaa. Monitoimimurtajan hinta on noin 100 miljoonaa euroa, mikä edellyttää siltä jatkuvaa ansaintaa rahtausmarkkinoilla. Perinteisten jäänmurtajien käyttöaika on suhteellisen pitkä. Urho ja Sisu ovat kolmekymmentä vuotta vanhoja. Ne voidaan Myllyn mukaan uudistaa siten, että niiden taloudellinen pitoaika jatkuisi vuoteen 2025 saakka. Ne tarvitsisivat lisää automatiikkaa konehuoneeseen ja raskasta polttoöljyä koneisiin, jotta polttoainetalouden tehokkuus paranee. Noin kymmenen vuotta nuorempien Otson ja Kontion sähköjärjestelmät olisi uusittava. – Urho ja Sisu ovat olleet tähän mennessä noin 80 päivää

vuodessa liikenteessä. Ne ovat huomattavasti vähemmän kuormitettuja kuin vastaavan ikäiset kauppa-alukset. Merenkulkulaitos tekee tällä hetkellä selvitystä liikenne- ja viestintäministeriölle, miten jäänmurrossa kannattaisi edetä. – Olemme esittämässä, että teemme pitkäaikaiset rahtaussopimukset viidestä perinteisistä murtajasta. Monitoimimurtajistakin olemme valmiit tekemään pitkäaikaisen sopimuksen, koska tietty murtajakapasiteetti on Suomessa oltava. Yksi uusi murtaja voidaan kilpailuttaa Voiman tilalle.

* Mikko Melasniemi


O N KO J O K U S YÖ N Y T T E H O K K U U T TA S I ? Ei syö enää, sillä PortGate on portti tehokkaaseen toimintaan. Sponda rakentaa Vuosaaren satamaan PortGaten, Euroopan moderneimman logistiikkakeskuksen. Siellä tavara siirtyy satamakoneella suoraan laivasta terminaaliin jatkokäsittelyyn. Uloslastausvyöhykkeeltä on sujuva yhteys satamarataa tai tieyhteyttä pitkin joka puolelle. PortGaten sijainti ja yhteydet säästävät aikaa ja rahaa. Tutustu www.portgate.fi ja ota yhteys 020 431 3459/Perttu Hokkanen

Logistisesti ajatellen paras


Veneteollisuuden logistiikka osa menestyksekästä klusteria Suomen veneteollisuus on ollut jatkuvalla kasvu-uralla.Asiaa on jopa ihmetelty ja moneen kertaan povattu luonnollista rekyyliä. Sitä ei ole kuitenkaan tullut.Alan logistiset ratkaisut ovat sille ominaisia.Hankintalogistiikka toimii mm. hartsimarkkinoilla.Valmiiden veneiden vienti maailmalle vaatii erityisjärjestelyjä kookkaiden ja herkkähipiäisten kuljetuskohteiden laadukkaaseen fyysiseen toimittamiseen.

Konekeskon on opittu tuntemaan vuosien varrella raskaskoneiden, MAN-kuorma-autojen ja varastotekniikan, mm. BT-trukkien ja varastokalusteiden edustajana. Trukeista ja varastotekniikasta on luovuttu, mutta merkittävään asemaan on noussut muun vapaaajan tekniikka ja erityisesti veneet, kertoi toimitusjohtaja Aatos Kivelä. Vene- ja venemoottorituoteryhmät ovat nyt Konekeskon suurin tuloksentekijä. Yhtiön lujitemuovivenebrändi Yamarin on Suomessa markkinajohtaja ja sen vienti, johon menee koko tuotannosta kolme neljännestä, on tuonut markkinaosuuksia ulkomaillakin, mm. Norjan markkinajohtajuuden 1300 veneen viimevuotisella myynnillä. Kaikkiaan Yamarin-veneitä viedään Norjaan, Ruotsiin, Tanskaan ja sen alusmaahan Grönlantiin, Hollantiin, Saksaan, Viroon, Venäjälle, Latviaan, Liettuaan, Iso-Britanniaan, Unkariin, Sveitsiin ja Italiaan. Venemallisto ulottuu 4-metrisistä avoveneistä 7,6-metrisiin matkaveneisiin. Veneet aloittivat 1989 Konekeskon vientikaupan. Valmistusmäärä näille veneille on kuluvalle vuodelle laskettu 3300 yksiköksi. Suosituimman uutuusmallin 76 Day Cruiserin tuotanto on 260 venettä ja tilauskantaa on varattu jo vuosimallin 2008

Hannu Hillo

Lujitemuoviveneeseen ruiskutetaan hartsia sitomaan kuitukankaita. Ylihuomenna muotissa on jo uusi vene. Konekesko ostaa markkinajohtajana yli miljoona kiloa hartsia vuodessa.

16 Logistiikka 4 | 2007

tuotantoon asti. Suurin valmistuskapasiteetti on Fenix Marinilla Valkeakoskella. Palon jälkeen vuosi sitten uusittu tehdas tuotti viime vuonna alle 6-metrisiä veneitä n. 1700 veneen vuosivauhtia. Alihankintaa laajalti Yamarin-veneitä tehdään viidellä sopimusveistämöllä ympäri Suomea. Valmistuspaikkakuntia ovat Sammatti, Paimio, Valkeakoski, Savonlinna ja Kokkola. Suurikokoisimmat veneet tekee Sammattiin uudisrakennettu Seliö Boats. Kaikilla näillä veistämöillä on yhteensä tuotantotilaa 13 000 m2 ja henkilöstöä alihankkijoineen yli 350. Kaikkiaan Yamarin-veneitä tekee Pohjoismaiden modernein valmistajayhteisö. Tekijöiden saanti on osoittautunut tälläkin alalla jo ongelmaksi. Sammatissa kävimme Seliö Boatsin tehtaalla ja saatoimme todeta, että lujitemuoviveneiden tekijät olivat jo kahdeksasta maasta. Konekesko on, paitsi veneiden tilaaja ja brändin haltija, myös kaikkien ryhmänsä hartsin tilaaja. Hartsi, joka on kuitukankaiden sitoja ja kovettaja ja toinen veneen teon pääkomponenteista, tulee Sammattiinkin säiliörekkakuormana kerran viikossa. Tehtaan säiliössä se pidetään sopivassa lämpötilassa ja liikkeessä valmiina putkistossa eri työpisteiden ruiskutustarpeita varten kummassakin tehtaassa. Hartsi on muoviteollisuuden tuote ja siten perustuu öljyn hintaan. Jos raakaöljyn hinta nousisi 50 %, jalostusketjun eri tuotteet saavat siitä poikkeavia hinnankorotuksia: etyleeni nousisi vain 24 %, mutta bentseeni puolestaan 98 %. Venealan Keskusliiton toimitusjohtaja Jouko Huju luetteli liittonsa lehdessä muutama vuosi sitten vastaavia lukuja polyesterihartsin ainesosille: ftaalihappo +23 %, styreeni + 54 %, maleiinihappo + 22% ja eri tyypin glykolit nousisivat 3 - 67 %. Kysytyn bentseenin hinta olikin jo lähtenyt omille teilleen erilleen öljynhinnasta. Seurauksena on ollut myös hartsintuottajien marginaalien kaventuminen. Yamarin-veneisiin menee vuodessa yli miljoona kiloa hartsia ja se on hartsin suurin käyttäjä Suomessa. Hakkilassa lasketaan kulutus, kerrotaan se koko vuoden tuotannon tarpeella ja saadaan siitä laskettua hankittavat määrät ja pohja budjetoinneille. Omissa käsissään ja omaisuutenaan Konekesko pitää Yamarin-veneiden suunnittelun ja muotit. Näitä muotteja ja eri mallien valmistusta voidaan sitten siirrellä tuotantolaitokselta toiselle tarpeen ja vaatimusten mukaan. Toisaalta voidaan samaa mallia tehdä myös


kiertovene putkahtaa asianomaisesta muotista kerran päivässä, suurempi vene pari päivää. Kuusimetrinen vene viipyy tuotannossa n. kolme päivää. Silti veneiden tuotantokapasiteetti on täällä Euroopan suurin. Muotista tultuaan vene saa taskuunsa laaduntarkastuspöytäkirjan, jota päivitetään eri työvaiheiden valmistuttua tai tarvittavien korjausten tultua tehdyksi.

Hannu Hillo

Tuoteryhmäpäällikkö Jussi Mannerberg Konekeskosta (vasemmalla) on tyytyväinen suomalaisen veneteollisuuden hyvään kansainväliseen kilpailukykyyn huolimatta epäedullisesta logistisesta sijainnistamme ja tuotannon merkittävästä työvaltaisuudesta. Esimerkiksi puolalaiset veneentekijät ovat sekä ammattitaitoisia että Seliö Boatsilla paremmin palkattuja kuin kotimaansa veneteollisuudessa, jossa he ammattitaitonsa ovat hankkineet, kertoi puolestaan tuotantopäällikkö Niilo Seliö, venevalmistaja, -suunnittelija, -kilpailija ja F 1-veneilijän isä. Omasta maasta saadun ammattitaitoisen väen puute on ongelma, joka tunnetaan myös veneteollisuudessa.

si patjavalmistajia niissä on 3-4, kertoi tuoteryhmäpäällikkö Jussi Mannerberg. Alihankkijoiksi voidaan laskea myös työllistetyt kuusi proto- ja muottipajaa. Konekesko ei omista niitä, mutta työllistää ne täysin. Muotit valmistetaan 3 D-jyrsimillä ja niitä valmistuu 2–3 vuodessa. Mallit on suunniteltu talon sisällä yhteistyössä muotoilijan kanssa 3 D -tekniikalla. Yhteistyötä tehdään myös VTT:n kanssa, jossa on vahvaa venepuolen osaamista ja alan laatutoimintaa.

yht´aikaa eri paikkakunnilla. Seliö Boatsin tuotantopäällikkö Niilo Seliö on toisaalta iloinen uudesta veistämöstä, mutta toisaalta toteaa hieman harmistuen, että venemalliston trendi kasvaa mitoiltaan edellisistä malleista näkyy heti vähenevänä lattiapinta-alana valmistushalleissa. Alihankintaverkostolta saadaan niin Suomesta kuin ulkomailta esimerkiksi sähkökomponentteja, tuulilaseja, puuosia ja ruostumatonta terästä. Seliö Boats esimerkiksi hankkii itsenäisesti vain lähinnä ruuvi- ja mutteriluokan pienosaa. Kaiken isomman tavaran hankinnassa syntyy Konekeskon kautta niinsanottua suuruuden ekonomiaa. – Tuotannollisia alihankkijoita on n. 20, mutta esimerkik-

Venetuotannolla omia vaatimuksia

Hannu Hillo

Veneen teon prosessi vaatii tuotantotiloilta niin lämmön- kuin ilmanvaihdon säätelyä. Styreenipitoisuutta ilmassa seurataan. Kovettumisprosessi on kiinni

Mietitty yksityiskohta. Kun vene suojataan kutistekalvolla, kiinnitysliina kiinnitetään valmiiksi veneen esilleotettuun knaapin, jolloin ahtaajan ei tarvitse joko enää puhkaista suojamuovia tai sitten vetää hihnoja yli veneen enemmän tai vähemmän herkkien pintojen. Riskit vähenevät ja vene tulee lopulliselle omistajalleen varmemmin naarmuttomana.

Entä veneiden kuljetus? paljolti ympäröivästä lämpötilasta. Talvellakin sisälämpö on 23 astetta. Kun ilmanvaihto lähinnä styreenin haihtumisen vuoksi on peräti 6 m3 sekunnissa, on lämmön talteenotto ensiarvoisen tärkeää. Sitä varten on asennettu lämmöntalteenottokiekko, joka pelastaa 85 % poistuvan ilman lämmöstä. Kun ulkona on pakkasta – 6° tulee kiekon ansiosta sisään valmiiksi + 17 asteeseen nostettua ilmaa. Lämmityslähde on Seliö Boatsilla hakelämmitys. Lämmityspatterit ovat glykolitäytteiset. Yöllä kolmivuorossa on seuraavana kuivatuskäyttövaihe, jolloin ilmaa ei vaihdeta. Varsinaista laminointia tehdään kahdessa muussa vuorossa. Päiväkäynnillä ei styreenin haju ollut niin häiritsevää kuin neljännesvuosisata sitten, jolloin kävin edellisen kerran lujitemuoviveneveistämössä. Edellisistä syistä rakennuksen eristysvaatimukset ovat normaaleja rakennuksia suuremmat. Toinen arvokas investointi syntyi räjähdysluokituksen ATEXin tultua voimaan 1.7. 2006 myös olemassaoleville tehtaille. Se tuo esim. sähkölaitteiden hintaan 3-5-kertaisen kertoimen. Muotissa yksittäinen vene viettää lähinnä koostaan riippuen eri mittaisen ajan. Päivä-

Kun veneitä viedään näinkin paljon ulkomaille, vaatii se omia erikoisratkaisuja. Veneet ovat kookkaita, harvat mahtuvat kontteihin ja pinnoiltaan ne ovat herkkiä, kuten autotkin. Omin voimin niitä ei juuri ajeta kotiin ulkomaille, paitsi suuret purjeveneet, joita ostajat käyvät Suomesta purjehtimassa omin tai palkollisvoimin kotiin. Tuoteryhmäpäällikkö Jussi Mannerberg kertoi Konekeskon toimintamallista. Veneiden kuljettamiseen on rekkafirmoja, joilla on tarkoitukseen omaa rekkakalustoa. Sillä ajetaan ympäri vuoden. Kuljetushäkeissä voidaan siirtää neljäkin venettä päällekkäin laivaan. Lähetyksen päälle vedetään vielä suojaksi kutistekalvot. Veneet on punnittu jo tuotannon aikana. Kaikilta viideltä venetehtaalta toimitukset hoitaa Konekesko ja KesLog. Norjaan tehdään suoria laivauksia ja Ruotsissa on jopa oma venerekka liikenteessä, paikalta tilattujen kuljetusyksikköjen ohella. Turusta lähtee laivalastillinen veneitä joka toinen viikko. Se on määrä, jota ei voitaisi varastoida tehtailla.

* Hannu Hillo

17 Logistiikka 4 | 2007


suni

Aasia kasvaa, raaka-aineet pysyvät kalliina Maailmantalouden poikkeuksellisen vahva Kiina-vetoinen kasvu viime vuosina on perustunut pitkälti globalisaation etenemiseen ja kehittyvien maiden painoarvon nousuun. Esimerkiksi Kiinan BKT on lisääntynyt 1970-luvun lopulta alkaen keskimäärin lähes 10 prosenttia vuodessa. Kasvu on ollut yllättävän tasaista, kun otetaan huomioon sen investointi- ja vientivetoisuus. Kiinan investointiaste (investoinnit/BKT) kohosi viime vuonna huikeaan 45 prosenttiin.Vientiteollisuutta vahvistavien suorien sijoitusten osuus Kiinan investoinneista on ollut viime vuosina 8-9 prosenttia. Kiinan teollisuustuotannon kasvuvauhti on ollut vielä BKT:n kasvutahtiakin rivakampaa. Kehittyvät maat ovat Kiinan johdolla nousseet maailmantalouden keskeisiksi toimijoiksi. Kehittyvien maiden osuus maailman kokonaistuotannosta oli Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan ostovoimaerot huomioon ottaen 48 prosenttia vuonna 2006. Osuus on noussut vuosina 2001–2006 peräti prosentin vuodessa. Osuus oli vuonna 2000 noin 42 prosenttia ja vuonna 1990 noin 40 prosenttia. Kiina nousi viime vuonna 15,1 prosentin osuudella jo hieman euroaluetta suuremmaksi. Globalisaation mukanaan tuoma tuotantorakenteiden alueellinen muutos on merkinnyt myös maailmankaupan ripeää kasvua. Kehittyvien maiden nopeasti kasvavan, raaka-aineintensiivisen tuotannon vaikutus raaka-ainemarkkinoihin on ollut yllättävän voimakas, eikä kysynnän kas-

KTM Paavo Suni on kansainväliseen talouteen erikoistunut tutkija ETLA:ssa. Hänen erityisalansa on kansainvälisen talouden seuranta ja ennustaminen. Hän on mm. Kansainväliset suhdanteet -aikauskirjan päätoimittaja, Euroopan suhdanneinstituuttien liiton (AIECE) raakaainetyöryhmän puheenjohtaja, ja eurooppalaisten taloustutkimuslaitosten muodostaman Euroframe-verkoston jäsen.

vuun osattu varautua riittävästi. Tarjonta ei ole lisääntynyt kysynnän tahdissa, vaan mm. perusmetallien kuten kuparin ja sinkin varastot ovat painuneet kriittisen alhaisiksi. Mannerten välisen rahtiliikenteen vilkastuminen on nostanut rahtihintoja tuntuvasti, mikä on tiukassa markkinatilanteessa lisännyt raaka-aineista aiheutuvia kustannuksia. Useissa tapauksissa hinnat ovat nousseet uusiin ennätyksiin. Raakaöljyn hinta huipentui vuoden 2006 elokuun alussa vähäksi aikaa 78 dollarin tuntumaan tynnyriltä (Brent-laatu). Hinta oli tuolloin 2,8-kertainen vuoden 2001 alun hintaan verrattuna. Teollisen tuotannon ja rakentamisen huikea kasvu nosti myös perusmetallien hinnat rakettimaiseen nousuun. Kuparin hinta oli huipussaan viime vuoden toukokuussa 4,5kertainen, nikkelin kuluvan vuoden maaliskuussa 6,6-kertainen ja sinkki viime joulukuussa 4,3-kertainen tammikuun 2001 hintaan verrattuna. Hintojen rajuun nousuun on liittynyt myös niiden raju heilahtelu. Poikkeuksellisen alhaiset varastot ovat merkinneet sitä, että pienetkin tuo-

Kiina dominoi maailman talouskasvua 1991

%-osuus maailman BKT:sta* 40

2001

2006

35 30 25 20 15 10

18 Logistiikka 4 | 2007

Aasia

Pohj. Amerikka

EU16

- Kiina

Japani

IVY

KIE

Lat. Amerikka

* ostovoi m a pa rite e te in

NIC

Afrikka

0

IMF, ETLA

Lähi-itä

5


suni tantohäiriöt, muutokset suhdannearvioissa tai energian osalta geopoliittisissa riskeissä tai säätilan kehityksessä ovat nostaneet tai laskeneet hintaa tuntuvasti. Raaka-aineet näyttävät pysyvän kalliina vielä verraten pitkään ja hintojen voimakas vaihtelu jatkuu. Maailmantalouden poikkeuksellisen vahva vire näyttäisi nimittäin edelleen jatkuvan.Teknisen kehityksen ja globalisaation odotetaan kannattavan jo tätä nykyä poikkeuksellisen pitkään jatkunutta vahvaa talouskasvua vielä useita vuosia. Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan vuoden 2006 talouskasvu ylti peräti 5,4 prosenttiin eli korkeammaksi kuin huippuvuonna 2004. Näkymät ovat edelleen poikkeuksellisen myönteisiä. Lähivuosien kasvun odotetaan yltävän kehittyvien maiden vetämänä edelleen lähes viiden prosentin vauhtiin. Maailmantalouden kasvua tukee myös euroalueen ja Japanin talouskehitysten koheneminen. Raaka-aineiden tarjonta nousee luonnollisesti korkeiden hintojen vetämänä nopeasti. Kysynnän kasvu on kuitenkin niin nopeaa, ettei tyypillinen raaka-aineiden ylitarjonta ja siihen liittyvä hintojen tuntuva yleinen lasku ole lähivuosina kovin todennäköinen, jos riskit pysyvät hallinnassa. Luonnollisesti hinnat laskisivat tuntuvasti, jos maailmantalouden kasvu hidastuisi merkittävästi.Tämä ei olisi mitenkään tavatonta. Pikemminkin nykyinen kasvuperiodi on pituudeltaan hyvin poikkeuksellinen. Raaka-aineiden hintojen ja pörssikurssien viimeaikainen heilahtelu heijastaa epävarmuuden lisääntymistä; sijoittajat seuraavat mahdollisia suhdannekäänteen merkkejä huolella ja muuttavat sijoitussalkkujensa koostumusta nopeasti. Meneillään oleva kasvukausi on kasvun vahvuuden ohella epätavallinen myös monessa muussa suhteessa. Inflaatio on pysynyt hurjan kasvun oloissa yllättävän matalana, eikä keskuspankkien ole tarvinnut inflaatio-odotusten katkaisemiseksi hidastaa talouskasvua voimakkain koron nostoin.Tämä johtuu sekä keskuspankkien uskottavuuden parane-

misesta että globalisaation kiristämästä kilpailusta. Lisäksi tekninen kehitys on pitänyt useiden tietotekniikkatuotteiden hinnat laskussa. Inflaation alhaisuus on pitänyt myös pitkät korot alhaisina.Tähän on kuitenkin ilmeisesti myötävaikuttanut myös säästämisen ylitarjonta, kuten Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtajan Ben Bernanke on arvioinut. Vaihtotaseeltaan ylijäämäiset Kiina, Japani, öljyn tuottajat ja useat muut maat säästävät tuntuvasti yli sen, mitä ne kykenevät investoimaan. Vaihtotaseiden ylijäämät merkitsevät samalla muun maailman luototusta. Näin olleen esimerkiksi Yhdysvaltain syvä vaihtotaseen alijäämä on periaatteessa peilikuva muiden maiden ylijäämästä. Kiinan rooli on tässä suhteessa hyvin erikoinen. Kiina ei käytä kehittyvien maiden tyypilliseen tapaan ulkomaista velanottoa talouskasvunsa vauhdittamiseen. Päinvastoin, köyhät kiinalaiset rahoittavat mm. rikkaiden amerikkalaisten kulutusta. Avain tulevaan on, tasapainottuvatko eri alueiden sisäiset ja niihin liittyvät ulkoiset vaihtotaseen epätasapainot asteittain kuten perusennusteissa arvioidaan. Raju korjaus vaimentaisi poikkeuksellisen vahvan talouskasvun ja kääntäisi raaka-aineiden hinnat tuntuvaan laskuun.

* Paavo Suni


LOGY Competence Oy:n tavoitteena on auttaa yrityksiä ja organisaatioita niiden toiminnan tehostamisessa ja kilpailukyvyn parantamisessa henkilöstön ammattitaitoa kehittämällä. Tarjoamme maan laajimman valikoiman oston ja logistiikan eri aiheiden kursseja, yrityskohtaista koulutusta ja seminaareja. LOGY Competencen omistavat Suomen Logistiikkayhdistys ry (LOGY) ja ruotsalainen Silf Gruppen.

Vahvistamme myyntiämme ja etsimme koko- tai osapäiväistä

PUHELINMYYJÄÄ Pääasialliset tehtävät ovat koulutuksemme puhelinmyynti ja asiakastietojen ylläpito. Työ sisältää sekä yhteydenpitoa nykyisiin asiakkaisiin että uusasiakashankintaa. Eduksi on, jos sinulla on kokemusta myynnistä sekä logistiikan ja oston tuntemusta. Arvostamme palveluhenkisyyttä, aktiivisuutta, ulospäin suuntautuneisuutta ja hyviä yhteistyötaitoja.

Lisätietoja tehtävästä antavat johtaja Pekka Aaltonen, sähköposti: pekka.aaltonen@logy.fi, puhelin: (09) 6963 747 ja markkinointivastaava Marjo Kuukasjärvi, sähköposti: marjo.kuukasjarvi@logy.fi, puhelin: (09) 6963 745. Lähetä hakemuksesi ja CV 31.5.2007 mennessä Pekka Aaltoselle sähköpostiosoitteeseen pekka.aaltonen@logy.fi tai postitse: LOGY Competence Oy, Särkiniementie 3, 00210 Helsinki. 20 Logistiikka 3 | 2007


Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston satamanosturisimulaattorissa harjoitellaan sekä kontti- että puomisatamanosturin kuljettamista. Simulaattoriharjoittelussa vaaratilanteet voidaan kokea turvallisesti eikä työkäytössä olevaa kalustoa tarvitse sitoa koulutuskäyttöön.

LTY/Virtuaalisuunnittelun laboratorio

Simulaattori tehostaa satamanosturinkuljettajien koulutusta Satamapuominosturisimulaattori liikkuu Mussalon maisemissa.

Satamanosturinkuljettajat ja lastinkäsittelyn ammattitutkinnon opiskelijat ovat jo reilun kahden vuoden ajan harjoitelleet konttinosturin kuljettamista Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston satamanosturisimulaattorissa. Ennen simulaattoriaikaa opiskelijat perehdyttämisen ja teoriajakson jälkeen harjoittelivat konttinosturin käyttöä ainoastaan oikeilla laitteilla vanhempien kuljettajien valvonnassa. Turvallista ”kuivaharjoittelua” Oikeaa ajoharjoittelua simulaattori ei tietenkään korvaa, mutta siinä tapahtuva työskentely antaa kouluttaja Simo Knutasin mukaan hyvän käsityksen todellisuudesta ja säästää parhaimmillaan myös aineellisilta vahingoilta. Koulutuksen työturvallisuutta painottaa myös Steveco Oy:n koulutuskoordinaattori Arto Sinikannas. – Turvallinen simulaattoriharjoittelu tulee myös edullisemmaksi kuin oikean nosturin koulutuskäyttö, hän kertoo. Satamanosturinkuljettajan ajokorttiin oikeuttavaan lastinkäsittelyn ammattitutkintoon kuuluu noin 24 tuntia simulaattoriajoa. Opiskelijan ottaessa tuntumaa todelliseen lastaustilanteeseen simulaattorin penkillä, pystyy opettaja seuraamaan hänen edistymistään naapurihuoneessa käyttöliittymän välityksellä. Ohjelmisto tallentaa opiskelijan edesottamukset, ja kooste hänen suorituksestaan voidaan tulostaa myöhempää tarkastelua ja lisäharjoitteiden suunnittelua varten. Pohjoismaiden ainoa puomisatamanosturisimulaattori Tulevat satamanosturinkuljettajat pääsevät kevään aikana tarttumaan simulaattorissa myös puomisatamanosturin puikkoihin. Uusi puominosturin kuljetusohjelma on ainoa laatuaan Suomessa ja koko Pohjoismaissa. Simulointiohjelma on mallinnettu Mantsinen 110 -puomisatamanosturin parametrien mukaan, ja siinä on neljä erilaista harjoitusta: lastaaminen kannelle ja ruumaan sekä purkaminen kannelta ja ruumasta. Simulaattorin ohjaamo on varustukseltaan samanlainen kuin Mantsisessa ja näkymä ohjaamosta laiturille ja ruumaan vastaa niinikään todellisuutta. Konevalmistajaa simulaattorihankkeessa edustanut toimitusjohtaja Jukka Hämäläinen sanoo, että simulaattorin ansiosta koulutukseen voidaan ottaa aikaisempaa isompia ryhmiä, jolloin hyvää syvyys- ja stereonäköä edellyttävään työhön soveltuvat kuljettajat vali-

koituvat opiskelijoiden joukosta jo opintojen alkuvaiheessa. – Alan pätevyysvaatimukset kasvavat koko ajan, muistuttaa Hämäläinen. Kappaletavaran ja bulk-lastien käsittely hoidetaan nykyisin useimmiten hydraulisella satamapuominosturilla, jonka kuljettaja myös entistä useammin hoitaa laivan lastauksen yksinään. – Kun jokainen tunti laiturissa maksaa, alkaa rahtilaivojen lastausnopeuden tehostaminen olla harvoja koko logistisen ketjun toiminta-aikaan vaikuttavia tekijöitä, joista vielä löytyy parantamisen varaa, sanoo Hämäläinen. Simulaattori valmistui korkeakoulujen yhteistyönä Lastausharjoitteluun tarkoitetun puominosturisimulaattorin ovat toteuttaneet Lappeenrannan teknillisen yliopiston mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun medialaboratorio, joista yliopisto on vastannut nosturin dynaamisen käyttäytymisen mallintamisesta ja AMK ohjelmien visualisoinnista. Sama työryhmä toteutti myös vuonna 2004 valmistuneen satamakonttinosturisimulaattorin. – Siitä olisi ollut saatavilla kaupallinenkin versio, jonka markkinahinnat liikkuivat tuolloin 2-3 miljoonan euron välillä. Toteutimme konttinosturisimulaattorin noin puolella miljoonalla eurolla, kertoo simulaattorihanketta LTY:n virtuaalisuunnittelun laboratoriossa vetänyt tekniikan tohtori Asko Rouvinen. Uutta satamapuominosturisimulaattoria vastaavaa kaupallista versiota ei sen sijaan olisi ollut saatavilla. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun koordinoiman SIMOILI-projektin yhteydessä toteutetun uuden ohjelman ja konttinosturiohjelman päivityksen yhteiset kustannukset jäivät noin 200.000 euroon. Simulaattorin liikealustat, joista toinen on ammattiopistossa koulutuskäytössä ja toinen LTY:n mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratoriossa tutkimuskäytössä, tehtiin jo konttinosturisimulaattoria varten.

