4 minute read

Toimituksen drinkit ja niille oodit

Kuluneena talvikautena ikioma toimituksemme on aktivoitunut cocktailharrastuksen pariin. Vietetyistä vakavamielisistä ja asiallisista kokouksista on kummunnut jos jonkinmoisia eliksiirejä inspiraation sytyttämiseksi. Tässä listataankin syksyn ja kevään uusia tuotoksia, joista jokin toivottavasti on nouseva ylvään ja rakkaan rallumme jos ei rinnalle niin vähintään alle biologien bilejuomien kaanoniin. 1.Marmorimaito 1/3 metsämaasikas, 2/3 kauramaitoa kiltiksen jääkaapista. Uuden toimittajan ensimmäinen kokous, eikä mukana ole kuin reppuun unohtunut viron vuolas, eestin eliksiiri, liköörien legenda, marjainen metsämaasikas, mutta mitä lantriikiksi, kun vatsan voisi muullakin täyttää ja saada viinaksen kauemmin kestämään? Huoli jo pois sillä onhan kaapissa kahvimaitoa. Macgyver-inspiraatioksi yllättävän hyvä haalean pinkiksi muuttuva juoma ei sekoitu kokonaan ja jättää nesteeseen punaisia marmorijuovia. Kirpeä mansikka ja täyteläinen kaura tukevat toisiaan luoden kesäisen laskeneen auringon pehmeyden tunnun. 5/5 Pistää proosasuonen sykkimään. Heinäkuun loppupuoli. Kesä on kestänyt jo ihanalta ikuisuudelta tuntuvan ajan, mutta tuulet vaihtuvat hiljalleen Marmorimaito läntisiksi ja yöt peittävät valvojan autuaaseen pimeyteensä. Päivät käyvät tuulisemmiksi, yöt kylmemmiksi, ja kesän linnut levottomammiksi. Herukat on pensaista jo poimittu, ja metsässä mustikat jo kypsyvät. Vanhasta rikkaruohoja puskevasta puutarhasta nousee reliikkinä vielä esiin jonkun joskus aikoja, yksinkertaisempana aikana, ainakin omia aikojani aikaa sitten istuttamia mansikoita. Saunasta on jo tuli hiipunut ja kuivuvat hiukset viilentävät päätä. Aikaa ei enää ole. Kehrääjä laulaa vielä tänään, muttei välttämättä enää ensi viikolla. Mutta ei, nyt on vielä kesä, viimeiset korkeapaineet, viimeisen itätuulen oikut tuovat lämpimän ilman hämärään yöhön auringon punertaessa vielä taivasta ahneena tähtien tiellä, ja kehrääjä laulaa vielä. 2. Irish porridge 50/50 metsämaasikas ja baileys plus sattumajämät fantasta. Kolmen päivän känni-krapula-oskillaation kliimaksissa eli risteilyn paluubussissa kohmelonsekaisessa umpihumalassa sitä alkaa miettimään mikä olisi hyvää kun vettäkään ei ole ja jano on. Repusta kuitenkin löytyy laivatuliaiset ja lisäksi melkein tyhjä pieni fantapullo, joka saadaan toimimaan oivallisena sheikkerinä. Seuraava juoma vaatiikin armotonta ravistusta, mutta eihän se mitään auta. Happamassa liköörissä baileysin kermaproteiinit denaturoituvat kiinteiksi kokkareiksi, näin osasi eräs kemisti

Advertisement

sanoa. Kokonaisuus on kiinteää puuromaista vaaleanpunaista substanssia, joka kaduttaa tekijääkin (vaikka joihan (vai söihän?) sen loppuun asti) 2/5, kyllä kännissä juo. Yöllä Linja-autossa, yksi kännännyt matkustaja, darraisessa pääkopassa, katsoo vaihtuvat harhakuvat. Laskee maahisoliot, menninkäiset kun ohi viuhahtavat, tietäen niistä mikä tahansa oisi voinut olla ehkä oikea. 3 metabolisoitu Gambina

