Kolumni: Miksi suutarin lapsella ei ole kenkiä?

MIKSI SUUTARIN LAPSELLA EI OLE KENKIÄ?

Kolumni

SUUTARIN LAPSELLA ei ole kenkiä. Tuttu sanonta, mutta mitä se pitää sisällään? Aluksi tulkinta kääntyy varmasti hyvinkin pintapuoliseksi: suutarin lapsella ei ole kenkiä. Juuri muuta lauseesta ei johdu. Mieleeni nousi kuitenkin suuri kysymys – miksi suutari ei pyöräytä ensiluokkaisia jalkineita omalle jälkikasvulleen? Eikö omia asioita osata hoitaa, kuten ammatti antaisi olettaa? Kauppiaskaan ei aina osaa myydä omaansa. Entä onko työaika niin kallista? Suomalainen käsityöhän tunnetusti maksaa. Onko kyse tuotteen arvosta? Eihän nyt hiekkalaatikolle sovi vetää jalkaan hienoja yksilöitä. Vähän kuin lantraisi 16-vuotiasta viskiä kolavirvokkeella.

VAI VOISIKO olla niin, että suutari tietää jotain, mitä hän ei halua asiakkaidensa tietävän? Kenkä vääristää ryhdin ja jalkojen lihaksisto laiskistuu. Käyttääkö provisorin tai lääkärin lapsi lääkkeitä? Erään viisaan suusta kuultuna: ”Valo on parasta antiseptiikkaa.”

KUINKA KASVATUSTIETEILIJÄ hoitaa oman jälkikasvunsa? ”No silleen vähän vapauden ja vastuun kautta!” Suuren kasvatusfilosofisen Émile-teoksen kirjoittanut yhteiskuntakriitikko Rousseau menetti niinikään kaikki viisi jälkeläistään lastenkotiin. Ja eiköhän lakimiehen puoliso, jälkikasvu, perittävät ja muukin lähipiiri ole yhtä mieltä siitä, ettei riiteleminen juurikaan kannata.

AIHEELLISTA ONKIN selvittää, kuinka paljon vanhempia seurataan ammatinvalinnoissa. Tilastotietona todettakoon, että luonnontieteellinen, kasvatustieteellinen, humanistinen ja taidealan koulutus, kuten myös opettajan koulutus, ovat vahvasti periytyviä. Näin ilmenee tilastokeskuksen vuonna 2009 julkaisemasta artikkelista, joka pohjautuu hy-

vinvointikatsaukseen 1/2009. Lähtökohtaisesti on ajateltu, että maatalous-, lääkäri- ja opettajasuvut siirtävät ammattia polvessa eteenpäin. Näistä lähinnä opettajat näyttävät seuraavan vanhempiaan. Tunnustettuna ilmiönä myös katsauksen pohjalta näyttää kuitenkin olevan, että vanhempien koulutustasolla on merkittävää vaikutusta lapsenkin koulutukseen.

JOS MOTIVAATIO opiskeluun on hakusessa, voi siis aina tuudittautua siihen, että tentteihin lukemisella on merkittäviä vaikutuksia myös lapsiesi ja lapsenlapsiesi koulumenestykseen. Opiskelemmeko itseämme varten? Ainakin opiskelijan lapsella riittää kirjoja.

” Vai voisiko olla niin, että suutari tietää jotain, mitä hän ei halua asiakkaidensa tietävän?

Antti Kurronen