Kolumni: Koulutuspolitiikkaa ja edunvalvontatyötä

Kolumni

KOULUTUSPOLITIIKKAA JA EDUNVALVONTATYÖTÄ

OPISKELIJOIDEN EDUNVALVONTA on yksi tekijä, joka on vuosien saatossa rakentanut Suomeen ehkä maailman parhaan koulutusjärjestelmän. Yliopistot ovat opiskelijalle ilmaiseksi koulutusta tarjoavia julkisoikeudellisia laitoksia, joilla on vapauksia toteuttaa erilaisia päämääriä myös tieteiden saralla. Byrokratia on oltava raskasta kun ajattelee, kuinka suuret ihmisjoukot yliopiston kanssa ovat tekemisissä. Suurien rattaiden pyöriessä saattaa helposti unohtua pieniä asioita, joilla saattaa kuitenkin olla merkittäviä vaikutuksia opiskelijan elämään. Tämän byrokratian keskellä opiskelijan edunvalvontaa on tehtävä tarmokkaasti.

YLIOPPILASKUNTA ON edunvalvonnan keskiössä ja vaikuttaa suoraan yliopistojen päätöksentekoelimiin. Ylioppilaskunnan edustajistoissa rakennetaan opiskelijoille parempaa huomista. Suomen ylioppilaskuntien liitto(SYL) ajaa kaikkien ylioppilaskuntien nimissä opiskelijoiden etua ja on usein mukana suoraan lainsäädäntöprosessissa valiokuntien kuultavana kun on kyse opiskelijoiden oikeuksista. Poliittiset opiskelijajärjestöt tekevät myös edunvalvontatyötä omilla tahoillaan.

KOULUTUSPOLITIIKAN KUUMA peruna on tällä hetkellä yliopistojen opiskelijavalinnnat. Menneiden vuosien hyvin tehdyn edunvalvontatyön ja koulutuspoliittisten linjauksien takia Suomessa on hienoinen ongelma: se, että opiskelijat suorittavat enemmän tutkintoja kuin on alunperin ollut tarkoitus. Tämä on johtanut siihen, että monet jäävät ilman opiskelupaikkaa. Isommassa kuvassa se alkaa olla todellinen ongelma. Opetusministeri Krista Kiurun kanta on, että asialle on tehtävä jotain. Periaatteessa se tarkoittaa, että yliopiston sisällä pääaineen vaihtamisesta olisi tehtävä helpompaa. Näin aloituspaikkoja jäisi enemmän yliopisto-opiskeluja aloittaville.

TOINEN PALJON puhuttanut asia on maksullisten yliopistotutkintojen rantautuminen Suomeen. Mielipiteitä asiassa on ollut moneen suuntaan. On mietitty, ovatko yliopistotutkinnot vertailukelpoisia keskenään ja kuinka niiden laadunvalvontaa suoritetaan? Uhkakuvana on ollut kehityssuunta, jossa parasta opetusta voi saada vain maksullisista yliopistoista. Toisaalta, jokaisella tulisi olla oikeus saada haluaamaansa koulutusta eikä julkisen vallan tulisi siihen puuttua.

LEGIOSSA KOULUTUSPOLIITTISIA aiheita vuonna 2013 ovat olleet aikaisempien opintojen hyväksilukeminen ja opiskelijavalintaan liittyvät kysymykset. Oikeustieteitä opiskelevien keskuudessa oli kova tiedonjano siitä, kuinka HTM-opiskeluissa suoritetut opinnot hyväksiluetaan OTM-tutkinnossa. Legio ajoi tätä asiaa ja kävi asiasta paljon keskustelua laitoksen johdon kanssa. Muita Legion ajamia asioita ovat olleet tenttituloksien saapuminen luvatussa määräajassa ja valintakokeiden järjestäminen myös HTM-tutkintoon hakeville. Valintakokeiden järjestämistä koskevaan kysymykseen laitoksen vastaus on ollut resurssipula.

LEGION KOULUTUSPOLIITTISENA vastaavana olen kuluneena vuonna käynyt ISYY:n kouluuspoliittisen jaoston kokouksissa, joissa käydään läpi ainejärjestöjen koulutuspoliittisia asioita. Asioita ovat vaikkapa tutkintorakenteiden muutokset, opintojen sisältöjen kehittäminen ja laitoksien toiminta. Näin pintapuolisesti voin sanoa, että oikeustieteiden laitoksella asiat on hoidettu hyvin verrattuna moneen muuhun. Yllättävät muutokset tutkintorakenteessa, pakollisten kurssien lakkauttaminen lyhyessä aikataulussa sekä opintojen ohjauksen puuttuminen eivät ole meidän laitoksemme ongelmia. En ainakaan ole näin kuullut, mutta jos epäkohtia ilmenee, niin muistetaan pitää meteliä.

KIITOKSIA VUODEN

2013 hallitukselle ja tsemppiä legiolaisille vuoteen 2014!

Tuomas Timonen