* Ulla Ylönen

21 Logistiikka 4 | 2007


Logistiikka 3 | 2007


Liikenne Ouluun lisääntyy Oy Herman Andersson

– Keskusliikkeiden tuonti on keskittynyt voimakkaasti Etelä – Suomeen 9 -luvulla toteutuneen rakennemurroksen jälkeen, kertoi Oy Herman Anderssonin markkinointipäällikkö Kai Kettunen. Ouluun päin suuntautuvat maakuljetukset ovat edelleen epätasapainossa; etelästä pohjoiseen liikenteessä täyttöasteet ovat täysiä ja vastaavasti Oulusta etelään suuntautuvassa liikenteessä on käyttämätöntä kapasiteettia.

Kaikelle lastiyksiköillä kulkevalle liikenteelle on tarjolla kuljetusratkaisu Oulun kautta.

teena onkin vuoteen 2011 kasvattaa edelleen sahatavaraliikennettä 100 000 tonniin. Oulun satamassa avattiinkin äskettäin uusi 4500 neliön sahatavaraterminaali, jossa on käytössä pelkästään sahatavaran käsittelyyn tarkoitettu kontituslaite. Sahatavara lastataan tela-alustaisilla Mantsisen hydraulipuominostureilla. Oulusta liikennöi kolme varustamoa Pohjois-Saksaan: TransLumi Line Lyypekkiin (ja Göteborgiin, josta jatkoyhteydet Belgiaan ja Englantiin), TransFeeder Line Hampuriin ja Bremerhaveniin sekä Saimaa Lines Maritime Hampuriin ja Bremerhaveniin. Liikenteessä vuonna 1997 ylitettiin pysyvästi miljoonan tonnin raja ja 2004 ylittyi 2 miljoonan tonnin raja. Kettunen täsmensi tulevaisuutta vuodelle 2008. Silloin on tavoitteena ylittää 3 miljoonan tonnin raja. Pääosa tavaraliikenteestä koostuu Keski-Eurooppaan menevästä kemiallisen metsäteollisuuden tuotteista, sen ohella Kaukoitään ja muualle maailmalle menevästä kemianteollisuudesta sekä mekaanisen metsäteollisuuden tuotteista. Tuontikuljetuksissa tavaraa tulee Kaukoidästä, Keski-Euroopasta, Tanskasta,

Keskusliikkeistä riippumattomat maahantuojat ovat jossain määrin ryhtyneet käyttämään Oulun kautta toimivaa linjaliikennettä kuljetuksissaan. Tällöin maahantuoja purkaa kontit Oulussa ja toimittaa tavarat etelän massamarkkinoille käyttäen hyväksi kuljetusmarkkinoilla pohjois-eteläsuunnassa vallitsevaa epätasapainoa. Kettusen mukaan ns. ketterät villit kauppiaat ovat huomanneet Oulun kautta tarjolla olevan kuljetusedun. Tavaravirrat etelään ovat edelleen verrattain ohuita, sillä suuret massat kuljetetaan suoraan meritse pääkaupunkiseudulle. Kettunen totesi lisäksi usean keskusliikkeen saneeranneen aluevarastonsa pois Oulusta 90 -luvulla, jolloin Ouluun ei ollut paljoakaan linjaliikennettä eikä Suomi ollut jäsenenä Euroopan Unionissa.

Pääosa Oulun kautta tapahtuvasta meriliikenteestä on pohjoisten teollisuuslaitosten massakuljetuksia. Vientiliikennettä Oulun sataman kautta olisi enemmänkin, sillä paljon tavaraa joudutaan kuljettamaan pitkiäkin matkoja Lapin perukoilta etelän satamiin kontitettavaksi. Kettunen arvioi tämän johtuvan myös Venäjän liikenteestä palautuvista tyhjistä konteista. Suurten massojen teollisuuskuljetukset on Kettusen mukaan varauksetta hoidettava meritse, sillä ne edellyttävät myös maapuolella investointeja infraan sekä kalustoon. Suuryritykset voivat muuttaa kuljetusreittejään suuntaan tai toiseen hyvinkin nopeasti, sillä siellä päätökset runkokuljetuksista tehdään usein keskitetysti pohjoismaisella tai kansainvälisellä tasolla. Metsäteollisuutta ja kemiaa Oulun satamasta laivattiin sahatavaraa vuonna 2006 runsaat 20 000 tonnia. Tavoit-

Juhani Piipponen

Massakuljetukset

Markkinointipäällikkö Kai Kettunen on opiskellut AMK-insinööriksi Kotkan Merenkulkuoppilaitoksesta, jonka jälkeen hän on työskennellyt aluksi kuljetussuunnittelijana, ahtauspuolen työnjohtajana ja ylityönjohtajana.

Ruotsin länsirannikolta sekä Etelä-Norjasta. Rahtirungot metsäteollisuudesta Vuoden 2005 liikenne Oulussa kärsi etenkin paperitehtaiden työtaistelusta, jolloin todettiin paikallisen liikenteen voimakas riippuvuus metsäteollisuudesta. Metsäteollisuuden tuotteista muodostuvat Oulun rahtirungot, joiden täydennykseksi on lähdetty hakemaan myös muuta liikennettä. Kärkihanke Oulussa on saada tuontiliikenteen volyymit kasvamaan. Kettunen totesikin tuontiliikenteen täysissä konteissa mitattuna kasvaneen runsaat 40 % vuodessa kolmen viime vuoden ajan. Hän kertoi edelleen useiden logistiikkayritysten perustaneen konttoreitaan paikkakunnalle. Tarjolla on edelleen vapaata tonttitilaa sataman välittömässä läheisyydessä Oritkarissa, jonne Kettusen mukaan on jo sijoittunut runsaasti erilaisia logistiikkapalveluita tarjoavia yrityksiä. Toimintaa ympäri vuorokauden Oulussa on aloitettu laivojen ympärivuorokautinen lastaus ja purkaus viime vuoden keväällä. Täten pääosa laivoista voidaan ottaa työn alle heti niiden saavuttua satamaan. Käyttöön otetulla 3/7-työaikajärjestelmällä, jossa ahtaustyötä tehdään vuorokauden ympäri seitsemänä päivänä viikossa, päästään ennen kaikkea mies- ja koneresurssien tasaisempaan käyttöön. Aikaisemmassa työaikamallissa työskentelyä jouduttiin Kettusen mukaan usein venyttämään äärirajoille ylityörajoitusten suunnassa. Uusi työaikaratkaisu on myös helpottanut kasvaneen muun liikenteen tarpeita.

* Juhani Piipponen

23 Logistiikka 4 | 2007


Talouslukujaan kasvattava Kiina valmis kanssamme syvempään yhteistyöhön Viimesyksyisen Intia-seminaarin jatkoksi Kuehne+Nagel järjesti helmikuun alussa Kiina-seminaarin tästä vähintäin yhtä ajankohtaisesta ja tärkeästä Suomenkin ulkomaankauppakumppanista ja alihankinnan suurvallasta. K+N on toiminut Honkongissa vuodesta 1965 ja avasi ensimmäisen konttorinsa Beijingissä 19 9. Sillä on Kiinassa ensimmäisenä ulkomaisena alan yrityksenä varhaisin A-lisenssinsä jo vuodesta 2 4. Tyynen meren yli vie suurin kauppavirta maailmassa, mutta myös Aasian ja Euroopan välinen liikenne on kokenut 38 %:n kasvun. Siinä vallitsee kuitenkin epätasapaino: viennin kasvu on 5%, mutta tuonnin 10%. Tätä väliä ajaa 20 laivayhtiötä, ja näiden aluksilla on 5500 TEU:n keskikoko. Tulos on ollut, että joudutaan jopa rajoittamaan rahtikapasiteettia, etteivät markkinat kuumene liikaa. Pelkästään johtavalla konttisatamalla Shanghailla on 15,9 milj TEU:n liikenne. Kiinan suurlähetystön kaupallinen neuvos Li Guangyun totesi, että Kiinan talouden kasvu ollut liiankin nopeaa, josta on seurannut ongelmia. Onhan kysymyksessä ollut kova 10 % kasvu. Kotimaan kysynnän kasvu on Kiinassa kuitenkin tärkeä alusta taloudelliselle kehitykselle. Vähittäismyynti kuluttajille onkin erittäin suurissa kasvuluvuissa: vuonna 2006 kokonaismyynti oli 760 miljardia euroa, mikä edusti 13,7 % kasvua. Öljytuotteiden kasvuprosentti oli peräti 36,2 %, autojen 26,3 %, rakentamisen ja sisustuksen 24 % sekä viestintävälineiden myynnin kasvu 22 %.

24 Logistiikka 4 | 2007

Kiinan ulkomaankauppa oli 2006 määrältään 1760 mrd dollaria, jolla se nousee 3. suurimmaksi ulkomaankauppamaaksi USAn ja Saksan jälkeen. Ulkomaankaupan ylijäämäkin on 177,5 mrd USD, siis 10 %, josta seurauksena maalla on maailman suurin valuuttavaranto. Kolminkertaiseksi neljässä vuodessa Suomi-Kiina kauppa v. 2006 oli 8,1 mrd USD ja sen jakautuma (Kiina-Suomi) oli 3,12 mrd tuonti ja 4,96 mrd vienti. Suomi onkin Kiinan suurin kauppakumppani pohjoismaissa. Kasvun vauhtia kuvaa, että 2002 kaupan määrä oli vain 2,7 mrd dollaria. Kasvu on siis olut kolminkertaiseksi neljässä vuodessa. Suomalaisilla tuotteilla on jopa 80 %:n markkinaosuuksia eräillä aloilla Kiinassa. Kiinan arvioidaan nousevan Suomen kuudenneksi suurimmaksi kauppakumppaniksi. Kiina kannustaa puolestaan kiinalaisinvestointeja Suomeen. Nykyisellään Suomi on investoinut yli 4,2 miljardin euron edestä Kiinaan ja siellä toimii yli 200 suomalaisyritystä. Niiden liikevaihto oli viime vuonna yli 10 miljardia euroa ja niissä on yli 35000 työntekijää. Viime vuonna Kiinaan investoivat mm. Metso, Wärtsilä, UPM-Kymmene ja Kemira Group. Merkittävä aluevaltaus on myös Kouvolan Kiinan-kaupan keskus, joka aukeaa toimintaan kesällä. Keskus oli Kouvolan kaupungin idea ja päätös. Seminaarin pitohetkellä oli keskukseen tiedossa 16 kiinalaisedustajaa, yhtiöitä ja liikemiehiä, jotka ovat vuokranneet toimipisteitä. Unkarissa on vastaava keskus perustettu jo aiemmin. Suhteet ovat Kiinan kaupallisen neuvoksen Li Guangyunin mukaan molemminpuolisesti hyvät ja kumpaakin hyödyttävät. Markkinat Kiinassa ovat valtavat. Diplomaattisuhteethan Suomi solmi Kiinan Kansantasavaltaan jo pian toisen maailmansodan jälkeen. Kiinalaisen näkemyksen mukaan Suomen tuotteet ovat maineeltaan laadukkaita ja kestäviä, liikemiehet taas ovat luotettavia toimijoita, oli Li Guangyangin viesti. Tänä vuonna kehitys Kiinassa on vakaampaa. Suomessa kehitys on maltillisempaa, n. 3% tasossa, mutta näkymät ovat kuitenkin lupaavat. Kustannukset Kiinassakin ovat nousseet. Silti tuotantokustannukset ovat siellä edelleen edulliset. – Yhteistyön syventäminen edelleen on etujemme mukais-


Kiina maailmankaupan suurvalta

Hannu Hillo

Tullin tilastopäällikkö Timo Koskimäki selvitti ostovoimakorjattua tilastoa maailmankaupassa. Se asettaa seuraavan järjestyksen: 1. USA, 2. EU, 3. Kiina. Valuuttakursseilla laskettuna Kiina on tilastoissa Saksan ja Englannin välissä. Kiinan valuuttakurssipolitiikan suhteen käydään kuitenkin edelleen keskustelua. BKT/asukas on suhdeluku, joka kertoo ostovoiman. Kiina on kuitenkin tälläkin asteikolla maana samalla kohdalla kuin Bulgaria, Romania, Turkki ja Ukraina, siis verrattavissa maihin, joihin kuuluu EU-maita ja -ehdokkaita. Maa on joka tapauksessa maailman suurin tavaroiden viejä ja sellaisena se kasvaa edelleen nopeasti. – Suomen Kiinan-viennin nousuhypyt tilastoissa ovat ehkä projektitoimituksia, ounasteli Koskimäki. Kaupan ja niihin liittyneiden kuljetusten kasvun täytynee näkyä logistiikassakin, hän veikkasi. Suomen ja Kiinan välinen

Kiinan Suomen suurlähetystön kaupallinen neuvos Li Guangyun piti Kuehne+Nagelin seminaarissa maittemme välisen taloudellisen yhteistyön tulevaisuuden näkymiä edelleen lupaavia näköaloja tarjoavina.

kauppa tullin näkökulmasta näyttää kahden teollistuneen maan väliseltä kaupalta. Tuonti ja vienti on samankaltaisia tavaralajeiltaan, toisin kuin Venäjän kaupassa, missä on tuonnissa lähinnä öljyä ja muuta bulkkia. Kiinan kuudes sija Suomen ulkomaankaupassa muodostuu tuonnin 4. sijasta ja viennin 9. sijasta. Tärkeimmät vientiartikkeliryhmät ovat sähkökojeet ja laitteet – 35,4 % – sekä eri voimakoneet ja moottorit – 25,4 % – joista edellisen ensimmäinen vuosipuolisko 2006 edusti 23 % kasvua ja jälkimmäisen 14 % kasvua. Kiinasta tuotiin puhelin- ja sähkölaitteita 35,5 % ja muita sähkökoneita ja -laitteita 22,3 %. Edellisen ryhmän kasvu mainittuna edellisen vuoden puoliskona oli peräti 217 % ja jälkimmäisen 22 %. – Kiina on tärkeämpikin tekijä kuin mitä tilastot osoittavat, luonnehti Koskimäki. Rotterdam-efekti tässä kaupassa vaikuttaa eniten ATK-laitteistossa. Tämä myös Hongkong-efektinä tunnettu ilmiö vaikuttaa kaupan kirjautumiseen. Kontin matka Belgiasta

Hannu Hillo

ta. Kiinan lähetystön kaupallinen osasto pyrkii auttamaan myös sopivien kumppanien löytämiseksi – ilmaiseksi. Juuri alkanut sian vuosikin edustaa nopeaa vaurastumista kiinalaisen kalenterin mukaan, tiivisti kaupallinen neuvos Li Guangyun tulevaisuuden näkymiä.

Suomeen saattaa kirjautua Rotterdamin jälkeen Suomi–Belgiakaupaksi. Transitoa on myös Kiinasta Suomen kautta Venäjälle. Suomi on ollut jakelukeskus Venäjän suuntaan. Määrältään toiminta on kohtalainen bisness. Kiinan tuonnilla rajoituksiakin Kiinasta ei kuitenkaan voida tuoda mitä tahansa ja millä hinnalla tahansa, kertoi tulliylitarkastaja Minna Raitanen. Parinkymmenen kemian alan tuotteen, jalkineiden, muovisäkkien ja useiden teräsalan tuotteiden ohella on polkumyynti- tai tasoitustullien kohteena mm. haarukkatrukit, polkupyörät osineen ja taskusytyttimet. Väliaikaisina tällaisia tulleja on voimassa pakastemansikoille, volframielektrodeille, silityslaudoille

Tilastopäällikkö Timo Koskimäki Tullista kuvaili Kiinan ja Suomen välistä kauppaa kahden teollistuneen maan väliseksi kaupaksi. – Kiina on tärkeämpikin tekijä kuin mitä pelkät numerot näyttävät. Rotterdam tai HongKomg-efektikin on näkyvissä, hän muistutti.

ja polkupyörän satuloille. Noin 10 tuotteen kohdalla on tutkimukset aloitettu. Ensi vuoden loppuun on voimassa tekstiilikiintiöt. Rauta- ja terästuotteet ovat ennakkotarkkailussa v. 2009 loppuun. Se ei varsinaisesti rajoita tuontia tämän maailman suurimman teräksentuottajan markkinoilta. Tuonti onkin moninkertaistunut Kiinasta Italiaan ja Espanjaan. Hinnat Euroopan markkinoilla ovat näillä tuotteilla korkeat. Erikoisuuksiin lienee laskettavissa sekin, että elintarvikemarkkinoilla on kiinalaisilla valkosipuleilla kiintiö. Rajoituksia saattaa tulla myös, jos tuontitavaroissa havaitaan uhanalaisten eläinten tai kasvien käyttöä tai jos lintuinfluenssan esiintyminen pääsee taas yllättämään. Kolmen vyöhykkeen Kiina Finpron Aasian kehitysjohtaja Ilpo Kaislaniemi edusti seminaarissa suomalaista näkemystä, joka on saatu vuosien toiminnasta kohdemaassa. Kiinaan on suunnattu 500 mrd USD:n ulkomaiset investoinnit. Kiinalainen säästää 40 % tuloistaan. Nämä luonnehtivat hyvin Kiina talouden perusteita. Vuonna 1990 annettiin Shanghain kehittymislupa. Tämäkin kehitys jatkuu, ilmiönä, 

25 Logistiikka 4 | 2007


26 Logistiikka 4 | 2007

Finpron Aasian kehitysjohtaja Ilpo Kaislaniemi kertoi Kiina markkinoista “sisäpiiriläisen” taidolla, mutta muisti myös varoittaa liian herkästä liikkeellelähdöstä, koska kulttuuriin kuuluu tuntea sopimuskumppani puolin ja toisin.

Hannu Hillo

jota kuvataan kaupungissa “hongkongilaistumisena”. Toisaalta, jos ongelmia on, on tietoisuuttakin niistä asianomaisilla päättäjillä. Sijoittuminen Kiinaan on diversifioitunutta. Suomalainen silkkitie: Kiinan markkinat. Kannattaa käydä katsomassa Finpron kotisivu, mainosti Kaislaniemi. Osaavaa työvoimaa siis saa suhteellisen halvalla, mikä on todellinen Kiina-ilmiö. Alihankintaakin ostetaan Kiinasta. Koneella on Kiinassa greenfield-tehdas. Kiinan ja Suomen kauppa oli aluksi ruplapohjalla. Paikallinen valuutta on RMB. Sen käyttö hankaloitti toimintaa. Toisaalta onneakin esim Koneen suomalaisilla on ollut. Kun uudet säädökset sallivat laittaa hissin myös matalampiin taloihin, se oli kannaltamme hyvä päätös. Kone otti periaatteekseen, että vietiin parasta tekniikkaa: tässä tapauksessa se oli konehuoneeton hissi. Ja sehän pärjäsikin hyvin markkinoilla ja antoi Koneelle myös etumatkaa kilpailussa. Kone aloitti Honkongissa myyntinsä jo 20 vuotta sitten. Kiinan talouselämän erityisalueet NETDZ:t (National Economic and Technological Development Zones), joita on 49, sijaitsevat enimmäkseen rannikolla. Kiina jakautuukin kolmeen vyöhykkeeseen, joista rannikolla sijaitseva on vaurain ja tuotteliain. Sen 482 miljoonaa henkeä 1,3 miljardista kiinalaisesta tuottaa 58 % BKT:stä. Vapaakauppa-alueet, freetradezonet käsittävät 14 kohdetta. Muina alueina tai vyöhykkeinä on National High-Tech Industrial Development Zone´t, 53, National Border and Economic Cooperation Area´t, 14, ja National Export Processing Zone´t, joita on 15. Lisäksi on vielä turismia, taiwanilais- ym. vyöhykettä. Teollisuuspuistot tarjoavat valmista infraa tulleineen ja logistiikkakeskuksineen, yhden luukun palveluperiaatteineen, veroetuineen, joita on 5-6 eri lajia ja muilla keskusten välillä

toisistaan poikkeavilla palveluilla. Itä-Kiinasta Kaislaniemi luetteli seitsemän ja Etelä-Kiinasta kuusi teollisuuspuistoa, joilla kaikilla on omat kotisivut Internetissä. Muitakin alan puistoja Kiinasta löytyy, mm. myöhemmin mainittava TEDA. Logistiikkakeskusten vuosikymmen Logistiikkakeskusten historia Kiinassa alkoi n. 10 v sitten. Palveluissa niillä oli laaja paletti, sisältönä jopa laskutus. Aiemmin monesta kohteesta haettaviksi vaaditut leimat voidaan saada jo yhdestä paikasta, mutta vieläkin niitä tarvitaan jokunen kymmenen. Vero on edelleen n 15 %. Maavuokrat maksetaan etukäteen 50 v. jaksolle. Verot ovat tasaantumaan päin nyt kotimaan hyväksi. Logistiikkakeskukset ja varastotoiminnat ovat Kiinassa “rohkaistuja aloja”, kun taas muut logistiikan osa-alueet ovat raskaasti säännösteltyjä. Kotimaiset 3PL-toimijat ovat kuitenkin tulossa: PGL, EAS,

SUN-JET, Rainbow ja Haier Logistics, mainitsi Ilpo Kaislaniemi. Kaikki käsitykset omasta asemasta eivät pidä yhtä todellisuuden kanssa, esim. singaporelaiset kuvittelivat olevansa portti Kiinaan. Suomen sijoittumassa metalli ja elektroniikka sijaitsevat eri alueilla, Nokia mm. Pekingissä. Tianjinissä olevaa TEDAa pidetään parhaana puistona. Wuhanissa sijaitsee tiedepuisto, jossa on yhdeksän tiedekorkeakoulua ja myös suomalaisia kuituoptiikkatehtaita. Shanghain satama on todellisuudessa 16 satamaa ja Nimbo on sen syväsatama. Muutoin satamissa on yleensä 7-8 metrin väylät. Jangzhanin saarelle rakennetaan syväsatamaa ja satamaan vievää pengertä. Raskaan teollisuuden keskittymä sijaitsee mantereella lähellä tätä satamaa. Signaaleja havaitseva apuri – Paikallinen logistiikka on suunnaton, mutta heikko, kuu-

lui paikallisen professorin lausunto, kertoi Kaislaniemi. Sen osuus on ollut 20 % BKT:sta, kaksinkertainen verrattuna USA:han. Kiinankin logistiikan kehittämisessä on 150 mrd:n säästöt piilemässä. MTI, Finpro ja Tekes perustivat 2005 voittoatuottamattoman Finchin, Finland China Innovation Centerin Shanghaihin havaitsemaan varhaiset signaalit ja auttamaan yhtiöitä luomaan verkostoja ja vakiinnuttamaan liiketoimintaa Shanghaissa. Keskus tarjoaa toimistotilaa ja lisäarvopalveluja suomalaisyhtiöille. Nyt sillä on 21 asiakasta, mm. Nokia Ventures, Lappset, VTT ja Idean Research. Kiinan tai Intian elintason nousu EU:n tasolle ei ole näköpiirissä – onneksi. Oma sisäinen kysyntä on kuitenkin kehityksen draiveri. Oivana esimerkkinä kiinalaisten neuvottelutaidoista on Kiinan 20 v. kuljetussopimus luonnonkaasusta alle maailmanmarkkinahinnoin Australian kanssa. Kovia vääntöjä toimituksista käydään muuallakin. Suomalaisille on samat mahdollisuudet olla toimimassa Kiinan markkinoilla kuin muuallakin. Alihankinta on meiltä ensin mennyt päähankkijoiden perässä, nyt menevät jo palvelutkin. – Ei kuitenkaan pidä mennä vain sähköpostin perusteella mennä tekemään sopimuksia. Ilman teknistä valmistelua. Yleensäkin pitää valmistautua, painotti kehitysjohtaja Ilpo Kaislaniemi.

* Hannu Hillo


Ken Chamberlain´s Web Site

Kiinan logistiikan kaksi ääripäätä: yllä Shangjain lentoaseman luotijuna ja oikealla jokiliikennettä. Jokia käytetään erittäin tehokkaasti kotimaan kuljetusten halpana ja varmana tavarankuljetusväylänä.

KOKONAISUUS RATKAISEE • Konemyynti, huolto, varaosat • Huoltosopimukset, korjaamopalvelut • Peruskorjaukset, modernisoinnit • Rahoitus, vuokraus, leasing • Käyttö- ja huoltokoulutus • Kansainvälinen Kalmar-vaihtokonekauppa Kalmar Industries Oy Ab Kalmar Suomi, PL 387, 33101 Tampere puhelin (03) 265 8111, faksi (03) 265 8299, www.kalmarind.com

27 Logistiikka 4 | 2007


Itsestään täyttyvä ajopäiväkirja

Tamperelainen PPCT Oy on kehittänyt satelliittipaikannukseen perustuvan ohjelmiston, joka seuraa auton liikkeitä ja kirjaa ne tiedostoksi. Tätä voidaan myöhemmin käyttää suoraan ajopäiväkirjana, sillä digitaaliseen karttaan yhdistettynä ohjelma kertoo osoitteet, joissa on käyty sekä kirjaa tarkat ajomatkat. Laitteisto säästää huomattavasti työaikaa. Jos myyntiedustaja käyttää puoli tuntia viikossa ajopäiväkirjan täyttämiseen ja matkojen laskemiseen, kuukaudessa säästyy jo kaksi täyttä työtuntia. Vielä suuremmat säästöt saadaan esimerkiksi jakeluliikenteessä. Ajan ja paikan suhteen tarkka ajopäiväkirja auttaa myös valvomaan työhön liittyviä muita asioita, kuten taukojen pitämistä ja päivärahoihin oikeuttavien matkojen kestoa. Koska kirjaaminen tapahtuu minuutin ja metrien tarkkuudella, dokumentti on myös erittäin selkeä tosite silloin, kun verottaja sellaista vaatii. – Usein yrittäjä näkee ajonseurannan vain kuluna, eikä osaa ottaa huomioon, että laitteisto itse asiassa säästää rahaa. Tuottavuuden kohoaminen kattaa useimmissa tapauksissa kuukausittaisen kustannuksen moninkertaisesti, kertoo laitteiston kehittänyt insinööri Aarre Sillanpää PPCT:ltä. Yritys toimittaa seurantalaitteiston leasing-periaatteella, jolloin kulut pysyvät vakioina. Samalla tekniikan huolto ja uusiminen jäävät PPCT:lle, eikä asiakkaan tarvitse kantaa huolta laitteiston päivityk-

Lauri Lehtinen

Nykyaikainen tekniikka antaa mahdollisuuden seurata auton liikkeitä metrien ja sekuntien tarkkuudella. Sen seurauksena on syntynyt sovelluksia, jotka rekisteröivät yrityksen autojen kulloistakin olinpaikkaa tai tekevät automaattisesti ajopäiväkirjaa. Lisäksi tekniikka on niin halpaa, että säästöt kattavat kustannukset jo hyvinkin yksinkertaisissa käyttökohteissa.