Irish porridge (kuvan lavastettu puuro ei liity juttuun) 1/3 Gambinaa, loput appelsiinimehua (opiskelijan mimosa voisi sanoa). Gambina ja appelsiini, molemmat kirpeitä, raikkaita ja ajattomia klassikoita, eivätkö ne hyvin keskenään yhtyisi? No jos ei. Tumman oranssiksi sekoittuva litku tuo mieleen nenäverenvuodonsekaiset vatsahapot, jota samainen juoma sattumanvaraisesti hapokkuudellaan aiheuttaa. Juoman ulkoista olemusta luonnehdittiin kolmen päivän kovien ryyppäämisen jälkeiseksi krapulakuseksi välivedettömien tuntien armottomana seurauksena kuivuneiden elinten vuotaessa sisäistä verenvuotoa yleisiin suuriin kehon onteloihin. Makumaailma taas on ainoastaan katkera ja karvas. 3/5, maku ei Gambiinaa pahempi, ulkoinen olemus aiheuttaa alakuloisia aatoksia. Ja läntisen taivaan iltarusko verestää taivaan sysiyön armottoman pimeyden punaiseksi matoksi ja auringon kuolemaa kiroaa korppi ja yön selässään kantaa kulkukoira. 4. Äkäslompolon yömyssy Suht- mitalla arvioidut määrät mummon metsämarjamehua, minttuviinaa ja banaanisilppua. Lehdykän kokouksen jälkeen siirryimme toimituksen kokeneen konkarin, Aleksi Pantsarin residenssiin nautiskelemaan lohduttavia viinoja kotiavaimieni sisään unohtumisen murheen johdosta. Minttumyrkkyä keventämään käytettiin makeankirpeää mummon metsämarjamehua, joka kuuleman mukaan koostui mm. mustikasta, puolukasta ja variksenmarjasta. Kumpaa oli tarkoitus laimentaa kummalla, sitä ei kukaan enää muista. Pinnalle ripoteltiin hienonettua banaania trooppiseksi twistiksi. Lopputulos oli paksua yskänlääkemäistä litkua, joka tuuditti iskelmän tahdissa onnen hylkäämän allekirjoittaneen autuaaseen uneen lattialle kuin tunturin tuulen tuutulaulu.

Metabolisoitu gambina

?/5, muistikuva liian epäselkeä arviointiin. Nuku, nuku, pikkufuksi, sammu, sammu viinasieppo. Huomennahan sul on tentti, hommahan sul kovin kusi. Mistäs tiedät kotiin mennä, millä pysyt pyöräl pystys? Viinallahan tiedän mennä, pirtullahan pystys pysyn. 5. Päätoimittajan eliksiiri Äkäslompolon yömyssy Maagisessa suhteessa beroccaa, mummon mehua, jallua, minttuviinaa ja banaanisilppua. Päätoimittajan itsensä samaisena iltana kehittämä rohto, käyttää pohjana edellisen juoman rajoitettuja resursseja, mutta lisää siihen terveydellisten hyötyjen maksimoimiseksi vanhan kansan väkivoiteen, jaloviinan, sekä uudemman kliinisen valmisteen, beroccan. Kaliumlisä saadaan hienonnetusta banaanista. Tällä paranee kihti ja keripukki, ei yksikään vaiva ole sille vasteeksi eikä edes käärmeöljykään ole sitä tehokkaampi lääkityskeino lähes mihinkään. Beroccan poreileva luonne ja mehutiivisteen yllyttävä asenne laskevat juoman kiehumispisteen miltei huoneenlämpöön, jossa se hapokkaana vaahtoaa haihduttaen alkoholia suoraan hengitysilmaan. 6/5, Merkittävä lääketieteellinen innovaatio. Vesi vanhin voitehista, vaan viina sitä väkevämpi.

Spekulatiivinen kammottava kurkkulikööri 6. Suolakurkkulikööri

Päätoimittajan eliksiiri

Vodkaa ja suolakurkkujen jämämehua. Tätä ei omaksi onnekseni ole vielä tehty ja kammolla odotan tätä jumalan hylkäämää hirvitystä. No ei, jonkun sortin morbid curiosity kieltämättä kyllä syttyy, maistan varmaan kuitenkin. Vielä ajatusasolla elävä juoma herättää traumaattisia makumuistoja suolakurkkujen maisteluun. ?/5, ei vielä testattu. Pää lyö tyhjää ja inhotus päätä lyö kun suolakurkkua syö.

This article is from: