Rohkaisua opintoihin alumnipaneelista

Peruskurssien yksittäisistä kehnoista arvosanoista ei tarvitse olla huolissaan, mutta kandin ja gradun aiheeseen kannattaa panostaa.

Anniina Torvinen

Joukko tulevaisuudesta ja työllistymisestä kiinnostuneita, sekä kenties pientä rohkaisua opintoihinsa hakevia oikeustieteiden opiskelijoita kokoontui kuuntelemaan jo laitokselta valmistuneiden konkareiden kokemuksia niin työelämästä kuin opintojenkin ajalta.

Vuosijuhlaviikon yhteydessä järjestetty alumnipaneeli pidettiin 20.11.2013 Agoralla, jonne saatiin paikalle neljä vanhaa oikeustieteiden opiskelijaa: Heikki Holopainen (pääaineenaan ympäristöoikeus), Niina Hannonen (hallinto-oikeus), Heidi Poikonen (hallinto-oikeus) ja Jonna Kosonen (hallinto-oikeus). Sivuaineet vaihtelivat siviilioikeudesta rikos- ja prosessioikeuteen, ja olipa joukkoon eksynyt myös moniosaaja, joka oli ehtinyt kahlata kaikki mahdolliset sivuaineet läpi. Siinäpä meille hieman haastetta!

Ei sittenkään luokanopettajaksi Panelistiemme kertoman perusteella työllistymisestä ei pitäisi olla huolta. Hannonen on menestyksekkäästi selvittänyt tiensä valtiovarainministeriön budjettiosastolle, vaikka valmistumisesta ei ole ehtinyt kulua kuin vasta noin viisi vuotta. Valinta ei ole kuitenkaan ollut täysin selkeä, sillä vielä lukion loppupuolella Hannonen oli sitä mieltä, että hänestä tulisi luokanopettaja. Abipäivillä joku alastaan innostunut juristintekele sai kuitenkin pään käännettyä.

Hannosen kandi ja gradu käsittelivät julkisia hankintoja, jotka ovat osoittautuneet onnistuneiksi aihevalinnoiksi. Tähän liittyen vieraamme huomauttavatkin, että gradun aihe on huomattavasti sen arvosanaa merkittävämpi. Se siis kannattaa valita huolella tulevaa työpaikkaa ajatellen. Lisäksi Poikonen mainitsee, että apurahoja haettaessa gradun aiheen tärkeys korostuu, sillä aiheen joutuu esittelemään.

Paikka löytyi laitokselta Poikonen itse on löytänyt paikkansa laitoksemme nuorempana tutkijana. Ennen oikeustieteiden opintoja Poikonen luki sosionomiksi ammattikorkeakoulussa, minkä jälkeen hän vietti pari vuotta työelämän parissa, tarkemmin sanottuna sosiaalityöntekijänä. Takaraivossa kutkutti kuitenkin ajatus siitä, miten saisi yhdistettyä hallintopuolen ja sosiaaliasiat keskenään, ja lopulta vastaus löytyi laitoksemme hellästä huomasta. Poikonen sai opintonsa päätökseen viime talvena valmistuessaan maisteriksi.

Maisteriksi alle tavoiteajan Holopainen puolestaan on työskennellyt mm. Joensuun rakennusvalvonnassa, sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksessa. Tällä hetkellä Holopainen ei ole töissä, mutta tähänkin löytyy hyvä syy: juuri päättynyt sijaisuus. Opintonsa Holopainen sai kasaan suhteellisen nopeassa ajassa. Hän aloitti vuonna 2005 ja korjasi maisterin paperit neljää vuotta myöhemmin.

Opiskelut veivät häneltä myös kesät, joten tämä lienee osasyy tähän joillekin täysin tuntemattomaan valmistumistahtiin. Lähes jo enemmänkin säännöksi kuin poikkeukseksi muodostunut aiempi opiskelutausta näkyy myös Holopaisen historiassa. Aluksi hän nimittäin luki metsätieteitä, mutta Tapio Määtän tavattuaan se oli sitten ilmeisesti menoa.

” Heikki huomautti ei-oikeudellisen osaamisen olevan erityisen tärkeää kunnan palveluksessa.

Vain pari kurssia toiseen tutkintoon Filosofian maisteri Jonna Kosonen työskenteli alun perin historian opettajana, minkä piti olla hänen unelmiensa täyttymys. Jossain vaiheessa Kosonen kuitenkin totesi, ettei aio tehdä kyseistä työtä koko loppuelämäänsä. Hän päätyi ikään kuin vahingon kautta HTK/HTM -koulutukseen. Tällä hetkellä Kososen kiusana ovat vielä pari kurssia kandin puolelta, jonka jälkeen tutkinnot alkavat gradua myöten olla pulkassa. Nykytilanteestaan Kosonen valottaa tehneensä vaihtelevia hommia alan parissa.

Jokaisen panelistin opinto- ja urapolku on kulkenut omalla tavallaan aiemmasta koulutuksesta ja kiinnostuksen kohteista riippuen.

Monipuolisuus kannattaa Jotta meistä saataisiin niitä Suomen revityimpiä yleis- ja erikoisjuristeja, olisi syytä panostaa opintojen monipuolisuuteen. Tämän toteavat myös kaikki panelistimme. Vaikka pääpaino on tietenkin oikeudellisella osaamisella, korostuivat myös ei-oikeudelliset osa-alueet, kuten esimerkiksi taloudellinen tietämys ja niin edelleen rahan päälle ymmärtäminen. Holopainen huomautti ei-oikeudellisen osaamisen olevan erityisen tärkeää kunnan palveluksessa. Esimerkkeinä hän heittää biologian ja metsätieteet.

Hannonen sen sijaan korostaa monipuolisuutta oman alamme kurssien keskuudessa. Hänen suosituksiinsa kuului esimerkiksi lainvalmistelukurssi, jonka suorittaminen on hyödyllistä erityisesti niille, jotka haikailevat töihin ministeriöön. Toisena hän mainitsee kirjoittamista vaativat kurssit, joista tulee olemaan hyötyä aivan kaikille alan tekijöille.

Vinkkejä tulevaisuuteen Meitä kaikkia varmastikin kiinnostaa se, kuinka paljon yksittäisillä arvosanoilla on merkitystä työtä haettaessa. Voimme huokaista helpotuksesta, sillä ensimmäisen vuoden ykkösillä täyttyneestä arvosanarivistä ei kannata huolestua. Kuten jo aikaisemminkin on todettu, on tärkeämpää panostaa kandiin ja eritoten graduun. Lisäksi kannattaa keskittyä haettavaan alaan liittyviin kursseihin. Itse työnhakuun panelistimme antavat seuraavia vinkkejä: ole hyvä tyyppi, perehdy etukäteen haettavaan työhön ja mainitse kaikki tekemäsi ekstratyöt, kuten esimerkiksi ainejärjestötoiminta.

Mahtuipa alumnipaneelimme loppuun keskustelua vielä tämän hetken kuumasta perunasta, eli HTM/OTM -vastakkainasettelusta, jos nyt näin voi sanoa. Holopainen myöntää nimikkeiden menevän edelleen hieman sekaisin, ja silloin tällöin saa olla selventämässä jopa sitä, onko tutkintomme juridinen. Panelistimme haluavat selventää, että laajasti ja monipuolisesti opiskeltu HTM on vähintäänkin yhtä hyvä kuin OTM. Seuraavaan, erään vieraamme esille tuomaan huomioon onkin hyvä lopettaa: ’’Teen töitä ihmisten, enkä nimikkeiden kanssa’’. Kiitokset vielä kaikille neljälle panelistille!