Insinööri Aarre Sillanpää Tampereella toimivassa PPCT Oy:stä on kehittänyt ohjelmiston, jolla autoja voi seurata suoraan toimiston tietokoneelta.

sistä tai vastaavista asioista. Tehokas ajoneuvojen seuranta Yritys on kehittänyt myös seurantajärjestelmän, jossa kaikkien asiakasyrityksen autojen sijainti näkyy tosiaikaisena tietokoneen kartalla. Järjestelmällä on monia sovelluskohteita erilaisissa yrityksissä. Lahdessa seurantaa sovelletaan katujen hoidossa käytettävän kaluston liikkeiden seuraamiseen. Näin hiekoitus- ja auraustyöt on helppo näyttää kaupungin edustajalle. Samoin on mahdollista palvella yleisöä ja kertoa, että aura-auto on muutaman minuutin kuluttua kadulla, josta huolestunut kaupunkilainen soittaa. Jakeluliikenteessä ajojen ohjaajan on helppo yhdellä silmäyksellä nähdä, mikä autoista on lähinnä uutta kohdetta. Tällaisessa käytössä seuranta säästää polttoaine- ja puhelinkuluissa sekä saa enemmän laskutusta irti olemassa olevasta kalustosta. Järjestelmässä on myös aikahälytys, joka toimii merkittävänä työturvallisuuden lisääjänä. Kun esimerkiksi sähköasentaja lähtee työkohteeseen, hän napsauttaa autossa olevan kytkimen toiseen asentoon. Ellei hän ole ennalta asetetun ajan jälkeen kuitannut nappia uudelleen, laitteisto hälyttää esimiehen. Hän voi silloin varmistaa kännykällä, ettei asentaja ole joutunut onnettomuuteen tai takertunut vaikkapa sähköpylvääseen.

* Lauri Lehtinen Rahtari Waybill Lähettämöohjelma!

Lauri Lehtinen

Tulosta Laserilla

Suomalaisvalmisteinen dataloggeri mahtuu vaikkapa hanskalokeroon. Jos laite pitää saada pienempään pakettiin, kaapelointi tehdään siistiksi ja laite ruuvataan kiinni auton rakenteisiin. Pieni laatikko seuraa kuitenkin lahjomattomasti auton liikkeitä koko Euroopan alueella, tarvittaessa Moskovaan saakka.

28 Logistiikka 4 | 2007

A4 Rahtikirjat Standardikollitarrat Matkahuollon pakettikortit Postin pakettikortit Inex ja Tradekan terminaalitoimitustarrat

Uusi standardinmukainen kollitarra SSCC Viivakoodilla! JMN-Myynti Ky Puh. 0400 701798

Kypäräkuja 3 Email rahtari@jmn.fi

02610 ESPOO www.jmn.fi


Kylmäketjun logistiikka yksiin kansiin Lämpötilahallittavien elintarvikekuljetusten logistiikkaopas julkistettiin huhtikuun lopulla. Opas on tarkoitettu logistiikkapalvelujen tuottajien työkirjaksi, josta löytyy neuvoja myös teollisuudelle ja kaupalle. Vastaavaa yhtä laajasti tuotteita, toimintoja, kalustoa ja omavalvontaa käsittelevää opasta ei liene julkaistu ulkomaillakaan. Oppaan tueksi tullaan tekemään muistilistan tapainen parikymmensivuinen rengaskansio, jonka kuljettaja voi pitää mukanaan ajoneuvossa. – Tälle ATP-aapiselle on jo pitkään ollut sosiaalinen tilaus ja tarve, sanoo opashankkeesta vastannut asiamies Lars Rask Yleisestä Teollisuusliitosta. Onhan hanke ollut vireillä jo vuoden 1999 joulukuusta, jolloin liitossa kokoontunut ATP-neuvottelukunta oli huomannut, että tarvittaisiin yhteinen ohjeistus herkästi pilaantuvien elintarvikkeiden kuljetuksia varten. Oppaan laadinnassa käytettiin laajasti ulkomailta saatavissa ollutta aineistoa ja tietoja, jotka oli kerätty kuljetusalan eri asiantuntijoiden sekä lukuisten viranomais- ja muiden yhteistyötahojen kanssa käydyistä keskusteluista. Raskin mielestä se, että opas ilmestyy vasta nyt, ei välttämättä ole huono asia. Nimittäin viime vuonna koko logistiikka-alaa koskeva kansallinen lainsäädäntö uudistettiin perusteellisesti yhtenäiseksi EU-lainsäädännön kanssa. Tähän oppaaseen saatiinkin mahdollisimman tuoretta tietoa. Oppaassa on käsitelty käytännönläheisesti ja selkeällä kielellä ko-

ko toimitusketjua tuotteiden kuormauksesta valmistajalta niiden luovutukseen vastaanottajalle. Julkaisun kirjoittanut toimittaja Leena Luoto korostaa käsiteltävien tuotteiden tuntemuksen tärkeyttä. Esimerkiksi lihan ja maidon käsittely tunnetaan hyvin, mutta eri kasvisten käsittelyn eroja ei niinkään hyvin. ATP-aapisessa käsitellään myös ongelmia, jotka ovat tyypillisiä Suomessa, kuten yhteenkuormausta. Vain tiheään asutuilla, väkirikkailla alueilla voidaan kuormata vaikka yhtä tuotetta koko lasti. Suomessa näin voi toimia harvoin, sillä varsinkin harvaan asutuilla seuduilla tuotteiden kysyntä kaupoissa ei riitä suurten erien tilaamiseen. Siten usein joudutaan lastaamaan yhteen kuormaan hyvinkin erilaisia tuotteita, joiden kuljetus vaatii eri lämpötiloja. Mistä alalle osaajia? Logistiikkaoppaan julkistamistilaisuudessa 25.huhtikuuta maa- ja metsätalousministeriön tiloissa Helsingissä käytiin keskustelua myös alan työvoimanäkymistä. Sekä kuljetusyrittäjä Matti Heikkilä että Valion logistiikkajohtaja Timo Kärnä toivat julki huolensa siitä, että saadaanko alalle tulevaisuudessa riittävästi ammattitaitoisia kuljettajia. Kuljetusalalta jäädään lähivuosina paljon eläkkeelle eikä ala ole nuorten toivelistan kärjessä. Kaiken lisäksi elintarvikkeiden kylmäkuljetukset edellyttävät kuljettajilta erityisosaamista sekä entistä enemmän muun muassa tietotekniikan hallintaa. – Kuljetuksen laadun tulee olla sama, oli sitten kyseessä uusi työntekijä tai konkari, Heikkilä huomautti. Logistiikkaopas tuleekin tarpeeseen sekä uusien kuljettajien opastuksessa että alan koulutuksessa. Logistiikkakouluttaja Heimo Torkkel Tampereen aikuiskoulutuskeskuksesta kiittelikin opasta, sillä tähän asti käytössä on ollut useasta eri lähteestä hankittua hajanaista koulutusmateriaalia.

* Maarit Kauniskangas Julkaisu: Lämpötilahallittavien elintarvikekuljetusten logistiikkaopas. Toimittanut Leena Luoto. Julkaisija: Yleinen Teollisuusliitto. 2007. Opasta myy SKAL-Kustannus.

Asiamies Lars Rask Yleisestä Teollisuusliitosta on vastannut lämpötilahallittavien elintarvikekuljetusten oppaan synnystä. Hanke otti aikaa, mutta on nyt valmis ja ajantasainen sekä viime vuonna EU:n mukaiseksi linjatun lainsäädäntömme mukainen.

29 Logistiikka 4 | 2007


§ kurkinen

LAKIASIAA KKO 1988:35

Vakuutus korvaa – jos on voimassa Tekevälle sattuu sanotaan. Jokaiseen tekemiseen liittyy omat riskinsä ja vaikka oltaisiin kuinka huolellisia, niin vahinkoja saattaa syntyä. Seuraamukset voivat olla hyvinkin vakavia ja ennalta arvaamattomia. Joku kuitenkin joutuu asiassa kärsimään, ryhtyy peräämään oikeuksiaan ja vaatii taloudellisia korvauksia, ehkä myös vahingon aiheuttajalle rangaistusta. Käytännössä tilanteet tietenkin ovat kovin erilaisia: syynä haavereihin voi olla suorastaan tahallinen teko tai ainakin jonkinasteinen huolimattomuus eli tuottamus tai sitten kysymyksessä on todella vain puhdas onnettomuus. Vahinkoa kuitenkin on syntynyt ja siitä seuraa erilaisia jatkotoimenpiteitä. Asian selvittelyssä läydään läpi tapahtumien kulku, haetaan syitä ja syyllisiä, arvioidaan korvausten perusteita ja määriä ja koetetaan päästä kaikkia osapuolia tyydyttävään oikeaan ja kohtuulliseen lopputulokseen. Juttuun liittyy usein myös lukuisia muita osapuolia kuin itse "asianosaiset". Viranomaiset voivat olla kiinnostuneita asiasta, kuten tyypillisesti, jos epäillään jonkinasteista rikosta. Silloin tulee jo poliisi paikalle ja aloittaa tutkimukset. Tai työtapaturmissa työsuojeluviranomaiset tai muut valvontaviranomaiset – jutun luonteesta riippuen. Merkittävä roolinsa on myös vakuutusyhtiöillä, joiden korvattavaksi syntyneet vahingot saattavat siirtyä. Vakuuttajilla on vissi mielenkiintonsa myös osallistua asian tutkintaan muun ohella varmistaakseen korvattavaksi mahdollisesti tulevan määrän oikeellisuuden, vahingon syyt ja tekijät/aiheuttajat, koska vakuutusyhtiöllä saattaa olla mahdollisuus tavalla tai toisella rajoittaa vastuutaan tai saada mahdollisesti itselleen oikeus vaatia ja saada regressiteitse itselleen hyvitystä vahingon aiheuttaneelta. LOGY:n aktiivijäsen varatuomari Jyrki Kurkinen on kirjoittanut Logistiikka-lehteen sen alusta asti vuodesta 1996 ja sitä ennen Suomen Materiaalitalous -lehteen vuodesta 1985. Kurkinen toimii Stora Enso Oyj:n lakiasiainjohtajana ja yhtiön hallituksen sihteerinä.

Huutoon vastataan – ellei, seuraa yllätys Yleinen periaate korvausoikeudessa on, että tekijä vastaa tekemisistään ja niiden seurauksista. Kukin vastaa huutonsa, niin sanoakseni. Joskus kuitenkin saattaa tulla yllätyksiäkin. Erinäisissä tilanteissa voi vastuullisten ketju ulottua pitemmällekin ja on mahdollista, että vaatimusten kohteeksi joudutaan, vaikka ei sitä uskoisikaan.Tähän liittyvästä problematiikasta oli kysymys seuraavassa oikeustapauksessa. Jälleen kerran oli käynyt niin, että oli syntynyt vahinko ja korvauksista ei päästy sopimukseen osapuolten välillä. Aikansa asiasta kinasteltuaan ryhdyttiin sitten käymään oikeutta tuomioistumessa ja tällä kertaa se oli Piikkiön silloinen kihlakunnanoikeus. Jutun käsittelyn vaiheessa yksi oli oikeuden päätöksellä todettu, että urakoitsija A oli suorittanut porakaivon tekemiseen liittyneitä räjäytystöitä pariskunta B:n omakotitalotontilla heidän toimeksiannostaan ja töitä tehdessä oli päässyt käymään niin, että kiviä oli lentänyt naapuritontille C:n omistaman pientalon katolle, joka oli vaurioitunut. Käräjillä oli todettu A:n menetelleen huolimattomasti, kun työpistettä ei oltu asianmukaisesti suojattu. Niinpä A oli velvoitettu oikeuden päätöksellä

30 Logistiikka 4 | 2007

korvaamaan aiheuttamansa vahingot 30.000 markalla laillisine korkoineen, minkä lisäksi A oli myös saanut rikosoikeudellisen rangaistuksen vaaran aiheuttamisesta. Tuomio oli saanut lainvoiman, mutta A ei ollut korvauksia vapaaehtoisesti suostunut korvaamaan ja toimeenpannussa ulosotossa hänet oli todettu varattomaksi. Asia oli oikeudellisesti mennyt vahingon kärsineen C:n kannalta aivan oikein, aiheuttaja oli todettu korvausvelvolliseksi, mutta tosiasiassa C jäi ilman korvausta, kun rahaa ei löytynytkään. Näin muuten käy turhankin usein käytännön tilanteissa. Vakuutusyhtiöstäkään ei ollut nyt apua: A:lla tosin piti olla asianmukainen vastuuvakuutus tällaisten tilanteiden varalta, mutta vakuutus ei sattunutkaan juuri nyt olemaan voimassa. Tässä vaiheessa C keksi uuden vastuullisen ja se oli pariskunta B, jonka hommissa ollen A oli vahingon aiheuttanut. C vaati nyt oikeudessa, että pariskunta velvoitetaan yhteisvastuullisesti vastaamaan syntyneistä vahingoista ja korvaamaan ne oikeuden jo kertaalleen määräämällä 30.000 markalla asianmukaisine korkoineen sekä korvaamaan C:n oikeudenkäyntikulut. Olihan työ tehty vastaajien lukuun. B:t vastustivat kaikkia vaatimuksia ja pyysivät kanteen hylättäväksi kokonaisuudessaan. Syyllinen tapaukseen oli vain ja ainoastaan A ja hänet oli jo tuomittukin korvauksiin.Valitettavaa tietenkin oli, että C jäi todellisuudessa ilman rahoja, mutta siihen olivat B:t syyttömiä ja ulkopuolisia.

Kaikki oikeusasteet yksimielisesti samaa mieltä Kihlakunnanoikeus tutki jutun eri puolia ja se totesi muun ohella, ettei kysymyksessä ollut sellainen erityisen vaativa ja vaarallinen työ, josta työn teettäjä olisi vastuussa tuottamuksestaan riippumatta.Tuottamusta taas ei ollut, koska saadun selvityksen mukaan B:t olivat valinneet työn tekijäksi ammattitaitoisena pidettävän, itsenäisen yrittäjän A:n. Muutoinkaan ei B:eiden toimintaa voitu pitää mitenkään moitittavana ja heillä oli ollut perusteltu syy uskoa, että A osasi hommansa ja tiesi, miten räjäytysten kanssa toimitaan ja miten vahingot estetään. Näinmuodoin koko kanne hylättiin. C ei ollut alkuunkaan tyytyväinen annettuun päätökseen ja juttu siirtyi Turun hovioikeuden käsiteltäväksi. Tutkittuaan tapauksen HO antoi tuomionsa. Syytä kihlakunnanoikeuden päätöksen muuttamiseen ei havaittu, joten asia jäi sen antaman päätöksen mukaiseksi, sillä lisäyksellä, että C velvoitettiin korvaamaan pariskunta B:n oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 900 markalla. C pyysi luvan korkeimmalta oikeudelta saada valittaa HO:n tuomiosta ja lupa tuli. B:t antoivat oman vastauksensa. C vaati edelleen korvauksia ja B:t luonnollisesti vastustivat kaikkia heihin kohdistettuja vaatimuksia.Varsinaista uutta ei jutussa KKO:ssakaan ilmennyt.Todettiin, että B:t eivät olleet puheena olevien töiden erityisosaajia ja olivat mm. sen vuoksi valinneet tehtävän suorittamiseen alan ammattilaisena tunnetun A:n, joka sitten työtä tehdessään oli syystä tai toisesta toiminut kuitenkin jossain määrin ammattitaidottomasti ja huolimattomasti tunnetuinseurauksin. Syyllinen oli rangaistuksensa ja korvausvelvoitteensa jo saanut.


§ kurkinen A oli vielä työn teettäjille erikseen ilmoittanut, että hänellä oli, paitsi asianmukainen ammattiosaaminen, myös voimassa oleva vastuuvakuutus, mikä sittemmin ei ollut pitänytkään paikkaansa. Mitään syytä epäillä A:n vakavaraisuuttakaan ei tuolloin ollut ollut, joten B:t olivat oikeuden mielestä täyttäneet heiltä kohtuudella edellytettävän huolellisuusvelvoitteensa A:ta tehtävään valitessaan ja räjäytystyösopimuksen hänen kanssaan tehdessään.Tuottamusta vahingon syntyyn ei voitu todeta. Tuomiolauselmana oli, että hovioikeuden tuomiota ei muuteta, vaan se päinvastoin vahvistetaan ja sitä kaikki noudattakoot. C:n korvattavaksi tuli vielä pariskunnan oikeudenkäyntikulut KKO:ssa 1.000 markan määrällä. Päätös oli täysin yksimielinen, kaikki viisi oikeusneuvosta olivat täsmälleen samaa mieltä oikeasta lopputuloksesta. Merkillepantavaa tässä tapauksessa oli se, että kaikki oikeusasteet ja kaikki tuomarit olivat johdonmukaisesti samalla kannalla ratkaisun suhteen. Se osoittaa selvästi, että minkäänlaista epävarmuutta tai tulkinnanvaraa ei asiaan liittynyt.Varsin pitkää oikeusprosessia kuitenkin vaadittiin ennenkuin kantaja joutui loppuratkaisuun tyytymään. Todennäköisesti tämä ei sitä mielessään silloinkaan hyväksynyt, mutta kaikki valitustiet oli käyty loppuun ja loppuratkaisu jäänyt pysyväksi. Joskus jää miettimään, oliko jutussa alunperinkään paljon järkeä käräjöintiin vai oliko kyseessä enemmänkin vain periaatteellinen halu riidellä. Mene ja tiedä – ihminen on joskus hieman arvaamaton ja kun lujasti asiaansa itse uskoo, voi realismi jossain määrin hämärtyä; juttu alkaa elää omaa elämäänsä ja prosessista on vaikea luopua, kun se on jo menossa. Toisaalta melko mitättömän tuntuisessakin jutussa voi olla mielenkiintoisia erityispiirteitä ja on syytä hakea oikeata tulkintaa ja sovellutusta oikeudelliseen yksityiskohtaan. Laki kun ei suinkaan aina ole kaiken kattava ja yksiselitteisen selvä. Käytännön elämän tilanteet ovat myös

niin monimuotoisia, että saattaa olla perustellut syyt hakea ja saada lopullinen tuomioistuimen kanta siihen, mikä siinä tilanteessa on ollut laisäätäjän tarkoitus ja lain henki. Jokainen ratkaistu tapaus antaa omaa lisäarvoaan oikeuden kenttään ja on ohjeena vastaaviin tilanteisiin tulevaisuudessa. Siinä mielessä "turhienkin" juttujen oikeudellinen käsittely voi olla hyödyllistä ja parantaa oikeusturvaa.

Kannattaako prosessointi vaikka olisi oikeassa Ehkä lopuksi vielä jokunen sana tässäkin tapauksessa esiintulleesta ongelmasta velvoitetuomion jälkeen.Todettu maksuvelvollisuus on valitettavan monissa tapauksissa vasta jonkinlainen esivaihe jatkolle: maksuvelvolliseksi lainvoimaisesti todettu ei halua noudattaa annettua päätöstä, vaan kieltäytyy maksamasta. Vaaditaan uusia viranomaistoimenpiteitä, jotta maksu todella saadaan. Ja toimeenpannussa ulosmittauksessa voi sitten käydä niin, ettei tarpeellisia varoja edes pakolla löydy tai niitä yksinkertaisesti ei ole. Oikeutta saanut jää "nuolemaan näppejään". Tosiasiassa joudutaan jo ennen oikeudellisen prosessin käynnistämistä miettimään, mitkä ovat todelliset mahdollisuudet saada korvauksia, vaikka juttu muutoin näyttäisikin selvältä ja maksutuomio ainakin lähes varmalta.Tämän harkinnan tuloksena voi hyvin olla, että käräjät jätetään käymättä, jos korvausten saaminen jo etukäteen arvioiden näyttää kovin epävarmalta. Mitä sitä syyttä suotta oikeuteen menemään ja kaikki prosessaamisen riesat kärsimään, jos lopputulos kuitenkin on +– 0. Tätäkin on syytä etukäteen pohtia.

* Jyrki Kurkinen


Puolitoista vuotta Vuosaareen Satamajohtaja Heikki Nissinen kertoi, että Vuosaaren täyttötyöt on nyt tehty. Laiturielementtejä on asennettu 2,5 km ja betonivalu on käynnissä. Vuosaaren satamaan vievän meriväylän 12,5 m haraussyvyys edustaa 11 metrin omaa syväystä paikalle liikennöivälle alukselle. Näiden alusten kapasiteetti on siten 2000 – 2500 TEU:ta. Tie satamaan on nyt valmis ja sen tunneleissa on asvaltointi. Lokakuun 10. avataan liikenteelle ajoyhteys Kehä III:lle. Kiskotus on osaltaan valmis. Radan tunneli on puhkaistu ja rata avataan käyttöön marraskuussa 2008, kun satama otetaan käyttöön. Sataman rakentamisen kustannuksistakin 85 % on lyöty lukkoon, kertoi Nissinen. Kun sataman kentän 150 hehtaaria asvaltoidaan, on kysymyksessä Suomen suurin alan urakka. Nyt aletaan nousta maan tasosta. Syksyllä 2008 päästään töihin satamaan. Tavaran käsittelyyn on kaksi aluetta, Multi-Linkin ja Stevecon alue sekä Finnsteven alue. Konttikilpailu on täten varmistettu. Rorooperaattorille alueella on vielä tilaa. Merkittävä on logistiikka-alue, jota Sponda rakentaa. John Nurmiselle mm. tulee täyden palvelun alue. Autoille tulossa oleva oma kerrosvarastointi on menossa päätösprosessiin. John Nurminen on myös autologistiikkaa toteuttamassa. Suomeen tuotiin n. 22 000 autoa vuonna 2006. Vuosaaren sataman autotuonnilla ei kuitenkaan ole tekemistä Venåjån transitoliikenteen kanssa. Paulig rakentaa itselleen paahtimoa sataman oheistoimintana. Vaikka kahvin paahto ei ole sinänsä satamatoimintaa, toki Paulig tuo sataman kautta kahvia. ABB:lle valmistuu samoin Azipod-laitteiston kokoamistehdas. Jo nyt viedään paikalta 30 tonnin laitteita ja niiden laivausta varten on 130 metrin laituriosuus. Sataman yhteydessä on myös Aker Arctic, arktinen meritekniik-

34 Logistiikka 4 | 2007

Hannu Hillo

Vuosaaren satama on omaa luokkaansa suomalaisena rakennushankkeena ja asvaltoinnissa jopa kaikkien aikojen suurin.

Hannu Hillo

Vuosaaren satama on saanut hahmonsa perustasolle ja seuraavaksi alkaa rakentaminen ylöspäin kenttien asvaltoinnista aloittaen. Huhtikuun kaksi informaatiotilaisuutta, Finnsteven ja Kalmarin sekä Logistics -tapahtumassa Helsingin Sataman ja Finnsteven tietoiskut ovat seuraavan esittelyn pohjana.

Helsingin satamajohtaja Heikki Nissinen puhui Wanhassa Satamassa, mutta uudesta satamasta.

kakeskus. Vuoteen 2008 Spondalla on 7 ha varaus tietyllä aikatakarajalla. Satamaoperaattorien tilojen ohella rakennetaan muita logistiikan toimijoita varten Spondan Navigate-hankkeessa tiloja. Myös Merimieskirkko tulee paikalle, vaikka se onkin nykyään enemmän rekkakuin merimiehille. Tullille tulee keskitetty piste, jossa on kiinteät läpivalaisulaitteet. Liikkuvan kaluston tarpeisiin tulee huoltopiste. Polttoaineella on jakelupisteet. Diesel-polttoainetta alueella esimerkiksi saa neljältä yhtiöltä. Politiikka sataman suhteen Helsingillä yleensä on, että ei missään asiassa oltaisi yhden tarjoajan varassa. Vuosaaressa on myös 130 rekkapaikkaa satamaa käyttäville rekoille. Mitään yleistä rekkojen paikoitusaluetta alueelle ei kuitenkaan luoda. Luontoasioista huolehtimisen esimerkkinä on mm. 13 m korkea meluvalli alueen itäreunassa, jonka kärjessä on myös laivaharrastajille ja muille kiinnostuneille oma tähystyspaikka. Finnsteven toiminta tehostuu merkittävästi – Nykyisten Helsingin satamien optimaalista toimintaa lastinkäsittelyssä haittaa, että edelleen otetaan sinetin numero manuaaliseti ylös, joten kuljetuskalusto joudutaan pysäyttämään, muistutti Finnsteven toimitusjohtaja Hans Martin. Laivat saadaan Vuosaaressa kääntymään entistä nopeammin. Nykyinen kontin kierto Helsingin satamassa on n. 3,5 päivää, osa konteista lähtee jo samana päivänä. Se on kansainvälisellä tasolla hyvä tulos, mutta sitä on tarkoitus nyt parantaa uudessa satamassa. Finnstevellä on Vuosaaressa sekä roro- että konttiterminaali. Tuontiterminaalineuvottelut käynnissä Spondan kanssa. Paikalle tulee Finnstevelle sekä CFS-tuonti- että vientiterminaali. Konttikorjaamo on depon läheisyydessä ja sen palvelut tuotetaan alihankintana. Roro-liikennettä varten on 2 tuplaramppia ja 8 normaaliramppia. Finnsteven siirtokalustossa on 60 vetomestaria ja STS-konttinosturi. Tiloja on varattu läpiajoruuduille sekä 977 kenttäruudulle, jossa on 50 % lisäys. Näiden ohella on rekoilla ja matkustajilla omat odotusalueensa ja puskurivarasto uusille autoille. Kun käytössä on vetomestarit ja automaattipukit, on päästy surraamisesta. Konttiliikennettä varten on kalustona neljä STS-nosturia, pääkoneine 20 konttilukkia, sähkökäyttöisiä, ja niiden tukena 6 konttikurottajaa sekä erikoislaitteet ylikorkeille ja ylileveille kohteille. Uudet konttikäsittelynosturit on varustettu tandem-valmiudella, jolloin voidaan nostaa kaksi 40-jalkaista konttia kerrallaan. Tilaa on varattu


750 m laituritilana sekä 2500 kenttäpaikkaa, ja luokitellut IMO-aineet saavat oman paikkansa. Autopalvelupaikkoja on 32. Koko toimintaa ohjataan CTCS-ohjelmalla. – Lukit ovat hyviä feeder-satamissa, on Martinin mielipide. Reefer-kontit voidaan kytkeä suoraan järjestelmään. Niillä on 184 kenttäpaikkaa, joissa on automaattivalvonta. Kokonaisliikenne toimitusjohtaja Hans Martinin veikkauksessa on puoli miljoonaa TEU:ta kummassakin liikennemuodossa, jonka yhteistulos olisi siten miljoona TEU:ta. Vientikappaletavaraa yksiköidään kontitusterminaalissa. Kontit ovat terminaalin ulkopuolella pukeilla ja ne siirretään lukeilla. Toisaalta terminaaliin tulee myös 10 m raidetta sisään suorakontitusta varten. Terminaalin päätuotteet ovat paperi ja teräs. Samoille tuotteille on myös naapurissa oleva roro-terminaali, jossa lastausalustoina ovat lauttavaunut ja vastaavat. Siellä käsitellän myös saha- ja levytavaraa. Muutoin sahatavaraa kontitetaan tien toisella puolella sijaitsevassa kevythallissa. Sen vieressä puolestaan on rautakenttä. Tuontiterminaali yhtiöllä on vuokratilaa, pinta-alaltaan 10 000 m2. Kun oven korkeus on 9

siirrettävät kuormaussillat

Hannu Hillo

Finnsteven toimitusjohtaja Hans Martin kertoi jo ensi vuoden syksyisen muuttopäivän: 23.11.2008.

metriä, merkitsee se kahta konttia päällekkäin tuontiterminaaliin. Siellä on tuontikappaletavaran purkaus, varastointi ja luovutus sekä myös lämpöyksiköiden varastointi. Uudet verkko- ja IT-ratkaisut testataan jo vanhassa satamassa ennen muuttoa. Lähes kaikki asiat on simuloitu tulostietokannasta.

Ost a t ai vuokr aa!

D-päivä on valittu Koko satama on auki uuden käytännön mukaisesti 24/7 vuoden ympäri. Sompasaaren toimintatasosta saadaan selvä kohennus Vuosaareen mentäessä. Finnsteve lupaa yhden luukun palvelua, vaikka Gatehousen ala-aulassa onkin 11 asiointipistettä. Sekä vienti- että tuontidokumentointi hoidetaan yhdessä palvelupisteen vieressä. Finnsteven katettu ja valaistu portti käsittää kahdeksan kaistaa, valittavan ajosuunnan, vihreän linjan, kontrollipisteen sekä kuvauksen ja hahmontunnistuksen. Myös vauriot kuvataan. Hallinto sijaitsee muualla

LINDQVIST OY LINTEC

Toikansuontie 17, 53500 LAPPEENRANTA puh 05-416 1701. fax 05-416 1715, www.lintec.net

Gatehousessa, jossa tilaa on 12kerroksisessa rakennuksessa. Nurminen Autologistics hoitaa uudessa pisteessä autologistiikkaa ja vanha telakka-allas on silloin autotalona. Transitoautot sijoitetaan taas omalle alueelleen. 12 – 15000 yksikköä transitoautoja tuodaan, se on yksityisten toimintaa, hiipuu hiljalleen, povaili Hans Martin.

Tällaisia Kalmarin STSkonttinostureita Vuosaareen tulee neljä runsaan kaluston suurimpina ja hinnakkaimpina yksikköinä.

Matkustajaliikenne käyttää omaa porttialuettaan, Hansaterminaalia, josta on oma ajoväylä laivoille. Käytössä on myös follow me -autot paikalle liikennöivien alusten henkilöajoneuvoliikennettä varten, jotka vetävät henkilöautoletkoja laivoille. Siirtyminen tapahtuu yhtenä viikonloppuna: 23.11.09 ollaan vielä Sompasaaressa, mutta 24.11.08 jo Vuosaaressa. Satama Vuosaaressa aukeaa käytännössä jo 2-3 viikkoa ennen liikennettä varten. Samoin vanhoista satamista viimeiset yksiköt poistuvat sieltä aikanaan eikä niitä erikseen siirretä Vuosaareen välillä. Kaikkea lastia ei kuitenkaan olla halukkaita käsittelemään Vuosaaressa: sieltä ei hoideta projektilaivauksia. ABB:n laivat voidaan katsoa ehkä poikkeuksiksi.

* Hannu Hillo 35 Logistiikka 4 | 2007


Tutkimusrahoituksen supistaminen uhkaa liikennejärjestelmän kehitystä Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimus- ja kehittämistoimintaan tarkoitettu määräraha on vuoden talousarviosta poistettu.Valtion vuoden 6 tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen myönnettiin 5,85 milj. euroa. Vastaava määräraha oli , 6 milj. euroa v. ja , milj. euroa v. 5.Tutkimus- ja kehittämistoiminta kohdistuu liikenteen kysyntään, infrastruktuuriin, tavara- ja henkilöliikenteeseen, liikenneturvallisuuteen, ympäristöhaittojen vähentämiseen, ajoneuvotekniikkaan, vaarallisten aineiden kuljetuksiin, viestintään ja tietoverkkoihin, liikenteen telematiikkaan, lähialueyhteistyöhön sekä hallinnon kehittämiseen. Ehdotuksen toteuttaminen, varsinkin kun joukkoliikenteen tukeen ja kehittämiseen osoitettu rahoitus samalla vähenee, tarkoittaa käytännössä ministeriön liikenteen tutkimus- ja kehittämistutkimustoiminnan huomattavaa supistamista. Tuotanto, kulutus ja väestön keskinäinen kanssakäyminen edellyttävät henkilöiden ja tavaroiden siirtymisiä ja kohtaamisia. Liikenne vaatii resursseja ja tuottaa etujen ohella haittoja. Suomen kotimaan liikenne kuluttaa taloudellisia resursseja vuosittain yli 16 miljardin euron arvosta ja lisäksi maksaa veroja noin 6 miljardia euroa. Lisäksi logistiikkasektorin vuosikustannus suomalaisilla yrityksillä on 20 miljardin euron suuruusluokassa mukaan lukien ulkomaan tavaravirrat. Liikenteen osuus kotitalouksien kulutusmenoista on tyypillisesti 13..15 % riippuen mm. autokaupan suhdanteista. Liikenteen infrastruktuuri, mm. tie- ja rataverkko, on valtion ja kuntien ylläpidettävänä ja kehitettävänä. Infrastruktuurin kirjanpitoarvoksi on määritetty noin 30 miljardia euroa ja sen ylläpitoon ja kehittämiseen käytetään vuosittain runsaat 2 miljardia euroa valtion ja kuntien varoja. Niukkojen varojen vuoksi on toteuttamatta jäänyt suuri joukko edullisiksi ja kiireellisiksi todettuja kehityshankkeita. Myös liikenneverkkojen ylläpitoon kohdistuu suuria paineita, koska kasvaville liikennemäärille tulisi turvata riittävä palvelutaso vähenevillä resursseilla. Päätöksenteon kannalta kiinnostus liikennettä kohtaan on viime aikoina lisääntynyt. Ajankohtaisia teemoja ovat olleet mm. turvallisuus, ilman laatu ja sopeutuminen rakennettuun ympäristöön, nyt mm. energiansäästö ja ilmastonmuutoksen torjunta. Liikennesektorilla on nykyisten mm. taloutta koskevien ongelmien lisäksi myös uusia haasteita. Väestön ja alueiden tasa-arvon lisääminen on omaksuttu myös liikenteen tavoitteeksi. Liikenteen ja liikennemahdollisuuksien taloudellista ja sosiaalista vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa halutaan ymmärtää ja ohjata entistä paremmin. Logistiikan merkitys suomalaisille yrityksille korostuu edelleen kansainvälisessä kilpailussa. Kansainvälinen kehitys alalla menee eteenpäin, ja EU vaikuttaa voimakkaasti Suomen liikennepolitiikkaan. Kuitenkin Suomen olosuhteet edellyttävät tavoitteiden painottamista toisin kuin Euroopan tiheästi asutuissa ja keskeisesti sijaitsevissa maissa on laita. Kansainväliseen kehitykseen osallistuminen ja sopeutuminen edellyttävät myös kansallista alan tutkimuspanosta. Liikenteen ongelmien hoitaminen ja kehitysmahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttävät uuden tekniikan ja uusien toimintatapojen käyttöönottoa. Yksi keskeinen toimintojen muutoksiin ja kehitykseen vaikuttava tekijä on lisääntyvä tieto- ja viestintätekniikan soveltaminen liikenteeseen eli ns. älykäs liikennejärjestelmä. Tämän kehittämistoiminnan tarkoituksena on saavuttaa liikennejärjestelmälle yhteiskunnallisesti asetettuja tavoitteita.

36 Logistiikka 4 | 2007

Liikenne- ja viestintäministeriö on kantanut suurta vastuuta liikenteen tutkimustoiminnasta Suomessa. Toiminta on suunnattu sekä valtion omien tehtävien tehostamiseen että liikenteen yleisten edellytysten kehittämiseen. Valtion tutkimustoimintaa ohjataan pääsääntöisesti tutkimusohjelmilla, jotka keskittävät panostuksia nimettyihin aihepiireihin useamman vuoden jaksoissa. Olisi tärkeää, että resurssit kohdistetaan perustellusti valittuihin riittävän suuriin tutkimuskokonaisuuksiin, jotka sisältävät riittävästi perustutkimusta, soveltavaa tutkimusta ja selvitysluonteista tutkimusta. Nyt vielä käynnissä olevat liikennesektorin tutkimusohjelmat käsittelevät mm. telematiikkaa, logistiikkaa, esteettömyyttä, joukkoliikennettä ja liikenneturvallisuutta. Ministeriö tukee myös EU:n liikennetutkimukseen osallistumista. Rahoituksen loppuessa uusia ohjelmia ei voida aloittaa käynnissä olevien päättyessä. Valtioneuvosto on 7.4.2005 tehnyt periaatepäätöksen julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä. Sen mukaan julkista tutkimusjärjestelmää kehitetään toiminnallisena kokonaisuutena nykyiseltä pohjalta tutkimus- ja kehittämistoiminnan laadun ja relevanssin jatkuvaksi parantamiseksi. Tämän päätöksen mukaan ministeriöiden tulee lisätä sitomatonta tutkimusrahoitustaan ja kehittää rahoitus- ja muuta yhteistyötään Suomen Akatemian ja Teknologian kehittämiskeskuksen kanssa. Talousarvioesitys ei tee tätä mahdolliseksi liikenne- ja viestintäministeriön kohdalla. Valtiontalouden tarkastusvirasto on v. 2004 laatinut tarkastuskertomuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta liikenne- ja viestintäministeriössä. Sen mukaan ministeriön tutkimus- ja kehittämishankkeita voidaan luonnehtia siten, että ne toimivat ideoita synnyttävinä ja toimintaa suuntaavina tietoperustoina ministeriön päätöksentekoprosessin eri vaiheissa. Tarkastuksen yhteydessä tehdyn kyselyn perusteella tutkimus- ja kehittämistoiminnan hyöty ministeriön toiminnassa oli joko olennaista tai ratkaisevan tärkeää. Opetusministeriö asetti vuonna 2005 työryhmän, jonka tehtävänä oli mm. tehdä ehdotuksia liikennealan tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistamisesta ottaen huomioon korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten verkottumisen tarjoamat mahdollisuudet. Mietinnössään (OPM 2006:9) työryhmä esittää tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistamisesta, että liikenteen ja väylien toimialan pitkäjänteistä t&k-toimintaa tulee uudistaa sekä strategianmuodostukseltaan että rahoitustavaltaan. Uudistamisen tavoitteina tulee erityisesti edistää huippuosaamisen kehittymistä, pitkäjänteistä perustutkimusta, liikennejärjestelmätason t&k-työtä sekä toimijoiden yhteistyötä ja


vuorovaikutusta. Kehittämistavoitteiksi korkeakouluille työryhmä osoitti mm. keskinäisen yhteistyön vahvistamisen ja työnjaon selkeyttämisen. Yhteistyötä mm. sektoritutkimuksen kanssa tulee lisätä. Erityisen tärkeää on vahvistaa korkeakoulujen kansainvälistä verkostoitumista. Keskeisillä vahvuusalueilla tulee kehittää kansainvälisen tason huippututkimusta. Vuonna 2006 professori Yrjö Neuvon johdolla toimineen valtioneuvoston kanslian asettaman Sektoritutkimustyöryhmän tehtävänä oli laatia kokonaissuunnitelma valtion sektoritutkimuksen ja sen resurssien kohdentamiseksi yhteiskunnan muuttuneiden tarpeiden mukaan. Työssä tuli tarkastella sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota, perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan, yhteistyön tiivistämistä korkeakoulujen kanssa, ministeriöiden sitomattomien tutkimusvarojen kehittämistä, yksittäisiä elinkeinoja palvelevan sektoritutkimuksen ja Suomen elinkeinorakenteen keskinäistä vastaavuutta sekä tutkimuslaitosten organisointimalleja. Työryhmä on jakanut yhteiskunnan tutkimustarpeen neljään aihepiiriin: 1) Alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit 2) Osaaminen, työ ja hyvinvointi 3) Kestävä kehitys 4) Turvallisuus. Työryhmä katsoo, että kutakin aihepiiriä varten on kyettävä luomaan jo tulevan hallituskauden alussa sellaiset toimintamekanismit ja resurssit, joiden avulla tilaajaosaaminen voi vahvistua, sektoritutkimuksen ohjaaminen tehostua ja tutkimuksen hyödyntäminen kehittyä. Sektoroitumista tulee kyetä vähentämään ja toimintojen dynamiikkaa parantamaan. Nämä tavoitteet ovat saavutettavissa organisoimalla kunkin aihepiirin omistajien ja asiakkaiden yhteistyö ja sektoritutkimus toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, jota työryhmä kutsuu tilaajakonsor-

tioksi. ”Alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit” tilaajakonsortion ohjaaman tutkimuksen tulee palvella alueellisen kehityksen, liikennejärjestelmien, yhdyskuntarakenteen sekä rakennetun infrastruktuurin kehittämistä siten, että tietoon ja osaamiseen perustuva myönteinen kehitys kyetään varmistamaan. Aihepiirin arvioitu tutkimusvolyymi vuonna 2006 on noin 85 miljoonaa euroa. Aihepiirin omistajat ja siis myös toteutuksesta vastuulliset ministeriöt ovat SM, VM, OPM, LVM, KTM ja YM. Työryhmä esittää, että konsortioiden suunnittelun ja arvioinnin kohteena olevat, tutkimusagendan toteuttamiseen tarvittavat määrärahat ovat valtion talousarviossa omistajaministeriöiden budjettimomenteilla. Määrärahat kootaan pääosin tutkimuslaitosten perusrahoituksesta ja ministeriöiden sitomattomista tutkimusvaroista. LVM:n tapauksessa tämä edellyttää, että mainittuja varoja on käytettävissä. Liikenne- ja viestintäministeriö on vuonna 2006 antanut Teknilliselle korkeakoululle selvitystyön liikenteen ja logistiikan t&k-toiminnasta Suomessa. Työn tavoitteena oli laatia ehdotukset seuraaviin kysymyksiin: Mikä on LVM:n rooli liikennealan ja logistiikan t&k-toiminnassa sekä ministeriönpainotuksen priorisointi? Miten LVM:n hallinnonalan sisäinen t&k-yhteistyö liikenneja logistiikka-aloilla järjestetään? Onko, ja miten Suomen liikenne- ja logistiikkatutkimuksen koordinointi järjestettävä? Millä keinoin liikenteen ja logistiikan t&k-rahoitusta ja -rahoitusyhteistyötä tulisi lisätä. Selvitys on valmistunut vuoden 2006 lopussa, mutta siitä tai sen aiheuttamista toimista ei ole tiedotettu. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto on helmikuussa 2007 julkistanut tulokset Suomen rakennetun ympäristön tilan arvioinnista. Arviointijärjestelmä ROTI:n pohjana on valtioneu-

voston vuonna 2002 vahvistama kansallinen rakennuspoliittinen ohjelma ja esikuvina Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa infrastruktuurin tilan arviointiin kehitetyt järjestelmät. Maa-, vesi- ja ilmaliikenneverkostot tulee arvioinnin mukaan nähdä entistä selkeämmin toisiaan täydentävinä verkostoina. Erityistä huolta aiheuttavat väylien turvallisuus sekä jatkuvasti lisääntyvä korjausvelka niin tie-, rata- kuin vesiliikenneverkostossa. Rakentamisen – johon liikenneverkkojenkin tekeminen sisältyy – osalta yliopistojen perustutkimuksen tila on heikko. Sille olisikin suunnattava nykyistä enemmän rahoitusta, osa suoraan valtion budjetista ja osa kilpailtuna rahana. Rakennusalan tutkijoiden tulee arvioinnin mukaan aktivoitua Suomen Akatemian perustutkimusrahan haussa. Kansainvälisten yhteistyöprojektien lukumäärää tulee lisätä. Yritysten tulee aktivoitua tutkimus- ja kehitystoiminnassa tiivistämällä yhteistyötä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimustulosten käytäntöön viemistä tulee myös tehostaa. Liikenteen tutkimukselle löytyy jatkuvasti ystäviä, kun tarkasteltavana on toiminnan tarpeellisuus. Ongelmaksi näyttää muodostuvan organisointi ja rahoituksen järjestäminen, jotka ilmeisesti on ratkaistava samanaikaisesti. Tutkimusrahoituksessa tulee löytää oikea tasapaino tällä hetkellä liian vähäisen akateemisen perustutkimuksen ja välittömiin käytännön tarpeisiin suuntautuvan soveltavan tutkimus- ja kehitystyön välille. Hallinnonalan oman rahoituksen ehtyminen on liikennealan tutkimukselle vakava menetys silloinkin, jos vastaavat varat ilmaantuvat muuta kautta haettavaksi ja kilpailtaviksi. Liikennetutkimusta Suomessa tekevät VTT, monet, erityisesti tekniikan alan yliopistot sekä eräät konsulttitoimistot. Kansainvälisten hankkeiden kautta tutkimusyksiköt verkot-

tuvat myös etenkin eurooppalaiseen osaamiseen. VTT:n ja yliopistojen tehtäväksi on tutkimustyön ohella muodostunut myös alan tutkimusosaamisen ylläpito ja kehittäminen. Tämä edellyttää tutkimustehtävien jatkuvuutta, joka liikenne- ja viestintäministeriön rahoituksen vähentyessä on uhattuna. Liikenteen tutkimuksella pitkäjänteisesti hoidettuna ja rahoitettuna voidaan vaikuttaa siihen, kuinka tehokkaasti ja vähin ulkoisin haitoin koko yhteiskunnalle elintärkeä liikennesektori voi tulevaisuudessa toimia. Tutkimukseen käytetyt julkiset varat ovat sektorin taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen merkitykseen nähden vähäiset. Liikenne- ja viestintäministeriölle talousarvioesityksessä 2006 esitetyt varat olivat noin yksi tuhannesosa tieliikenteeltä kerättävistä verotuloista. On myös todettu tutkimustoiminnan olevan liikennepolitiikan laadun kannalta hyvin vaikuttavaa. Siten on ilmeistä, että tutkimuksen rahoitustason vakaalla ylläpidolla ja lisäämisellä voitaisiin liikennemahdollisuuksien ylläpidossa ja liikenteen toiminnassa saavuttaa etuja, jotka ovat aiheutuvia kustannuksia arvokkaampia. Teknillistieteelliset (FACTE)

akatemiat

*

Matti Pursula hallituksen puheenjohtaja 2004 – 3/2007

*

Harri Kallberg liikenneryhmän puheenjohtaja

Kirjoitus on otettu vastaan ennen Matti Vanhasen 2. hallituksen ohjelman julkaistamista. Ohjelmassa todetaan liikenne- ja viestintäpolitiikan osiossa, että “Hallitus lisää panostaan liikennesektorin tutkimus- ja kehitystoimintaan.” Em. maininta ei kuitenkaan poista kirjoituksen ajankohtaisuutta..

37 Logistiikka 4 | 2007


Kannettava vaikeisiin oloihin Panasonicin uusi monitoimikannettava sallii ääriolosuhteissakin työskentelyn - vain hieman yli kaksikiloinen Toughbook CF-19 kestää pudotuksen 90 sentistä betonilattialle ja muutkin USA:n sotilaskäyttöön tarkoitettujen kannettavien tietokoneiden erityisvaatimukset. Panasonic on tuonut myyntiin Intelin uusinta Core Duo -prosessori- ja piirisarjatekniikkaa hyödyntävän erikoisvahvistetun Toughbook CF-19 -monitoimikannettavan. “Fully rugged”-suojattu laite on varustettu ainoana luokassaan 180 astetta kääntyvällä ja näppäimistön päälle lukittavalla näytöllä. Laitetta voi siten käyttää sekä suorituskykyisenä matkamikrona että sormella tai osoitinkynällä kätevästi ohjattavana TabletPC:nä. Vain 2,25 kiloa painava ja akkukäytössä jopa 8 tunnin keskeytyksettömän työskentelyajan tarjoava uutuus on suojattu kattavasti ääriolosuhteita vastaan. Se on rakennettu kestämään pölyä, kosteutta, iskuja, tärinää ja suuria lämpötilavaihteluja. Toughbook CF-19 selviää vaurioitumatta esimerkiksi pudotuksesta kovalle alustalle jopa 90 senttimetrin korkeudelta. Laite jäähdytetään ilman tuulettimia, mikä yhdessä suojattujen liittimien, luukkujen ja saranoiden kanssa tekee siitä toimintavarman pölyisissä ja likaisissa olosuhteissa. Kylmyyttä vastaan CF-19 on varusteltu kiintolevyn lämmittimellä ja kuumissa olosuhteissa sen magnesiumrunko toimii koko laitteenlaajuisena jäähdytyslevynä. Kone sietää käyttökunnossa ulkolämpötilan vaihtelut talvisesta 20 pakkasasteesta jopa 60 asteen aavikkokuumuuteen asti. Sisäisten komponenttiensa ohella Toughbook CF-19:n näyttö ja näppäimistö on vahvistettu kovaa käsittelyä kestäviksi. Malli on IP54-määritysten mukaisesti roiskevesi- ja pölytiivis. Lisäksi se on hyväksytty USA:ssa sotilaskäyttöön eli laite on läpäissyt MIL-STD810F-standardin luettelemat kattavat rasitus-, suojaus- ja lämpötilatestit. Ulkotiloissa eli luonnonvalossa työskentelyä helpottaa laitteen kirkas TFT-näyttö, joka on pinnoitettu heijastuksia vähentävillä suodatinkalvoilla. 10,4-tuumaisen ja 1024x768 pistettä esittävän näytön maksimikirkkaus on 460 kandelaa, mikä on noin kaksinkertainen arvo tavanomaisten matkamikrojen näyttöihin verrattuna.

CF-19-malli on saatavissa kahdella eri näyttövaihtoehdolla varustettuna. Kosketusnäyttöisen version mukana toimitetaan Windows XP Pro -käyttäjärjestelmä. Kynäohjattavassa versiossa on esiasennettuna Windows XP Tablet PC Edition, joka tunnistaa käyttäjänsä käsialalla kirjoittamat merkinnät suoraan näytöltä. Toughbookin yhteyksistä ulkomaailmaan huolehtivat sen Ethernet-, WLAN-, Firewire- ja Bluetooth-vakioliitännät. Kenttäolosuhteissa työskentelyä varten WLAN-yhteyksien laatu on maksimoitu kahdentamalla ja sijoittamalla antenni laitteen näytön kehikkoon. Lisävarusteena koneeseen on saatavissa myös UMTSIHSDPAeli 3G-verkkopalvelujen hyödyntämisen mahdollistava yhteyskortti sekä sisäinen GPS-vastaanotin. Vaativaan ammatti-, harraste- ja matkakäyttöön suunnitellun Toughbook CF-1 9:n verollinen suositushinta on noin 4.000 euroa. Muunmuassa autojenkuljetusyhtiö SE Mäkinen on valinnut kuljetusrekkoihinsa ajosuunnittelu- ym. järjestelmien käyttöön kannettavat Panasonicin vaativien olosuhteiden tietokoneet eikä kiinteitä ajoneuvolaitteita.

Panasonicin maastokelpoinen CF-19 Tb, jolla on kyky toimia vaativissa olosuhteissa.

38 Logistiikka 4 | 2007


Säästä tilaa ja rahaa:

Jungheinrich EJE 116

Sähkökäyttöinen lavansiirtovaunu EJE 116 on mainio autojen kuormaukseen ja purkuun. Lyhyt runkorakenne, helppo kuljettaa autossa. • • • • • •

huoltovapaa AC-tekniikka nostokapasiteetti 1600 kg pituus 1630 mm, paino 439 kg rullat poikittaislavakäsittelyyn tandem-telipyörä jousitetut tukipyörät

• käyttötuntimittari ja syväpurkaussuoja • ryömintäpainike – turvallinen käsitellä • sisäänrakennettu varaaja 24 V 30 A • akku 24 V 150 Ah • automaattivesitys

EJE 116 sähkökäyttöinen lavansiirtovaunu vain (Rahoitusleasing 33 kk, jonka jälkeen voi lunastaa omaksi hintaan 44 €)

444,/3 kk

Jungheinrich on maailman suurimpiin kuuluva saksalainen trukkien valmistaja, 80 000 trukkia vuodessa ympäri maailmaa. Konsernissa 9000 henkilöä 31 maassa. Suomessa tytäryhtiö vuodesta 2004, tarjoaa 30 ammattilaisen voimin myynti- ja huoltopalvelut laajalle asiakaskunnalle koko maassa.

Nyt tilansäästäjä tasarahalla! Tai tarjoushintaan

4444,Alv 0 %

AM 2200 haarukkavaunu • Pikanosto • Takuu 12 kk • Haarukkapituus 1150 mm • Kaupan päälle matka• Nylonpyörät lusikkahaarukka • Tandem-telipyörä 31.5. asti Saksalaista laatua vain

390,Alv 0 %, sis. rahdin

myynti • vuokraus • huolto • varaosat • tekninen tuki s o i t a 0 1 0 6 1 6 8 5 8 5 • w w w. j u n g h e i n r i c h . f i

Jungheinrich Lift Truck Oy Pyrykuja 3, 01390 VANTAA Puh: +358 9 7599 330 Fax: +358 9 7599 3333


Yrityskaupan jälkeinen toimintojen yhdistäminen vaatii tasapainottelua Yritysostot ovat yleisiä kaiken kokoisten yhtiöiden parissa. Niitä on myös kaikilla talouden aloilla. Fuusiot tuovat muutoksia arjen toimintoja myöten ja myös logistisissa kysymyksissä. Lotta Häkkinen on tehnyt väitöskirjan yrityskauppojen jälkeisistä toimista, jotka eivät aina ole helpoimpia toteuttaa. Seuraavassa hän kertoo itse tutkimuksensa yhteydessä toteamistaan seikoista.

Kansainväliset yritysostot ovat nousseet yritysten laajentumisen tärkeäksi välineeksi ja uutiset toteutuneista kaupoista ovat arkipäivää. Tästä arkipäiväistymisestä huolimatta ilmiönä yrityskaupat ovat kuitenkin komplekseja ja ne edelleen muuttavat, jopa mullistavat, yksittäisiä organisaatioita, niiden sisäisiä rakenteita ja toimintaa sekä heijastuvat niissä työskentelevien ihmisten työhön ja arkeen. Toisaalta ilmiö linkittyy yhteiskunnassamme tapahtuviin rakenteellisiin muutoksiin, jossa organisaatiot hakevat kasvua ja elinvoimaisuutta ostamalla jotain arvokkaaksi koettua, etsimällä tulevaisuuden mahdollisuuksia ja hankkiutumalla eroon turhiksi kokemistaan rönsyistä. Edellä kuvatun kaltaiset muutokset saattavat koskettaa monin tavoin myös yritysten sisäisiä logistisia toimintoja sekä niiden muodostaman kokonaisuuden organisoitumista ja hallintaa. Itse asiassa puhuttaessa nk. horisontaalisista yrityskaupoista ainakin Suomessa ja Ruotsissa suurin osa valmistavan teollisuuden piirissä toteutetuista yhdistymisistä koskettaa tavalla tai toisella logistisia kysymyksiä. Nämä kysymykset voivat liittyä esimerkiksi siihen, mitä mahdollisesti päällekkäisiä toimintoja tulisi yhdistää ja millä tavoin, mitä voimme mahdollisesti oppia tulevalta kumppanilta ja millä muilla tavoin toimintomme täydentävät toinen toisiaan. Lisäksi vaikutukset usein ulottuvat organisaatioiden rajojen yli ja koskettavat toimitusketjujen sisäisiä ja välisiä suhteita ja näihin liittyviä toimintatapoja. Omassa väitöskirjatutkimuksessani keskityin tarkastelemaan pääasiallisesti valmistavien yritysten piirissä tehtyjen yritysostojen aiheuttamia muutoksia kauppaan osallistuvien yritysten eri toiminnoissa, kuten ostotoiminnassa, tuotannossa ja jakelussa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, kuinka nämä muutokset linkittyvät yrityskaupan taustalla vaikuttaviin motiiveihin ja erityyppisten synergioiden tavoitteluun, jolloin ilmiötä lähestyttiin ostavan yrityksen johdon näkökulmasta. Tarkastelun kohteena olivat nimenomaan horisontaaliset, eli saman alan ja tuotannonvaiheen sisällä tapahtuvat ja kansainväliset yrityskaupat. Johtajat monitahoisten haasteiden edessä ja eri intressien välissä Yrityskaupat ovat viime vuosikymmenten aikana vakiintuneet kiinteäksi osaksi organisaatioiden kasvun, innovaatiotoiminnan ja diversifioinnin työkalupakkia. Erityisesti viime vuosituhannen lopussa elettiin kiihkeää aikaa organisaatioyksiköiden vaihdannan markki-

40 Logistiikka 4 | 2007

noilla ja edelleenkin kauppojen määrä ja arvo on historiallisesti katsoen korkealla. Samaan aikaan on kuitenkin jatkuvasti korostettu yrityskauppoihin sisältyviä riskejä, jotka toisaalta liittyvät kaupan suunnitteluun sekä toteutuksen pohjustamiseen ja toisaalta varsinaiseen yhdistämiseen liittyviin haasteisiin. Tilannetta on entisestään monimutkaistanut kaupan kohteiden ja koko laajemman kontekstin jatkuvasti muuttuva luonne. Esimerkiksi säännöstelyn purkamisen seurauksena kauppoja tehdään nykyisin sellaisilla toimialoilla ja sellaisissa maissa, joissa tämän kaltainen kaupankäynti on ollut viime vuosiin saakka mahdotonta tai se on ollut volyymiltään hyvin pientä. Lisäksi vaikuttimet kauppojen taustalla ovat muuttuneet vuosikymmenten saatossa. Useiden alojen konsolidoitumisen taustalla voidaan nykyisin nähdä erilaisten synergioiden tavoittelua, joka linkittyy aineettomien resurssien, kuten innovaatioihin ja verkostoihin liittyvien voimavarojen yhteenliittymiseen. Tällaisissa esimerkiksi molemminpuoliseen oppimiseen liittyvissä tavoitteissa korostuvat yritysjohdon kannalta toiset näkökohdat, kuin mitkä nousevat ensisijaisesti esille puhuttaessa kahden fyysisen tavaravirran yhdistämisestä. Yritysten vaihdannan volyymin kasvaessa myös näillä markkinoilla liikkuvan rahan määrä on lisääntynyt. Ilmiöstä itsestään on tullut bisnestä, johon laajenevalla joukolla ihmisiä ja sidosryhmiä liittyy omia intressejä. Lisäksi kauppaa koskevia päätöksiä tehdessään johtajat joutuvat ottamaan huomioon alan sisäiset trendit, asiakkaiden ja kilpailijoiden menneet ja tulevat liikkeet, oman yrityksen linjaukset ja niiden muutokset sekä laajemman rahoitus- ja markkinatilanteeseen liittyvän kontekstin. Tällaisen yhtälön tuloksena saattaa toteutua monta kauppaa, joiden lähtökohdat eivät ole niin hedelmälliset tai yksiselitteisen rationaaliset kuin usein annetaan ymmärtää. Vaikka lähtökohdat kaupan onnistumiselle olisivatkin yritysjohdon näkökulmasta kohdallaan, kaupan päätökseen saattaminen saattaa olla vasta lähtölaukaus useiden vuosien mittaiselle prosessille, joka todellisuudessa vasta määrää varsinaisen lopputuleman. Viime vuosina alan tutkimuksen fokus onkin siirtynyt kaupan jälkeisen elämän tarkasteluun, josta arvellaan löytyvän yleisimmät syyt kauppojen epäonnistumiseen. Toisaalta yrityskauppoja koskeva tutkimus on ollut pirstoutunutta ja keskittynyt tarkastelemaan ilmiötä vain tietyistä näkökulmista. Tämän seurauksena useat tutkimusalueet ovat jääneet lähes koskemattomiksi, mikä on rajoittanut ilmiön kokonaisvaltaista ymmärtämistä.


Integraatio tuo usein mukanaan yllätyksiä Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että yrityskaupan jälkeen tapahtuvaan toimintojen yhdistämiseen vaikuttavat myös monet muut seikat kuin kauppaan osallistuvien yritysten lähtökohtainen yhteensopivuus. Perinteinen valtavirtatutkimus on viime vuosiin asti antanut suhteettomasti painoarvoa yrityskauppaa edeltäville seikoille ja jättänyt vähemmälle huomiolle kaupan toteutukseen liittyvät tekijät. Esimerkiksi kaupan jälkeen ilmenevät mahdollisuudet tai käytännön esteet sekä ostajaosapuolen käsitykset ostetusta yksiköstä vaikuttavat siihen, kuinka löyhäksi tai tiiviiksi organisaatiot toimintojen tasolla lopulta nivoutuvat. Toimintojen ja resurssien karsimiseen perustavia kustannussäästöjä korostetaan usein hyvinkin voimakkaasti kaupan solmimisen aikoihin. Toisaalta

kustannussäästöjen saavuttamiseen liittyviä ongelmia sekä muutosprosessin vaatimia resursseja ei aina osata realistisesti arvioida. Toisaalta tuottomahdollisuuksia kasvattavat synergiat saattavat joissakin tapauksissa vaatia suhteellisen keveitä yhdistämistoimenpiteitä. Toisissa tapauksissa taas hyötyjen saavuttaminen vaatii sellaisten puitteiden rakentamissa, joissa molemminpuolinen ajatusten ja osaamisen vaihto aiemmin erillisten yksiköiden välillä on mahdollista. Tutkimuksen käytännön johtopäätöksenä painotetaan perusteellisen harkinnan tärkeyttä yrityskauppoihin liittyvässä päätöksenteossa. Vaikka yksittäisen yrityskaupan yhteensopivuus yrityksen strategisen linjauksen kanssa onkin keskeistä, strategisen tason päämärät tulisi osata pilkkoa selkeiksi operatiivisen tason tavoitteiksi, jotka voidaan viedä läpi vaarantamatta normaalia liiketoimintaa.

www.avainkouluttaja.fi

www.pkylaatu.fi

www.QTeam.fi

QTeam

LAADUKASTA PALVELUA AVAINKOULUTTAJAVERKOSTO

LAATU-, YMPÄRISTÖ- ja TTT-JÄRJESTELMÄT ISO SFS 9001:2000, 14001:2004 OHSAS 18001

KH FIN OY Sotkamo, Helsinki, Oulu, Seinäjoki

Lisäksi päätettäessä yrityskaupan jälkeisistä toimenpiteistä ostajaosapuolella tulisi olla perusteellinen ymmärrys ostetun yksikön resursseista ja osaamisesta, jotta toimintojen tasolla tapahtuva integraatiossa ei tapahtuisi ylilyöntejä, muttei toisaalta yhteistyöhön liittyviä mahdollisuuksia jäisi hyödyntämättä. Näin ollen yritysjohdon ja myös omistajien kannalta monen kaupan kohdalla onnistumisen, mutta myös epäonnistumisen, avaimet voivat löytyä operatiiviselta tasolta. Tälle tasolle esimerkiksi linkittyy huomattavia riskejä liittyen arvokkaiden organi-

YRITYSVERKOSTO

Puh. 0207 444 500 www.khfin.fi, toimisto@khfin.fi

satoristen käytänteiden tarpeettomaan poistamiseen ja tärkeiden henkilöresurssien menetyksiin johtuen jäykästä ja mahdollisesti ylimielisestä päätöksenteosta.

* Lotta Häkkinen


Karttojen tarjonnassa uutuuksia ja uusittuja Suomen johtava karttojen kustantaja Karttakeskus – aiempi Genimap kartat ja tietokirjat – tekee sekä painettuja että CDROM -karttoja ja muita alan julkaisuja. Affecto-konserni, johon Karttakeskus kuuluu, toimii liiketoimintatiedon hallinnan ja paikkatietoratkaisujen parissa. Affecton toiminta-alue on nykyisellään Suomen lisäksi Ruotsi ja Baltian maat. Uutuutena markkinoille saapui tänä keväänä Tiekartasto Pohjoismaat ja Baltia, joka mm. mahdollistaa Itämeren ympärikierron autolla ja yhdellä karttakirjalla. Kierresidottu karta sisältää myös Pohjois-Puolan, Pohjois-Saksan ja Venäjän aluetta Suomenlahden pohjukasta sekä Kaliningradista. 224-sivuisessa kartastossa on pääteiden määränpäät merkitty marginaaleihin, mitä pidän fiksuna käytäntönä. Mittakaava vaihtelee Pohjoisten alueiden 1: 1 000 000:sta EteläSuomen, -Ruotsin ja -Norjan sekä Tanskan 1:300 000:een. Loput alueet ovat mittakaavaa 1: 800 000. Kartassa on merkittynä niin rajanylitys- ja lauttayhteydet kuin lentokentät sekä nähtävyydet ja levähdyspaikat, huoltoasemia ja retkeilymajoja. Myös merkittävimpien kaupunkien karttoja on otettu mukaan. Lisäksi kerrotaan paikallisista liikenneoloista, erityisliikennemerkeistä, nopeusrajoituksista sekä maksullisista teistä. Lopuksi löytyy paikannimihakemisto. Autoilijan tiekartta puolestaan täyttää 80 vuotta. Se on kasvanut alun seitsemän karttalehden kirjasesta AT-tiekarttasarjaksi. Sen kansainvälinen versio on uusi laitos, jossa on käytetty seitsemää kieltä. Autoilijan tiekartastostakin on saatu juhlavuoden uutuustuote. Etelä- ja Pohjois-Suomi ovat hieman eri mittakaavoissa ja lisäksi mukana on 12 kaupungin taajamakartat. Motoristien 32 kokoontumispaikkaa on poimittu mukaan, koska heidän erikoiskarttansa on nyt lopussa. Tämäkin teos on kierresidottu ja 64 sivuun sisältyy myös paikannimihakemisto. Suomen tiekarttakin täyttää 75 vuotta. Aluksi 12 karttalehtenä julkaistu kokonaisuus on vuodesta 1970 tunnettu koko Suomen käsittävänä GT-karttana ja sen mittakaava on 1:200 000. V. 1994 taitettujen karttalehtien ohelle syntyi GT Tiekartasto. Siinä on paljon oheistietoa, neljän merkittävimmän kaupunkialueemme lisäksi 50 taajamakarttaa skaalassa 1:40 000, matkailutietoa, liikennemerkit, yli 60 000 paikannimeä ja uutuutena suoramyyntikohteet. Tänä keväänä valmistuu mittakaavaltaan hieman tiivistetty GT Tiekartat 1: 250 000, jonka koordinaatistojärjestelmä on EUREFFIN ja soveltuu vielä paremmin GPS-käyttöön. Eurooppa Tiekartasto on nyt myös kierresidottu ja siinä on samanlaista tietoainesta kuin alussa esitellyssä Pohjoismaat ja Baltia Tiekartastossa. Paikannimiä on n. 90 000. Karttaohjelmalla reittisuunnittelua Helsingin seudun opaskartasto on myös päivitetty tälle vuodelle ja aluetta on laajennettu Kirkkonummen, Vihdin, Tuusulan ja Sipoon alueella. Helsingin osalla on merkitty kantakaupunkiin kääntymiskiellot ja yksisuuntaiset tiet sekä liikennevaloristeykset ja nopeusrajoitukset. Muita päivitettyjä karttoja ovat Helsinki 100, Helsingin seudun pyöräilykartastot, Karhunkierros Retkeilyopas & kartta, Pallas-Yllästunturin kansallispuisto 1:50 000,

42 Logistiikka 4 | 2007

Tuotepäällikkö Aino Wuolijoki Karttakeskuksesta esittelee GT-reittikartta Suomi Plussaa, jota voi käyttää myös Windows Vistassa ja jolla voi tehdä reittisuunnittelua ja kustannuslaskentaa.

Rukatunturi Oulanka Karhunkierros -ulkoilukartta ilmestyy toukokuussa ja Ylläs Levi kesäkuussa. 100-sarjassa on nyt ilmestynyt Suomen 100 - Geologiset kohteet. Toukokuussa ilmestyy edelleen GT Reittikartta Suomi Plus, joka soveltuu myös 32-bittisen Windows Vistan käyttäjille. Siinä toimii GPS -seuranta ja sitä voi käyttää reitinsuunnitteluun ja kustannuslaskentaan. Jotkut käyttävät kuulemma sitä myös matkalaskujen kilometrimäärien summittaiseen tarkastamiseen. Tämän suositushinta onkin jo 195 euroa, kun painettujen karttojen ja kartastojen hinnat liikkuvat 9 - 49 euron välillä. Laajemman GT Reittikartta Suomi Topon vastaavat DVD:n tai kuuden CD:n kokonaisuuden hinnat ovat 495 ja 550 euroa. Veneily-CD:istä ilmestyvät keväällä sarjat CD B, CD J ja CD C, joiden suositushinta on 67 euroa sarjalta. Vajaa vuosi sitten avattu karttatulostepalvelu tulostaa asiakkaan toiveiden mukaisesti vaikka neljän topografikartan risteyskohdan alueen. Tulosteeseen voi vielä pyytää lisäoptioita kuten kiinteistörajoja tai postinumeroita. Halutun koon yläraja on 1,6 x 2 metriä. Tulostusmateriaaliksi voi valita paperin tai vaikka säänkestävän muovin, joka hylkii vettä, kestää pakkasta ja johon voi tehdä merkintöjä kuulakärki- tai lyijykynällä. Viimeksimainittu seikka tuli omakohtaisesti kokeiltua esittelytilaisuudessa. 50x50 sentin suuruisen kartan tulostus muoville maksaa n. 30 euroa ja 30 x 50 sentin merikarttatuloste vastaavasti n. 20 euroa. Tällainen kartta varmaankin ilahduttaa erityisesti melojia.

* Hannu Hillo


Sähköistyminen uudistaa Suomalaisen Kirjakaupan logistiikkaa Yli 4 miljoonan kirjan valikoima, tuotteiden lyhyt elinkaari ja merkittävät sesonkivaihtelut asettavat Rautakirjakonserniin kuuluvan yrityksen logistiikalle suuria haasteita. Niihin on vastattu sähköisin ratkaisuin, jotka ovat osaltaan parantaneet myös asiakaspalvelua. Suomalaisen Kirjakaupan logistiset ratkaisut olivat esillä Logistiikkaseminaarissa, missä yrityksen logistiikkapäällikkö Pekka Kuurne esitteli alan erityispiirteitä ja asiakaspalvelun tehostamista. Yhteensä 44 paikkakunnalla toimiva kirjakauppaketju saa 70 prosenttia liikevaihdostaan suoraan kirjamyynnistä. Loput tulevat muista paperituotteista. Keskitetty, valtakunnalliseen ketjuohjaukseen perustuva toimintamalli on jo pitkään palvellut Suomalaisen Kirjakaupan tavoitteita. Olennaisimmat uudistukset ovat tapahtuneet lähinnä ulkoistetun varastotoiminnan sekä IT-teknologian hyödyntämisen myötä. – Sähköiset yhteydet otettiin käyttöön vuonna 1996. Se paransi merkittävästi toiminnan tehokkuutta. Tällä hetkellä ostoista noin 95 prosenttia tapahtuu EDI:nä, kertoo Kuurne. EDI eli Electronical Data Interchange on tiedonsiirron tapa, jossa informaatiota siirretään sähköisesti standardimuodossa kahden eri tietojärjestelmän välillä. Sen tarjoamista eduista nopeus ja virheettömyys ovat istuneet hyvin Suomalaisen Kirjakaupan logistisiin toimintatapoihin. – Tavararyhmähallinta on aina ollut suuri haaste, sillä myymälät ovat hyvin erikokoisia. Tila sanelee edelleen yksittäisen toimipisteen hyllyvalikoiman, joka voi vaihdella 7000 ja 30 000 nimikkeen välillä, sanoo Kuurne. Automatisoinnilla lisää tehokkuutta Toistaiseksi Suomalaisen Kirjakaupan valikoimatäydennykset tapahtuvat vielä puoliautomaattisesti. Kiinteisiin hälytysrajoihin perustuvat tilausehdotukset tulostuvat 1 – 2 kertaa viikossa, jonka jälkeen listat tarkistetaan ja hyväksytään manuaalisesti. Kuurneen mukaan järjestelmää ollaan jo kehittämässä kokonaan automaattiseksi, jolloin myymälöiden täydennykset muodostuvat määritellyistä valikoimista myyntiin ja ennusteisiin perustuen. Entistä tehokkaamman valikoimatäydennyksen ohella Suomalainen Kirjakauppa on päättänyt panostaa myös asiakaspalveluun. Myymälöissä tapahtuvien asiakastilausten ja vuonna 1999 avatun verkkokaupan myötä yhä useampi teos on lukijoiden ulottuvilla. – Tällaisissa palvelukonsepteissa on ensiarvoisen tärkeää, että tuotetietokannat ovat ajan tasalla ja että logistiset prosessit on hiottu huippuunsa, Kuurne arvioi. Suomalainen Kirjakauppa ostaa tuotetietokannat isoilta toimitta-

jilta, jotka pystyvät parhaimmillaan tuottamaan jopa tuotekohtaisia saldotietoja. Sähköinen toimintaympäristö on myös mahdollistanut keskitetyt ostot sekä aikaisempaa nopeammat toimitukset. – Vuonna 1999 asiakastilaukset kirjattiin myymälöissä vihkoon. Tätä nykyä kirjaus tapahtuu kassalla suoraan integroituun tietojärjestelmään. Tuotteen saapumisesta ilmoitetaan asiakkaalle automaattisesti esimerkiksi tekstiviestin muodossa, kuvailee Kuurne. Sähköinen kirja tulee ehkä ensimmäiseksi oppikirjana Tulevaisuudessa Suomalainen Kirjakauppa haluaa tehostaa IT-apuvälineiden käyttöä. Toimitusvarmuuden kehittämisen ohella Kuurne uskoo asiakkaille suunnattujen ilmoitusten olevan jonakin päivinä nykyistä proaktiivisempia. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tuotteiden toimittajalta saatavien jälkitoimitustietojen hyödyntämistä. Silloin asiakas voisi saada tiedon muun muassa myöhästyvästä tilauksesta. Vaikka räätälöity asiakaspalvelu vaatii yritykseltä osaamisresursseja ja investointeja, puhuvat saavutetut tulokset puolestaan. Suomalaisessa Kirjakaupassa asiakastilausten määrä on nelinkertaistunut samalla kun tuote- ja saatavuustiedoissa on päästy iso askel eteenpäin. Vielä ei kuitenkaan olla aivan halutulla tasolla. Kirjakauppa-alan keskittyessä asiakaspalvelun kehittämiseen strategisesti valittuja jakelukanavia hyödyntäen, näkee Kuurne logistiikka-alaa puhuttavan RFID:n olevan suhteellisen kaukainen asia. – Suomen volyymeillä kirjakauppojen ei ainakaan tällä hetkellä kannata panostaa kyseiseen tekniikkaan. Luonnollisesti siitä olisi apua muun muassa inventaarioissa. RFID-teknologia täytyisi saada ensiksi käyttöön toimitusketjun alkupäähän. Lisäksi RFID-tunnisteiden pitäisi olla riittävän halpoja ja tarpeeksi älykkäitä soveltuakseen kirjakauppa-alan tarpeisiin. Perinteistä logistiikkaa näyttää riittävän myös jatkossa, sillä sähköisten kirjojen läpimurto ei ole saanut tuulta alleen. – Ainoa poikkeus ovat sähköiset oppikirjat, jotka tulevat varmasti yleistymään verkko-oppimisen myötä, täydentää Kuurne.

* Ari Rytsy 43 Logistiikka 4 | 2007


Tiedonhaun tehostamisessa paljon saavutettavaa – ja nyt on myös työkalut siihen

TietoEnator on tarjoamassa apua yritysten tiedonhaulle.Tiedonhaku voi olla vaikeaa myös oman organisaation sähköisen tiedostomassan kanssa toimittaessa. Lisäksi hyödyllistä olisi päästä haravoimaan tiedostoihin, jotka eivät ole heti internetin tavanomaisten kaikkien käyttämien hakukoneiden ulottuvilla. Ennen kaikkea tiedon löytymisen nopeutuminen tuo suuria säästöjä ja myös kilpailuetua. Uudet tiedonhaku- ja -käsittelyjärjestelmät ovat aiempia älykkäämpiä ja voivat hakea tiedon ennalta annetuilla olettamuksilla. Samalla ohjelma ilmoittaa tiedon ilmestymisestä käyttäjälleen. Tiedonhakuohjelmat pystyvät myöd käsittelemään tietoa muussakin muodossa kuin tekstinä. taivutusmuotoineen ja pitkine sanarakenteineen. Toisaalta järjestelmä kattaa myös multimediatiedon hakulähteenä. – Uudenlainen tiedonhakujärjestelmä myös valvoo tietolähteitä kuten esimerkiksi internetin keskustelu- tai uutispalstoja ja tietyn uutisen ilmestyttyä ilmoittaa siitä käyttäjälle, kertoo Harjula. Tämän käyttäjälähtöisen ja tehokkaan mallin tekijän Fast Search and Transfer ASA:n kasvu viime vuonna oli hurja: 62%. TietoEnator Digital Innovations Oy on solminut pohjoismaisen strategisen yhteistyökumppanuuden tämän kymmenvuotiaan norjalaisyhtiön kanssa. Tehokkuudestaan huolimatta Fast on edelleen kehityskykyinen. Siihen saa lisäoptiona laajennetun suomen kielen kielimoduulin ja järjestelmän suomalaisedustaja TietoEnator saa ja voi muokata kielitukea myös edelleen. Englanninkielisellä termillä enterprise search tarkoitetaan organisaatioiden tiedonhakujärjestelmää. Fast on lajityypin edustaja ja sen suunnittelun lähtökohta on ollut käyttäjän tarve saada tietosisältö esitetyksi mieleisessään tärkeysjärjestyksessä. Tiedon tuottajan tapa ryhmittää ja rakentaa tiedotettava asia yleensä poikkeaa siitä, vaikka pyrkimys tällä on ollutkin palvella tiedon tarvitsijaa ja käyttäjää. Hannu Hillo

– Toiminta-alamme on poikkitieteellinen ala firmassa, se siirtää toimialojen välisesti menetelmiä ja tekniikoita, luonnehtii asiaa johtaja Markus Kääriäinen TietoEnatorilla. Tiedonhankinta ja käsittely on yrityksissä välttämättömyys, mutta toisaalta paljon aikaa ja energiaa vievää työtä. Monet tiedonhaun järjestelmät tuovat esille tietoa lajittelematta, jolloin haettua tietoa ei ole helppoa kammata esiin, jos sillä on esimerkiksi jokin populaari kaima, jonka lukuisiin osumiin peittyy juuri meidän hakemamme tieto. Toinen ongelma on tiedon sijainti. Se voi olla organisaation omissa laajoissakin tiedostoissa, se voi löytyä yleisissä tietoverkoissa tai tieteellisissä tietokannoissa, joihin pääsy ei ole automaattista, vaan edellyttää erityisjärjestelyjä. Tieto voi olla myös olla erilaisilla keskustelu- tai uutispalstoilla, blogeissa tai puhe-, kuva- ja videoaineistossa, joka ei tule välttämättä esiin sanallisella haulla. Samoin oleellinen tieto voi tulla mahdolliseksi hakea vasta huomenna, jolloin hakutoimintaa en mahdollisesti juuri huomaakaan tehdä. TietoEnatorin tiedonhakujärjestelmien asiantuntija, KTM Ilkka Harjula esittelee vakuuttuneena norjalaisen Fast Search and Transfer ASA:n kehittämää hakuteknologiaa. Se ymmärtää suomea kaikkine

Hakemisesta navigointiin Fast Search -hakuteknologia kerrostaa tiedon nostamalla pintaan esityksen tietosisällöstä ja tiedon luokittelusta. Alkuperäistä tietolähdettä ei tarvitse hakuvaiheessa avata kuten tavanomaisen hakukoneen kanssa operoitaessa, jotta esimerkiksi nähtäisiin, puhutaanko dokumentissa juuri meitä kiinnostavasta

Johtaja Markus Kääriäinen TietoEnatorilta selvittää tiedonhaun tärkeyttä ja ongelmia, joita syntyy, kun tieto ei järjesty hakijan odotusten mukaisesti hyvään tärkeysjärjestykseen tai löydy samankaltaisen tiedon seasta.

44 Logistiikka 4 | 2007


Varastokalusteet

kuormalavahyllyistä automatisoituihin erikoisvarastoihin Takanamme on 50 vuoden terästuotteiden myynti, valmistus ja tuotekehittely. Hannu Hillo

Toimitamme laadukkaan tuotteen sekä varmuuden teknisestä tuesta myös vuosien kuluttua. Soita tai pyydä tarjous osoitteessa www.eab.fi

TietoEnatorin Ilkka Harjula on tiedonhakujärjestelmien asiantuntija ja perehtynyt yhtiön edustamaan norjalaisen Fast Search and Transfer ASA:n kehittämään hakuteknologiaan. Hakuteknologiakin voidaan rakentaa näöltään helppokäyttöiseksi web-sivuksi. EAB FINLAND OY HELSINKI 09-4520 170 - KOKKOLA 06-834 9990

asiasta. Tämä nopeuttaa ja helpottaa työskentelyä ja heijastuu myös kustannusten vähenemiseen. Kun halutaan tarkempaa tietoa sisällöstä hakuvaiheessa, tiedon luokittelu uudelleen toteutuu taas seuraavassa esityskerroksessa. Tietoturva säilyy tehokkuudesta huolimatta eli tietoihin pääsee, kun niihin on oikeutettu joko ryhmänä tai henkilönä. Fastia voinee pitää älykkäänä järjestelmänä, sillä se tunnistaa sanojen ohella myös käsitteitä, asioita ja tunnistaa lauseen ja kappaleen ja toisaalta tuntee akronyymejä, noita muutaman kirjaimen yhdistelmäkäsitteitä. – Fast pyrkii ymmärtämään, mitä käyttäjä on hakemassa, selvittää Harjula. Harjula kuvailee tiedon hakua digitalisoidulla kirjastolla. Kirjasto luokittelee kunkin teoksen hierarkkisesti yhteen luokitusnumeroon, vaikka sisältö olisikin sijoitettavissa useaankin luokkaan. – Tiedonhakija saattaisi aloittaa haun etsimällä tietoa jostakin valtiosta. Hän saisi en-

simmäisenä hakutuloksena ne teokset, joissa käsitellään tätä valtiota missä tahansa asiayhteydessä. Hakutuloksissa yksi luokka voisi olla teoksen aineistotyyppi: kirjat, lehdet, videot. Toinen luokka varmastikin olisi tekijä. Kolmas kriteeri olisi luontevasti kirjastoluokitus: tietokirjat, kulttuuri, politiikka jne. Tämä on metatietoa. Sisältö haettaisiin luokituksesta riippumatta kaikesta aineistosta, mutta siihen liitetään valintaperusteita, kuten mainitun valtion päämies ja hänen yhteytensä Suomeen. Fast osaa painottaa hakuperustetta hakemalla näitä asioita esiintymässä yhdessä samoissa otsikoissa, kappaleissa ja lauseissa. Luokituksen hierarkia ja asian hakeminen pelaavat kuitenkin hyvin yhteen. Tiedon haku onkin siirtymässä tiedossa navigointiin. Tiedon vesillä purjehdittaessa voidaan nähdä myös rannat: mitä muuta asiaan liittyy, jota ei ole osattu välttämättä kysyä ja hakeakaan. Uutta tiedonhaun sukupolvea luonnehditaan käsitteillä Web 2.0 tai kirjasto 2.0.

Erilaisia tarvitsijoita verkkokaupasta rikostorjuntaan Nykyaikainen hakuteknologia auttaa esimerkiksi markkinatutkimusta ja liiketoimintaratkaisuja, jotka tarvitsevat tehostuvia tietovarastointiratkaisuja. Älykäs itsepalvelu saa apua fast searchista niin pankkien, teleyritysten, hallinnon kuin monien muidenkin verkkosivuilla. Markus Kääriäinen ottaa esille rikostorjunnan. – Emme lainsäädännöllisistä syistä saa ajaa erilaisia olemassaolevia henkilötiedostoja ristiin edes anonyymisti. Kuitenkin hakuteknologian avulla voidaan löytää viitteitä esimerkiksi yritysten tietovuodoista, rahanpesusta, petoksista tai niiden yrityksistä, jolloin asiaan voidaan ryhtyä kiinnittämään huomiota vahinkojen syntymisen torjumiseksi tai mainittujen ilmiöiden laajenemisen estämiseksi. Jopa terrorihanke voi paljastua.

Organisaation IPR- eli immateriaalioikeuksien valvominen voi olla myös eräs tapa saada kustannuksia takaisin tästä tiedonhakujärjestelmän investoinnista. Organisaatiossa tiedonhakuun on eri ryhmillä erilainen tarve. Eräs tapa tehdä asia helpommaksi on rakentaa käyttäjälle intranet-sivu, joka on työpöydän oloinen. Tiedostot, täytettävät kaavakkeet ja muu päivittäiseen työntekoon tarvittava löytyy työpöytäsivun valikoista. Se, mikä ei näy, on varsinainen haku. Sivulle saapuu tietosisältö, mutta tiedon lähteet pysyvät ennallaan. Fast Search on sovellutusalusta, joka myös vähentää tietokantojen kuormitusta. Toisaalta Fast yhtiönä ylläpitää myös Scirus.com-sivua, jonka tunnus on “Science are us”.

* Hannu Hillo 45 Logistiikka 4 | 2007


makasiini Yritysautoilussa raha ratkaisee yhä eniten Tuoreen LeasePlanin toimeksiannosta tehdy kyselytutkimuksen mukaan kustannukset ja turvallisuus nostetaan yritysautoilussa yhä ympäristöystävällisyyden edelle. Päättäjiltä löytyy haluja vaikuttaa, mutta keinot ovat hukassa. Suomessa tehtyyn kyselyyn vastasi 850 yritys- ja yhteisöjohtajaa ja hankintapäättäjää. Enemmistö vastaajista, 60 %, on sitä mieltä, että yritysten ja yhteisöjen tulisi panostaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen rajoittamalla yritysautoilun hiilidioksidipäästöjä. Samaan aikaan 67 prosenttia kertoo, ettei heidän organisaatiossaan ole tehty mitään systemaattisia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Ympäristöystävällisyyttä arvostetaan autojen valinnassa hiukan keskimääräistä enemmän, mutta kyselytutkimuksen mukaan yritysautojen tärkeimmät hankintakriteerit ovat kuitenkin hankintakustannukset, turvallisuus ja käyttökustannukset. – Tutkimuksen tulokset vahvistavat sitä, että yritykset tarvitsevat tukea sekä yritysautoilun ympäristö- että kustannuskysymyksissä, toteaa LeasePlanin toimitusjohtaja Petteri Pihlas.

JAKK:n uusi Vantaan toimipiste käynnistyi Alueellisesta koulutuskeskuksesta valtakunnalliseksi toimijaksi laajentuneen JAKK:n uuden Vantaan toimipisteen toiminta on käynnistynyt.Toimipaikan päällikön Kai Niemisen mukaan Uudellamaalla on kiitettävästi kysyntää JAKK:n henkilöstökoulutuksesta erityisesti kuljetusalan yrityksissä. Vantaan Veromiehessä sijaitseva toimipaikka on JAKK:n toimipaikoista seitsemäs. Niemisen mukaan pääkaupunkiseudulla henkilöstökoulutus painottuu palvelualoille, mutta kuljetus-logistiikka-alalla kouluttautumista tulisi lisätä huomattavasti.Yksi esimerkki tulevasta koulutustarpeesta on parin vuoden päästä voimaantuleva EU-direktiivi, johon jotkut kuljetusyrittäjät jo valmistautuvat järjestämällä lisäkoulutusta kuljettajilleen.

Caterpillar-edustus Wihurilla 60 vuotta Ennen toista maailmansotaa Caterpillaria oli myyty Suomeen jo useammankin yrityksen toimesta, mutta sodan jälkeinen rakentamisen ja taloudellisen toiminnan kasvu asetti raskaiden maansiirtokoneiden markkinoinnille suurempia vaatimuksia varaosapalvelujen ja huollon suhteen. Autola Oy oli erittäin tunnettu sekä vakavaraisuudestaan että voimakkaasta panostuksestaan huoltoon. Toiminnan alkuvaiheessa Caterpillar-myynti keskittyi pääasiassa lisenssillä tuotuihin telapuskutraktoreihin, telakuormaajiin ja tiehöyliin, joita tarvittiin maan jälleenrakennuksessa.Vuosikymmenten saatossa toiminta on kasvanut koko valtakunnan kattavaksi ja edustussopimus on laajentunut 2000luvulla kattamaan myös Baltian. Baltian maissa toimivat nykyään tytäryhtiöt Wihuri AS Virossa, SIA Witraktor Latviassa ja UAB Witraktor Liettuassa

46 Logistiikka 4 | 2007

Goodyear tarjoaa tiepalvelua Goodyear esittelee täysin uuden SafeLink-ratkaisun, joka turvaa renkaiden lisäksi koko auton. Jos Goodyearin asiakkaan autoon tulee vika, yksi puhelinsoitto ammattimaiseen nopeasti toimivaan palveluun riittää ja kuljettaja sekä matkustajat pääsevät jatkamaan matkaansa määränpäähänsä. SafeLink kattaa moottori- ja tekniset viat, renkaan puhkeamisen tai akun varauksen ehtymisen. Auto hinataan tarvittaessa lähimmälle huoltamolle, ja matkalaisille tarjotaan vuokraauto, hotellimajoitus tai kuljetus määränpäähän. Goodyear SafeLink otetaan käyttöön samanaikaisesti Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Lisätiedot:www.goodyear.com/

Metsäkeskusten tiedonkeruu sähköistyy Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on yhdessä alueellisten metsäkeskusten kanssa hankkinut PDA-tallenntimet, joiden avulla maastotyö tehostuu noin 10 %, mikä tarkoittaa maastokaudella noin kahden lisäviikon työn tuotosta. Elokuusta 2006 alkaen Suomen 13 metsäkeskusta ovat tallentaneet metsävaratietoa tiedonkeruupäätteellä toimivan karttasovelluksen avulla. Laite hyödyntää myös GPS-paikannusta, joten suunnittelija tietää tarkalleen missä päin hän liikkuu. Alueen maasto- ja ilmakuvien muokkaaminen, muistiinpanojen ja mittausten tekeminen onnistuu ratkaisun avulla heti paikan päällä. Tavoitteena on taata karttasovellus työvälineeksi kaikille eli lähes 400 metsäkeskusten suunnittelijalle v. 2008 aikana. Finn-ID Oy toimittaa järjestelmän käyttöön tulevat GPS-paikannusta hyödyntävät PDA-tallentimet.

Jäteautoille korjaussopimus Oy Scan-Auto Ab ja jätehuoltoalalla toimiva Sita Finland Oy ovat solmineet puitesopimuksen, jonka myötä Sita Finland Oy:n Scania-kalusto siirtyy vaiheittain Scania-korjaussopimuksen piiriin. Sopimus käsittää alustan tekniikan lisäksi myös autojen päällirakenteiden huolto- ja korjaustyöt. Sita Finlandin kalustokantaan kuuluu alun toistasataa Scaniaa.

Volvo-juhlakuormaautossa on uusia turvajärjestelmiä Sopivasti 80-vuotispäivänsä kunniaksi Volvo Trucks esittelee Volvo FH16 juhlamallin, jossa on esimerkiksi ensimmäisenä Volvo-kuorma-autona Lane Keeping Support -järjestelmä, joka varoittaa kuljettajaa, mikäli auto on tahattomasti ajautumassa viereiselle kaistalle.Lane Keeping Support kaistavahtijärjestelmän lisäksi Volvo FH16 -juhlamallissa on uuden sukupolven tutkaohjattu ACCvakionopeudensäädin (Adaptive Cruise Control), joka tarvittaessa aktivoi myös pyöräjarrut. ACC varmistaa, että edellä kulkevaan ajoneuvoon säilyy haluttu turvaväli. Volvo FH16 -juhlamallin voi tilata joko Globetrotter- tai Globetrotter XL -ohjaamolla. Lisäksi Volvo Trucks tarjoaa kesän 2007 Volvo FM-,Volvo FH- ja Volvo FH16 -mallistotoimituksiin uudet taustapeilit. Uusien peilien ansiosta näkyvyys paranee sekä taakse että sivulle ja eteen.

Taloudellisen ajotavan koulutusta kuormaautojen kuljettajille Volvo aloittaa kuorma-autojen kuljettajakoulutuksen tarjoamisen koko jälleenmyyntiverkostossaan ympäri Suomen. Useimmat osallistujat pystyvät koulutuksen avulla alentamaan polttoainekulutusta 2–10 prosenttia, jolla voi olla merkittävä vaikutus kuljetusyritysten kannattavuuteen. Volvon kuljettajakoulutus tulee täyttämään EU:n kuorma-autonkuljettajien ammattipätevyysvaatimukset jatkokoulutuksen osalta. Ammattipätevyysdirektiivi astuu voimaan syyskuussa 2009.


makasiini Transpoint ulkoistI trukkikalustonsa

Teollisuudelle turvallisempia kiinnitystapoja kuorman lähettäjän vastuun kasvaessa Kuorman lähettäjän vastuun kasvaessa Euroopan maantiekuljetuksissa Walki Wisa on kehittänyt uuden kuormansidontajärjestelmän WALKI-Fix Road:in. Järjestelmä perustuu merikuljetuksissa käytössä olevaan WALKI-Fix -sidontajärjestelmään. Närpiöläisen ammatti-instituutti Vocanan toteuttamassa lastaustestissä kokenut kuljettaja sai tehtäväksi lastata perävaunuun erilaisia kappaletavaroita perinteisiä köysiä ja kulmasuojia käyttäen sekä WALKI-Fix -järjestelmällä. – Köysien ja kulmasuojien käyttäminen vei aikaa 54 minuuttia, WALKI-Fix Road -järjestelmällä lastaus kesti 33 minuuttia. Molemmilla kerroilla ennakoivien töiden määrä oli sama, toteaa Vocanan kurssivastaava Thomas Ingberg. Järjestelmä on myös testattu Dekran toteuttamana, eurooppalaiseen EN 12195-1 -standardiin pohjautuvana, jossa WALKI-Fix Road -kuormansidontajärjestelmä toimi erinomaisesti. Järjestelmää Suomessa myy NWE Network Engineering Oy Ab, www.nwe.fi

Transpoint pienentää trukkikantansa ylläpitokustannuksia uudistamalla nykyisen trukkikalustonsa ja ulkoistamalla sen ylläpidon Roclalle. Sopimuksen myötä Transpointin trukkikanta pienenee nykyisestä. Pienempi trukkikanta ja säännöllinen ylläpito vähentävät kokonaiskustannuksia. Seuraavien kolmen vuoden aikana Transpointin trukit vaihdetaan Roclan ylläpitämiksi vuokratrukeiksi. Toimitus sisältää Rocla-varastotrukkeja ja Catvastapainotrukkeja. Sopimukseen sisältyy myös kuljettajakoulutusta. Sopimus varmistaa, että Transpointilla on oikeankokoinen ja -tyyppinen laitekanta tarkoituksenmukaisessa käytössä ja laitekannan ylläpidon kustannukset ovat ennakoitavissa. – Rocla varmistaa asiakkaan laitekannan toimivuuden ja turvallisuuden sekä mahdollistaa Transpointin keskittymisen ydintoimintaan, sanoo johtaja Jukka Viinikainen Roclasta.

Lisää työvoimaa katsastukseen Turun AMK ja K1 Autokatsastajat ovat sopineet yhteistyöstä katsastusalan insinöörikoulutuksen toteuttamisessa. Yhteistyösopimuksella K1 Autokatsastajat Oy ottaa vastuun katsastustoiminnasta Rieskalähteentie 76:n katsastusasemalla sekä osallistuu AMK:n katsastusinsinöörikoulutukseen tarjoamalla harjoittelumahdollisuuksia. Turun AMK:n oma katsastustoiminta aloitetaan uudelleen Sepänkatu 1:n toimipisteessä AMK:n omalla toimiluvalla.Turun AMK on ainoa katsastusoikeudet omaava oppilaitos Suomessa.

Tokmannille G.O.L.D. Topaskokonaisjärjestelmä Aldatalta Aldata Solution Finland toimittaa kauppaketju Tokmannille järjestelmän, joka sisältää muun muassa varastonhallintaratkaisun, käsipäätteisen äänikeräilyratkaisun ja trukkipäätejärjestelmän. Tokmanni ottaa toimituksen ensimmäisen vaiheen käyttöönsä toukokuussa 2008. Aldata Solution Finland toimittaa myöhemmissä vaiheissa Tokmannille myös myymälän taustajärjestelmän, ostojen optimointiin ja ennustamiseen tarkoitetun järjestelmän, G.O.L.D. Topasin sekä keskitetyn kassajärjestelmän. Toimitusten myötä kaikki järjestelmien tukipalvelut siirtyvät Aldatan hoidettaviksi.

Haarukkavaunuvaaka punnituksella Tamperelaisen Tamtron Oy:n vuoden 2007 haarukkavaunuvaaka perustuu tätä käyttöä varten kehitettyyn haarukkavaunuun ja neljään punnitusanturiin. Neljän punnitusanturin ansiosta kuormalavat, kuljetuslaatikot ja muut vastaavat voidaan punnita tarkasti ja luotettavasti. Vaaka on varustettu punnituskäytössä tarvittavilla nollaus-, taaraus-, brutto- ja nettotoiminnoilla. Laite toimii ladattavalla akulla ja akun käyttöaikaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Käyttöaika yhdellä latauksella on 150 tuntia. Lisätietoja kotimaisista vaaoista: Tamtron Oy, www.tamtron.fi

Virve-viestintää viranomaisille Vuonna 1999 perustetun Suomen Erillisverkot Oy:n myyntijohtaja Pertti Virtanen kertoi Virve- liittymien määrän olevan runsaat 30000. Yhtiö tarjoaa digitaalisessa TETRA viestintäverkossa (TErrestrial Trunked RAdio) viranomaisille tietoverkko- ja tietojärjestelmäpalveluita, joissa turvallisuus- ja toimintavarmuus on tärkeää.Virtanen arvioi liittymämäärän kasvun olevan mahdollista vielä energia- ja sosiaali-ja terveyssektorilta. Lisätiedot:www.everkot.fi

Silta Oy ja Procomp Solutions Oy yhteistyössä Silta Oy ja Procomp Solutions Oy ovat sopineet Aikajana®- työajanhallintajärjestelmää koskevasta yhteistyöstä. Silta Oy:llä on näyttöä palkkapalvelujen hoitamisesta sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Silta tuottaa kuukaudessa yhteensä noin 100 000 palkkalaskelmaa yli 120 asiakkaalle. Procompin Aikajana® -työajanhallintajärjestelmän sisältää työvuoro-, tasausjakso- ja lomasuunnittelun, budjetit ja raportoinnit sekä liittymät palkanlaskenta- ja työajanseurantajärjestelmiin. – Yhteistyö Procompin kanssa tarjoaa Sillalle mahdollisuuden tarjota ratkaisu työajanhallintaan nykyisille ja uusille asiakkaille, toteaa Silta Oy:n toimitusjohtaja Janne Kalliomäki.

EDI Management muuttaa nimensä Confidea Consultingiksi Suomen Posti -konsernin Logistiikka-liiketoimintaan kuuluva logistiikan ja verkkoliiketoiminnan konsultointiyritys Oy EDI Management Finland Ltd on vaihtanut nimensä huhtikuun alusta alkaen.Yrityksen uusi nimi on Oy Confidea Business Consulting Ltd.

47 Logistiikka 4 | 2007


makasiini Kalmar lands major St Petersburg order Kalmar Industries has received an order from JSC Sea Port St Petersburg, Russia, for 24 machines for delivery from May to September this year. The order comprises 12 forklift trucks with lifting capacities ranging from 10 to 32 tonnes, eight TRX182 terminal tractors, three reachstackers and one empty container handler. JSC Sea Port St Petersburg handled 11.8 million tonnes of cargoes in 2006, comprising metals, coal, chemical, timber and containers.The terminal operator has worked with Kalmar for more than 30 years. At present, it relies on more than 80 Kalmar machines to perform day-to-day handling duties. These include forklift trucks with handling capacities of up to 42 tonnes, reachstackers and terminal tractors.

Toiminta ohjaukseen IBS toimittaa jakeluun, varastonhallintaan ja taloushallintoon liittyviä ASWohjelmistoratkaisuja kiinnitystarvikevalmistaja Sormat Oy:lle Venäjälle. Sormatilla on Moskovassa kokoonpanolinja, joka valmistaa rakennusteollisuudessa kiinnikkeinä käytettäviä PFG-ankkureita. Sormatin 25 miljoonan euron liikevaihdosta 80 prosenttia tulee Suomen ulkopuolelta. Suurin yksittäinen markkina-alue on Venäjä.Venäjällä on runsaasti kasvupotentiaalia, sillä maan rakennusteollisuus on kovassa kasvussa.

Inexin ja Tradekan lähetyksiin terminaalitoimitustarrat JMN-Myynti Ky:n kautta saatavalla lähettämöohjelmalla Rahtari Waybill:llä on mahdollista tulostaa uuden standardin mukaisia lava- ja kollitarroja. Uuden standardin mukaiset tarrat sopivat myös käytettäviksi Inexille ja Tradekalle toimitettavissa lähetyksissä. Terminaalitoimitustarrat ovat tulostettavissa A5-lasertarrooina tai vaihtoehtoisesti A6-kokoon lämpötulostimella. Waybill-perustoimitukseen sisältyy asiakasrekisteri, päivittäinen toimitustilastointi sekä kollinumerointiin tarvittava EAN128-viivakoodi sekä mahdollisuus SSCC-koodin tuottamiseen. Lisätiedot: www.jmn.fi

48 Logistiikka 4 | 2007

Sisu Bauma 2007 näyttelyssä Münchenissä Heti ajoon valmiisiin moniakselisiin kuorma-autoihin erikoistunut suomalainen Sisu Auto on on esitellyt Bauma 2007 -näyttelyssä Münchenissä tehdasvalmiit SISU Crane -nosturiauton ja SISU C600 Rock -maansiirtoauton. Bauma 2007 -näyttelyssä esittelyssä olleet SISU Crane- ja SISU Rock -kuorma-autot perustuvat Sisu Auton tapaan suunnitella ja valmistaa kuorma-auto asiakkaan tarpeiden mukaiseksi, heti ajoon valmiiksi kokonaisuudeksi.

SISU Timberpuutavara-automallisto Sisu Auto on esitellyt Puunkuormaajamestari 2007 -kiertueella uudistuneen heti ajoon valmiin SISU Timber -puutavara-automalliston. Heti ajoon valmis SISU Timber -puutavara-auto on optimoitu taloudelliseen puun kuljetukseen. Kiristynyt kilpailutilanne, ajosuoritteen kasvu ja ajo-olosuhteiden muutos on johtanut siihen, että viime vuosina noin 70 prosenttia uusista puutavaraautoista sijoittuu teholuokkaan 500600 hv. SISU Timber -mallistossa on kaksi Euro 4 -päästömääräykset täyttävää moottorisarjaa: puutavara-autojen yleisimpään teholuokkaan sijoittuva Renault DXi 13 -moottori ja erityisen vaativiin ajo-olosuhteisiin suunniteltu CAT C15 -moottori.

Langaton laajakaista muuttaa logistiikka-alaa Huhtikuun alussa avattu langaton @450-laajakaistaverkko tarjoaa mahdollisuuden sijoittaa WLAN-tukiasemia esimerkiksi liikkuviin ajoneuvoihin sekä alueille, joilla ei ole muita laajakaistayhteyksiä. Liikkuva laajakaistayhteys tuo lähivuosina uudenlaisia palveluja niin liikennöitsijöiden kuin joukkoliikenteen matkustajienkin ulottuville. ITS Finlandin toiminnanjohtaja Antti Rainio arvioi, että nopeaa langatonta internet-yhteyttä käytetään tavara- ja joukkoliikenteessä pian yleisesti muun muassa kaluston hallintaan ja ylläpitoon, ajantasaisten liikenne- ja olosuhdetietojen keräämiseen, ajoneuvojen reititykseen ja opastukseen sekä kuormaustilan seurantaan. – Mobiilia laajakaistayhteyttä voidaan käyttää myös junien ajantasaiseen seurantaan tai satamien ja rajanylityspaikkojen vuoroon ohjauksen ja liikennetilanteesta tiedottamisen apuna.Valtaosa näistä ratkaisuista pystytään toteuttamaan jo nykyteknologialla, esimerkiksi hyödyntämällä uusien päätelaitteiden ja kattavien laajakaistayhteyksien tarjoamia mahdollisuuksia, Rainio toteaa. Logistiikka-alaa kiinnostaa myös @450-verkon laaja peittoalue.Tällä hetkellä Digitan langaton 450 MHz:n taajuusalueen laajakaistaverkko kattaa Etelä-Suomesta alueen Helsinki–Turku–Tampere-akselilla sekä pohjoisempana alueen Oulusta Vuotsoon. Koko maan kattavaksi verkko laajenee vuoden 2009 loppuun mennessä. Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL on kokeillut Digitan langatonta laajakaistaverkkoa joukkoliikenteessä tammikuusta lähtien. Pilottikokeilussa on mukana yhteensä 20 linja-autoa ja kuusi raitiovaunua. HKL:n testaama ratkaisu on rakennettu käyttäen WLAN-verkkoa ja Digitan @450laajakaistaa. Joka ajoneuvossa on FlashOFDM-vastaanotin, GPS-paikannin ja WLAN-antenni.

* Jukka Holopainen Rocla päivittää trukkimallistoaan Rocla päivittää varastotrukkimallistonsa teknologiaa vuoden 2007 aikana lisäämällä trukkeihin myös Roclan kehittämiä uusia älyominaisuuksia, jotka parantavat ajoominaisuuksia ja ergonomiaa sekä lisäävät käytön turvallisuutta.Rocla lanseeraamassa seisten ajettavassa lavansiirtotrukkissa T20ac:ssa on varusteena uusi AC-ajomoottori, joka mahdollistaa suuremmat ajonopeudet ja tehokkaamman moottorijarrutuksen. AC-moottorin automaattinen ajonopeuden hidastus ja progressiivinen ohjaus tekevät trukista helpomman ja tarkemman hallita. Myös huollon tarve on entistä vähäisempi.Vaihdettavien design-kuorien avulla T20ac-trukki voidaan räätälöidä asiakkaan brändiilmeen mukaiseksi. Kyljen levyihin voidaan painaa esimerkiksi yrityksen logo ja tunnusvärit. Lisäksi myös lavansiirtotrukit ja pinoamistrukit on mahdollista varustaa vaihdettavilla design-kuorilla. Lisätiedot: www.rocla.fi


makasiini RFID-trukki tunnistaa kuormansa automaattisesti VTT ja Rocla Oyj ovat kehittäneet RFID-etätunnistusteknologiaa hyödyntävän trukin, joka tunnistaa kuormansa automaattisesti. Pilottivaiheessa oleva RFID-trukki on otettu koekäyttöön Ekokem Oy:n tuotantolaitoksella Riihimäellä. Käyttökokemukset ovat olleet myönteisiä. RFID-trukki on vielä kehitysvaiheensa alkupäässä, mutta jo tässä vaiheessa siitä on tunnistettu selviä hyötyjä.Trukin käsittelemien kuormien tiedot siirtyvät ilman käsin tehtäviä vaiheita ERP- tai WMS-järjestelmiin, ja näin ollen esimerkiksi varastokeräilyssä prosessivirheitä voidaan vähentää RFID-tunnisteiden mahdollistamalla automaattisella kontrollilla. Myös trukkityöskentelyn joustavuus lisääntyy trukista poistumisen vähentyessä, ja hyllytystyössä voidaan jatkuvia ergonomisesti hankalia vaiheita keventää. – Käyttöönottamalla RFID-järjestelmä voidaan parantaa logistiikan kustannustehokkuutta prosessin virheettömyyden, turhien työvaiheiden ja työn rasittavuuden vähenemisen kautta, toteaa Roclan johtaja Kyösti Sarkkinen. Tutkimuksen yhteistyökumppaneita olivat VTT, Rocla, Kuusakoski, Ekokem, Metso Paper, Ecomond, Wisteq,Tietoenator,Teknologiateollisuus ja Nokia.

Merellinen kokouspaikka Helsingin Lauttasaaressa sijaitseva ravintola Blue Peter on avattu uudistuneena. Uudistuneesta ilmeestä vastaa suunnittelutoimisto dSign Vertti Kivi & Co. Sama toimisto on suunnitellut useiden ravintoloiden uudistuksia. Ravintola Blue Peter sijaitsee meren äärellä ja ympäristössä on runsaasti paikoitustilaa asiakkaille. Koko ravintolan sisustus, lounasosasto, saniteettitilat ja kokkien valtakunta on uudistettu. Aurinkoiset terassit kolmella puolella ravintolaa kutsuvat kuten ennenkin ja Merisalista on mukava seurata veneilijöitä.Takka ja Loungen mukavat nojatuolit takaavat viihtyisyyden, vakuuttaa ravintoloitsija Jussi Forsman. Ravintolassa on lounastarjoilun lisäksi käytössä à la Carte -puoli businesslounaita varten. Kokouksia varten on varattavissa kabinettitila ja aurinkoisella säällä ravintolalla toimii terassi janoisia asiakkaita varten. Lisätiedot: www.bluepeter.fi

Ammattilaisnavigaattori Volvo Truck Center tuo markkinoille maailman uutuuden Autonavi 9200 navigaattorin, joka on varustettu suurella 7 tuuman LCD -kosketusnäytöllä. Laitteen toiminta perustuu Route 66 -ohjelmistoon ja kartat ovat Navteqin käsialaa. Ensimmäisenä navigaattorin Autonavissa on mukana myös Suomen siltakorkeuksien Betaversio. Autonavia myyvät kaikki Volvo Truck Centerit, joissa navigaattori on myös nähtävissä.


makasiini Rehukuljetukset kuljetussuunnitteluun

Palvelu Itämeren matkustajalaiva- ja autoliikenteen reitinsuunnitteluun

IT-palveluyhtiö Affecto toimittaa Raisio Oyj:lle tietojärjestelmän irtorehujen kuljetusten suunnitteluun. Ratkaisuun toteutetaan myös kuljettajille tarkoitettu www-pohjainen liittymä ennakkotilausten tekemiseen sekä liittymä liikennöitsijöille ja asiakkaille kuljetusten seurantaa varten. Affecton TransGT-ratkaisusta rakennetaan liittymät myös SAPjärjestelmään, jolloin ratkaisu toimii kiinteänä osana Raisio Oyj:n kokonaisarkkitehtuuria. Ratkaisu palvelee liiketoimintaprosesseja mahdollisimman tehokkaasti ja muutostilanteiden hallinta on tehokasta. – Uuden järjestelmän avulla haluamme muun muassa parantaa kotimaan kuljetusten tehokkuutta, vähentää logistiikan kustannuksia sekä parantaa rahtien läpinäkyvyyttä. Affecton tarjoama ratkaisukokonaisuus tuntui vastaavan parhaiten näihin toiveisiimme, kertoo markkinointijohtaja Bengt-Erik Rosin Rehuraisio Oy:stä.

VTT on kehittänyt yhdessä Skandinavian maiden ja Saksan kanssa Itämeren matkustajalaiva- ja autoliikenteen reitinsuunnitteluun palvelun, joka helpottaa esimerkiksi lomamatkan suunnittelua Skandinaviaan tai Pohjois-Eurooppaan. EUhankkeessa toteutetusta, Internet-pohjaisesta www.ferryrouting.com -palvelusta löytyvät mm. useiden kymmenien laivayhtiöiden reitti- ja aikataulutiedot. Reittipalvelun hakukone pystyy määrittämään useita reittejä lähtöpaikasta määräpaikkaan vaikkapa Espoosta Hannoveriin.

Operaattori kansalliselle tie- ja katutietojärjestelmälle Tiehallinto on valinnut IT-palveluyhtiö Affecton kansallisen tie- ja katutietojärjestelmän, Digiroadin, operaattoripalvelun toimittajaksi. Tiehallinto hankkii palveluna Digiroadin ylläpidon, asiakaspalvelun sekä toiminnan kehittämisen Affectolta. Digiroad on kansallinen paikkatietojärjestelmä, johon on koottu koko Suomen tie- ja katuverkon tarkat sijainnit sekä tärkeimmät ominaisuustiedot yhteensä noin 430 000 kilometrin matkalta. Digiroad-aineistoja hyödyntävät sekä viranomaiset että kaupalliset yritykset kehittäessään uusia tieaineistoihin liittyviä palveluratkaisuja asiakkailleen.

Vemix-ketju Turkuun Veho Autotaloihin kuuluvan Vemix-ketjun toiminta on laajentunut Turkuun. Raisiossa sijaitsevassa Vehon omassa kiinteistössä käynnistyi maaliskuun lopulla uusien Mitsubishi ja uutena merkkinä Ford-henkilöautojen ja Ford-hyötyajoneuvojen myynti.

50 Logistiikka 4 | 2007

Uusi koko maan kattava kuljetusten seurantapalvelu Trackway Delivery on uusi kokonaispalvelu, jonka avulla voidaan seurata yrityksen asiakaskuljetuksia ja ajoneuvokalustoa reaaliajassa. Palvelun avulla kuljettajia, autoja sekä toimitusten oikea-aikaisuutta ja tehokkuutta voidaan seurata yrityksen toimipisteistä käsin internet-käyttöliittymän kautta. Palvelu mahdollistaa kuljetusten sijaintitietojen tilastoinnin ja automaattiset poikkeamahälytykset. Järjestelmä siis esimerkiksi hälyttää kuljettajaa, jos hän on jättämässä toimitusta väärään paikkaan. Trackway Delivery -kokonaispalvelu tuo modernin seurantaratkaisun kaikkien kuljetus- ja logistiikkayritysten ulottuville ja sen kiinteä ajoneuvokohtainen kustannus on alle 50 euroa/kk. Palvelu sisältää kaiken: päätelaitteet, koulutuksen ja käyttäjätuen. Suomalaiset kuljetus- ja logistiikka-alan yritykset voivat kokeilla palvelua kahden viikon ajan ilmaiseksi ennen lopullista päätöstä palvelun käyttöönotosta. Koko Suomen kattava seurantapalvelu otetaan käyttöön huhtikuussa 2007. Lisätiedot: www.trackway.eu

Keslog keskittyy ydinosaamiseen Keslog Oy on osana Ruokakeskon palvelukokonaisuutta tuottanut ja operoinut Reefertrailer-yksiköillä tehtäviä kuljetuksia Suomen ja Manner-Euroopan välillä. Uuden toimintastrategian myötä Keslog Oy keskittyy ensisijaisesti tuottamaan logistiikkapalveluja Kesko-konsernille. Keslog Oy:n kylmäkuljetukset ovat toukokuun alusta alkaen tehdyn sopimuksen pohjalta siirtyneet Oy Kuehne + Nagel Ltd:n hoidettavaksi.Sopimuksen myötä Keslogin organisaatiossa Reefertrailer-kuljetuksia hoitaneet vastuuhenkilöt siirtyivät Oy Kuehne + Nagel Ltd:n palvelukseen.

Hiilidioksidit valintakriteerinä lentopikakuljetuksille DHL on lanseerannut ensimmäisenä kuljetusyrityksenä maailmassa hiilidioksidineutraalin lentopikakuljetuspalvelun. DHL GOGREEN on yritysasiakkaille tarkoitettu, uusi hiilidioksidineutraali lentopikakuljetuspalvelu. Kun asiakas valitsee DHL GOGREEN -palvelun, DHL laskee automaattisesti lähetyksen hiilidioksidipäästöt, jotka sitten kompensoidaan esimerkiksi investoimalla vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävään kalustoon tai yrityksen ulkopuolisiin ympäristöhankkeisiin.

Flights MoscowKrasnoyarskKhabarovsk AirBridge Cargo, the largest airfreight operator in Russia, has announced the launch of regular airfreight service to Khabarovsk with Boeing 747-200F. The first flight on the Moscow-KrasnoyarskKhabarovsk route was operated on April 8, 2007. Hereafter, the flight will be operated once a week on Sundays from Sheremetyevo International Airport according to the schedule. From now on, the airline will provide its clients with the airfreight service from Khabarovsk to such cities as Irkutsk, Yuzhno-Sakhalinsk,Vladivostok, Blagoveshchensk, Komsomolsk-onAmur and many other cities substantially reducing the time of cargo transit.

BDP strengthens global footprint in Europe BDP International (BDP), a leading, privately-held global logistics and transportation services company based in the U.S., today announced it has acquired full ownership of its joint venture with the transportation division of Merlin Logistics GmbH, Frankfurt, Germany. BDP established the joint venture called BDP International GmbH in 2004. Now a wholly-owned subsidiary of BDP, the company will continue operations in chemical logistics in Central and Eastern Europe.

Global Freight Forwarding New Report by Transport Intelligence Global Freight Forwarding 2007, indicates that although the rate of growth was not quite as fast as the year before, it confounded many experts’ expectations of slowing trade volumes.


nimityksiä Liikenne- ja viestintäministeriö Kansanedustaja Anu Vehviläinen on uusi liikenneministeri ja kansanedustaja Suvi Lindén on uusi viestintäministeri. Tasavallan presidentti nimitti heidät torstaina 19. huhtikuuta. Vehviläinen käsittelee liikenne- ja viestintäministeriössä muut paitsi viestintämarkkinaosastolle ja valmiusyksikölle kuuluvat asiat Keskustaan kuuluva Vehviläinen (43) on filosofian maisteri ja suorittaa jatko-opintoja Joensuun yliopistoon. Vehviläinen valittiin eduskuntaan Pohjois-Karjalan vaalipiiristä. Hän on ollut aiemmin eduskunnan jäsen vuosina 1995-2003. Anu Vehviläinen on toiminut keskustan eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtajana. Hän on ollut jäsenenä eduskunnan hallinto-, sivistys-, valtiovarain- sekä ympäristövaliokunnassa. Ennen kansanedustajan uraa Vehviläinen on työskennellyt mm. ulkoministerin avustajana 1991-1993 sekä Paavo Väyrysen presidentinvaalikampanjan tiedottajana 1993. Vuosina 20032005 hän oli Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin toiminnanjohtaja. Leppävirralla syntynyt Vehviläinen asuu Joensuussa. Hän on ollut Joensuun kaupunginvaltuutettuna vuodesta 1993 ja kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja vuodesta 2005. Liikenne- ja viestintäministeriössä Lindén käsittelee viestintämarkkinaosastolle ja valmiusyksikölle kuuluvat asiat. Kansalliseen Kokoomukseen kuuluva Lindén (45) on koulutukseltaan filosofian maisteri. Lindén on ollut eduskunnan jäsen vuodesta 1995. Hänet valittiin eduskuntaan Oulun vaalipiiristä. Viimeksi Suvi Lindén on toiminut Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana ja eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajana. Hän oli myös ulkoasiainvaliokunnan ja puhe-

miesneuvoston jäsen. Lindén toimi kulttuuriministerinä Lipposen II hallituksessa. Vuonna 2002 hän oli tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunnan puheenjohtaja. Helsingissä syntynyt Lindén asuu Oulussa ja on ollut Oulun kaupunginvaltuutettuna vuodesta 1989. Lindén on toiminut useissa kunnallisissa ja maakunnallisissa luottamustehtävissä, mm. Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän hallituksen puheenjohtajana. Lindén on naimisissa. Hän harrastaa monipuolisesti liikuntaa ja kulttuuria. Liikenneministeri Anu Vehviläinen on kutsunut erityisavustajakseen hallintotieteiden maisteri Kari Jääskeläisen. Jääskeläinen, 37, on toiminut keskustan eduskuntasihteerinä ja avustajana Euroopan parlamentissa. Hän on kotoisin Oulusta. Viestintäministeri Suvi Lindéniä ryhtyy avustamaan valtiotieteiden kandidaatti Aleksi Randell. Randell on syntynyt vuonna 1975. Hän on toiminut Turun kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuodesta 2003, päätoimisesti vuodesta 2005.

Vehon Hyötyajoneuvoryhmä Veho Groupin Hyötyajoneuvoryhmän huoltopalveluiden johtajaksi on 16.4.2007 lähtien nimitetty Juha Riihiviita. Hän on aikaisemmin toiminut Sisu Auto Huoltopalvelut Oy:ssä johtajana vastaten tämän huolto- ja varaosatoiminnoista. Tulevassa tehtävässään hän vastaa hyötyajoneuvojen huoltoja varaosatoiminnoista maahantuonnin osalta sekä laajentuneesta huoltoverkostosta, jatkaen samalla Sisu Auto Huoltopalvelut Oy:n johtajana ja hallituksen jäsenenä. Tehtävässään Juha Riihiviita raportioi Hyötyajoneuvoryhmän johtaja Raimo Hatakalle.

Palvelumyyjä Hannu Tanninen on nimitetty 1.4.2007 kuorma-automyyjäksi Kuopion Scania-keskukseen.

Mikko Pisto on nimitetty Järjestelmän Asiantuntijaksi 15.11. 2006 alkaen, hänen vastuualueenaan on koko Suomi.

Ilari Aarikka on nimitetty kalustojohtajaksi vastuualueinaan Pohjoismaat, Baltia ja IVY-maat sekä johtoryhmän jäseneksi. Hän toimii myös DHL Freight (Finland) Oy:n kalustojohtajana.

Konekesko Oy / MAN Esko Leinonen on aloittanut MAN kuorma-autojen myyjänä Pohjois-Suomen alueella. Eskon toimipaikka on Oulussa.

Mikko Pisto C-Track Finland

Viime numeron nimitysilmoituksiin DHL:n osalta tässä vielä tarkistuksia ilman kuvien toistamista.

DHL Freight Nordic

Mikko Honka on nimitetty 12.2.07 alkaen hankintajohtajksi vastuualueenaan Hankinta-yksikön toiminta. Rami Alho on nimitetty 12.3.07 alkaen tuotantojohtajaksi vastuualueenaan tilaus-toimitusprosessi.

Suvi Lindén Liikenne- ja viestintäministeriö

Oy Scan-Auto Ab

C-Track Finland

Rocla Oyj

Anu Vehviläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Esko Leinonen Konekesko Oy/MAN

DHL Freight (Finland) Oy Perttu Kähäri, Kim Peltonen, Bertel Lund, Harri Helenius, Heli Nurminen ja Henric Bladh on nimitetty myös johtoryhmän jäseniksi. Asia kaikkien osalta mainittiin kyllä uutisessa Bladhin nimen perässä, mutta selvennettäköön se vielä tässä. Sivun taitto oli todella tiukka ja sitä tiivistettiin tekstinkin osalta ehkä liikaa.

Juha Riihiviita Veho Hyötyajoneuvoryhmä

Hannu Tanninen Oy Scan-Auto Ab

51 Logistiikka 4 | 2007


Yhdessä enemmän Verkostoituminen, yhteistyö, kumppanuus – tärkeitä asioita tämän päivän yhteiskunnassa ja yritysmaailmassa. Hyvänä esimerkkinä onnistuneesta kumppanuudesta on Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden laitoksen ja Suomen Logistiikkayhdistys ry:n Päijät-Hämeen piirin yhdessä toteuttama vierailijaluentosarja. Luentosarjan aikana syksyllä 2006 ja keväällä 2007 toteutettiin 3 luentotilaisuutta, joiden aiheina olivat: • Logistiikka ja tilaus-toimitusketjun hallinta (Toimitusjohtaja Markku Henttinen, Transpoint Oy) • Lähtölogistiikka ostopalveluna ( Toimitusjohtaja Jari Immonen, DSV Domestic Oy) • Uponor Suomi Oy:n ostotoiminta (Ostaja Sirpa Kuoppala, Uponor Suomi Oy) Luentotilaisuudet järjestettiin liiketalouden laitoksella ja kuuntelijoina oli logistiikasta kiinnostuneita opiskelijoita ja yritysten edustajia. Tapahtuman tiedotuksesta ja käytännön järjestelyistä vastasivat markkinoinnin opiskelijat projektityönään. Luentotilaisuuksien jälkeen opiskelijoilla ja yritysten edustajilla oli mahdollisuus keskustella erilaisista käytännön yhteistyömahdollisuuksista työharjoittelun, opinnäytetyön tai muun projektin muodossa. Konkreettisena tuloksena tapaamisista on mm. se, että kaksi Lahden ammattikorkeakoulun logistiikan koulutusohjelman opiskelijaa liittyi LOGY:n PäijätHämeen piirin hallituksen jäseniksi. Yritysten edustajilla oli myös mahdollisuus kuulla ja nähdä, mitä tradenomin opinnäytetyö käytännössä tarkoittaa ja miten se voi hyödyttää yritystä. Tradenomi-opiskelija Mervi Snellman esitteli opinnäytetyönsä ”Huonekalukuljetusten valintaprosessi ja -kriteerit, Case: Sisustus- ja pientavarakauppa”. Opinnäytetyön tutkimusongelmana oli selvittää, miten business to business-markkinoiden ostotoiminnan valintakriteerit toteutuvat huonekalukuljetuksissa , työn empiirisessä osassa tehtiin kvantitatiivinen kyselytutkimus sisustusja pientavarakaupan huolintapalveluiden hankkimisesta. Kyselytutkimuksessa selvisi mm. seuraavat asiat: 1. Kuljetuksissa käytetään useita eri liikennöitsijöitä, mikään kyselyyn vastanneista yrityksistä ei käyttänyt ainoastaan omaa kuljetuskalustoa 2. Liikennöitsijän vaihtaminen on todennäköistä, kyselyyn vastanneilla yrityksillä ei ollut kovin vakiintuneita liiketoimintasuhteita liikennöitsijöihin 3. Liikennöitsijän vaihtamisen syinä ovat rahdin korkea hinta, heikko toimitusvarmuus ja reklamaatiot 4. Liikennöitsijän valinnasta päättää useimmiten toimitusjohtaja 5. Uusia kontakteja liikennöitsijöihin haetaan internetistä ja tuttavien kokemusten perusteella 6. Kuljetusten kehitystarpeiksi nähtiin kuljetusvahinkojen minimointi, toimitusnopeuden kehittäminen, pakkausten kehittäminen sekä sisustus- ja pientavaroiden erityishuomioiminen kuljetustavarana Opinnäytetyössä todettiin, että teoriassa esitetyt business to business -markkinoiden ostokriteerit toteutuivat osittain kyselytutkimuksen kohteena olleissa huonekalukuljetuksissa (hinta-laatu suhde, toimitusvarmuus, toimitusnopeus, saatavuus, positiiviset kokemukset yhteistyöstä). Opinnäytetyön johtopäätöksenä oli, että sisustus- ja

52 Logistiikka 4 | 2007

pientavarakaupassa on asiakaspotentiaalia huonekalujen huolintapalveluille, koska kyselytutkimuksen mukaan kyseessä on kansainvälinen toiminta ja logistiikka ei kuulu sisustus- ja pientavarakaupan ydinosaamiseen. Lisäksi kyselytutkimuksen mukaan alalla ei ole vakiintuneita liikesuhteita logistiikassa. Voimavarojen yhdistäminen ja yhdessä tekeminen ovat Lahden ammattikorkeakoulun ja Suomen Logistiikkayhdistys ry:n PäijätHämeen piirin mukaan olleet kaikille osapuolille haastavaa ja antoisaa. Näin on voitu käytännössä toteuttaa win-win-win-periaatetta, jossa niin opiskelija, opettajat kuin yrityksetkin ovat hyötyneet. – On hyvä, kun opiskelijat kuulevat, että yritykset todella oikeasti soveltavat niitä asioita, joita me täällä opinnoissa käymme läpi, sanoo logistiikan lehtori Ullamari Tuominen. Logistiikan opiskelijan Johanna Varhon mielestä vierailijaluennoilla erityisen hyvää ovat olleet mielenkiintoiset esimerkit. LOGY:n Päijät-Hämeen piirin puheenjohtaja Kallas Liias puolestaan näkee yhteistyön tärkeimmäksi tuloksesi sen, että yhdistyksen toimintaan on näin saatu nuoria mukaan. Lahden ammattikorkeakoulu toivoo voivansa myös tulevaisuudessa jatkaa yhteistyötä ja kehittää sitä edelleen.

* Linnea Sulkanen

markkinoinnin lehtori

*Ullamari Tuominen Logistiikan lehtori

Lahden ammattikorkeakoulu, Liiketalouden laitos

Tradenomi-opiskelija Mervi Snellman esittelee opinnäytetyötään vierailijaluentosarjan yhteydessä.


yhdistys ja piirit Paul Salmisesta kunniapuheenjohtaja

Piirit vierailevat

LOGYn kevätkokous valitsi 19.4.2007 Paul Salmisen yhdistyksen ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajakseen. Paul Salminen toimi LOGYn ensimmäisenä puheenjohtaja vuosina 1995 - 2005.Vuonna 1995 päätettiin yhdistää Suomen Kuljetustaloudellinen yhdistys (SKY) ja vuonna 1962 perustettu Suomen Materiaalitaloudellinen yhdistys (SMTY) ja jatkaa perinteikästä toimintaa nimellä Suomen Logistiikkayhdistys. LOGYn kevätkokous pidettiin Logistics 2007 -tapahtuman yhteydessä Wanhassa Satamassa.

Hki-Uusimaa vierailee Establish Oy:llä tiistaina 22.5.2007 kello 16.00 alkaen, isäntinä Erkki Timmerbacka ja Ulla Keino. Osoite Kimmeltie 3, 02110 Espoo, kartta nettisivuilla <http://www.elcfinland.fi/>.

Yläkuvassa puheenjohtaja Markku Henttinen kiinnittää merkkiä vastavalitun kunniapuheenjohtaja Paul Salmisen takinkäänteeseen. Alakuvassa vuosikokouksen puheenjohtajaa Jyrki Kurkista avustavamassa Tytti Arimo ja Kari Litja.

Varastoalan osaamistarpeiden selvitys Turun ammatti-instituutti kartoittaa Opetushallituksen toimeksiannosta varastoalan tulevaisuuden osaamistarpeita. Jäsenillämme on nyt mahdollisuus vaikuttaa varastoalan peruskoulutuksen kehittämiseen. Työelämän tarpeiden kartoitus tapahtuu nettikyselynä. Kyselyn tulosten pohjalta uudistetaan opetussuunnitelmia sekä näyttötutkintojen perusteita.Tutkimuksen yksityiskohtainen tavoite on esitetty liitteenä olevassa kirjeessä, jossa on myös linkki varsinaiseen kyselyyn. Toivon mahdollisimman monen varastoalalla olevan jäsenemme vastaavan. Jotta varastoalan peruskoulutuksen kehittämiseen saadaan mahdollisimman laaja näkemys, pyydän Sinua välittämään sähköpostiviestiä muille alalla toimiville henkilöille ja myös esim. alihankintayrityksiinne. Varastoalaa kehittämään! Kari Litja toimitusjohtaja Suomen Logistiikkayhdistys ry

Kevätretki Kotkaan ja Kouvolaan tiistaina 29.5.2007, tutustumiskohteina sataman toiminnot sekä Kouvolan kehittyvä logistiikkakeskus ja China Town. Isäntänä Kotkassa sataman toimitusjohtaja Kimmo Naski. Koko päivän bussimatkan tarkempaan aikatauluun, ohjelmaan ja kohteisiin palataan myöhemmin, mutta alustavia ilmoittautumisia otetaan vastaan. Matkalle mahtuu bussillinen eli n. 45 henkeä. Ilmoittautumiset viimeistään viikkoa ennen ko. tilaisuutta sähköpostilla <mailto:logy@logy.fi> tai puhelimitse 09-6963743/Tytti Arimo.

Savo-Karjalan piiri järjestää jäsenille keskiviikkona 23.5.2007 klo 15.00 alkaen vierailun Normet Oy:lle Iisalmeen.Vierailulla tutustutaan yrityksen toimintaan, tuotteisiin, tuotantoprosessiin ja logistiikkajärjestelmään. Vierailun isäntänä toimii logistiikasta vastaava materiaalipäällikkö Mauri Kankkunen. Ilmoittautumiset perjantaihin 18.5. mennessä Jarkko Rantalalle, sähköposti: jarkko.rantala@sito.fi, puhelin 0400 985 595.Vierailulle järjestetään yhteiskuljetus Kuopiosta, lähtö klo 13.45 Kuopion kaupungintalon takaa. Päijät-Hämeen piiri pääsee tutustumaan 29.05.2007 Salpomecin uuteen Apparel RFID Solution Center -esittelytilaan (toimitusketjun hallinta Rfid-tekniikan avulla). Isäntänä toimii Salpomecin toimitusjohtaja Jarkko Kuusisto. Salpomec on hollantilaisen Nedconin jälleenmyyjä Suomessa ja sen kotisivu on osoitteessa: www..salpomec.fi/ Esittelytilassa voidaan havainnollisesti näyttää, kuinka Rfid-tekniikkaa voidaan hyödyntää vaatelogistiikassa koko toimitusketjun lävitse tehtaalta aina loppuasiakkaalle asti.Tutustutaan myös Salpomecin edustamiin muihin varastoratkaisuihin: välitasot, kuormalavahyllyt, kappaletavarahyllyt ja vaatejärjestelmät. Kokoontumispaikan osoite on Keskikankaantie 25 Hollola klo.18.00. Ilmoittautumiset 24.5.2007 mennessä: Jani Kakko, 030729207, gsm 040 8629207, jani.kakko@transpoint.fi

Koe ja tutustu Itä-Viroon! Hotelli - ja kokouspaketit Itä-Virossa alk 73,00 / hlö Kysy myös tarjousta rahtiliikenteelle!

Narva Line Finland Oy Tel: 010-8503841

E-mail: info@narvaline.fi www.narvaline.fi

53 Logistiikka 4 | 2007


kalenteri 2007 Toukokuu 9-11.

9-12. 15-18. 22-23.

27-29.

CSCMP Europe 2007, Council of Supply Chain Management Professionals,Le Méridien Montparnasse Hotel, Pariisi, Ranska (www.cscmp.org) Movint – Logistica, PromExpo, Bologna, Italia (www.movintexpologistica.it) 5th MedTrade Summit, Hilton Malta Hotel St. Julian's, Malta. (www.miuevents.com) LogisticsLink live, The exhibition for all logistics solutions, Stoneleigh Park, Coventry, Warks, UK (www.logisticslink.co.uk) Materials Handling + Logistics Middle East, Dubai International Convention and Exhibition Centre,Yhdistyneet Arabiemiraatit.

Logyn piirit: 2007 Toukokuu 8-9.

11-12.

22. 22.

29.

Kesäkuu 12-15. 13-14.

18-20. 20-21.

Transport Logistic, Messe München, München, Saksa. (www.transportlogistic.de) Optimizing Total Costs of Ownership, European CPOSummit,Association Materials Management, Purchasing and Logistics, Frankfurt am Main, Saksa. (www.ammpl.org/epe) ITS in Europe -konferenssi,Aalborg Congress & Culture Centre,Aalborg,Tanska. Euroalueellisten projektien i2TERN-konferenssi, jota VIKING isännöi. Aalborg Congress & Culture Centre, Aalborg,Tanska.

Kymenlaakson 13. Logistiikkapäivät, teema: Innovatiiviset ratkaisut logistiikan menestystekijöinä. Kymenlaakson Kauppakamari yhteistyössä Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun ja Merikotkan kanssa. Hämeen piirin perinteinen Tallinnan seminaarimatka, jonka tutustumiskohteena Saku Ölletehas. Ilmoittautuminen Pekka Saloselle päättynyt. Pirkanmaan piiri järjestää kevätretken Helsinkiin. Helsinki - Uusimaan piirin yritysesittely Establish Oy:llä klo 16.00 alkaen, isäntinä Erkki Timmerbacka ja Ulla Keino. Rajoitus 40 henkeä. Helsinki - Uusimaan piirin kevätretki Kotkaan ja Kouvolaan, tutustumiskohteina sataman toiminnot sekä Kouvolan kehittyvä logistiikkakeskus ja China Town. Isäntänä Kotkassa sataman toimitusjohtaja Kimmo Naski. Rajoitus bussillinen eli n. 45 henkeä.

Kesäkuu 12-13.

Satakunnan piiri järjestää messumatkan Müncheniin.

Lokakuu 10.

Supply Chain Management Forum SCMF VII, Scandic Hotel, Helsinki. (www.supplychainforum.fi)

Syyskuu 6. 26-28.

Logistiikkapäivä 2007. Alihankinta 2007, Pirkkahalli,Tampere.

Lokakuu 10. 10-14.

Supply Chain Management Forum SCMF VII, Scandic Hotel, Helsinki. (www.supplychainforum.fi) World Logistics Expo 2007, Jeonbuk, Etelä-Korea. (www.logex.co.kr)

2008 Tammikuu 31.-2.2.

Autotec -2008, ajoneuvo- ja korjaamoalan ammattimessut, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus,Tampere.

Helmikuu 7-8.

Logistiikkaseminaari 2008, Finlandia-talo

OY TAVATUR SHIPPING LTD P.O.BOX 91 Robert huberin tie 2 (visiting adress) 01511 Vantaa Tel: +358 (0)207 411 810 Fax: +358 (0)207 411 819 www.tavatur.fi

54 Logistiikka 4 | 2007


KOULUTUKSELLA K E H I T Ä T A M M AT T I TA I T O A

G

PA R A N N A T K I L PA I L U K Y K Y Ä

SYKSY 2007 LOGISTIIKKA: Varaston ohjaus Logistiikan kehittäminen Kuljetuspalvelujen ostaminen Logistiikan kehittäminen Toimitusketjun hallinta ja kehittäminen Logistiikan lainsäädäntö Tuotannon strategiat ja ohjaus Supply Chain Management Varaston suunnittelu Logistiikan perusteet

4.-5.9. 18.-19.9. & 24.-25.10. 20.9. 25.-26.9. & 15.-16.10. 2.-3.10. 10.-11.10. 24.-25.10. & 20.-21.11. 20.-21.11.07 & 17.1.08 27.-28.11. 11.-12.12.

OSTO: Kansainvälinen sopimus- ja kauppaoikeus Oston peruskurssi Neuvottelemalla tulokseen Hankintatoimen taloudellinen ohjaaminen Oston lakiasiat Palvelujen ulkoistaminen

18.-19.9. 9.-11.10. & 12.-14.11. 16.-18.10. 30.-31.10. 6.-8.11. 13.-14.11.

TUONTI: Tuontikaupan perusteet

23.-24.10.

SEMINAARIT: Logistiikkapäivä Supply Chain Management Forum VII RFID logistiikan tehostajana Kuljetuspäivä

K AT S O L I S Ä T I E D O T : w w w . l o g y . f i / k o u l u t u s

6.9. 10.10. 31.10. 15.11.


Laippatie 14 A ⏐ 00880 Helsinki puh. (09) 5491 660 ⏐ fax (09) 5491 6570 ⏐ myynti@solotop.fi ⏐ www.solotop.fi ⏐ palautteet: myynti@solotop.fi

Solotop Oy:n asiakaslehti 3.5.2007

Weigh Bar® raskaan sarjan vaakojen sydän

Weigh Bar®-anturit on suunniteltu kestämään päädystä, sivusta tai vääntömomentista aiheutuvia voimia ja muita haittaavia tekijöitä, jotka vaikuttaisivat mittaustarkkuuteen tai anturin elinkaareen. Tilastot 20 vuoden ajalta osoittavat että tämä anturi on 10 kertaa kestävämpi kuin traditionaalinen anturi.

Avery Weigh-Tronix yli 250 vuotta vaakoja Avery Weigh-Tronixin kohdalla voi huoletta sanoa että se on yksi kokeneimpia, jos ei kokenein alan toimija. Perinteitä yrityksellä on ainakin pitkältä ajalta ja kahdelta mantereelta, sillä yrityksen toinen haara, Avery, on perustettu Englannissa jo 1731. Tästä asti on yritys kehittänyt vaakoja ja kasvanut. Kun vuonna 1971 Richard S. Bradley keksi WeighBar® –vaaka-anturin toisella puolen Atlantia Minnesotassa Yhdysvalloissa, oli Avery jo ehtinyt toimia yli 200 vuotta. Vuonna 1993 Avery osti Berkel-nimisen yrityksen ja muodosti Avery Berkelin ja seitsemän vuotta myöhemmin Weigh-Tronix Yhdysvalloista osti Avery Berkelin, muodostaen Avery Weigh-Tronixin.

Avery Weigh-Tronix on vaakojen ja siihen liittyvien oheislaitteiden ja ohjelmistojen kokonaistoimittaja. Birminghamissa, Englannissa, pääkonttoriaan pitävä yritys on alan johtava korkealuokkaisten vaakojen valmistaja ja palvelun tuottaja. Noin 3 miljardin euron vaaka-makkinoista Avery hallitsee suurinta osaa ja on joko markinajohtaja tai hyvä kakkonen lähes kaikilla markkinoilla. Tunnetuimmat brändit ovat Avery Weigh-Tronix, Avery Berkel ja Salter Brecknell. Toimintaa Avery Weigh-Tronixilla on yli 80 maassa. Avery Weigh-Tronixilla on pitkä historia yhteistyöstä maailman suurimpien vaakojen käyttäjien kanssa. Avery valmistaa vaakoja mm. logistiikan ja kuljetuksen, elintarviketeollisuuden, kaupan, jätehuollon, kemianteollisuuden, lääketeollisuuden, maatalouden ja postin käyttöön. Karkeasti vaa’at voidaan jakaa kahteen kategoriaan: 1.) teollisuusvaa’at, mihin sisältyvät ajoneuvovaa’at, trukkivaa’at, lattiavaa’at, matalasiltavaa’at, kappalelaskentavaa’at sekä penkkivaa’at sekä 2.) kaupan vaa’at. Avery Weigh-Tronixin palveluksessa työskentelee yli 4000 alan ammattilaista eri puolilla maailmaa. Lisää yritykestä http://www.averyweigh-tronix.com/ Avery ja Solotop muodostavat yhteistyömallin, joka pohjautuu punnitusteknologian vahvaan osaamiseen ja jonka tavoitteena on tuottaa asiakkaillemme lisäarvoa hyödyntäen molempien yritysten vahvuuksia. Solotop Oy:n kokemus johtavana kotimaisena vaakavalmistajana ja ohjelmistotuotta-

jana yhdistettynä Averyn maailmalaajuiseen organisaatioon antaa laajan tuotevalikoiman lisäksi syvän osaamisen erilaisten vaakateknologiaan perustuvien projektien toteutuksessa. Averyn vaakoja on tuotu Suomeen jo useampi vuosikymmen joten asennuskanta on jo Suomessa vahva. Solotop on perinteikäs kotimainen vaakavalmistaja – kaupan ja teollisuuden vaakoja yritys on valmistanut jo yli 35 vuoden ajan. Nykyinen tuotanto käsittää myös terveydenhuollonvaa’at, joista suurin osa menee vientiin. Solotop toimittaa kaupalle ja teollisuudelle vaakoja yli 1000 kappaletta vuodessa. Tunnetuin tuotemerkki on Crystal, joita lähes jokainen suomalainen on käyttänyt asioidessaan kauppojen hedelmä- ja vihannesosastoilla.

Yksi-piste ripustus ja vaimentava rakenne nopeuttavat punnitustapahtumaa ja absorboivat äkkinäiset kuormat. Kun jatkuvat iskut poistetaan rakenteellisin keinoin, anturin elinkaari pitenee eikä se vaadi säätöjä. Versiosta riippuen anturin tarkkuus on jopa OIML R60 7,000d, lattiavaa’oissa 5000d. Anturin kaapeleissa on metallivaippa, mikä suojaa kaapeleita mekaanisilta iskuilta ja muilta vaurioita aiheuttavilta elementeiltä. Liitännät on suojattu IP67-luokan RST-rakenteiseen laatikoon. WeighBar® soveltuu parhaiten ajoneuvovaakojen, säiliöiden ja erilaisten lattiavaakojen anturiksi – kohteisiin, joissa anturi on alttina ulkoisille haittatekijöille kuten säälle ja kovalle käytölle. Avery Weigh-Tronix hyödytää Weigh Bar® teknologiaa raskaissa teollisuuden vaa’oissa. Kun traditionaalinen raskaaseen käyttöön takoitettu anturi painaa 4kg, Weigh Bar® painaa 20kg – sen hajoamis-% on historiatietojen perusteella 0,5% verrattuna perinteisten antureiden lähes 3-5%:iin. Asennuskanta on yli 500 000 anturia - se on yksi Averyn teollisuusvaakojen kulmakivistä.

Averyn ja Solotopin yhteinen toimintafilosofia edellyttää vahvaa ja ammattitaitoista tukea asiakkaillemme. Solotop on panostanut konsultoivaan myyntiin sekä kattavaan jälkimarkkinointiorganisaatioon, joka toimii seitsemästä toimistosta Suomessa sekä Solotop Eesti OÜ:n muodossa Virossa. Kokenut huolto-organisaatiomme, oma tuotekehitysosastomme ja ohjelmistotuotanto yhdessä Avery Weigh-Tronixin tuotevalikoiman sekä palveluorganisaation kanssa muodostaa kokonaisuuden, johon asiakas voi luottaa. Paikallisuus on tärkeä osa toimintaamme – omat palvelupisteemme ovat Helsingin pääkonttorin ja keskuskorjaamon lisäksi Kuopio, Oulu, Turku, Tampere, Jämsä, Seinäjoki ja Tallinna. Lisää Solotop Oy:stä www.solotop.fi.

Solotop Oy Oy toimittaa laitteita, tarvikkeita sekä huoltopalveluja kaupan, teollisuuden ja terveydenhuollon sektorille. Seitsemän myynnin ja huollon toimipistettämme palvelevat asiakkaitamme Suomessa, jonka lisäksi tytäryhtiömme Solotop Eesti Oü palvelee Tallinnassa.

Weigh Bar ® – Weigh Bar ® – Weigh Bar ® – Weigh Bar ® – Weigh Bar ® – Weigh Bar ® – Weigh Bar ®

Weigh Bar® vaaka-anturit on suunniteltu kiertämään perinteisten vaaka-anturien heikkoudet tarjoamalla raskaan sarjan vaaka-anturin, jolla on erittäin korkea luotettavuus ja lineaarinen mittauskyky kohtuulliseen hintaan.


NOSTA - SIIRRÄ - PUNNITSE - LASKUTA - PAINO - LATTIAVAAKA -

Trukkivaa’alla turvallisuus ja katteet kuntoon Paino on logistiikan tärkeimpiä suureita. Se kulminoituu rahaan ja katteeseen niin palvelun tuottajalle kuin tavaran kuljetettavaksi antajalle. Tämän lisäksi painolla on suuri merkitys kun puhutaan turvallisuudesta ja viranomaisten määräyksistä. Olipa kyseessä laivan, rekan tai muun ajoneuvon lastaus tai tavaroiden hyllytys varastossa – paino ratkaisee. Logistiikassa kate tehdään tehokkuudella ja kapasiteetin käyttöasteella. Paino on monessa tapauksessa hinnoittelun pohjana. Silti painon verifiointi logistiikan alan yrityksissä vaihtelee – usein tunnutaan luotettavan asiakkaan ilmoittamiin määriin. Logistiikka on suurten volyymien ja matalien katteiden toimintaa. Pienetkin heitot painoissa heikentävät katetasoa. Averyn trukkivaa’an suunnittelun periaatteena on ollut: nosta, siirrä, punnitse ja laskuta yhdellä kertaa. Integroimalla vaaka trukkiin säästytään aikaa vievältä tuotteen lattiavaa’alle siirrolta. Samalla kun lastia siirretään voidaan varmistaa sen paino ja verrata sitä rahtikirjoihin. Tarvittaessa tiedot voidaan siirtää langattomasti suoraan trukilta kirjoittimelle ja tietokantaan – jolloin saadaan esim. lastattavan traileria varten yhteenveto kuljettajalle. Kun paino on lastaajan silmien edessä – on esimerkiksi ajoneuvon lastaaminen tarkasti ja oikein helpompaa. Näin vältytään ylipainosakoilta tai epätasapainoiselta lastaukselta. Averyn trukkivaaoissa on neljä patentoitua WeighBar®-vaakaanturia. Erittäin jykevä rakenne sekä kulma-anturi takaavat tarkan mittaustuloksen vaikka trukki olisi epätasaisella alustalla tai lasti epätasapainossa trukin sarvissa. Vaa’at ja sekä WI-125 että WI-130 SimulCast päätteet ovat vakauskelpoisia ja hyväksyttyjä hinnoitteluun. Avery Weigh-Tronixin WI-125 vaakapääte on peruspääte, jossa on selkeä valaistu näyttö ja isot painikkeet. Siinä on RS-232 liitäntä ja kestävä komposiittirakenne. SimulCast, WI-130, on kehittyneempi ohjelmoitava vaakapääte, jossa on suuri muistikapasiteetti ja useita eri liitäntämahdollisuuksia kuten viivakoodinlukija ja langaton tiedonsiirto. WI-130 vaakapäätteessä on myös monirivinäyttö.

Trukkivaakojen kapasiteetit ovat joko 2,500kg tai 5,000kg. Ne soveltuvat lähes kaikkien valmistajien trukkeihin sekä eri levyisiin ja korkusiin kiinnityk-

siin. Lisätietoja Averyn trukkivaa’oista saat Solotop Oy:n myynistä: 09-549 1660.

Heathrow:n lentokentän lähtöselvitysvaakojen urakka Avery Weigh-Tronix on voittanut Lontoon Heathrown lentokentän Terminaali 5 lähtöselvitysvaakojen urakan. Avery myös tuottaa kaikki huolto ja ylläpitopalvelut vaaoille. Terminaaliin asennetaan 156 Avery Weigh-Tronix check-in matkatavaravaakaa. Asennuksesa käytetään uuden sukupolven Evolution E1020 digitaalisia vaakapäätteitä sekä Averyn vaakasiltoja, jotka integroidaan matkatavarakuljettimiin. Matkatavaroiden vastaanotto ja lähtöselvitysalue on suunniteltu nopeaa läpimenoa silmälläpitäen. Järjestelmä punnitsee dynaamisesti ja pysäyttää kuljettimen automaattisesti ylipainoisten matkatavaroiden kohdalla. Jokainen vaakapäte on kaksipuolinen, jolloin virkailija näkee helposti punnitustiedot. Summatoiminto antaa matkustajakohtaisen matkatavaroiden kokonaispainotiedon ja tarvittaessa sama tieto saadaan kokoniselle ryhmälle. Profibus-tietoliitäntä linkittää kaikki vaa’at keskitetysti back-office järjestelmään. Tämä mahdollistaa kaksisuuntaisen tiedonkulun asiakkaan PLC-järjestelmän kanssa. Järjestelmä voi kerätä, tallentaa ja analysoida painotiedot ja yhdistää ne esimerkiksi lentokohtaiseen matkatavaroiden lukumäärään, kokonaispainoon ja seurata trendejä. Jos vaaka kytkeytyy pois toiminnasta PLC-järjestelmä saa hälytyksen välittömästi. Vanderlande Industries antoi Avery Weigh-Tronixille Heathrown aliurakan vaa’oista. Vanderlande on yksi Terminaali 5 pääurakoitsijoista ja on vastuussa vastaanottoalueen kokonaisuudesta punnitus ja kuljetinteknologian osalta. Terminali otetaan käyttöön maaliskuussa 2008.

Avery Weigh-Tronix on toimittanut lähtöselvitysvaa’at Heathrown muihin terminaaleihin ja lisäksi mm. 13 maahan noin 10 Englannin suurimman lentokentän

lisäksi. Toimitusohjelma käsittää vastaanottovaakojen lisäksi myös muut lentokentillä käytettävät manuaaliset vaa’at.


A - AJONEUVOVAAKA - TRUKKIVAAKA - VAAKAPÄÄTE H-sarjan lattiavaa’at – varastojen työjuhdat Lattiavaa’at ovat varastojen työjuhtia. Ne ovat lähes jokaisen lavatavaraa toimittavan yrityksen perusvaakoja, joko upotettuna omaan syvennykseen lastausalueella tai ns. matalasiltaversiona varustettuna omalla rampilla. Lattiavaaka joutuu erittäin kovaan rasitukseen useasta syystä. Punnitsija ei aina tunne vaa’an kapasiteettia ja vaaka voidaan ylikuormittaa. Sen päälle laskettava lasti voidaan laskea nopeasti aiheuttaen hetkellinen kova isku. Edelleen, vaa’an päälle voidaan vahingossa ajaa trukilla tai autolla. Lattiavaa’alle rakenne onkin anturin ohella eityisen tärkeä. Mitä suurempi vaaka sitä tärkeämpää on rakennesuunnittelu, vaa’an jäykkyys, anturien kiinnitykset ja suojaus mekaanisilta iskuilta. Averyn vaa’at on suunniteltu 250 vuoden kokemuksella. Suurinta asiakaskuntaa edustaa sekä Yhdysvaltojen että Englannin raskas teollisuus, ja vaa’at ovat rakennettu sen mukaisesti.

Lattiavaa’at voidaan jakaa karkeasti kolmeen kategoriaan. Upotettavat lattiavaa’at asennetaan lattiaan valettuun syvennykseen niin että vaakasillan pinta on tasassa lattian kanssa. Tämä asennusmalli on tukevin ja itse vaa’alle paras, sillä vaaka on suojassa omassa asennusmontussaan ja sen perusta voidaan tehdä juuri vaa’alle sopivaksi. Vaaka on tässä tapauksessa kiinteä eikä sitä voida liikutella paikasta toiseen. Toinen vaihtoehto on perinteinen lattiavaaka. Sen korkeus on n. 8-12cm. Hinnaltaan vaaka on upotettavan lattiavaa’an tasoa, mutta se vaatii rampit mikäli vaa’alle lastataan tavaraa pumppukärryillä. Vaadittava tilantarve on suurempi kuin kehittyneemmällä matalasiltavaa’alla, jossa rampin pituus on minimaalinen, vaa’an korkeus on tällöin vain muutamia senttejä. Matalasiltavaaka on helpoin käyttää kun sillä punnitaan manuaalisesti tuotteita, se vie myös vähinten tilaa, esim H506 matalasiltavaa’an korkeus on vain 40mm.

Lattiavaa’at yhdistetään Evolution-sarjan vaakapäätteisiin asiakkaan tietotarpeesta ja käyttöympäristöstä riippuen. Lue lisää Evolution-vaakapäätteistä tästä uutiskirjeestä.

Riippuen vaa’an kapasiteetista, anturina käytetään joko perinteisiä vaaka-antureita tai Averyn patentoituja WeighBar® -antureita. H420- ja H520-malleissa käytetään WeighBar®-teknologiaa, jolloin 7000-jakovälin tarkkuuteen yhdistetään kovaan käyttöön ja ulkoisilta iskuilta ja sivuttaiselta väännöltä suojatut anturit.

Vaakojen rakenne suunnitellaan ja analysoidaan tarkaan FE-analyysiä hyödyntäen.

Lattiavaakojen kapasiteetit ovat 300kg ja 20.000kg välillä. Vaa’an rakenne voi olla joko kosteaan tilaan tarkoitettu ruostumaton teräs tai vaihtoehtoisesti polttomaalattu teräsvaaka kuivaan tilaan. Vaakasillan materiaali ja kuviointi valitaan käyttötarpeen mukaan – standardivaakojen rinnalla Avery valmistaa asiakkailleen vaatimusten mukaan myös räätälöityjä vaakoja. Suurin standardi vaaka on 3,5m x 2,4m 20,000kg lattiavaaka ja pienin 0,75m x 0,75. Ratkaisu löytyy aina!

Ajoneuvovaa’at raskaille ajoneuvoille - BridgeMont Averyn BridgeMont-vaa’at on suunniteltu raskaan teollisuuden käyttöön. Kohderyhmään kuuluvat mm. erilaiset jäte- ja jätteenkäsittelyasemat, logistiikkakeskukset, kierrätys-, maa-ainestenjakelu ja betoniasemat. BridgeMont-vaakojen rakenne ja käytettävät materiaalit ovat hioutuneet tarkan suunnittelutyön ja yli 40 vuoden kokemuksen lopputuloksena. Patentoidut komponentit, automaattinen hitsaus, tietokonemallinnus ja kokemus sadoista vaakasilloista tekee BridgeMont-vaa’aoista kestävän investoinnin. Averyn ajoneuvovaa’at valmistetaan joko betonista tai teräksestä. Käyttötarkoitus ja olosuhteet ratkaisevat mikä on paras valinta. BridgeMont teräsvaakojen etuna on korkeampi kestävyys, luotettavuus ja nopeampi asennus kuin tavanomaisilla vaa’oilla. Sen suurimmat edut ovat:  huollettavat ja tarkastettavat komponentit on sijoittettu avattavan osion taakse  Moniosaisissa vaa’oissa eri vaakamodulit liitetään toisiinsa ilman pultteja  Kaikki ulkoilma kanssa tekemisiin joutuvat pinnat käsitellään 3-vaiheisessa pinnoitusprosessissa, mikä suojaa pinat korroosilta  Kaapeliden suojaus ja niiden vedot on mietitty niin että ne kestävät raa’atkin olosuhteet  Laatikkorakenne ja 100% hitsaus suojelee vaakaa myös alta  Tietokonemallinnettu rakenne, kriittisten rasituspisteiden huomioiminen ja automaattinen hitsaus takaavat kestävän vaa’an  Vaa’n kokonaiskorkeus on pienimmillään vain 356mm tekee siitä joustavan ratkaisun paikkaan kuin paikkaan

Avery Weigh-Tronixin ajoneuvovaaoista löytyy valikoima vaakoja jotka soveltuvat lähes jokaiseen logistiikan punnitustarpeeseen. Punnituskapasiteetti jopa 100,000kg. Standardisovellukset toimitetaan aina 24 metriin asti ja erikoissovellukset tarpeen mukaan. Leveydet erikoismalleissa ovat jopa 4,5m.

BrigeMont-vaa’at voidaan asentaa joko pinta-asennuksena tai upotettuna syvennykseen. Niiden tueksi on saatavana erilaisia tiedonkeruu- ja ajoneuvonhallintajärjestelmiä sekä laaja valikoima erilaisia tukijärjestelmiä ja vaakapäätteitä. Kysy lisää ajoneuvovaakaratkaisuista 09-549 1660.


SOLOTOP - LUOTETTAVA JA MONIPUOLINEN KUMPPANI

Averyn vaakapäätemallistossa on toistakymmentä vaihtoehtoa vaakapäätteeksi. Vaakapäätteen valinta riippuu sen käyttötarkoituksesta, käyttöympäristöstä, käyttäjistä ja tiedonsiirto ja tiedonkeruu tarpeista.

Materiaaleina Evolution-päätteissä käytetään joko muovia tai ruostumatonta terästä. Jokaisesta mallista on käytännössä valittavissa molemmat materiaalit. Ominaisuuksiltaan vaakapäätteet vaihtelevat mallin numeroinnin kasvaessa. E1005-peruspääte toistaa vaa’an painotiedon sekä mahdollistaa taarauksen, kappalelaskennan ja summauksen. Se toimii myös hyvin etänäyttönä. Vastaavasti malliston toisessa päässä E1210 on ruostumattomasta teräksestä valmistettu prosessiohjaukseen suunniteltu vaakapääte, jolla voidaan kerätä tietoa ja joka voidaan verkottaa IP-osoittein tietojärjestelmiin. Tältä väliltä löytyy kuusi variaatiota eri käyttötarkoituksiin ja olosuhteisiin. Evolution-päätteet on suunniteltu

er,ittäin kestäviksi ja joustaviksi ratkaisuiksi. Ne toimivat liitäntäpintana muihin tietojärjestelmiin, hyödyntäen Ethernet verkkoa ja TCP/IP protokollaa vakiona. RS 232, RS 422 ja RS 485 sekä Profibus, Modbus ja DeviceNet liitännät ovat mahdollisia. Evolution-vaakapäätteet soveltuvat lähes kaikkiin Avery:n tuottamiin vaakaratkaisuihin, olipa kyseessä trukkivaaka, ajoneuvovaaka tai lattiavaaka. Evolution-malliston lisäksi vaakapäätetarjontaan kuuluu ohjelmoitavat L-sarjan vaakapäätteet sekä ulkonäytöt ajoneuvovaaoille. Averyn valikoimiin kuuluu myös laaja valikoima

ATEX-laitedirektiivin vaatimukset täyttäviä vaakoja ja vaakapäätteitä räjähdysherkiin tiloihin.

Evolution – Evolution – Evolution – Evolution – Evolution

Evolution-vaakapäätteet

Avery M725 ohjelmistolla hävikki kuriin Vaakoja käytetään useimmissa valmistusprosesseissa monessa eri vaiheessa, viimeistään kuitenkin kun tuote on matkalla ovesta ulos lähettämössä. Vaaka on oiva ja tarkka mittari, se kertoo erityisesti elintarviketeollisuudessa prosessista paljon, sillä suurin osa tuotteista myydään painon perusteella – näin ollen kate muodostuu niin ikään painosta. Vaakoja käytetään useimmissa valmistusprosesseissa monessa eri vaiheessa, viimeistään kuitenkin kun tuote on matkalla ovesta ulos lähettämössä. Vaaka on oiva ja tarkka mittari, se kertoo prosessista paljon, sillä suurin osa tuotteista myydään painon perusteella – näin ollen kate muodostuu niin ikään painosta. Yksi nopeimmin kasvavia osa-alueita vaakateknologiassa onkin juuri punnitustiedon hyödyntäminen ja ymmärtäminen prosessin eri vaiheissa. Avery Weigh-Tronixilla on erinomainen ohjelmisto, M725, tiedon keruuseen ja analysointiin sekä vaakojen verkottamiseen. Tämä yhdessä muiden vastaavien sovellusten kanssa, on suunniteltu asiakkaan itse päättämien tietojen keräämiseen vaa’oilta sekä näiden tietojen analysointiin keskitetysti. M725 ohjelmistoon voidaan mm. kerätä tietoa sisääntulevasta tavarasta, prosessin aikana tapahtuvasta painopohjaisesta rakenteesta,

eli siitä mitä punnitaan, missä tavara liikuu – siis yhdistää painoon informaatiota punnittavista tuotteista analysointia varten. Järjestelmässä hyödynnetään Averyn Evolution-vaakapäätteitä. Näihin voidaan ohjelmoida M725-ohjelmiston kautta kysymyslistat, jotka voivat olla joko vaapaasti syötettävää tekstiä tai kiinteitä valikoita. Järjestelmä tallentaa esim. keskitetysti palvelimelle painon ja ajan lisäksi käyttäjän syöttämät tai esimerkiksi viivakoodiskannerilla tallennetut punnitustapahtumaa vastaavat tiedot. Esimerkiksi hävikistä voidaan kerätä tiedot punnituksen tehneestä henkilöstä, mitä punnittiin, miltä linjalta tai mistä laitteesta hävikki tuli ja mikä oli hävikin syy. Eri tuotteille tai raaka-aineille voidaan järjestelmään antaa myös vaikka kilohinta – jolloin M725 automaattisesti antaa myös hävikin euroina. Ohjelmistossa on valmiina joukko vakiomuotoisia raportteja sekä erillinen raporttigeneraattori, jossa käyttäjä määrittelee rajaukset.

Tulokset voi esittää joko numeerisesti tai niitä voi täydentää graafiikalla. Järjestelmä toimii IPosoitteilla, jolloin tieto voidaan kerätä mistä tahansa paikasta ilman erillistä omaa kaapelointia. Ohjelmisto on nopea ja kevyt ottaa kättöön. Tieto kerätään Evolution-vaakapäätteiden kautta, joihin puolestaan voidaan liittää mikä vaaka tahansa. Kysy lisää Averyn ohjelmistosta numerosta 09 - 549 16511.

Solotop Oy HUOLTO tekee vaakojen kuntotarkistuksia, asennuksia, esi-vakauksia sekä korjaus- ja ennakkohuoltotöitä. Toimimme kahdeksasta toimipisteestä: Helsinki 09–5491660 / päivystys 09–54916500 Kuopio 017–2612234 | Seinäjoki 06–4143120 | Oulu 08–379297 | Turku 02–2394401 | Tampere 03–3444221 | Jämsä 014–4499984 | Tallinna +372 53400885 Yhteyshenkilöt:

JAN EKROOS, myyntipäällikkö Helsinki 040-758 7299 jan.ekroos@solotop.fi

HEIKKI LAIHANEN, aluemyyntipäällikk Tampere 0400-400 864 heikki.laihanen@solotop.fi

TIMO TAMMISTO, toimitusjohtaja Helsinki 040-8383473 timo.tammisto@solotop.fi

ESA NEVALA, aluemyyntipäällikk Seinäjoki 0400-905 364 esa.nevala@solotop.fi

KARI KAINULAINEN, aluemyyntipäällikkö Helsinki 0400-473 171 kari.kainulainen@solotop.fi

ARI LÄMSSÄ, aluemyyntipäällikk Helsinki 040-751 1667 ari.lamssa@solotop.fi

toimipisteet: Helsinki | Kuopio | Seinäjoki | Tampere | Turku | Oulu | Jämsä | Tallinna

ARI SUUTARI, aluemyyntipäällikkö Kuopio 0500-672 627 ari.suutari@solotop.fi

SARI VUORINEN, myyntisihteeri Helsinki 09 – 549 1660 myynti@solotop.fi


Logistiikka-lehti 4/2007  

Logistiikka-lehden numero 4/2007

Advertisement
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you